31.1.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/1

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on antanut oman panoksensa unionin matkailupolitiikan hahmotteluun laatimalla joukon matkailuaiheisia lausuntoja. Tarkasteltavana oleva lausunto on jatkoa edellisille. Tarkoituksena on, että lausuntoa voitaisiin käyttää osviittana ja hyödyntää tiettyjä lausunnossa esitettyjä matkailualoitteita unionin toimielinten, keskus-, alue- ja paikallishallinnon sekä työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja matkailualan järjestöjen toiminnassa sekä edellä mainittujen toimijoiden yhdistäessä voimansa ja tarjotessa vaihtoehtoja taantuville alueille — sekä erityisesti ihmisille ja yrityksille, jotka saavat alueelta toimeentulonsa — tuotantotoiminnan ylläpitämiseksi ja siis tästä saatavien myönteisten seurausten tavoittelemiseksi.

1.2

Asiakirjan on tarkoitus olla komitean panos Euroopan unionin eri alueilla välttämättömäksi käyvään rakenneuudistukseen. Alueiden sosiaaliseen ja taloudelliseen taantumaan on hyvin erilaisia syitä, mutta komitean panoksessa keskitytään matkailuteollisuuden kyseisille alueille mahdollisesti tarjoamaan vaihtoehtoon.

1.3

Lausuntoa valmisteltiin seuraavasti:

1.4

Lausunnossa on otettava huomioon kahdenlainen todellisuus, asian kaksi toisiaan myönteisesti täydentävää puolta:

2.1

Lausunnossa ei pyritä kertaamaan prosesseja, joiden vuoksi alueet ovat ajautuneet tiettyyn tilaan, eikä tarkastelemaan toimia, joilla erilaisiin rakenneuudistuksiin on puututtu (teollisuudessa, kaivosalalla, maataloudessa jne.). Paikoitellen on kuitenkin sivuttava kyseisistä rakenneuudistuksista johtuvia seikkoja, jotta voidaan tehdä matkailualaa koskevia ehdotuksia.

2.2

Tarkastelun aluksi määritellään, johtuuko alueen taantuma jostakin konkreettisesta rakenneuudistusprosessista vai onko kyseessä taantunut alue, jolla ei vielä ole harjoitettu merkittävää tuotantotoimintaa ja jolle matkailu voi antaa alkusysäyksen laajempaan kehittämiseen ja muodostaa sen liikkeellepanevan voiman.

2.3

Edellä mainitusta näkökohdasta käsin lausunto rakentuu seuraavasti:

2.3.1

Tarkastellaan taantuvien alueiden tilaa ja esitellään tärkeimmät havainnot. Lähtökohdaksi otetaan tulevissa matkailualaa koskevissa ehdotuksissa huomioitavat keskeisimmät seikat: sosiaali- ja työllisyysasiat, yritystoiminta, julkishallinnon sitoutuminen jne. Ensi sijassa on syytä määritellä hyvin tarkasti, mitä taantuvilla alueilla tarkoitetaan, sillä jos olosuhteet poikkeavat toisistaan, vaihtoehdot saattavat olla erilaisia.

2.3.2

Edellä esitetyn mukaisesti lausunnossa tarkastellaan seuraavia seikkoja:

2.3.2.1

Taantuvien alueiden tila: Määritellään kyseisten alueiden puutteet eri näkökohdista tarkasteltuina ja etsitään puutteiden yhtymäkohtia: yksipuolisesta teollisuus- ja yritystoiminnasta toisinaan johtuvat ongelmat; sopimaton tai turmeltunut ympäristö; puutteelliset tai riittämättömät perusrakenteet, jotta voitaisiin siirtyä harjoittamaan uutta matkailutoimintaa; muihin aloihin erikoistunut työvoima, jota ei voida hyödyntää matkailussa; ympäröivän yhteiskunnan taitamattomuus tai kyvyttömyys sopeutua uusiin tehtäviin, muun muassa matkailuun. On otettava erityisesti huomioon, että taantuvat teollisuusalueet eivät periaatteessa ole luonnostaan matkailualueita, mikä vaikeuttaa entisestään sopivan matkailutuotteen löytymistä. Tällaisia matkailutuotteita ovat kulttuurimatkailu ja arkeologinen matkailu, liikuntamatkailu, sivistysmatkailu ja monet muut, perinteisistä poikkeavat matkailumuodot. ”Myönteisen elämyksen” voidaan erityisesti katsoa olevan kaikkien matkailutuotteiden lähtökohta, ja juuri kyseinen elämys on löydettävä ja sitä on tehtävä tunnetuksi.

2.3.2.2

Julkishallinnon sitoutuminen: Hallintoviranomaisia ja instituutioita kehotetaan lausunnossa välttämättä tekemään yhteistyötä ja nivomaan toimintansa yhteen. Asiakirjassa esitetään, millainen instituutioiden ja julkisten resurssien yhteistyö on omiaan edistämään matkailutoiminnan käynnistämistä, millä aloilla yhteistyötä pitäisi tehdä ja mitkä olisivat sopivia yhteistyömuotoja. Lausunnossa viitataan erityisesti Euroopan unionin rakennerahastojen tehtävään taantuvien alueiden elvyttäjänä. Unionin toimielimillä on tärkeä rooli koulutettaessa taantuvien teollisuusalueiden työvoimaa sopeutumaan palvelualan työpaikkoihin.

2.3.2.3

Tavoitteena sosiaalinen juurtuminen: Taantuvat elinkeinoelämän sektorit ovat sidoksissa alueisiin, joilla on tehty työtä monien vuosien ajan ja joilla toiminta on hiipunut. Tämä on ajan mittaan ollut omiaan synnyttämään kyseisillä (erikokoisilla) paikkakunnilla asuvien ihmisten ja heidän ympäristönsä välille elinolosuhteiden ja työn takia sukupolvien takaa juontuvan läheisen suhteen. Tässä ehdotetuilla matkailualoitteilla on pyrittävä tukemaan kyseistä suhdetta luomalla olosuhteet — esimerkiksi asuminen, palvelut sekä kulku- ja viestintäyhteydet –, joissa tavoitteen saavuttaminen on mahdollista. Toinen tapa edistää sosiaalista juurtumista on luoda pysyviä työpaikkoja, sillä vaikka matkailun avulla luodaan mainiosti lukuisia työpaikkoja, kausiluonteisuuden aiheuttama vakava ongelma saattaa vaikeuttaa sosiaalista juurtumista ja pakottaa ihmiset siirtymään vasten tahtoaan pois kotipaikkakunnaltaan tietyksi aikaa vuotta.

2.3.2.4

Työmarkkinavuoropuhelu — vaihtoehtojen tarkastelun ja kehittämisen kannalta keskeinen seikka: Lausunnossa ehdotetaan, että työmarkkinaneuvottelut ja -vuoropuhelu olisivat työntekijöiden ja työnantajien väliseen kompromissiin johtavan prosessin kulmakivi. Neuvotteluja käytäisiin palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen välityksellä, ja niissä punnittaisiin erilaisia hankkeita ja aloitteita. Hallintoviranomaisten on voitava osallistua tähän kahden osapuolen käymään vuoropuheluun kolmikantaisesti etsittäessä toteutuskelpoisia vaihtoehtoja. Myös muiden kansalaisyhteiskunnan ja matkailualan organisaatioiden on omalta osaltaan edistettävä hankkeiden toteutumista.

2.3.2.5

Kestävään matkailuun tähtäävät aloitteet: Vaikka sosiaalinen ja taloudellinen taantuma ovat monilla alueilla saaneet aikaan kärjistyneen sosiaalisen tilanteen, lausunnossa lähdetään liikkeelle siitä, että uusilla kehittämisvaihtoehdoilla voidaan sekä korjata toimien suunnittelussa aikoinaan tehtyjä virheitä että valjastaa uudet toimet palvelemaan ETSK:n ajamaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää matkailua.

2.3.2.6

Ympäristö elvytystoiminnan ja matkailutoimien kantavana voimana:

2.3.2.7

Yritystoiminnan säilyttäminen ja lisääminen sekä tuottavien investointien edistäminen: Lausunnossa pyritään luetteloimaan mahdollisimman konkreettisesti aloitteet yrittäjyyden tukemiseksi. Taantuvien alueiden yrittäjät ovat alun perin erikoistuneet alueella aiemmin harjoitettuun toimintaan. He ovat joko osallistuneet välittömästi kyseiseen toimintaan tai toimineet pääasiallista elinkeinoa palvelleissa yrityksissä. Lausunnossa tarkastellaan sitä, miten yritystoiminta voidaan säilyttää ja luoda uusia yrityksiä, miten yrittäjiä voidaan kouluttaa ja miten he voivat hankkia ammattipätevyyttä ja miten kilpailukykyä, T&K-toimia, muotoilua, markkinointia jne. voidaan kehittää. Lisäksi on tuettava yritysten tunnetuksi tekemistä, järjestötoimintaa ja yritysten keskinäistä sekä yritysten ja hallinnon välistä yhteistyötä ja yritysten, alueiden ja eri alojen verkottumista. Lausunnossa kiinnitetään erityistä huomiota mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

2.3.2.8

Työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen priorisoiminen: Kun sosiaalinen ja taloudellinen taantuma verottavat yrityksiä ja elinkeinoelämän aloja ennen kaikkea siten, että työpaikkoja katoaa, elvyttämisaloitteiden tärkeimpänä tavoitteena on oltava kyseisten alueiden työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen, jos se vain on mahdollista. Lausunnossa ehdotetaankin, että työelämän tilapäisten suojamekanismien käynnistämisen lisäksi matkailualoitteita kehitettäessä tuettaisiin työpaikkoja luovia investointeja, ammattikoulutusta ja uudelleenkoulutusta, itsensä työllistämistä, sosiaalitaloutta jne.

2.3.2.9

Matkailupolitiikan kaikkien tekijöiden huomioiminen: Taantuvien alueiden sosiaaliseen ja taloudelliseen elvyttämiseen tähtäävissä matkailuhankkeissa on otettava huomioon se, miten matkailupolitiikkaan kuuluvia kaikkia muitakin kuin edellä lueteltuja tekijöitä voidaan parhaiten tukea. On siis huomioitava sellaisten tekijöiden osuus kuin kulttuuri, historia, rakennusperintö, luonto, liikunta jne.

2.3.2.10

Tietyillä alueilla on jo tartuttu myönteisesti vaikuttavaan tärkeään toimeen eli ryhdytty hyödyntämään aiemman toiminnan osia uusien matkailuvaihtoehtojen suunnittelussa.

2.3.3

Lausunnossa katsotaan tärkeäksi tarkastella lähemmin Euroopan unionin eri maissa onnistuneesti toteutettuja hankkeita. Tarkoituksena ei ole yksinomaan pyrkiä kopioimaan niitä mukauttamalla hankkeet toisenlaiseen ympäristöön vaan tukea ja vauhdittaa niitä. Myönteisiä kokemuksia ei näytä olevan kovinkaan monia, joten niistä ei ole helppo löytää laajaa ja monipuolista valikoimaa.

2.3.4

On otettava erityisesti huomioon matkailukohteiksi muuttuneiden taantuvien alueiden mahdollisuus verkottua — mikä onkin tarkoituksenmukaista — muodostamalla vankkoja myynninedistämiseen tähtääviä tietokantoja, joiden avulla alueet voivat tukea toinen toisiaan.

2.3.5

Itsensä työllistämisen tukeminen ja tunnetuksi tekeminen on eittämättä erittäin tärkeä voimavara, jolla voidaan parantaa työntekijöiden sopeutumista uudenlaiseen tilanteeseen. Itsensä työllistämisen tarkastelu on epäilemättä suureksi avuksi muutettaessa taantuneita alueita matkailukohteiksi, erityisesti maaseutumatkailuun erikoistuvilla alueilla. Onkin tutkittava, millaista tukea tällainen työllistämismuoto tarvitsee toimiakseen tehokkaasti tässä visaisessa muutosprosessissa.

2.3.5.1

Muutamia aloitteita itsensä työllistämisen edistämiseksi:

2.3.5.1.1

Itsensä työllistämisellä tarkoitetaan Euroopan unionissa työntekijöiden kykyä ja päätöstä ryhtyä elinkeinonharjoittajaksi joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa. Itsensä työllistänyt henkilö on ennen kaikkea itsenäinen elinkeinonharjoittaja, joka hoitaa suhteita tavaran- ja palveluntoimittajiin ja asiakkaisiin kauppa- ja siviilioikeudellisin perustein.

2.3.5.1.2

Itsensä työllistäminen on useiden vuosien ajan ollut tehokas tapa pitää puolensa teollisuuden talouskriiseissä, sillä näin on pystytty säilyttämään työpaikka ja vastattu esiin tulleeseen tarpeeseen luoda työpaikkoja.

2.3.5.1.3

Nykyisin erityisesti kaikkein nuorimmat työikäiset henkilöt ja naiset työllistävät itse itsensä.

2.3.5.1.4

Itsensä työllistämiseen pohjautuvalla matkailutarjonnalla on kannustettava hankkimaan uudenlaista ammattipätevyyttä, jotta keino toimisi tehokkaasti. Tällä tavoin maaseudulle voidaan luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi seuraavilla aloilla:

2.3.6

Edellä esitetty pätee myös sosiaaliseen lomatoimintaan, josta eittämättä kehittyy tulevaisuudessa varteenotettava vaihtoehto useilla taantuvilla alueilla, jotka etsivät matkailusta uutta elinkeinoa. Sosiaalinen matkailu on ominaispiirteidensä ansiosta oivallinen väline torjuttaessa kausiluonteisuutta ja porrastettaessa lomia.

2.3.7

Euroopan tarjoamat uudet mahdollisuudet edistää matkailuvaihtoehtoja taantuvilla alueilla: Lausunnossa käsitellään laajentuneen Euroopan unionin tarjoamaa mahdollisuutta antaa muulle maailmalle virikkeitä siitä, miten ongelmat voidaan ratkaista vaihtamalla tietoja, yhdistämällä hankkeita, edistämällä hyviä käytänteitä, kehittämällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä jne.

2.3.8

Koska perustuslakisopimuksessa sitoudutaan tekemään työtä kansalaisten, heidän oikeuksiensa ja muita heikommin kehittyneiden alueiden hyväksi, lausunnossa tarkastellaan sitä, millainen sija matkailulla on perustuslakitekstissä, ja annetaan lisäksi kysymykseen unionin laajuinen vastaus, jossa huomioidaan jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien tilanne.

2.4

Vaihtoehtoa mahdollisesti edistävien toimintalinjojen osuus: Tässä lausunnossa huomioidaan ETSK:n aiemmin antamat lausunnot, komission ja Euroopan parlamentin tekemät aloitteet sekä muun muassa Maailman matkailujärjestön ja Sosiaalisen lomatoiminnan kansainvälisen toimiston (BITS) jo toteuttamat toimet.

2.5

Aiempien toimien ympärille rakentuvat aloitteet: Lausunto pyrkii olemaan käytännönläheinen ja hyödyksi alueille, joiden elvyttämiseen komitea haluaa antaa myönteisen panoksen. Niinpä lausunnossa luetellaan tämäntyyppisten aloitteiden kehittämiseen soveltuvia hyviä käytänteitä.

3.1

Ei ole helppoa määritellä tarkoin, mitä lausunnon otsikossa esiintyvällä ilmauksella ”taantuvat alueet” tarkoitetaan. Kyseiset alueet ovat näet hyvin erilaisia, taantuman synty ja siihen johtaneet syyt vaihtelevat, ilmiöllä on laajalle ulottuvat vaikutukset ja alueet sijaitsevat maantieteellisesti hajallaan. Määrittely on vaikeaa myös ennen kaikkea siksi, että taantuma vaikuttaa voimakkaasti tällaisilla alueilla asuviin ihmisiin ja siellä toimiviin yrityksiin.

3.2

Taantuvien alueiden luonnehdinnassa ja tyypittelyssä lienee parasta lähteä liikkeelle viitealueiden talouselämän historian kehityskulusta kuvaamalla sitä erilaisin indikaattorein. Historian avulla on tarkoitus saada selkeä kuva siitä, onko tilanne syntynyt äskettäin ulkoisten teknologisten, sosiaalisten tai taloudellisten muutosten takia, vai onko kyseessä pysyvä tila, eli alue ei milloinkaan historiansa aikana ole yltänyt talouskehitykseen, joka olisi luonut asukkaille vaurautta ja hyvinvointia. Tämä ero vaikuttaa epäilemättä merkittävästi siihen, mikä on ihanteellisin ratkaisu puuttua taantumaan ja löytää käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Yritystoiminta, asukkaiden ammatillinen koulutus ja ylipäätään mahdollisuus löytää korvaavaa tai uudenlaista toimintaa poikkeavat suuresti toisistaan kummassakin edellä mainitussa tapauksessa.

3.3

Alueilla, jotka eivät vielä ole yltäneet asianmukaiselle talouskehityksen tasolle, tilanteeseen johtaneet syyt voivat olla hyvin erilaisia: syrjäinen sijainti, äärimmäiset ympäristöolot, riittämättömät perusrakenteet, yritteliäisyyteen nuivasti suhtautuva paikallisväestö ja ylipäätään kaikkinaiset syyt, joiden vuoksi paikallisväestön on ollut ja on muutettava sekä kotimaassaan että ulkomailla paremmat talouskehityksen edellytykset omaaville alueille. EU:n aluepolitiikalla ja sen välineillä puututaan päättäväisesti juuri unionin laajojen, etupäässä maaseutualueiden asteittaiseen autioitumiseen ja siitä seuraavaan sosiaaliseen juurettomuuteen. Useilla tämänsuuntaisilla arvokkailla toimilla pyritään kehittämään matkailua ja siihen liittyvää toimintaa.

3.4

Sellaisilla alueilla, joilla on joskus ollut dynaamista taloudellista toimintaa eri aloilla — maatalous, kaivosteollisuus, erilaiset muut teollisuudenalat, kuten tekstiili-, teräs- tai kemianteollisuus — ja jotka ovat useista syistä joutuneet luopumaan kyseisestä toiminnasta, ongelma on perusluonteisesti sosiaalisen mallin sortuminen kaikkine siitä johtuvine seurauksineen, joista alueen väestö ja yritysrakenne kärsivät. Näissä tapauksissa elinkeinoelämän monipuolisuuden puute tai niukkuus vaikeuttavat entisestään vaihtoehdon löytämistä taloudellisen taantuman mukanaan tuomalle työpaikkojen menetykselle.

3.5

Aiemmin toimivan, tuottavan ja kilpailukykyisen sekä työpaikkoja ja vaurautta luovan alueen taantumiseen voivat vaikuttaa — ja itse asiassa ovat vaikuttaneet — monet syyt, mutta maailmanlaajuisesti tarkasteltuna taloudellisen toiminnan globalisoituminen ja teknologiset muutokset lienevät kaikkien syiden taustalla. Markkinat kehittyvät ripeästi, usein rajusti, ja vakaus, jota teollisuus merkitsi viime vuosisadoilla kansakunnille, jotka osasivat soveltaa oikein teollisuuden periaatteita, on kadonnut, ja sen tilalle ovat tulleet teknologinen ja yhteiskunnallinen muutos, markkinoiden laajentuminen, kaikkialle maailmaan hetkessä leviävä tieto, globaali kilpailu sekä tavaroiden ja palveluiden tuotannon siirtäminen muualle. Työvoimakustannuksista on tullut tärkein muuttuja yritysten sijoittautumisesta päätettäessä, mutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointikapasiteetti, palveluiden läheisyys ja laatu, hallinnon pätevyys ja työntekijöiden ammattitaito ovat teknologian saatavuuden ohella taloudellisen toiminnan kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia tekijöitä. Tärkein EU:n haasteista lienee unionin teollisuuden katoamisprosessin taltuttaminen ja työpaikkoja luovien vaihtoehtojen löytäminen, kuten Lissabonissa asetetussa tavoitteessa todetaan.

