Bryssel 6.4.2005

SEK(2005) 440 lopullinen

Suositus

NEUVOSTON LAUSUNTO

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 3 kohdan mukainen

Kreikan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2004–2007

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97[1] säädetään, että yhtenäisvaluuttaan osallistuvien eli yhteisen rahan käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden on esitettävä neuvostolle ja komissiolle vakausohjelmat. Neuvoston on tutkittava asetuksen 5 artiklan mukaisesti kukin vakausohjelma komission ja EY:n perustamissopimuksen 114 artiklassa määrätyn komitean (talous- ja rahoituskomitean) laatimien arvioiden perusteella. Komission suosituksen perusteella ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan neuvosto antaa ohjelmaa tarkasteltuaan siitä lausunnon. Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain tarkistetut lähentymisohjelmat, jotka neuvosto voi tutkia samaa menettelyä noudattaen.

Koska Kreikan julkisen talouden alijäämä oli 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja velkasuhde 103,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003, neuvosto päätti 5 päivänä heinäkuuta 2004, että Kreikan julkisen talouden alijäämä oli liiallinen, ja suositteli, että liiallinen alijäämä korjattaisiin vuoteen 2005 mennessä. Neuvosto päätti 18 päivänä tammikuuta 2005, ettei Kreikka ollut ryhtynyt tehokkaisiin toimiin kyseisten suositusten noudattamiseksi. Neuvosto päätti 17 päivänä helmikuuta 2005 komissio suosituksesta ja EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukaisesti kehottaa Kreikkaa ryhtymään toimiin alijäämän supistamiseksi alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuoteen 2006 mennessä. Kreikan viranomaiset velvoitettiin samoin tunnistamaan ja valvomaan muita velan määrään vaikuttavia tekijöitä kuin nettoluotonottoa sekä parantamaan julkisen talouden tietojen keruuta ja käsittelyä.

Kreikka toimitti 19 päivänä kesäkuuta 2000 ensimmäisen vakausohjelmansa, joka kattoi vuodet 2000–2004. Neuvosto antoi ohjelmasta lausunnon 12 päivänä helmikuuta 2001. Ohjelmasta on esitetty tarkistettu versio tämän jälkeen vuosittain. Kreikka esitti 17 päivänä joulukuuta 2004 tarkistetun vakausohjelmansa, joka kattaa ajanjakson 2004–2007. Komissio ei antanut lausuntoa tarkistuksesta. Korjattu vakausohjelman tarkistus toimitettiin 21 päivänä maaliskuuta 2005. Finanssipoliittinen toimenpidepaketti, johon sisältyy lisätoimia, julkistettiin 29 päivänä maaliskuuta. Komission yksiköt ovat laatineet tarkistuksesta teknisen arvion, joka perustuu komission yksiköiden kevään 2005 talousennusteisiin, käytännesääntöihin[2] tuotantopotentiaalia ja suhdannekorjattuja rahoitusasemia koskevien arvioiden muodostamisessa käytettyihin yleisesti hyväksyttyihin menetelmiin, talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa vuosiksi 2003–2005 annettuihin suosituksiin sekä periaatteisiin, jotka määritetään finanssipolitiikan koordinoinnin tehostamisesta 27 päivänä marraskuuta 2002 annetussa komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille[3]. Arvioinnin tuloksena voidaan todeta seuraavaa:

- Kreikan vuotta 2004 koskeva korjattu vakausohjelman tarkistus toimitettiin 21 päivänä maaliskuuta 2005. Se kattaa vuodet 2004–2007. Ohjelman tavoitteissa otetaan huomioon hallituksen 29 päivänä maaliskuuta julkistaman finanssipoliittisen toimenpidepaketin talousarviovaikutukset, joiden tarkoituksena on tukea korjatun ohjelman toteuttamista. Samoin sitoudutaan saavuttamaan alle 3 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen vuoden 2006 talousarvioesityksessä. Ohjelma noudattaa osittain vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevien käytännesääntöjen tietovaatimuksia. Ohjelma ei sisällä yksityiskohtaista tietoa toimista, jotka liittyvät vuoden 2007 tavoitteisiin. Hintojen kehitystä kuvaamaan on käytetty yksityisten kulutusmenojen deflaattoria eikä yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Perustavanlaatuisten ulkoisten oletusten yhteydessä ohjelmassa ei esitetä tietoa BKT:n kasvusta muualla kuin EU:ssa eikä tässä yhteydessä merkityksellisten ulkomaan markkinoiden kasvuvauhdista käytännesäännöissä edellytetyllä tavalla.

- Ohjelmassa esitetään kolme erilaista makrotalouden skenaariota. Niin kutsuttu perusskenaario on pääosin yhdenmukainen vuoden 2005 talousarviossa esitettyjen makrotalouden kehysten kanssa. Siinä esitetään optimistinen arvio Kreikan talouden kyvystä pitää yllä vuonna 2004 saavutettu kasvuvauhti voimakkaan kotimaan kysynnän ansiosta. Skenaarion voidaankin katsoa jäävän selkeästi nykyisen ennustemarginaalin ulkopuolelle. Toisessa, vähemmän optimistisessa skenaariossa, joka vastaa jo vanhentunutta komission yksiköiden syksyn 2004 ennustetta, esitetään, että BKT kasvaa 3,3 prosenttia ohjelmakauden aikana. Kolmannen skenaarion mukaan kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 2,9 prosenttia vuonna 2005. Vuosina 2006 ja 2007 kasvun ennustetaan kiihtyvän vain hiukan ja saavuttavan 3 prosenttia. Kasvu noudattelee pääosin komission yksiköiden kevään 2005 ennustetta. Viimeisimpien käytössä olevien tietojen mukaan kyseinen kolmas skenaario vaikuttaisi kaikkein realistisimmalta. Sitä tulisikin käyttää lähtökohtana ohjelmaa arvioitaessa. Skenaariossa arvioidaan potentiaalisen tuotannon kasvun hidastuvan vähitellen ohjelmakauden aikana vuoden 2005 arviolta 3,3 prosentista vuoden 2007 3 prosenttiin. Kehitys on pääosin yhdenmukaista komission yksiköiden kevään 2005 ennusteessa esitettyjen arvioiden kanssa. Peruskasvun hidastumisen arvioidaan pohjautuvan tuotannontekijöiden kokonaistuottavuuteen. Vuoden 2004 huomattavan positiivisen tuotantokuilun odotetaan supistuvan hieman vuoteen 2007 mennessä.

- Maaliskuussa 2005 neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 mukaisesti ilmoitettujen alijäämän ja velan määrän (jäljempänä liiallisia alijäämiä koskeva ilmoitus) perusteella voidaan arvioida, että julkisen talouden rahoitusasema oli 6,1 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen (EKT95-määritelmän mukaan 6,0 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun lukuun ei sisällytetty swap-sopimuksiin perustuvia varoja). Alijäämä on siis 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Kreikan hallituksen syyskuun 2004 liiallisia alijäämiä koskevan ilmoituksen yhteydessä esittämä 5,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Maaliskuun 2005 liiallisia alijäämiä koskeva ilmoitus paljasti lisää tavoitteista lipsumista. Syyskuun 2004 liiallista alijäämää koskevan ilmoituksen sisältämien tapausten lisäksi muun muassa korkomenot olivat 0,3 prosenttiyksikköä korkeammat suhteessa BKT:hen. Myös verotulot laskivat ja menot ylittyivät puolen prosenttiyksikön arvosta suhteessa BKT:hen. Eurostat ei vahvistanut 18 päivänä maaliskuuta 2004 Kreikan alijäämälukuja, koska Kreikan ja EU:n talousarvion välisten varainsiirtojen kirjaamisessa esiintyi epätäsmällisyyksiä. Eurostat huomautti myös, etteivät viime vuosien terveydenhuoltoon ja olympialaisiin liittyvät menot ole vielä lopullisia. Tämän vuoksi hallituksen alijäämälukuja vuodelle 2004 ja sitä aiemmille vuosille joudutaan mahdollisesti tarkistamaan ylöspäin.

- Ohjelman arvioinnissa käytetyssä viiteskenaariossa asetetaan tavoitteeksi julkisen talouden alijäämän supistaminen 3,6 prosenttiyksiköllä ohjelmakauden aikana, jolloin vuoden 2004 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen laskisi vuoteen 2007 mennessä 2,4 prosenttiin. Julkisen talouden sopeuttaminen on etupainotteista ja keskittyy vuoteen 2005, kuten myös vuoteen 2006, vaikkakin vähemmässä määrin. Vuonna 2007 sopeuttaminen on kuitenkin ainoastaan 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Strategialla pyritään supistamaan alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuoteen 2006 mennessä, kuten neuvosto on EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukaisesti päättänyt. Tavoitteet saavuttaakseen ohjelma tukeutuu joukkoon tuloja lisääviä toimia sekä menoleikkauksia, jotka johtavat kaikella todennäköisyydellä perusylijäämien kasvuun. Perusjäämän odotetaan kasvavan vuoden 2004 0,4 prosentin alijäämästä aina 1,8 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2005. Ohjelmakauden lopussa sen odotetaan kasvavan 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kun tarkastellaan suhdannekorjattuja lukuja, jotka perustuvat komission yksiköiden tekemiin, yleisesti hyväksyttyihin menetelmiin pohjautuviin laskelmiin, alijäämä supistuu vuoden 2004 7,0 prosentista suhteessa BKT:hen 4,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005. Vuonna 2006 vastaava luku tulee olemaan 3,5 prosenttia ja vuonna 2007 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

- Viiteskenaarion alijäämätavoitteet ovat alhaisempia kuin komission yksiköiden kevään 2005 ennusteessa esittämät, jolloin alijäämän ennustettiin olevan 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006. Huomattava osa erotuksesta selittyy vuonna 2005 toteutettavien ylimääräisten finanssipoliittisten toimenpiteiden talousarviovaikutuksilla vuonna 2005 ja vuonna 2006. Kyseistä toimenpiteistä ilmoitettiin komission ennusteelle asetetun määräajan jälkeen, ja niiden vaikutus on vuonna 2005 noin 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen ja vuonna 2006 0,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Lisäksi vuoden 2005 ja sitä seuraavien vuosien julkisen talouden näkymiin liittyy riskejä niin tulo- kuin menopuolella. Erityisesti sosiaaliturvamaksujen kehityksen ennusteet vaikuttavat korkeahkoilta, kun taas julkisten reaalimenojen, erityisesti terveydenhuoltomenojen ja julkisen sektorin palkkojen ennusteet vaikuttavat liian alhaisilta. Niinpä Kreikan viranomaisten pitää mahdollisesti ryhtyä 29 päivänä maaliskuuta julkistamansa sitoumuksen mukaisesti vuodelle 2005 julkistettujen toimenpiteiden lisäksi vuonna 2006 vielä muihin toimenpiteisiin, jotta maan alijäämä alittaisi 3 prosentin raja-arvon. Kun ei oteta huomioon suhdannetekijöitä, on komission yksiköiden vuosille 2005 ja 2006 esittämissä ennusteissa annettu alijäämän määräksi yli 5 prosenttia. Alijäämä tulee pysymään yli 3 prosentin suhteessa BKT:hen myös maaliskuussa toteutettujen lisätoimenpiteiden jälkeen. Niinpä ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys ei tarjoa riittävää varmuusmarginaalia varmistamaan, ettei alijäämän viitearvoksi asetettu 3 prosenttia suhteessa BKT:hen ylity tavanomaisissa suhdannevaihteluissa. Se ei myöskään riitä varmistamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksessa keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu lähellä tasapainoa oleva tai ylijäämäinen julkisen talouden rahoitusasema saavutetaan ohjelmakauden aikana.

- Velkasuhteen arvioidaan laskevan vuoden 2004 110,5 prosentista suhteessa BKT:hen vain vähän, 109,5 prosenttiin vuonna 2005. Vuonna 2006 suhteen arvioidaan olevan 107,2 prosenttia ja vuonna 2007 104,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tärkeimmät ennustettuun julkisen velan pienenemiseen vaikuttavat tekijät ovat perusylijäämän kasvu ja BKT:n nopea nimelliskasvu. Velkaa lisäävät merkittävät virta-varanto-korjauserät estävät kuitenkin velan pienenemisen nopeutumisen. Kyseisten erien määrä on laskenut vuodesta 2004, mutta niiden odotetaan pysyvän huomattavina suunnitelluista yksityistämisistä huolimatta. Ohjelmassa esitetään yksityiskohtainen selvitys toimista, joihin vuoden 2004 virta-varanto-korjauserät perustuvat. Vaikuttaakin siltä, että virta-varanto-korjauserälähteiden erittelemisessä on edistytty jonkin verran. Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetä yksityiskohtaista tietoa vuosille 2005–2007 ennustettujen virta-varanto-korjauserien alkuperästä. Velkasuhteen kehitys ei ehkä ole niin suotuisaa kuin on ennustettu, kun otetaan huomioon edellä mainitut julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät riskit.

- Ohjelmassa tarkastellaan hallituksen rakenneuudistusohjelmaa, jonka tavoitteena on julkisten menojen uudelleensuuntaaminen tuottavampiin kohteisiin. Siinä esitellään myös toimia yritysten perustamisvaiheen kustannusten vähentämiseksi ja markkinoiden avaamiseksi entisestään kilpailulle erityisesti verkkotoimialalla. Terveydenhuollon alalla hallitus valmistelee uudistusta, jolla taataan järjestelmän talouden kestävyys ja puututaan joihinkin sen heikkouksiin. Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetä yksityiskohtaista tietoa sitä vastaavista toimista, ja niinpä kauaskantoista uudistusta koskevat suunnitelmat ovat vielä hyvin alustavia. Mitä taas tulee menorakenteen uudistamiseen, vuoden 2005 talousarviossa on arvioitu kulutusmenojen vähenevän nimellisesti yli 16 prosentilla. Tämän suuntaiset menoleikkaukset vaikuttavat optimistisilta, koska ne vaikuttavat talousarvion tiettyihin osatekijöihin (palkat, tulonsiirrot), jotka ovat aina olleet varsin immuuneja menovalvonnan toimille.

- Kreikan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys näyttää olevan suuressa vaarassa myös väestön ikääntymisestä julkiselle taloudelle aiheutuvien merkittävien kustannusten vuoksi. Ikääntymiseen liittyvien menojen oletettu huomattava kasvaminen viittaa siihen, että on tarpeen esittää julkisten eläkemenojen valvomiseen tähtääviä lisätoimia, kuten suunniteltujen uudistusten määrätietoista läpivientiä. Ohjelmassa esitetty strategia perustuu suurelta osin lakisääteisten eläkeuudistusten toteuttamiseen sekä julkisen talouden vakautustarpeeseen keskipitkällä aikavälillä. Julkisen bruttovelan suhde BKT:hen, jonka oli ennustettu laskevan, on kuitenkin enemmän kuin 100 prosenttia suhteessa BKT:hen koko ohjelmakauden ajan. Vaikka suunniteltu julkisen talouden vakauttaminen toteutuisi ohjelmakauden aikana, syntyy julkisen talouden kestävyyttä haittaava kuilu, mikä puolestaan korostaa tarvetta laajempialaiseen lähestymistapaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. Saavutetut tulokset osoittavat, että yksinomaan julkisen talouden vakauttamiseen perustuva strategia ei vaikuta toteuttamiskelpoiselta.

