18.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/10

1.1

Tarkasteltavana oleva ehdotus on tehty sen jälkeen, kun perfluoro-oktaanisulfonaattien (PFOS) johtava valmistaja ilmoitti, että se lopettaa kyseisiin aineisiin pohjautuvien, kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden valmistuksen ja markkinoinnin. Päätös perustui valmistajan arvioon ihmisten terveydelle ja ympäristölle mahdollisesti aiheutuvista riskeistä. Kyseisten riskien suuruus on sittemmin selvitetty sillä tuloksella, että valmistajan päätös on vahvistunut oikeaksi asianomaista loppukäyttöä ajatellen. Suurin riski on siten poistettu, ja nyt käsiteltävänä olevan lainsäädäntötoimen tarkoituksena on estää ongelman toistuminen. Samalla on suojeltava myös muita käyttäjiä, kunnes käyttöön saadaan vaihtoehtoisia materiaaleja tai prosesseja tai kunnes on tehty täydellinen vaikutusten arviointi.

1.2

ETSK kannattaa komission ehdotusta. Erityisesti komitea kannattaa PFOS-aineiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoittamista, poikkeuksien myöntämistä jäljelle jäävää, erityistarkoituksissa tapahtuvaa loppukäyttöä varten sekä asiaa koskevien tutkimusten jatkamista.

1.3

ETSK huomauttaa, että ne loppukäyttötarkoitukset, joita varten on myönnettävä poikkeus, poikkeavat toisistaan merkittävästi siinä, miten paljon aineita käytetään, miten todennäköistä tai laajaa on ihmisten tai ympäristön altistuminen ja miten paljon aikaa tarvitaan sopivien ja turvallisempien materiaalien tai prosessien yksilöimiseksi, kehittämiseksi ja hyväksymiseksi. Sen vuoksi ETSK katsoo, että komission tulisi tapauskohtaisesti tarkistaa poikkeuksia terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHER) suositusten perusteella. Poikkeusten tarkistuksiin vaikuttavia tekijöitä käsitellään erityishuomioiden yhteydessä. Riskien tai vaikutusten arvioinnit tulisi ajoittaa siten, että otetaan huomioon kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettelyyn (REACH) sisältyvät vaatimukset kemikaalien riskien entistä kattavammasta arvioimisesta. On oleellista, että komissio säilyttää riittävät sisäiset resurssit voidakseen täyttää kyseiset velvollisuudet ajoissa ja tietoon perustuvalla tavalla.

1.4

ETSK huomauttaa, että edellä kuvailtujen toimenpiteiden tarkoituksena on reagointi odottamattomiin muutoksiin ulkoisissa olosuhteissa. Ne ovat siten ristiriidassa tavanomaisen riskinhallintamenettelyn kanssa, jossa toimenpiteet määritetään vasta sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat ensin arvioineet ennalta määritettyjen prioriteettiaineiden aiheuttamat riskit. On kuitenkin todennäköistä, että tällainen lähestymistapa yleistyy — sen on itse asiassa tarkoitus yleistyä — REACHin yhteydessä. Kohtuullisen, hyväksyttävän ja tehokkaan menettelyn aikaansaaminen perfluoro-oktaanisulfonaatteja varten voisi tarjota mallin REACHin tulevaa soveltamista ajatellen.

2.1

Komission ehdotus perustuu marraskuussa 2002 valmistuneeseen, OECD:n tekemään vaaranarviointiin sekä heinäkuussa 2005 valmistuneeseen, Yhdistyneen kuningaskunnan laatimaan vaarojen arviointia koskevaan raporttiin. Nämä ja muut, etenkin Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset tehtiin sen jälkeen, kun 3M-yritys oli 16. toukokuuta 2000 ilmoittanut luopuvansa vapaaehtoisesti PFOS-aineiden pääkäyttötarkoituksista. PFOS-aineita on käytetty enimmäkseen tekstiilien, mattojen ja paperin rasvan-, öljyn- ja vedenkestävyyden parantamiseksi sekä yleisesti pinnoituksessa.

2.2

Komissio on ottanut huomioon terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHER) 18. maaliskuuta 2005 antaman lausunnon, jossa todetaan, että PFOS-aineiden testaamisessa nykyään käytettävän menetelmän puutteista huolimatta tähän asti saadut tiedot osoittavat, että PFOS-aineet ovat hyvin hitaasti hajoavia, biologisesti erittäin kertyviä ja mahdollisesti myrkyllisiä ja että toimenpiteet vaarojen vähentämiseksi ovat perusteltuja, jotta vältettäisiin kaikenlaisen laajan käytön uudelleenkäynnistyminen.

2.3

Komissio on SCHERin kanssa samaa mieltä myös siitä, että kyseisiä aineita käytetään vähäisiä määriä erityistarkoituksiin, joita varten ei vielä ole saatavilla korvaavia tuotteita tai menetelmiä. Kun otetaan huomioon, että PFOS-tuotteiden käytön jatkaminen näissä jäljelle jäävissä sovelluksissa ei näytä aiheuttavan minkäänlaista ylimääräistä vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle, markkinoille saattamista ja käyttöä koskevasta yleisestä kiellosta tulisi myöntää poikkeuksia. Ehdotuksessa käsitellään niitä loppukäyttötarkoituksia, joita varten on myönnettävä poikkeus.

2.4

Tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitettavaa Perforce-tutkimushanketta on jatkettava. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa PFOS:lle altistumisesta sekä aineiden lähteistä, kulkeutumisreiteistä ja fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista.

2.5

Ehdotuksen tarkoituksena on taata terveyden ja ympäristön korkeatasoinen suojelu. Sisämarkkinoiden toiminta varmistetaan myös tarkasteltavina olevien tuotteiden osalta. Ehdotuksen kustannusvaikutukset sen kohteena oleville aloille arvioidaan erittäin vähäisiksi. Ehdotusta valmisteltaessa on järjestetty mittavia kuulemisia.

3.1

Fluoratut kemikaalit kehitettiin 1940-luvun lopulla. Niitä on käytetty koko ajan suurempia määriä pintajännitykseltään alhaisten (helposti levitettävien) jäykkien nesteiden tai erityisominaisuuksia omaavien (tavallisesti tarttumattomien) pintojen valmistuksessa. PFOS-aineet ovat fluorattujen kemikaalien alaryhmä, jonka 3M:n kaltaiset yritykset kehittivät parantaakseen rasvan-, öljyn- ja vedenkestävyyttä useissa teollisuuden ja kuluttajien käyttöön tarkoitetuissa sovelluksissa. Vuoteen 2000 mennessä PFOS-aineita valmistettiin ja saatettiin markkinoille vuosittain noin 4 500 tonnia sellaisissa tuotteissa kuin mattoja ja kankaita varten tarkoitettu 3M Scotchgard™ -hoitoaine. Sen jälkeen kun PFOS-aineet vedettiin markkinoilta, tällaisissa tuotteissa on siirrytty käyttämään muita fluorattuja kemikaaleja, joilla on vastaavanlaiset pinta-aktiiviset ominaisuudet mutta joiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ovat rajalliset.

3.2

Kuten perfluoro-oktaanisulfonaattien nimestä voi päätellä, kyseessä on yhdiste, jossa kahdeksanjäsenisen (oktaani) hiilivetyketjun kaikki (per) vetyatomit on korvattu fluoriatomeilla (fluoro) ja yhdellä SO3-ryhmällä (sulfonaatti) siten, että on syntynyt stabiili negatiivisesti varattu molekyyli (anioni), joka puolestaan voi yhdessä sellaisten metallien kuin litium, natrium ja kalium tai muiden positiivisesti varattujen ryhmien (kationi) kuten NH4 + (ammonium) kanssa muodostaa vesiliukoisia kidesuoloja. PFOS ei ole yksi ”aine”, vaan sillä viitataan aineita ja valmisteita koskevassa EU:n lainsäädännössä tarkoitettuihin aineiden komponentteihin (yhdisteisiin tai osiin). PFOS-aineet valmistetaan sähkökemialliseksi fluoraukseksi kutsutun kemiallisen erityisprosessin avulla.

3.3

Orgaanisten (hiilipohjaisuus, öljyliukoisuus) ja epäorgaanisten (metallisuolat, vesiliukoisuus) ominaisuuksien yhdistäminen tekee PFOS-aineista erityisen tehokkaita pinta-aktiivisia aineita, joita voidaan käyttää useissa erityissovelluksissa. Ne torjuvat hapettumista (eivät reagoi eivätkä pala) tai muuta ympäristön aiheuttamaa hajoamista (ne ovat stabiileita eivätkä siten hajoa helposti). Sekä öljy- että vesiliukoisina ne ovat todennäköisesti biologisesti kertyviä. Ne voivat olla eri lajeille myrkyllisiä altistumisolosuhteista riippuen. Kuten SCHER toteaa, kyseisten aineiden epätavallisten fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien takia laboratoriokokeissa käytettävät menetelmät niiden kokonaisympäristövaikutuksien selvittämiseksi saattavat osoittautua epäluotettaviksi.

3.4

Telomerisaatioksi kutsutulla menetelmällä voidaan valmistaa täysin fluorattuja lyhytketjuisia polymeerejä, joilla on samanlaiset pinta-aktiiviset ominaisuudet kuin PFOS-aineilla mutta joiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ovat vähäisemmät tai olemattomat. Nämä tuotteet (telomeerit) eivät kuulu ehdotuksen aihepiiriin.

3.5

OECD:n vuonna 2004 tekemän arvion mukaan, johon myös SCHER sittemmin viittaa, PFOS-aineiden kokonaiskulutus EU:ssa oli vuonna 2000 kaikkiaan noin 500 tonnia, josta 98 prosenttia käytettiin kankaiden ja paperin käsittelyssä ja pinnoituksessa. Vuosittaisten päästöjen määräksi arvioitiin noin 174 tonnia. Vuodesta 2004 alkaen maailmanlaajuinen kulutus on pienentynyt merkittävästi. Vuotuisten päästöjen suuruuden arvioitiin tuolloin olevan EU:ssa pahimmassa tapauksessa 10 tonnia, josta 9 miljoonan tonnin arvioitiin olevan peräisin metallin pinnoituksen yhteydessä syntyneistä käsittelemättömistä jätevesistä. Saksasta saatujen tuoreempien tietojen mukaan suuri osa myös tästä osuudesta voidaan kerätä talteen.

3.6

SCHER huomauttaa myös, että vasta viime vuosina analyysitekniikat ovat kehittyneet riittävästi, jotta ympäristöstä otettujen näytteiden PFOS-pitoisuudet voidaan havaita ja määritellä luotettavasti. Sen vuoksi on vaikeaa jäljittää edellä mainittujen rajoitusten aikaansaamia muutoksia. SCHER saattoi kuitenkin tehdä sen johtopäätöksen, että niiden jäljelle jäävien käyttötarkoitusten, joita varten ehdotetaan poikkeuksia, aiheuttamat päästöt vaikuttavat PFOS-pitoisuuksiin vain paikallisella tasolla ja että niiden vaikutus ympäristössä havaittaviin kokonaispitoisuuksiin on merkityksetön. SCHER toteaa erityisesti, että vaarat, joita yleisölle ja ympäristölle aiheutuu PFOS-aineiden käytön jatkumisesta puolijohde- ja ilmailuteollisuudessa ja valokuvausalalla, ovat merkityksettömiä. Kyseisten aineiden käyttö pinnoituksessa herättää kuitenkin huolia ja sitä olisi rajoitettava.

3.7

Työturvallisuusriskit on arvioitava kullakin alalla erikseen. Kun otetaan huomioon valokuvausalan ja puolijohde- ja ilmailuteollisuuden luonne sekä kyseisillä aloilla jo toteutettu työsuojelun korkea taso, on vaikeaa nähdä, miten PFOS-aineiden käyttö voisi aiheuttaa lisävaaroja työpaikoilla. Jälleen kerran on kuitenkin syytä todeta, että kyseisten aineiden käyttö kromipinnoituksessa herättää huolia. Sammutusvaahdoissa käytettäviksi ehdotettujen korvaavien aineiden terveys- ja ympäristöriskit on arvioitava ennen niitä koskevan päätöksen tekemistä. Lisäksi on sovittava siitä, miten nykyiset varastot ja suurten tulipalojen yhteydessä ympäristöön pääsevät aineet voidaan asianmukaisesti hävittää.

3.8

ETSK kannattaa edellä mainittuja ehdotuksia ja luottaa siihen, että tarvittavat toimenpiteet sisällytetään komission työsuunnitelmiin.

4.1

ETSK kannattaa seuraavia kahta ehdotuksen sisältämää PFOS-aineita koskevaa rajoitusta: (1) niitä ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena tai ainesosana valmisteissa 0,1 painoprosentin tai sen ylittävinä pitoisuuksina ja (2) niitä ei saa saattaa markkinoille tuotteissa tai niiden osissa 0,1 painoprosentin tai sen ylittävinä pitoisuuksina.

4.2

ETSK kannattaa myös (3) kohdassa mainittua poikkeusta, ettei edellä olevia (1) ja (2) kohtaa sovelleta ehdotuksessa luetelluissa kuudessa erityistapauksessa. Näitä erityistapauksia käsitellään seuraavissa kappaleissa.

4.2.1

Fotolitografialla tarkoitetaan laajasti ottaen tietokonesirujen kuvioinnissa käytettävää menetelmää. Puolijohteiden valmistuksessa viime aikoina tapahtunut kehitys vaatii erityisnesteiden käyttämistä valmistusprosessissa, jotta kuviointi voisi tapahtua erittäin luotettavasti, tiiviisti ja yhdenmukaisesti. Puolijohdeteollisuus pitää PFOS-aineita niiden ainutlaatuisten sähkökemiallisten ja pinta-aktiivisten ominaisuuksien vuoksi kyseisen tehtävän kannalta oleellisina. Jokainen valmistaja määrittelee ja testaa erittäin huolellisesti kaikissa tuotantolaitoksissaan ja kaikkien teknologioiden yhteydessä käytettävät prosessinesteet, joita ei jää valmiisiin lopputuotteisiin. Koska niitä käytetään täysin puhtaissa tuotantoympäristöissä, joissa kaikenlainen saastuminen on estettävä, työntekijöiden altistuminen ei ole mahdollista. Vuonna 2002 tehdyn, koko alaa koskeneen arvion mukaan alan vuosittaiset kokonaispäästöt olivat tuolloin vähemmän kuin 45 kiloa. Tuotekehittely voi kestää alalla jopa 10 vuotta. Laajasta yleisestä tutkimus- ja kehittämistyöstä huolimatta näitä jäljelle jääneitä käyttötarkoituksia varten ei ole onnistuttu löytämään korvaavia aineita. Todennäköisin tapa lopettaa PFOS-aineiden käyttö olisi kehittää uusi menetelmä sirujen valmistamiseksi. Tällaista menetelmää ei kuitenkaan vielä ole keksitty. Jos poikkeusta ei myönnetä, sirujen valmistus ei voi jatkua EU:ssa toisin kuin muualla maailmassa, jossa se voi jatkua ongelmitta. Kun otetaan huomioon edellä todettu sekä asiaa koskevan uuden todistusaineiston puuttuminen, ETSK suosittaa, ettei kyseisen poikkeuksen poistamiselle aseteta mitään määräaikaa.

4.2.2

Valokuvapinnoitteet: PFOS-aineet hankitaan tiivisteinä, joita sitten laimennetaan laajasti sellaisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi, jotka ovat oleellisia työterveyden ja -turvallisuuden varmistamiseksi sekä tuotteiden yleisen suorituskyvyn valvomiseksi valokuvien käsittelyä koskevissa erityissovelluksissa. Toivotut ominaisuudet liittyvät muun muassa sähköstaattisten varausten sekä kitka- ja tarttumisominaisuuksien kontrollointiin, lian hylkimiseen ja muihin pinta-aktiivisiin ominaisuuksiin, joita tarvitaan laadukkaassa kuvanvalmistuksessa. Tuotantotekniikka vaatii jopa 18 kuvapinnan levittämistä nopeasti liikkuvalle filmipohjalle siten, että syntyy yhtenäinen, tavallisesti alle 0,11 millin paksuinen kerros. Käytettävät nesteet eivät saa olla fotoaktiivisia, sen sijaan niiden on oltava helposti levitettäviä ja mahdollistettava seuraavien kerrosten tehokas tarttuminen. Antistaattiset ominaisuudet ovat oleellisia, jotta voidaan minimoida tulipalon tai räjähdyksen riski ja niistä työntekijöille tai laitteistoille aiheutuvat vahingot. PFOS-aineiden käyttö on vähentynyt viime vuosina ainakin 60 prosenttia. Tämä johtuu niiden korvaamisesta vähemmän tärkeissä sovelluksissa muilla aineilla sekä filmin käytön yleisestä vähenemisestä, kun useissa kuluttajien, terveydenhuollon ja elinkeinoelämän käyttämissä sovelluksissa on siirrytty digitaalikuvaukseen. Jäljelle jäävistä käyttötarkoituksista aiheutuu vuosittain alle 8 kilon suuruiset ympäristöpäästöt. On todennäköistä, että digitaalikuvauksen yleistyminen johtaa filmien valmistuksessa tarvittavien ainemäärien jatkuvaan vähenemiseen. Toisaalta esimerkiksi digitaalikuvien tulostamisessa tarvittavien valokuvapaperien kysynnän arvioidaan jatkuvan. Laajasta tutkimustyöstä huolimatta näille PFOS-aineiden harvoille jäljelle jääneille käyttötarkoituksille ei ole onnistuttu löytämään vaihtoehtoa. Uusien prosessien, joita ei vielä ole edes keksitty, kehittämiseen, täytäntöönpanoon, testaamiseen ja hyväksymiseen kuluu ainakin 10 vuotta. Jos poikkeusta ei myönnetä, valmistus ei voi jatkua EU:ssa. Muualla maailmassa se sen sijaan voi jatkua ongelmitta. Kun otetaan huomioon edellä todettu sekä asiaa koskevan uuden todistusaineiston puuttuminen, ETSK suosittaa, ettei kyseisen poikkeuksen poistamiselle aseteta mitään määräaikaa.

4.2.3

Kromipinnoituksen sumunestoaineet: Laimennettuina käytettävät PFOS-aineet suojelevat niiden työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, joiden tehtäviin kuuluu alustojen koriste- ja suojapinnoitus kromipinnoitteella auto- ja kulutustavarateollisuudessa. PFOS-aineet vähentävät myös pintajännityksiä, ja niitä käytetään kostutusaineina etenkin muovien etsauksessa. On kiistaton tosiasia, että kromipinnoitusta tehdään raskaassa ja mahdollisesti vaarallisessa työympäristössä varsinkin silloin, kun käytössä on tunnetusti syöpää aiheuttaviin Cr VI -kromiyhdisteisiin pohjautuvia prosesseja. Sen vuoksi on oleellisen tärkeää huolehtia sumunpoistosta sekä lopettaa työntekijöiden lisääntynyt altistuminen. Tilannetta voidaan parantaa ottamalla käyttöön Cr III -kromiyhdisteisiin perustuvia prosesseja, mutta sellaisia ei vielä ole täysimittaisesti käytettävissä. Ainoastaan PFOS-pohjaisten pinta-aktiivisten aineiden on toistaiseksi osoitettu säilyvän stabiileina molemmissa edellä mainituissa käyttöympäristöissä. SCHERin mukaan PFOS-aineiden vuosittainen käyttö näihin tarkoituksiin oli Euroopassa vuonna 2000 noin 10 tonnia. Arviot ympäristöpäästöjen vuosittaisesta kokonaismäärästä vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, mitä prosesseja käytetään ja miten kyseisten prosessien yhteydessä valvotaan päästöjä, kierrätystä ja jätteiden polttoa. Saksan elinkeinoelämän tekemän, paikalliseen parhaaseen käytäntöön perustuvan arvion mukaan päästöt voisivat olla niinkin vähäiset kuin 500 kiloa vuodessa, jos samaa käytäntöä sovellettaisiin kaikkialla Euroopassa. Päästöt voivat kuitenkin olla suuremmat, jos käytetään huonompaa teknologiaa ja valvonta on heikompaa. Kun otetaan huomioon, että kromipinnoitus on laajin PFOS-aineiden jäljelle jäänyt jatkuva käyttötarkoitus ja että teknologian kehittymisen ansiosta jo nyt on saatavilla joitakin vaihtoehtoisia ratkaisuja, näyttää tarkoituksenmukaiselta asettaa aikaraja, jonka kuluessa tätä käyttötarkoitusta varten ehdotettava poikkeus on poistettava. Lisäksi olisi SCHERin ehdotuksen mukaisesti välittömästi tehtävä tutkimus työperäisestä altistumisesta sekä pitkän aikavälin arvio ympäristöriskeistä. Tutkimukset olisi tehtävä yhteistyössä alan teollisuuden kanssa sen varmistamiseksi, että tuotanto voi jatkua myös EU:ssa. Ei ole mitään syytä häätää yhtä autoteollisuuden erittäin tärkeää valmistusvaihetta unionin ulkopuolelle, sillä silloin ilmeisenä vaarana on, että myös jäljelle jäävä valmistus lähtee perässä. Ei saa myöskään syntyä tilannetta, että PFOS-pohjaisten sumunpoistajien käytön ennenaikainen lopettaminen lisäisi työntekijöiden terveysriskejä. ETSK suosittaa, että tätä käyttötarkoitusta varten myönnettävä poikkeus olisi voimassa vain viisi vuotta, minkä jälkeen komissio ja SCHER tarkastelisivat asiaa uudelleen.

4.2.4

Ilmailun hydraulinesteillä tarkoitetaan nesteitä, joita käytetään kaupallisessa, sotilaallisessa tai muussa ilmailukäytössä olevien lentokoneiden ohjainpintojen ja muiden osien käsittelyyn. Niitä käytetään — ja on voitava käyttää vastaisuudessakin — päivittäin tiukimpien mahdollisten käyttövaatimusten mukaisesti lentokoneiden ja matkustajien turvallisuuden takaamiseksi äärimmäisissä lämpötila- ja paineolosuhteissa. Alan liiketoiminta on maailmanlaajuista, ja lentokoneiden valmistajat sekä asianomaiset kansalliset ja kansainväliset elimet vastaavat tuotteiden, komponenttien ja järjestelmien kattavasta testaamisesta ja sertifioinnista. Uuden valmisteen tavanomainen hyväksymisprosessi voi kestää 20 vuotta. PFOS-aineita käytetään vähäisiä määriä (noin 0,1 painoprosenttia) mekaanisten osien, venttiilien, putkien ja suuaukkojen eroosionkestävyyden parantamiseksi. Laajoista kokeista huolimatta tähän mennessä ei ole löydetty korvaavia ratkaisuja, eikä sellaisia ole näköpiirissä. PFOS-aineita käytetään ilmailualalla suljetuissa järjestelmissä tarkoin valvotuissa olosuhteissa. SCHERin arvion mukaan maaperään ja vesistöihin joutuvien päästöjen vuosittainen kokonaismäärä on alle 15 kiloa. Kun otetaan huomioon edellä todettu sekä asiaa koskevan uuden todistusaineiston puuttuminen, ETSK suosittaa, ettei kyseisen poikkeuksen poistamiselle aseteta mitään määräaikaa.

4.2.5

Sammutusvaahdot: Fluorattuja pinta-aktiivisia aineita on käytetty tarkkaan määritellyissä sammutusvaahdoissa vuosien ajan. PFOS-aineet on yleisesti korvattu muilla aineilla uusissa vaahdoissa, joita on valmistettu tulipalojen sammuttamisessa kuluneiden varastojen korvaamiseksi tai varastojen luomiseksi uusia laitoksia, öljynjalostamoja, kemiantehtaita, aluksia tai säiliöalueita varten. Näiden vaihtoehtoisten tuotteiden terveys- ja ympäristövaikutuksia ei kuitenkaan vielä ole täysimääräisesti arvioitu. Kaikille vaahdoille on annettava myytäessä 15—20 vuoden takuu, ja ihannetilanteessa niitä ei koskaan käytetä. Sen vuoksi varastoissa on edelleen huomattavia määriä PFOS-aineita sisältäviä vaahtoja, joiden hävittämisestä on tullut suurin ongelma. Pinta-aktiivisten aineiden tehtävänä on mahdollistaa vesipohjaisten vaahtojen nopea leviäminen palavien hiilivetyjen pinnalle sen sijaan että vaahto vajoaisi niiden alle, jotta voidaan katkaista hapensaanti ja estää uudelleen syttyminen. Sekä pinta-aktiivisten aineiden että vaahtojen on säilytettävä ominaisuutensa äärimmäisissä käyttöolosuhteissa, ja niiden on torjuttava hapettumista. Kansalliset ja kansainväliset elimet asettavat vaahtojen toimintaa erilaisissa palotilanteissa koskevat vaatimukset. 3- tai 6-prosenttisia tiivisteitä on varastoitu keskusvarastoihin, joista niitä jaetaan palon sattuessa ja laimennetaan tapahtumapaikalla. Aineita tarvitaan suuria määriä, ja palopaikalta palon jälkeen valuvien jätevesien hävittäminen saattaa aiheuttaa huomattavia ongelmia. Jätevesi on väistämättä saastunutta, sillä se sisältää palaneita materiaaleja, sivutuotteita, joita syntyy hiilen palaessa kontrolloimattomasti ja alhaisessa lämpötilassa (polyaromaattiset hiilivedyt [PAH] ja dioksiinit), sekä vaahtojen ainesosia. Esimerkiksi Buncefieldissä Yhdistyneessä kuningaskunnassa äskettäin tapahtuneen varastopalon yhteydessä syntyi 20 miljoonaa litraa saastunutta jätevettä. Jätteen ainoa varma hävittämismuoto on polttaminen korkeassa lämpötilassa, mikä on kuitenkin tehoton ja kallis ratkaisu, jos pääosa hävitettävästä materiaalista on vettä. Vuosittaisten ympäristöpäästöjen määrää on siten vaikea arvioida, sillä se riippuu tulipalojen lukumäärästä, laajuudesta ja olosuhteista sekä erityisesti siitä, miten tehokkaasti palopaikalta valuvan veden leviäminen voidaan estää palomuureilla. SCHER viittaa lukuun, jonka mukaan päästöt olisivat EU:ssa vuosittain alle 600 kiloa, ja toteaa, että kyseinen arvio saattaa liioitella todellisia päästömääriä. ETSK on SCHERin kanssa samaa mieltä siitä, että PFOS-pohjaisten vaahtotiivisteiden nykyisiä varastoja ei pitäisi hävittää polttamalla ennen kuin vaihtoehtoisten tuotteiden vaikutukset on arvioitu täysimääräisesti. ETSK suosittaa siksi, että tarvittavat vaikutusten ja riskien arvioinnit tehdään mahdollisimman nopeasti ja että jäljellä olevia PFOS-pohjaisia vaahtoja käytetään vain silloin, kun niiden käyttö on suorituskyvyn varmistamiseksi oleellisen tärkeää ja kun valumavesien leviäminen voidaan estää palomuureilla. Komission tulisi tehdä alan teollisuuden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhteistyötä sen varmistamiseksi, että syntyvät suuret jätemäärät voidaan hävittää asianmukaisesti. Kun otetaan huomioon asiaan liittyvät monet epävarmuustekijät, ETSK katsoo, ettei kyseisen poikkeuksen poistamiselle kannata asettaa mitään määräaikaa. Sen sijaan jäljelle jääneet ongelmat on syytä ratkaista mahdollisimman nopeasti.

4.2.6

Muut hallitut suljetut järjestelmät ovat — tai niiden pitäisi olla — säännönmukainen poikkeus useimmissa tapauksissa, kun EU:n asettaa tuotteiden markkinoille tuontia tai käyttöä koskevia rajoituksia. Jos järjestelmä mahdollistaa raaka-aineiden vaarattoman toimittamisen järjestelmän käyttöön sekä valmistettavien tuotteiden ja syntyvien jätteiden turvallisen poistamisen järjestelmästä, silloin tärkeitä välituotteita voidaan jatkuvasti valmistaa erittäin pienin päästöin ja siten, että ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuu vain vähän vaaroja. Järjestelmien toimintaolosuhteita tulisi valvoa työpaikoilla tehtävien rutiiniluonteisten terveys- ja turvallisuustarkastusten yhteydessä. Koska asiasta ei ole saatavilla uutta todistusaineistoa, ETSK suosittaa, ettei kyseisen poikkeuksen poistamiselle aseteta mitään määräaikaa.

4.3

Komissiolla on jatkossakin keskeinen rooli sen varmistamisessa, että kaikilla edellä mainituilla aloilla saadaan aikaan tyydyttävä ratkaisu. Tarvitaan jatkuva tutkimusohjelma vaihtoehtoisten tuotteiden ja menetelmien kehittämiseksi asianomaisilla aloilla sekä niiden ulkopuolella. Kyseisiä aloja koskevia direktiivejä on aina tarpeen mukaan muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon nykyisissä tai ehdotetuissa yleisissä käytännöissä tapahtuvat muutokset.