30.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 146/73

—

suosittaa painokkaasti, että toimien vaikutuksia pk-yrityksiin arvioidaan jatkuvasti, kun laaditaan uutta EU-lainsäädäntöä ja uusia politiikkoja, joilla saattaa olla suora vaikutus pk-yritysten kehitykseen.

—

suosittaa, että ryhdytään toimiin, jotta pk-yritykset saisivat helposti rahoitusta sitä välittäviltä laitoksilta ja organisaatioilta, jotka ovat vastuussa yhteisöaloiteohjelmien ja JEREMIE-aloitteen täytäntöönpanosta. AK suosittaa niin ikään, että EIP-ryhmä toimisi ennakoivammin tiedottaessaan roolistaan, lisäarvostaan sekä keinoista hyödyntää yhteisöaloiteohjelmien ja JEREMIE-aloitteen uusia välineitä.

—

suosittaa painokkaasti, että Euroopan komissio sisällyttää alueelliset parhaat käytänteet tuleviin Euroopan tason keskusteluihinsa. Alueet voivat stimuloida mahdollista yksityistä pääomaa, luomalla ja rahoittamalla yksityisiltä lainatun pääoman verkostoja, joissa yksityiset sijoittajat ja siemenvaiheen ja käynnistämisvaiheen yritykset kohtaavat.

—

suosittaa voimakkaasti, että rahoitustoimien ohella otetaan käyttöön täydentäviä välineitä. Alueet ovat tärkeitä pk-yritysten tuekseen tarvitsemien infrastruktuurien tarjoajia; tällaisia infrastruktuureja ovat esimerkiksi klusterit ja ammattikoulutus. Lisäksi alueet voivat tarjota arvokasta kokemustaan, kun on kyse (ESR:n rahoittamasta) yrityshautomoiden perustamisesta: alueet voivat tukea innovaatioita, ja tarjota yritysvalmennusta ja investointivalmiusohjelmia. Yrityshautomoissa yritykset käyttävät yhteisiä palveluja ja niillä on yhteinen henkilöstöpolitiikka. Yrittäjyys on myös syytä sisällyttää koulutusohjelmiin. Juuri tällaisten toimien täydentävyys parantaa aloittavien yritysten mahdollisuuksia menestyä.

1.1

on tyytyväinen pk-yritysten kasvun rahoittamista käsittelevään Euroopan komission tiedonantoon, jossa esitetään selkeä analyysi unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden ongelmista ja välineistä.

1.2

yhtyy keväällä 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin, joissa korostetaan, että yhdentyneet rahoitusmarkkinat ja rahoituksen asianmukainen saatavuus ovat ratkaisevia pk-yritysten kasvulle. Lissabonin prosessi tarjoaa puitteet, joiden avulla voidaan parantaa rahoituksen saatavuutta toteuttamalla uudistuksia jäsenvaltioissa ja EU:n laajuisesti. Lissabonin uudistusten onnistumisessa keskeistä on paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen. Tukeakseen eri hallintotasojen todellista kumppanuutta, alueiden komitea on tehnyt Euroopan laajuisen selvityksen paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta kansallisiin uudistusohjelmiin, analysoinut paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmia kansallisissa uudistusohjelmissa ja käynnistänyt Lissabonin prosessin seurantafoorumin.

1.3

toteaa, että — huolimatta huomattavasta edistymisestä viime vuosina — on selvää, että tarvitaan lisää toimintaa ja uusia välineitä, mikäli Euroopan halutaan saavuttavan Lissabonin toimintasuunnitelman tavoitteet. Euroopan riskipääomamarkkinat toimivat yhä ”vajaateholla”. Tämä kuvastaa markkinoiden epäonnistumista yrityksen siemenvaiheessa tai sitä edeltävässä vaiheessa ja alkuvaiheen oman pääoman rahoituksessa, mikä johtuu ongelmista sekä riskipääoman tarjonnassa että sen kysynnässä. Tästä seuraa, ettei mahdollisia innovaatioita hyödynnetä täysimääräisesti, mikä hidastaa talouskasvua ja vähentää työllisyyttä. Lisäksi vain harvat innovatiivista teknologiaa hyödyntävät eurooppalaiset alkuvaiheen yritykset ovat kasvaneet alansa johtaviksi yrityksiksi maailmassa.

1.4

on tyytyväinen, että unionin toimielimet ja jäsenvaltiot pyrkivät luomaan edellytykset sille, että vuoteen 2013 mennessä pääomasijoitusrahastojen sijoitukset siemen- ja käynnistysvaiheen yrityksiin voidaan kolminkertaistaa kestävällä tavalla.

1.5

toteaa, että Euroopan pääoma- ja pankkijärjestelmät vaihtelevat yhä huomattavasti jäsenvaltioittain ja että tarvitaan lisää harmonisointia sen varmistamiseksi, että pk-yrityksillä on tasavertaiset edellytykset hyödyntää sisämarkkinoiden mahdollisuuksia ja edistää kasvua ja työllisyyttä.

1.6

yhtyy komission käsitykseen, jonka mukaan irtautumisstrategia on äärimmäisen tärkeä kaikille pääomasijoituksille. AK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että monet Euroopan osakemarkkinat tarjoavat hyviä vaihtoehtoja, joiden avulla kasvuyritykset voivat hankkia pääomaa. Sen vuoksi komitea on tyytyväinen toimiin, joilla kasvuosakkeiden markkinoin helpotetaan rahoituksen saatavuutta EU:n laajuisesti.

1.7

toteaa, että alkuvaiheen riittämätön rahoitus haittaa nykyään kasvua ja innovaatiota EU:ssa. AK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että sijoitusten onnistuminen edellyttää jatkossakin rahastojen erikoistumista ja alan asiantuntemuksen hankkimista.

1.8

on samaa mieltä komission kanssa siitä, että pääomasijoitusrahastojen olisi yhtenäismarkkinoilla pystyttävä hankkimaan pääomaa ja tekemään sijoituksia yli valtionrajojen ilman kohtuuttomia veroseuraamuksia tai raskasta byrokratiaa. Komitea kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että rajatylittävien sijoitusten yhteydessä taataan tasapuoliset mahdollisuudet tarjoava reilu kilpailu, mikä yhdenmukaistaisi veroseuraamuksia ja vähentäisi byrokratiaa vastavuoroisuuden pohjalta.

1.9

on tyytyväinen uuteen eurooppapatenttia koskevaan ehdotukseen, jolla vähennetään pk-yritysten kustannuksia. Nykyisen eurooppapatentin korkeat kustannukset haittaavat innovaatioiden nopeaa kaupallistamista.

1.10

toteaa, että pankkilainat ovat edelleen tärkein pk-yritysten rahoituslähde. Komitea pahoittelee, että pankkien uusien Basel II vakavaraisuussäännösten myötä riskipainotuksessa riskialttiimman kaupallisen lainaamisen painotus nousee 50 prosentilla, mikä kasvattaa melko varmasti aloittavien innovatiivisten yritysten lainakuluja.

1.11

pahoittelee, että pk-yritysten rahoituksen saatavuuden suurin ongelma on suurten pankkien vetäytyminen paikallisilta markkinoilta maaseudulla sekä harvaan asutuilla ja taloudellisesti heikoilla alueilla. Näin ollen pk-yritykset ovat yhä riippuvaisempia paikallisista pankeista, jotka erikoistuvat pk-yrityksille lainaamiseen. Alan lainsäädännön muuttamisella voisi olla suuri vaikutus pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen.

1.12

toteaa, että Euroopassa on paljon kulttuurisia erityispiirteitä, jotka tarjoavat myös kasvupotentiaalia. Pk-yrityksiä on tuettava niiden riskikäyttäytymisen ja yrittäjyyskulttuurin parantamisessa. Näin voidaan torjua kasvua haittaavia esteitä.

1.13

toteaa, että riskipääoman hankkimiseksi tarvitaan konkreettisia, kohderyhmäkohtaisesti suunniteltuja ratkaisuja. Alueviranomaisten mahdollisuudet hankkia pääomaa riskipääomarahastoille ovat rajalliset, ja komitea on tyytyväinen EAKR:n mahdollisuuteen tarjota pääomaa alueellisille riskipääomarahastoille. Julkisen rahoituksen saaminen edullisin ehdoin muuttaa yksityisten sijoittajien riskin ja tuoton suhdetta ja alentaa heidän kynnystään sijoittaa riskipääomamarkkinoille.

1.14

on tyytyväinen seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sekä JEREMIE-aloitteeseen sisältyviin EU:n välineisiin.

1.15

on tyytyväinen Euroopan aluekehitysrahastosta annettuun asetukseen sisältyvään mahdollisuuteen hyödyntää EU:n osarahoitusta sellaisen ”tietoseteli”-järjestelmän luomiseen, jonka avulla edistetään innovaatioiden markkinoillepääsyä.

1.16

toteaa, ettei Euroopan investointipankilla (EIP) eikä Euroopan investointirahastolla (EIR) ole käytössään keinoja ylläpitää suoria suhteita pk-yrityksiin, mutta niiden tehtävänä on tarjota teknistä apua ja pääomaa yhdessä JEREMIE-aloitteen ja yhteisöaloiteohjelmien välineiden kanssa rahoituslaitosten ja organisaatioiden välityksellä jäsenvaltioissa ja niiden alueilla.

1.17

toteaa, että EU:n välineet keskittyvät pitkälti aloittaviin ja erittäin menestyviin yrityksiin huolimatta siitä, että 75 prosenttia pk-yrityksistä ei kuulu näihin ryhmiin.

2.1

suosittaa, että komissio kannustaa etsimään monipuolisia ratkaisuja pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi, jotta rahoitusta voidaan tarjota tapauskohtaisesti kunkin pk-yrityksen tarpeita vastaavasti. Euroopan pk-yritysten moninaisuus on eräs Euroopan talouden tärkeimmistä voimavaroista.

2.2

suosittaa sen vuoksi painokkaasti, että toimien vaikutuksia pk-yrityksiin arvioidaan jatkuvasti, kun laaditaan uutta EU-lainsäädäntöä ja uusia politiikkoja, joilla saattaa olla suora vaikutus pk-yritysten kehitykseen.

2.3

suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot hyödyntävät nykyistä enemmän riskipääomasijoituksiin liittyviä järjestelyjä ja riskinjakomalleja kannustaakseen yksityisiä sijoittajia käyttämään riskipääomavälineitä pk-yritysten toiminnan rahoittamiseen.

2.4

suosittaa sellaisten politiikkojen laatimista, joilla pyritään muuttamaan kulttuuria ja kannustamaan riskinottoon. Tämä auttaisi Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa. AK suosittaa lisäksi, että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät edelleen politiikkojensa avulla poistamaan epäonnistumisen leiman erityisesti konkurssitapauksissa, joihin ei liity petosta.

2.5

uskoo, että Euroopan vähittäispankkimarkkinoilla toimivien luottolaitosten moninaisuus ilmentää rahoitustuotteiden ja -palveluiden monipuolista kysyntää yksityishenkilöiden, pk-yritysten, yritysten ja paikallisviranomaisten piirissä. Sen varmistamiseksi, että tämä kysyntä täytetään jatkuvasti, komitea suosittaa, että EU:n lainsäädännössä ei suosittaisi mitään tiettyä pankkimallia tai asiakastyyppiä.

2.6

suosittaa, että paikallis- ja alueviranomaisten kokemukset otetaan huomioon vaihdettaessa tietoja ja parhaita käytänteitä komission järjestämissä aihekohtaisissa työkonferensseissa ja pyöreän pöydän keskusteluissa. Jäsenvaltioiden tärkeimpien toimijoiden välinen tietojenvaihto on ratkaisevan tärkeää, mikäli halutaan pysyä ajan tasalla melko pienissä riskipääomaa tarjoavissa piireissä.

2.7

ennakoi, että väestön ikääntymisen vuoksi paljon yrityksiä tulee myyntiin ja että sen vuoksi haltuunottojen (kokonaan tai osittain) rahoitukseen tulee kiinnittää huomiota.

2.8

suosittaa, että parannetaan pk-yritysten ja varsinkin mikroyritysten pääsyä seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan kuuluvien yhteistyöohjelmien piiriin.

2.9

suosittaa, että ryhdytään toimiin, jotta pk-yritykset saisivat helposti rahoitusta sitä välittäviltä laitoksilta ja organisaatioilta, jotka ovat vastuussa yhteisöaloiteohjelmien ja JEREMIE-aloitteen täytäntöönpanosta. AK suosittaa niin ikään, että EIP-ryhmä toimisi ennakoivammin tiedottaessaan roolistaan, lisäarvostaan sekä keinoista hyödyntää yhteisöaloiteohjelmien ja JEREMIE-aloitteen uusia välineitä.

2.10

suosittaa, että seurataan jatkuvasti Euroopan rahoitusmarkkinoilla avautuvia tilaisuuksia ja ilmeneviä haasteita, joita ovat esimerkiksi demografisen muutoksen vaikutukset.

2.11

suosittaa Euroopan investointirahaston roolin vahvistamista, sillä se tukee alueellisia riskipääomarahastoja. Euroopan investointirahaston tulisi sen vuoksi harkita tiedon ja kokemusten jakamista alueellisille rahastoille, joiden pääoma on alle 35 miljoonaa euroa.

2.12

suosittaa, että yhdistetään olemassa olevat pk-yritysten tietopalvelupisteet EU-, jäsenvaltio- ja aluetasolla ja luodaan avoimesti toimiva ja helppopääsyinen keskitetty tietopalvelupiste. Lisäksi nykyisten alueellisten elinten ja hallinnon palvelujen Internet-toimintojen (sähköisen hallinnon) käyttöä tulisi edistää.

2.13

suosittaa painokkaasti, että Euroopan komissio sisällyttää alueelliset parhaat käytänteet tuleviin Euroopan tason keskusteluihinsa. Alueet voivat stimuloida mahdollista yksityistä pääomaa, luomalla ja rahoittamalla yksityisiltä lainatun pääoman verkostoja, joissa yksityiset sijoittajat ja siemenvaiheen ja käynnistämisvaiheen yritykset kohtaavat.

2.14

suosittaa voimakkaasti, että rahoitustoimien ohella otetaan käyttöön täydentäviä välineitä. Alueet ovat tärkeitä pk-yritysten tuekseen tarvitsemien infrastruktuurien tarjoajia; tällaisia infrastruktuureja ovat esimerkiksi klusterit ja ammattikoulutus. Lisäksi alueet voivat tarjota arvokasta kokemustaan, kun on kyse (ESR:n rahoittamasta) yrityshautomoiden perustamisesta: alueet voivat tukea innovaatioita, ja tarjota yritysvalmennusta ja investointivalmiusohjelmia. Yrityshautomoissa yritykset käyttävät yhteisiä palveluja ja niillä on yhteinen henkilöstöpolitiikka. Yrittäjyys on myös syytä sisällyttää koulutusohjelmiin. Juuri tällaisten toimien täydentävyys parantaa aloittavien yritysten mahdollisuuksia menestyä.

2.15

suosittaa, että jäsenvaltiot ja EU tehostavat pyrkimyksiään sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, panevat aihetta koskevan sisämarkkinalainsäädännön täytäntöön ja poistavat kaikki rajatylittävää yhteistyötä haittaavat perusteettomat hallinnolliset esteet — myös verotusta ja vientiluottovakuutuksia koskevat esteet — kilpailukyvyn ja Euroopan markkinoiden avoimuuden parantamiseksi globaalissa taloudessa.

2.16

suosittaa, että kannustetaan bisnesenkeleiden osallistumista alueelliseen talouskehitykseen koko Euroopassa ja päinvastoin. On tiedossa, että bisnesenkelit harjoittavat liiketoimintaa mieluiten omilla alueillaan eli 100-150 kilometrin säteellä kotipaikastaan. Bisnesenkeleiden verkostot tarvitsevat lisää näkyvyyttä.

2.17

suosittaa, että hyödynnetään alueellisia käyttöpääomarahastoja, joissa julkinen osallistuminen ohjataan rahaston tai rahastorakenteen kautta, jotta saadaan aikaan yksityissektorin investointikyvyn kerrannaisvaikutuksia. Uusien valtiontukisääntöjen tulisi tarjota alueille mahdollisuus käyttää jatkossakin tätä kestävää välinettä.

2.18

suosittaa, että EU:n riskipääomavälineillä tuetaan alueellisia ja valtiollisia välineitä. Yhteisrahoituksen lisääminen kasvattaa rahaston kokoa ja auttaa sitä saavuttamaan kriittisen massan, ja rahasto voisi menestyä monipuolisuuden ansiosta paremmin. Tämä edistäisi myös rajatylittäviä investointeja ja järjestelmien yhtenäistämistä sekä vähentäisi markkinoiden pirstoutumista.