30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 325/29

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää tervetulleena, että komissio on julkaissut tiedonannon viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta. Komitea pitää erityisen tervetulleena Euroopan komission lähtökohtaista ehdotusta säilyttää viinialan oma markkinajärjestely, jonka puitteissa voidaan toteuttaa ”perusteellisen uudistuksen” vaihtoehto.

1.2

Koska eurooppalaiset viinit ovat sekä sisämarkkinoilla että tärkeillä vientimarkkinoilla menettäneet markkinaosuuttaan kolmansien maiden ja erityisesti uuden maailman viineille, lainsäädäntöpuitteita on muutettava eurooppalaisten viinien kilpailukyvyn parantamiseksi ja markkinaosuuksien palauttamiseksi. Tässä yhteydessä komission tulisi ottaa uudistuksessa ja ulkomaankauppaa koskevissa säännöissä paremmin huomioon eurooppalaisen viinialan asema maailmanmarkkinoiden johtajana.

1.3

ETSK muistuttaa 27.–28. tammikuuta 1999 antamastaan lausunnosta (1), jossa komitea piti jo silloisia Euroopan komission uudistusehdotuksia riittämättöminä. Monet komitean — erityisesti kilpailukykyyn, interventiotoimiin, alueellisten erojen huomioimiseen ja tiedottamiseen liittyvistä — ehdotuksista ovat nyt entistäkin ajankohtaisempia.

1.4

ETSK korostaa, että viini ja viininviljely ovat tärkeitä ja kiinteitä osia eurooppalaista kulttuuria ja elämäntapaa. Viininviljely vaikuttaa monilla eurooppalaisilla viininviljelyalueilla sosiaaliseen ja taloudelliseen ympäristöön. Näin ollen komitea pitää tärkeänä, että uudistuksessa otetaan huomioon paitsi taloudelliset seuraukset myös vaikutukset työllisyyteen, yhteiskunnalliseen rakenteeseen, ympäristöön (erityisesti raivausohjelmat), kuluttajansuojaan ja terveyteen.

1.5

ETSK muistuttaa, että viininviljely tarjoaa Euroopan unionissa toimeentulon 1,5 miljoonalle yritykselle, joista suurin osa on pieniä perheyrityksiä, ja että se tarjoaa ainakin kausiluonteista työtä yli 2,5 miljoonalle työntekijälle. Tämän vuoksi komitea katsoo, että uudistuksessa on asetettava etusijalle sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat myönteisesti viininviljelijöiden tuloihin ja eurooppalaisen viininviljelyn työllistämismahdollisuuksiin.

1.6

ETSK katsoo, että Euroopan komission ehdotus, jonka mukaan viiniä tuottaville jäsenvaltioille myönnetään kansalliset määrärahat, edistää merkittävästi toissijaisuusperiaatteen toteuttamista ja alueellisten erojen huomioon ottamista. ETSK noudattaa näitä periaatteita ehdotuksissaan, jotka koskevat tukivälineiden jakautumista EU:n yhteisten toimien ja kansallisista määrärahoista toteutettavien toimien välillä, ja vastustaa viinin markkinapolitiikan uudelleenkansallistamiseen johtavia toimia.

1.7

ETSK odottaa, että komissio esittää konkreettisia ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla parannetaan kuluttajavalistusta ja menekinedistämistä sisä- ja vientimarkkinoilla.

2.1

Komission luettelee seuraavat uudistuksen tavoitteet: kilpailukyvyn parantaminen, eurooppalaisten viinien imagon vahvistaminen, entisten markkinaosuuksien palauttaminen ja uusien hankkiminen, sääntöjen yksinkertaistaminen, viininviljelyalueiden yhteiskunnallisen ja poliittisen roolin huomioonottaminen.

2.1.1

Komissio mainitsee tavoitteena myös markkinoiden tasapainon saavuttamisen, ja johtaa siitä tiettyjä toimenpiteitä, kuten laajan viinitarhojen raivaustarpeen.

2.2

Komissio analysoi asiakirjassaan nykyistä markkinatilannetta, kuvaa nykyisen YMJ:n ongelmia ja muotoilee sen perusteella toimenpiteitä.

2.3

Komissio on tarkastellut neljää mahdollista vaihtoehtoa EU:n viinin markkinajärjestelyn uudistamiseksi:

2.3.1

Komissio päätyy pohdintojensa perusteella siihen tulokseen, että näistä neljästä vaihtoehdosta perusteellinen uudistus tarjoaa eniten hyötyä ja että erityisen viinin markkinajärjestelyn säilyttäminen on tarpeen.

2.4

Komissio ehdottaa uudistuksen toteuttamista vaihtoehtoisesti yhdessä tai kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa viljelysäännökset poistettaisiin välittömästi (tai 1.8.2010) ilman siirtymäkautta. Toisessa vaihtoehdossa suoritettaisiin ennen viljelysäännösten poistamista laajoja raivaustoimia rakennemuutoksen toteuttamiseksi.

2.5

Euroopan komissio ehdottaa seuraavien toimenpiteiden välitöntä poistamista:

2.6

Komissio ehdottaa, että kullekin viiniä tuottavalle jäsenvaltiolle annettaisiin käyttöön talousarviomäärärahat, jotka lasketaan puolueettomin perustein. Näillä määrärahoilla jäsenvaltion tulisi rahoittaa tiettyjen toimenpiteiden joukosta valitsemansa toimenpiteet.

2.7

Euroopan komissio ehdottaa, että monet näistä sopeuttamis- ja rakennemuutostoimista toteutettaisiin maaseudun kehittämisen puitteissa ja että tähän tarkoitukseen siirrettäisiin määrärahoja erityisestä viinibudjetista toiseen pilariin.

2.8

Komissio ehdottaa, että nykyinen laatua koskeva sääntelykehys tarkistettaisiin perinpohjin tavoitteena kansainvälisten sääntöjen ja erityisesti WTO:n teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen mukainen EY:n laatupolitiikka.

2.9

Komissio ehdottaa viininvalmistusmenetelmien vapauttamista ja erityisen huomion kiinnittämistä kansainvälisen viinijärjestön (OIV) sääntöihin.

2.10

Komissio haluaa kieltää viinin väkevöimisen sakkaroosin avulla ja samalla lopettaa rypäleen puristemehun käytöstä maksettavan tuen sekä laskea huomattavasti väkevöinnin enimmäistasoa pohjoisilla viininviljelyaloilla.

2.11

Komissio ehdottaa, että päällysmerkintöjä koskevia säännöksiä yksinkertaistetaan ottamalla käyttöön yksi oikeudellinen kehys, jota sovelletaan kaikkiin viiniluokkiin ja niihin liittyviin merkintöihin.

2.12

Komissio aikoo ryhtyä noudattamaan vastuullista menekinedistämis- ja tiedotuspolitiikkaa. Tässä on tarkoitus hyödyntää kaikkia voimassa olevan lainsäädännön suomia mahdollisuuksia.

2.13

Komissio aikoo varmistaa, että viinijärjestelmän uudistus parantaa osaltaan viininviljelyn ja -valmistuksen ympäristövaikutuksia.

2.14

Komissio pitää tärkeänä että uusi YMJ on yhteensopiva WTO-sääntöjen kanssa. Tähän liittyy nykyisten interventiotoimien poistaminen, tuotujen rypäleen puristemehujen viiniyttämisen salliminen EU:ssa sekä EU:n ulkopuolelta tulevien viinien sekoittaminen yhteisön viineihin.

3.1

ETSK kannattaa pitkälti Euroopan komission esittämiä tavoitteita. Komitea pitää kuitenkin tiettyjä mukautuksia tarpeellisina.

3.1.1

ETSK muistuttaa aiemmassa lausunnossaan esittämistään tavoitteista:

3.1.2

ETSK pitää tarpeellisena tutkia perusteellisesti, voidaanko markkinoiden tasapainoa ylipäätään enää saavuttaa viinimarkkinoiden maailmanlaajuistumisen ja tehokkaiden ulkoisten suojatoimien poistamisen jälkeen.

3.1.3

Tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota eurooppalaisten viinintuottajien kilpailukyvyn parantamiseen. Tavoitteena on oltava Euroopan talouden vahvistaminen, laatupyrkimysten tukeminen sekä markkinakehitysten ja kuluttajien toiveiden tarkempi noudattaminen.

3.1.4

Komitea pitää tarpeellisena konkretisoida taloudellisia tavoitteita ja täydentää niitä sosiaalisin ja työllisyyspoliittisin tavoittein. Tässä yhteydessä on pyrittävä ennen kaikkea viinitilojen tulotason parantamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten viininviljelijöiden kehitysmahdollisuuksiin. Samalla on otettava huomioon myös kokopäivätyöntekijöiden ja kausityöntekijöiden työllistämismahdollisuudet sekä parannettava mahdollisuuksia huolehtia asianmukaisesta palkkatasosta.

3.1.5

Komitea suhtautuu kielteisesti — esimerkiksi uusien viininvalmistusmenetelmien hyväksymiseen liittyvän — toimivallan siirtämiseen ministerineuvostolta komissiolle, koska komissio ei ole ajanut riittävän hyvin eurooppalaisten viinintuottajien etuja kahdenvälisiä sopimuksia koskevissa neuvotteluissa.

3.1.6

Komitea katsoo, että määrärahoja tulee lisätä nykyisestä, jotta voidaan ottaa huomioon kahden uuden tuottajamaan liittyminen Euroopan unioniin.

3.2

ETSK pitää tarpeellisena komission analyysin ja siitä johdettujen toimenpiteiden perusteellista tarkistusta, koska markkinaosapuolet ja riippumattomat järjestöt kyseenalaistavat analyysin.

3.2.1

Komitea katsoo, että markkinoita tulisi tarkastella yksityiskohtaisemmin ja laajemmin, jotta viinimarkkinoiden järjestelyn perustaksi voitaisiin kerätä tarkempia tietoja tuotannosta, kaupasta ja kulutuksesta. Tähän asti käytetyt kokonaistiedot ovat merkittäviä mutta riittämättömiä. Tarvitaan myös ajankohtaisia tietoja tuotantorakenteen, myyntikanavien ja kuluttajatottumusten muutoksista.

3.2.2

Komission väite rakenteellisen ylijäämän lisääntymisestä on tarkastettava. Komitea muistuttaa, että varastojen lisääntymisessä on otettava huomioon myös laatuviinien tuotannon kasvu.

3.3

ETSK varaa itselleen oikeuden tutkia näitä neljää mahdollisuutta perusteellisesti, mutta yhtyy alustavan analyysin perusteella komission valintaan. Perusteellisen uudistuksen toteutusta on kuitenkin muutettava.

3.3.1

Komitea pitää Euroopan komission ehdotusta säilyttää viinialan oma markkinajärjestely hyvin tervetulleena. Viinin markkinajärjestelyssä on otettava huomioon kaikki markkinajärjestelyn näkökohdat, jotka ulottuvat valmistuksesta kulutukseen ja liittyvät erityisesti kuluttajansuojaan, kansanterveyteen ja kuluttajavalistukseen.

3.4

ETSK kannattaa viinialan uuden markkinajärjestelyn voimaantuloa vuonna 2008. ETSK pitää kuitenkin tarpeellisena määritellä siirtymäkausi, joka antaisi tiloille mahdollisuuden sopeutua tarvittaessa asteittain uusiin olosuhteisiin.

3.4.1

ETSK vastustaa ehdottomasti sitä, että yli kolmannes määrärahoista käytetään raivausohjelmaan, kun kyseisille varoille voi olla tarvetta markkinatoimenpiteiden tai kilpailukyvyn lisäämiseen tähtäävien toimien rahoittamisessa. Komitea tunnustaa kuitenkin raivauksen markkinajärjestelyn välineeksi (katso jäljempänä), jota tulisi tarjota viininviljelyalueille vapaaehtoisena toimenpiteenä yhteisön kokonaispuitteissa.

3.4.2

Komitea vastustaa istutussääntöjen täysimääräistä vapauttamista, koska se vaarantaisi viinin markkinauudistuksen taloudelliset, sosiaaliset, ympäristöpoliittiset ja maisemahoidolliset tavoitteet. Viininviljelyn siirtämistä perinteisiltä viinialueilta kustannustehokkaammin viljeltäville aloille ei voida tukea. Mikäli eurooppalaisia viljelysäännöksiä ja siihen liittyvää uusien viljelmien istutuskieltoa ei aiota jatkaa, on luotava kehykset, joiden perusteella viinialueet voivat jatkaa tai mukauttaa viljelysäännöksiään viinin eurooppalaisen markkinajärjestelyn tavoitteiden mukaisesti.

3.4.3

Komitea pitää valitettavana, että komissio ei tue puheitaan ”markkinaosuuksien palauttamisesta” asianmukaisin toimin perusteellisen uudistuksen muotoilun yhteydessä. Puutetta on välineistä ja toimenpiteistä, joilla näitä kannatettavia tavoitteita voitaisiin toteuttaa.

3.5

ETSK muistuttaa aiemmasta vaatimuksestaan, jonka mukaan interventiotoimet on poistettava keinotekoisena ylituotannon poistokanavana, ja kannattaa tähän liittyviä komission ehdotuksia.

3.5.1

Komitea suosittelee, että tiloille, jotka haluavat lopettaa tuotantonsa kokonaan tai osittain, tarjottaisiin raivausta vapaaehtoisena toimenpiteenä ja osana viininviljelyalueilla toteutettavaa rakenteellista, sosiaalisia näkökohtia sisältävää ohjelmaa.

3.5.2

Komitea ei pidä interventiotoimenpiteiden välitöntä lopettamista hyväksyttävänä. Komitea suosittelee sen sijaan, että siirtymäaikana 2008–2010 kansallisissa rahoituspuitteissa voitaisiin mahdollistaa

3.5.3

ETSK pitää tärkeänä, että säilytetään sivutuotteiden poistovelvollisuus, jotta voidaan varmistaa viinituotteiden laatu ja välttää mahdollisia väärinkäytöksiä.

3.5.4

Komitea katsoo, että kansallisten määrärahojen puitteissa tulee suunnitella kriisien ennaltaehkäisytoimia, jotka perustuvat tuottajien yhteisvastuuseen.

3.5.5

Komitea pitää tarpeellisena ottaa käyttöön uusia tulevaisuuteen tähtääviä välineitä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia välineitä ovat mm.

3.5.6

Komitea korostaa, että markkinajärjestelyn välineiden on tuotettava hyötyä ensisijaisesti niille tahoille, jotka haluavat kehittää viininviljelyä Euroopassa eteenpäin, eikä niille viljelijöille, jotka haluavat jostain syystä lopettaa toimintansa.

3.6

ETSK pitää ehdotusta tervetulleena, sillä se vastaa komitean vaatimusta, jonka mukaan viinialalla on otettava paremmin huomioon alueelliset erot ja toteutettava entistä johdonmukaisemmin toissijaisuusperiaatetta. On kuitenkin säilytettävä johdonmukaiset ja riittävät yhteisön puitteet, jotta vältetään uudelleenkansallistaminen ja säilytetään unionin viinialan eurooppalainen luonne.

3.6.1

Komitea vaati jo aiemmassa lausunnossaan (CES 68/99), että jäsenvaltioiden tulisi itse voida päättää, mitkä toimenpiteet ne valitsevat viininviljelyalueilleen mukauttamisohjelmasta. Tässä yhteydessä suuri merkitys on tuottajajärjestöillä, alan liitoilla ja asianomaisia tavoitteita ajavilla instituutioilla.

3.6.2

ETSK muistuttaa vaatineensa erityistä ohjelmaa epäsuotuisten viininviljelyalueiden tukemiseksi, esimerkiksi erilaisilla rinteillä tapahtuvan viljelyn edistämiseksi. Myös äärimmäisistä ilmasto-olosuhteista kärsivien alueiden tulisi voida hyötyä kyseisestä ohjelmasta.

3.6.3

ETSK kannattaa laajaa toimenpideluetteloa, joka ei rajoittuisi pelkästään komission ehdotuksiin. Komitea viittaa aiempaan lausuntoonsa (CES 68/99), jossa se jo vaati kellaroinnin ja markkinoinnin edistämisohjelman huomattavaa laajentamista.

3.6.4

ETSK katsoo lisäksi, että kansallisista määräahoista on rahoitettava keskenään johdonmukaisia ja yhdennettyjä toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa niiden mahdollisimman suuri tehokkuus. Nämä toimenpiteet on siksi liitettävä alan eri suunnitelmiin aina viinitilalta jalostuksen kautta tuotteen markkinoille saattamiseen. On myös rahoitettava toimenpiteitä, jotka mahdollistavat sen, että tuottajat voivat hallinnoida yhteisvastuullisesti vaihtoehtoisten markkinoiden mahdollisuuksia ja hyödyntämistä. ETSK katsoo, että viinintuottajien organisaatioiden tulee olla keskeisessä asemassa tällaisten suunnitelmien hallinnoinnissa.

3.6.5

Kansallisten määrärahojen budjetti tulisi jakaa — kuten jo rakennemuutoksenkin yhteydessä tehtiin — viinitarhojen perusteella. Siirtymäaikana on varattava riittävästi määrärahoja päättyviin markkinamekanismeihin, jotta niitä tähän asti käyttäneet yritykset voivat sopeutua asteittain uusiin olosuhteisiin.

3.6.6

Kansallisiin määrärahoihin liittyvät välineet tulisi määritellä viinin YMJ:n puitteissa. Jäsenvaltioiden tehtävänä on valita oman (viinitarhoihin perustuvan) määrärahaosuutensa puitteissa asianmukaiset toimet viininviljelynsä kilpailukyvyn lisäämiseksi. Ohjelmista on ilmoitettava unionille. Vastuu niiden asianmukaisesta toteuttamisesta on jäsenvaltioilla.

3.6.7

Komitea ehdottaa seuraavaa tukivälineiden jakoa EU:n yhteisten toimenpiteiden ja kansallisilla määrärahoilla toteutettavien toimenpiteiden välillä:

3.6.7.1

EU:n toimenpiteet:

3.6.7.2

Kansalliset määrärahat:

3.7

Komitea on korostanut lukuisissa lausunnoissa toisen pilarin merkitystä maaseudun ja siis myös eurooppalaisten viininviljelyalueiden tulevan kehityksen kannalta.

3.7.1

Tämän lähtökohtaisen tavoitteen huomioon ottaen komitea katsoo, että viinialan erityisongelmien ratkaisemiseksi viinin markkinauudistuksen puitteissa esille nostetut toimenpiteet tulisi rahoittaa kokonaisuudessaan viinibudjetista. Tässä yhteydessä budjettia ei saa pienentää leikkauksin eikä määrärahojen siirroilla.

3.8

Koska kyseisillä komission ehdotuksilla on erittäin kauaskantoiset vaikutukset ja niiden avulla on viime kädessä tarkoitus poistaa nykyinen laatujärjestelmä, ETSK odottaa, että Euroopan komissio esittää simulaatiomalleja, jotka osoittavat, millä tavoin kyseiset ehdotukset vaikuttavat viinialan markkinauudistuksen tavoitteisiin — sekä kilpailukyvyn parantamisen ja laadun edistämisen että kuluttajansuojan osalta.

3.8.1

ETSK vaatii, että ennen keskusteluja voimassa olevan eurooppalaisen laatujärjestelmän muuttamisesta toteutetaan WTO:n teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen velvoitteet ja etenkin alkuperämerkintöjä suojaava rekisteri.

3.9

ETSK:n mielestä ehdotukset luovat ristiriitoja, jotka on ratkaistava.

3.9.1

Komitea pitää ehdottoman tarpeellisena luoda viini-tuotteelle kansainvälisesti hyväksytty määritelmä. Tähän liittyy myös hyväksyttyjen valmistusmenetelmien määrittely.

3.9.2

Kaikkien maailmalla sallittujen menetelmien hyväksyminen on ristiriidassa kansainvälisen viinijärjestön (OIV) sääntöjen tiukemman noudattamisen kanssa.

3.9.3

Komitea toivoo, että viininvalmistusmenetelmien mukauttaminen OIV:n sääntöihin sisällytettäisiin aiempaa johdonmukaisemmin kahdenvälisten ja kansainvälisten kauppasopimusten strategisiin tavoitteisiin.

3.9.4

Komitea vastustaa ehdotusta sallia Euroopassa viinin valmistaminen tuodusta rypäleen puristemehuista ja kolmansien maiden tuotteiden sekoittaminen eurooppalaisiin viineihin.

3.10

ETSK vaatii vuonna 1999 antamassaan lausunnossa, että Euroopan unionin viininviljelyalueiden erilaiset sijainnit sekä ilmasto- ja sääolot on otettava huomioon. Aihe on hyvin arkaluonteinen ja on varottava, että sen käsittely ei johda eurooppalaisen viinialan jakautumiseen tai peräti uudistusehdotusten pysäyttämiseen.

3.10.1

Näin ollen ETSK ottaa komission ehdotusten arvioinnissa huomioon aiemman lausuntonsa, komission esittämät analyysit, viininvalmistusmenettelyiden ehdotetun vapauttamisen ja viininvalmistusmenettelyiden tunnustamisen kahdenvälisissä sopimuksissa ja tarkastelee niitä myös uudistustavoitteiden ja erityisesti kilpailukyvyn lisäämisen ja tuotantokustannusten vähentämisen valossa. Tarkasteltuaan komission ehdotuksen etuja ja haittoja komitea kannattaa sakkaroosin käyttöä sekä rypäleen puristemehun tukemista koskevien säännösten periaatteellista jatkamista.

3.11

ETSK pitää kyseisiä ehdotuksia erittäin monitahoisina ja odottaa Euroopan komissiolta ehdotettujen muutosten aiheuttamien vaikutusten huolellista simulointia.

3.11.1

ETSK muistuttaa, että nimityssäännöksiä muutettiin vasta äskettäin vuosikausia kestäneiden keskusteluiden jälkeen. Komitea kehottaa komissiota esittämään mahdolliset uudet näkökohdat, joita ei juuri päättyneissä keskusteluissa ole otettu huomioon.

3.11.2

Komitea pitää tervetulleena päällysmerkintäsääntöjen yksinkertaistamista silloin, kun se parantaa kuluttajien tiedonsaantia. Tällaiset muutokset eivät kuitenkaan saa kasvattaa kilpailuvääristymien tai kuluttajien harhauttamisen vaaraa eivätkä siten lisätä oikeusprosesseja. Tästä seuraa myös tarve tarkastaa komission ehdotus, jonka mukaan voitaisiin ryhtyä ilmoittamaan rypälelaji ja satovuosi myös sellaisten yksinkertaisten pöytäviinien kohdalla, joille on asetettu paikallisviinejä ja tma-laatuviinejä alhaisemmat vaatimukset.

3.11.3

Komitea muistuttaa, että Euroopan unionin laajentuessa myös kielten määrä kasvaa, mikä voi aiheuttaa kauppaesteitä, kuten nyt on tapahtunut sulfiittien merkitsemisen suhteen. Tämän vuoksi pakollisten tietojen, esimerkiksi ainesosien, ilmoittaminen päällysmerkinnöissä on voitava tehdä yleisesti ymmärrettävissä olevien symbolien avulla.

3.12

ETSK vaatii jo aiemmassa lausunnossaan (CES 68/99), että kohtuullisen viininkulutuksen terveydellistä hyötyä ja alkoholin väärinkäytön vaaroja koskeva tiedotus tulisi nostaa tärkeäksi osaksi viinin markkinajärjestelyä.

3.12.1

Koska Euroopan komission ehdotukset ovat hyvin epämääräisiä, ETSK kehottaa komissiota ehdottamaan kuluttajavalistuksen ja menekinedistämisen parantamiseen sisä- ja vientimarkkinoilla tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä, jotka ylittävät nykyiset riittämättömät lainsäädäntöpuitteet ja soveltuvat markkinaosuuksien palauttamiseen tai lisäämiseen.

3.12.2

Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tiedotukseen, joka koskee kohtuullisen viininkulutuksen etuja osana terveystietoisia ravintotottumuksia ja nykyaikaista elämäntapaa.

3.12.3

Jo vuosien ajan havaittavissa ollut ulkokauppataseen heikentyminen on pysäytettävä ja tasetta on parannettava huomattavasti vienninedistämisohjelmien avulla.

3.13

ETSK vaati jo aiemmassa lausunnossaan (CES 68/99) ympäristökysymysten laajempaa tarkastelua.

3.13.1

Viininviljelyalueet muodostavat yleensä ainutlaatuisen kulttuurimaiseman, jota viininviljelijöiden on hoidettava ympäristöä säästävillä viljelymenetelmillä. Viininviljely on oleellinen osa kokonaisten alueiden kulttuuria, ja niiden taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen olemassaolo perustuu viininviljelyyn.

3.13.2

Näin ollen uudistuksessa on otettava laajasti huomioon ympäristö, sosiaalinen rakenne, perusrakenteet, talous ja elämänarvot.

3.14

ETSK vastustaa jo aikaisemmassa lausunnossaan (CES 68/99) kolmansien maiden tuontien sekoittamista EU-tuotteiden kanssa ja viinien valmistamista EU:hun tuoduista tuotteista, koska ne aiheuttaisivat haittoja EU:n viinintuottajille ja tuottaisivat kuluttajiin kohdistuvia väärinkäytösten vaaroja. Komitea pahoittelee samassa yhteydessä, että komissio ei ollut esittänyt ehdotuksia, joilla voitaisiin vahvistaa EU:n viinien kilpailukykyä kansainvälisessä kaupassa ja erityisesti vientimarkkinoilla. Komitea vahvistaa uudelleen tämän kritiikin viinin YMJ:n tulevan uudistuksen yhteydessä.

3.14.1

Aiempien analyysiensä valossa ETSK vaatii, että komissio ottaa viinin YMJ:n uudistuksessa ja erityisesti ulkomaankauppaa koskevissa säännöissä paremmin huomioon eurooppalaisen viinialan aseman maailmanmarkkinoiden johtajana.