8.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 185/87

1.1

ETSK kannattaa komission vaikuttimia. Lissabonin strategian sosiaalinen ulottuvuus vahvistuu, jos jäsenvaltiot uusien puitteiden ansiosta nostavat sosiaalisen suojelun uudistamisen ja parantamisen entistä keskeisemmäksi poliittiseksi tavoitteekseen. Sosiaalisen ulottuvuuden huomioiminen on oleellista, kun halutaan vastata globalisaation ja väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin. Lissabonin strategian eri tavoitteita, eli kestävää talouskasvua, uusien ja parempien työpaikkojen luomista sekä sosiaalisen koheesion lujittamista, on pyrittävä edistämään ja tukemaan tasapuolisesti.

1.2

Komission on kuitenkin aloitettava jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelu tietoisuuden lisäämiseksi riittävän sosiaalipolitiikan tarpeesta.

1.3

ETSK kannattaa aloitetta, mutta huomauttaa kuitenkin, että on kiinnitettävä huomiota näiden kolmen yksittäisen toiminta-alan erityispiirteisiin, niiden toisistaan poikkeaviin kehitysvaiheisiin sekä eroihin eri jäsenvaltioiden välillä.

1.4

Yhtenä kolmesta yleistavoitteesta on, että ”parannetaan hallintotapaa ja lisätään avoimuutta politiikan suunnittelussa, täytäntöönpanossa sekä seurannassa ja parannetaan sidosryhmien osallistumista niihin”. Työmarkkinaosapuolten ja muiden keskeisten järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden on saatava osallistua aiempaa voimakkaammin prosessin tärkeimpiin näkökohtiin.

1.5

Uudet puitteet ja niihin liittyvät tavoitteet antavat jäsenvaltioille hyvän tilaisuuden korostaa kansallisissa uudistusohjelmissaan sosiaalista ulottuvuutta määrittelemällä ja panemalla täytäntöön Lissabonin strategian yleisiin tavoitteisiin liittyviä kansallisia erityisprioriteetteja.

1.6

ETSK:n tulisi osana parhaillaan käynnissä olevaa lausuntotyötään seurata avointa koordinointia koskevia uusia puitteita sekä raportoida asiassa saavutetusta edistyksestä ennen keväällä 2007 järjestettävää Eurooppa-neuvoston huippukokousta.

2.1

Komissio ehdottaa selkeytetyn avoimen koordinointimenetelmän käyttöönottoa sosiaalisen suojelun ja osallisuuden alalla vuonna 2003 tekemiensä alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Asiakirjassa asetetaan laaja-alaisia tavoitteita, joita täydennetään erityistavoitteilla seuraavilla kolmella toiminta-alalla:

2.2

Ehdotuksen tarkoituksena on määritellä uudet puitteet, joiden avulla avoimesta koordinointimenetelmästä pyritään tekemään entistä vahvempi ja näkyvämpi prosessi, joka on nykyistä paremmin integroitu Lissabonin strategiaan. Lisäksi menettelyjä ja työskentelytapoja (toimijoiden osallistumista, hallintotapaa, aikataulua, raportointia, arviointia, hyvien toimintatapojen ja kokemusten vaihtoa ja tiedottamista) on tarkoitus parantaa. Uudet puitteet kattavat kolmen vuoden jakson (2005—2008).

2.3

Jäsenvaltioiden on laadittava yhteisiin tavoitteisiin perustuvat sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevat kansalliset strategiansa syyskuuhun 2006 mennessä, jotta ne voidaan ottaa huomioon kansallisissa uudistusohjelmissa, joiden on määrä olla valmiita viimeistään 15. lokakuuta 2006.

3.1

Jotta komitealle olisi jäänyt aikaa täyttää neuvoa-antava tehtävänsä, ehdotus olisi pitänyt julkaista aikaisemmin kuin 22. joulukuuta 2005. Viivästymisen vuoksi ETSK ei voinut antaa asianmukaista panostaan asiaa käsitelleisiin neuvoston kokouksiin eikä maaliskuussa 2006 pidettyyn Eurooppa-neuvoston kevätkokoukseen.

3.1.1

ETSK on jo aikaisemmin kiinnittänyt kriittistä huomiota lyhyihin määräaikoihin myös muista tärkeistä aiheista annettujen lausuntojen laatimisen yhteydessä. Esimerkkinä mainittakoon komission ehdotus työllisyyttä ja kasvua koskevista yhdennetyistä suuntaviivoista (1).

Komitea korostaa, että tarkistettuun Lissabonin strategiaan liittyviä tärkeitä ehdotuksia tehtäessä on pidettävä kiinni kuulemismenettelyä koskevista laatuvaatimuksista.

3.2

Koska ehdotus perustuu kolmen vuoden jaksoon, tällä lausunnolla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, miten jäsenvaltiot sekä komissio panevat uudet puitteet täytäntöön ja seuraavat niiden toteutumista.

3.3

ETSK on äskettäin esittänyt näkemyksiään Lissabonin strategian hallinnoinnista ja kommentoinut samalla myös avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoa (2). Vuonna 2003 komitea antoi lausunnon komission ensimmäisestä selkeyttämistä koskeneesta ehdotuksesta (3). Lisäksi ETSK on esittänyt näkemyksiään avoimen koordinointimenetelmän käytöstä eläke- ja terveydenhuoltoalalla (4), ja se valmistelee parhaallaan lausuntoja myös muista asiaan liittyvistä aiheista (5).

3.4

Komitea on pahoillaan siitä, että vain harvoissa lokakuussa 2005 valmistuneissa kansallisissa uudistusohjelmissa kiinnitetään huomiota sosiaaliseen suojeluun ja osallisuuteen. Asianomaisten sidosryhmien onkin nyt huolehdittava siitä, että kansallisten strategioiden ja uudistusohjelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa otetaan huomioon myös sosiaalinen ulottuvuus. Tämän lausunnon tarkoituksena on edistää kyseistä prosessia.

3.5

ETSK kannattaa komission vaikuttimia. Lissabonin strategian sosiaalinen ulottuvuus vahvistuu, jos jäsenvaltiot uusien puitteiden ansiosta nostavat sosiaalisen suojelun uudistamisen ja parantamisen entistä keskeisemmäksi poliittiseksi tavoitteekseen. Sosiaalisen ulottuvuuden huomioiminen on oleellista, kun halutaan vastata globalisaation ja väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin. Lissabonin strategian eri tavoitteita, eli kestävää talouskasvua, uusien ja parempien työpaikkojen luomista sekä sosiaalisen koheesion lujittamista, on pyrittävä edistämään ja tukemaan tasapuolisesti.

3.6

Kun otetaan huomioon edellä mainitut seikat sekä Euroopan unionissa jatkuvasti vallitseva huolestuttava sosiaalinen tilanne, ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita lähettämään kansalaisille selkeän myönteisen viestin siitä että sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä Lissabonin strategian kolmantena pilarina pyritään korostamaan entistä enemmän.

3.7

ETSK toteaa, että sosiaalista suojelua koskeva politiikka kuulu pääasiallisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. ETSK kehottaa jäsenvaltioita kantamaan poliittisen vastuun tulevaisuuden haasteisiin vastaamisesta. Komitea korostaa, että uusien puitteiden yhteydessä asetettujen Euroopan tason tavoitteiden saavuttaminen riippuu kunkin jäsenvaltion päättäväisyydestä ja kyvyistä täyttää sitoumuksensa tukea sosiaalista kehitystä uudistuksin sekä varmistaa sosiaalisen suojelun rahoituksen kestävyys.

3.8

On välttämätöntä luoda myönteisiä yhteyksiä talouspolitiikan, työllisyysstrategioiden ja sosiaalisen suojelun välille, ja kyseiset yhteydet on hyödynnettävä täysimääräisesti. Solidaarisuuteen perustuva kunnianhimoinen sosiaalipolitiikka on nähtävä tuotannontekijänä, joka vaikuttaa myönteisesti kasvuun ja työllisyyteen (6). Sosiaalipolitiikan kestävyys riippuu samalla myös talouskasvusta, jota taas tukee talouspolitiikan parempi koordinaatio Euroopan tasolla.

3.9

ETSK kannattaa aloitetta, mutta huomauttaa kuitenkin, että yhdistettäessä toiminta-aloja, joiden kehitysvaiheet poikkeavat huomattavasti toisistaan, on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota näiden kolmen yksittäisen toiminta-alan erityispiirteisiin, niiden toisistaan poikkeaviin kehitysvaiheisiin sekä eroihin eri jäsenvaltioiden välillä.

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota jäsenvaltioiden politiikkojen koordinointiin tähtäävien unionin välineiden laadullisiin eroihin. Vaikka on järkevää määrittää sosiaalista osallisuutta koskevia erityissuuntaviivoja ja -tavoitteita unionin talouspolitiikan suuntaviivojen mallin mukaisesti, rajoittuu eläke- ja terveydenhuoltoalalla Euroopan tason koordinointi edelleen paljolti yleisistä laadullisista tavoitteista sopimiseen.

3.10

Kehittäessään näitä kolmea eri toiminta-alaa ja toteuttaessaan niitä koskevia toimenpiteitä jäsenvaltioiden tulisi kuitenkin hyödyntää täysimääräisesti alojen väliset synergiaedut, sillä useissa tapauksissa alat ovat päällekkäisiä. Yhdellä alalla toteutettavilla toimenpiteillä voi olla suoria vaikutuksia muihin aloihin. On myös tärkeää, että jäsenvaltiot kurovat umpeen kuilun poliittisen tahdon ja todellisen täytäntöönpanon välillä.

4.1

Yhtenä kolmesta yleistavoitteesta on, että ”parannetaan hallintotapaa ja lisätään avoimuutta politiikan suunnittelussa, täytäntöönpanossa sekä seurannassa ja parannetaan sidosryhmien osallistumista niihin”.

Avoimen koordinointimenettelyn käyttö eri aloilla ei ole johtanut toivottuihin tuloksiin, eivätkä jäsenvaltiot ole osoittaneet sitoutuneensa aidosti yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Vastaavasti useat kansalliset toimintasuunnitelmat ovat osoittautuneet puutteellisiksi erityisesti kun tarkastellaan selkeiden maakohtaisten tavoitteiden ja strategioiden määrittämistä sekä kaikkien asianomaisten toimijoiden aktiivista osallistumista. Työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja muita asioita koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat ovat sitä vastoin muuttuneet byrokraattisiksi toimintakertomuksiksi.

4.2

ETSK on vakuuttunut siitä, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen lisääminen prosessin kaikissa vaiheissa parantaa kansallisten toimintasuunnitelmien laatua, sillä siten varmistetaan kansalaisten huolenaiheiden ja odotusten huomioiminen suunnitelmissa.

4.3

Komissio toteaa aivan oikein, että avoimella koordinointimenetelmällä voidaan edistää osallistumista sosiaalipolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon. Työmarkkinaosapuolten ja muiden asianomaisten kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa on päästävä yksimielisyyteen uudistuksista, joilla sosiaalinen suojelu pyritään ajanmukaistamaan taloudellisesti kestävästi. ETSK kannattaa laajan osallistumisen varmistamista prosessin kaikissa vaiheissa politiikan muotoilemisesta sen täytäntöönpanoon ja arviointiin. Osallistumiseen perustuva päätöksenteko ei kuitenkaan vapauta vaaleilla valittuja lainsäätäjiä vastuustaan tukea sosiaalista kehitystä ja edistää korkeatasoista sosiaalista suojelua.

4.4

ETSK toteaa, että avoimen koordinointimenetelmän soveltamisessa on edetty uusien puitteiden piiriin kuuluvilla kolmella toiminta-alalla eri tavoilla. Vaikka avoimen koordinointimenetelmän soveltaminen sosiaalisen osallisuuden alalla on edelleen puutteellista, se on kuitenkin ollut osallistavampaa kuin eläkkeiden alalla. Työmarkkinaosapuolten ja muiden keskeisten toimijoiden osallistuminen eläkkeitä koskeviin strategioihin on ollut hyvin rajallista. Huolimatta polttavasta tarpeesta tehostaa avoimen koordinointimenetelmän soveltamista sosiaalisen osallisuuden alalla, ETSK korostaa voimakkaasti komission näkemystä, jonka mukaan sidosryhmien osallistumista on tehostettava kahdella muulla toiminta-alalla.

4.5

Vaikka sidosryhmien osallistuminen avoimen koordinointimenetelmän soveltamiseen eläkkeiden alalla on ollut rajallista, ETSK on sitä vastoin havainnut paljon aktiivisempaa osallistumista ammatillisia lisäeläkkeitä koskeviin unionin lainsäädäntätoimiin. Kyseinen ero osoittaa, että avoimen koordinointimenetelmän kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta kaikkien asianomaisten toimijoiden näkökulmasta on lisättävä.

4.6

ETSK ehdottaa, että sosiaalisen suojelun komitea alkaa kokoontua entistä säännöllisemmin ja että Euroopan tasolla sekä jäsenvaltioissa toimivat työmarkkinaosapuolet ja muut asianomaiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat kokouksissa nykyistä laajemmin edustettuina. ETSK katsoo myös, että jäsenvaltioiden edustajilla sosiaalisen suojelun komiteassa on suuri vastuu siitä, että ne järjestävät omissa maissaan työmarkkinaosapuolten ja muiden asianomaisten kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kuulemisia ja osallistuvat tällaisiin kuulemistilaisuuksiin.

4.7

ETSK:n tulisi osana parhaillaan käynnissä olevaa, Lissabonin strategiaa koskevaa lausuntotyötään (7) kutsua työmarkkinaosapuolet sekä niiden maiden talous- ja sosiaalineuvostot, joissa sellainen on, mukaan osallistumaan avointa koordinointia koskevien uusien puitteiden seurantaan sekä asiassa saavutettua edistystä koskevaan raportointiin ennen keväällä 2007 järjestettävää Eurooppa-neuvoston huippukokousta. Komitean tulisi erityisesti keskittyä hallintoon ja niihin aloihin, joilla eri toimijoiden todellinen osallistuminen on osoittautunut onnistuneeksi tavaksi suunnitella ja panna täytäntöön ensisijaisia kansallisia tavoitteita.

5.1

Uudet puitteet ja niihin liittyvät tavoitteet antavat jäsenvaltioille hyvän tilaisuuden korostaa kansallisissa uudistusohjelmissaan sosiaalista ulottuvuutta määrittelemällä ja panemalla täytäntöön Lissabonin strategian yleisiin tavoitteisiin liittyviä kansallisia erityisprioriteetteja jäsenvaltioita koskevaa toissijaisuusperiaatetta kaikilta osin kunnioittaen. ETSK kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti EU:n komission valmistelemia suuntaviivoja (12).

5.2

Sosiaalista osallisuutta koskevalla toiminta-alalla ”köyhyyden ja syrjäytymisen poistaminen” jäsenvaltiot laativat vuoden 2006 aikana uudet sosiaalista osallisuutta koskevat kansalliset toimintasuunnitelmansa.

5.2.1

ETSK katsoo, että on ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin työllisyys- ja sosiaaliasioiden neuvoston maaliskuussa 2005 määrittämien ensisijaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. ETSK muistuttaa EU:n tavoitteesta, että jäsenvaltiot ryhtyvät päättäväisiin toimenpiteisiin köyhyyden poistamiseksi vuoteen 2010 mennessä (13). Komitea tähdentää lisäksi, että poliittiset toimet sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ovat tärkeitä, jotta voidaan vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.

5.2.2

Omalta osaltaan ETSK pitää erityisen tärkeänä keskittymistä seuraaviin asioihin:

5.3

Riittäviä ja kestäviä eläkkeitä koskevan toiminta-alan osalta voidaan todeta, että jäsenvaltiot esittelivät kansalliset eläkestrategiansa viime vuonna ja että vuonna 2006 asiassa on odotettavissa vain hienosäätöä.

5.3.1

Tällä alalla ensisijaisia kysymyksiä voisivat olla muun muassa seuraavat:

5.4

Jäsenvaltioiden on ensimmäistä kertaa määrä laatia kansalliset suunnitelmansa myös toiminta-alalla, joka koskee korkeatasoisen ja rahoitukseltaan kestävän terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon saatavuutta.

5.4.1

ETSK korostaa, että laadukkaiden ja teknisiltä vaatimuksiltaan korkeatasoisten terveydenhuoltopalveluiden tulisi olla kaikkien saatavilla. Jotta terveydenhoito- ja pitkäaikaishoitopalvelut olisivat taloudellisesti kestävällä pohjalla, on erittäin tärkeää ryhtyä ennalta ehkäiseviin terveystoimiin.

5.4.2

Uusissa kansallisissa toimintasuunnitelmissa voitaisiin kiinnittää ensisijaista huomiota muun muassa seuraaviin kysymyksiin: