[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 15.11.2005 KOM(2005) 573 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISEN VAIKUTUKSESTA KOMISSION HENKILÖRESURSSEIHIN KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISEN VAIKUTUKSESTA KOMISSION HENKILÖRESURSSEIHIN JOHDANTO Euroopan parlamentti antoi Bulgarian ja Romanian liittymistä koskevan puoltavan lausunnon 13. huhtikuuta 2005. Sen pohjalta EU:n jäsenvaltiot sekä Bulgaria ja Romania allekirjoittivat liittymissopimuksen Luxemburgissa 25. huhtikuuta 2005. Bulgariasta ja Romaniasta odotetaan tulevan EU:n jäseniä 1. tammikuuta 2007 edellyttäen, että liittymissopimukset ratifioidaan ja että maat toteuttavat ajallaan valmistelut, jotta ne ovat valmiit soveltamaan yhteisön säännöstöä täysimääräisesti kyseisestä päivästä lukien. Komissio hyväksyi 25. lokakuuta 2005 tiedonannon (seurantakertomus Bulgarian ja Romanian valmiudesta EU:n jäsenyyteen), jonka mukaan komissio aikoo esittää huhti–toukokuussa 2006 neuvostolle ja Euroopan parlamentille seurantakertomuksen. Tämän kertomuksen yhteydessä se voi suosittaa, että neuvosto lykkää Bulgarian ja Romanian liittymistä 1. päivään tammikuuta 2008, jos on vakava vaara siitä, että kumpi tahansa näistä maista ei selvästikään kykene täyttämään jäsenyysvelvoitteitaan eräillä keskeisillä aloilla tammikuuhun 2007 mennessä. Komissio edellyttää, että Bulgaria ja Romania toteuttavat tällä välin kaikki tarvittavat korjaustoimenpiteet, jotta tällaista suositusta ei tarvitsisi antaa. Tämän tiedonannon tarkoituksena on perustella komission vaatimukset lisähenkilöstöstä arvioimalla eri yksiköiden tarpeita suhteessa vaikutuksiin, joita kahden uuden jäsenvaltion liittymisellä on komission toimintaan. Siinä esitetään yleisiä suuntaviivoja ja laajentumisen vaikutuksia henkilöresursseihin toimintalohkoittain ja tehtäväalueittain. Tiedonanto on tulevien talousarvioesitysten ja rekrytointistrategian suunnittelun kulmakiviä. Uusien jäsenvaltioiden kansalaisia koskevat rekrytointitavoitteet ovat kuitenkin erillinen kysymys, jota käsitellään myöhemmin. Tässä tiedonannossa esitetty arviointi Bulgarian ja Romanian (EU-2) liittymisen vaikutuksista on jatkoa vuonna 2002 esitetylle tiedonannolle, jossa käsiteltiin toukokuussa 2004 unioniin liittyneitä kymmentä jäsenvaltiota (EU-10). Koska EU-2-laajentuminen on luonteeltaan ja ajoitukseltaan varsin samankaltainen kuin edellinen, arvioinnissa on sovellettu samoja menetelmiä kuin vuonna 2002. Lisäksi on pyritty ottamaan oppia kokemuksista, joita saatiin EU-10-laajentumisen toteuttamisesta vuonna 2004. Tässä tiedonannossa vahvistetaan ja päivitetään lisähenkilöstön tarvetta koskevat, vuonna 2002 tehdyt keskipitkän aikavälin ennusteet, kuten Euroopan parlamentti pyysi vuoden 2006 toimintastrategiaa koskevassa päätöslauselmassaan. 1. TIEDONANNON TAVOITTEET JA TAUSTA Kokemus on osoittanut, että uuden henkilöstön rekrytointi ja sopeutuminen työhön komissiossa on sitä helpompaa, mitä paremmin sitä on valmisteltu. Liittymisen jälkeen tarvittavan henkilöstömäärän selvittäminen ja suunnittelu on toiminnan vakauden edellytys. EU-10-laajentumista koskevassa tiedonannossa[1] painotetaan suunnittelun keskeistä merkitystä sekä budjettivallan käyttäjän että komission kannalta. Vuoden 2006 alustavan talousarvioesityksen[2] yhteydessä uusi komissio vahvisti vuonna 2002 laaditun arvion, jonka mukaan keskipitkän aikavälin henkilöstötarve kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisestä johtuvien tehtävien hoitamiseksi on noin 3 900[3] uutta työntekijää, jotka olisi rekrytoitava vuoteen 2008 mennessä. Vuoden 2002 tiedonannon johtopäätökset ovat edelleen ajankohtaiset EU-10-henkilöstön osalta[4]. Budjettivallan käyttäjä on myöntänyt komissiolle kolmen viime vuoden aikana (2003–2005) 1980 uutta virkaa tai tointa laajentumiseen liittyviä tehtäviä varten (1480 uutta virkamiestä ja 500 ulkopuolista toimihenkilöä). Vaikka tämä on huomattava vahvistus, se ei riitä varmistamaan, että kaikki laajentuneen EU:n tehtävät voidaan hoitaa ja kaikkia yhteisön politiikkoja, sääntöjä ja ohjelmia sovelletaan moitteettomasti. Voidakseen turvata käynnissä olevien toimien ja erityisesti koheesioon ja yhtenäismarkkinoihin liittyvien tärkeimpien yhteisten politiikkojen jatkuvuuden komissio tarvitsee välttämättä loputkin 3900 kokoaikaisesta virasta tai toimesta, jotta se pystyy hoitamaan institutionaaliset tehtävänsä tarkastelujakson aikana. 2. LAAJENTUMISEN HAASTEET 2.1. Mitä komissiolta odotetaan laajentuneessa unionissa? Komissio on Euroopan unionin toimeenpanoelimenä vastuussa EU:n talousarvion sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien politiikkojen ja ohjelmien hallinnoinnista ja toteuttamisesta. Laajentumisen jälkeen komissio joutuu hoitamaan ohjelmia, joiden tavoitteena on tukea uusia jäsenvaltioita erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan, rakennetoimien ja sisäisten politiikkojen täytäntöönpanossa. Perussopimusten valvojana komission tehtävänä on varmistaa, että yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan oikein kaikissa jäsenvaltioissa. Vaikka ehdokasmaat ovat tehneet runsaasti työtä voidakseen kantaa tulevan vastuunsa jäsenvaltioina, niiden hallinto- ja oikeusjärjestelmien valmiuksien kehittäminen voi vielä viedä useita vuosia. Yhtenäismarkkinoiden häiriöttömän toiminnan varmistaminen, yleinen turvallisuus ja kansanterveys, ympäristönsuojelu, EU:n ulkorajojen valvonta ja yhteisön varojen huolellinen käyttö laajentuneessa unionissa edellyttävät kaikki komission henkilöresurssien lisäämistä, jotta se voi: - toteuttaa aktiivisesti EU:n politiikkoja ja valvoa niiden täytäntöönpanoa uusissa jäsenvaltioissa - auttaa uusia jäsenvaltioita soveltamaan yhteisön lainsäädäntöä oikein ja tarvittaessa aloittaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn - ehdottaa ja toteuttaa yhteisön ohjelmia, joilla ohjataan rahoitusta uusille jäsenvaltioille - valvoa ohjelmasuunnittelun ja varojen käytön asianmukaisuutta - tiedottaa ja julkaista yhteisön asiakirjoja kahdella uudella kielellä. 2.2. Vaikutusten suuruusluokka Seuraavan laajentumisen vaikutusta ja haasteita voidaan arvioida seuraavien numerotietojen perusteella: - EU:n jäsenvaltioiden määrä nousee 25:stä 27:ään (lisäys 8 %). - Virallisten kielten lukumäärä nousee 20:stä 22:een (lisäys 10 %[5]). - EU saa 30 miljoonaa uutta kansalaista eli sen väkiluku nousee 452 miljoonasta 482 miljoonaan vuonna 2007 (lisäys 6,6 %). - Kahden uuden jäsenvaltion BKT asukasta kohden (ostovoimalla mitattuna) on noin 30 prosenttia EU-25:n keskiarvosta eli ne ovat köyhempiä kuin mikään muu jäsenvaltio EU:hun liittyessään. Arvioitaessa edessä olevan laajentumisen vaikutusta komission toimintaan on otettava huomioon myös edellisen laajentumisen vaikutus. Kahdentoista uuden jäsenvaltion liittyminen unioniin varsin lyhyen ajan sisällä asettaa yhteisön toimielimille uusia haasteita, sillä kahden laajentumisen yhteisvaikutuksesta jäsenvaltioiden määrä kasvaa 80 prosenttia ja virallisten kielten määrä kaksinkertaistuu. 3. OLETUKSET, MENETELMÄT JA STRATEGIA 3.1. Oletukset Laajentumisen vaikutusta arvioitaessa työhypoteesina ovat seuraavat oletukset: 1. Jos liittymissopimukset ratifioidaan ja jos Bulgaria ja Romania toteuttavat ajallaan valmistelut, jotta ne voivat soveltaa yhteisön säännöstöä täysimääräisesti kyseisestä päivästä lukien, ne liittyvät Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007. Jos nämä edellytykset eivät täyty, tässä tiedonannossa esitettyä aikataulua muutetaan vastaavasti. Henkilöstötarvetta koskevien arvioiden paikkansapitävyys ei kuitenkaan riipu lopullisesta liittymispäivämäärästä. 2. Eri toimintojen resurssitarpeita koskevat arviot perustuvat tilanteeseen, jossa pelkästään laajentumiseen liittyvät toiminnot ja tehtävät on joko sisällytetty normaaliin toimintaan tai saatu päätökseen. Erityistä huomiota on kiinnitetty sen varmistamiseen, että liittymistä valmistelevien ohjelmien hallinnointiin ja valvontatehtäviin tarvittavat henkilöresurssit ovat täysin riittävät ohjelmien päättymiseen asti. Lisäystarve tulee ajankohtaiseksi eri yksiköissä eri aikoina, mikä heijastuu siihen, miten resurssit kohdennetaan kunakin vuonna[6]. 3. Toimintokohtaisten henkilöresurssien vertailutaso perustuu tilanteeseen vuonna 2006. Resurssitarvetta arvioitaessa on oletettu, että tämänkertainen laajentuminen ei muuta politiikkoja, ohjelmia tai toteutustapoja. Arvioinnissa on kuitenkin otettu huomioon muutokset, jotka on jo hyväksytty tai joita komissio on ehdottanut (esim. toimeenpanovirastot[7]). 4. Kaikki henkilöresurssit (henkilöstötaulukon mukaiset virat ja ulkopuolinen henkilöstö) ja kaikki rahoituslähteet (hallintomäärärahat ja operatiiviset ohjelmat) on asetettu samanarvoisiksi. Henkilöstötarpeen mittayksikkönä on täyttä työaikaa vastaava työpanos eli kokoaikavastaavuus (FTE, full-time equivalent ). Perusoletuksen mukaan laajentuminen ei olennaisesti muuta eri henkilöstölajien suhteellista osuutta komission henkilöresursseista. Arvio koskee kokonaistarvetta ja sen jakautumista henkilöstölajin ja rahoituslähteen mukaan. Jakautuminen määritetään vuosittain talousarviomenettelyssä. 5. Arvio perustuu nettotarpeeseen, ja siinä otetaan huomioon mahdollisuudet henkilöstön uudelleensijoittamiseen sitä mukaa kuin laajentumista valmistelevat toiminnot (ohjelmat, neuvottelut, yhteydenpito hakijamaihin) saadaan päätökseen tarkkailuajanjakson aikana. 6. Kokonaisarvioon sisältyy 100 ulkopuolisen henkilöstön tointa, jotka on jo sisällytetty vuoden 2006 alustavaan talousarvioesitykseen keskipitkän aikavälin tarpeita ennakoiden. Laajentumisaikataulu edellyttää valmistelujen aloittamista vuoden 2006 aikana. Komissio arvioi alustavassa talousarvioesityksessään tarvitsevansa välttämättömiä laajentumista valmistelevia toimintoja varten välittömästi 100 uutta työntekijää, ennen muuta kielihenkilöstöä. Nämä lasketaan kuitenkin mukaan laajentumisen jälkeistä henkilöstötarvetta koskevaan kokonaispakettiin. 3.2. Menetelmä Koska tällä tiedonannolla päivitetään EU-10-maiden liittymistä koskevaa vuoden 2002 tiedonantoa EU-2-laajentumista varten, on johdonmukaista käyttää samoja arviointimenetelmiä. Henkilöstötarvetta arvioitiin toimintoperusteisen budjetoinnin (ABB) nimikkeistössä määriteltyjen toimintojen osalta. Kaikille yksiköille lähetettiin kyselylomake, jotta tulevaa kehitystä koskevia odotuksia voitaisiin tarkastella järjestelmällisesti ja yhdenmukaisesti. Tulosten perusteella analysoitiin laajentumisen vaikutusta eri toimintoihin, jotka jaoteltiin kasvaviin, muuttumattomiin ja supistuviin toimintoihin. Seuraavaksi arvioitiin laajentumisen vaikutusta henkilöresursseihin. Henkilöstötarpeen muutoksia arvioitiin ensisijaisesti sellaisissa tekijöissä tapahtuvien muutosten perusteella, jotka määräävät eri toimintoihin liittyvän työmäärän. EU-10-tiedonannon tulokset ekstrapoloitiin EU-2-laajentumiseen silloin kun toiminnossa, organisaatiossa tai toteutustavassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2002 jälkeen eikä sellaisia muutoksia ole suunnitteilla, ja kun EU-2-laajentumisen vaikutuksen oletetaan olevan uusien jäsenvaltioiden lukumäärän mukaisessa suhteessa EU-10-laajentumisen vaikutukseen. Vastaukset seulottiin eri toimintoja koskevien vaatimusten keskinäisen johdonmukaisuuden, tasavertaisen kohtelun ja tietojen vertailtavuuden varmistamiseksi. Tavoitteena oli varmistaa, että: - numerotiedot ja niiden perustelut ovat johdonmukaiset - samantyyppisiä toimintoja koskevia eri yksiköiden arvioituja tarpeita on kohdeltu samalla tavalla - ainoastaan laajentumisesta aiheutuva työnlisäys on otettu huomioon - mahdollisuudet siirtää laajentumisen valmisteluun osallistuva henkilöstö uusiin tehtäviin on otettu huomioon. 3.3. Siirtymäkausi uusien virkojen perustamiselle Arvioinnissa on otettu huomioon yksiköiden tarpeet ja toimielimen kyky ottaa vastaan uutta henkilöstöä. Komissio ehdottaa, että uudet virat perustetaan jaksotetusti kolmen vuoden aikana. Tämä edellyttää kuitenkin varallaololuetteloiden käyttöön saamista ja riippuu asianomaisten yksiköiden valmiudesta ottaa vastaan uutta henkilöstöä. Useimmat komission yksiköt ovat pitäneet liian pitkänä EU-10-virkojen perustamiseen varattua viiden vuoden siirtymäaikaa, joka otettiin käyttöön rahoitukseen ja rekrytointiin liittyvien rajoitusten vuoksi. Valinta- ja rekrytointiprosessissa on kuitenkin nyt päästy vauhtiin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kahdesta uudesta jäsenvaltiosta tulevien virkamiesten rekrytointiin sovellettavaan siirtymäkauteen, jonka kestoksi komissio ehdottaa viittä vuotta. Komissio asettaa aikanaan uusien jäsenvaltioiden kansalaisia koskevat rekrytointitavoitteet, jotka eivät kuitenkaan kuulu tämän tiedonannon piiriin. 4. HENKILÖRESURSSIEN TARVE 4.1. Seulonnan tulos Alkuperäisessä arviossaan komission yksiköt ilmoittivat bruttohenkilöstötarpeekseen noin 1084 FTE ja odottivat laajentumisen valmistelutoimien päättymisen vapauttavan 237 FTE. Tarveilmoitusten tutkimisen perusteella saatiin tarkistetut arviot, joiden mukaan toiminnan laajentumisen vaatima bruttolisäys oli noin 984 FTE. Tähän päästäisiin siirtämällä 98 henkilöstön jäsentä uusiin tehtäviin (23 saman yksikön sisällä) ja rekrytoimalla 886 uutta virkamiestä tai toimihenkilöä. Näiden henkilöstöjärjestelyjen perusteena on komission tavoite tuottaa laadukkaita palveluja kohtuuhintaan. Lisäksi oletetaan, että liittymistä valmistelevissa tehtävissä nykyisin työskenteleviä noin 145:ttä ulkopuolista toimihenkilöä (joiden toimet rahoitettiin ennen ns. BA-budjettikohdista) ei voida sijoittaa uudelleen, vaan heistä on luovuttava. Nettolisäystarve on näin ollen 741 FTE. [pic]Nykytilanteessa 741 FTE:n lisäys merkitsee noin 2,5 prosentin kokonaislisäystä komission palveluksessa olevaan henkilöstöön, mikä on selvästi vähemmän kuin liittyvien maiden suhteellinen painoarvo tiedonannon toisessa osassa esitetyillä indikaattoreilla mitattuna. 4.2. Erilaiset henkilöresurssit ja rahoituslähteet Kuten taulukossa 1 esitetään, lisähenkilöstö (741 FTE) voidaan jakaa viitteellisesti henkilöstölajin ja rahoituslähteen mukaan seuraavasti: - 750 virkaa toimintatalousarvion henkilöstötaulukoissa (nykyisten rahoitusnäkymien otsakkeen 5 hallintomäärärahat); määrään sisältyy noin 166 kielihenkilöstön virkaa - 36 virkaa tutkimuksen henkilöstötaulukoissa (toimintatalousarvio) - lisämäärärahat noin 100:lle ulkopuolisen henkilöstön toimelle (hallintomäärärahat) - vähennys, joka vastaa nykyisin toimintamäärärahoista (aiemmin liittymistä valmistelevien välineiden BA-budjettikohdista) rahoitettavia 145:ttä ulkopuoliselle henkilöstölle tarkoitettua tointa. Taulukko 1. Henkilöstötaulukon virat/toimet | Ulkopuolinen henkilöstö (FTE) | Hallintomäärärahat | 750 | 100 | 850 | Toimintamäärärahat | 36 | –145 | –109 | 786 | –45 | 741 | Kuten taulukosta käy ilmi, hallintomäärärahoista on rahoitettava noin 850 kokoaikavastaavaa virkaa tai tointa, mikä vastaa uutta rahoituskehystä koskevan ehdotuksen perustana olevia oletuksia. 4.3. Hallintomäärärahojen asteittainen lisääminen 850 uutta virkaa tai tointa varten Komissio ehdottaa, että uudet virat ja toimet perustettaisiin jaksotetusti kolmen vuoden aikana. Näin otettaisiin huomioon yksiköiden todelliset tarpeet ja komission kyky ottaa vastaan uutta henkilöstöä. Taulukossa 2 on viitteellinen rekrytointisuunnitelma, joka perustuu oletukseen, että laajentuminen tapahtuu vuonna 2007. Taulukko 2. Vuosi | Osuus lisäyksestä | Uusien henkilöstötaulukon virkojen määrä (hallintomäärärahat) | Ulkopuolinen henkilöstö[8] | Hallintomäärärahoista rahoitettava henkilöstönlisäys yhteensä | 2006 | 100 | 100 | 2007 | 33 % | 250 | 350 | 2008 | 33 % | 250 | 600 | 2009 | 33 % | 250 | 850 | Henkilöstötaulukon virkojen täyttämisaikataulusta ja vuosijakaumasta voidaan vielä joutua joustamaan jonkin verran. EU-10-laajentumisen vuoksi perustettavista viroista puuttuu vielä 1280[9] virkaa, jotka on tarkoitus perustaa vuosina 2007–2008. Komissio esittää EU-10-laajentumiseen liittyviä uusia virkoja koskevat pyyntönsä vuosittain toimintastrategiassaan ja alustavassa talousarvioesityksessään. Myös virkakilpailujen suunniteltu aikataulu otetaan huomioon. Vuotuisten talousarviomenettelyjen yhteydessä on vielä tarkennettava henkilöstötaulukkoon sisältyvien virkojen ja ulkopuolisen henkilöstön toimien suhteellisia osuuksia. Vaikka laajentumisen valmistelua varten vuonna 2006 palkattavat sopimussuhteiset toimihenkilöt on korvattava vähitellen virkamiehillä, komissio tarvitsee edelleen ulkopuolista henkilöstöä senkin jälkeen, kun on jo päästy täyteen miehitykseen. Ulkopuolista henkilöstöä tarvitaan erityisesti kieliyksiköissä ja uusissa jäsenvaltioissa olevissa komission edustustoissa. Jos ulkopuolisen henkilöstön tarve jää loppujen lopuksi pienemmäksi kuin 100 tointa, komissio pyytää joidenkin ulkopuolisen henkilöstön toimien muuttamista viroiksi. 4.4. Vaikutukset talousarvion hallintomenoihin Pelkästään komissioon perustettavien uusien virkojen[10] kokonaiskustannuksiksi sen jälkeen, kun laajentumiseen liittyvät tehtävät on saatu päätökseen, arvioidaan noin 85 miljoonaa euroa[11] (sisältää infrastruktuurikulut). Tämä määrä vastaa täysin komission rahoituskehysehdotusta. Nämä erityismäärärahat olisi sisällytettävä lopulliseen rahoituskehystä koskevaan sopimukseen laajentumisen vuoksi tarvittavien uusien virkojen täyttämistä varten. Samalla olisi otettava huomioon muiden toimielinten vastaavat tarpeet. 5. VAIKUTUS POLITIIKKOIHIN JA TOIMINTOIHIN Komissio on laatinut henkilöstötarpeistaan analyysin, jonka tulokset voidaan jakaa toimintalohkoittain (yksiköt) ja tehtäväalueittain (yksittäiset työntekijät). 5.1. Muutokset toimintaryhmittäin [pic] 5.1.1. Sisäiset politiikat Lainsäädännön laatiminen ja sen täytäntöönpano uusissa jäsenvaltioissa ovat kaksi keskeistä toimintoa, jotka edellyttävät henkilöstölisäyksiä sisäisten politiikkojen alalla. Uusissa jäsenvaltioissa on sovellettava yhteisön oikeutta liittymispäivästä alkaen, ja koko lainsäädäntöprosessia on kehitettävä siten, että kyseiset jäsenvaltiot voidaan ottaa mukaan politiikka-aloitteita ja lainsäädäntöehdotuksia koskevaan kuulemisprosessiin. Sisäiset politiikat kattavat laajan ja vaativan tehtäväkentän, kuten sisämarkkinat, ympäristöasiat, kilpailuasiat, vero- ja tulliasiat sekä terveydenhuolto- ja kuluttajansuoja-asiat. Lisäksi EU on asettanut useita uusia strategisia tavoitteita, jotka liittyvät sisäisiin politiikkoihin. Näitä ovat ns. Lissabonin strategia, jolla pyritään lisäämään hyvinvointia talouskasvun ja Euroopan laajuisten verkostojen avulla, ja Haagin ohjelma vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lisäämiseksi EU:ssa. Tämä otsake kattaa myös lehdistöpalvelujen vähittäisen perustamisen uusiin jäsenvaltioihin. Näiden politiikkojen ja yhteisön sääntöjen täysimittainen soveltaminen uusissa jäsenvaltioissa edellyttää noin 349 kokoaikaisen työntekijän työpanosta. Kun ajatellaan 27 jäsenvaltiossa täytäntöön pantavien politiikkojen moninaisuutta, lisäys nykyisiin henkilöresursseihin on varsin vaatimaton. Lisäys on asianmukainen myös siksi, että kyseessä on komission nykyisen toiminnan keskeisin painopiste. 5.1.2. Kielipalvelut Laadukkaiden kielipalvelujen tarjoaminen on komission tärkeimpiä tehtäviä laajentumista seuraavina vuosina. Tällä toimintalohkolla (kääntäminen, tulkkaus ja julkaisutoiminta) perustettavien virkojen määrä on suhteellisen suuri (322 FTE). Tässä yhteydessä on otettu käyttöön erittäin tehokkaita kysynnänhallinta- ja laadunvarmistusjärjestelmiä. Tämän ansiosta on pystytty rajoittamaan lisäresurssien tarvetta ja samalla takaamaan EU:n monikielisyys ja edistämään unionin toiminnan legitimiteettiä, läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. 5.1.3. Tuki- ja koordinointiyksiköt Kokonaisvaltaisessa laajentumisstrategiassa tuki- ja koordinointiyksiköiden tehtävä on ratkaisevan tärkeä. Siksi niillä on oltava riittävästi henkilöstöä, jotta kaikki toiminnot voidaan hoitaa tehokkaasti. Kun jäsenvaltioita on 27, EU:n päätöksenteko mutkistuu entisestään ja uusien komissaarien kabinetteihin ja politiikan koordinointitehtävien hoitoon tarvitaan enemmän henkilöstöä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että EU:n lainsäädäntö saadaan käyttöön kaikilla uusilla kielillä. Lisäksi laajentuneessa unionissa on nopeutettava rekrytointimenettelyjä ja vahvistettava petostentorjunta- ja tilintarkastusvalmiuksia. Näiden varsin erilaisten tehtävien hoitamiseen tarvittavaksi henkilöstölisäykseksi arvioidaan yhteensä 144 FTE. 5.1.4. Rakennetoimet, maatalous ja kalastus Rakenne- ja koheesiopolitiikoilla pyritään edistämään talouden lähentymistä tukemalla talouskasvua ja kilpailukykyä ja vahvistamalla unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Ne ovat suurimittaisia ja makrotaloudellisilta vaikutuksiltaan merkittäviä EU:n politiikkoja. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kumpikin liittymässä oleva maa voi saada muita heikommin kehittyneille alueille (tavoite 1 -alueet) tarkoitettua tukea. Laajentumisen odotetaankin edellyttävän suurinta määrärahojen lisäystä juuri tällä toimintalohkolla. Koska kyseisiä ohjelmia hallinnoidaan hajautetusti (yhdessä jäsenvaltioiden kanssa), lisähenkilöstön tarve on kuitenkin suhteessa pienempi kuin monilla muilla aloilla. Valvonta- ja tarkastustehtävät on kuitenkin hoidettava. Maatalouden merkitys molempien unioniin liittymässä olevien maiden talouselämässä ja politiikassa on huomattava. Nykyiset maaseudun kehittämisen liittymisohjelmaan (Sapard) liittyvät toiminnot siirretään tavanomaisen maatalouspolitiikan piiriin. Muiden liittymistä valmistelevien ohjelmien (esim. Phare ja Ispa) tavoin tarvitaan kuitenkin siirtymäkausi, koska ohjelmat jatkuvat vielä jonkin aikaa liittymisen jälkeen. Komission on myös seurattava, miten yhteisön säännöstö pannaan täytäntöön uusissa jäsenvaltioissa liittymisen jälkeen, samalla tavoin kuin se seuraa täytäntöönpanoa nykyisissä jäsenvaltioissa. Lisähenkilöstön tarve rakennetoimien, maatalouden ja kalastuksen toimintalohkoilla on arviolta 93 FTE, mikä on varsin pieni määrä käsiteltäviin rahamääriin nähden, mutta riittää kuitenkin hyvin hallinnon hajauttamisen ansiosta. 5.1.5. Ulkoiset toimet Tärkeimmät muutokset liittyvät kauppapolitiikkaan ja kaupan suojaamista koskeviin toimenpiteisiin. Näihin kuuluvat neuvottelut, joita käydään WTO:n piirissä uusien jäsenvaltioiden liityttyä yhteiseen tullitariffiin, ja pyrkimys vahvistaa Euroopan naapuruuspolitiikkaa erityisesti suhteessa unionin itäisiin naapurimaihin. Koska näiden toimenpiteiden kokonaisvaikutus jää melko vähäiseksi, niiden vuoksi tarvittavaksi henkilöstölisäykseksi arvioidaan vain 17 FTE. 5.1.6. Liittymisen valmistelu (myös edustustot ja Phare-ohjelma [12]) Romanian ja Bulgarian liittymistä valmistelevat lähetystöt ja muu liittymistä valmisteleva toiminta, kuten neuvottelut ja liittymistä valmistelevien välineiden hallinnointi, lopetetaan vähitellen liittymissopimuksen määräysten mukaisesti. Lähetystöjen henkilöstö ja suurin osa komission päätoimipaikassa toimivista neuvottelijoista siirretään vähitellen uusiin tehtäviin sitä mukaa kuin liittymisprosessi etenee. Henkilöstöjärjestelyissä otetaan huomioon se, että liittymistä valmistelevat ohjelmat on hoidettava loppuun oman aikataulunsa ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Henkilöstöä vähennetään tässä yhteydessä asteittain siten, että kokonaisvähennys on 220 FTE (75 hallintomenoista rahoitettua virkaa ja 145 Phare-ohjelmasta rahoitettua ulkopuolisen toimihenkilön tointa). 5.1.7. Tutkimus Liittymässä olevat maat voivat jo nyt osallistua useimpiin tutkimusohjelmiin. Kuudennessa puiteohjelmassa on vielä lisätty ehdokasmaiden osallistumismahdollisuuksia ennen liittymistä. Painopistealueiden määrä puiteohjelmassa on entistä pienempi, ja sen hallintoa on yksinkertaistettu. Toiminnan tehostamista ja keskittämistä jatketaan seuraavassa monivuotisessa puiteohjelmassa. Tämän vuoksi EU-2-laajentumisesta johtuva lisähenkilöstön tarve on vain 36 FTE, ja se voidaan rahoittaa seitsemännen puiteohjelman hallintomenojen enimmäismäärää ylittämättä. 5.2. Muutokset tehtäväalueittain [pic] 5 .2.1. Kielipalvelut Henkilöstölisäys on kaikista tehtäväalueista suurin kielipalveluissa. Sen ansiosta komissio voi tehdä paremmin selkoa toiminnastaan kansalaisille ja EU-kokousten päätöksenteko helpottuu. Arvioitu tarve on 328 FTE, mihin sisältyvät ulkopuolinen henkilöstö ja tukihenkilöstö. 5.2.2. Lainsäädäntötyö, säädösten päivittäminen ja täytäntöönpano Lainsäädäntötyö on komission toinen keskeinen toiminnanala, joka sisältää myös todellisen oikeusyhteisön luomiseksi tarvittavan täytäntöönpanon ja seurannan. Toiminnot laajenevat tällä alalla kielipalvelujen jälkeen selvästi eniten. Laajentumiseen liittyvä työmäärän lisäys on useimmissa lainsäädäntöprosessin vaiheissa suoraan verrannollinen jäsenvaltioiden lukumäärään. Tämä koskee erityisesti täytäntöönpanovaihetta. Osallistuvien tahojen lukumäärä ja intressien moninaisuus vaikuttavat myös säädösten laadintaan ja päivittämiseen. Arvioitu lisätarve on 279 FTE. 5.2.3. Politiikan valmistelu ja koordinointi Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien määrän kasvaessa politiikan valmistelu käy yhä monimutkaisemmaksi. Jotta uudet jäsenvaltiot pääsisivät mukaan valmisteluprosessiin, tarvitaan lisähenkilöstöä. Arvioitu tarve on 135 FTE. 5.2.4. Ohjelmahallinto Ohjelmien hallintoon tarvittava henkilöstölisäys (59 FTE) voi äkkiseltään tuntua yllättävän pieneltä. Lisäyksen pienuus johtuu siitä, että nykyiset ehdokasmaat voivat jo osallistua moniin EU:n ohjelmiin. Lisäksi pyritään voimakkaasti yksinkertaistamaan ohjelmiin liittyviä hallintomenettelyjä. Ohjelmatoiminnan laajentumisesta johtuva arvioitu henkilöstötarve voidaan täyttää siirtämällä nykyisin liittymistä valmistelevien ohjelmien hallinto- ja valvontatehtävissä työskentelevä henkilöstö uusiin tehtäviin. Siirrot on toteutettava vähitellen, koska nämä ohjelmat päättyvät vasta yli kolme vuotta laajentumisen jälkeen[13]. Lisäystarve johtuu siitä, että suunnittelu-, koordinointi- ja valvontatehtäviin tarvitaan enemmän henkilöstöä. 5.2.5. Henkilöstö- ja taloushallinto Toiminnan kasvu edellyttää toimintamäärärahoja hallinnoivan ja henkilöstöhallinnon tehtäviä hoitavan henkilöstön lisäämistä. Arvioitu tarve on 49 FTE. 6. PÄÄTELMÄT Arvioidessaan laajentumisesta johtuvaa henkilöstötarvettaan komissio on nojautunut edellisen laajentumisen yhteydessä saatuihin kokemuksiin ja vuoden 2002 tiedonannon tuloksiin. Komissio vahvistaa edellisen laajentumisen vuoksi tarvittavaa henkilöstölisäystä koskevat arvionsa ja arvioi tulevasta laajentumisesta aiheutuvaksi lisäystarpeeksi 850 kokoaikaista virkaa, jotka rahoitetaan hallintomenoista, ja 36 kokoaikaista virkaa, jotka rahoitetaan tutkimusmäärärahoista. Arvio perustuu tämänkertaisen laajentumisen vaikutuksia mittaaviin indikaattoreihin ja on yhtäpitävä edellisen laajentumisen tulosten kanssa. Lisäksi se osoittaa komission pystyvän lisäämään tuottavuuttaan ilman, että sen kyky hoitaa tehtävänsä kärsisi. Komission arviossa korostetaan uuden henkilöstön keskittämistä operatiivisiin tehtäviin. Näin henkilöstöpolitiikassa noudatetaan EU:n politiikan painopisteitä. Suunnitellun siirtymäjakson kesto perustuu vuosien 2007–2013 rahoituskehysluonnoksessa hallinnollisiin menoihin varattuihin määrärahoihin ja komission kykyyn ottaa vastaan uutta henkilöstöä. Rekrytointistrategian riittävää valmistelua ja tehokasta työsuunnittelua varten on ratkaisevan tärkeää, että budjettivallan käyttäjä myöntää komissiolle tarvittavat resurssit. [1] KOM(2002) 311, 5.6.2002. [2] KOM(2005) 300, 15.6.2005. [3] Hallintomäärärahoista rahoitetaan 3960 uutta tointa tai virkaa kokoaikaiseksi muutettuna ja 60 kokoaikaiseksi muutettua tointa tai virkaa vähennetään muista otsakkeista. [4] Budjettivallan käyttäjälle toimitettiin sen pyynnöstä lisäselvityksiä talousarviomenettelyn yhteydessä: ks. valmisteluasiakirja ”Human Resources for Enlargement”, 14.7.2005. [5] Iirin kieltä ei lasketa tässä 20 virallisen kielen joukkoon, koska sitä varten on sovittu erityisjärjestelyistä ja vuodesta 2007 alkavasta viiden vuoden siirtymäkaudesta. [6] Tämä saattaa koskea erityisesti kielipalveluja. [7] Tässä tiedonannossa ei oteta huomioon toimeenpanovirastojen henkilöstöä. Arviota komission resurssitarpeista on kuitenkin supistettu vuodesta 2002 sellaisten toimintojen osalta, joita varten on perustettu toimeenpanovirasto vuoden 2002 jälkeen. [8] Osa näistä noin 100 toimesta saatetaan muuttaa viroiksi kokonaistavoitteen (850 FTE) pysyessä kuitenkin ennallaan. [9] Jos vuodeksi 2006 pyydetyt 700 virkaa myönnetään odotetusti. [10] Rahoituskehysluonnosta varten tehdyt laskelmat osoittavat, että rahoituskehykseen olisi varattava Bulgarian ja Romanian liittymistä varten noin 130 miljoonaa euroa, kun oletetaan, että muiden toimielinten henkilöstötarpeet ovat samassa suhteessa komission tarpeisiin kuin edellisen laajentumisen yhteydessä. [11] Vuoden 2004 hintoihin. [12] Ei sisällä Ispa- ja Sapard-ohjelmia, joiden henkilöstö siirretään muihin tehtäviin saman yksikön sisällä, koska maatalouden ja rakennetoimien henkilöstötarve esitetään nettolisäyksenä. [13] Todellisuudessa ohjelmahallinnon piirissä toimiva henkilöstö vähenee liittymistä valmistelevien ohjelmien lopettamisen vuoksi, koska BA-budjettikohdista rahoitettua ulkopuolista henkilöstöä ei voida siirtää uusiin tehtäviin.