52006DC0855




FI

Bryssel 22.12.2006

KOM(2006) 855 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja myynninedistämistoimista kolmansissa maissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2702/1999

ja

maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 soveltamisesta

{SEK(2006) 1785}

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto (...)3

2. Menekinedistämispolitiikan täytäntöönpano vuosina 2004–2006 (...)3

2.1. Talousarviomäärärahat ja -menot (...)4

2.2. Vuosina 2004–2006 yhteisrahoitetut ohjelmat (...)5

2.2.1. Hyväksytyt ja hylätyt ohjelmat (...)5

2.2.2. Kolmansien maiden markkinoille suunnatut ohjelmat (...)6

2.2.3. Sisämarkkinoille suunnatut ohjelmat (...)7

2.2.4. Useampaa maata koskevat ohjelmat (...)8

2.3. Maatalouden pääosaston suoraan hallinnoimat ohjelmat (...)9

2.3.1. Komission asetuksen (EY) N:o 2702/1999 nojalla suoraan hallinnoimat toimet (...)9

2.3.2. Luonnonmukaista maataloutta koskeva edistämiskampanja (...)9

2.3.3. Menekinedistämis- ja tiedotustoimien tulosten arviointitutkimukset (...)10

3. Muualla toteutetut menekinedistämistoimet (...)10

4. Ammattialajärjestöjen kanta (...)11

5. Päätelmät ja toteutettavat toimet (...)11

5.1. Yleiset päätelmät (...)11

5.2. Toteutettavat toimet (...)12

5.2.1. Asetusten konsolidointi (...)12

5.2.2. Ehdotuksia tekevien organisaatioiden budjettisuunnittelu (...)12

5.2.3. Jäsenvaltioiden menoilmoitus (...)12

5.2.4. Toteuttamisesta vastaavan elimen valinta (...)12

5.2.5. Suuntaviivojen laatiminen (...)12

1. Johdanto

Komissio antoi vuonna 2004 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koski maataloustuotteita koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia niin kolmansissa maissa kuin sisämarkkinoilla [1]. Komission on lainsäädännön mukaan annettava kahden vuoden kuluttua toinen kertomus [2].

Tämän kertomuksen tarkoitus on täyttää kyseinen velvollisuus. Se kattaa molempien asetusten soveltamisen edellisen, vuonna 2003 laaditun (vuonna 2004 annetun) kertomuksen ja vuoden 2006 heinäkuun välisellä kaudella (viitekaudella). Siinä otetaan huomioon kaikki päätökset, jotka komissio teki mainitulla kaudella, jonka aikana unioni laajentui 15 jäsenvaltiosta 25 jäsenvaltioon. Kertomuksessa ehdotetaan kyseisellä kaudella harjoitettua maataloustuotteiden menekinedistämistä koskevien tietojen analysointia. Sen päätelmissä esitetään ehdotuksia, joilla voitaisiin edistää nykyisen menekinedistämisjärjestelmän toiminnan yksinkertaistamista ja parantamista.

2. Menekinedistämispolitiikan täytäntöönpano vuosina 2004–2006

Yhteisön menekinedistämispolitiikan lähestymistapa on horisontaalinen siinä mielessä, että se kattaa useita tuotealoja ja korostaa niiden yleisiä ominaisuuksia ja yhteisiä teemoja: laatua, turvallisuutta, pakkausmerkintöjä, erityisiä tuotantotapoja, tuotannossa noudatettavia eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön liittyviä vaatimuksia jne. Tämä politiikka tuottaa lisäarvoa kansallisille ja yksityisille aloitteille vahvistamalla tai stimuloimalla jäsenvaltioiden yksityisyritysten menekinedistämistoimia. Lisäksi sen ansiosta kaikkien jäsenvaltioiden olisi yhdessä ammattialajärjestöjen ja toimialakohtaisten organisaatioiden kanssa voitava toteuttaa omia tuotteitaan koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia.

EU:n tärkeimmät kauppakumppanit (esim. USA, Japani ja Australia) ovat havainneet aktiivisen menekinedistämispolitiikan tarpeen ja ryhtyneet toteuttamaan maailmanmarkkinaosuuksiensa säilyttämiseksi ja lisäämiseksi tehokasta menekinedistämispolitiikkaa huomattavin määrärahoin. Erimerkiksi Yhdysvalloissa useat vienninedistämisohjelmat saavat vuosittain noin 145 miljoonaa dollaria liittohallituksen menekinedistämistoimiin myöntämää tukea. Sen vuoksi on tärkeää, että myös EU toimii näkyvästi ja tehokkaasti vienninedistämisessä.

2.1. Talousarviomäärärahat ja -menot

Taulukko 1 – EU:n talousarviomäärärahat menekinedistämistoimiin

| | | | | miljoonaa euroa |

Budjettikohta | | Alamomentti | | 2007* | 2006 | 2005 | 2004 |

Menekinedistämistoimet: | sisämarkkinat | 05 08 04 | ) | | | | |

| (SM) | >=2004 | ) | | | | |

(ex B1-3800 ja B1-3801) | kolmannet maat | 05 02 10 01 | ) | | | | |

| (KM) | >=2006 | ) | 38 000 | 42 000 | 48 500 | 48 500 |

Menekinedistämistoimet: | sisämarkkinat | 05 08 05 | ) | | | | |

| (SM) | >=2004 | ) | | | | |

(ex B1-3810 ja B1-3811) | kolmannet maat | 05 02 10 02 | ) | | | | |

| (KM) | >=2006 | ) | 7 840 | 10 000 | 11 000 | 11 000 |

Yhteensä menekinedistämistoimiin | | | | 45 840 | 52 000 | 59 500 | 59 500 |

* Varainhoitovuoden loppua koskevat arviot, jotka perustuvat toteutukseen 30.9.2006 mennessä. | |

Edellä olevassa taulukossa esitetään budjettivallan käyttäjän maataloustuotteita koskeviin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin myöntämät määrärahat. Taulukosta voidaan havaita myönnettyjen määrärahojen noin 15 prosentin asteittainen aleneminen 60 miljoonasta eurosta (vuonna 2004) 52 miljoonaan euroon (vuonna 2006), samoin kuin vuodeksi 2007 ilmoitettu määrärahojen aleneminen entisestään. Tätä alenemista voidaan selittää alan jatkuvilla vaikeuksilla hyödyntää käyttöön asetettuja määrärahoja, mikä on johtanut niiden merkittävään alikäyttöön, kuten jäljempänä olevasta taulukosta 2 käy ilmi. Osa kyseisiin toimiin alunperin myönnetyistä määrärahoista siirrettiin tämän alikäytön vuoksi vuoden lopussa muihin maatalousmenoihin.

Taulukko 2 – EU:n menekinedistämistoimiin liittyvät talousarviomenot

| | | | | miljoonaa euroa |

Budjettikohta (maksumäärärahat) | | Ala-momentti | | 2007* | 2006 | 2005 | 2004 |

Menekinedistämistoimet: | SM | 05 08 04 | ) | | 26 000 | 26 145 | 22 118 |

jäsenvaltioiden maksut | | >=2004 | ) | | | | |

(ex B1-3800 ja B1-3801) | KM | 05 02 10 01 | ) | | 6 000 | 4 085 | 5 119 |

| | >=2006 | ) | | 32 000 | 30 230 [3] | 27 237 |

Menekinedistämistoimet: | SM | 05 08 05 | ) | | | | |

komission suorat tuet | | >=2004 | ) | | | | |

(ex B1-3810 ja B1-3811) | KM | 05 02 10 02 | ) | | | | |

| | >=2006 | ) | | 5 000 | 2 349 | 2 568 |

Yhteensä menekinedistämistoimiin | | | | | 37 000 | 32 579 | 29 805 |

Toteutumisprosentti | | | | | 71,1% | 54,8% | 50,0% |

* Varainhoitovuoden loppua koskevat arviot, jotka perustuvat toteutukseen 30.9.2006 mennessä. | |

Tähän alikäyttöön johtaneet tärkeimmät syyt ovat seuraavat:

1. eräiden jäsenvaltioiden esittämät hankkeet ovat viivästyneet: kun esimerkiksi ehdotuksen tekevän organisaation ja toteutuksesta vastaavan elimen välisen sopimuksen allekirjoittaminen viivästyy, menot toteutuvat myöhempien varainhoitovuosien aikana;

2. jäsenvaltiot ovat viivyttäneet menojen korvaushakemuksia;

3. hyväksyttyjä ohjelmia on toteutettu vaillinaisesti;

4. suoraan hallinnoitavien toimien yhteydessä IOOC:lle maksettavia vapaaehtoisia osuuksia on laiminlyöty.

Kyseisen alikäytön lieventämiseksi annetaan joitain ehdotuksia osassa 7 (”Päätelmät ja toteutettavat toimet”).

2.2. Vuosina 2004–2006 yhteisrahoitetut ohjelmat

Jäsenvaltioiden kiinnostus menekinedistämisohjelmia kohtaan kasvoi viitekauden aikana. Itse asiassa lähes kaikki jäsenvaltiot ovat toimittaneet omat ohjelmansa – uudet jäsenvaltiot osallistuivat tähän järjestelmään aktiivisesti liittymisestään lähtien.

Taulukko 3 – Ehdotuksen tehneiden jäsenvaltioiden lukumäärä päätöstä kohden

(...PICT...)

On kuitenkin todettava, että uudet jäsenvaltiot keskittyivät maataloustuotteidensa menekinedistämiseen unionin sisämarkkinoilla – liittymisen myötä kyseisille maille avautuneilla uusilla suurilla markkinoilla.

2.2.1. Hyväksytyt ja hylätyt ohjelmat

Vuodesta 2004 alkaen on kaikkien tuotteiden osalta hyväksytty 174 menekinedistämisohjelmaa, joista 128 koskee sisämarkkinoita ja 46 kolmansia maita (ks. valmisteluasiakirja [4]). Absoluuttisesti mitattuna tämä merkitsee hienoista lisääntymistä verrattuna alkukauteen, jonka aikana esitettiin 94 sisämarkkinoita koskevaa ohjelmaa ja 31 kolmansia maita koskevaa ohjelmaa (ks. valmisteluasiakirja). Tämä tulos on merkittävä myös sikäli, että valintaperusteita on sovellettu viime vuosina yhä tiukemmin. Lisäksi nämä tiedot osoittavat, että jäsenvaltioiden kiinnostus sisämarkkinoille suunnattuja ohjelmia kohtaan on pysynyt ennallaan.

Ohjelmia hylättiin viitekaudella lähinnä sen vuoksi, että ehdotuksen tehneet organisaatiot eivät olleet antaneet riittävän yksityiskohtaista kuvausta ohjelmasta ja siihen sisältyvistä toimista sekä niitä vastaavista määrärahoista, tai koska ohjelmalla oli tarkoitus edistää jotain kaupallista merkkiä tai organisaatio ei ollut riittävästi alaa edustava.

Taulukko 4 – Heinäkuuhun 2006 mennessä hyväksytyt ja hylätyt ohjelmat |

Päätös | Saadut ehdotukset | Hyväksytyt ohjelmat | Hylätyt ohjelmat |

Sisämarkkinat | | Luku-määrä | Yhteisrahoitus | Luku-määrä | Yhteisrahoitus |

K(2004) 2000 | 11.6.2004 | 30 | 26 | 10 721 161 € | 4 | 832 985 € |

K(2004) 5360 | 28.12.2004 | 34 | 20 | 24 068 756 € | 14 | 11 075 424 € |

K(2005) 1767 | 15.6.2005 | 32 | 26 | 26 130 535 € | 6 | 7 357 163 € |

K(2006) 6 | 12.1.2006 | 40 | 25 | 25 459 807 € | 15 | 16 227 822 € |

K(2006) 3079 | 7.7.2006 | 79 | 31 | 27 660 899 € | 48 | 49 942 266 € |

Yhteensä | 215 | 128 | 114 041 158 € | 87 | 85 435 660 € |

| | | | | | |

Kolmannet maat | | | | | |

K(2004) 817 | 22.3.2004 | 6 | 5 | 3 016 781 € | 1 | 632 502 € |

K(2004) 3536 | 27.9.2004 | 10 | 8 | 5 027 325 € | 2 | 1 868 550 € |

K(2005) 615 | 14.3.2005 | 18 | 10 | 10 182 124 € | 8 | 7 976 353 € |

K(2005) 4082 | 21.10.2005 | 25 | 15 | 13 239 540 € | 10 | 12 462 386 € |

K(2006) 796 | 17.3.2006 | 12 | 8 | 8 186 583 € | 4 | 4 203 229 € |

Yhteensä | 71 | 46 | 39 652 353 € | 25 | 27 143 020 € |

Tämän taulukon sekä tässä kertomuksessa esitettyjen tilastotietojen asianmukaista tulkintaa varten on pidettävä mielessä, että komissio teki vuoteen 2005 asti joka vuosi kaksi sisämarkkinoita koskevaa ja kaksi kolmansien maiden markkinoita koskevaa päätöstä. Lainsäädäntöön tehtiin vuodesta 2006 alkaen sovellettava muutos, jolla päätösten lukumäärä vähennettiin neljästä kahteen vuodessa.

2.2.2. Kolmansien maiden markkinoille suunnatut ohjelmat

Näiden ohjelmien osuus oli viitekaudella vain 25 prosenttia ehdotetuista ohjelmista. Vastaavasti niille myönnettiin yhteisrahoitusta noin neljäsosa kaikista hyväksytyille menekinedistämisohjelmille myönnetyistä yhteisön varoista.

Kohdemarkkinoiden kärjessä on Pohjois-Amerikka, jonka jäljessä seuraavat Venäjä ja Japani.

Tuotteista, joiden menekkiä pyritään kolmansien maiden markkinoilla edistämään, selvästi tärkeimmässä osassa ovat laatumerkillä (SAN, SMM, APT) varustetut tuotteet, ja näiden jälkeen tulevat viinit ja väkevät alkoholijuomat, tuoreet hedelmät ja vihannekset sekä hedelmä- ja vihannesjalosteet ja laadukkaat lihatuotteet. Tämä ilmenee selvästi seuraavasta kaaviosta:

Taulukko 5 – EY:n rahoitusosuus tuotealoittain – kolmannet maat

(...PICT...)

2.2.3. Sisämarkkinoille suunnatut ohjelmat

Toimitettujen ohjelmien lukumäärä lisääntyi 64:stä vuonna 2004 72:een vuonna 2005 ja 79:ään vuonna 2006, mikä vastaa 23,4 prosentin kasvua. Hyväksyttyjen ohjelmien lukumäärä kasvoi puolestaan 46:sta vuonna 2004 51:een vuonna 2005 mutta laski 31:een vuonna 2006. Tämä vähennys johtui epäilemättä ohjelmien tarkastelussa sovelletuista aiempaa tiukemmista kriteereistä.

Kuten jäljempänä olevasta kaaviosta voidaan todeta (ks. myös valmisteluasiakirja), kaikkiin tukikelpoisiin tuotteisiin, kuitupellavaa lukuun ottamatta, sovellettiin tämän kertomuksen kattamalla kaudella menekinedistämisohjelmaa. Eniten määrärahoja myönnettiin maitotuotteille, tuoreille hedelmille ja vihanneksille ja hedelmä- ja vihannesjalosteille sekä koristekasveille ja -pensaille mutta myös luonnonmukaisesta maataloudesta saaduille tuotteille ja laadukkaille lihatuotteille.

Sisämarkkinoille suunnattujen ohjelmien kohdemaat esitetään liitteenä olevissa taulukoissa. On kiinnostavaa todeta, että vaikka kohdemaa on menekinedistämisjärjestelmän alusta alkaen ollut 50 prosentissa tapauksista ohjelmaa ehdottava maa (ks. valmisteluasiakirja), tämä suuntaus on vähentynyt huomattavasti vuosina 2004–2006.

Taulukko 6 – EY:n rahoitusosuus tuotealoittain – sisämarkkinat

(...PICT...)

2.2.4. Useampaa maata koskevat ohjelmat

Kiinnostavaa on myös se, että useampaa maata koskevien ohjelmien osuus kaikista ehdotetuista ohjelmista on suhteellisen pieni, olipa kyse sisämarkkinoista tai kolmansista maista:

Taulukko 7 – Useampaa jäsenvaltiota koskevien ohjelmien osuus kaikista ehdotetuista ohjelmista |

Päätös | Ehdotetut ohjelmat | Useampaa jäsenvaltiota koskevat ehdotetut ohjelmat |

Sisämarkkinat | | |

K(2004) 2000 | 11.6.2004 | 30 | 0 |

K(2004) 5360 | 28.12.2004 | 34 | 2 |

K(2005) 1767 | 15.6.2005 | 32 | 2 |

K(2006) 6 | 12.1.2006 | 40 | 2 |

KC(2006) 3079 | 7.7.2006 | 79 | 6 |

Yhteensä | 215 | 12 |

| | | |

Kolmannet maat | | |

K(2004) 817 | 22.3.2004 | 6 | 1 |

K(2004) 3536 | 27.9.2004 | 10 | 1 |

K(2005) 615 | 14.3.2005 | 18 | 5 |

K(2005) 4082 | 21.10.2005 | 25 | 1 |

K(2006) 796 | 17.3.2006 | 12 | 1 |

Yhteensä | 71 | 9 |

2.3. Maatalouden pääosaston suoraan hallinnoimat ohjelmat

Kuten edellä todetaan, tietyt toimet voidaan rahoittaa EU:n talousarviosta 100-prosenttisesti. Tällaisia ovat toimet, joissa aloitteentekijänä ja hallinnoijana on komissio ja jotka toteutetaan tarjouskilpailulla valittujen sopimuspuolten avulla.

2.3.1. Komission asetuksen (EY) N:o 2702/1999 nojalla suoraan hallinnoimat toimet

1. tiedotuskampanjoiden järjestäminen suojattuja alkuperänimityksiä (SAN), suojattuja maantieteellisiä merkintöjä (SMM), aitoja perinteisiä tuotteita (APT) ja luonnonmukaista tuotantotapaa koskevista yhteisön järjestelmistä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Kiinassa ja Japanissa,

vuotuinen talousarvio: 2 miljoonaa euroa (1 miljoona euroa Pohjois-Amerikkaan ja 1 miljoona euroa Aasiaan);

2. korkean tason vierailut:

vuonna 2004 Kiinaan tehty korkean tason menekinedistämisvierailu tuolloisen maatalous- ja kalastuskomissaarin Franz Fischlerin johdolla,

myönnetyt määrärahat: 0,8 miljoonaa euroa;

maaliskuussa 2007 Intiaan suuntautuva korkean tason menekinedistämisvierailu, johon osallistuvat mm. komissaari Mariann Fischer Boel ja yritysjohtajista koostuva valtuuskunta. Kyseisen kuusipäiväisen vierailun tavoitteena on luoda yhteyksiä EU:n ja Intian välille. Se suuntautuu New Delhiin ja Bombayhin, ja EU:lla on sen aikana tiedotusosasto New Delhissä järjestettävillä Aahaar-elintarvikemessuilla,

myönnetyt määrärahat: 1,0 miljoona euroa.

2.3.2. Luonnonmukaista maataloutta koskeva edistämiskampanja

Komissio käynnisti neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 perusteella luonnonmukaista maataloutta koskevan edistämiskampanjan jatkaakseen luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevaan eurooppalaiseen toimintasuunnitelmaan sisältyvän toimen 1 toteuttamista. Kyseistä kampanjaa toteutetaan kolmen vuoden ajan, ja siihen on myönnetty 3 miljoonan euron määrärahat. Kampanja toteutetaan Euroopan unionin tällä nopeasti kasvavalla alalla yhteisrahoittamien kansallisten ohjelmien ohella, ja sen tarkoituksena on tukea asiaan liittyviä aloitteita.

Tarjouskilpailun perusteella tehtiin erään erikoistuneen yrityksen kanssa puitesopimus Internet-sivuston ja sellaisen ”työkalupakin” kehittämisestä, joka sisältää erilaisia välineitä luonnonmukaisen maatalouden edistämiseksi ja siitä saaduista tuotteista tiedottamiseksi. Kampanjan puitteissa voidaan tarvittaessa toteuttaa myös muita tiedotus-, viestintä, ja edistämistoimia, unohtamatta kohdeyleisöille suunnattua varsinaista menekinedistämistä.

Komission jäsenvaltioiden ehdotuksesta nimeämistä alan eri vaikuttajista koostuva asiantuntijaryhmä neuvoo komissiota kampanjan toteuttamisessa.

2.3.3. Menekinedistämis- ja tiedotustoimien tulosten arviointitutkimukset

Arviointien avulla voidaan tarkastella ohjelmien tehokkuutta eli valvoa tavoitteiden saavuttamista ja varmistua siitä, että välineet (taloudelliset, lainsäädännölliset, hallinnolliset jne.) on suunnattu saatujen tulosten varmistamiseen. Arvioinneissa tarkastellaan myös tulosten johdonmukaisuutta, merkityksellisyyttä ja käyttökelpoisuutta sekä suunniteltujen toimien laatua.

Neuvoston asetusten (EY) N:o 2702/1999 ja (EY) N:o 2826/2000 8 artiklan mukaisesti komission yksiköt voivat tehdä yhteisrahoitettujen ohjelmien arviointitutkimuksia.

Vuonna 2004 tilattiin tarjouskilpailun perusteella arviointitutkimus naudanliha-alan tiedotusta koskevista erityistoimenpiteistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1358/2001 nojalla yhteisrahoitetuista tiedotusohjelmista; tutkimus valmistui vuonna 2005. Siitä ilmeni, että yhteisrahoitetut ohjelmat noudattivat niille vahvistettuja tavoitteita ja suuntaviivoja. Tutkimuksessa todettiin yhteisrahoitettujen ohjelmien sisällön suhteen kuitenkin, että yhteisen strategian puuttuessa kuluttajille ei pystytty aina tarjoamaan selkeitä tietoja. Koska käytettävissä ei ollut myöskään välineitä ohjelmatoimien vaikutusten mittaamiseksi ohjelmien toteuttamisen aikana, ohjelmien tehokkuuden arviointi oli erittäin vaikeaa jopa usean vuoden jälkeenkin.

Komissio on avattujen tarjouskilpailujen tuloksena allekirjoittanut tuleviksi vuosiksi kaksi puitesopimusta, jotka koskevat arviointitutkimusten laatimista niin sisämarkkinoilla kuin kolmansissa maissa. Molemmat sopimukset ovat voimassa

4–6 kuukautta, ja niiden tarkoituksena on tarkastella ohjelmien täytäntöönpanoa.

Molempien puitesopimusten yhteinen talousarvio on 3 750 000 euroa.

3. Muualla toteutetut menekinedistämistoimet

On syytä muistuttaa, että edellä mainittujen asetusten perusteella yhteisrahoitettujen, tässä kertomuksessa tarkasteltujen toimien ohella on yhteisen maatalouspolitiikan muiden osa-alojen yhteydessä toteutettu muitakin maataloustuotteiden menekinedistämis- ja/tai tiedotustoimia, joista voidaan mainita seuraavat:

– hedelmiä ja vihanneksia koskevat alakohtaiset menekinedistämistoimet,

– parhaillaan tarkistettavana olevan viinin yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa säädetyt alakohtaiset menekinedistämistoimet,

– valtiontukipolitiikan yhteydessä toteutetut toimet,

– maaseudun kehittämispolitiikan yhteydessä toteutetut toimet; asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 [5] säädettyä liitännäistoimenpiteiden valikoimaa on laajennettu neuvoston asetuksella (EY) N:o 1783/2003 [6].

4. Ammattialajärjestöjen kanta

Tuottajia edustaville ammattialajärjestöille tiedotettiin 12. syyskuuta 2006 pidetyssä neuvoa-antavan ryhmän kokouksessa tämän kertomuksen laatimisen edistymisestä. Ne ilmoittivat tässä yhteydessä komission yksiköille seuraavista järjestelmän toimintaan liittyvistä näkemyksistään:

1. ne toivovat lainsäädännön yksinkertaistamista erityisesti useampaa maata koskevien ohjelmien osalta;

2. ne pyytävät selkeämpiä tietoja mahdollisuudesta käyttää tuotemerkkejä yleisluontoisessa menekinedistämisessä;

3. ne haluavat saada suuntaviivat ohjelmiensa laatimiseksi.

5. Päätelmät ja toteutettavat toimet

5.1. Yleiset päätelmät

Vuoden 2004 lopussa ja vuonna 2005 tehdyt sääntelymuutokset huomioon ottaen tässä vaiheessa on liian aikaista esittää lopullista arviota edellisen kertomuksen kattaman kauden jälkeen käynnistettyjen menekinedistämistoimien tuloksista. Viimeksi mainitun kertomuksen jälkeen arvonsa ja tehokkuutensa ovat kuitenkin osoittaneet seuraavat menekinedistämisjärjestelmän perusperiaatteet:

– komission välillinen hallinnointijärjestelmä, jossa ammattialajärjestöt ja jäsenvaltiot tekevät aloitteet ja vastaavat hallinnoinnista;

– kaikilla tukikelpoisilla aloilla sovellettu yhdenmukaistettu kolmikantamalli (rahoitukseen osallistuvat Euroopan unioni, jäsenvaltiot ja ammattialajärjestöt), johon liittyy kuitenkin eräissä asianmukaisesti määritellyissä tapauksissa mahdollisuus toteuttaa yhteisrahoitus samansuuruisin osuuksin;

– pääpaino on yhteisön menekinedistämisen yleisluonteisuudella ja kohteena ovat yksittäisten tuotteiden sijasta alat ja aihepiirit;

– sääntelykehys, joka mahdollistaa toimien ohjelmoinnin säännöllisin aikavälein pikemminkin kuin niiden toteuttamisen kriisitilanteisiin reagoimiseksi.

Seuraavia näkökohtia voitaisiin tarkastella menekinedistämisjärjestelmän parantamiseksi entisestään:

– ammattialajärjestöt ja jäsenvaltiot ovat olleet hyvin kiinnostuneita ohjelmien toteuttamisesta sisämarkkinoilla. Osa näistä ehdotuksista koskee kuitenkin vain kansallista tasoa, ja niiden eurooppalainen lisäarvo on vähäinen. Olisi korostettava enemmän paitsi EU-tason ohjelmien toteuttamista myös kansallisten viranomaisten välisen paremman yhteisymmärryksen ja keskinäisen avunannon varmistamista;

– ammattialajärjestöt ovat osoittaneet vähemmän kiinnostusta kolmansissa maissa toteuttavia ohjelmia kohtaan;

– niillä maatalousaloilla, joiden rakenneuudistus on yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa jo toteutettu tai vielä kesken, toimivat ammattilaiset ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta menekinedistämistoimia kohtaan.

5.2. Toteutettavat toimet

Komission mukaan asetuksissa (EY) N:o 2702/1999 ja (EY) N:o 2826/2000 määritelty menekinedistämistoimiin myönnettävän tuen nykyinen järjestelmä olisi säilytettävä pääpiirteissään entisellään. Sen toiminnan parantamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi voidaan ehdottaa seuraavia muutoksia.

5.2.1. Asetusten konsolidointi

Olisi hyödyllistä yksinkertaistaa lainsäädäntöä:

– laatimalla uudelleen kaksi neuvoston sisämarkkinoita ja kolmansia maita koskevaa perusasetusta ja kokoamalla ne yhdeksi asetukseksi,

– laatimalla uudelleen kaksi komission sisämarkkinoita ja kolmansia maita koskevaa täytäntöönpanoasetusta ja kokoamalla ne yhdeksi asetukseksi.

5.2.2. Ehdotuksia tekevien organisaatioiden budjettisuunnittelu

Tiettyä vuotta koskevien budjettisitoumusten noudattamisen parantamiseksi olisi ehdotettava, että vuosittaiset menot koskisivat vastaisuudessa tiettyjä varainhoitovuosia eivätkä ”12 kuukauden jaksoja”.

5.2.3. Jäsenvaltioiden menoilmoitus

Jotta budjettimäärärahojen käytön säännöllinen seuranta olisi mahdollista, säädetään, että ohjelmien yhteydessä toteutetut menot on maksettava ja ilmoitettava sellaisten määräaikojen kuluessa, jotka mahdollistavat tietyn varainhoitovuoden aikana tehtyjen sitoumusten noudattamisen.

5.2.4. Toteuttamisesta vastaavan elimen valinta

Voidaan säilyttää säännös, jonka mukaan ehdotuksen tekevä organisaatio voi valita toteuttamisesta vastaavan elimen ohjelman toimittamisen jälkeen, mutta on tarkennettava, että tätä mahdollisuutta on käytettävä järkevästi.

5.2.5. Suuntaviivojen laatiminen

Ohjelmien valmisteluun liittyvät epätarkkuudet ja muut puutteet saadaan minimoitua laatimalla selkeät ja kestävät suuntaviivat, joita on noudatettava yhteisrahoitettavia menekinedistämisohjelmia koskevien ehdotusten valmistelussa. Nämä parhaillaan valmisteltavana olevat suuntaviivat parantavat epäilyksettä maataloustuotteiden optimaalista menekinedistämistä tulevaisuudessa.

[1] Report to the European Parliament and the Council on the application of Council Regulation (EC) No 2702/1999 on measures to provide information on, and to promote, agricultural products in third Countries, and Council Regulation (EC) No 2826/2000 on information and promotion actions for agricultural products on the internal market, COM(2004) 233.

[2] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2702/1999 13 artikla (kolmannet maat) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2006 14 artikla (sisämarkkinat), sellaisena kuin ne ovat muutettuina asetuksella (EY) N:o 2060/2004.

[3] Tämä määrä sisältää vanhoihin menekinedistämistoimiin liittyvät 773 miljoonaa euroa.

[4] Viittaukset liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan, joka esitetään yhdessä tämän kertomuksen kanssa.

[5] Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80).

[6] Neuvoston asetus (EY) N:o 1783/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1257/1999 muuttamisesta (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 70).

--------------------------------------------------