30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 324/78

1.1

Tullitoiminnalla suojellaan kaikissa maissa valtion taloudellisia etuja. Perinteisesti tullitoiminta kohdistuu liikkuviin tavaroihin, ja käytettävät menettelyt perustuvat välittömiin toimenpiteisiin. 1960-luvulla otettiin käyttöön yhteiset ulkoiset tullimaksut, ja sisämarkkinoiden luomisella vuonna 1993 poistettiin tarkastukset EU:n valtioiden välisillä rajoilla ja mahdollistettiin tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus. Yhteisön sisäisen tavarakaupan arvo on lähes kaksinkertaistunut sisärajojen poistamisen jälkeen, ja se on jokaisen jäsenvaltion kauppavaihdon tärkein osatekijä.

1.2

Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tullihallinnot pysyivät miltei muuttumattomina useita vuosia. Tullin rakenteiden ja henkilöstön organisointi kuului kaikissa jäsenvaltioissa täysin niiden omaan vastuualueeseen.

1.3

Euroopan unioni, digitaalinen vallankumous ja verkostot ovat kuitenkin tehneet tullitoiminnasta osaksi aineetonta, eivätkä ne itse puolestaan tunne rajoja. Komission ehdotuksella ”Tulli 2013” pyritään yhtenäistämään tullikäytänteitä Lissabonin tavoitteiden mukaisesti ilman että pyrittäisiin tullihallintojen yhtenäistämiseen, sillä niiden ”kansallinen” rooli on perusluonteinen. Suojeltavina ovat kuitenkin unionin sekä sen kansalaisten ja kuluttajien edut.

2.1.1

Euroopan komissio ehdotti jo vuonna 1995 viisivuotisohjelmaa ”Tulli 2000”. Sitä seurasi Tulli 2002 -ohjelma. Jäsenvaltioiden tullilaitosten oli määrä aikanaan alkaa toimia menettelyjen osalta ”kuin yksi ainoa tullihallinto”: ”Kaupallisen alueen luominen ilman sisäisiä rajatarkastuksia EU:n 15 jäsenvaltiossa edellyttää, että samankaltaisiin toimiin sovelletaan yhtenäisiä tullimenettelyjä koko tullialueella”. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhteistyötä, tullilainsäädännön yhtenäistä soveltamista unionin sisällä ja ulkorajoilla, taloudellisten toimijoiden saatavilla olevaa viestintäverkostoa, tullihallinnon ja sen virkailijoiden koulutuksen parantamista sekä sähköisten tietojärjestelmien ja tulliympäristöjen kehittämistä (1).

2.2.1

Tulli 2002 -ohjelmalla perustettiin tullipoliittinen ryhmä ja Tulli 2002 -komitea. Niissä komission ja jäsenvaltioiden edustajat tuovat esiin menetelmiin, toimiin, arviointeihin, investointeihin, tietotekniikkaympäristöihin, menettelyjen uudenaikaistamiseen, valvontanormeihin, väärentämisen vastaiseen yhteistyöhön, ehdokasvaltioiden tukemiseen ja virkamiesvaihtoihin liittyviä näkemyksiään.

2.2.2

ETSK kannatti vuonna 1995 antamassaan lausunnossa tullin unionitasoisen sähköisen viestintäjärjestelmän perustamista siten että talouselämän etupiirit — asianomaiset yritykset, yhdistykset, neuvoa-antava tullikomitea ja ETSK — osallistuisivat aktiivisesti hallinnollisiin päätöksentekoprosesseihin, joilla edistetään molemminpuolista ymmärtämystä ja joiden avulla voidaan välttää tarpeettomia täytäntöönpanovaikeuksia. Lausunnossa korostetaan järjestelmän suomia yksinkertaistamismahdollisuuksia. Komitea katsoi tuolloin, että oli syytä selvittää, tulisiko komission keskittää tiedot perustamalla keskipitkällä aikavälillä eurooppalainen petostentorjunnan yksikkö (”Eurocustoms” samaan tapaan kuin ”Europol”). Lisäksi sen mielestä tuli selvittää, tarvitaanko tullilainsäädännön ja tullimenettelyjen alalla jäsenvaltioiden tullivirkailijoiden yhtenäistä koulutusta; tällöin tulisi ottaa toissijaisuusperiaatteen lisäksi huomioon tullivirkailijoiden urakehitysmahdollisuudet (2). Päätöksen tehneet unionin toimielimet eivät noudattaneet komitean suositusta.

2.3.1

Sittemmin hyväksyttiin uusi viisivuotisohjelma ”Tulli 2007” (3), jolla jatkettiin ja laajennettiin sitä edeltävää ohjelmaa. Sen tavoite ei kata vain kaupankäyntiä ja tullitoimintaa, vaan myös Euroopan unionin taloudellisten etujen tarpeellisen suojelun sekä turvallisen ja varman ympäristön luomisen kansalaisille. Maailmantalouden globalisoituminen jatkuu ja aiheuttaa mullistuksia. Tullitoiminnalla on prosessissa tärkeä rooli liiketoimintaympäristön sääntelyssä. Sähköisen toiminnan eksponentiaalinen lisääntyminen on mahdollistanut tullimenettelyjen yhtenäistämistavoitteen saavuttamisen. Tulli 2007 -ohjelman tavoitteena on, että tullipolitiikkaa koskevaa unionin lainsäädäntöä sovelletaan johdonmukaisesti ja asianmukaisen pätevästi kaikissa jäsenvaltioissa. Tällöin hyvillä käytänteillä, virkamiesvaihdoilla, seminaareilla ja seurantatoimilla on sähköisten toimintojen lisäämisen ohella merkittävä asema.

2.3.2

Komitea puolestaan suosittaa, että ”komissio seuraisi nykyistä oma-aloitteisemmin jäsenvaltioiden valvontanormeja. Osaksi se voitaisiin toteuttaa perustamalla koko yhteisössä toimivien tullitarkastajien järjestelmä”. (4)

2.3.3

ETSK toteaa lausunnossaan, että tullipolitiikan tehostamisen tavoitteena voi olla kilpailukykyisen toimintaympäristön luominen yrityksille, työllisyyden edistäminen sekä laillisen liiketoiminnan tukeminen. Komitean mielestä olisi luotava keinot edistyksen seuraamiseksi alkuvaiheissa ja puutteiden korjaamiseksi tarvittaessa. Komitean kanta otettiin huomioon. (5)

2.3.4

Väliraportti osoittaa, että kokonaisuudessaan eri toimijat ovat olleet tyytyväisiä Tulli 2007 -ohjelmaan, mutta on tarpeen sovittaa yhteen turvallisuusvaatimukset ja Euroopan unionin tavoite helpottaa kaupankäyntiä. Lisäksi tullitoiminnan sähköistäminen huolestuttaa. Ohjelma antaa merkittävän panoksen jäsenvaltioiden tulliorganisaatioiden tavoitteeseen työskennellä aivan kuin ne olisivat kaikki samaa tullihallintoa.

2.4.1

Vuonna 2006 unionissa on julkaistu kolme tärkeää tekstiä tullialalta:

2.4.2

Yhteisön tullikoodeksi, jota ajantasaistetaan EP:n ja neuvoston asetuksella ja josta ETSK antoi lausunnon 5. heinäkuuta 2006, on myös tärkeä tausta-asiakirja ja auttaa ymmärtämään esitettyä Tulli 2013 -ohjelmaa, jonka tavoitteena on mukauttaa tekstit markkinoiden ja tekniikan kehitykseen ja unionin laajentumisiin. Sähköisten palvelujen lisääntyessä myös hallinnon tulee toimia sähköisesti. Sähköiset menettelyt ovat olleet tähän asti vapaaehtoisia, mutta uuden tullikoodeksin myötä niistä tulee pakollisia. Tämä helpottaa suurten toimijoiden tehtäviä, mutta saattaa vaikeuttaa pienten toimijoiden tilannetta. Toisaalta myös muista kuin tariffeihin liittyvistä toimenpiteistä, kuten väärentämisen torjuntaa, turvallisuutta, laittoman maahanmuuton valvontaa, rahanpesua, huumekauppaa, hygieniaa, terveyttä, ympäristöä ja kuluttajansuojaa koskevista toimenpiteistä sekä alv:n ja valmisteveron perimiseen liittyvistä toimenpiteistä on tullut erittäin merkittäviä. Jäsenvaltiot ovat edelleenkin järjestelmän keskipisteessä ja vastaavat erityisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta aiheutuvista kustannuksista. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat tehdä kaikentyyppisiä tarkastuksia, mutta komission omat sääntelyvaltuudet tullijärjestelmien, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten sopimusten suhteen lisääntyvät (ehdotetun asetuksen 196 artikla). Ajantasaistetussa koodeksissa määritellään uudelleen kaikkien tullimenettelyyn osallistuvien toimijoiden rooli ja asema.

2.4.3

Sähköisten palvelujen velvoite johtaa luonnollisesti paperiasiakirjojen häviämiseen.

2.4.3.1

Sähköistä tullihallintoa koskevassa päätösehdotuksessa asetetaan erilaisia toimenpiteitä ja määräaikoja, jotta jäsenvaltioiden sähköisistä tullijärjestelmistä voitaisiin tehdä yhteentoimivat ja jotta voitaisiin näin luoda yksi ja yhteinen portaali. Toimijoiden ja tulliviranomaisten välinen viestintä tehostuu, ja viranomaisten välinen tietojenvaihto nopeutuu. Paperiasiakirjoista pitää tulla poikkeus. Komissio aikoo myös luoda yhden luukun järjestelmän, jonka avulla luotettaviksi katsottavat taloudelliset toimijat (osapuolet ja ”valtuutetut taloudelliset toimijat” — uudistettua tullikoodeksi koskevan asetusehdotuksen 2, 4, 13 ja 16 artikla) voivat asioida vain yhden elimen kanssa, eikä niiden tarvitse enää olla yhteydessä eri rajavalvontaviranomaisiin kuten nykyään. Tiedot, erityisesti tullitiedot, olisi näin välitettävä vain kerran. Tulliviranomaiset ja muut viranomaiset (poliisi, rajavalvontaviranomaiset, eläinlääkintä- ja ympäristöviranomaiset) tarkastaisivat tavarat samaan aikaan ja samassa paikassa yhden luukun periaatteen mukaisesti.