3.6

Taantuminen vaikuttaa monin tavoin alueen väestöön ja yrityksiin: työpaikkojen katoaminen, yleinen köyhtyminen, väestömuutokset ja autioituminen, teollisuusrakenteen katoaminen jne. On kuitenkin tärkeää todeta, että kyseisistä vaikutuksista kärsivät useat sukupolvet hyvin eri tavoin. Sukupolvi, johon taloudellinen taantuma kohdistuu välittömästi, löytää usein sosiaalisen suojelun välineistä ei-toivotun mutta välttämättömän korvikkeen, sillä sosiaaliavustukset tarjoavat heille tarvittavan toimeentulon. Näin käy, kun suuret teollisuus- ja kaivosyritykset katoavat sekä nuoret ja keski-ikäiset, potentiaalisesti työkykyiset ihmiset jäävät toimettomiksi ja joutuvat elämään sosiaaliavustusten varassa. Vaikka tilanne on sinänsä kaikkea muuta kuin toivottu, seuraavan sukupolven ongelma on ehkä vieläkin ahdistavampi, kun ihmisillä ei ole työtä eivätkä he saa avustuksia. Tällaisissa tilanteissa yrittäjähenki, toiminnan monipuolistaminen ja ammatillinen koulutus ovat pikemminkin suoranainen välttämättömyys kuin apukeino.

3.7

Edellä kuvatuilla taantuvilla alueilla sekä alueilla, jotka eivät vielä ole yltäneet talouskehitykseen, ja alueilla, joilta taloudellinen kehitys on kadonnut, matkailu saattaa olla kannattava vaihtoehto; alueen talouskehitys suunnataan matkailuteollisuuteen, joka on osoittautunut voimakkaaksi, vakaaksi, hyviä kasvu- ja tulevaisuudennäkymiä omaavaksi elinkeinoksi, joka luo työpaikkoja ja pystyy ylläpitämään kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristötasapainon. Matkailun mitä todennäköisimmin mukanaan tuomaa kulttuurista ja taloudellista muutosta ei ole helppo toteuttaa, eikä siinä kaikissa tapauksissa onnistutakaan. Taantuvilla alueilla ei kuitenkaan ole monia vaihtoehtoja, ja mahdollisesti löytyvien vaihtoehtojen edellytykset saattavat olla vielä vaikeammin saavutettavissa.

3.8

Ei myöskään pidä unohtaa, että toisinaan suurkaupunkien liepeille ja läheisyyteen, jopa sellaisten kaupunkien tuntumaan, joiden talous kukoistaa, syntyy marginaalisia, kurjistuneita alueita, joilla on vähän tai ei lainkaan taloudellista toimintaa. Näissä tapauksissa taloutta voidaan piristää erilaisten kansainvälisten tapahtumien avulla. Esimerkiksi Sevillassa ja Lissabonissa järjestetyt maailmannäyttelyt tai Barcelonan sekä sittemmin Ateenan olympialaiset ovat osoittautuneet olennaisiksi kunnostettaessa alueita ja annettaessa niille uutta pontta usein uuden matkailualueen muodossa ja ehdoilla.

4.1

Sen jälkeen kun on tarkasteltu taantuvien alueiden tilaa, syntyvaiheita ja tärkeimpiä ominaispiirteitä, on syytä pohtia, millaisten tavoitteiden ja menetelmien avulla saadaan selville lausunnon otsikon väittämä eli matkailun rooli taloudellisesti ja sosiaalisesti taantuvien alueiden taloudellisessa elvyttämisessä.

4.1.1

Alkajaisiksi mainittakoon, että kaikkien talouden kehittämiseen tähtäävien toimien tärkeimpänä päämääränä on aina oltava se, että alueella asuvilla ihmisillä on asianmukaiset edellytykset kehittää itseään ihmisenä ja työntekijänä, jotta heidän ei tarvitse muuttaa pois paikkakunnalta ja jotta he ylipäätään voivat edelleen säilyttää sukupolvien ajan kestäneen yhteytensä lähiympäristöönsä. Siksi vaihtoehdoksi tarkoitetuissa matkailualoitteissa on varmistettava tehokkaasti sekä tarvittavat perusrakenteet että matkailualalla sen laajimmassa merkityksessä työskentelevien ihmisten vakituiset työpaikat. On ennen kaikkea pyrittävä luomaan pitkällä aikavälillä kestäviä ja kannattavia matkailutuotteita, jotta voidaan tarjota vaihtoehto sosiaalisen ja taloudellisen taantumaan aiheuttamalle työttömyydelle, mikäli sosiaalista juurtumista halutaan edelleen pitää perustavoitteena.

4.2

Taloudellisen toiminnan monipuolistaminen on niin ikään kaikkien taantuvilla alueilla toteutettavien talouskehitykseen tähtäävien toimien tavoitteena. Jos teknologian tai markkinoiden kehitys on mahdollisesti ollut yksi taantumaan johtaneista syistä alueilla, joiden taloudelliselle toiminnalle on ollut ominaista keskittyminen yhteen teollisuudenalaan, on ilmeistä, että tilanteen välttämiseksi on sovitettava yhteen toisiaan täydentäviä, monipuolisia toimintoja, joilla vastaisuudessa pystytään pitämään alueen talous toimivana. Matkailu on oivallinen tapa monipuolistaa tietyn alueen tuotantojärjestelmää, sillä toiminta on poikkialaista ja siihen osallistuu monia toimijoita ja monenkokoisia yrityksiä: perheyrityksiä ja monikansallisia yrityksiä sekä yrityksiä, jotka ovat asettaneet itselleen hyvin erilaisia sosiaalisia tavoitteita ja joiden liikeideat poikkeavat toisistaan.

4.3

Taantuvien alueiden kaikilla kehittämistoimilla pyritään myös tasapainottamaan toiminta taloudelliselta, sosiaaliselta ja varsinkin ympäristön kannalta kestävästi. Taantuva teollinen tai kaivostoiminta on usein aiheuttanut vakavia vaurioita alueen fyysisille olosuhteille: alueella on vanhanaikaisia ja hylättyjä rakennuksia ja ympäristöä pilaavia teollisuusjätteitä, alueen fyysinen kurjistuminen ja pilaantunut maaperä johtuvat usein vanhanaikaisesta teollisuustoiminnasta, eivätkä tällaiset olosuhteet periaatteessa ole kaikkein ihanteellisimmat sellaisen matkailutoiminnan kehittämiselle, jossa yleensä etsitään mahdollisimman esteettistä ja viehätysvoimaista luontoa.

4.3.1

Alueella teollista toimintaa harjoittaneet yritykset ovat periaatteessa velvollisia palauttamaan alueen alkuperäiset luonnonolot tai ainakin kunnostamaan ne mahdollisuuksien mukaan. Tätä periaatetta ei luonnollisestikaan ole helppo toteuttaa käytännössä, sillä jo yritystoiminnan taantuminen asettaa tälle esteen. Niinpä julkisen vallan on toimittava yritysten sijasta, jotta ympäristö säilyy asianmukaisessa tilassa. Tämä on erittäin tärkeää silloin, kun alueelta pois siirtyville yrityksille on sijoittautumishetkellään myönnetty julkista tukea. Yritysten sosiaalisen vastuun on merkittävä sitä, että huolehditaan tällaisista yritystoiminnan aiheuttamista lisäkustannuksista.

4.4

Edellä mainittujen tärkeiden tavoitteiden saavuttamista on tuettava asianmukaisin menetelmin. Työmarkkinavuoropuhelu on keskeinen tekijä vaihtoehtoja kehitettäessä. Talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden sekä työnantajien ja työntekijöiden käymä työmarkkinavuoropuhelu työntekijä- ja työantajajärjestöjen välityksellä on keskeisellä sijalla ryhdyttäessä työstämään hankkeita ja aloitteita. Kansalaisyhteiskunta kuluttaja- ja kansalaisjärjestöineen voi ja sen tulee osallistua prosessiin.

4.4.1

On kuitenkin tarkasteltava erityisesti julkishallinnon toimia ja sen velvoitteita ja pyrittävä saamaan hallinto aktiivisesti edistämään taantuvilla alueilla toteutettavia vaihtoehtoja, liittyivätpä ne matkailuun tai muuhun vaihtoehtoiseen elinkeinoon tai palveluun. Hallinnon eri tasojen ja julkisten tahojen yhteistyöllä on varmistettava aloitteiden onnistumisen yleiset edellytykset sekä tarvittaessa tuettava hankkeiden toteutumiskelpoisuutta. EU:n rakennerahastot soveltuvat erityisen hyvin tällaiseen yhteisön, jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien yhteistoimintaan tutkittaessa ja toteutettaessa sellaisia alueiden kehittämishankkeita ja -aloitteita, joilla taantuvia alueita pystytään elvyttämään.

4.5

Taantuvilla alueilla asuvan väestön koulutus on yksi alueiden rakenneuudistuksen ratkaisevista tekijöistä. On varmistettava työttömäksi jääneiden henkilöiden ammatinvaihdos, jotta he voivat työllistyä vaihtoehtoammattehin, joiden ammattitaitovaatimukset poikkeavat yleensä suuresti alueella aiemmin harjoitetuista ammateista. Ammatinvaihto on käytännössä osoittautunut huomattavaksi haasteeksi, ja teollisuustyöntekijöistä voidaan kouluttaa palvelualan työntekijöitä vain toteuttamalla jatkuvasti tehokkaita koulutustoimenpiteitä. Sama pätee seuraavaan sukupolveen, joka ei ole välittömästi kokenut työpaikan menetystä, mutta jolla ei ole toiveita saada lähiympäristöstään työpaikkaa alueen perinteisen elinkeinon piiristä. Työllistymisnäkymien puute voidaan korjata vain ammatillisen koulutuksen avulla.

4.6

Käynnissä oleva unionin laajentuminen saattaa tuoda muassaan vieläkin vaikeampia ongelmia, koska kehittämistä kaipaavia alueita on entistä enemmän, ja niillä on aiemmin harjoitettu kaivos- tai maataloustoimintaa, jonka ongelmat ovat vaikeasti ratkaistavissa. Toisaalta on kuitenkin ilmeistä, että liikkumistarve saattaa lisääntyä huomattavasti vapaa-ajan ja matkailun ansiosta, mikä merkitsee matkailuteollisuuden voimistumista. Kestävän matkailun edistäminen kaikkialla Euroopassa eurooppalaisen matkailumallin mukaisesti saattaa olla joillakin taantuvilla alueilla oivallinen väline kehittää taloutta.

5.1

Yksi tämän lausunnon perustavoitteista on koota yhteen erilaisia hyviä käytänteitä, joissa matkailu on ollut onnistunut vaihtoehto taantuvia alueita elvytettäessä, ja ottaa oppia kyseisistä käytänteistä.

5.1.1

Kokemuksia on muun muassa kerätty ETSK:n ja Córdoban maakuntahallituksen Córdobassa järjestämässä kuulemistilaisuudessa. Lausunnossa esitellään lisäksi muita opettavaisia, tutkimisenarvoisia aloitteita, joista voidaan mahdollisesti ottaa esimerkkiä.

5.2

Asturiasissa (Espanjassa) toteutetut toimet: Alueella on aikaisemmin harjoitettu pääasiassa kaivos- ja muuta teollista toimintaa. Koko alue on onnistunut reagoimaan taantumaan ja työpaikkojen menetykseen ja ryhtynyt kehittämään intensiivisesti matkailua. Alueelle on tätä tarkoitusta varten luotu erilaisia tuotemerkkejä ja matkailutuotteita, jotka liittyvät läheisesti yhdistelmään Asturias ja luonto:

5.2.1

Tämä uusi paikallisen kehittämisen strategia on onnistunut erittäin hyvin, sillä alueen työllisyysaste on viime vuosina noussut 8 prosenttiyksikköä. Tässä tapauksessa laadukasta matkailua on luonnollisesti päädytty kehittämään ympäristön kestävyyden pohjalta huomioimalla luonto. Sekä taloudelliset että työmarkkinatoimijat ja julkishallinto ovat ryhtyneet aktiivisesti tukemaan tällaista strategista muutosta ja alueen kehittämismallin muutosta.

5.3

Zabrzessa (Puolassa) toteutetut toimet: Talouden muutokset ja muut markkinaolosuhteet ovat hävittäneet kaikkialta Sleesiasta useita yrityksiä, joiden myötä on kadonnut kymmeniätuhansia työpaikkoja ja lohduttomaan maisemaan on ilmestynyt lukuisia hylättyjä teollisuusrakennuksia. Monista matkailun edistämisyrityksistä huolimatta alue mielletään edelleen perinteisesti teollisuusalueeksi synkkine maisemineen ja vaurioituneine ympäristöineen. Tämä matkailijoiden kannalta vähemmän houkutteleva mielikuva voitaisiin kuitenkin muuttaa alueen talous- ja yhteiskuntaelämälle myönteiseksi tekijäksi, jos alueen yhteistä teollista omaisuutta hyödynnettäisiin matkailutarkoituksessa, kuten viranomaiset toivovat ja suunnittelevat. Pyrkimyksenä on siirtää jälkiteolliset kohteet uusiin, etenkin matkailutehtäviin, jotka eivät ole kausiluonteisia. Näin säilytetään yhteinen teollinen omaisuus ja suojellaan kaupunkien ja alueiden ainutlaatuisuutta.

5.3.1

Hankkeen tiellä on kuitenkin monia hankaluuksia. Tämä teollinen kulttuuriperintö on teknisesti huonokuntoista ja hylkäämistilassa. Lisäksi kohteiden omistussuhteet ovat ongelmallisia, ei ole määrärahoja, ammattitaitoista henkilökuntaa, matkailijoiden tarvitsemia perusrakenteita eikä muita tekijöitä, minkä vuoksi vain pieni määrä entisistä teollisuuskohteista täyttää tarvittavat edellytykset, jotta niistä voitaisiin tehdä kannattavia matkailutuotteita. Euroopan rakennerahastojen, kuten AEKR:n ja ESR:n rooli saattaa osoittautua elintärkeäksi pääoman rahoitusesteiden ja väestön täydennyskoulutuksen tiellä olevien esteiden voittamiseksi.

5.3.2

Alueella on kehitetty hanke jälkiteollisten kohteiden hyödyntämiseksi matkailutarkoituksiin: ”Entisten teollisuuskohteiden kierros”. Ohjelmaan on valittu 30 kohdetta. Valinnassa on käytetty sellaisia perusteita kuin kulkuyhteydet, houkuttelevuus, kyky ottaa vastaan matkailijoita ja matkailijoiden turvallisuus.

5.3.3

Zabrze on keskikokoinen kaupunki Etelä-Puolassa. Paikallisviranomaiset ovat osanneet arvostaa teollisuusmatkailun merkitystä, ja vuodesta 2003 lähtien Zabrzesta on tullut teollisuusmatkailun mallikaupunki. Se on saanut tunnustusta ja useita merkittäviä matkailualan diplomeja. Zabrzessa on osattu löytää vaihtoehto kaivosteollisuuden taantumiselle, ja kaupungin halutaan lisäksi edistävän pohdintoja ja antavan virikkeitä, kun Puolassa ja koko Euroopassa vastaisuudessa kehitetään teollisuusmatkailuun liittyviä hankkeita. Kaupungissa on järjestetty muun muassa syyskuussa 2004 ja toukokuussa 2005 kansainvälinen konferenssi, jossa tarkasteltiin yhteiseen teolliseen kulttuuriperintöön kuuluvia teollisuusaarteita ja niiden matkailu- ja vapaa-ajan käyttöä. Konferensseissa on annettu Zabrzen päätöslauselmat, joilla edistetään erittäin arvokkaalla tavalla yhteisen teollisen kulttuuriperinnön käyttöä matkailu- ja vapaa-ajan tarkoituksissa. Kannattaa mainita, että Maailman matkailujärjestö haluaa osallistua prosessiin, jonka kuluessa perustetaan tuotteen tunnettuutta edistävä teollisuusmatkailun verkosto.

5.3.4

Zabrzessa toteutetut toimet tarjoavat kaiken kaikkiaan arvokasta tietoa ja kokemuksia, joita epäilemättä voidaan hyödyntää matkailutarkoituksessa muilla samantapaisilla paikkakunnilla. ETSK antaa nimenomaisen tunnustuksensa tälle matkailuarvolle, tukee sitä ja tekee sitä aina tilaisuuden tullen tunnetuksi.

5.4

Río Tinton kaivosmuseo Huelvassa (Espanjassa): Río Tinton kaivoksesta saatiin antiikin aikoina runsaasti jalometalleja, jotka vaurastuttivat aluetta jo Rooman valtakunnan aikoihin. Vuonna 1982 kaivos suljettiin, ja alue joutui talouslaman kouriin. Río Tinton kaivosmuseossa säilytetään kaikkien edellä mainittujen vaiheiden perintöä. Kyse on Río Tinton kaivospuiston opastuskeskuksesta, teemapuistosta, joka kuvaa kattavasti kaivoslaakson kyliä ja maisemaa. Vierailijat voivat tutustua 900 ha:n suuruiseen kaivospuistoon junalla, joka kulkee samaa reittiä kuin mitä pitkin kaivannaisia kuljetettiin aikoinaan Huelvaan. He voivat myös käydä vanhoissa kaivoksissa, roomalaisella hautausmaalla ja kaivoksen omistaneen englantilaisyhtiön 1800-luvulla rakennuttamassa kaivostyöläisten kaupunginosassa. Ennen heitteillä ollut kohde on siis muutettu vapaa-ajan kohteeksi, ja yhteinen perintö ja kulttuuri on elvytetty. Matkailuyritykset voivat tässäkin tapauksessa hyödyntää matkailukohteen koko elämyspohjaa ja saada tuloja alueesta, jonka muutoin ainoa vaihtoehto olisi tulla hylätyksi.

5.5

Peñarroya-Pueblonuevon kaivos- ja teollisuusalue (Espanjassa): alue on arvokas teollinen kulttuuriperintö ja jäännettä 1900-luvun kuuluisasta tehdaskeskuksesta. Aluetta elvytetään monenlaiseen paikallisväestölle ja matkailijoille tarkoitettuun vapaa-ajan käyttöön Mainittakoon, että monet Córdoban maakunnassa Guadiatojoen yläjuoksulla sijaitsevat kylät työstävät yhteisesti hanketta, jonka tarkoituksena on hyödyntää muun muassa Peñarroya-Pueblonuevon geologista kaivosmuseota. Hankkeilla pyritään löytämään tapa houkutella alueelle matkailijoita, jotka piristäisivät kaivostoiminnan päättymisen jälkeen työttömyyden kourissa kamppailevien kylien taloutta. Hanke liittyy koordinoituun kokonaistarjontaan, jossa yhdistyvät vanhat teollisuus- ja kaivoskeskukset, gastronomia sekä liikunta ja kulttuuri. Hankkeeseen sisältyy useita kyliä, esim. Fuenteovejuna ja Bélmez, sekä muita alueen paikkakuntia.

5.6

Katalonian tieteen ja tekniikan museoketju (Espanjassa): Järjestelmä koostuu jopa 20:sta Katalonian entisestä teollisuuskeskuksesta, jotka edustavat elinkeinoelämän eri aloja: tekstiili- ja paperiteollisuutta, parkitus- ja kuljetusalaa jne. Katalonian teollisuus oli viime vuosisatoina epäilemättä kukoistavaa, tarkasteltiinpa sitä talouden, kulttuurin, arkkitehtuurin tai yhteiskunnan kannalta. Se on osa Katalonian kollektiivista identiteettiä. Ketjujärjestelmässä sen 20:tä museota tehdään kokonaisvaltaisesti tunnetuksi, ja ketju toimii kaiken kaikkiaan eräänlaisena matkailu- ja kulttuurikohteiden verkostona. Tällainen toimintamalli soveltuu mainiosti muihin samantapaisiin hankkeisiin.

5.7

Mielenkiintoinen on myös Sosiaalisen lomatoiminnan kansainvälisen toimiston sponsoroima hanke, jolla on vauhditettu taantuvan hiilikaivosalueen paikallista ja vaihtoehtoista kehittämistä Roche-en-Ardennessa Belgiassa. Sinne on perustettu sosiaalisen lomatoiminnan keskus, josta on ollut huomattava apu alueen työllisyydelle.

5.8

Kaikkialle Eurooppaan on syntymässä erilaisia innovoivia matkailuhankkeita, joiden avulla pyritään löytämään edes osittainen vaihtoehto taloudelliselle taantumalle. Tästä ovat esimerkkinä perinteiset kalastajat, jotka tarjoavat matkailijoille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti omaan työpäiväänsä kalastusaluksella. Matkailijat saavat näin kosketuksen heitä suuresti kiehtovaan ammatti- ja kulttuuritodellisuuteen, ja kalastajat saavat samalla lisätuloja taantuvasta ammatistaan.

5.9

ETSK kannattaa Euroopan elintarvike-, maatalous- ja matkailualan työntekijöiden federaation (EFFAT:n) sekä Euroopan hotelli- ja ravintola-alan järjestön (HOTREC:n) yhteistä julkilausumaa toimintalinjoista matkailualan työpaikkojen säilyttämiseksi ja työllisyyden kehittämiseksi maaseudulla.

6.1

Lausunnon laatimisesta vastanneen valmisteluryhmän kokouksissa sekä Córdobassa järjestetyssä antoisassa kuulemistilaisuudessa esitettiin lausuntoon kirjattuja mielipiteitä sekä arvokkaita päätelmiä ja suosituksia.

6.2

Kuten useissa komission ja ETSK:n asiakirjoissa sekä lukuisissa tietolähteissä todetaan, matkailu on taloudellisesti erittäin merkittävää toimintaa, joka vaikuttaa itse talouden lisäksi yhteiskuntaan ja ympäristöön. On erityisesti mainittava, että matkailu on voimakas ja vakaa elinkeino, jolla on tulevaisuudennäkymiä ja joka luo laadukkaita työpaikkoja, jos alaa kehitetään lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kestävästi.

6.3

Sosiaalisesti ja taloudellisesti taantuvilla alueilla, joita on useissa Euroopan maissa, taantumaan on monia syitä, ja se ilmenee monin eri tavoin, mutta kaikilla alueilla työpaikkojen menetys ja taloudellisten vaihtoehtojen puute ovat paikallisväestölle sekä taantuman valitettavin seuraus että ilmentävät taantumaa selkeimmin. Väestö joutuu usein hakemaan muualta vaihtoehtoja alueen perinteisille elinkeinoille. Laajojen maatalous-, teollisuus- tai kaivosalueiden autioituminen on talouselämän rakenteissa tapahtuneiden muutosten kaikkea muuta kuin toivottu tulos.

6.4

Paikallisväestön sosiaalinen juurtuminen on kaikkien sellaisten toimintaperiaatteiden perustavoite, joilla pyritään alueelliseen tasapainoon eli tarjoamaan taantuville alueille toteutuskelpoisia vaihtoehtoja. Tässä Euroopan rakennerahastoilla on olennainen tehtävä sosiaalista juurtumista edistävän politiikan välineenä. Työpaikkojen säilyttäminen tai luominen on asetettava sosiaalisen osallistamisen välineistä ehdottomasti etusijalle.

6.5

Matkailu lienee hyvin erilaisissa taantumatiloissa mainio vaihtoehto elinkeinona, jolla on runsaasti potentiaalia kehittää yhteiskuntaa, yritystoimintaa ja työllisyyttä. Tästä ovat todisteena useat eri tasoilta saadut kokemukset.

6.6

Taantuvilla alueilla on kuitenkin vakavia vaikeuksia ja kaikenlaisia esteitä etsiessään matkailusta itselleen vaihtoehtoa. On erityisesti huomautettava, että taantuvat alueet eivät periaatteessa ole luonnostaan matkailualueita vaan pikemminkin päin vastoin, sillä ne eivät useinkaan ole matkailullisesti houkuttelevia ja niiden ympäristö on kurjistunut. Niitä on siis jokseenkin vaikea elvyttää tai niille on hankala perustaa kannattavia matkailukohteita. Niinpä onkin tärkeää luoda tuotteita ja tarjontaa, jotka pystyvät saamaan aikaan kysyntää.

6.7

Kielteisen lähtötilanteen lisäksi taantuvat alueet kompastuvat matkailuvaihtoehtoja etsiessään erilaisiin esteisiin.

6.8

Juuri matkailun tarjoaman vaihtoehdon mahdollisuus ja prosessiin liittyvät hankaluudet ovat kuitenkin muuttujia, joiden on saatava sekä julkishallinto että työmarkkinatoimijat ja ylipäätään kansalaiset liikkeelle ja tarttumaan haasteeseen muuttaa potentiaali todellisuudeksi. Unionin aluepolitiikka ja muut unionin politiikat — matkailu-, kulttuuri-, työllisyys-, liikenne-, infrastruktuuripolitiikka jne. — ovat poliittisen toiminnan lohkoja, joiden on tultava avuksi muutettaessa haasteet todellisuudeksi. Taantuvien alueiden unohtaminen tai oleminen puuttumatta matkailuvaihtoehdon riskeihin ja esteisiin ei tunnu tarkoituksenmukaiselta strategialta. Taantuvilla alueilla ei ole matkailun lisäksi moniakaan muita, helposti toteutettavia vaihtoehtoja.

6.9

Jotta matkailuvaihtoehto olisi taantuvilla alueilla toteutuskelpoinen, sen on täytettävä useita edellytyksiä:

6.10

Kultakin alueelta valitut matkailutuotteet vaihtelevat luonnollisesti monien eri muuttujien vuoksi, ja on vaikea täsmentää, mikä tuote on missäkin tapauksessa sopivin. Todettakoon kuitenkin esimerkiksi, että maatilamatkailu ja maaseutumatkailu, joita täydentävät käsiteollisuus, paikallisten elintarvikkeiden tuotanto ja kaupan pitäminen, teollisuusmatkailu — jota lausunnossa on valotettu lukuisin hyvin käytäntein — terveysmatkailu ja kulttuurimatkailu, ovat muutamia matkailuun välittömästi tai välillisesti liittyviä toimintoja, joiden avulla voidaan luoda vaihtoehtoinen matkailukohde. Maaseutumatkailu edellyttää julkista tukea, jotta se olisi pitkällä aikavälillä kannattavaa.

6.11

Taantuvilla alueilla matkailutoimintaa harjoittavat ja matkailutuotteita tuottavat yritykset eivät poikkea muiden alueiden yrityksistä. Mainittakoon kuitenkin nimenomaisesti seuraavat yritystyypit:

6.12

Jotta taantuville alueille vaihtoehdoksi perustetut matkailuyritykset olisivat kannattavia, on erittäin tärkeää, että lähiympäristö tarjoaa erilaisia oheistoimintoja, jotka omalta osaltaan auttavat saavuttamaan yhteisen päämäärän. Näin luodaan todellinen matkailuyhteenliittymä, jossa yksittäisten yritysten on katsottava olevan osa kokonaisvaltaista matkailutarjontaa. Sekä julkisen että yksityisen sektorin on koordinoitava kulttuurin, gastronomian, luontokohteiden tarjonnan, majoitusliikkeiden ja ylipäätään kaiken sellaisen taloudellisen toiminnan muodostamaa yhteenliittymää, josta alueen houkuttelevuus matkailukohteena koostuu. Niinpä perinteisen matkailun toisinaan (mutta ei aina) muodostama yhteenliittymä on välttämätön kehitettäessä taantuville alueille uusia mahdollisuuksia, koska se on äärimmäisen vaikeaa ja alueiden yritysrakenne on hauras. Yhteenliittymä voi konkretisoitua monien taloudellisten toimijoiden muodostamana matkailureittinä. Kaikkien taloudellisten ja työmarkkinatoimijoiden on joka tapauksessa tuettava yritysten välistä yhteistyötä.

7.1

Euroopan taloudellisesti ja sosiaalisesti taantuvien alueiden elvyttäminen on tärkeä ja visainen haaste julkishallinnon kaikille tasoille, talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoille sekä kansalaisille. Se on haaste, jonka vastaan ottamista ei voi välttää, jollei tiettyjen alueiden haluta autioituvan ja niiden väestön köyhtyvän ja muuttavan pois paikkakunnalta. Matkailu on yksi mahdollinen vaihtoehto, mutta sen tuoma lisäarvo, kyky luoda työpaikkoja ja tulevaisuudennäkymät tekevät siitä ensiarvoisen ja etusijalle asetettavan vaihtoehdon.

7.2

Sekä unionin toimintalinjat että toimielinten laatimat asiakirjat ovat tämänsuuntaisia: Euroopan komissio, parlamentti ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tukevat ja edistävät tätä vaihtoehtoa. Matkailutoimiin ei kuitenkaan ole vielä myönnetty riittävästi rakennerahastotukea, ja sitä on yhä vaikeampi käyttää talouden uudenlaisena piristysruiskeena. Komissiota kehotetaan käynnistämään hyvien kokemusten pohjalta kokeiluhanke, jossa tarkastellaan käytännössä, miten rakennerahastoja voitaisiin parhaiten käyttää matkailun edistämiseen taloudellisesti taantuvilla alueilla.

7.3

Muun muassa Maailman matkailujärjestö ja Sosiaalisen lomatoiminnan kansainvälinen toimisto toteuttavat strategisesti erittäin merkittäviä toimia lujittaessaan ja tukiessaan matkailun edistämis- ja viestintäverkostoja, jotka ovat välttämättömiä, jotta taantuvien alueiden matkailuhankkeet olisivat toteutuskelpoisia.

7.4

Jäsenvaltioiden olisi koordinoitava tehokkaammin eri hallinnon tasojen toimia: keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimintaa. Matkailun seurantakeskukset ovat oivallinen diagnoosi- ja toimintaväline tutkittaessa alan mahdollisuuksia ja suunniteltaessa yhdennettyjä strategioita ja toimintaperiaatteita matkailun kehittämiseksi.

7.5

Useilla matkailuaiheisilla lausunnoillaan ETSK tukee unionin sellaisten politiikkojen käynnistämistä, joiden kantavana voimana on eurooppalaisen matkailumallin laatiminen. Mallissa ei välttämättä lähdettäisi liikkeelle sääntelystä vaan sellaisista arvoista ja periaatteista kuin kestävyys, ympäristönsuojelu, palveluiden, tuotteiden ja työpaikkojen laatu, kuluttajille tarjottavat turvalliset tuotteet ja palvelut, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, kaikkien ulottuvilla olevat matkailukohteet, kulttuuriperinnön ja paikalliskulttuurin arvojen edistäminen sekä muut arvot. Näillä periaatteilla on varmistettava, että unionin ja kaikkien maiden matkailussa kunnioitetaan kestävyyden periaatteita ja tukeudutaan niihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nyt annettava lausunto on jatkoa aiemmin laadituille strategisille ja poliittisille asiakirjoille. Siinä käsitellään matkailun myönteistä osuutta taantuvien alueiden taloudellisessa ja sosiaalisessa elvyttämisessä osana edellä mainittua eurooppalaista matkailumallia.

8.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toimittaa ja julkaisee nyt annettavan lausunnon. Se on ETSK:n panos Maltassa lokakuussa 2005 pidettävään Euroopan matkailufoorumiin 2005. Asiakirja esitellään otsikolla ”Córdoban julkilausuma matkailun roolista taantuvien alueiden taloudellisessa ja sosiaalisessa elvyttämisessä”.