P6_TA(2006)0266

Ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma (2007-2011) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007-2011) (KOM(2005)0119 — C6-0112/2005 — 2005/0044(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0119) [1],

- ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0112/2005),

- ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

- ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A6-0203/2006);

1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti;

3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4. vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

KOMISSION TEKSTI | PARLAMENTIN TARKISTUKSET |

Tarkistus 1

Johdanto-osan 13 kappale

(13) Yhteisen tutkimuskeskuksen olisi tuettava edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista toteuttamalla suoria toimia sekä antamalla asiakaslähtöistä tukea EU:n politiikkojen toteuttamiselle. | (13) Yhteisen tutkimuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on tarjota asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan unionin politiikkojen laatimiselle, kehittämiselle, toteuttamiselle ja seurannalle. Yhteiselle tutkimuskeskukselle olisi annettava jatkuvaa tukea, jotta se voi toimia Euroopan unionin tieteen ja teknologian viitekeskuksena ja riippumattomana yksityisistä ja kansallisista eduista. |

arkistus 2

Johdanto-osan 16 kappale

(16) Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti. | (16) Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti. Joka tapauksessa on varmistettava, että kaikki mainittujen asetusten vastaisista petoksista ja väärinkäytöksistä takaisin perityt varat palautetaan aina seitsemänteen puiteohjelmaan ja kohdennetaan etupäässä tutkijoiden koulutukseen ja tieteellisen tiedon levittämistoimiin. |

Tarkistus 3

3 artiklan 1 kohdan johdantokappale

1. Rahoituksen kokonaismäärä seitsemännen puiteohjelman toteuttamiseksi vuosina 2007-2011 on 3092 miljoonaa euroa. Määrä jakautuu seuraavasti (milj. euroa): | 1. Rahoituksen ohjeellinen kokonaismäärä seitsemännen puiteohjelman toteuttamiseksi on 2751 miljoonaa euroa 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi viiden vuoden kaudeksi. Määrä jakautuu seuraavasti (milj. euroa): |

Tarkistus 4

3 artiklan 1 kohdan taulukko

(a) Fuusioenergiatutkimus 2159 | (a) Fuusioenergiatutkimus 1947 |

(b) Ydinfissio ja säteilysuojelu 394 | (b) Ydinfissio ja säteilysuojelu 394 |

(c) Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet ydinalalla 539 | (c) Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet ydinalalla 517 |

Tarkistus 5

3 artiklan 1 a kohta (uusi)

| 1 a. Fuusioenergiatutkimukseen tarkoitetusta rahoituksesta vähintään 900 miljoonaa euroa varataan liitteessä I esitettyihin muihin kuin ITERin tutkimusinfrastruktuurin toteuttamiseen tähtääviin toimiin. |

Tarkistus 6

3 artiklan 2 a kohta (uusi)

| 2 a. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennalta, jos se aikoo poiketa vuosittaisen Euroopan unionin yleisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä menoerittelystä. |

Tarkistus 7

5 artikla

Kaikessa seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. | Kaikessa seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita ja turvallisuusnäkökohdat on asetettava etusijalle. |

Tarkistus 8

6 artiklan 2 kohdan 2 alakohta

Komissio toimittaa arvioinnin päätelmät ja niitä koskevat omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. | Komissio toimittaa arvioinnin päätelmät ja niitä koskevat omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja Euroopan oikeusasiamiehelle. |

Tarkistus 10

Liite I, otsikko "Fuusioenergiatutkimus", alaotsikko "Lähtökohdat", 2 kohta

Fuusioenergia voi muutaman vuosikymmenen kuluttua olla merkittävä osatekijä EU:n kestävän ja varman energiansaannin turvaamisessa. Sen onnistunut kehittäminen loisi turvallisen, kestävän ja ympäristöä säästävän energialähteen. Eurooppalainen fuusiotutkimus käsittää kaikki fuusioenergiaan liittyvät toimet jäsenvaltioissa ja assosioituneissa kolmansissa maissa, ja sen pitkän aikavälin tavoitteena on saada yhdessä aikaan prototyyppireaktoreita edellä mainitut vaatimukset täyttäviä ja taloudellisesti elinkelpoisia voimalaitoksia varten. | Ilman että heikennetään EU:n uusiutuvien energialähteiden tutkimiseen liittyviä nykyisiä ja tulevaisuudessakin välttämättömiä ponnisteluja, fuusioenergia voi olla merkittävä osatekijä EU:n kestävän ja varman energiansaannin turvaamisessa noin 50-60 vuoden kuluttua, kun markkinoille on saatu kaupallisia fuusioreaktoreja. On noudatettava fuusioenergialle luotua nopeaa strategiaa, jotta lyhennettäisiin mahdollisimman paljon fuusiovoimalaitoksen kehittämiseen tarvittavaa aikaa. Sen onnistunut kehittäminen loisi turvallisen, kestävän ja ympäristöä säästävän energialähteen. Eurooppalainen fuusiotutkimus käsittää kaikki fuusioenergiaan liittyvät toimet jäsenvaltioissa ja assosioituneissa kolmansissa maissa, ja sen pitkän aikavälin tavoitteena on saada noin 30-35 vuodessa yhdessä aikaan prototyyppireaktoreita edellä mainitut vaatimukset täyttäviä ja taloudellisesti elinkelpoisia voimalaitoksia varten. |

Tarkistus 11

Liite I, otsikko "Fuusioenergiatutkimus", alaotsikko "Toimet", 1 luetelmakohta

Tähän sisältyvät toimet, jotka liittyvät ITERin yhteiseen toteuttamiseen (kansainvälisenä tutkimusinfrastruktuurina), erityisesti sijoituspaikan valmistelu, ITER-organisaation ja ITERistä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen perustaminen, johdon ja henkilöstön valinta, yleinen tekninen ja hallinnollinen tuki, laitteiden ja laitosten rakentaminen ja hankkeen tukeminen rakentamisvaiheen aikana. | Tähän sisältyvät toimet, jotka liittyvät ITERin yhteiseen toteuttamiseen (kansainvälisenä tutkimusinfrastruktuurina), erityisesti sijoituspaikan valmistelu, ITER-organisaation ja ITERistä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen perustaminen, johdon ja henkilöstön valinta, yleinen tekninen ja hallinnollinen tuki, laitteiden ja laitosten rakentaminen ja hankkeen tukeminen rakentamisvaiheen aikana. ITERistä vastaava eurooppalainen yhteisyritys johtaa ja hallinnoi EU:n tukea ITER-hankkeelle ja täyttää kansainvälisistä ITERiä koskevista sopimuksista johtuvat velvoitteet. Loput fuusio-ohjelmasta, jolla pyritään parantamaan tieteellistä ja teknistä osaamista fuusioenergian nopean käyttöönoton mahdollistamiseksi, toteutetaan suoraan komission alaisuudessa. Sitä avustaa neuvoa-antava komitea, kuten säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomiergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007-2013) (osallistumissäännöt) [2] ... annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o ... on määritelty. |

Tarkistus 12

Liite I, otsikko "Fuusioenergiatutkimus", alaotsikko "Toimet", 2 luetelmakohta

Kohdennetussa fysiikka- ja teknologiaohjelmassa hyödynnetään fuusio-ohjelman laitoksia ja resursseja, JET mukaan luettuna. Ohjelmassa arvioidaan ITERin keskeisiä teknologioita, valitaan ITER-hankkeessa käytettävät vaihtoehdot ja valmistellaan ITERin toimintaa kokeellisilla ja teoreettisilla toimilla. | Kohdennetussa fysiikka- ja teknologiaohjelmassa hyödynnetään fuusio-ohjelman laitoksia ja resursseja, eli JETiä ja kaikissa jäsenvaltioissa jo olemassa tai rakenteilla olevia magneettiseen koossapitoon perustuvia laitteita (tokamakit, stellaraattorit ja kääntökenttäpinnelaitteet). Ohjelmassa arvioidaan ITERin keskeisiä teknologioita, valitaan ITER-hankkeessa käytettävät vaihtoehdot ja valmistellaan ITERin toimintaa kokeellisilla ja teoreettisilla toimilla. |

Tarkistus 13

Liite I, otsikko "Fuusioenergiatutkimus", alaotsikko "Toimet", 4 luetelmakohta

Toimiin sisältyvät sellaisten magneettisen koossapidon ratkaisujen parannettujen mallien kehittäminen, joista voi olla hyötyä fuusiovoimalaitoksissa (toimissa keskitytään W7-X-stellaraattorin rakennustöiden loppuunsaattamiseen), fuusioplasmojen käyttäytymisen syvälliseen ymmärtämiseen tähtäävä teoreettinen työ ja mallintaminen sekä inertiaalikoossapitoa koskevien jäsenvaltioiden siviilitutkimustoimien koordinointi yhteydenpitotoimien avulla. | Toimiin sisältyvät sellaisten magneettisen koossapidon ratkaisujen parannettujen mallien kehittäminen, joista voi olla hyötyä fuusiovoimalaitoksissa (toimissa keskitytään W7-X-stellaraattorin rakennustöiden loppuunsaattamiseen), fuusioplasmojen käyttäytymisen syvälliseen ymmärtämiseen tähtäävä teoreettinen työ ja mallintaminen. |

Tarkistus 14

Liite 1, otsikko "Fuusioenergiatutkimus", alaotsikko "Toimet", 5 luetelmakohta

Tähän sisältyvät toimet, joissa otetaan huomioon ITERin välittömät ja keskipitkän aikavälin tarpeet ja fuusioteknologian tuleva kehittäminen ja joiden avulla pyritään varmistamaan, että saatavilla on riittävästi osaavaa, korkeasti koulutettua ja kokenutta henkilöstöä. | Tähän sisältyvät toimet, joissa otetaan huomioon ITERin välittömät ja keskipitkän aikavälin tarpeet ja fuusioteknologian tuleva kehittäminen ja joiden avulla pyritään varmistamaan, että saatavilla on riittävästi osaavaa, korkeasti koulutettua ja kokenutta henkilöstöä, fuusiofysiikan ja -tekniikan eurooppalaisen tohtorintutkinnon luominen mukaan luettuna. |

Tarkistus 15

Liite I, otsikko "Fuusioenergiatutkimus", alaotsikko "Toimet", 6 a luetelmakohta (uusi)

| Teknologian siirtoprosessit ITER vaatii uusia ja joustavampia organisaatiorakenteita, joilla ITERistä saatava innovointi ja teknologinen kehitys voidaan siirtää nopeasti teollisuuteen ja vastata haasteisiin, joilla Euroopan teollisuudesta saadaan erittäin kilpailukykyinen. |

Tarkistus 16

Liite I, otsikko "Ydinfissio ja säteilysuojelu", alaotsikko "Lähtökohdat", 2 kohta

Tämän energialähteen käytön jatkamiseen EU:ssa liittyy kuitenkin suuria kysymysmerkkejä. Keskeisiä kysymyksiä ovat reaktoreiden toimintaturvallisuus ja pitkäikäisen jätteen käsittely. Molemmat kysymykset ovat jatkuvan teknisen työn kohteena, mutta asiaa on tarkasteltava myös poliittisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kaikessa säteilyn käytössä niin teollisuudessa kuin lääketieteessäkin kantavana periaatteena on ihmisten ja ympäristön suojelu. Kaikille jäljempänä selostettaville aihealueille onkin ominaista se, että ensisijaisena päämääränä on varmistaa korkea turvallisuustaso. Toisaalta koko ydintutkimuksen ja -tekniikan alalla on olemassa selkeästi havaittavissa olevia tarpeita, jotka liittyvät tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksiin ja asiantuntemuksen saatavuuteen. Lisäksi yksittäisiä tekniikan osa-alueita yhdistävät toisiinsa keskeiset monialaiset aiheet, kuten ydinpolttoainekierto, aktinidikemia, riskianalyysi ja turvallisuusarviointi, sekä yhteiskunnalliset ja hallintoon liittyvät kysymykset. | Tämän energialähteen käytön jatkamiseen EU:ssa liittyy kuitenkin suuria kysymysmerkkejä. Nykyisen turvallisuustason varmistamiseksi ja parantamiseksi tarvitaan vielä työtä ja säteilyturvan parantamisen pitää yhä olla yhteisön toiminnan painopistealue. Keskeisiä kysymyksiä ovat reaktoreiden toimintaturvallisuus ja pitkäikäisen jätteen käsittely. Molemmat kysymykset ovat jatkuvan teknisen työn kohteena, mutta asiaa on tarkasteltava myös poliittisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kaikessa säteilyn käytössä niin teollisuudessa kuin lääketieteessäkin kantavana periaatteena on ihmisten ja ympäristön suojelu. Kaikille jäljempänä selostettaville aihealueille onkin ominaista se, että ensisijaisena päämääränä on varmistaa korkea turvallisuustaso. Toisaalta koko ydintutkimuksen ja -tekniikan alalla on olemassa selkeästi havaittavissa olevia tarpeita, jotka liittyvät tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksiin ja asiantuntemuksen saatavuuteen. Lisäksi yksittäisiä tekniikan osa-alueita yhdistävät toisiinsa keskeiset monialaiset aiheet, kuten ydinpolttoainekierto, aktinidikemia, riskianalyysi ja turvallisuusarviointi, sekä yhteiskunnalliset ja hallintoon liittyvät kysymykset. |

Tarkistus 17

Liite I, otsikko "Ydinfissio ja säteilysuojelu", alaotsikko "Toimet", 1 luetelmakohta

Toteutukseen keskittyvä tutkimus- ja kehitystyö, jonka kohteena on käytetyn polttoaineen ja pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen loppusijoittaminen maaperään ja tarpeen mukaan teknologioiden ja turvallisuuden demonstrointi, sekä perustan luominen yhteisen eurooppalaisen näkemyksen muodostamiselle jätehuoltoon ja jätteen loppusijoitukseen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä. Partitiota ja transmutointia ja/tai muita loppusijoitettavan jätteen määrän ja/tai vaarallisuuden vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja koskeva tutkimus. | Toteutukseen keskittyvä tutkimus- ja kehitystyö, jonka kohteena on käytetyn polttoaineen ja pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen loppusijoittaminen maaperään ja tarpeen mukaan teknologioiden ja turvallisuuden demonstrointi, sekä perustan luominen yhteisen eurooppalaisen näkemyksen muodostamiselle jätehuoltoon ja jätteen loppusijoitukseen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä. Erityistoimet, jotka liittyvät tällaisen jätteen karakterisointiin ja käyttäytymiseen pitkäaikaisen varastoinnin oloissa. Partitiota ja transmutointia ja/tai muita loppusijoitettavan jätteen määrän ja/tai vaarallisuuden vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja koskeva tutkimus. |

Tarkistus 18

Liite 1, otsikko "Ydinfissio ja säteilysuojelu", alaotsikko "Toimet", 2 luetelmakohta

Tutkimus, jolla tuetaan nykyisten reaktorijärjestelmien turvallisen käytön jatkamista (polttoainekiertoon liittyvät laitokset mukaan luettuna) ottaen huomioon uudet haasteet kuten käyttöiän pidentäminen ja uusien kehittyneiden turvallisuusarviointimenetelmien kehittäminen (joka käsittää sekä teknisen että inhimillisen näkökulman), sekä tutkimus, jossa arvioidaan tulevien reaktorijärjestelmien käyttömahdollisuuksia ja turvallisuusnäkökohtia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä - pitäen yllä EU:ssa jo saavutettua korkeaa turvallisuustasoa. | Tutkimus, jolla yhä tuetaan nykyisten reaktorijärjestelmien ja uuden sukupolven reaktoreiden turvallisen käytön jatkamista (polttoainekiertoon liittyvät laitokset mukaan luettuna) ja minimoidaan inhimillisen erehdyksen ja organisaation virheen riskit ottaen huomioon uudet haasteet kuten käyttöiän pidentäminen ja uusien kehittyneiden turvallisuusarviointimenetelmien kehittäminen (joka käsittää sekä teknisen että inhimillisen näkökulman), sekä tutkimus, jossa arvioidaan tulevien reaktorijärjestelmien käyttömahdollisuuksia ja turvallisuusnäkökohtia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä - kehittäen edelleen EU:ssa jo saavutettua korkeaa turvallisuustasoa. |

| Tämän vuoksi vahvistetaan erityisesti tutkimusta ja sellaisten menetelmien käyttöönottamista, jolla voidaan ennaltaehkäistä inhimillisiä tai järjestelmän (yksittäisten ihmisten tai työyhteisön) virheitä. Kaikissa yrityksissä on myös edistettävä "turvallisuuskulttuuria", jolla varmistetaan, että sekä laitoksen omistajan että sen työntekijöiden perimmäisenä ja ensisijaisena tavoitteena on turvallisuus. Sekä länsimaisia että venäläistyyppisiä reaktoreita koskeva reaktoriturvallisuuden ja vakavien onnettomuuksien tutkimus. |

Tarkistus 19

Liite 1, otsikko "Ydinfissio ja säteilysuojelu", alaotsikko "Toimet", 4 luetelmakohta

Tuetaan mahdollisuuksia käyttää erilaisia tutkimusinfrastruktuureja, kuten materiaalitestaukseen tarkoitettuja reaktoreja, maanalaisia tutkimuslaboratorioita sekä radiobiologian tutkimuslaitteistoja ja kudospankkeja, jotka ovat välttämättömiä teknisten saavutusten, innovaatioiden ja turvallisuuden korkean tason säilyttämiseksi Euroopan ydinalalla. | Tuetaan mahdollisuuksia käyttää erilaisia tutkimusinfrastruktuureja, kuten materiaalitestaukseen tarkoitettuja reaktoreja ja harjoittelureaktoreja, tutkimuslaboratorioita sekä radiobiologian tutkimuslaitteistoja ja kudospankkeja, jotka ovat välttämättömiä teknisten saavutusten, innovaatioiden ja turvallisuuden korkean tason säilyttämiseksi Euroopan ydinalalla. |

Tarkistus 20

Liite I, otsikko "Ydinfissio ja säteilysuojelu", alaotsikko "Toimet", 5 luetelmakohta, otsikko ja 1 kohta

Henkilöstövoimavarat ja koulutus | Henkilöstövoimavarat, liikkuvuus sekä yleissivistävä ja ammatillinen koulutus |

Tuetaan tieteellisen osaamisen ja inhimillisten valmiuksien säilyttämistä ja kehittämistä, jotta voidaan taata sopivan pätevyyden omaavien tutkijoiden ja työntekijöiden saatavuus ydinalalla pitkällä aikavälillä. | Tuetaan tieteellisen osaamisen ja inhimillisten valmiuksien säilyttämistä ja kehittämistä, jotta voidaan taata sopivan pätevyyden omaavien tutkijoiden, insinöörien, fyysikoiden, organisaatioihin erikoistuneiden psykologien ja työntekijöiden saatavuus ydinalalla mahdollisimman nopeasti, erityisesti säilyttämällä koulutustoimet yliopistoissa keskittyen yhteisten jatko-opintojen järjestämiseen ydintekniikan ja säteilyturvan alalla; edistetään lisäksi ensisijaisesti turvallisuutta. |

Tarkistus 21

Liite I, otsikko "Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet ydinalalla", alaotsikko "Lähtökohdat", 1 kohta

Yhteinen tutkimuskeskus tukee Euroopan energiahuoltostrategian tavoitteita ja erityisesti sitä, että Kioton pöytäkirjan tavoitteet voitaisiin saavuttaa. EU:lla on monilla ydinteknologian osa-aloilla tunnustettua osaamista, joka perustuu alalla aiemmin saavutetun menestyksen muodostamalle vankalle pohjalle. YTK:n hyödyllisyys EU:n politiikkojen tukijana ja ydinalan tutkimuksen uusien suuntauksien myötävaikuttajana perustuu sen tieteelliseen asiantuntemukseen ja kiinteisiin yhteyksiin kansainväliseen tiedeyhteisöön. YTK:lla on pätevä henkilöstö ja alan uusinta kehitystä edustavat laitteistot, joiden avulla se voi tehdä tunnustettua tieteellistä ja teknistä työtä. Toisaalta se tukee EU:n pyrkimystä ylläpitää perusosaamista ja asiantuntemusta tulevaisuutta varten kouluttamalla nuoria tutkijoita ja edistämällä heidän liikkuvuuttaan. Uusia tarpeita on ilmennyt etenkin ulkosuhteisiin ja turvallisuuteen liittyvillä politiikan aloilla. Näissä tapauksissa tarvitaan YTK:n omia varmennettuja tietoja, analyysejä ja järjestelmiä, joita ei aina ole saatavilla markkinoilta. | Yhteinen tutkimuskeskus tukee Euroopan unionin tavoitteita ja sillä on sitä varten erityistehtäviä, jotka liittyvät |

| maailmanlaajuiseen turvallisuuteen erityisesti siten, että se osallistuu tehokkaiden turvallisuustekniikoiden ja -menetelmien kehittämiseen laittoman kaupankäynnin torjumiseksi ja ydinmateriaaliin liittyvän rikosteknisen analyysin kehittämiseksiEU:n laajentumiseen, koska se merkitsee nyt ja tulevaisuudessa uudentyyppisiä reaktoreita ja muita ydinlaitoksiaenergiahuoltoon edistämällä uusia ydinpolttoainekierron tekniikoita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. |

| YTK:lla on pätevä henkilöstö ja laitteistot, joiden avulla se voi tehdä tunnustettua tieteellistä ja teknistä työtä. Sen on varmistettava infrastruktuurinsa laatu ja asianmukainen uusiminen, jotta Euroopan tutkimus pysyisi kehityksen kärjessä. YTK tukee EU:n pyrkimystä ylläpitää perusosaamista ja asiantuntemusta tulevaisuutta varten avaamalla infrastruktuurinsa muille tutkijoille, kouluttamalla nuoria tutkijoita ja edistämällä heidän liikkuvuuttaan säilyttäen näin ydinalan osaamisen Euroopassa. Uusia tarpeita on ilmennyt etenkin ulkosuhteisiin ja turvallisuuteen liittyvillä politiikan aloilla. Näissä tapauksissa tarvitaan YTK:n omia varmennettuja tietoja, analyysejä ja järjestelmiä, joita ei aina ole saatavilla markkinoilta. |

Tarkistus 22

Liite I, otsikko "Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet ydinalalla", alaotsikko "Toimet", 1 kohta

Ydinjätehuolto ja ympäristövaikutukset: Tavoitteena on ymmärtää ydinpolttoaineprosesseja energian tuotannosta jätteen varastointiin ja kehittää toimivia ratkaisuja korkea-aktiivisen jätteen huoltoon kahden päävaihtoehdon pohjalta (suora loppusijoitus tai partitio ja transmutaatio). | Ydinjätehuolto ja ympäristövaikutukset: Tavoitteena on ymmärtää ydinpolttoaineprosesseja energian tuotannosta jätteen varastointiin ja kehittää toimivia ratkaisuja korkea-aktiivisen jätteen huoltoon kahden päävaihtoehdon pohjalta (suora loppusijoitus tai partitio ja transmutaatio). Erityisesti kehitetään toimia, joilla saadaan lisää tietoa pitkäikäisestä jätteestä, sen käsittelystä tai kunnostamisesta sekä perustutkimusta aktinideista. |

Tarkistus 23

Liite I, otsikko "Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet ydinalalla", alaotsikko "Toimet", 2 kohta

Ydinturvallisuus: Tavoitteena on tehdä tutkimusta, joka koskee nykyisin käytössä olevia ja uudenlaisia polttoainekiertoja, länsimaisten ja venäläisten reaktorityyppien reaktoriturvallisuutta sekä uusia reaktoriratkaisuja. Lisäksi YTK edistää ja koordinoi Euroopan osallistumista neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevään kansainväliseen foorumin (Generation IV International Forum), jossa ovat mukana maailman parhaat tutkimusorganisaatiot. | Ydinturvallisuus: Tavoitteena on jatkaa tutkimusta, joka koskee nykyisin käytössä olevia polttoainekiertoja, länsimaisten ja venäläisten reaktorityyppien reaktoriturvallisuutta ja suuremmassa määrin tutkimusta uusista polttoainekierroista sekä uusia reaktoriratkaisuja. Lisäksi YTK edistää ja koordinoi Euroopan osallistumista neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevään kansainväliseen foorumin (Generation IV International Forum), jossa ovat mukana maailman parhaat tutkimusorganisaatiot. YTK:n pitää olla Euroopan tämän alan tutkimuksen yhdentäjä ja varmistaa sekä laadullisesti että määrällisesti Euroopan osallistuminen foorumiin. |

Tarkistus 24

Liite I, otsikko "Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet ydinalalla", alaotsikko "Toimet", 3 a ja b kohta (uusi)

| Ydinenergiaa koskevan tiedon levittäminen poliittisille päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle nyt kun useimmat tutkijat, poliitikot ja kansalaiset ovat vakuuttuneita siitä, että ilmasto lämpenee ja että lämpeneminen johtuu fossiilisten polttoaineiden hiilipäästöistä, ja että ydinvoima, josta ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä, on merkittävä tekijä maailman energiatarpeiden tyydyttämisessä. Ydinenergiaa koskevan tiedon levittäminen kansalaisille ja heidän edustajilleen käynnistämällä monivuotisia kampanjoita, joilla informoidaan ydinenergiasta, jotta voidaan sekä edistää keskustelua että helpottaa päätöksentekoa ja näin ollen auttaa kansalaisia käymään asiatietoon perustuvaa ja objektiivista keskustelua ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Mahdollisimman suuren tehon varmistamiseksi nämä kampanjat valmistellaan yhteiskuntatieteistä johdettuja menetelmiä soveltaen. Lisäksi, kun otetaan huomioon, että ydinenergian käytön vaikutusten ymmärtämiseksi vertailu muihin energialähteisiin on oleellinen, kaikissa tiedotuskampanjoissa, joita edistetään tai joihin kannustetaan, on myös mainittava ja selitettävä ponnistelut, joita EU tekee muilla tasoilla toisten energialähteiden edistämiseksi, erityisesti uusiutuvien energialähteiden osalta. |

[1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

[2] EUVL L ....

--------------------------------------------------