2.4.4

Syyskuun 13. päivä 2006 antamassaan lausunnossa ETSK toteaa, että yhteisön tasolla tapahtuvan tullien hallinnoinnin tulisi kuulua unionin pitkän aikavälin tavoitteisiin. ”Yhteisestä hallinnosta olisi etua yksinkertaisuuden, luotettavuuden ja kustannussäästöjen kannalta sekä EU:n ja sen ulkopuolisten maiden järjestelmien välisten yhteyksien kehittämiseksi”.

3.1

Yhteentoimivuus, kustannusten supistaminen, parhaat käytännöt: käsillä oleva Tulli 2013 -ohjelma on jatkoa edellä mainituille ohjelmille, ja seuraa Tulli 2007 -ohjelmaa. Kontekstissa, jossa yksittäiset, hajallaan olevat elementit ovat hyvin yhdenmukaisia, tavoitteena on edistää uudenaikaisia tullimenettelyjä, joilla pyritään nopeuttamaan tavaroiden liikkumista, helpottamaan kauppavaihtoa ja lisäämään kaupankäynnin vapautta kuitenkin niin, että säilytetään valvonta. Euroopan komissio (6) katsoo, että tulli on ainoa väline, jonka avulla on mahdollista saada kokonaisvaltainen ja monialainen kuva taloudesta. Tilanne on paljon monimutkaisempi kuin aikaisemmin, ja ihmisten ja tavaroiden virrat ovat vuorovaikutussuhteessa. Tämän monimutkaisen tilanteen hallinta edellyttää komission edustajien mukaan joustavaa toimintaa ja välineen, jolla voidaan varmistaa EU:n yritysten kilpailukyky niin sisä- kuin maailmanmarkkinoilla.

3.1.1

Uuden ohjelman toteuttamisaika on kuusi vuotta, 1.1.2008–31.12.2013 eli se on sama kuin monivuotisen rahoituskehyksen kattama aika.

3.1.2

Ehdotuksen 4 artiklan 1 kohdassa mainitaan ohjelman tavoitteet, ja kohderyhmälle annettavan tuen avulla pyritään

3.1.3

Keinot: yhteiset toiminnot ja tietotekniikkatoimintojen loppuunsaattaminen

Ohjelmalle esitettyihin keinoihin (2 artikla) on sisällytetty Tulli 2007 -ohjelmassa mukana olleet toimet, ja niitä on syvennetty. Ne kattavat materiaalisen näkökohdat (laitteisto ja ohjelmisto) ja inhimilliset näkökohdat (yhteiset toiminnot ja koulutustoimet):

Näillä toimilla tähdätään sähköisen ja yleiseurooppalaisen tullijärjestelmän luomiseen.

3.1.4

Toimiin osallistuvat (3 artikla) ensisijaisesti jäsenvaltiot, mutta niihin voivat osallistua erilaisin ehdoin myös ehdokasmaat, mahdolliset ehdokasmaat, Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat sekä kolmannet maat, kun otetaan huomioon tullin rooli kansainvälisessä taloudessa.

3.1.5

Eri toimijat on määritelty ehdotuksen eri artikloissa.

3.1.5.1

Ehdotuksen kuudennessa perustelukappaleessa (7) todetaan olevan välttämätöntä, ”että tullihallinnot vahvistavat suhteita yhteisön tullihallintojen sekä taloudellisten, oikeudellisten ja tieteellisten tahojen ja ulkomaankaupan muiden toimijoiden välillä”. Tulli 2013 -ohjelman olisi annettava näitä tahoja edustaville henkilöille tai yhteisöille mahdollisuus osallistua tarvittaessa ohjelman toimiin.

3.1.5.2

Ensisijaisia toimijoita ovat jäsenvaltioiden hallinnot (2 artikla), jotka ovat artiklan 2 kohdan määritelmän mukaan ”tullialasta ja tullialan toimista vastaavia osallistujamaiden viranomaisia ja muita elimiä”. Yhteisön tason toimijoita ovat komissio, jota avustaa Tulli 2013 -komitea (19 artikla) ja tullipoliittinen ryhmä, joka muodostuu kansallisista vastuuhenkilöistä. Ehdotuksen 14 artiklan mukaan ”kansainvälisten organisaatioiden edustajat, kolmansien maiden hallinnot sekä taloudelliset toimijat ja heidän organisaationsa voivat osallistua ohjelmaan sisältyviin toimiin”, kun tämä on välttämätöntä ohjelman konkreettisten tavoitteiden (4 ja 5 artikla) saavuttamiseksi. ”Komissio voi antaa muille julkishallinnon palveluille luvan käyttää viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiä tullaus- tai muussa tarkoituksessa edellyttäen, että tästä suoritetaan maksu ohjelmaan” (7 artiklan 6 kohta). Tullin kansainvälistä kauppaa sääntelevän roolin takia toimijoiden määrä on kokonaisuudessaan huomattava.

3.1.5.3

Komissio varaa itselleen mahdollisuuden tarkastella tulevaisuudessa, ”voidaanko tämän ohjelman toteuttamiseen liittyvät tietyt tehtävät antaa toimeenpanoviraston hoidettavaksi” tai ”palveluntarjoajien hoidettavaksi teknistä ja hallinnollista apua koskevilla sopimuksilla” (8).

3.1.6.1

Yhteentoimivuus antaa eri maiden hallinnoille mahdollisuuden vaihtaa tietoa. Luomalla yhteyksiä taloudellisiin toimijoihin Tulli 2013 -ohjelma auttaa panemaan täytäntöön kaksi päätöstä, jotka koskevat uudistettua tullikoodeksia ja sähköistä tulliympäristöä. Kun uusi sähköinen viestintäjärjestelmä on täydessä toiminnassa, yhtenäiset sisämarkkinat toteutuvat ja jäljelle jäävät vain unionin ulkorajat. Tulli 2013 -järjestelmässä on otettu huomioon markkinoiden globaali ulottuvuus sekä suhteet unionin ulkopuolisiin maihin: myös EU:n ulkopuoliset maat voivat olla tukikelpoisia ”osallistujamaita”.

3.1.6.2

Ensisijainen vastuu ohjelman toteuttamisesta on juuri osallistujamailla (11. perustelukappale). Yhteisön talousarviosta käytettävä kokonaissumma on 323,8 miljoonaa euroa (perusteluosan 4 kohta sekä 16 artiklan 1 kohta). Tämä ei kuitenkaan kata kaikkia kustannuksia, vaan jäsenvaltiot maksavat niistä suuren osan. Tulli 2013 -ohjelman teoreettinen jäsenvaltiokohtainen tuki on 2 miljoonaa euroa vuodessa kuuden vuoden ajan, mutta osallistujamaita on enemmän kuin 27 jäsenvaltiota.

3.1.6.3

Menot on tarkoitus jakaa yhteisön ja osallistujamaiden kesken seuraavasti (17 artikla):

3.1.7.1

Ohjelmassa painotetaan, että koko järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan vankkaa koulutusta ja osaamista. Jäsenvaltioiden tullihallinnon henkilöstön koulutustarpeisiin kiinnitetään huomiota 12 artiklassa. Tekemällä järjestelmällistä yhteistyötä tullihallinnon alan koulutuksesta vastaavien kansallisten oppilaitosten kanssa saadaan aikaan ketjureaktio: yhteisön tasolla laaditaan ohjelmia ja ”koulutusta koskevia standardeja — erilaisia tullisääntöjä ja -menettelyjä koskevaa virkamiesten peruskoulutusta varten, jotta nämä omaksuisivat tarvitsemansa ammatilliset taidot ja tiedot” (12 artiklan 1 kohdan a alakohta). Järjestettävät kurssit voidaan avata myös muiden maiden virkamiehille (12 artiklan 1 kohdan b alakohta): kyseisten maiden tulliviranomaisten on sisällytettävä järjestelmän ydinkohdat kokonaisuudessaan omiin koulutusohjelmiinsa, jotta ”niiden virkamiehet saavat yhteisten ammatillisten taitojen ja tietojen omaksumiseksi tarvittavan koulutusohjelmien mukaisen perus- ja jatkokoulutuksen” sekä riittävän kielitaidon. Ne myös vastaavat itse tästä aiheutuvista kustannuksista (12 artiklan 2 kohta).

3.1.7.2

Yhteisö ei siten järjestä koulutusta, mutta päättää sen yhteisestä sisällöstä. Komissio on valinnut puumaisen rakenteen hylkäämättä kuitenkaan ajatusta yhteisessä tullialan koulutuksessa ja sen hallinnoinnissa tarvittavan infrastruktuurin ja välineiden kehittämisestä ”tarvittaessa” (12 artiklan 1 kohdan c alakohta).

3.1.7.3

Täydentävyyden varmistamiseksi — mihin myös ETSK on jo kiinnittänyt huomiota — ohjelmassa muistutetaan lisäksi, että koulutustoimien kehittämismahdollisuuksia on tarkasteltava yhdessä muiden julkisten palvelujen kanssa (12 artiklan 1 kohdan d alakohta). Lisäksi ohjelmasta voidaan rahoittaa kaikille osallistujamaille yhteisten koulutusjärjestelmien ja -moduulien hankinnasta, kehittämisestä, asentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset (17 artiklan 2 kohdan d alakohta).

3.1.8.1

Komission on puumaisen rakenteen keskipisteessä. Se koordinoi eri tahojen toimintaa yhteisötason rakenteen puuttuessa. Se myös määrittelee itse, mitkä ovat ne valtuutetut toimijat, joita koskevia kriteereitä ei vielä ole täsmennetty (yhteisön uudistetun tullikoodeksin 196 artikla), mitkä muut julkishallinnon palvelut voivat käyttää suojattuja tietoja muussa kuin tullaustarkoituksessa (7 artiklaa koskeva perusteluosan kohta) sekä mitä uusia yksityissektorin toimijoita (oikeudelliset ja tieteelliset tahot) voitaisiin ottaa mukaan.

4.1

Komitea pahoittelee, että vaikka edellä mainitut asiakirjat ovat yhteydessä toisiinsa ja vaikka ne ovat merkittäviä sekä hallinnon että näitä järjestelmiä käyttävien ihmisten kannalta, komissio on esittänyt asiakirjat erikseen, hajanaisessa järjestyksessä pitkin vuotta 2006. Asiakirjoissa käsitellään kuitenkin limittäisiä kysymyksiä, jotka eivät ole kiireellisiä eivätkä täysin uusia.

4.2

Komitea onkin erityisen pahoillaan siitä, että se on joutunut laatimaan käsillä olevan lausunnon kiireisesti meneillään oleviin budjettivalmisteluihin liittyvistä syistä, vaikka kyseessä on, kuten jo mainittiin, alaltaan laaja ehdotus, jonka seuraukset budjettimenettelyn suhteen olivat täysin ennustettavissa.

4.3

ETSK katsoo, että tulliliitto, joka on ollut keskeinen tekijä Euroopan taloudellisessa yhdentymisessä, ei voisi kestää vahingoittumatta viivästyksiä, kun ajatellaan kansainvälistä kauppaa, jota sen on tarkoitus säädellä ja joka muuttuu jatkuvasti. Tietotekniikka kuuluu luonnollisena osana välineistöön, ja sen jatkuvasti kasvavat mahdollisuudet on saatava toimijoiden ja valvontaviranomaisten käyttöön. Komitea kannattaakin Tulli 2013 -ohjelmaa ja määrärahojen lisäämistä, joka mahdollistaa osallistuville maille annettavan tuen jatkamisen erityisesti välineiden uudistamiseksi, toimijoiden vastuullistamiseksi ja viranomaisten kouluttamiseksi.

4.4

Tietämyksen vaihto, yhteiset toiminnot ja seurantatoimet ovat eduksi sekä yhteentoimivuuden että toimijoiden keskinäisen tuntemisen kannalta, mutta nämä toiminnot on varattu vain pienelle joukolle tulliviranomaisia.

4.5

ETSK toteaa, että sen edellisten ohjelmien yhteydessä toivoma arviointiprosessi on luotu. Komitea on tyytyväinen tähän, mutta pahoittelee kuitenkin, että toistaiseksi ei ole annettu mitään viitteitä valittavista indikaattoreista.

4.6

Komitea suhtautuu varauksella seuraavaan seikkaan:

4.6.1

”Tullitoiminnassa on tarpeen asettaa etusijalle valvontaa ja petosten torjuntaa koskevien toimien parantaminen”, mutta samalla myös ”tullilainsäädännön noudattamisesta taloudellisille toimijoille aiheutuvien kustannusten minimointi, tavaroiden valvonnan tehokkaan hallinnoinnin varmistaminen ulkorajoilla ja yhteisön kansalaisten suojeleminen kansainvälisen toimitusketjun turvallisuuden suhteen” (kolmas perustelukappale).

4.7

ETSK toteaa seuraavaa:

4.7.1

On varsin kiitettävää asettaa tullihallintojen tavoitteeksi, että ne varmistavat ”samanlaisen suojelutason yhteisön kansalaisille ja taloudellisille toimijoille” tullialueen paikasta riippumatta (toinen perustelukappale). Tämä ei kuitenkaan riitä veronmaksajille, toimijoille ja etenkään kansalaisille, jos samanlainen taso ei tarkoita erinomaista, erittäin korkeaa tasoa. Turvallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että leikkikarhu, joka on tarkastettu ja todettu yhteisön standardien mukaiseksi, saa tuontiluvan yhteisöön, koska tullivirkailjat ovat todenneet, että sen silmät eivät irtoa eikä se aiheuta tukehdusvaaraa lapselle. Ehdotuksessa asetetaan tavoitteeksi valvonnan ja turvallisuuden periaate tarkentamatta sitä kuitenkaan sen enempää. Valvonnan ja turvallisuuden tulisi olla samanlaista koko alueella ja mahdollisimman korkeatasoista.

4.7.2

Kun tavoitteeksi asetetaan hallinnollisten kustannusten supistaminen automatisoimalla toiminnot kalliiden tietojärjestelmien avulla samalla, kun jäsenvaltioiden budjettivallan käyttäjät on velvoitettu noudattamaan perussopimuksissa budjettivajeelle ja julkiselle velalle määrättyjä rajoja, voidaan joutua tilanteeseen, että jäsenvaltioiden hallintotahot vähentävät henkilöstöään toisistaan riippumatta vaikeuttaen näin yhteistyötä ja/tai ulkoistavat kulujaan jonkinasteisella yksityistämisellä. Kun kyseessä on tullin kaltainen palvelu, josta vastaavilla viranomaisilla on laajat valtuudet, saattaa tämä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta toimijoille ja kansalaisille.

4.7.3

Kauppavaihdon helpottamisen tavoite saattaa johtaa petosten (lailliset kauppatavarat) ja laittoman kaupan (laittomat kauppatavarat) lisääntymiseen, kun niitä valvottaisiin fyysisesti entistä vähemmän. Olisi ollut tarpeellista osoittaa, voiko petosten torjunta toimia tehokkaasti sähköisten valvontakriteerien pohjalta ja samalla tavalla kaikissa osallistuvissa maissa, kun henkilöstöä on vähän. Komitea katsoo, että päätös valvonta-asteesta on poliittinen ja riippuu vapaan kaupankäynnin ja kansalaisten turvallisuuden välisestä suhteesta, mutta on tietoinen siitä, että tarkastukset itsessään ovat riippuvaisia virkamiehistä ja heidän toimintavälineistään. Toisaalta vapauden ja turvallisuuden välillä ei ole tasapainoa, jos kauppavaihdon helpottaminen valvonta-astetta ja tarkastuksia suorittavaa henkilöstöä vähentämällä asetetaan etusijalle suhteessa turvallisuusvaatimukseen. ETSK toteaa, että turvallisuusnäkohtia ei ole esitetty kovin yksityiskohtaisesti hankkeessa. Unioni määrittelee tullipolitiikan, mutta jäsenvaltioiden hallinnot vastaavat rakenteidensa luomisesta, ja ne voivat helposti suunnata uudelleen näitä rakenteita purkamatta.

4.7.3.1

Komitea korostaa, että se on edellä mainittujen tullia koskeneiden aiempien tekstien yhteydessä suosittanut pariin otteeseen toimien ja rakenteiden tietynasteista keskittämistä. Euroopan komissio on kuitenkin sitoutunut vuodesta 2005 (9) luomaan verkon, jossa keskitytään kansallisten tullialan tietotekniikkajärjestelmien välisen yhteistyön vahvistamiseen. Komissio katsoo, että tämän pitäisi sekä vahvistaa valvontaa että helpottaa menettelyjä. Yhteentoimivat, sähköiset järjestelmät johtavat tullipalvelujen huomattavaan uudelleenorganisointiin kansallisella tasolla sekä tavaranhaltijoille avoinna olevien toimistojen lakkauttamiseen. Tämä tarkoittaa sekä tullin toimintakyvyn heikentämistä terveyteen (hullun lehmän tauti) tai turvallisuuteen (terrorismi) liittyvissä hätätilanteissa että mullistuksia henkilöstölle.

4.7.3.2

Komitea toistaa myös aiempien tekstien (10) yhteydessä esittämänsä kritiikin, että ”eri viranomaistahojen keskinäisestä riippuvuudesta rikollisuuden torjunnassa ei olla riittävän tietoisia”, vaikka tilannetta saattaa korjata jonkin verran se, että muille julkishallinnon palveluille aiotaan antaa lupa käyttää viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiä (7 artiklan 6 kohta).

4.7.3.3

Yleisesti ottaen se, että olisi tunnustettu tulliliiton ja sitä toteuttavien kansallisten hallintojen keskeinen asema maailmankaupan sääntelyssä, olisi voinut johtaa tilanteeseen, jossa komissio olisi tarkentanut, että tätä asemaa voidaan kehittää vain julkisin voimin.

4.7.3.4

Tulli 2007 -ohjelman väliarviointikertomuksessa tuotiin esille tulliviranomaisten kansainvälistä toimintaa haittaavaan kieliongelman vakavuus. ETSK katsoo, että asiaa ei ole otettu Tulli 2013 -ohjelmassa riittävässä määrin huomioon, ja se on jätetty osallistuvien maiden vastuulle, vaikka kysymyksen tulisi olla yhteisönlaajuinen.

4.7.3.5

Talouden maailmanlaajuistuessa komissio olisi voinut lisätä mukaan viittauksen EU:n ulkopuolisille maille suunnattuihin koulutustoimiin sekä korostaa ennaltaehkäisyä ja viranomaisten kouluttamista tietyissä maissa, joiden kautta tiedetään petosvirtojen (erityisesti väärennösten) kulkevan, jotta ne ymmärtäisivät missä määrin tällainen toiminta vahingoittaa niiden taloutta ja jotta niille voitaisiin opettaa kyseiseen ilmiöön liittyviä valvontatekniikkoja.

5.1.1

Komission ehdotuksessa esitetään toimia, joita toteutettaisiin unionin vanhoilla ja uusilla rajoilla sekä Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden kanssa. Lisäksi ehdotetaan yhteistyön lisäämistä kolmansien maiden kanssa. Ne voisivat tietyin ehdoin osallistua joihinkin toimiin. Komitea katsoo tämän olevan erittäin tärkeää sen kannalta, että tasapuolisen kohtelun periaatetta voitaisiin soveltaa mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun nämä maat mahdollisesti ovat liittyneet unioniin. Tekstissä ei kuitenkaan täsmennetä ehtoja, jotka niiden on täytettävä hyötyäkseen Tulli 2013 -ohjelman tuesta.

5.2.1

Komissio suosittelee perustellusti, että ”parannetaan entisestään kansainvälistä tulliyhteistyötä EU:n tullihallintojen ja kolmansien maiden tulliviranomaisten välillä”. Se olisi ehkä voinut mainita Maailman tullijärjestön niiden kansainvälisten organisaatioiden joukossa, jotka voivat osallistua ohjelmaan (14 artikla).

5.3.1

Mainituissa kohdissa määritellään toimijat, jotka jatkavat ohjelman toteuttamista jo toteutettujen toimien jatkona sekä komissiossa, Tulli 2013 -komiteassa (19 artikla) ja jäsenvaltioiden hallinnoissa. Tekstissä ei määritellä tarkasti niiden panoksen tyyppiä tai niiden välisiä suhteita. Maiden osallistuminen ei ole samantasoista; jotkut maat antavat asiantuntija-apua, mutta ovat silti ”maksajina”. Kansainvälisten organisaatioiden edustajat, kolmansien maiden hallinnot sekä taloudelliset toimijat ja heidän organisaationsa (14 artikla) voivat osallistua ohjelmaan, mutta ainoastaan ”osallistujamaat” kuuluvat hankeryhmiin ja ohjausryhmiin, jotka vastaavat koordinointitoimista (10 artikla).

5.3.2

Jos teksti ei ole yksiselitteinen, päätösvalta on komissiolla. Komissio päättää uudistetun tullikoodeksin mukaisesti, mitkä ovat ”valtuutetun toimijan” kriteerit. Tullikoodeksin 194 artiklan mukaisesti komissio voi yksin päättää tullijärjestelmien yhteentoimivuutta koskevien normien muuttamisesta ja määritellä itse, missä tapauksissa se haluaa kehottaa jäsenvaltioita muuttamaan päätöksiään. Komissio päättää, mitkä yksityiset tai julkishallinnon palvelut osallistuvat Tulli 2013 -ohjelmaan ja voivat korvausta vastaan tai ilmaiseksi hyödyntää sen tietokantoja ja mitkä ovat tukikelpoisuuden määrittelyn kriteerit (osallistujamaat).

5.3.3

Komitea on tietoinen siitä, että tällainen hanke edellyttää tehokasta pilottitutkimusta, ja tiedustelee, mitkä ovat kansalaisten mahdollisuudet valvoa yhdennettyä järjestelmää. Lisäksi komitea toivoo, että tehtäisiin kaikki mahdollinen sen välttämiseksi, että päädytään hyperteknokraattien hallinnoimaan verkostoon, jossa puumaisesta rakenteesta tulee niin sekava, ettei kansalaisilla ja heidän edustajillaan ole siihen enää minkäänlaista ”kontrollia”. Komitea arvioi, että tullin toimintojen jakaminen riippumattomille tai yksityisille organisaatioille, esimerkiksi virastoille tai alihankkijoille, olisi ylimääräinen riski.

5.4.1

Ensisijainen vastuu ohjelman toteuttamisesta on osallistujamailla (11. perustelukappale). Yhteisön talousarviosta käytettävä kokonaismäärä on 323,8 miljoonaa euroa (perusteluosan 4 kohta sekä 16 artiklan 1 kohta). Kuten aikaisemmin on todettu, tämä vastaa teoriassa kahta miljoonaa euroa vuodessa unionin kutakin jäsenvaltiota kohden kuuden vuoden aikana. Jäsenvaltiot — jotka vastaavat henkilöstön ja perusrakenteiden hallinnoinnista — ovat keskeisessä asemassa toteutettaessa lopullisesti yhteinen eurooppalainen tullausjärjestelmä, jonka toimintaan julkinen ja yksityinen sektori yhdessä osallistuvat.

5.4.2

Komitea huomauttaa, että ehdotuksessa ei määritetä täsmällisesti tarkoitukseen osoitettavien varojen teknistä jakautumista. Asiaa koskevan vaikutustenarvioinnin (11) mukaan tietotekniikkakustannukset olisivat 259,6 miljoonaa euroa kun taas ihmistyönä hoidettaviin toimiin kuluisi vain 57,4 miljoonaa euroa.

5.5.1

ETSK katsoo, että yritysten, alan toimijoiden ja tullihallinnon henkilöstö joutuu jäsenvaltioissa sopeutumaan jo käynnistettyjen uudistusten nopeutumiseen. Huolimatta koulutuksesta, johon työntekijät kutsutaan osallistumaan, eräitä heistä — virkamiehet mukaan luettuina — tulisi siirtymäaikana tukea ”rakenneuudistustuen” tavoin siinä tapauksessa, että heidän on vaikeaa sopeutua rakenneuudistukseen. Siirtymäajan toimien yhteydessä tulisi ottaa huomioon ohjelman toteuttamisajankohdan erityispiirteet (suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta).

5.5.2

Täydentävyyden varmistamiseksi — mihin myös ETSK on jo kiinnittänyt huomiota — ohjelmassa muistutetaan lisäksi, että koulutustoimien kehittämismahdollisuuksia on tarkasteltava yhdessä muiden julkisten palvelujen kanssa (12 artiklan 1 kohdan d alakohta). Olisi ollut hyödyllistä, jos komissio olisi täsmentänyt, mistä ja ohjelman minkä kohderyhmien tuottamista palveluista on kysymys.

5.6.1

Koska rajatylittävien suhteiden hoidossa toisen osapuolen tunteminen auttaa lisäämään luottamusta ja parantamaan tehokkuutta, komitea katsoo, että myös muiden kuin tulliviranomaisten olisi tehtävä laajasti tällaisia työvierailuja, mikä oli jo vanhan Mattheus-ohjelman tavoitteena.

6.1

Vuonna 2005 annetussa Euroopan komission tiedonannossa, jossa ilmoitetaan tulevasta Tulli 2013 -ohjelmasta, katsotaan, että ”uudessa ohjelmassa olisi määrättävä mahdollisuudesta yhteisrahoitukseen ensimmäisen ja kolmannen pilarin ohjelmien kanssa”, koska tullitoimintaa on mahdotonta rajata pelkästään tietyn pilarin toimiin. Asia ei kuitenkaan ole näin Tulli 2013 -ohjelmassa. Tämä vaikuttaa olevan ristiriidassa tehtävän kanssa, joka kuuluu osittain tullitoiminnalle: laajamittaisen salakuljetuksen torjunta sekä ihmisten ja alueiden suojelu, joka kuuluu oikeus- ja sisäasioiden alaan. Komitea toivoo, että tutkitaan tätä mahdollisuutta saada rahoitusta, joka perustuu myös kolmanteen pilariin, jotta edistettäisiin petoksentorjunnasta vastaavien yksiköiden välistä täydentävyyttä ja vältettäisiin kaksinkertaisia kustannuksia.

6.2

ETSK:n mielestä on tarpeen selvittää, miten tullitoiminnan oikeudellisia käsitteitä voidaan mukauttaa uusiin tullijärjestelyihin — mikäli yhteisön oikeuden käsitteitä ei katsota riittäviksi. Erityisesti tulee pohtia atk-petoksen, piratismin ja sanktion käsitteitä: tulevaisuudessa unionilla on kyllä yhteismarkkinat, yhteentoimiva tullialan verkko, yhtenäisesti toimivat tullihallinnot ja yhteiset rikostunnusmerkistöt, mutta yhä erilaiset tulliseuraamukset. Tämä tietysti vinouttaa kauppaa ja aiheuttaa erilaista kohtelua sen mukaan, millä rajalla tavara saapuu tullialueelle, mikä taas olisi koko säädöksen tavoitteen vastaista.

6.3

Mattheus-ohjelman korvaaminen työvierailuilla osoittaa, että unionissa on luovuttu virkamiesten keskinäisen vaihdettavuuden ajatuksesta, johon Mattheus-ohjelma perustui. Tästä lähin tullialan verkossa on kyllä liikkuvuutta, mutta työvierailut eivät saisi komitean näkemyksen mukaan olla lyhyempiä kuin aiemmat vaihdot ja kaikkien virkamiesten tulisi hyödyntää niitä laajasti tutustuakseen paremmin sekä ihmisiin että menetelmiin.

6.4

ETSK:n mielestä tulisi selvittää, miten tullitoimintaa koskevalla ohjelmalla voitaisiin edistää tukien antamista siirtymäkauden 2008–2013 aikana niille, joihin sähköisen tulliympäristön lopullisen luomisen aiheuttama ”rakenneuudistus” jäsenvaltioissa vaikuttaa. Mikäli tarpeen, tukea voitaisiin antaa ”rakenneuudistustuen” kaltaisten sosiaalisten järjestelyjen muodossa.

6.5

Komitea toivoo, että kansalaisille selvitetään seuraavat Tulli 2013 -ohjelmaan liittyvät kysymykset: