30.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 146/53

—

suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen parantaa avoimuutta. EU:n toimielinten vastuullisuuden, demokraattisuuden ja tehokkuuden säilyttämiseksi sekä kansalaisten tarpeiden huomioonottamiseksi on ratkaisevan tärkeää, että avoimuutta lisätään. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että EU:n demokraattisen oikeutuksen todellinen vahvistaminen edellyttää myös sitä, että alue- ja paikallistoimijat voivat osallistua yhä laajemmin EU:n lainsäädäntä- ja päätöksentekoprosesseihin.

—

pahoittelee kuitenkin, ettei aloitteen yhteydessä mainita alue- ja paikallisulottuvuutta, ja kehottaa komissiota ottamaan sen huomioon nykyistä tarkemmin.

—

korostaa, että EU on monitasoinen institutionaalinen yhteenliittymä, jossa alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat poliittiseen päätöksentekoon jäsenvaltio- ja unionitasolla.

—

pitää aiheellisena jälleen korostaa, että EU:n toimielinten järjestämät alue- ja paikallisvaltuutettujen ja niitä edustavien järjestöjen kuulemiset tulee pitää erillään tiettyjä asioita ajavien lobbausjärjestöjen kuulemisista.

—

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on käynnistänyt alue- ja paikallisviranomaisten sekä niitä edustavien eurooppalaisten ja kansallisten järjestöjen kanssa pysyvän ja järjestelmällisen vuoropuhelun aloilla, joilla ne vastaavat säädösten voimaansaattamisesta tai täytäntöönpanosta. Komitea katsoo kuitenkin, että vuoropuhelun toteuttamismuotoja voidaan parantaa.

—

pitää myönteisenä avoimuuden lisääntymistä, jonka lobbausorganisaatioiden rekisteröinti saisi aikaan.

—

ei kuitenkaan usko, että vapaaehtoiseen rekisteröintiin perustuva järjestely tarjoaisi asianmukaiset puitteet riittävän avoimuuden takaamiselle.

—

on vakaasti sitä mieltä, että on tärkeää varmistaa, että tuleva rekisteröintimenettely on tehokas ja yksinkertainen. Rekisterin pitäjänä tulisi olla Euroopan komissio.

—

kannattaa komission pyrkimystä lisätä avoimuutta EU:n varojen käyttöä koskevissa asioissa ja kannustaa jäsenvaltioita hallinnoimaan yhteisön varoja yhteistyöhön perustuvan mallin mukaisesti. EU:lta saatavaa rahoitusta koskeva avoimuus on kaikkien vastaanottajien edun mukaista.

1)

Avoimuus on keskeisiä osatekijöitä demokratiassa, jossa hallinto on monitasoinen.

2)

Toissijaisuus-, suhteellisuus- ja läheisyysperiaatteisiin tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota, jotta unionin lainsäädännöstä saataisiin yksinkertaista, selkeää ja unionin kansalaisille helppotajuista.

3)

On ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että alue- ja paikallistoimijat voivat muun muassa AK:n välityksellä osallistua täysipainoisesti EU:n asialistalla olevien keskeisten kysymysten käsittelyyn.

4)

Alue- ja paikallisviranomaisilla voi olla keskeinen rooli säädösten voimaansaattamisessa ja täytäntöönpanossa omalla alueellaan, jos ne voivat asianmukaisesti osallistua säädösten valmisteluun.

1.1

suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen parantaa avoimuutta. Euroopan avoimuusaloitteen käynnistäminen on komissiolta merkittävä askel EU:n instituutioiden toiminnan läpinäkyvyyden edistämiseksi. EU:n toimielinten vastuullisuuden, demokraattisuuden ja tehokkuuden säilyttämiseksi sekä kansalaisten tarpeiden huomioonottamiseksi on ratkaisevan tärkeää, että avoimuutta lisätään. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että EU:n demokraattisen oikeutuksen todellinen vahvistaminen edellyttää myös sitä, että alue- ja paikallistoimijat voivat osallistua yhä laajemmin EU:n lainsäädäntä- ja päätöksentekoprosesseihin.

1.2

katsoo Euroopan komission käynnistäneen avoimuusaloitteen avulla keskustelun, jolle on tarvetta. Komitea uskoo, että keskustelua on tärkeää käydä nyt, kun meneillään on Euroopan tulevaisuutta koskeva harkinta-aika ja keskustelu, sillä päättäjien tulee varmistaa ja osoittaa, että EU toimii demokraattisesti ja tehokkaasti. Avoimuus on yksi keskeinen tapa lähentää unionia kansalaisiinsa.

1.3

pahoittelee kuitenkin, ettei aloitteen yhteydessä mainita alue- ja paikallisulottuvuutta, ja kehottaa komissiota ottamaan sen huomioon nykyistä tarkemmin. Komitea palauttaa mieliin, että komissio vakuutti eurooppalaista hallintotapaa käsittelevässä valkoisessa kirjassa (2001) ottavansa huomioon alue- ja paikallistason asiantuntemuksen ja olosuhteet valmistellessaan toimintalinjaehdotuksia.

1.4

on tyytyväinen Suomen puheenjohtajakaudella vuoden 2006 jälkipuoliskolla tehtyyn päätökseen lisätä neuvoston työskentelyn avoimuutta. On erittäin positiivista, että neuvosto on myös sopinut parantavansa päätöksenteon avoimuutta ja neuvoston asiakirjojen saatavuutta. AK:n mielestä tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, ja komitea kehottaakin neuvostoa avaamaan yhä useampia kokouksiaan yleisölle. Kokousten seuraaminen on kansalaisille tärkeä keino seurata päätöksentekoprosessia.

1.5

katsoo, että käsite ”sääntöjen vastainen tai epäasiallinen lobbaaminen” tulisi määritellä mahdollisimman tarkasti, jotta lobbaajien toimia voidaan kontrolloida ja rikkomustapauksissa voidaan määrätä seuraamukset.

1.6

katsoo, että avoimuuden tavoitteena tulee olla Euroopan unionin lähentäminen kansalaisiin. Jotta voitaisiin lisätä avoimuutta ja vähentää unionin toimielinten ja sen kansalaisten välistä etäisyyttä, on olennaisen tärkeää edistää K-suunnitelman (kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu) puitteissa kehitettyjen toimien kaltaisia aloitteita, joiden tarkoituksena on lähentää unionin toimintaa ja toimijoita sen kansalaisiin ja erityisesti nuoriin. Esimerkkinä tällaisista aloitteista on Euroopan nuorisofoorumi.

2.1

korostaa, että EU on monitasoinen institutionaalinen yhteenliittymä, jossa alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat poliittiseen päätöksentekoon jäsenvaltio- ja unionitasolla. Alue- ja paikallisviranomaisten kuuleminen asiaankuuluvista kysymyksistä ja vuoropuhelun sekä osallistumis- ja päätöksentekofoorumien vahvistaminen ovat paras tapa varmistaa, että EU:n uudet säädökset ovat tarkoituksenmukaisia ja toteuttamiskelpoisia. Kyseiset viranomaiset vastaavat EU:n politiikan täytäntöönpanosta ja voimaansaattamisesta, joten niillä on suuri merkitys avoimuuden varmistamisessa.

2.2

toteaa kuitenkin, ettei avoimuuden varmistamisvelvoite koske vain Euroopan unionia. Jäsenvaltioiden, kuten myös AK:n ja kaikkien komitean edustamien hallintotasojen, tulisi toimia esimerkkinä ja tarjota tehokasta, palveluhenkistä ja demokraattista julkishallintoa. Jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisten tulisi siis myös suhtautua ennakkoluulottomasti oman hallintoyksikkönsä avoimuuden varmistamiseen.

3.1

pitää aiheellisena jälleen korostaa, että EU:n toimielinten järjestämät alue- ja paikallisvaltuutettujen ja niitä edustavien järjestöjen kuulemiset tulee pitää erillään tiettyjä asioita ajavien lobbausjärjestöjen kuulemisista. Komitea korostaa olevansa edustamiensa alue- ja paikallisviranomaisten tavoin osa unionin hallintorakennetta. Komitean tulisikin voida osallistua suoraan kaikkiin Euroopan komission aloitteisiin, joiden tavoitteena on parantaa unionin päätöksenteon avoimuutta.

3.2

kehottaa Euroopan komissiota liittämään kaikkiin lainsäädäntö- ja muihin ehdotuksiinsa luettelon asianomaisen ehdotuksen valmistelun yhteydessä järjestetyistä kokouksista ja saaduista kirjallisista kannanotoista.

3.3

korostaa, että eurooppalaista hallintotapaa koskevan valkoisen kirjan perusteella kehitetty järjestelmällinen vuoropuhelu komission ja alue- ja paikallisviranomaisten järjestöjen välillä on tärkeä askel kohti sitä, että alue- ja paikallisviranomaiset saavat todellisen osallistumismahdollisuuden. Komitea pitää tällaista kehitystä tervetulleena ja korostaa, että sillä on tässä yhteydessä keskeinen rooli.

3.4

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on käynnistänyt alue- ja paikallisviranomaisten sekä niitä edustavien eurooppalaisten ja kansallisten järjestöjen kanssa pysyvän ja järjestelmällisen vuoropuhelun aloilla, joilla ne vastaavat säädösten voimaansaattamisesta tai täytäntöönpanosta. Tällaista vuoropuhelua tulee kehittää jatkuvasti, jotta molemmat osapuolet saavat siitä täyden hyödyn. Niinpä korostetaan erityisesti tarvetta vahvistaa kyseistä vuoropuhelua laadittaessa alue- ja paikallisviranomaisia sivuavia lainsäädäntöehdotuksia.

3.5

katsoo kuitenkin, että vuoropuhelun toteuttamismuotoja voidaan parantaa, ja ehdottaa seuraavaa:

3.6

kehottaa komissiota parantamaan välineitä, joiden avulla komitean lausunnoista annetaan palautetta. Lausunnoissa on konkreettisia vastauksia komission esittämiin kuulemispyyntöihin ja havainnollisia ehdotuksia, joissa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset intressit. Lisäksi komission tulisi ainakin perustella tai selittää syyt, mikäli komitean suosituksia ei oteta huomioon.

3.7

katsoo, että vuonna 2002 asetetuilla kuulemista koskevilla vähimmäisvaatimuksilla avattiin uusia mahdollisuuksia sidosryhmien laajalle konsultoinnille ja perusteellisten vaikutusarviointien tekemiselle säädösehdotusten valmistelun yhteydessä. Vaatimuksissa kiinnitetään erityishuomiota alue- ja paikallisviranomaisiin, ja kyseisten viranomaisten erityinen merkitys on vahvistettu alueiden komitean ja komission yhteistyösopimuksessa. Kuulemiset on tärkeää toteuttaa oikeaan aikaan, ja sidosryhmillä tulee olla niiden yhteydessä todellinen mahdollisuus reagoida säädösehdotuksiin.

3.8

toivoo, että alue- ja paikallisviranomaisten järjestöjen kanssa käytävän järjestelmällisen vuoropuhelun lisäksi kehitetään komitean myötävaikutuksella myös muita tapoja kuulla alueita ja kuntia ilman välikäsiä ennen säädösten antamista. Näin varmistetaan, että ne voivat asianosaisina ilmaista näkemyksiään säännöllisesti säädösehdotusten valmisteluvaiheessa. Komitea muistuttaa, että tällaisten kuulemisten järjestäminen sisältyi komission vuonna 2002 tekemään aloitteeseen konsultointiin sovellettavista vähimmäisvaatimuksista ja että komiteaa kehotettiin tässä yhteydessä toimimaan aktiivisesti ja järjestämään kuulemisia komission puolesta (4).

3.9

pahoittelee, ettei vihreässä kirjassa Euroopan avoimuusaloitteesta käsitellä riittävästi alueellista ulottuvuutta, kuten vaikutusten analysointia koskevassa uudessa strategiassa. Komitea kehottaakin komissiota mieltämään alue- ja paikallisviranomaisten kuulemisen monitasoiseen hallintotapaan liittyväksi poikkisuuntaiseksi työskentelytavaksi ja laajentamaan koheesiopolitiikassa onnistuneesti jo sovellettavaa konsultointimenetelmää koskemaan kaikkia politiikanaloja, joilla on alueellisia tai paikallisia vaikutuksia.

3.10

katsoo, että vaikutusarvioinneilla on oltava merkittävä rooli pyrittäessä keventämään yhteisön lainsäädännön alue- ja viranomaisille aiheuttamaa hallinnollista taakkaa. Sama asia todetaan parempaa säädöskäytäntöä koskevassa komitean lausunnossa (CdR 121/2005).

3.11

palauttaa mieliin näkemyksensä siitä, että alustaviin analyyseihin on sisällytettävä arvio lainsäädäntötoimen taloudellisista vaikutuksista alue- ja paikallisviranomaisiin sen lisäksi, että niissä analysoidaan säädösehdotuksen poliittista tavoitteenasettelua ja soveliaimpia toimintavälineitä.

4.1

pitää myönteisenä avoimuuden lisääntymistä, jonka lobbausorganisaatioiden rekisteröinti saisi aikaan. AK ja sen jäsenet ovat EU:n hallintojärjestelmän osana lobbaustoiminnan kohteena ja siis samaa mieltä siitä, että rekisteröinti-/akkreditointijärjestelmä voisi parantaa EU:n poliittisen prosessin avoimuutta.

4.2

korostaa, että demokraattisen legitiimiytensä ansiosta alue- ja paikallisviranomaiset ja niiden järjestöt eroavat selvästi kaupallisista edunvalvojista tai erityisistä eturyhmistä. Alue- ja paikallisviranomaiset ovat osa Euroopan unionin hallintorakennetta. Ero tulee ottaa huomioon rekisteröinnissä. Alue- ja paikallisviranomaisia ei niin ollen tule rekisteröidä lobbaajien rekisteriin millään sellaisella tavalla, joka uhkaisi hämärtää eron kyseisten viranomaisten ja rekisterissä olevien muiden organisaatioiden roolien välillä.

4.3

ei kuitenkaan usko, että vapaaehtoiseen rekisteröintiin perustuva järjestely tarjoaisi asianmukaiset puitteet riittävän avoimuuden takaamiselle. Vapaaehtoinen järjestely ei riitä hillitsemään julkista spekulointia ja epäluottamusta toimielinten ja yksityisten toimijoiden välistä konsultointia kohtaan. Rekisteröitymistä tulisi vaatia kaikilta lobbausorganisaatioilta, jotka haluavat päästä mihin tahansa EU:n toimielimeen. Euroopan parlamentti toimii jo näin.

4.4

on vakaasti sitä mieltä, että on tärkeää varmistaa, että tuleva rekisteröintimenettely on tehokas ja yksinkertainen. Rekisterin pitäjänä tulisi olla Euroopan komissio. Rekisteröinnistä huolehtivan yhteyspisteen tulisi olla kaikille EU:n toimielimille yhteinen, ja rekisteröitymistä tulisi vaatia kokonaisilta organisaatioilta eikä niinkään yksittäisiltä henkilöiltä. Koska komitealla on jo tiedot alue- ja paikallisviranomaisista ja niitä edustavista järjestöistä, jokaisen alue- ja paikallisviranomaisen tai niitä edustavien järjestöjen ei tarvitse rekisteröityä erikseen. AK voisi siten toimittaa kyseiset tiedot komissiolle, jotta ne voidaan sisällyttää rekisterin asianomaiseen osaan.

4.5

pitää tarpeellisena tarkentaa, kuinka usein ja millaisia tietoja lobbaajien on esitettävä ja kuinka laajojen tietojen antamista pidetään riittävänä.

5.1

kannattaa komission pyrkimystä lisätä avoimuutta EU:n varojen käyttöä koskevissa asioissa ja kannustaa jäsenvaltioita hallinnoimaan yhteisön varoja yhteistyöhön perustuvan mallin mukaisesti eli toteuttamaan rakennerahastohankkeita, joiden tavoitteena on parantaa tiedonvaihtoa hyvistä käytänteistä. EU:lta saatavaa rahoitusta koskeva avoimuus on kaikkien vastaanottajien edun mukaista.

5.2

on tyytyväinen komission aloitteeseen luoda verkkosivusto, jonka välityksellä on saatavilla tietoa hankkeiden ja ohjelmien edunsaajista. Jotta kaikki EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset saisivat käyttöönsä vertailukelpoista ja siten avointa tietoa, komission tulisi julkistaa tiedot keskitetysti. Lisäksi olisi Euroopan kansalaisten etujen mukaista, että sivustolla kerrottaisiin myös saaduista opetuksista ja aloitteista kansalaisläheisellä tavalla.

5.3

on tyytyväinen vihreässä kirjassa esitettyyn ehdotukseen laatia koko unionin alueella sovellettavat yhteiset säännöt EU:n varojen käyttöä koskevien tietojen julkistamisesta.

6.1

on tyytyväinen siihen, että komissio teki vuonna 2001 mahdolliseksi tutustua EU:n toimielinten ja muiden elinten julkaisemattomiin asiakirjoihin asiakirjarekisterin avulla tai erillisestä pyynnöstä. Komitea korostaa, että jatkotoimena komissio julkaisi vuonna 2002 hyvän hallintotavan säännöstön, jossa määritellään asiakirjojen julkisuutta koskevat säännöt. Molemmat aloitteet ovat merkittäviä askelia kohti Euroopan komission avoimuuden varmistamista.

6.2

odottaa suunnitteilla olevaa asetuksen N:o 1049/2001 tarkistamista ja aikoo antaa oman panoksensa kyseiseen prosessiin.