16.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 309/133


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston asetus yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi”

KOM(2005) 602 lopullinen — 2005/0235 CNS

(2006/C 309/27)

Neuvosto päätti 4. tammikuuta 2006 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellämainitusta aiheesta

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 30. toukokuuta 2006. Esittelijä oli Thomas McDonogh.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 5.—6. heinäkuuta 2006 pitämässään 428. täysistunnossa (heinäkuun 6. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 37 puolesta, 1 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Johdanto

1.1

SESAR on vuonna 2004 lennonjohdon organisoinnin uudistamiseksi käynnistetyn ”yhtenäinen eurooppalainen ilmatila” -aloitteen tekninen osa. Hankkeen myötä maan ja ilma-alusten välillä otetaan käyttöön uusia tietoliikenne-, valvonta- ja laskentateknologioita, joilla helpotetaan mahdollisimman paljon lennonjohtajien ja lentäjien työtä. Vaikka ohjaamot ovat nykyään yhä suuremmassa määrin automatisoituja, lennonjohtajat ja lentäjät kommunikoivat edelleen radion välityksellä.

1.2

SESAR on ilmaliikenteen uuden sukupolven hallintajärjestelmä, joka käy välttämättömäksi kasvavan ilmaliikenteen hallitsemiseksi. SESAR lisää lentoliikenteen turvallisuutta ja ympäristötehokkuutta ja varmistaa sen, että Eurooppa pysyy maailman ilmailumarkkinoiden etulinjassa. Komissio kehittää tätä mittavaa teollisuushanketta yhdessä Eurocontrolin ja teollisuuden kanssa.

1.3

Lennonjohdon eurooppalaisesta infrastruktuurista tulee maailman tehokkain. Lennonjohdon tehostumisen ansiosta SESAR:in nettonykyarvon arvioidaan olevan 20 miljardia euroa. Hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset arvioidaan 50 miljardiksi euroksi. Hankkeella luodaan lähes 200 000 korkeaa ammattitaitoa vaativaa työpaikkaa.

1.4

Kasvuennusteiden mukaan Euroopan ilmaliikenne kasvaa merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Kyseinen kasvu ei ole mahdollinen, ellei lennonjohtoinfrastruktuuria uudisteta perinpohjaisesti lentoreittien optimoimiseksi ja ruuhkien poistamiseksi. SESAR lisää myös lentoliikenteen turvallisuutta, jota nykyään haittaavat laitteistojen vanhentuminen ja lennonjohdon hajanaisuus.

1.5

Euroopan komissio ja Eurocontrol rahoittivat yhdessä 43 miljoonan euron (50,5 miljoonan USA:n dollarin) sopimuksen, joka tehtiin 30 lentoyhtiön, lennonvarmistusorganisaation ja ilmailuteollisuuden yrityksen muodostaman yhteenliittymän kanssa. Sopimus kattaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimuksen määrittelyvaiheen, joka tunnettiin aiemmin nimellä SESAME ja nykyään nimellä SESAR. Kaksivuotiseen määrittelyvaiheeseen sisältyy tulevan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän suunnittelun lisäksi myös vuoteen 2020 ulottuva käyttöönottoaikataulu.

1.6

Määrittelyvaiheen kokonaiskustannukset 43 miljoonan euroon sopimus mukaan luettuna ovat 60 miljoonaa euroa. Euroopan komissio ja Eurocontrol vastaavat kumpikin puolesta kustannuksista. Eurocontrolin osuus koostuu rahoituksesta, asiantuntijoista ja tutkimustoiminnasta. Euroopan komissio on todennut, että kehittämisvaiheessa tarvitaan noin 300 miljoonaan euroa vuodessa, ja se tulee rahoittaa komission, teollisuuden ja Eurocontrolin varoin. Ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimus- ja kehittämistyöhön on jo käytetty vuosittain 200 miljoonaa euroa, jotka ohjataan SESAR:iin.

1.7

Määrittelyvaiheen rahoituksesta vastaavat kokonaisuudessaan komissio ja Eurocontrol. Tarkoituksena on, että teollisuus kokonaisuudessaan rahoittaa kolmanneksen ohjelmasta, mikä vastaa noin 100 miljoonaa euroa vuodessa seitsemän vuoden ajan. Sekä EU että Eurocontrol osallistuvat rahoitukseen kummatkin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

1.8

Ei ole vielä selvää, kuka rahoittaa minkäkin verran teollisuuden sadan miljoonan euron vuosittaisesta osuudesta. Teollisuuden rahoitusosuus on määriteltävä, mutta sitä ennen on ratkaistava eräitä vaikeita kysymyksiä, jotka koskevat mm. teollis- ja tekijänoikeuksia, kilpailuehtoja jne.

1.9

Viitteitä siitä, kuinka suurella summalla teollisuus osallistuu SESAR:iin, antaa kuitenkin ilmaliikenteen hallintajärjestelmän T&K-kulujen nykyinen taso, joka on 200 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä noin 75 miljoonaa tulee lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilta. Varat käytetään huomattavilta osin ellei kokonaan SESAR:iin sen sijaan, että ne käytettäisiin hajanaisesti.

1.10

Hankkeen osakkaina ovat ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimus- ja kehittämiskeskukset, Eurocontrol Military Domain (EURAMID), United Kingdom Civil Aviation Authority (UK CAA), Euroopan ulkopuolisen teollisuuden edustajat (Boeing, Honeywell, Rockwell-Collins) sekä ammattialajärjestöt International Federation of Air Traffic Controllers Associations (IFATCA), European Cockpit Association (ECA) ja European Transport Workers Federation (ETF).

1.11

Seuraavassa on luettelo yrityksistä ja organisaatioista, jotka ovat mukana määrittelyvaiheessa:

 

Käyttäjät: Air France, Iberia, KLM, Lufthansa, Association of European Airlines (AEA), European Regional Airlines Association (ERAA), International Airline Transport Association (IATA), International Aircraft Owners and Pilots Association (IAOPA).

 

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat: Aeropuertos Españoles y Navegación Aerea (Espanja) (AENA), Austrocontrol, DFS, Direction des Services Navigation aérienne (Ranska) (DGAC), Ente nazionale di assistenza al volo (ENAV, Italia), Luftfartsverket (Ruotsin lentoasematoiminnan harjoittaja) (LFV), Luchtverkeersleiding Nederland (Alankomaiden lennonjohtopalvelujen tuottaja) (LVNL), National Air Traffic Services (UK) (NATS), NAV.

 

Lentoasemat: Aéroports de Paris, BAA, Fraport, Amsterdam, München, AENA, LFV.

 

Teollisuus: Airbus, BAE Systems, European Aeronautic Defence and Space Company (EADS), Indra, Selex, Thales ATM, Thales Avionics ja Air Traffic Alliance.

2.   Suositukset ja huomiot

2.1

Kaikkia aloitteita, joiden tavoitteena on Euroopan lennonjohdon ajanmukaistaminen, on pidettävä rakentavina ja niihin on suhtauduttava myönteisesti.

2.2

Tuloksena tulisi olla reitityksen tehostuminen, polttoainesäästöjen kasvu ja matkustajien lentoaikojen lyhentyminen.

2.3

Ilmatilan funktionaalisten lohkojen muodostamisen tulisi mahdollistaa ilmatilan optimaalinen käyttö samalla, kun noudatetaan alueellisia sopimuksia ja otetaan huomioon kyseisten lohkojen alueella sijaitsevien paikallisyhteisöjen (kaupunkien, kuntien ja kylien) edut ja elinolot.

2.4

SESAR-hankkeen avulla vältetään tutkimus- ja kehitystyön päällekkäisyyttä, joten ilmatilan käyttäjien kokonaisosuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta ei pitäisi lisääntyä.

2.5

Yhteisön liityttyä Eurocontroliin komissio ja Eurocontrol allekirjoittivat yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka koskee yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista sekä ilmaliikenteen valvonnan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Näin voitaneen lisätä sekä turvallisuutta että parantaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien operatiivista tehokkuutta.

2.6

Yhteisyritykseen on sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa julkisten ja yksityisten tahojen kumppanuutta hyödynnetään kaikissa kysymyksissä (tekniset, operatiiviset, sääntelyyn liittyvät ja institutionaaliset kysymykset), jotta voidaan taata saumaton siirtyminen määrittelyvaiheesta toteutusvaiheeseen ja tutkimuksesta ja kehityksestä käyttöönottoon.

2.7

Yhteisyrityksen rahoituspuitteita tulisi tarkastella uudelleen määrittelyvaiheen päätyttyä. Kaikkien osapuolien tulee ottaa huomioon yksityissektorin rahoitusvastuulle kuuluvien ja käyttäjämaksumekanismin avulla katettavien mahdollisten lisäkustannusten vaikutukset, sillä kyseisistä kustannuksista saattaa aiheutua seurannaisvaikutuksia matkustajille.

2.8

SESAR-hankkeen toteutusvaiheessa julkisen sektorin rahoitusta olisi täydennettävä yksityisen sektorin rahoituksella.

2.9

Tähän prosessiin osallistuvien toimijoiden suuren määrän sekä tarvittavien rahoitusvarojen ja teknisen asiantuntemuksen vuoksi on välttämätöntä, että perustetaan oikeushenkilö, joka kykenee varmistamaan, että SESAR-hankkeen toteutusvaiheeseen myönnettyjä varoja hallinnoidaan yhtenäisesti.

2.10

Määrittelyvaiheeseen osallistuvien yrityksien määrä on suppea, eivätkä kyseiset yritykset edusta Euroopan ilmailualaa kokonaisuudessaan. Euroopan komissio laajentanee määrittelyvaiheeseen osallistuvien ryhmää mittakaavaltaan pienehköihin sidosryhmiin ja etenkin EU:n uusiin jäsenvaltioihin.

2.11

SESAR on toteutettava vaiheittain. Viimeinen, eli toteutusvaihe tulisi panna täysimittaisesti toimeen mahdollisimman nopeasti. Komission tulisi määritellä selkeät etapit hankkeen toteutuksen nopeuttamiseksi ja toteutusvaiheen lyhentämiseksi.

2.12

Koska SESAR lisää tehokkuutta, tulisi Euroopan lentoliikennemaksuja alentaa.

Bryssel 6. heinäkuuta 2006.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Anne-Marie SIGMUND