[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 15.12.2005

KOM(2005) 125 lopullinen

2005/0028 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

väkevien alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Tämän asetusluonnoksen lähtöajatuksina ovat seuraavat seikat:

- nykyiseen tislattuja (väkeviä) alkoholijuomia koskevaan lainsäädäntöön perustuvan asetuksen sovellettavuuden, luettavuuden ja selkeyden parantaminen

- kahden tislattuja (väkeviä) alkoholijuomia koskevan asetuksen yhdistäminen yhdeksi asetukseksi

- väkevien alkoholijuomien täsmällisesti määritellyn politiikan käyttöönottaminen tuotteiden nykymääritelmiin perustuvien kolmen tuoteluokan pohjalta

- joustavuuden lisääminen muuttamalla liitteiden muuttamismenettelyä siten, että komissio voi muuttaa liitteitä väkeviä alkoholijuomia käsittelevää hallintokomiteaa kuultuaan (nykyisellään liitteitä voidaan muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyllä)

- asetusten mukauttaminen uusia teknisiä vaatimuksia vastaaviksi

- asetusten mukauttaminen WTO-vaatimuksia (myös TRIPS-sopimusta) vastaaviksi

- uusien maantieteellisten merkintöjen hyväksymisperusteiden määrittely.

ASETUKSEN RAKENNE

Väkeviä alkoholijuomia koskeva asetusluonnos koostuu neljästä luvusta ja kolmesta liitteestä.

I luvussa vahvistetaan väkevien alkoholijuomien määritelmä ja luokittelu.

Käyttöön otetaan kolme väkevien alkoholijuomien luokkaa:

- ’tislatut väkevät alkoholijuomat': Tähän valioluokkaan kuuluvat tislatut väkevät alkoholijuomat, jotka ovat tislattujen alkoholijuomien puhtaimmassa muodossa eivätkä sisällä maatalousperäistä etyylialkoholia ja joissa sallitaan ainoastaan luontaiset aromiaineet. Tällaisia juomia ovat muun muassa rommi, viski ja brandy;

- ’väkevät erityisalkoholijuomat’: Tähän erillisluokkaan kuuluvat väkevät alkoholijuomat, jotka voivat sisältää maatalousperäistä etyylialkoholia ja luontaisenkaltaisia aromiaineita, joskin tarkasti määritellyssä ja rajoitetussa muodossa. Tällaisia juomia ovat muun muassa gini, votka ja likööri;

- ’muut väkevät alkoholijuomat’: Tähän avoimeen luokkaan kuuluvat tuotteet, jotka voivat sisältää maatalousperäistä etyylialkoholia sekä aromiaineita, makeutusaineita ja muita aineita.

II luvussa käsitellään väkevien alkoholijuomien kuvaamista, esittelyä ja merkintöjä.

Asetuksessa luodaan johdonmukainen järjestelmä, joka perustuu perinteisiin tapoihin ja vakiintuneisiin luokkiin. Pyrkimyksenä on, että kuluttaja saa selkeää tietoa tuotteen laadusta, sillä tuottajan on annettava kaikki tarvittavat tiedot, jotta kuluttajaa ei johdettaisi harhaan.

III luvussa vahvistetaan maantieteellisiä merkintöjä koskevat säännöt, jotka perustuvat Euroopan yhteisön kansainvälisiin sitoumuksiin.

Asetuksen (ETY) N:o 1576/89 liitteessä II luetellut maantieteelliset merkinnät sisällytetään tähän asetusluonnokseen, kuten myös kyseisen asetuksen säädösosassa mainitut maantieteelliset merkinnät ( Grappa , Korn , Pacharan , Ouzo jne.). EY:n tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön huomioon ottamiseksi asetusluonnoksessa säädetään kuitenkin, että kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä koskevat tuote-eritelmät on julkaistava seitsemän vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

Uudessa asetuksessa otetaan huomioon TRIPS-sopimuksessa esitetyt kriteerit, jotka luovat perusteen uusien maatieteellisten merkintöjen sisällyttämiselle asetuksen liitteeseen III.

III luvussa viitataan myös liitteeseen III, jossa hyväksytyt maantieteelliset merkinnät luetellaan.

IV luku sisältää yleiset ja siirtymäkauden säännökset sekä loppusäännökset.

Liitteessä I esitetään väkevien alkoholijuomien tuotantoa koskevat tekniset määritelmät.

Liitteessä II luetellaan väkevät alkoholijuomat, jotka voidaan sisällyttää asetuksessa vahvistettuihin luokkiin. Siinä esitetään tuotteiden ominaisuudet järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti.

Liitteessä III luetellaan edellä kuvatut maantieteelliset merkinnät.

Ehdotuksella ei ole vaikutusta yhteisön talousarvioon.

2005/0028 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

väkevien alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattaa perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsoo seuraavaa:

1. Väkevien alkoholijuomien alaa on onnistuneesti säännelty tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 29 toukokuuta 1989 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1576/89 [1] ja tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yksityiskohtaisista täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä huhtikuuta 1990 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 1014/90 [2]. Eräiden väkevien alkoholijuomien määritelmiin, kuvaukseen, esittelyyn ja merkintöihin sovellettavia sääntöjä on kuitenkin viimeaikaisten kokemusten perusteella tarpeen selkeyttää. Sen vuoksi asetus (ETY) N:o 1576/89 olisi kumottava ja korvattava uudella asetuksella.

2. Väkevien alkoholijuomien ala on tärkeä sekä yhteisön kuluttajien että tuottajien kannalta. Alalla sovellettavilla toimenpiteillä olisi pyrittävä parantamaan kuluttajansuojaa, estämään vilpilliset käytänteet ja edistämään markkinoiden avoimuutta ja tervettä kilpailua. Näin toimenpiteillä suojataan yhteisön väkevien alkoholijuomien maine, jonka ne ovat saavuttaneet yhteisön ja maailmanmarkkinoilla, sillä väkevien alkoholijuomien tuotannossa sovelletut perinteiset käytänteet ja lisääntynyt kuluttajansuojan ja tiedotuksen tarve otetaan huomioon. Huomioon olisi otettava myös tekniset innovaatiot silloin kun niillä voidaan parantaa tuotteiden laatua.

3. Väkevät alkoholijuomat olisi luokiteltava kolmeen luokkaan täsmällisten tuotanto- ja merkintäperusteiden mukaan kyseisiä juomia koskevan lainsäädännön järjestelmällisyyden lisäämiseksi.

4. Tässä asetuksessa vahvistettavien sääntöjen pääkohteena olisi edelleen oltava väkevien alkoholijuomien määritelmät. Määritelmien olisi edelleen oltava perinteisten laatukäytänteiden mukaisia, mutta ne olisi saatettava ajan tasalle, jos aiempia määritelmiä ei ole ollut tai ne ovat olleet riittämättömiä tai jos niitä voidaan parantaa teknisen kehityksen perusteella.

5. Kuluttajien odotusten täyttämiseksi ja perinteisten käytänteiden noudattamiseksi väkevien alkoholijuomien valmistuksessa käytettävän etyylialkoholin olisi oltava peräisin yksinomaan maataloudesta. Näin myös varmistetaan markkinat maatalouden perustuotteille.

6. Väkevien alkoholijuomien alan tärkeyden ja monimutkaisuuden vuoksi on aiheellista vahvistaa kyseisten juomien kuvausta ja esittelyä koskevat erityistoimenpiteet, jotka ulottuvat pidemmälle kuin myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY [3] vahvistetut horisontaaliset säännöt. Näillä toimenpiteillä pyritään myös estämään ilmaisun ”väkevä alkoholijuoma” ja väkevien alkoholijuomien nimien väärinkäyttö tuotteissa, jotka eivät ole määritelmän mukaisia.

7. Väkevien alkoholijuomien korkean laatutason ja alan monimuotoisuuden mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava antaa tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä tiukempia tai täydentäviä sääntöjä, jotka koskevat niiden alueella tuotettujen väkevien alkoholijuomien tuotantoa, kuvaamista, esittelyä ja erityismerkintöjä.

8. Kuluttajien etujen huomioon ottamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin yhteisön markkinoilla myytäviin väkeviin alkoholijuomiin riippumatta siitä, onko ne tuotettu yhteisössä vai kolmansissa maissa. Korkealaatuisten väkevien alkoholijuomien viennin huomioon ottamiseksi sekä yhteisön väkevien alkoholijuomien maineen säilyttämiseksi ja parantamiseksi maailmanmarkkinoilla tätä asetusta olisi sovellettava myös väkeviin alkoholijuomiin, joita tuotetaan yhteisössä vientiä varten.

9. Väkeviin alkoholijuomiin sovelletaan elintarvikkeissa sallittuja aromeja ja niiden valmistusaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 22 päivänä kesäkuuta 1988 annettua neuvoston direktiiviä 88/388/ETY [4]. Sen vuoksi tässä asetuksessa on tarpeen vahvistaa vain sellaiset säännöt, joita ei jo säädetä kyseisessä direktiivissä.

10. On tärkeää ottaa asianmukaisesti huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen, jäljempänä 'TRIPS-sopimus’, määräykset ja erityisesti sen 22 ja 23 artikla sekä tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen, joka on neuvoston päätöksellä 94/800/EY [5] hyväksytyn tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen olennainen osa, määräykset.

11. Koska maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14 päivänä heinäkuuta 1992 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2081/92 [6] ei sovelleta väkeviin alkoholijuomiin, niiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevista säännöistä olisi säädettävä tässä asetuksessa. Olisi laadittava luettelo maantieteellisistä merkinnöistä, jotka osoittavat väkevän alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, jos väkevän alkoholijuoman tunnettu laatu, maine tai muu luonteenpiirre liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.

12. Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [7] mukaisesti.

13. Siirryttäessä asetuksessa (ETY) N:o 1576/89 säädettyjen sääntöjen soveltamisesta tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen soveltamiseen voi ilmetä vaikeuksia, joita ei käsitellä tässä asetuksessa. Sen vuoksi olisi säädettävä, että komissio voi vahvistaa tarvittavat siirtymätoimenpiteet. Lisäksi komissio olisi valtuutettava ratkaisemaan väkevien alkoholijuomien alan käytännön ongelmia,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU VÄKEVIEN ALKOHOLIJUOMIEN MÄÄRITELMÄ JA LUOKITTELU

1 artikla Väkevän alkoholijuoman määritelmä

Tässä asetuksessa ’väkevällä alkoholijuomalla’ tarkoitetaan alkoholipitoista nestettä:

a) joka on tarkoitettu nautittavaksi;

b) jolla on erityiset aistinvaraiset ominaisuudet;

c) jonka alkoholipitoisuus on vähintään 15 ja enintään 80 tilavuusprosenttia;

d) joka on tuotettu:

i) joko suoraan:

- tislaamalla luonnollisista käymistuotteista lisättyjen aromien kanssa tai ilman, ja/tai

- maseroimalla kasviperäisiä aineita, ja/tai

- lisäämällä aromeja, sokereita tai muita liitteessä I olevassa 1 kohdassa lueteltuja makeutusaineita ja/tai muita maataloustuotteita tässä asetuksessa määriteltyyn maatalousperäiseen etyylialkoholiin ja/tai maatalousperäiseen tisleeseen ja/tai väkevään alkoholijuomaan;

ii) tai sekoittamalla väkevää alkoholijuomaa:

- muiden väkevien alkoholijuomien kanssa, ja/tai

- maatalousperäisen etyylialkoholin tai (maatalousperäisen) tisleen kanssa,

- alkoholijuomien kanssa,

- juomien kanssa.

CN-koodeihin 2203, 2204, 2205, 2206 ja 2207 kuuluvia juomia ei kuitenkaan katsota väkeviksi alkoholijuomiksi.

2 artikla Etyylialkoholin alkuperä

Väkevien alkoholijuomien ja kaikkien niiden ainesosien valmistuksessa käytettävän etyylialkoholin on oltava maatalousperäistä.

Väkevien alkoholijuomien valmistuksessa väriaineiden, aromien tai muiden sallittujen lisäaineiden laimentamiseen tai liuottamiseen käytettävän etyylialkoholin on oltava maatalousperäistä.

Etyylialkoholin on oltava peräisin EY:n perustamissopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista, jollei tämän asetuksen liitteessä II mainituille tuotteille vahvistetuista rajoituksista muuta johdu.

3 artikla Väkevien alkoholijuomien luokat

Väkevät alkoholijuomat luokitellaan seuraavasti:

a) ’tislattuja väkeviä alkoholijuomia’ ovat liitteessä II olevaan luokkaan A kuuluvat tuotteet;

b) ’väkeviä erityisalkoholijuomia’ ovat liitteessä II olevaan luokkaan B kuuluvat tuotteet;

c) ’muita väkeviä alkoholijuomia’ ovat liitteessä II olevaan luokkaan C kuuluvat tuotteet.

4 artikla Väkevien alkoholijuomien luokkia koskevat yleiset säännöt

1. Rajoittamatta liitteessä II olevaan luokkaan A kuuluville tuotteille vahvistettujen erityisten sääntöjen soveltamista ’tislatun väkevän alkoholijuoman’ on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) sen on oltava valmistettu alkoholikäymisellä ja tislaamalla yksinomaan liitteen II määritelmien mukaisista raaka-aineista;

b) se ei saa sisältää maatalousperäistä etyylialkoholia eikä (maatalousperäistä) tislettä;

c) se ei saa sisältää muita aromiaineita kuin direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita;

d) sen on oltava makeutettu ainoastaan tuotteen loppumaun pyöristämiseksi tämän asetuksen liitteessä I olevien teknisten määritelmien ja vaatimusten mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltion erityinen lainsäädäntö.

2. Rajoittamatta liitteessä II olevaan luokkaan B kuuluville tuotteille vahvistettujen erityisten sääntöjen soveltamista ’väkevä erityisalkoholijuoma’ voi:

a) olla valmistettu jostakin EY:n perustamissopimuksen liitteessä I luetellusta maataloustuotteesta;

b) sisältää maatalousperäistä etyylialkoholia tai (maatalousperäistä) tislettä;

c) sisältää direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja ii alakohdassa määriteltyjä luontaisenkaltaisia aromiaineita sekä mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita;

d) olla makeutettu tuotteen erityisominaisuuksien saavuttamiseksi tämän asetuksen liitteessä I olevien teknisten määritelmien ja vaatimusten mukaisesti.

3. Rajoittamatta liitteessä II olevaan luokkaan C kuuluville tuotteille vahvistettujen erityisten sääntöjen soveltamista ’muu väkevä alkoholijuoma’ voi:

a) olla valmistettu jostakin EY:n perustamissopimuksen liitteessä I luetellusta maataloustuotteesta ja/tai ihmisravinnoksi tarkoitetusta elintarvikkeesta;

b) sisältää maatalousperäistä etyylialkoholia tai (maatalousperäistä) tislettä;

c) sisältää direktiivissä 88/388/ETY määriteltyjä aromiaineita ja -valmisteita;

d) olla makeutettu tuotteen erityisominaisuuksien saavuttamiseksi tämän asetuksen liitteessä I olevien teknisten määritelmien ja vaatimusten mukaisesti.

5 artikla Jäsenvaltioiden lainsäädäntö

Jäsenvaltiot voivat vahvistaa liitteessä II esitettyjä sääntöjä tiukempia tai täydentäviä sääntöjä, jotka koskevat niiden alueella tuotettujen väkevien alkoholijuomien tuotantoa, kuvaamista, merkitsemistä, pakkaamista ja esittelyä ja jotka ovat yhteisön lainsäädännön mukaiset.

II LUKU VÄKEVIEN ALKOHOLIJUOMIEN KUVAUKSET, ESITTELYT JA MERKINNÄT

6 artikla Myyntinimitys

Direktiivin 2000/13/EY 5 artiklan mukaisesti nimitykseen, jolla väkevää alkoholijuomaa myydään, jäljempänä ’myyntinimitys’, sovelletaan tämän luvun säännöksiä.

7 artikla Myyntinimityksiä koskevat erityiset säännöt

1. Väkevällä alkoholijuomalla, joka on liitteessä II olevaan luokkaan A tai B kuuluvalle tuotteelle vahvistetun eritelmän mukainen, on oltava asianomaiselle tuotteelle kyseisessä kohdassa vahvistettu myyntinimitys.

2. Väkevällä alkoholijuomalla, joka on liitteessä II olevaan luokkaan C kuuluvalle tuotteelle vahvistetun eritelmän mukainen, on oltava myyntinimitys ”väkevä alkoholijuoma". Kyseistä myyntinimitystä ei saa täydentää eikä muuttaa eikä siihen saa lisätä mitään.

3. Jos väkevä alkoholijuoma täyttää useamman kuin yhden väkeville alkoholijuomille vahvistetun luokan edellytykset, sitä voidaan myydä yhdellä tai useammalla liitteessä II olevassa luettelossa mainitulla kyseisten väkevien alkoholijuomien luokkien osalta vahvistetulla nimellä.

4. Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja myyntinimityksiä ei saa millään tavalla käyttää kuvaamaan tai esittelemään muuta juomaa kuin väkevää alkoholijuomaa, jonka nimitys on liitteessä II olevassa luettelossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 kohdan soveltamista.

5. Myyntinimitykseen voi III luvun mukaisesti lisätä liitteessä III olevan maantieteellisen merkinnän tai sen voi korvata kyseisellä merkinnällä, jos tämä ei johda kuluttajaa harhaan.

6. Alkoholipitoisia nesteitä ei saa kuvata, esitellä eikä merkitä sellaisilla liitesanoilla tai sanonnoilla kuin ”kaltainen”, ”tyyppinen”, ”tyylinen”, ”tapaan valmistettu”, ”makuinen”, eikä muilla vastaavilla ilmaisuilla yhdistettynä tässä asetuksessa tarkoitettuun myyntinimitykseen ja/tai maantieteelliseen merkintään.

7. Väkevän alkoholijuoman myyntinimitystä ei saa korvata tavaramerkillä, tuotenimellä eikä keksityllä nimellä.

8. Liitteessä II olevat nimet voidaan sisällyttää ainesosien luetteloon, jos niitä käytetään direktiivin 2000/13/EY täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten mukaisesti.

8 artikla Myyntinimitysten ja maantieteellisten merkintöjen käyttöä koskevat erityiset säännöt

1. Liitteessä II olevaan luokkaan A tai B kuuluvia nimityksiä ja liitteeseen III sisältyviä maantieteellisiä merkintöjä on kiellettyä käyttää yhdistetyssä ilmaisussa, kuten myös viittausta kyseisiin nimityksiin elintarvikkeiden esillepanossa, jollei alkoholi ole yksinomaan peräisin mainitusta väkevästä alkoholijuomasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY soveltamista.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta ilmaisujen ”amer” ja ”bitter” mahdolliseen käyttöön tuotteissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja perinteisten valmistusmenetelmien huomioon ottamiseksi liitteessä II olevan 31 kohdan d alakohdassa olevia yhdistettyjä ilmaisuja voidaan käyttää yhteisössä valmistettujen liköörien esittelyssä kyseisessä kohdassa vahvistetuin edellytyksin.

9 artikla Juomasekoitusten kuvaukset, esittelyt ja merkinnät

1. Myyntinimitys ”väkevä alkoholijuoma” on merkittävä etikettiin näkyvään kohtaan helposti havaittavalla ja luettavalla tavalla, jos liitteessä II olevaan luokkaan A kuuluvaa tislattua väkevää alkoholijuomaa sekoitetaan:

a) yhteen tai useampaan väkevään alkoholijuomaan; ja/tai

b) yhteen tai useampaan (maatalousperäiseen) tisleeseen; ja/tai

c) maatalousperäiseen etyylialkoholiin.

Kyseistä myyntinimitystä ei saa täydentää eikä muuttaa eikä siihen saa lisätä mitään.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta siinä tarkoitettujen juomasekoitusten kuvauksiin, esittelyihin eikä merkintöihin, jos ne täyttävät jonkin liitteessä II olevaan luokkaan A tai B kuuluvan tuotteen määritelmän.

3. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun sekoituksen tuloksena olevien tuotteiden kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä saa käyttää jotain tämän asetuksen liitteessä II olevaan luokkaan A tai B kuuluvaa ilmaisua, jota edeltää ilmaisu ”alkoholijuomasekoitus”, jos kyseinen ilmaisu ei ole osa myyntinimitystä vaan ainoastaan merkitty samaan visuaaliseen kenttään kuin juomasekoituksen alkoholiainesosien luettelo, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY soveltamista.

Ilmaisu ”alkoholijuomasekoitus” on merkittävä samanlaisin kirjaimin ja samaa kirjasintyyppiä ja väriä käyttäen kuin myyntinimitys. Kirjainten enimmäiskoko on puolet myyntinimityksessä käytettyjen merkkien koosta.

4. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen juomasekoitusten merkinnöissä ja esittelyssä kunkin alkoholiainesosan osuus on merkittävä ilmaisulla ”til-%" määrien mukaisessa alenevassa suuruusjärjestyksessä. Kunkin alkoholiainesosan osuus on kyseisen ainesosan puhtaan alkoholin tilavuuden osuus sekoituksen puhtaan alkoholin kokonaistilavuudesta.

10 artikla Väkevien alkoholijuomien kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskevat erityiset säännökset

1. Jos väkevän alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä ilmoitetaan maatalousperäisen etyylialkoholin valmistamiseen käytetty raaka-aine, kaikki käytetyt maatalousperäiset alkoholit on mainittava määrien mukaisessa alenevassa järjestyksessä.

2. Väkevän alkoholijuoman kuvaukseen, esittelyyn tai merkintöihin voidaan lisätä ilmaisu ”sekoite” ( blend ), jos tuote on valmistettu yhdistämällä.

3. Jos väkevän alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä ilmoitetaan kypsytysaika tai ikä tai viitataan siihen, sen on koskettava nuorinta alkoholiainesosaa edellyttäen, että tuote on vanhennettu veroviranomaisen tai muun yhtä luotettavan elimen valvonnassa.

11 artikla Lyijypohjaisten kapselien tai kalvojen käyttökielto

Väkeviä alkoholijuomia ei saa pitää hallussa myyntiä varten tai laskea liikkeeseen lyijypohjaisilla kapseleilla tai kalvoilla päällystetyin sulkimin suljetuissa säiliöissä.

12 artikla Kielten käyttö väkevien alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä

1. Tässä asetuksessa säädetyt tiedot on annettava yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä siten, että loppukuluttaja voi helposti ymmärtää jokaisen kohdan, jollei ostajille anneta tietoa muulla tavalla.

2. Liitteessä II kursiivilla esitettyjä ilmaisuja ja liitteessä III lueteltuja maantieteellisiä merkintöjä ei käännetä.

3. Valmistusmaan virallisen kielen käyttö on sallittua, jos tuote on peräisin kolmannesta maasta ja jos tässä asetuksessa säädetyt tiedot annetaan myös jollakin yhteisön virallisella kielellä siten, että kuluttaja voi helposti ymmärtää jokaisen kohdan.

4. Jollei 14 artiklan mukaisesti ole myönnetty poikkeusta, tässä asetuksessa säädetyt tiedot voidaan toistaa jollain muulla kuin yhteisön virallisella kielellä yhteisöstä peräisin olevissa vientiin tarkoitetuissa tuotteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

III LUKU MAANTIETEELLISET MERKINNÄT

13 artikla Maantieteelliset merkinnät

1. Tätä asetusta sovellettaessa ’maantieteellisellä merkinnällä’ tarkoitetaan merkintää, joka osoittaa väkevän alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, jos kyseisen väkevän alkoholijuoman laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.

2. Maantieteelliset merkinnät luetellaan liitteessä III.

3. Nimityksiä, joista on tullut yleisnimiä, ei voi rekisteröidä liitteeseen III.

Liitteessä III luetelluista maantieteellisistä merkinnöistä ei voi tulla yleisnimiä.

Nimitys, josta on tullut yleisnimi, tarkoittaa väkevän alkoholijuoman nimeä, joka on muuttunut tuotetyypin yleisnimeksi siitä huolimatta, että se liittyy siihen paikkakuntaan tai alueeseen, jossa tuotetta alun perin tuotettiin tai pidettiin kaupan.

14 artikla Maantieteellisten merkintöjen suoja

1. Rajoittamatta 8 artiklan soveltamista liitteessä III luetellut maantieteelliset merkinnät on suojattu:

a) suoralta tai välilliseltä kaupalliselta käytöltä tuotteissa, joita rekisteröinti ei koske, siinä määrin kuin tuotteet ovat verrattavissa asianomaisella maantieteellisellä nimityksellä rekisteröityihin tuotteisiin tai siinä määrin kuin nimityksen käytöllä voi hyötyä suojatun nimityksen maineesta;

b) väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteen oikea alkuperä on merkitty tai vaikka suojattu nimi on käännetty tai siihen on liitetty sellainen ilmaisu kuin ”kaltainen”, ”tyyppinen”, ”tyylinen”, ”tapaan valmistettu”, ”makuinen” tai muu vastaava ilmaisu;

c) muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen lähtöisyyttä, alkuperää, laatua tai olennaisia ominaisuuksia, joita käytetään tuotteen kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä tavalla, joka voi antaa väärän kuvan tuotteen alkuperästä;

d) muulta käytöltä, joka saattaisi johtaa yleisöä harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

2. Sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää väkevän alkoholijuoman alkuperän osoittavan maantieteellisen merkinnän tai muodostuu sellaisesta, on evättävä tai peruttava, jos kyseisen tavaramerkin käyttö johtaisi johonkin 1 kohdassa tarkoitetuista tilanteista.

3. Jos tavaramerkkiä on haettu tai se on rekisteröity hyvässä uskossa tai siihen on saatu oikeudet käyttämällä sitä hyvässä uskossa joko ennen 1 päivää tammikuuta 1996 tai ennen kuin maantieteellinen merkintä on rekisteröity alkuperämaassa, tämä asetus ei rajoita tavaramerkin rekisteröintikelpoisuutta, rekisteröinnin pätevyyttä eikä käyttöoikeutta sillä perusteella, että tällainen tavaramerkki on samanlainen tai samankaltainen kuin tämän asetuksen nojalla suojattu maantieteellinen merkintä.

Tämä kohta ei rajoita maantieteellisen merkinnän haltijan oikeutta käyttää sitä elinkeinotoiminnassa hyvää liiketapaa noudattaen neuvoston direktiivin 89/104/ETY [8] 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 [9] 12 artiklan b alakohdan mukaisesti.

15 artikla Maantieteellisten merkintöjen rekisteröinti

1. Hakemukset maantieteellisen merkinnän sisällyttämiseksi liitteeseen III on jätettävä komissiolle jollakin yhteisön virallisista kielistä tai siten, että sen liitteenä on käännös jollekin yhteisön viralliselle kielelle. Hakemusten liitteenä on oltava tekninen asiakirja, joka sisältää tuote-eritelmän, jonka mukainen asianomaisen väkevän alkoholijuoman on oltava. Tekninen asiakirja julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Luonnolliset tai oikeushenkilöt, joilla on oikeutettu etu, voivat kolmen kuukauden kuluessa kyseisestä julkaisemisesta vastustaa maantieteellisen merkinnän sisällyttämistä liitteeseen III sillä perusteella, että tässä asetuksessa säädetyt edellytykset eivät täyty. Vastaväitteen on oltava asianmukaisesti perusteltu.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa on ilmoitettava ainakin seuraavat tiedot:

a) väkevän alkoholijuoman nimi, mukaan luettuna maantieteellinen merkintä;

b) maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus, mukaan luettuina tuotteen tai elintarvikkeen tärkeimmät fysikaaliset, kemialliset, mikrobiologiset ja/tai aistinvaraiset ominaisuudet;

c) maantieteellisen alueen rajaaminen;

d) kuvaus väkevän alkoholijuoman valmistusmenetelmästä ja tarvittaessa aidoista ja muuttumattomista paikallisista menetelmistä;

e) tiedot, joista selviää yhteys maantieteelliseen ympäristöön tai maantieteelliseen alkuperään;

f) yhteisön säännöksissä ja/tai kansallisissa säännöksissä mahdollisesti asetetut vaatimukset;

g) hakijan nimi ja osoite.

3. Päätös maantieteellisen merkinnän sisällyttämisestä liitteeseen III tehdään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ottaen huomioon tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyt vastaväitteet.

4. Tämän asetuksen mukaisen homonyymisen maantieteellisen merkinnän rekisteröinnissä on otettava asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytänteet sekä sekaannusten todennäköisyys ja erityisesti seuraavat seikat:

- homonyymistä nimitystä, joka saa yleisön ajattelemaan virheellisesti, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta, ei rekisteröidä, vaikka se kirjaimellisesti ottaen olisikin oikea sen alueen tai paikan osalta, jolta tai josta maataloustuotteet tai elintarvikkeet ovat peräisin, ja

- rekisteröidyn homonyymisen maantieteellisen merkinnän käyttö on sallittua vain sellaisten käytännössä vallitsevien edellytysten vallitessa, joilla varmistetaan, että rekisteröity homonyyminen nimitys voidaan jälkikäteen erottaa jo rekisteröidystä nimityksestä, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasavertainen kohtelu ja se, että kuluttajia ei johdeta harhaan.

5. Maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä koskevat riidat on annettava komissiolle virallisesti tiedoksi. Riidat on ratkaistava tämän luvun säännösten ja perinteisten oikeuksien perusteella 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

16 artikla Asetuksen (ETY) N:o 1576/89 mukaisesti suojatut maantieteelliset merkinnät

Maantieteellisistä merkinnöistä, jotka on tämän asetuksen voimaantullessa suojattu asetuksen (ETY) N:o 1576/89 mukaisesti, on toimitettava komissiolle tekninen asiakirja seitsemän vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

Kun komissio on tutkinut tekniset asiakirjat, ne julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

Jos teknistä asiakirjaa ei julkaista seitsemän vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, maantieteellisen merkinnän suoja raukeaa.

IV LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla Väkevien alkoholijuomien valvonta ja suojaaminen

1. Väkeviä alkoholijuomia koskeva valvonta on jäsenvaltioiden vastuulla. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen säännösten noudattamisen varmistamiseksi erityisesti nimeämällä yksi tai useampi viranomainen, joka varmistaa säännösten noudattamisen ja liitteeseen III sisältyvien maantieteellisten merkintöjen suojan.

2. Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat toisilleen tämän asetuksen soveltamisessa tarvittavat tiedot.

18 artikla Väkevien alkoholijuomien vienti

Yhteisöstä vietävien väkevien alkoholijuomien on oltava tämän asetuksen säännösten mukaisia lukuun ottamatta tapauksia, joille on myönnetty 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen poikkeus asianmukaisesti perustellun hakemuksen perusteella.

19 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa väkevien alkoholijuomien hallintokomitea, jäljempänä ’komitea’.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

20 artikla Liitteiden muuttaminen

Liitteitä voidaan muuttaa 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

21 artikla Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

22 artikla Siirtymäsäännökset ja muut erityissäännökset

Edellä 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistetaan tarvittaessa yksityiskohtaiset säännöt:

a) helpottamaan siirtymistä asetuksessa (ETY) N:o 1576/89 säädettyjen sääntöjen soveltamisesta tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen soveltamiseen;

b) erityisten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi esimerkiksi tekemällä pakollisiksi velvollisuus ilmoittaa joissakin tapauksissa pakkausmerkinnöissä valmistuspaikka kuluttajan harhaanjohtamisen estämiseksi sekä velvollisuus ylläpitää ja kehittää väkevien alkoholijuomien analysoinnissa sovellettavia yhteisön vertailumenetelmiä;

c) poikkeamiseksi joistakin tämän asetuksen säännöksistä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

23 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (ETY) N:o 1576/89.

24 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ...

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I TEKNISET MÄÄRITELMÄT JA VAATIMUKSET

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1) Makeuttaminen

Makeuttaminen tarkoittaa yhden tai useamman seuraavan tuotteen käyttöä väkevän alkoholijuoman valmistuksessa:

a) puolivalkoinen sokeri, valkoinen sokeri, puhdistettu valkoinen sokeri, dekstroosi, fruktoosi, glukoosisiirappi, nestemäinen sokeri, nestemäinen inverttisokeri ja inverttisokerisiirappi sellaisina kuin ne määritellään neuvoston direktiivissä 2001/111/EY [10];

b) puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu, tiivistetty rypäleen puristemehu, tuore rypäleen puristemehu;

c) poltettu sokeri, joka valmistetaan sakkaroosista pelkästään kuumentamalla sitä valvotuissa olosuhteissa ilman emäksiä, mineraalihappoja tai muita kemiallisia lisäaineita;

d) hunaja, sellaisena kuin se määritellään neuvoston direktiivissä 2001/110/ETY [11];

e) johanneksenleipäpuusiirappi;

f) muu luonnollinen hiilihydraatti, jolla on samanlainen vaikutus kuin edellä mainituilla tuotteilla;

g) makeutusaineet sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/35/EY [12].

2) Sekoittaminen

Sekoittaminen tarkoittaa kahden tai useamman erilaisen juoman yhdistämistä tai juoman yhdistämistä yhden tai useamman maatalousperäisen tisleen tai etyylialkoholin kanssa uuden juoman valmistamiseksi.

3) Maatalousperäinen etyylialkoholi

Maatalousperäisellä etyylialkoholilla on seuraavat ominaisuudet:

a) aistinvaraiset ominaisuudet: ei muuta havaittavaa makua kuin raaka-aineesta peräisin oleva;

b) vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina: 96,0 til-%;

c) jäämäpitoisuudet enintään:

i) kokonaishappopitoisuus etikkahappona ilmaistuna grammoina happoa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia: 1,5;

ii) esterit ilmaistuna grammoina etyyliasetaattia hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia: 1,3;

iii) aldehydit ilmaistuna grammoina asetaldehydiä hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia: 0,5;

iv) korkeammat alkoholit ilmaistuna grammoina 2-metyyli-1-propanolia hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia: 0,5;

v) metanoli ilmaistuna grammoina hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia: 50;

vi) kuiva-aine ilmaistuna grammoina hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia: 1,5;

vii) haihtuvat typpeä sisältävät emäkset ilmaistuna grammoina typpeä hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia: 0,1;

viii) furfuraali: ei havaittavissa.

4) Veden lisääminen

Väkevien alkoholijuomien valmistuksessa veden, mahdollisesti tislatun tai demineralisoidun, lisääminen on sallittua, jos veden laatu on neuvoston direktiivien 80/777/ETY [13] ja 80/778/ETY [14] täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten säännösten mukainen ja jos lisätty vesi ei muuta tuotteen luonnetta.

Vesi voi olla tislattua, demineralisoitua, ionivaihdettua tai pehmennettyä.

5) Yhdistäminen ( blending )

Yhdistämisellä ( blending ) tarkoitetaan kahden tai useamman sellaisen samaan luokkaan kuuluvan väkevän alkoholijuoman yhdistämistä, joiden koostumukset eroavat toisistaan vain vähän yhden tai useamman seuraavan tekijän osalta:

a) valmistusmenetelmä;

b) käytetyt tislauslaitteistot;

c) kypsytys- tai vanhentamisaika;

d) maantieteellinen tuotantoalue.

Tällä tavoin valmistettu väkevä alkoholijuoma on samaa väkevän alkoholijuoman tyyppiä kuin alkuperäiset väkevät alkoholijuomat ennen yhdistämistä.

6) Kypsytys tai vanhentaminen

Kypsytys tai vanhentaminen tarkoittaa tiettyjen reaktioiden luonnollista tapahtumaa tarkoituksenmukaisissa säiliöissä niin, että kyseinen väkevä alkoholijuoma saa siltä alkuaan puuttuneet aistinvaraiset ominaisuudet.

7) Maustaminen

Maustaminen on direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellyn yhden tai useamman aromin käyttämistä väkevien alkoholijuomien valmistuksessa.

8) Värjääminen

Värjääminen tarkoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/36/EY [15] määritellyn yhden tai useamman väriaineen käyttöä väkevien alkoholijuomien valmistuksessa.

9) (Maatalousperäinen) tisle

(Maatalousperäinen) tisle on alkoholipitoista nestettä, joka on valmistettu EY:n perustamissopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista ja alkoholikäymisen jälkeen tislattu, mutta jolla ei ole etyylialkoholin eikä väkevän alkoholijuoman ominaisuuksia, mutta edelleen on käytetystä raaka-aineesta peräisin oleva aromi ja maku.

Kun käytetty raaka-aine mainitaan erikseen, tisle on valmistettava kokonaan tästä raaka-aineesta.

10) Alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina

Alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on tuotteen sisältämän puhtaan, 20°:ssa mitatun alkoholin tilavuuden suhde kyseisen tuotteen kokonaistilavuuteen samassa lämpötilassa.

11) Haihtuvien aineiden pitoisuus

Haihtuvien aineiden pitoisuus tarkoittaa yksinomaan tislauksessa tai uudelleen tislauksessa käytetyistä raaka-aineista lähtöisin olevien muiden haihtuvien aineiden kuin etyyli- ja metyylialkoholin määrää väkevässä alkoholijuomassa.

12) Valmistuspaikka

Valmistuspaikka on paikka tai alue, jossa väkevälle alkoholijuomalle sen ominaispiirteet ja olennaiset määräävät laatuominaisuudet antava valmistuksen prosessivaihe tapahtuu.

13) Kuvaus

Kuvaus tarkoittaa etiketeissä, juoman mukana seuraavissa asiakirjoissa, kaupallisissa asiakirjoissa (erityisesti kauppalaskuissa ja lähetysluetteloissa) ja mainonnassa käytettyjä nimityksiä.

14) Pakkausmerkinnät

Pakkausmerkinnät tarkoittaa juomaa luonnehtivien ja samassa astiassa, myös sulkimessa, astiassa riippuvassa lapussa tai pullon kaulan päällystyksessä, olevien nimitysten ja muiden merkintöjen, tunnusten, kuvien ja merkkien kokonaisuutta.

15) Esittely

Esittely tarkoittaa ilmaisuja, joita käytetään astioissa (myös sulkimessa), pakkausmerkinnöissä ja pakkauksessa, mukana luettuina mainonta ja myynninedistäminen.

16) Pakkaus

Pakkaus tarkoittaa suojakääreitä, kuten papereita, erilaisia olkikääreitä, pahvi- ja puulaatikoita, joita käytetään yhden tai useamman astian kuljetukseen.

LIITE II VÄKEVIEN ALKOHOLIJUOMIEN LUOKAT

Luokka A: Tislatut väkevät alkoholijuomat

1. Rommi

a) Rommi on:

1) väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan joko ruokosokerin valmistuksessa tuotetusta melassista tai siirapista tai sokeriruokomehusta yksinomaan alkoholikäymisellä ja tislaamalla ja joka on tislattu siten, että tisle sisältää alkoholia vähemmän kuin 96 tilavuusprosenttia ja että tisleellä on rommille tyypilliset, selvästi erottuvat aistinvaraiset ominaisuudet; tai

2) väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan sokeriruokomehusta alkoholikäymisellä ja tislaamalla siten, että sillä on rommin tyypilliset aromiominaisuudet, ja jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 225 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia.

b) Rommin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Rommi ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Rommin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

e) Mainintaa ”perinteinen” saa täydentää liitteessä III olevassa 1 kohdassa esitetyllä maantieteellisellä merkinnällä silloin kun rommi valmistetaan tislaamalla enintään 80 tilavuusprosentin vahvuiseksi sen jälkeen, kun yksinomaan asianomaisesta tuotantopaikasta peräisin olevia alkoholin valmistukseen soveltuvia tuotteita on alkoholikäytetty. Tällaisen rommin haihtuvien aineiden pitoisuuden on oltava vähintään 225 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia, eikä sitä saa makeuttaa eikä maustaa. Ilmaisun ”perinteinen” käyttö ei estä käyttämästä nimikkeeseen ”rommi” liitettäviä ilmaisuja ”sokerin tuotannosta peräisin oleva” tai ”maatalous-”.

Tämä säännös ei estä käyttämästä ilmaisua ”perinteinen” kaikissa tämän säännöksen soveltamisalaan kuulumattomissa tuotteissa niitä koskevien erityiskriteerien mukaisesti.

2. Whisky tai whiskey

a) Whisky tai whiskey on väkevä alkoholijuoma:

1) joka valmistetaan tislaamalla mallastetusta viljasta tehtyä mäskiä joko muiden viljojen kokojyvien kanssa tai ilman niitä;

2) jonka valmistamisessa käytetyn mäskin tärkkelyksen muuttaa sokeriksi maltaan sisältämä diastaasi joko muiden luontaisten entsyymien kanssa tai ilman niitä;

3) jonka käymisen saa aikaan hiiva;

4) joka on tislattu yhden tai useamman kerran siten, että tisle sisältää alkoholia vähemmän kuin 94,8 tilavuusprosenttia ja että aromi ja maku on peräisin käytetyistä raaka-aineista;

5) jonka viimeistä tislettä on kypsytetty vähintään kolme vuotta enintään 700 litran vetoisissa puutynnyreissä.

Tisleellä, johon voidaan lisätä vain vettä ja sokerikulööriä, on oltava 1–5 kohdassa tarkoitetusta valmistusprosessista johtuva väri, aromi ja maku.

b) Whiskyn tai whiskeyn alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 40 tilavuusprosenttia.

c) Whisky tai whiskey ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Whiskyä tai whiskeyä ei saa makeuttaa eikä maustaa, eikä se saa sisältää muita lisäaineita kuin sokerikulööriä.

3. Viljasta tislattu väkevä alkoholijuoma

a) Viljasta tislattu väkevä alkoholijuoma on käyneestä viljamäskistä tislaamalla valmistettu väkevä alkoholijuoma, jonka aistinvaraiset ominaisuudet ovat peräisin käytetyistä raaka-aineista.

b) Viljasta tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.

c) Viljasta tislattu väkevä alkoholijuoma ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Viljasta tislatun väkevän alkoholijuoman valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

e) Jotta viljasta tislatusta väkevästä alkoholijuomasta voidaan käyttää nimitystä ”viljaviina”, se on valmistettava käyneestä viljamäskistä ja tislattava siten, että alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 95 tilavuusprosenttia. Juoman aistinvaraisten ominaisuuksien on oltava peräisin käytetyistä raaka-aineista.

4. Viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma

a) Viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma:

1) joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla viiniä tai tislausta varten väkevöityä viiniä siten, että tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia, tai tislaamalla uudelleen viinitislettä siten, että saadun tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia;

2) jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 125 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia; ja

3) jonka suurin metyylialkoholipitoisuus on 200 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia.

b) Viinistä tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Viinistä tislatun väkevän alkoholijuoman valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

5. Brandy tai Weinbrand

a) Brandy tai Weinbrand on väkevä alkoholijuoma:

1) joka valmistetaan viinistä tislatusta väkevästä alkoholijuomasta joko ilman lisäyksiä tai yhdistämällä tähän toista viinistä tislattua alkoholipitoisuudeltaan alle 94,8 tilavuusprosenttista väkevää alkoholijuomaa, jos jälkimmäisen tisleen osuus on enintään 50 prosenttia lopputuotteessa;

2) jota kypsytetään vähintään yhden vuoden ajan tammisäiliöissä tai vähintään kuusi kuukautta vetoisuudeltaan alle 1 000 litran tammitynnyreissä;

3) jossa yksinomaan käytettyjen raaka-aineiden tislauksesta tai uudelleen tislauksesta peräisin olevien haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 125 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

4) jonka suurin metyylialkoholipitoisuus on 200 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia.

b) Brandyn tai Weinbrandin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 36 tilavuusprosenttia.

c) Brandy tai Weinbrand ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Brandyn tai Weinbrandin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

6. Rypäleiden puristusjäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma tai marc

a) Rypäleiden puristusjäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma tai marc on tislattu alkoholijuoma:

1) joka valmistetaan rypäleiden puristusjäännöksestä fermentoimalla ja vesihöyryn kanssa tislaamalla joko sellaisenaan tai sen jälkeen, kun vettä on lisätty;

2) jossa rypäleiden puristusjäännöksestä tislaamalla valmistetun alkoholijuoman valmistuksessa sallitun puristusjäännökseen lisättävän pohjasakan määrä on enintään 25 kilogrammaa 100 kilogrammassa käytettyä rypäleen puristusjäännöstä;

3) jossa pohjasakasta peräisin olevan alkoholin määrä on enintään 35 prosenttia lopputuotteen alkoholin kokonaismäärästä;

4) jonka tislaus suoritetaan puristusjäännöstä poistamatta siten, että tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia;

5) jonka uudelleentislaus samaan alkoholipitoisuuteen on sallittua;

6) jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 140 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia ja suurin metyylialkoholipitoisuus 1 000 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia.

b) Rypäleiden puristusjäännöksestä tislatun väkevän alkoholijuoman tai marcin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Rypäleiden puristusjäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma tai marc ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Rypäleiden puristusjäännöksestä tislatun väkevän alkoholijuoman tai marcin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

7. Hedelmien puristusjäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma

a) Hedelmien puristusjäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma:

1) joka valmistetaan, yksinomaan hedelmien, ei kuitenkaan rypäleiden, puristusjäännöksestä fermentoimalla ja tislaamalla niin, että alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia;

2) jonka haihtuvien aineiden määrä on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

3) jonka metyylialkoholipitoisuus on enintään 1 500 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

4) jonka syaanivetyhapon pitoisuus, jos valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä, on enintään 10 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

5) jonka uudelleentislaus samaan alkoholipitoisuuteen on sallittua.

b) Hedelmien puristusjäännöksestä tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Hedelmien puristusjäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Hedelmien puristusjäännöksestä tislatun väkevän alkoholijuoman valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

e) Hedelmien puristusjäännöksestä tislattua väkevää alkoholijuomaa on myytävä myyntinimityksellä, jossa hedelmän nimeä seuraa ilmaisu ”puristusjäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma”. Jos on käytetty usean eri hedelmän puristusjäännöstä, myyntinimityksenä on oltava ”hedelmien puristusjäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma”.

8. Rusinasta tislattu väkevä alkoholijuoma tai raisin brandy

a) Rusinasta tislattu väkevä alkoholijuoma tai raisin brandy on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan tislaamalla kuivattujen Corinth Black- tai Malaga muscat -rypälelajikkeiden fermentoidusta uutteesta; alkoholi tislataan alle 94,5 tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleessä on käytetystä raaka-aineesta peräisin oleva aromi ja maku.

b) Rusinasta tislatun väkevän alkoholijuoman tai raisin brandyn alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Rusinasta tislattu väkevä alkoholijuoma tai raisin brandy ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Rusinasta tislatun väkevän alkoholijuoman tai raisin brandyn valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

9. Hedelmäviina

a) Hedelmäviina on väkevä alkoholijuoma:

1) joka valmistetaan fermentoimalla ja tislaamalla lihaista hedelmää tai tällaisen hedelmän puristemehua kivien kanssa tai ilman;

2) joka tislataan alle 86 tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleessä on tislatuista hedelmistä peräisin oleva aromi ja maku;

3) jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia; ja

4) joissa syaanivetyhapon pitoisuus, jos alkoholin valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä, on enintään 10 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia.

b) Hedelmäviinan metyylialkoholin enimmäispitoisuus on 1 000 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia.

Metyylialkoholin enimmäispitoisuus on kuitenkin:

i) 1 200 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia silloin kun se saadaan seuraavista hedelmistä:

- luumu ( Prunus domestica L.)

- mirabelle-luumu ( Prunus domestica L. var syriaca )

- väskynä ( Prunus domestica L.)

- omena ( Malus domestica Borkh.)

- päärynä ( Pyrus communis L.), lukuun ottamatta Williams-päärynöitä ( Pyrus communis Williams )

- vadelma ( Rubus idaeus L.)

- karhunvatukka ( Rubus fruticosus L.)

ii) 1 350 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia silloin kun se saadaan seuraavista hedelmistä:

- Williams-lajikkeen päärynä ( Pyrus communis Williams )

- puna- ja mustaherukka ( Ribes -lajit)

- pihlajanmarja ( Sorbus aucuparia )

- seljanmarja ( Sambucus nigra L.).

c) Hedelmäviinan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

d) Hedelmäviina ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

e) Hedelmäviinan valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

f) Hedelmäviinan myyntinimityksen on oltava ”viina”, jota edeltää hedelmän nimi, kuten kirsikkaviina (tai kirsch ), luumuviina (tai slivovitz ), mirabelleluumu-, persikka-, omena-, päärynä-, aprikoosi-, viikuna-, sitrushedelmä- tai rypäleviina tai muu hedelmäviina. Juomasta voidaan myös käyttää nimitystä wasser yhdessä hedelmän nimen kanssa.

Hedelmän nimi voi korvata nimityksen ”viina”, jota edeltää kyseisen hedelmän nimi, ainoastaan kun kyseessä ovat seuraavat hedelmät:

- mirabelleluumu ( Prunus domestica L. var. syriaca )

- luumu ( Prunus domestica L.)

- väskynä ( Prunus domestica L.)

- lännen mansikkapuun hedelmä ( Arbutus unedo L.)

- Golden Delicious -omena.

g) Ilmaisua ”Williams” saa käyttää ainoastaan kokonaan Williams-lajikkeen päärynöistä valmistetun päärynäviinan myynnissä.

h) Kun kahta tai useampaa hedelmälajia on tislattu yhdessä, tuote on myytävä nimityksellä ”hedelmäviina”. Tätä nimitystä voidaan täydentää kunkin käytetyn lajin määrien mukaisessa, alenevassa järjestyksessä.

10. Omena- tai päärynäsiideristä tislattu väkevä alkoholijuoma tai siideribrandy

a) Omena- tai päärynäsiideristä tislattu väkevä alkoholijuoma tai siideribrandy on väkevä alkoholijuoma:

1) joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla omena- tai päärynäsiideriä alle 86 tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleessä on tislatuista hedelmistä peräisin oleva aromi ja maku;

2) jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia; ja

3) jonka suurin metyylialkoholipitoisuus on 1 000 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

b) Omena- tai päärynäsiideristä tislatun väkevän alkoholijuoman tai siideribrandyn alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Omena- tai päärynäsiideristä tislattu väkevä alkoholijuoma tai siideribrandy ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Omena- tai päärynäsiideristä tislatun väkevän alkoholijuoman tai siideribrandyn valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

11. Hefebrand

a) Hefebrand on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan viinin valmistuksessa tai hedelmien fermentoinnissa syntyvästä pohjasakasta.

b) Hefebrandin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.

c) Hefebrand ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Hefebrandin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

e) Myyntinimitystä, jolla Hefebrandia saa myydä, voidaan täydentää käytetyn perusaineksen nimellä.

12. Bierbrand tai eau de vie de bière

a) Bierbrand tai eau de vie de bière on väkevä alkoholijuoma, joka saadaan yksinomaan tislaamalla suoraan tuoreesta oluesta, jonka alkoholipitoisuus on alle 86 tilavuusprosenttia, siten, että saadun tisleen aistinvaraiset ominaispiirteet vastaavat oluesta peräisin olevia ominaisuuksia.

b) Bierbrandin tai eau de vie de bièren alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.

c) Bierbrand ei saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia.

d) Bierbrandin ja eau de vie de bièren valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

Luokka B: Väkevät erityisalkoholijuomat

13. Maseroimalla ja tislaamalla valmistettu viina (jota edeltää hedelmän nimi)

a) Maseroimalla ja tislaamalla valmistettu viina (jota edeltää hedelmän nimi) on väkevä alkoholijuoma:

1) joka valmistetaan tietyistä joko osittain käyneistä tai käymättömistä marjoista tai muista hedelmistä, kuten vadelmista, karhunvatukoista, mustikoista ja vastaavista maseroimalla ne maatalousperäisessä etyylialkoholissa tai alkoholissa taikka tisleessä niin, että maseroinnissa suhde on vähintään 100 kilogrammaa hedelmää 20 litrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia, ja maseroinnin jälkeen tislaamalla;

2) joka valmistetaan seuraavista hedelmistä:

- karhunvatukka ( Rubus fruticosus L.)

- mansikka ( Fragaria L.)

- mustikka ( Vaccinium myrtillus L.)

- vadelma ( Rubus idaeus L.)

- punaherukka ( Ribes vulgare Lam.)

- oratuomenmarja ( Prunus spinosa L.)

- pihlajanmarja ( Sorbus domestica L.)

- tuomipihlajanmarja ( Sorbus domestica L.)

- orjanlaakerinmarja ( Ilex cassine L.)

- pihlajanmarja ( Sorbus turminalis L.)

- seljanmarja ( Sambucus nigra L.)

- koiranruusunmarja ( Rosa canina L.)

- mustaherukka ( Ribes nigrum L.)

- banaani ( Musa paradisiaca )

- passionhedelmä ( Passiflora edulis )

- otaheiteomena ( Spondias dulcis )

- mombinluumu ( Spondias mombin ).

b) Maseroimalla ja tislaamalla valmistetun viinan (jota edeltää hedelmän nimi) alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Maseroimalla ja tislaamalla valmistetun viinan (jota edeltää hedelmän nimi) maustamista voidaan täydentää muillakin kuin valmistuksessa käytetyistä hedelmistä peräisin olevilla aromiaineilla ja/tai aromivalmisteilla. Maseroimalla ja tislaamalla valmistetun viinan (jota edeltää hedelmän nimi) valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita. Juoman ominaisen maun ja värin on kuitenkin oltava peräisin yksinomaan käytetystä hedelmästä.

d) Maseroimalla ja tislaamalla valmistetun viinan (jota edeltää hedelmän nimi) kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä ilmaisun ”valmistettu maseroimalla ja tislaamalla” on oltava samanlaisin, -kokoisin ja -värisin kirjaimin sekä samalla rivillä kuin ilmaisun ”viina (jota edeltää hedelmän nimi)”; kun kyseessä ovat pullot, ilmaisujen on oltava etupuolen etiketissä.

14. Geist (hedelmän nimen yhteydessä)

a) Geist (hedelmän nimen yhteydessä) on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan käymättömistä hedelmistä tai marjoista, kuten vadelmista, karhunvatukoista, mustikoista ja vastaavista, maseroimalla ne maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja tislaamalla ne sen jälkeen.

b) Geistin (hedelmän nimen yhteydessä) alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Geistin (hedelmän nimen yhteydessä) maustamista voidaan täydentää muillakin kuin valmistuksessa käytetyistä hedelmistä peräisin olevilla aromiaineilla ja/tai aromivalmisteilla. Geistin (hedelmän nimen yhteydessä) v almistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita. Juoman ominaisen maun ja värin on kuitenkin oltava peräisin yksinomaan käytetystä hedelmästä.

15. Hedelmistä valmistettu väkevä alkoholijuoma

a) Hedelmistä valmistettu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma, joka on valmistettu maseroimalla hedelmää maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja/tai maatalousperäisessä tisleessä ja/tai alkoholissa siten, että käytetyn hedelmän määrä on vähintään 5 kilogrammaa käytettyä 20:tä litraa 100 tilavuusprosentin alkoholia kohden.

b) Hedelmistä valmistetun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 25 tilavuusprosenttia.

c) Tämän väkevän alkoholijuoman maustamista voidaan täydentää muillakin kuin valmistuksessa käytetyistä hedelmistä peräisin olevilla aromiaineilla ja/tai aromivalmisteilla. Hedelmistä valmistetun väkevän alkoholijuoman valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita. Juoman ominaisen maun ja värin on kuitenkin oltava peräisin yksinomaan käytetystä hedelmästä.

d) Hedelmistä valmistettua väkevää alkoholijuomaa on myytävä nimityksellä "...sta/stä (hedelmän nimi) valmistettu väkevä alkoholijuoma".

16. Gentianviina

a) Gentianviina on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan gentiantisleestä, joka puolestaan on valmistettu gentiankasvin juurista fermentoimalla ja tislaamalla; tisleeseen voidaan lisätä maatalousperäistä etyylialkoholia.

b) Gentianviinan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Gentianviinan valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

17. Katajanmarjoilla maustettu väkevä alkoholijuoma

a) Katajanmarjoilla maustettu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia ja/tai viljasta tislattua väkevää alkoholijuomaa ja/tai viljatislettä katajanmarjoilla ( Juniperus communis ).

b) Katajanmarjoilla maustetun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c) Muita direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja/tai mainitun alakohdan ii alakohdassa määriteltyjä luontaisenkaltaisia aromiaineita ja/tai mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita ja/tai aromia antavia kasveja tai aromia antavien kasvien osia voidaan käyttää lisäksi, mutta katajan aistinvaraisesti havaittavien ominaisuuksien on erotuttava selvästi, vaikka ne toisinaan olisivat heikkojakin.

d) Katajanmarjoilla maustettua väkevää alkoholijuomaa voidaan myydä myyntinimityksillä Wacholder , ginebra tai genebra .

18. Gini

a) Gini on katajanmarjoilla maustettu väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla aistinvaraisesti sopivaa maatalousperäistä etyylialkoholia.

b) Ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Ginin valmistuksessa saa käyttää ainoastaan direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun alakohdan ii alakohdassa määriteltyjä luontaisenkaltaisia aromiaineita sekä mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita siten, että katajan maku on hallitseva.

19. Tislattu gini

a) Tislattu gini on:

1) katajanmarjoilla maustettu väkevä alkoholijuoma, jossa katajan maku on hallitseva ja joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla uudelleen aistinvaraisesti sopivaa, laadultaan tarkoituksenmukaista maatalousperäistä ja alkuaan vähintään 96 tilavuusprosenttista etyylialkoholia perinteisesti ginin valmistukseen käytetyssä tislauslaitteistossa katajanmarjojen ja muiden luontaisten kasvien kanssa; tai

2) tuote, joka saadaan sekoittamalla keskenään tällaisella tislauksella saatua tislettä ja koostumukseltaan, puhtaudeltaan ja alkoholipitoisuudeltaan vastaavaa maatalousperäistä etyylialkoholia. Tislatun ginin maustamiseen voidaan myös käyttää 18 kohdan a alakohdassa määriteltyjä luontaisia ja/tai luontaisenkaltaisia aromiaineita ja/tai aromivalmisteita.

b) Tislatun ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Gini , joka on valmistettu ainoastaan lisäämällä esansseja tai mausteita maatalousperäiseen etyylialkoholiin, ei ole tislattua giniä .

20. London gin

a) London gin on tislatun ginin tyyppi,

1) joka saadaan yksinomaan maatalousperäisestä etyylialkoholista ja jonka metanolipitoisuus on enintään 5 grammaa hehtolitrassa puhdasta alkoholia;

2) jonka maku saadaan yksinomaan tislaamalla etyylialkoholia uudelleen perinteisessä tislauslaitteistossa kaikkien käytettyjen luontaisten kasvien kanssa;

3) josta saadun tisleen alkoholipitoisuus on vähintään 70 tilavuusprosenttia;

4) johon lisättävän etyylialkoholin on oltava peräisin yksinomaan samasta raaka-aineesta;

5) joka ei sisällä lisättyä makeutus- eikä väriainetta;

6) joka ei sisällä veden lisäksi muuta lisättyä ainesosaa.

b) London ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Ilmaisua ” London gin ” voidaan täydentää ilmaisulla ”dry”.

21. Kuminalla maustetut väkevät alkoholijuomat

a) Kuminalla maustettu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia kuminalla ( Carum carvi L.).

b) Kuminalla maustetun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.

c) Muita direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja/tai mainitun alakohdan ii alakohdassa määriteltyjä luontaisenkaltaisia aromiaineita ja/tai mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita voidaan lisäksi käyttää, mutta kuminan maun on oltava hallitseva.

22. Akvavit tai aquavit

a) Akvavit tai aquavit on kuminalla maustettu väkevä alkoholijuoma, joka on maustettu kasveista tai mausteista valmistetuilla aromitisleillä.

b) Akvavitin tai aquavitin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Muita aromiaineita voidaan käyttää näiden lisäksi, mutta aromin on näissä juomissa oltava pääosin peräisin tisleestä, joka on valmistettu kuminan ja/tai tillin ( Anethum graveolens L.) siemenistä; eteeristen öljyjen käyttö on kiellettyä.

d) Karvasaineet eivät saa olla makua selvästi määrääviä; kuiva-ainepitoisuus saa olla enintään 1,5 grammaa 100 millilitrassa.

23. Aniksella maustettu väkevä alkoholijuoma

a) Aniksella maustettu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia tähtianiksesta ( Illicium verum ), aniksesta ( Pimpinella anisum ) tai saksankuminasta ( Foeniculum vulgare ) valmistetuilla luontaisilla uutteilla taikka jonkin muun kasvin sellaisella luontaisella uutteella, jonka pääaromiaine on jokin edellä mainituista. Valmistuksessa on käytettävä jotain seuraavista menetelmistä tai niiden yhdistelmää:

1) maserointi ja/tai tislaus;

2) alkoholin uudelleen tislaus edellä mainittujen kasvien siementen tai muiden osien kanssa;

3) aniksentuoksuisista kasveista tislaamalla saatujen luontaisten uutteiden lisääminen.

b) Aniksella maustetun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c) Aniksella maustetun väkevän alkoholijuoman valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

d) Myös muita luontaisia kasviuutteita tai aromisia siemeniä voidaan käyttää, mutta aniksen maun on säilyttävä hallitsevana.

24. Pastis

a) Pastis on aniksella maustettu väkevä alkoholijuoma, joka sisältää myös lakritsijuuren ( Glycyrrhiza glabra ) luontaista uutetta, jolloin juomassa on ”chalconeina” tunnettuja väriaineita, sekä glycyrrhitsiinihappoa, kumpaakin vähintään 0,05 ja enintään 0,5 grammaa litrassa.

b) Pastiksen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 40 tilavuusprosenttia.

c) Pastiksen valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

d) Pastiksen on sisällettävä sokeria vähemmän kuin 100 grammaa litrassa sekä anetolia vähintään 1,5 grammaa ja enintään 2 grammaa litrassa.

25. Pastis de Marseille

a) Pastis de Marseille on pastis , joka sisältää anetolia 2 grammaa litrassa.

b) Pastis de Marseillen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 45 tilavuusprosenttia.

c) Pastis de Marseillen valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

26. Anis

a) Anis on aniksella maustettu väkevä alkoholijuoma, jolle ominainen aromi on peräisin yksinomaan aniksesta ( Pimpinella anisum ) ja/tai tähtianiksesta ( Illicium verum ) ja/tai saksankuminasta ( Foeniculum vulgare ).

b) Aniksen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.

c) Aniksen valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

27. Tislattu anis

a) Tislattu anis on anis , joka sisältää alkoholia, joka on tislattu siementen kanssa; tällaisen alkoholin osuuden on oltava vähintään 20 % juoman sisältämästä alkoholista.

b) Tislatun aniksen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.

c) Tislatun aniksen valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

28. Karvaanmakuinen väkevä alkoholijuoma eli bitter

a) Karvaanmakuinen väkevä alkoholijuoma eli bitter on voimakkaasti karvaanmakuinen väkevä alkoholijuoma, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määritellyillä luontaisilla aromiaineilla ja/tai mainitun kohdan ii alakohdassa määritellyillä luontaisenkaltaisilla aromiaineilla ja/tai mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määritellyillä aromivalmisteilla.

b) Karvaanmakuisen väkevän alkoholijuoman eli bitterin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c) Karvaanmakuista väkevää alkoholijuomaa eli bitteriä saa myydä myös nimityksellä ”amer” tai ”bitter” joko ilman muita ilmaisuja tai muihin ilmaisuihin yhdistettynä.

29. Votka

a) Votka on väkevä alkoholijuoma, joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista:

1) joka on saatu maatalouden raaka-aineista hiivalla käyttämällä; ja

2) joka on tislattu ja/tai puhdistettu niin, että käytetyistä raaka-aineista peräisin olevat aistinvaraisesti tunnistettavat maku- ja hajuaineet ovat vähentyneet valikoivasti.

Tämän jälkeen tuote voidaan tislata uudelleen ja/tai käsitellä tarvittavilla sallituilla apuaineilla (myös aktiivihiilikäsittely) aistinvaraisten erityisominaisuuksien saavuttamiseksi.

Jäämien enimmäispitoisuuksien on oltava liitteessä I etyylialkoholille vahvistettujen enimmäismäärien mukaiset; metanolijäämien pitoisuus lopputuotteessa saa kuitenkin olla enintään 10 grammaa hehtolitrassa puhdasta alkoholia.

b) Votkan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Tuotteeseen saa lisätä aromeina ainoastaan käytetyistä raaka-aineista valmistetussa tisleessä olevia luonnon aromiaineita. Lisäksi tuotteelle voi antaa erityisiä aistinvaraisia ominaisuuksia, jotka ovat muita kuin hallitseva maku.

d) Votkan kuvauksessa, esittelyssä ja pakkausmerkinnöissä on myyntinimityksen kanssa samaan visuaaliseen kenttään merkittävä maatalousperäisen etyylialkoholin valmistuksessa käytetty raaka-aine, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY säännösten soveltamista. Kirjainten enimmäiskoko on enintään puolet ja vähintään kolmannes myyntinimityksessä käytettyjen merkkien koosta.

30. Maustettu votka

a) Maustettu votka on votkaa, jolle on annettu muu hallitseva maku kuin raaka-aineista peräisin oleva.

b) Maustetun votkan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.

c) Maustettu votka voidaan makeuttaa, yhdistää, maustaa, vanhentaa tai värjätä.

d) Maustettua votkaa saa myös myydä jonkin hallitsevan maun nimellä, johon yhdistyy ilmaisu "votka".

31. Likööri

a) Likööri on väkevä alkoholijuoma:

1) jonka vähimmäisalkoholipitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on:

i) 80 grammaa litrassa gentianliköörien osalta, jotka on valmistettu käyttämällä aromisena aineena yksinomaan gentiankasvia;

ii) 70 grammaa litrassa kirsikkaliköörien osalta, jotka sisältävät ainoastaan kirsikoista valmistettua etyylialkoholia;

iii) 100 grammaa litrassa kaikissa muissa tapauksissa;

2) joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista tai maatalousperäisestä tisleestä tai yhdestä tai useammasta väkevästä alkoholijuomasta tai edellä tarkoitettujen sekoituksista maustamalla, makeuttamalla ja mahdollisesti lisäämällä maataloustuotteita, kuten kermaa, maitoa tai muita maitotuotteita, hedelmiä, viiniä tai maustettua viiniä.

b) Liköörin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c) Liköörin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

Mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa määriteltyjä luontaisenkaltaisten aromiaineita ja -valmisteita ei kuitenkaan saa käyttää seuraavien liköörien valmistuksessa:

1) Hedelmäliköörit:

- mustaherukka

- kirsikka

- vadelma

- silkkiäismarja

- mustikka

- sitrushedelmät

- suomuurain

- mesimarja

- karpalo

- puolukka

- tyrnimarja;

2) kasviliköörit:

- minttu

- gentian

- anis

- génépi

- masmalo.

d) Seuraavia yhdistettyjä ilmaisuja saa käyttää yhteisössä tuotettujen liköörien esittelyssä, jos maatalousperäistä etyylialkoholia käytetään perinteisten valmistusmenetelmien vuoksi:

- luumu brandy ,

- appelsiini brandy ,

- aprikoosi brandy ,

- kirsikka brandy ,

- solbärrom , kutsutaan myös nimellä mustaherukkarommi.

Kyseisten liköörien pakkausmerkinnöissä ja esittelyssä yhdistetyn ilmaisun on esiinnyttävä pakkausmerkinnässä samalla rivillä samanlaisin, -kokoisin ja -värisin kirjaimin, ja sanan ”likööri” on oltava yhdistetyn ilmaisun välittömässä läheisyydessä vähintään yhtä suurin kirjaimin. Jos alkoholi ei ole peräisin ilmoitetusta väkevästä alkoholijuomasta, sen alkuperä on merkittävä pakkausmerkintöihin samaan visuaaliseen kenttään yhdistetyn ilmaisun ja ilmaisun ”likööri” kanssa joko ilmoittamalla maatalousperäisen alkoholin tyyppi tai ilmaisu ”maatalousperäistä alkoholia”, jota edeltää aina ilmaisu ”...sta/stä valmistettu” tai ”... käyttäen valmistettu”.

32. Crème de (jota seuraa käytetyn hedelmän tai raaka-aineen nimi)

a) Väkevät alkoholijuomat, jotka tunnetaan nimityksellä ” Crème de ...” (jota seuraa käytetyn hedelmän tai raaka-aineen nimi) ovat liköörejä, joiden sokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 250 grammaa litrassa.

b) Nimityksellä Crème de ... (jota seuraa käytetyn hedelmän tai raaka-aineen nimi) tunnetun liköörin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c) Tähän tuotteeseen sovelletaan 31 kohdassa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia aromiaineita.

33. Crème de cassis

a) Crème de cassis on mustaherukkalikööri, joka sisältää vähintään 400 grammaa sokeria litrassa inverttisokerina ilmaistuna.

b) Crème de cassisin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c) Crème de cassisiin sovelletaan 31 kohdassa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia aromiaineita.

34. Guignolet

a) Guignolet on likööri, joka valmistetaan maseroimalla kirsikoita maatalousperäisessä etyylialkoholissa.

b) Guignolet’n alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c) Guignolet’hen sovelletaan 31 kohdassa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia aromiaineita.

35. Punch au rhum

a) Punch au rhum on likööri, jonka alkoholipitoisuus on aikaansaatu yksinomaan rommilla.

b) Punch au rhumin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c) Punch au rhumiin sovelletaan 31 kohdassa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia aromiaineita.

36. Sloe gin

a) Sloe gin on likööri, joka valmistetaan maseroimalla oratuomenmarjoja ginissä ja johon on mahdollisesti lisätty oratuomenmarjamehua.

b) Sloe ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 25 tilavuusprosenttia.

c) Sloe ginin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

37. Sambuca

a) Sambuca on väritön aniksella maustettu likööri,

1) joka sisältää aniksen ( Pimpinella anisum L.) ja/tai tähtianiksen ( Illicium verum L.) tai muun aromisen yrtin tisleitä;

2) jonka sokeripitoisuus vastaa vähintään 350:tä grammaa inverttisokeria litrassa;

3) jonka luontaisen anetolin pitoisuus on vähintään 1 gramma mutta enintään 2 grammaa litrassa.

b) Sambucan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.

c) Sambucaan sovelletaan 31 kohdassa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia aromiaineita.

38. Mistrà

a) Mistrà on väritön likööri, joka on maustettu aniksella tai luontaisella anetolilla:

1) jonka luontaisen anetolin pitoisuus on vähintään 1 gramma ja enintään 2 grammaa litrassa;

2) joka voi sisältää myös aromisten yrttien tislettä;

3) joka ei sisällä lisättyä sokeria.

b) Mistràn alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 40 ja enintään 47 tilavuusprosenttia;

c) Mistràan sovelletaan 31 kohdassa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia aromiaineita.

39. Maraschino tai Marrasquino

a) Maraschino tai Marrasquino on väritön likööri, jonka aromi saadaan aikaan pääasiassa imeläkirsikan tisleellä tai imeläkirsikkaa tai kirsikan osia maatalousperäisessä alkoholissa maseroimalla valmistetun tuotteen tisleellä ja jonka sokeripitoisuus vastaa vähintään 250:tä grammaa inverttisokeria litrassa.

b) Maraschinon tai Marrasquinon alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 24 tilavuusprosenttia.

c) Maraschinoon tai Marrasquinoon sovelletaan 31 kohdassa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia aromiaineita.

40. Nocino

a) Nocino on likööri, jonka aromi saadaan pääasiassa aikaan maseroimalla ja/tai tislaamalla kokonaisia vihreitä saksanpähkinän sydämiä ( Jugians regia L.) ja jonka sokeripitoisuus vastaa vähintään 100:aa grammaa inverttisokeria litrassa.

b) Nocinon alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.

c) Nocinoon sovelletaan 31 kohdassa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia aromiaineita.

41. Munalikööri tai advocaat tai avocat tai Advokat

a) Munalikööri tai advocaat tai avocat tai Advokat on väkevä alkoholijuoma, joka on joko maustamatonta tai maustettua ja joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista, tisleestä ja/tai väkevästä alkoholista ja jonka ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja. Sokerin tai hunajan vähimmäispitoisuuden on oltava 150 grammaa litrassa. Munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 140 grammaa litrassa.

b) Poiketen siitä, mitä 1 artiklan c alakohdassa säädetään, munaliköörin, advocaatin, avocatin tai Advokatin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 14 tilavuusprosenttia.

c) Munaliköörin, advocaatin, avocatin tai Advokatin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

42. Munaa sisältävä likööri

a) Munaa sisältävä likööri on väkevä alkoholijuoma, joka on joko maustamatonta tai maustettua ja joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista, tisleestä ja/tai väkevästä alkoholista ja jonka ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja. Sokerin tai hunajan vähimmäispitoisuuden on oltava 150 grammaa litrassa. Munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 70 grammaa litrassa.

b) Munaa sisältävän liköörin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c) Munaa sisältävän liköörin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

43. Väkevä glögi tai Spritglögg

a) Väkevä glögi tai Spritglögg on väkevä alkoholijuoma, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia luontaisella tai luontaisenkaltaisella neilikka- ja/tai kaneliaromilla käyttämällä jotakin seuraavista menetelmistä: maseroimalla ja/tai tislaamalla, alkoholia uudelleen tislaamalla yhdessä edellä mainittujen kasvien kanssa, lisäämällä luontaista tai luontaisenkaltaista neilikka- tai kaneliaromia taikka yhdistämällä näitä menetelmiä.

b) Väkevän glögin tai Spritglöggin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.

c) Myös muita luontaisia tai luontaisenkaltaisia, makua ja aromia antavia kasviuutteita voidaan käyttää direktiivin 88/388/ETY mukaisesti, mutta edellä mainittujen mausteiden maun on oltava hallitseva.

d) Viinin tai viinituotteiden pitoisuus ei saa olla yli 50 prosenttia.

44. Berenburg tai Beerenburg

a) Berenburg tai Beerenburg on väkevä alkoholijuoma:

1) joka valmistetaan käyttäen maatalousperäistä etyylialkoholia;

2) joka on valmistettu maseroimalla hedelmiä tai kasveja ja/tai näiden osia;

3) jolle ominainen aromi on peräisin gentianjuuren ( Gentiana lutea L.), katajanmarjan ( Juniperus communis L.) ja laakerinlehden ( Laurus nobilis L.) tisleestä;

4) jonka väri vaihtelee vaaleanruskeasta tummanruskeaan;

5) jota voidaan makeuttaa enintään määrällä, joka vastaa 20 grammaa inverttisokeria litrassa.

b) Berenburgin tai Beerenburgin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.

c) Berenburgin tai Beerenburgin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

45. Topinambur

a) Topinambur on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan maa-artisokasta ( Helianthus tuberosus L.) käyttämällä.

b) Topinamburin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.

c) Topinamburin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.

Luokka C: Muut väkevät alkoholijuomat

1. Kaikki väkevät alkoholijuomat, jotka täyttävät 1 artiklan määritelmät mutta jotka eivät edellytyksiä, joilla ne voitaisiin sisällyttää luokkaan A tai B, on kuvattava, esiteltävä ja merkittävä myyntinimityksellä ”väkevä alkoholijuoma”.

2. Rum-Verschnittia tuotetaan Saksassa; se valmistetaan sekoittamalla rommia ja alkoholia siten, että vähintään 5 prosenttia lopputuotteen alkoholista on peräisin rommista. Rum-Verschnittin kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä ilmaisun ”Verschnitt” on oltava samanlaisin, -kokoisin ja -värisin kirjaimin sekä samalla rivillä kuin ilmaisun ”Rum”; kun kyseessä ovat pullot, ilmaisujen on oltava pääetiketissä. Jos tätä tuotetta myydään Saksan markkinoiden ulkopuolella, alkoholikoostumus on ilmoitettava merkinnöissä.

3. Slivovicea tuotetaan Tšekissä; se valmistetaan lisäämällä luumutisleeseen on ennen lopullista tislausta enintään 30 tilavuusprosenttia maatalousperäistä etyylialkoholia. Tätä tuotetta on kuvattava ilmaisulla ”väkevä alkoholijuoma”, ja sen etupuolen etiketissä voidaan myös käyttää nimitystä Slivovice samassa visuaalisessa kentässä. Jos kyseistä tšekkiläistä Slivoviceä pidetään kaupan yhteisössä, sen alkoholikoostumus on ilmoitettava pakkausmerkinnöissä. Tällä säännöksellä ei rajoiteta nimityksen Slivovice käyttämistä hedelmäviinoissa luokkaa A koskevan osion 9 kohdan mukaisesti.

LIITE III MAANTIETEELLISET MERKINNÄT

Tuoteluokka[16] | Maantieteellinen merkintä | Maantieteellinen alkuperä |

A. Tislatut väkevät alkoholijuomat |

1. Rommi |

Rhum de la Martinique / Rhum de la Martinique traditionnel | Martinique |

Rhum de la Guadeloupe / Rhum de la Guadeloupe traditionnel | Guadeloupe |

Rhum de la Réunion / Rhum de la Réunion traditionnel | Réunion |

Rhum de la Guyane / Rhum de la Guyane traditionnel | Guyane |

Ron de Málaga | … |

Ron de Granada | … |

Rum da Madeira | … |

2. Whisky / Whiskey |

Scotch Whisky / Scotch | Skotlanti |

Irish Whisky | Irlanti |

Whisky español | Espanja |

(Näitä merkintöjä voidaan täydentää ilmaisulla ”malt” tai ”grain”.) |

Irish Whiskey | Irlanti |

Uisce Beatha Eireannach / Irish Whiskey | Irlanti |

(Näitä merkintöjä voidaan täydentää ilmaisulla ”Pot Still” tai ”malt” tai ”grain”.) |

3. Viljasta tislatut väkevät alkoholijuomat |

Eau-de-vie de seigle de marque nationale luxembourgeoise | Luxemburg |

Korn / Kornbrand | Itävalta, Saksa |

4. Viinistä tislatut väkevät alkoholijuomat |

Eau-de-vie de Cognac | … |

Eau-de-vie des Charentes | … |

Cognac | … |

(Nimitystä Cognac voidaan täydentää seuraavilla ilmaisuilla: |

– Fine | … |

– Grande Fine Champagne | … |

– Grande Champagne | … |

– Petite Fine Champagne | … |

– Fine Champagne | … |

– Borderies | … |

– Fins Bois | … |

– Bons Bois) | … |

Fine Bordeaux | … |

Armagnac | … |

Bas-Armagnac | … |

Haut-Armagnac | … |

Ténarèse / Armagnac-Ténarèze | … |

Eau-de-vie de vin de la Marne | … |

Eau-de-vie de vin originaire d'Aquitaine | … |

Eau-de-vie de vin de Bourgogne | … |

Eau-de-vie de vin originaire du Centre-Est | … |

Eau-de-vie de vin originaire de Franche-Comté | … |

Eau-de-vie de vin originaire du Bugey | … |

Eau-de-vie de vin de Savoie | … |

Eau-de-vie de vin originaire des Coteaux de la Loire | … |

Eau-de-vie de vin des Côtes-du-Rhône | … |

Eau-de-vie de vin originaire de Provence | … |

Eau-de-vie de Faugères / Faugères | … |

Eau-de-vie de vin originaire du Languedoc | … |

Aguardente do Minho | … |

Aguardente do Douro | … |

Aguardente da Beira Interior | … |

Aguardente da Bairrada | … |

Aguardente do Oeste | … |

Aguardente do Ribatejo | … |

Aguardente do Alentejo | … |

Aguardente do Algarve | … |

5. Brandy |

Brandy de Jerez | … |

Brandy del Penedés | … |

Brandy italiano | Italia |

Brandy Αττικης / Brandy of Attica | … |

Brandy Πελλοπονησου / Brandy of the Peloponnese | … |

Brandy Κεντρικης Ελλαδας / Brandy of Central Greece | … |

Deutscher Weinbrand | Saksa |

Wachauer Weinbrand | … |

Weinbrand Dürnstein | … |

Karpatské brandy špeciál | … |

6. Rypäleiden puristusjäännöksestä tislatut väkevät alkoholijuomat |

Eau-de-vie de marc de Champagne | … |

Marc de Champagne | … |

Eau-de-vie de marc originaire d'Aquitaine | … |

Eau-de-vie de marc de Bourgogne | … |

Eau-de-vie de marc originaire du Centre-Est | … |

Eau-de-vie de marc originaire de Franche-Comté | … |

Eau-de-vie de marc originaire de Bugey | … |

Eau-de-vie de marc originaire de Savoie | … |

Marc de Bourgogne | … |

Marc de Savoie | … |

Marc d'Auvergne | … |

Eau-de-vie de marc originaire des coteaux de la Loire | … |

Eau-de-vie de marc des côtes du Rhône | … |

Eau-de-vie de marc originaire de Provence | … |

Eau-de-vie de marc originaire du Languedoc | … |

Marc d'Alsace Gewürztraminer | … |

Marc de Lorraine | … |

Bagaceira do Minho | … |

Bagaceira do Douro | … |

Bagaceira da Beira Interior | … |

Bagaceira da Bairrada | … |

Bagaceira do Oeste | … |

Bagaceira do Ribatejo | … |

Bagaceiro do Alentejo | … |

Bagaceira do Algarve | … |

Orujo gallego | … |

Grappa | Italia |

Grappa di Barolo | … |

Grappa piemontese / Grappa del Piemonte | … |

Grappa lombarda / Grappa di Lombardia | … |

Grappa trentina / Grappa del Trentino | … |

Grappa friulana / Grappa del Friuli | … |

Grappa veneta / Grappa del Veneto | … |

Südtiroler Grappa / Grappa dell'Alto Adige | … |

Τσικουδια Κρητης / Tsikoudia of Crete | … |

Τσιπουρο Μακεδονιας / Tsipouro of Macedonia | … |

Τσιπουρο Θεσσαλιας / Tsipouro of Thessaly | … |

Τσιπουρο Τυρναβου / Tsipouro of Tyrnavos | … |

Eau-de-vie de marc de marque nationale luxembourgeoise | Luxemburg |

Zivania | Kypros |

Pálinka | Unkari |

9. Hedelmäviinat |

Schwarzwälder Kirschwasser | … |

Schwarzwälder Himbeergeist | … |

Schwarzwälder Mirabellenwasser | … |

Schwarzwälder Williamsbirne | … |

Schwarzwälder Zwetschgenwasser | … |

Fränkisches Zwetschgenwasser | … |

Fränkisches Kirschwasser | … |

Fränkischer Obstler | … |

Mirabelle de Lorraine | … |

Kirsch d'Alsace | … |

Quetsch d'Alsace | … |

Framboise d'Alsace | … |

Mirabelle d'Alsace | … |

Kirsch de Fougerolles | … |

Südtiroler Williams / Williams dell'Alto Adige | … |

Südtiroler Aprikot / Aprikot dell'Alto Adige | … |

Südtiroler Marille / Marille dell'Alto Adige | … |

Südtiroler Kirsch / Kirsch dell'Alto Adige | … |

Südtiroler Zwetschgeler / Zwetschgeler dell'Alto Adige | … |

Südtiroler Obstler / Obstler dell'Alto Adige | … |

Südtiroler Gravensteiner / Gravensteiner dell'Alto Adige | … |

Südtiroler Golden Delicious / Golden Delicious dell'Alto Adige | … |

Williams friulano / Williams del Friuli | … |

Sliwovitz del Veneto | … |

Sliwovitz del Friuli-Venezia Giulia | … |

Sliwovitz del Trentino-Alto Adige | … |

Distillato di mele trentino / Distillato di mele del Trentino | … |

Williams trentino / Williams del Trentino | … |

Sliwovitz trentino / Sliwovitz del Trentino | … |

Aprikot trentino / Aprikot del Trentino | … |

Medronheira do Algarve | … |

Medronheira do Buçaco | … |

Kirsch Friulano / Kirschwasser Friulano | … |

Kirsch Trentino / Kirschwasser Trentino | … |

Kirsch Veneto / Kirschwasser Veneto | … |

Aguardente de pèra da Lousa | … |

Eau-de-vie de pommes de marque nationale luxembourgeoise | Luxemburg |

Eau-de-vie de poires de marque nationale luxembourgeoise | Luxemburg |

Eau-de-vie de kirsch de marque nationale luxembourgeoise | Luxemburg |

Eau-de-vie de quetsch de marque nationale luxembourgeoise | Luxemburg |

Eau-de-vie de mirabelle de marque nationale luxembourgeoise | Luxemburg |

Eau-de-vie de prunelles de marque nationale luxembourgeoise | Luxemburg |

Wachauer Marillenbrand | … |

Szatmári Szilvapálinka | … |

Kecskeméti Barackpálinka | … |

Békési Szilvapálinka | … |

Szabolcsi Almapálinka | … |

Bošácka Slivovica | … |

Pálinka | Itävalta (yksinomaan Niederösterreichin, Burgenlandin, Steiermarkin ja Wienin liittomaat), Unkari |

10. Omena- tai päärynäsiideristä tislatut väkevät alkoholijuomat |

Calvados | … |

Calvados Pays d'Auge | … |

Eau-de-vie de cidre de Bretagne | … |

Eau-de-vie de poiré de Bretagne | … |

Eau-de-vie de cidre de Normandie | … |

Eau-de-vie de poiré de Normandie | … |

Eau-de-vie de cidre du Maine | … |

Aguardiente de sidra de Asturias | … |

Eau-de-vie de poiré du Maine | … |

B. Väkevät erityisalkoholijuomat |

15. Hedelmistä valmistetut väkevät alkoholijuomat |

Pacharán navarro | … |

Pacharán | Espanja |

16. Gentianviina |

Bayerischer Gebirgsenzian | … |

Südtiroler Enzian / Genzians dell'Alto Adige | … |

Genziana trentina / Genziana del Trentino | … |

17. Katajanmarjoilla maustetut väkevät alkoholijuomat |

Genièvre / Jenever / Genever[17] | Belgia, Alankomaat ja Ranskan departementit Nord (59) ja Pas-de-Calais (62) |

Jonge jenever, jonge genever | Belgia, Alankomaat ja Ranskan departementit Nord (59) ja Pas-de-Calais (62) |

Oude jenever, oude genever | Belgia, Alankomaat ja Ranskan departementit Nord (59) ja Pas-de-Calais (62) |

Graanjenever, graangenever, genièvre de grains | Belgia, Alankomaat ja Ranskan departementit Nord (59) ja Pas-de-Calais (62) |

Ostfriesischer Korngenever | … |

Genièvre Flandres Artois | … |

Hasseltse jenever | … |

Balegemse jenever | … |

O´ de Flander-Oost-Vlaamse Graanjenever | … |

Peket-Pékêt / Peket-Pékêt de Wallonie | … |

Steinhäger | … |

Plymouth Gin | … |

Gin de Mahón | … |

Vilniaus Džinas | … |

Spišská Borovička | … |

Slovenská Borovička Juniperus | … |

Slovenská Borovička | … |

Inovecká Borovička | … |

Liptovská Borovička | … |

21. Kuminalla maustetut väkevät alkoholijuomat |

Dansk Akvavit / Dansk Aquavit | Tanska |

Svensk Aquavit / Svensk Akvavit / Swedish Aquavit | Ruotsi |

23. Aniksella maustetut väkevät alkoholijuomat |

Anis español | Espanja |

Évoca anisada | … |

Cazalla | … |

Chinchón | … |

Ojén | … |

Rute | … |

Ouzo / Oύςο | Kypros, Kreikka |

28. Karvaanmakuiset väkevät alkoholijuomat |

Demänovka bylinná horká | … |

29. Votka |

Svensk Vodka / Swedish Vodka | Ruotsi |

Suomalainen Vodka / Finsk Vodka / Vodka of Finland | Suomi |

Polska Wódka / Polish vodka | Puola |

Laugarício Vodka | … |

Originali Lietuviška degtiné | Liettua |

Herbal vodka from the North Podlasie Lowland aromatised with an extract of bison grass / Wódka ziolowa z Niziny Pólnocnopodlaskiej aromatyzowana ekstraktem z trawy żubrowej | … |

Latvijas Dzidrais | Latvia |

Rīgas Degvīns | … |

31. Liköörit | … |

Berliner Kümmel | … |

Hamburger Kümmel | … |

Münchener Kümmel | … |

Chiemseer Klosterlikör | … |

Bayerischer Kräuterlikör | … |

Cassis de Dijon | … |

Cassis de Beaufort | … |

Irish Cream | Irlanti |

Palo de Mallorca | … |

Ginjinha portuguesa | Portugali |

Licor de Singeverga | … |

Mirto di Sardegna | … |

Benediktbeurer Klosterlikör | … |

Ettaler Klosterlikör | … |

Ratafia de Champagne | … |

Ratafia catalana | … |

Anis português | Portugali |

Finnish berry / Finnish fruit liqueur | Suomi |

Grossglockner Alpenbitter | … |

Mariazeller Magenlikör | … |

Mariazeller Jagasaftl | … |

Puchheimer Bitter | … |

Puchheimer Schlossgeist | … |

Steinfelder Magenbitter | … |

Wachauer Marillenlikör | … |

Jägertee / Jagertee / Jagatee | Itävalta |

Allažu Kimelis | … |

Čepkeliu | … |

Demänovka Bylinný Likér | … |

Polish Cherry / Wisniowka | Puola |

Karlovarská Hořká | … |

Muut väkevät alkoholijuomat |

Pommeau de Bretagne | … |

Pommeau du Maine | … |

Pommeau de Normandie | … |

Svensk Punsch / Swedish Punch | Ruotsi |

[1] EYVL L 160, 12.6.1989, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[2] EYVL L 105, 25.4.1990, s. 9. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2140/98 (EYVL L 270, 7.10.1998, s. 9).

[3] EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[4] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

[5] EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.

[6] EYVL L 208, 24.7.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1215/2004 (EUVL L 232, 1.7.2004, s. 21).

[7] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[8] EYVL L 40, 11.2.1989, s. 1.

[9] EYVL L 11, 14.1.1994, s. 1.

[10] EYVL L 10, 12.1.2002, s. 53.

[11] EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47.

[12] EYVL L 237, 10.9.1994, s. 3.

[13] EYVL L 229, 30.8.1980, s. 1.

[14] EYVL L 229, 30.8.1980, s. 11.

[15] EYVL L 237, 10.9.1994, s. 13.

[16] Tuoteluokkien numerointi on sama kuin liitteessä II.

[17] Espanjassa kaupan pidetyn genièvren , jeneverin ja geneverin sekä Belgiassa, Ranskassa ja Alankomaissa kaupan pidetyn ginebran ja genebran , joiden alkoholipitoisuus on alle 37,5 tilavuusprosenttia, merkinnöissä, esittelyssä ja markkinoinnissa on käytettävä myyntinimityksen välittömässä läheisyydessä kohdassa, jossa siihen viitataan, selkeällä, luettavalla ja pysyvällä tavalla vähintään kolmen millimetrin korkuisin kirjaimin ilmaisua:

– “espirituoso al enebro” silloin kun kyseessä on Espanjassa kaupan pidetty genièvre , jenever tai genever;

– “spiritueux au genièvre”/”met jeneverbessen gearomatiseerde gedistilleerde drank” silloin kun kyseessä on Belgiassa kaupan pidetty ginebra tai genebra , ilmaisua “met jeneverbessen gearomatiseerde gedistilleerde drank” silloin kun kyseessä on Alankomaissa kaupan pidetty ginebra tai genebra ja ilmaisua “spiritueux au genièvre” silloin kun kyseessä on Ranskassa kaupan pidetty ginebra tai genebra .