- Yleisarviona voidaan todeta, että tarkistetussa ohjelmassa esitetty talouspolitiikka on osittain johdonmukaista julkista taloutta koskevien talouspolitiikan laajojen maakohtaisten suuntaviivojen kanssa. Erityisesti on huomattava, ettei ohjelmassa esitetä riittävän tehokkaita toimia lähellä tasapainoa olevan tai ylijäämäisen rahoitusaseman saavuttamiseksi. Suhdannekorjattu alijäämä on laskettu komission yksiköissä viiteskenaarion tiedoista yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti. Vaikka sen oli odotettu parantuvan vuosittain vähintään 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen, tulee se pysymään koko ohjelmakauden ajan yli 3 prosentissa suhteessa BKT:hen. Komissio on kuitenkin tullut neuvoston Kreikalle 17 päivänä helmikuuta EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukaisesti esittämän vaatimuksen puitteissa siihen tulokseen[4], että kyseinen julkista taloutta koskeva strategia on yhdenmukainen neuvoston esittämien suositusten kanssa. Niinpä liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä ei ole tarpeen ryhtyä tällä hetkellä lisätoimiin. Neuvoston päätöksessä esitetyn mukaisesti yhdenmukaisuutta kyseisten suositusten kanssa tullaan arvioimaan uudestaan Kreikan viranomaisten lokakuussa esittämän raportin perusteella.

- Edellä esitetyn arvion perusteella Kreikan olisi aiheellista i) toteuttaa tarvittavat pysyvät toimenpiteet liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2006; ii) supistaa suhdannekorjattua alijäämää vähintään 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen vuodesta 2007 lähtien ensisijaisesti perusmenojen valvonnalla, joka johtaa lähellä tasapainoa olevaan tai ylijäämäiseen rahoitusasemaan keskipitkällä aikavälillä; iii) tehostaa toimia muiden velan määrään vaikuttavien tekijöiden kuin nettoluotonoton tunnistamiseksi ja valvomiseksi, jotta varmistetaan julkisen bruttovelan supistuminen siten, että viitearvoa lähemmäs päästäisiin nopeammin; iv) valvoa julkisia eläkemenoja ja toteuttaa määrätietoisesti aiotut uudistukset, joilla varmistetaan julkisen talouden kestävyys sekä v) parantaa julkista taloutta koskevien tietojen keruuta ja käsittelyä yhteistyössä Eurostatin kanssa erityisesti tehostamalla mekanismeja, joilla varmistetaan kyseisen tiedon toimittaminen ripeästi ja oikeassa muodossa.

Tämän arvion perusteella komissio on hyväksynyt oheisen suosituksen neuvoston lausunnoksi Kreikan korjatusta vakausohjelman tarkistuksesta ja esittää sen edelleen neuvostolle.

Suositus

NEUVOSTON LAUSUNTO

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 3 kohdan mukainen Kreikan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2004–2007

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[5] ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON:

1. Neuvosto tarkasteli 12 päivänä huhtikuuta 2005 Kreikan tarkistettua vakausohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2007. Ohjelma noudattaa osittain vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevien käytännesääntöjen tietovaatimuksia. Ohjelma ei sisällä yksityiskohtaista tietoa toimista, jotka liittyvät vuoden 2007 tavoitteisiin. Hintojen kehitystä kuvaamaan on käytetty yksityisten kulutusmenojen deflaattoria eikä yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Perustavanlaatuisten ulkoisten oletusten yhteydessä ohjelmassa ei esitetä tietoa BKT:n kasvusta muualla kuin EU:ssa eikä tässä yhteydessä merkityksellisten ulkomaan markkinoiden kasvuvauhdista käytännesäännöissä edellytetyllä tavalla. Kreikkaa kehotetaankin noudattamaan tietovaatimuksia täysimääräisesti.

2. Ohjelmassa esitetään kolme erilaista makrotalouden skenaariota. Viimeisimpien, komission yksiköiden kevään ennusteeseen sisältyvien tietojen perusteella otetaan ohjelman arvioinnin viitteeksi perusskenaarion sijaan toinen vaihtoehtoinen skenaario, sillä viimeksi mainittu vaikuttaa perustuvan realistisiin makrotaloudellisiin oletuksiin. Ohjelman arviointiin käytetyssä viiteskenaariossa kokonaistuotannon odotetaan kasvavan vuonna 2005 2,9 prosenttia ja kasvun kiihtyvän vuosina 2006 ja 2007 vain hiukan 3 prosenttiin. Potentiaalisen tuotannon kasvun odotetaan hidastuvan vähitellen ohjelmankauden aikana vuoden 2005 arviolta 3,3 prosentista vuoden 2007 3 prosenttiin, ja vuoden 2004 huomattavan positiivisen tuotantokuilun odotetaan supistuvan hieman vuoteen 2007 mennessä.

3. Neuvosto päätti 5 päivänä heinäkuuta 2004, että Kreikan julkisen talouden alijäämä on liiallinen ja suositti, että se korjattaisiin vuoteen 2005 mennessä. Neuvosto päätti 18 päivänä tammikuuta 2005, ettei Kreikka ollut ryhtynyt tehokkaisiin toimiin kyseisten suositusten noudattamiseksi. Neuvosto päätti 17 päivänä helmikuuta 2005 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukaisesti vaatia Kreikkaa ryhtymään toimiin alijäämän supistamiseksi alle 3 prosentin raja-arvon suhteessa BKT:hen vuoteen 2006 mennessä. Kreikan viranomaiset velvoitettiin samoin tunnistamaan ja valvomaan muita velan määrään vaikuttavia tekijöitä kuin nettoluotonottoa sekä parantamaan julkisen talouden tietojen keruuta ja käsittelyä.

4. Maaliskuun 2005 liiallisia alijäämiä koskevan ilmoituksen mukaan vuoden 2004 julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan olleen 6,1 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Alijäämä on 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Kreikan hallituksen syksyllä arvioima, syyskuun 2004 liiallisia alijäämiä koskevan ilmoituksen yhteydessä esittämä 5,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Se heijastelee verotulojen laskua entisestään ja menojen ylittymistä puolen prosenttiyksikön arvosta suhteessa BKT:hen. Eurostat päätti olla vahvistamatta 18 maaliskuuta 2005 Kreikan alijäämälukuja, koska Kreikan hallituksen esittämiä alijäämälukuja vuodelle 2004 ja sitä aiemmille vuosille pitäisi mahdollisesti tarkistaa ylöspäin vielä ratkaisemattomien kysymysten vuoksi.

5. Kreikan hallituksen julkisen talouden strategian tavoitteena on alijäämän supistaminen alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuoteen 2006 mennessä, kuten neuvosto on EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukaisesti päättänyt. Tällöin hyödynnetään joukkoa tuloja lisääviä toimia sekä menoleikkauksia, jotka johtavat kaikella todennäköisyydellä perusylijäämien kasvuun. Tämän vuoksi Kreikan hallitus on hyväksynyt finanssipoliittisen toimenpidepaketin vuodelle 2005. Se täydentää vuoden 2005 talousarvioon jo sisällytettyjä toimia, joilla on pysyviä vaikutuksia myöhempiin vuosiin. Viiteskenaariossa asetetaan tavoitteeksi julkisen talouden alijäämän supistaminen 3,6 prosenttiyksiköllä ohjelmakauden aikana, jolloin vuoden 2004 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen laskisi vuoteen 2007 mennessä 2,4 prosenttiin. Perusjäämän odotetaan kasvavan huomattavasti vuoden 2004 0,4 prosentin alijäämästä aina 1,8 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2005. Ohjelmakauden lopussa sen odotetaan kasvavan 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

6. On olemassa vaara, että vuoden 2005 ja sitä seuraavien vuosien julkisen talouden toteutuma on ohjelmassa esitettyä huonompi. Erityisesti sosiaaliturvamaksujen ja julkisten reaalimenojen kehittyminen on saatettu ennakoida suotuisaksi, kun taas suunniteltuja sopeuttamistoimia ei ole eritelty riittävästi varsinkaan ohjelman myöhempien vuosien osalta. Ohjelmassa ei ole myöskään esitetty toimia vuotta 2004 ja sitä edeltäviä vuosia koskevien uusien tilastollisten tarkistusten mahdollisten vaikutusten korjaamiseksi. Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että ne ovat valmiita toteuttamaan vuonna 2005 jo hyväksyttyjen toimenpiteiden lisäksi ylimääräisiä toimenpiteitä 2006 supistaakseen alijäämän alle 3 prosentin viitearvon vuonna 2006, kuten neuvosto on edellyttänyt. Ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys ei tarjoa riittävää varmuusmarginaalia varmistamaan, ettei alijäämän raja-arvo ylity tavanomaisissa suhdannevaihteluissa. Se ei myöskään tarjoa riittävää varmuutta siitä, että vakaus- ja kasvusopimuksessa keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu lähellä tasapainoa oleva tai ylijäämäinen julkisen talouden rahoitusasema saavutetaan ohjelmakauden aikana.

7. Velkasuhteen arvioidaan laskevan vuoden 2004 110,5 prosentista suhteessa BKT:hen vain vähän, 109,5 prosenttiin vuonna 2005. Vuonna 2006 suhteen arvioidaan olevan 107,2 prosenttia ja vuonna 2007 104,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkaa lisäävät merkittävät virta-varanto-korjauserät estävät kuitenkin velan pienenemisen nopeutumisen. Kyseisten erien määrä on laskenut vuodesta 2004, mutta niiden odotetaan pysyvän huomattavina suunnitelluista yksityistämisistä huolimatta. Velkasuhteen kehitys ei ehkä ole niin suotuisaa kuin on ennustettu, kun otetaan huomioon edellä mainitut julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät riskit.

8. Kreikan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys näyttää olevan suuressa vaarassa myös väestön ikääntymisestä julkiselle taloudelle aiheutuvien merkittävien kustannusten vuoksi. Ikääntymiseen liittyvien menojen oletettu huomattava kasvaminen viittaa siihen, että on tarpeen toteuttaa julkisten eläkemenojen valvomiseen tähtääviä lisätoimia, kuten suunniteltujen uudistusten määrätietoinen läpivienti.

9. Tarkistuksessa esitetyt talouspoliittiset linjat ovat osittain yhdenmukaiset maakohtaisten talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa julkisen talouden osalta. Erityisesti on huomattava, ettei ohjelmassa esitetä riittävästi tehokkaita toimia lähellä tasapainoa olevan tai ylijäämäisen rahoitusaseman saavuttamiseksi. Suhdannekorjattu alijäämä on laskettu komission yksiköissä viiteskenaarion tiedoista yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti. Vaikka sen oli ohjelmassa odotettu parantuvan vuosittain vähintään 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen, se pysynee koko ohjelmakauden ajan yli 3 prosentissa suhteessa BKT:hen. Kun kuitenkin otetaan huomioon jo toteutetut toimet julkisen talouden epätasapainon korjaamiseksi, julkista taloutta koskeva strategia on yhdenmukainen neuvoston Kreikalle 17 päivänä helmikuuta EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukaisesti esittämien suositusten kanssa. Niinpä liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä ei ole tarpeen ryhtyä tällä hetkellä lisätoimiin. Neuvoston vaatimuksissa esitetyn mukaisesti yhdenmukaisuutta kyseisten suositusten kanssa tullaan arvioimaan uudestaan Kreikan viranomaisten lokakuussa esittämän raportin perusteella.

* * *

Edellä esitetyn arvion perusteella neuvosto katsoo, että Kreikan olisi

- toteutettava tarvittavat pysyvät toimenpiteet liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2006

- supistettava suhdannekorjattua alijäämää vähintään 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen vuodesta 2007 lähtien ensisijaisesti perusmenojen valvonnalla, joka johtaa lähellä tasapainoa olevaan tai ylijäämäiseen rahoitusasemaan keskipitkällä aikavälillä

- tehostettava toimia muiden velan määrään vaikuttavien tekijöiden kuin nettoluotonoton tunnistamiseksi ja valvomiseksi, jotta voitaisiin varmistaa julkisen bruttovelan supistuminen siten, että viitearvoa lähemmäs päästäisiin nopeammin

- valvottava julkisia eläkemenoja ja toteutettava määrätietoisesti aiotut uudistukset, joilla varmistetaan julkisen talouden kestävyys;

- parannettava entisestään julkista taloutta koskevien tietojen keruuta ja käsittelyä yhteistyössä Eurostatin kanssa erityisesti tehostamalla mekanismeja, joilla varmistetaan kyseisen tiedon toimittaminen ripeästi ja oikeassa muodossa.

Tärkeimpien makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

2004 | 2005 | 2006 | 2007 |

BKT:n määrä (muutos, %) | VO maaliskuu 2005 | 4,2 | 2,9 | 3,0 | 3,0 |

KOM maaliskuu 2005 | 4,2 | 2,9 | 3,1 |

VO joulukuu 2003 | 4,2 | 4,0 | 3,8 | ei saatavilla |

YKHI-inflaatio (%) | VO maaliskuu 2005 | 3,0 | ei saatavilla | ei saatavilla | ei saatavilla |

KOM maaliskuu 2005 | 3,0 | 3,2 | 3,2 |

VO joulukuu 2003 | 3,0 | 2,8 | 2,6 | ei saatavilla |

Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen)(*) | VO maaliskuu 2005 | -6,1 | -3,7 | -2,9 | -2,4 |

KOM maaliskuu 2005 | -6,1 | -4,5 | -4,4 |

VO joulukuu 2003 | -1,2 | -0,5 | 0,0 | ei saatavilla |

Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen)(*) | VO maaliskuu 2005 | -0,4 | 1,8 | 2,7 | 3,3 |

KOM maaliskuu 2005 | -0,4 | 1,0 | 1,0 |

VO joulukuu 2003 | 4,7 | 5,1 | 5,3 | ei saatavilla |

Suhdannekorjattu rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen)(*) | VO maaliskuu 20051 | -7,0 | -4,4 | -3,5 | -3,0 |

KOM maaliskuu 2005 | -7,1 | -5,5 | -5,3 |

VO joulukuu 2003 | -1,2 | -0,5 | 0,0 | ei saatavilla |

Julkisen talouden bruttovelka (% suhteessa BKT:hen) | VO maaliskuu 2005 | 110,5 | 109,5 | 107,2 | 104,7 |

KOM maaliskuu 2005 | 110,5 | 110,5 | 108,9 |

VO joulukuu 2003 | 98.5 | 94.6 | 90.5 | Ei saatavilla |

Huom: 1 Komission yksiköiden laskelmat, jotka perustuvat ohjelman tietoihin. (*) Komission ennusteissa ei oteta huomioon 29 päivänä maaliskuuta julkistettuja toimia. Lähteet: Vakausohjelma, maaliskuun 2005 korjattu tarkistus (VO); komission yksiköiden kevään 2005 talousennuste (KOM); komission yksiköiden laskelmat. |

[1] EUVL L 209, 2.8.1997. Kaikki tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät Internet-osoitteesta:http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm.

[2] Talous- ja rahoituskomitean tarkistettu lausunto vakaus- ja lähentymisohjelmien sisällöstä ja muodosta, hyväksytty Ecofin-neuvostossa 10.7.2001.

[3] KOM(2002) 668, 27.11.2002.

[4] Komission tiedonanto Kreikan toteuttamista toimenpiteistä neuvoston sille EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukaisesti esitettämän vaatimuksen perusteella, jonka mukaan sen on toteutettava liiallisen alijäämän korjaamisen edellyttämät toimenpiteet (SEK(2005) 443, 6.4.2005).

[5] EUVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Kaikki asiakirjat, joihin tässä lausunnossa viitataan, on julkaistu seuraavilla Internet-sivuilla: http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm.