52006DC0611

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle - HVTYK-ohjelman täytäntöönpanon arviointi /* KOM/2006/0611 lopull. */


[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 24.10.2006

KOM(2006) 611 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

HVTYK-ohjelman täytäntöönpanon arviointi

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

HVTYK-ohjelman täytäntöönpanon arviointi

1. JOHDANTO

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä, jäljempänä ’HVTYK-päätös’[1], käynnistettiin 1. tammikuuta 2005 viisivuotinen ohjelma yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille, jäljempänä ’HVTYK-ohjelma’, jatkona HVT- ja HVT II -ohjelmille.

Tämän tiedonannon tarkoituksena on esitellä HVTYK-ohjelman täytäntöönpanon arvioinnissa esiin tulleet havainnot ja suositukset. HVTYK-päätöksen 13 artiklan 2–4 kohdassa säädetään arvioinnin toteuttamisesta ja velvoitetaan lisäksi Euroopan komissio toimittamaan arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelman elinkaaren varhaisessa vaiheessa ja antamaan kyseisen arvioinnin yhteydessä raportin vuosille 2007–2009 varatun määrän vastaavuudesta rahoitusnäkymien kanssa.

Vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiä koskevan sopimuksen viivästymisen vuoksi komissio ei voinut esittää arviointituloksia niin aikaisin kuin HVTYK-päätöksessä säädettiin. Nyt komissio voi kuitenkin esittää tulokset ja vahvistaa, että HVTYK-päätöksessä vuosia 2007–2009 koskevat rahoituspuitteet ovat yhdenmukaiset rahoitusnäkymien kanssa ja sisältyvät rahoitusohjelmaan.

Arvioinnin toteutti komissio erään konsulttiyrityksen riippumattomien asiantuntijoiden tuella. Komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden edustajat esittivät oman kantansa menetelmistä ja päätelmistä komission ohjausryhmän, kansallisten asiantuntijoiden muodostaman neuvoa-antavan ryhmän sekä HVTYK-ohjelman hallintokomitean (PEGSCO) kautta.

Konsulttiyrityksen laatima englanninkielinen arviointikertomus on saatavilla kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa osoitteessa http://ec.europa.eu/idabc/en/document/5707/3.

Arvioinnin tulos oli suurelta osin myönteinen ja sen mukaan HVTYK-ohjelma oli yleisesti ottaen hyvin korkealaatuinen. Arvioinnissa tuli kuitenkin esiin joitain puutteita, joita suositellaan tarkasteltaviksi jatkettaessa ohjelman täytäntöönpanoa.

2. TAUSTAA

HVTYK-ohjelman tavoitteena on yksilöidä yleiseurooppalaiset sähköiset viranomaispalvelut sekä tukea ja edistää niiden, samoin kuin niiden perustana olevien yhteentoimivien telemaattisten verkkojen, kehittämistä ja perustamista. Ohjelman on tarkoitus tukea tavoitteiden saavuttamista sähköisten viranomaispalveluiden alalla

- edistämällä edelleen tietotekniikan käyttöä eri politiikan aloilla, erityisesti siellä, missä lainsäädäntö helpottaa sitä

- rakentamalla yhteinen infrastruktuuri, jolla varmistetaan julkishallinnon tehokas rajat ylittävä viestintä

- kannustamalla uusien palveluiden syntymistä yrityksiä ja kansalaisia varten.

Tätä tarkoitusta varten HVTYK-ohjelma tarjoaa rahoitusta toimille, jotka on jaettu kahteen päälinjaan – yhteistä etua palveleviin hankkeisiin ja laaja-alaisiin toimenpiteisiin. Nämä sisältyvät jatkuvaan HVTYK-ohjelmaan, johon komissio tekee muutoksia vähintään kerran vuodessa kuultuaan PEGSCO:a.

Yhteistä etua palvelevat hankkeet toimivat niillä Euroopan unionin politiikan aloilla, jotka koskevat yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden perustamista tai tehostamista julkishallinnon, yrityksien ja kansalaisten tueksi. Niissä otetaan huomioon yhteisön politiikan vaatimukset ja parannetaan yhteistyötä eri eurooppalaisten hallintojen välillä. Näiden hankkeiden toimeenpanosta huolehtivat EU:n eri politiikan aloista vastaavat pääosastot ja valvonnasta yleensä alakohtaiset komiteat. Ohjelmassa käynnistetyt yhteistä etua koskevat hankkeet kuvataan yksityiskohtaisesti HVTYK-työohjelmassa[2].

Laaja-alaiset toimenpiteet ovat toimia, joiden tarkoituksena on tukea yhteistä etua palvelevia hankkeita ja sähköisiä viranomaispalveluita yleensä. Ensinnäkin niillä tarjotaan ja pidetään yllä infrastruktuuripalveluja yhteisössä tarjottavia julkisia palveluja varten. Tällaisiin palveluihin kuuluu tekniikan ja ohjelmistoratkaisujen tarjoaminen ja ylläpito, ja ne sisältävät verkko-, väliohjelmisto- ja turvapalvelut ja ohjeistot. Toiseksi niillä käynnistetään, toteutetaan ja hallinnoidaan laaja-alaisten, yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalvelujen tarjontaa yrityksille ja kansalaisille Euroopassa, asiaankuuluvat organisatoriset ja koordinointinäkökohdat mukaan luettuina. Ohjelmassa käynnistetyt laaja-alaiset toimenpiteet kuvataan yksityiskohtaisesti HVTYK-työohjelmassa[3]. Laaja-alaisten toimenpiteiden toimeenpanosta vastaa useimmissa tapauksissa HVTYK-yksikkö.

3. MENETELMÄ

Arviointi perustuu useisiin tutkimusmenetelmiin – kirjallisen aineiston tarkasteluun, verkkokyselyyn, haastatteluihin sekä tapaustutkimuksiin – ja siihen osallistui edustajia monista eri sidosryhmistä, kaiken kaikkiaan lähes 300 henkilöä alakohtaisista komiteoista, PEGSCO:sta ja EU:n yksiköistä.

4. ARVIOINNIN KOHTEENA OLLEET ASIAT JA KYSYMYKSET

Arviointi keskittyi seuraaviin viiteen pääasiaan:

- Merkityksellisyys : Missä määrin HVTYK-ohjelman tavoitteet ja toimet ovat oleellisia sekä kansallisten että EU-tason muuttuvien tarpeiden ja ensisijaisten tavoitteiden kannalta, erityisesti niiden, jotka tulevat voimakkaasti esiin i2010-aloitteesta käytävässä keskustelussa ja yleisemmin niiden kannalta, jotka määriteltiin Lissabonin tavoitteissa?

- Tehokkuus : Kuinka taloudellisesti erilaiset panostukset ja toimet muuttuvat tuotoksi ja tuloksiksi? Mitkä ohjelman osat ovat tehokkaimpia tai tehottomimpia, erityisesti suhteessa käytettyihin resursseihin?

- Vaikuttavuus : Missä määrin HVTYK-ohjelman tulokset ja vaikutukset ovat jo edistäneet erityis- ja yleistavoitteiden saavuttamista? Onko ohjelmassa osia, jotka ovat muita tehokkaampia tai tehottomampia, ja mitä niistä voidaan oppia?

- Hyödyllisyys : Kuinka hyvin ohjelman tulokset ja vaikutukset, saavutetut sekä ennakoidut, vastaavat kohdeväestön tarpeita? Missä määrin ja millä toimenpiteillä ohjelman hyödyllisyyttä voitaisiin parantaa?

- Johdonmukaisuus : Missä määrin toimet muodostavat osan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ohjelman sisällä, ja kuinka hyvin ohjelmaan liittyvät toimet sekä muut yhteisön yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden ja infrastruktuuripalveluiden alaan kuuluvat toimet luovat yhteisvaikutuksia?

Näiden kehitykseen liittyvien kysymysten lisäksi nousi esiin kolme monialaista näkökohtaa:

- HVTYK-ohjelmasta rahoitettujen toimien tämänhetkinen tila

- jäsenvaltioiden koordinointi ja osallistuminen

- se, missä määrin HVT II -ohjelman loppuarvioinnin suositukset on otettu huomioon HVTYK-ohjelman täytäntöönpanossa.

5. HAVAINNOT

5.1. Merkityksellisyys

Kaikki arviointia varten kerätyt tiedot osoittavat HVTYK-ohjelman olevan merkityksellisyydeltään erittäin tyydyttävä. Arvioinnissa havaittiin, että HVTYK-ohjelman tavoitteet ja suunnitellut toimet ovat täysin Lissabonin strategiassa EU-tasolla asetettujen tarpeiden ja ensisijaisten tavoitteiden mukaisia. HVTYK-ohjelma edistää yleensä suoraan laajempia tavoitteita, kuten innovaation helpottamista ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa, sekä erityistavoitteita, kuten työvoiman liikkuvuuden lisäämistä esimerkiksi tarjoamalla tietopalveluja, jotka helpottavat liikkumista rajojen yli. HVTYK vaikuttaa kuitenkin myös epäsuorasti lisäämällä tiedonvaihdon tehokkuutta jäsenvaltioiden välillä ja vähentämällä yrityksiin ja kansalaisiin kohdistuvaa byrokratiaa. Arvioinnissa todetaan, että merkityksellisyys on selvästi HVTYK:n sidosryhmien keskeisiä huolenaiheita ja että sitä kehitetään aktiivisesti monin eri tavoin eri tasoilla.

5.2. Tehokkuus

Arvioinnissa todetaan, että tässä vaiheessa on liian aikaista tehdä perusteellista tehokkuusanalyysia, koska ohjelma ei ole vielä ehtinyt edetä kovin pitkälle. Varsinaisia tuloksia tai vaikutuksia ei vielä ole nähtävissä tai mitattavissa. Tutkimuksessa kerättyjen tietojen perusteella arvioinnissa kuitenkin alustavasti pidettiin taloudellisesta näkökulmasta tyydyttävänä tapaa, jolla resursseja käytetään toimien täytäntöönpanoon.

5.3. Vaikuttavuus

HVTYK-ohjelma on yhä hyvin varhaisessa vaiheessa, minkä vuoksi ei ole vielä mahdollista tehdä yksityiskohtaista arviota sen yhteisölle tuomista hyödyistä. On kuitenkin mahdollista tehdä oletuksia toimien tulevasta kehityksestä. Arvioinnin mukaan valtaosa yhteistä etua koskevista hankkeista toteutuu tämänhetkisten tietojen mukaan todennäköisesti aikataulun mukaan. Laaja-alaiset toimenpiteet sen sijaan tarvitsevat oletettavasti hiukan lisäapua tai pidempää voimassaoloaikaa, erityisesti myöhäisen aloituksen, menettelyjen pitkän keston ja henkilökunnan vähäisyyden vuoksi. Tapaustutkimuksissa esiin tulleiden kokemusten perusteella voitaisiin kuitenkin odottaa hyvää vaikuttavuustasoa sekä yhteistä etua koskevilta hankkeilta että laaja-alaisilta toimenpiteiltä.

5.4. Hyödyllisyys

Haastatteluissa ilmaistujen kantojen mukaan HVTYK-ohjelman tarjoamia sähköisiä palveluja pidetään ainutlaatuisina, sillä millään muulla ohjelmalla tai aloitteella ei täytetä samalla tavoin tarvetta julkishallintojen välisistä yhteisistä yleiseurooppalaisista telemaattisista rajapinnoista. Varsinkin viimeisimmässä laajentumisessa EU:hun liittyneet jäsenvaltiot ovat erityisen tyytyväisiä tarjottuihin palveluihin, eivätkä vähiten siitä syystä, että HVTYK tarjoaa niille mahdollisuuden kehittää niiden omaa telemaattista infrastruktuuria ja siihen liittyviä palveluja. Toisin sanoen arvioinnissa todetaan, että HVTYK-ohjelman toimet, niiden taustalla oleva lähestymistapa sekä menettelyt todistavat tietoisista ponnisteluista jäsenvaltioiden odotusten täyttämiseksi ja yhteisön tason ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kyselyyn vastanneet näkivät HVTYK-toimien suurimpana edunsaajana yhteisön kaikilla julkishallinnon tasoilla, yritysten ollessa toisena edunsaajana ja kansalaisten kolmantena. Yritykset ja kansalaiset eivät kuitenkaan nykyisin ole suoraan kohderyhmänä yhtä usein kuin viranomaiset. Sidosryhmät eivät kuitenkaan olleet yhtä mieltä siitä, ovatko viranomaiset riittävä kohderyhmä vai pitäisikö ponnisteluja yritysten ja kansalaisten tarpeiden täyttämiseksi lisätä.

5.5. Johdonmukaisuus

Sekä kirjallisen aineiston tarkastelu, haastattelut että kyselyssä ilmaistut kannat osoittavat HVTYK-ohjelman tukemien toimien olevan keskenään hyvin johdonmukaisia. HVTYK:n toimet olivat ohjelman tavoitteiden mukaisia ja noudattivat kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Arvioinnissa huomautetaan, että ohjelman johdonmukaisuus muihin yhteisön toimiin nähden, toisin sanoen ulkoinen johdonmukaisuus, kaipaisi enemmän huomiota. Vaikka useat sidosryhmien edustajat ponnistelevat yhä enemmän kehittääkseen täydentävyyttä samantapaisia kysymyksiä käsiteltäessä, muita ohjelmia ei aina oteta riittävästi huomioon varsinkaan silloin, kun kyseessä ovat erityistoimet.

5.6. HVTYK-ohjelmasta rahoitettujen toimien tämänhetkinen tila

Yleisesti ottaen noin 50 prosenttia työohjelmaan kuuluvista toimista oli alkanut HVTYK-ohjelman alaisina vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen aikana. Tämä osuus oli hiukan korkeampi yhteistä etua koskevien hankkeiden kuin laaja-alaisten toimenpiteiden kohdalla. Tämän lisäksi jo aloitetut toimet olivat vielä varhaisessa vaiheessa. Arvioinnissa kuitenkin todetaan, että ne aiotut HVTYK:n yleiseurooppalaiset sähköisen hallinnon palvelut, jotka joko ovat alkaneet ajoissa tai jotka on siirretty HVT II -ohjelmasta, ovat hyvin kehittyneitä, toteutettuja ja käytössä.

5.7. Jäsenvaltioiden koordinointi ja osallistuminen

Haastatteluissa ja kyselyssä ilmaistujen kantojen perusteella kansallisen koordinoidun ja vakiintuneen lähestymistavan luominen jäsenvaltioiden sisällä suhteessa yleistä etua koskeviin hankkeisiin on ilmeisesti joillekin sidosryhmille varsin kiistanalainen asia. Tämä aiheuttaa yleistä tyytymättömyyttä kykyyn koordinoida mielipiteitä PEGSCO:ssa ja alakohtaisissa komiteoissa toimivien jäsenvaltioiden edustajien välillä. Arvioinnissa huomautetaan kuitenkin, että jotkin jäsenvaltiot ovat panneet toimeen tehokkaita erityiskeinoja, joiden avulla PEGSCO:n jäsenet ja alakohtaisten komiteoiden jäsenet voivat koordinoida näkemyksiään.

Alakohtaisten komiteoiden jäsenten antamien vastausten perusteella arvioinnissa todetaan myös, että alakohtaisten komiteoiden jäsenten tiedot omista velvollisuuksistaan eivät ole yhdenmukaisia.

5.8. Missä määrin HVT II -ohjelman loppuarvioinnin suositukset on otettu huomioon HVTYK-ohjelman täytäntöönpanossa

HVT II -ohjelman suositukset eivät olleet saatavilla ennen HVTYK-päätöksen tekemistä. Tästä huolimatta arvioinnissa tehtyihin havaintoihin perustuen useimmat HVT II -ohjelman loppuarvioinnin kolmestatoista suosituksesta on jo otettu huomioon tai niitä tarkastellaan parhaillaan. Suosituksista vain kolmea voidaan yhä soveltaa täysimääräisesti. Näistä yhdessä kuitenkin todetaan, että ensisijaisina on pidettävä toimia, jotka edistävät parhaiten ohjelman tavoitteita ja päämääriä, mikä todennäköisesti pätee minkä tahansa ohjelman ollessa kyseessä. Suosituksista ei ole pantu täytäntöön niitä, joissa ehdotetaan, että

- olisi luotava sähköinen ohjausväline, jonka tarkoituksena on ohjata ja seurata meneillään olevia ja päätökseen saatettuja toimia, niin tavoitteiden, vaikutusten ja hyötyjen saavuttamisen jatkuvaksi seuraamiseksi kuin rahallisten vaikutusten korostamiseksi ja vertaamiseksi kustannuksiin,

- olisi perustettava viestintäohjelma, jonka kohteena olisivat EU15-maat samaan tapaan kuin uudet jäsenvaltiot ovat jo olleet kohteena, jotta voitaisiin varmistaa työskentelytapojen ja keskeisten ohjeistojen/rakenteiden omaksuminen.

Jatkuvan HVTYK-työohjelman käyttöönoton myötä toimien täytäntöönpanon seurantaan tarkoitetun ohjausvälineen tarve on vähentynyt selvästi, koska toimia mitataan säännöllisesti suhteessa työohjelman osioihin, joista näkyy sekä toimien tila että tulevaisuuden suunnitelmat, ja koska varat seuraaviin vaiheisiin vapautuvat käytettäviksi vasta kun välietapit on saavutettu. Samanaikaisesti on otettu käyttöön vuosittainen raportointi ohjelman edistymisestä, ja kunkin toimen täytäntöönpanoa on tarkasteltava sen päättymisen jälkeen vuoden kuluessa. Lisäksi vaaditaan mahdollisuuksien mukaan osatekijöiden uudelleenkäyttöä, jotta myönnettyjen varojen vaikuttavuutta voitaisiin lisätä. Komissio jatkaa edistymisen seurantaa, jotta hyötyjen maksimointi voidaan varmistaa.

Komissio jatkaa työskentelyä jäsenvaltioiden edustajien kanssa PEGSCO:ssa välineiden omaksumisen ja käyttöönoton varmistamiseksi siten, että keskitytään toimiin, jotka kattavat yhteistyössä jäsenvaltioiden ja eri alojen kanssa vahvistetut tarpeet.

6. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

HVTYK-ohjelman täytäntöönpanon arviointi on johtanut useisiin päätelmiin ja niiden perusteella tehtyihin suosituksiin.

6.1. Arvioinnin ajoitus

Ohjelman ensimmäisten vaikutusten esiintuominen oli vaikeaa, sillä ohjelma oli tätä väliarviota tehtäessä vasta alkuasteella. Samankaltaisia ajoitusongelmia esiintyi myös HVT-ohjelmia arvioitaessa. Huonon ajoituksen vuoksi arvioinnin tekeminen ja tulosten hyödyntäminen eivät onnistu parhaalla mahdollisella tavalla, arvioinnissa todetaan.

Suositus 1

Arvioinnin ajoitukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Ottaen huomioon että HVTYK-päätöksessä annetun aikataulun noudattaminen on pakollista, arviointien ajoituksen osalta olisi päätöksessä jätettävä tuleville ohjelmille enemmän liikkumavaraa. Tämän ansiosta ohjelma voisi hyötyä arvioinnin tuloksista enemmän.

Komissio on hyvin tietoinen siitä, että nyt kyseessä oleva väliarviointi on tapahtunut liian aikaisin, jotta siitä saataisiin hyödyllisiä tuloksia, ja aikoo ehdottaa mahdollisen jatko-ohjelman osalta, että väliarviointi suoritettaisiin puolivälin arviointina, niin kuin oli tarkoituksena alkuperäisessä HVTYK-ohjelmaa koskevassa komission ehdotuksessa.

6.2. Ohjelman täytäntöönpanon organisointi

Arvioinnin toteuttamisen sekä erityisesti sidosryhmien ja niiden välisten suhteiden muodostaman rakenteen kuvaamisen yhteydessä kohdatut vaikeudet toivat esiin ohjelman organisoinnin monimutkaisuuden, varsinkin yleistä etua koskevien hankkeiden osalta. Kiistanalainen käsitys jäsenvaltioiden koordinoinnista ja osallistumisesta on osa samaa ongelmaa. Arvioinnissa todetaan konkreettisesti, että alakohtaisten komiteoiden ja hankejohtajien täytyy olla täysin tietoisia tehtävistään ja PEGSCO:n sekä alakohtaisten komiteoiden jäsenten on tehtävä tiiviimmin yhteistyötä.

Suositus 2

Komission täytyy taata, että kaikki osallistujat tuntevat tehtävänsä täytäntöönpanoprosessissa. Arvioinnissa ehdotetaan organisaatiodiagrammien laatimista ja riittävää tiedottamista eri osallistujien työnkuvista erityisesti yhteistä etua palvelevien hankkeiden osalta.

Yhteistyössä PEGSCO:ssa edustettuina olevien jäsenvaltioiden ja HVTYK-ohjelman mukaisesti perustetussa yksiköiden välisessä ryhmässä edustettuina olevien eri politiikanaloista vastaavien yksiköiden kanssa komissio jatkaa työskentelyään sen varmistamiseksi, että kaikki toimijat ovat tietoisia tehtävistään ja vastuualueistaan täytäntöönpanoprosessissa.

6.3. Käyttäjien muuttuvien tarpeiden huomioiminen ohjelmassa

Arvioinnissa huomautetaan, että HVTYK-ohjelma on edeltäjänsä tavoin mukautettu oikein yhteisön kehittyviin ensisijaisiin poliittisiin tavoitteisiin. Jäsenvaltiot arvostavat tätä työtä ja vaikuttavat tyytyväisiltä tarjottuihin palveluihin. Ohjelman täytäntöönpanon varhaisen vaiheen vuoksi kaikkia suunnitteluvaiheessa aiottuja toteutettavuustutkimuksia ei ole kuitenkaan vielä tehty. Tämän vuoksi ohjelman hiominen sen sovittamiseksi kohdeyleisön tarpeiden mukaiseksi jatkuu yhä.

Suositus 3

Ohjelman strategisella tasolla olisi kerättävä sekä jaettava kohdennettua ja ajantasaista tietoa käyttäjien tarpeista. Arvioinnissa kehotetaan pitämään yhteyttä PEGSCO:n jäseniin, sillä nämä voivat antaa tärkeää tietoa tarpeista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä järjestämään tilaisuuksia, joissa nämä voivat vaihtaa kokemuksia muiden jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten edustajien kanssa. Lisäksi toteutettavuustutkimuksissa saatuja tietoja voitaisiin levittää yhteenvetojen muodossa.

Yhteistyössä jäsenvaltioiden edustajien (PEGSCO) ja eri yksiköiden kanssa komissio jatkaa jäsenvaltioiden kanssa sovittujen ja aiheesta ”i2010-aloitteeseen kuuluva sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma – Vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi”[4] annetussa tiedonannossa vahvistettujen kohdealueiden työstämistä yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden kehittämisen tukemiseksi. Yhteistyötä tehdään myös i2010-aloitteeseen kuuluvan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman yhteydessä perustetun korkean tason i2010-ryhmän sähköistä hallintoa käsittelevän alaryhmän kanssa.

6.4. Laaja-alaiset toimenpiteet ja henkilöstöresurssit

Vaikka HVTYK-ohjelma on vasta aluillaan, joitain hypoteeseja toimien tulevasta kehityksestä voidaan kuitenkin johtaa tämän arvioinnin havainnoista. Siinä missä valtaosa yhteistä etua koskevista hankkeista toteutuu näillä näkymin todennäköisesti aikataulun mukaan, laaja-alaiset toimenpiteet sen sijaan oletettavasti tarvitsevat joko lisäapua tai pidempää voimassaoloaikaa, erityisesti myöhäisen aloituksen, menettelyjen pitkän keston ja henkilöstön vähäisyyden vuoksi.

Suositus 4

Ohjelman täytäntöönpanon aikana olisi seurattava tarkasti sitä, missä määrin HVTYK:n toimet, ja erityisesti laaja-alaiset toimet, etenevät sovitun aikataulun mukaan. Tässä yhteydessä arvioinnissa painotetaan tarvetta löytää sopivampi työn ja henkilöstön määrän välinen suhde laaja-alaisten toimien hallinnointiin yhtä hyvin HVTYK-ohjelman kuin jonkin myöhemmän ohjelman yhteydessä.

Kolmannessa tarkistuksessa 14.8.2006[5] hyväksyttyyn HVTYK-työohjelmaan komissio on mukauttanut välietappeja ja määräaikoja ohjelman mukauttamiseksi sen ensimmäisen vuoden aikana tapahtuneiden viivästysten vuoksi ja jotta otettaisiin huomioon nykyinen toimien ja henkilöstön välinen suhde. Komissio jatkaa sovittujen määräaikojen ja välietappien noudattamisen seurantaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.

6.5. Sähköiseen hallintoon liittyvien EY:n ohjelmien niveltyminen toisiinsa

HVTYK-ohjelma on sisäisesti hyvin johdonmukainen: sen toimet edistävät ohjelman tavoitteita noudattaen holistista lähestymistapaa, mikä tukee ohjelmansisäistä onnistunutta koordinointia. Toisaalta on syytä kiinnittää enemmän huomiota HVTYK-ohjelman ja muiden yleiseurooppalaiseen sähköiseen hallintoon ja infrastruktuuripalveluihin liittyvien yhteisön toimien väliseen johdonmukaisuuteen. Vaikka useat sidosryhmät ponnistelevat yhä enemmän kehittääkseen täydentävyyttä samantapaisia näkökohtia käsiteltäessä, muita ohjelmia ei ilmeisesti aina oteta riittävästi huomioon.

Suositus 5

Olisi tehtävä strateginen arviointi yhteyksistä niiden EU-ohjelmien välillä, joiden avulla yhteisö kehittää yhteentoimivaan sähköiseen hallintoon tähtääviä aloitteita ohjelmien välisten oppimisprosessien ja yhteisvaikutusten tukemiseksi. Tämän strategisen arvioinnin tuloksena olisi eriteltävä yhteisön sähköiseen hallintoon liittyvien ohjelmien strategiset asemat ja ohjelmien väliset suhteet.

Komissio varmistaa i2010-aloitteeseen kuuluvan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman yhteydessä, että ohjelman resursseja ja siihen sisältyvää asiantuntemusta käytetään optimaalisesti luoden synergioita sähköistä hallintoa koskevien EU:n eri ohjelmien välillä työnjaon, koordinoinnin ja yhteistyön avulla. Kun lisäksi on odotettavissa, että komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta[6] hyväksytään, perustetaan tieto- ja viestintätekniikkaa koskevan politiikan tukiohjelma (ICT Policy Support Programme), johon yhdistetään asteittain useita olemassa olevia ohjelmia, jotka koskevat sähköistä hallintoa (eContent+, eTEN, Modinis). Komissio tutkii samanaikaisesti keinoja tehdä vakiintuneista sähköisen hallinnon ratkaisuista ohjelmista riippumattomia määrittelemällä mekanismit, joilla varmistetaan niiden rahoituksen ja toiminnan kestävyys siten kuin HVTYK-päätöksessä edellytetään. Tässäkin pyritään varmistamaan synergioiden toteutuminen ja lisäämään kustannustehokkuutta. Vahvistamalla koordinointia ja integrointia entisestään komissio varmistaa, että ohjelmien välillä tapahtuvaa oppimista ja synergioita vahvistetaan.

7. PÄÄTELMÄT

Vaikka arvioinnissa tuodaankin esiin joitain puutteita, joita suositellaan harkittavan HVTYK-ohjelman myöhemmässä täytäntöönpanossa, arvioinnin lopputulos on selvästi myönteinen. On kuitenkin huomattava, että yksityiskohtaisen arvioinnin tekeminen HVTYK-ohjelmasta on vielä melko ennenaikaista täytäntöönpanon ollessa näin varhaisessa vaiheessa.

Edellä esitetyn mukaisesti komissio tulee tarkastelemaan tässä arvioinnissa esiteltyjä suosituksia hyvin huolellisesti.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2004/387/EY, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004, yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK), EUVL L 144, 30.4.2004 (ks. EUVL L 181, 18.5.2004, s. 25.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2004/l_181/l_18120040518fi00250035.pdf

[2] C/2006/3606, ks. http://ec.europa.eu/idabc/en/document/5101

[3] C/2006/3606, ks. http://ec.europa.eu/idabc/en/document/5101

[4] KOM(2006) 173 lopullinen, ks.http://europa.eu.int/information_society/activities/egovernment_research/doc/highlights/comm_pdf_com_2006_0173_f_fi_acte.pdf

[5] C/2006/3606, ks. http://ec.europa.eu/idabc/en/document/5101

[6] KOM(2005) 121 lopullinen, ks.http://ec.europa.eu/enterprise/enterprise_policy/cip/docs/com121_fi.pdf