[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 28.10.2005 KOM(2005) 546 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE neuvottelujen aloittamisesta Mauritanian kanssaCotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisesti KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE neuvottelujen aloittamisesta Mauritanian kanssaCotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisesti Mauritaniassa on lähihistoriassa ollut useita vallankaappausyrityksiä. Eversti Ould Taya tuli näin valtaan vuonna 1984 presidentti Ould Haidallahin seuraajana. Kansainvälisen yhteisön painostuksesta uusi perustuslaki hyväksyttiin 90-luvun alussa ja poliittiset puolueet sallittiin. Presidentin voittamat presidentinvaalit järjestettiin vuonna 1992. Niitä seurasivat parlamenttivaalit vuonna 1996 ja presidentinvaalit vuonna 1997, ja molempien lainmukaisuus asetettiin kyseenalaiseksi. Vuonna 2001 järjestettiin demokraattisemmissa olosuhteissa uudet parlamenttivaalit, joissa valittiin joukko opposition edustajia, vaikka vallassa oleva puolue ja sen liittolaiset saivatkin murskavoiton. Viimeisimpien presidentinvaalien yhteydessä (2003) toinen ehdokas, entinen presidentti Ould Haidallah, pidätettiin ja vapautettiin (ennen vaaleja) ja pidätettiin uudelleen vaalien jälkeen. Viimeisimmät, islamististen sotilaiden johtamat vallankaappausyritykset tehtiin kesäkuussa 2003 sekä elo- ja syyskuussa 2004. Kaappausyritysten oletetut johtajat sekä islamistiset siviilijohtajat ja ”klassisen” poliittisen opposition johtajat tuomittiin Ouad Nagan oikeudenkäynnissä. Vaikka eri tapaukset liitettiinkin oikeudenkäynnissä toisiinsa ja sen aikana todettiin joitakin sääntöjenvastaisuuksia, Ouad Nagassa annetut tuomiot olivat syyttäjien raskaista syytevaatimuksista huolimatta kohtuullisia. Viime aikoina islamisteja on pidätetty huhti- ja toukokuussa 2005, minkä seurauksena terroristit hyökkäsivät mauritanialaisen sotilasjoukkueen kimppuun maan pohjoisosassa. Presidentti päätti tuolloin merkittävien armeijajoukkojen käytöstä terroristiryhmien vastustamiseksi. Ulkopolitiikassa presidentti Ould Taya keskittyi ensin Irakin-suhteisiin ja myöhemmin suhteisiin länsimaiden kanssa. Hän solmi myös diplomaattisuhteet Israelin kanssa vuonna 1999. Tämä aiheutti uskonnollisissa piireissä vastustusta, jonka vallanpitäjät pyrkivät vaientamaan. Mauritanian ulkopolitiikka, johon kuuluu viimeaikainen lähentyminen Yhdysvaltojen kanssa turvallisuuskysymyksissä ja terrorismin vastustamisessa sekä uskonnollisen opposition sisäinen tukahduttaminen, on aiheuttanut jännitystä suhteissa Libyaan, Saudi-Arabiaan ja muihin arabivaltioihin. Mauritania ei kuulu Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisöön (jonka ulkopuolelle se jättäytyi vuonna 2000) eikä Länsi-Afrikan talous- ja rahaliittoon, mutta se on Maghrebin arabiunionin jäsen. Mauritania osallistuu Barcelonan prosessiin kuuluvaan Euro–Välimeri-vuoropuheluun kutsuvieraana ja jätti virallisen kumppanuushakemuksensa toukokuun lopussa 2005. Tämä oli siis tausta 3. elokuuta 2005 tapahtuneelle vallankaappaukselle. Verettömän vallankaappauksen, jonka todelliset syyt eivät vielä täysin ole selvinneet, tekivät entistä presidenttiä Ould Tayaa erittäin lähellä olevat sotilashenkilöt, jotka muodostivat sotilasjuntan (Oikeuden ja demokratian sotilasneuvosto, CMJD). Sotilasjuntan johdossa on eversti Ely Ould Mohamed Vall, joka toimi edellisen hallinnon aikana maan turvallisuuspalvelun johtajana, ja lisäksi siihen kuuluu 15 muuta everstiä ja yksi kommodori. Sotilasjuntta julkisti perustuslakia vastaavan asiakirjan, jolla päätetään vuonna 2001 valitun parlamentin toimivalta. Juntta käyttää lainsäädäntövaltaa antamalla määräyksiä. Perustuslakia vastaavan asiakirjan mukaisesti on nimitetty väliaikaishallitus, jonka jäsenet erosivat poliittisista puolueistaan. Maan koko väestö etnisestä taustasta riippumatta, poliittiset puolueet (ensin esitetyn tuomitsevan lausunnon jälkeen myös entisen presidentin puolue PRDS) ja maltilliset islamistiryhmät ovat hyväksyneet uuden hallinnon. Sotilasjuntta on antanut seuraavanlaisia julkisia sitoumuksia, joita nyt on alettu esittämään säännöksinä: 1. Sellaisten perustuslain muutosehdotusten esittäminen, joilla rajataan presidenttikauden kestoa ja toimikausien määrää sekä estetään kaikki asiaa koskevat myöhemmät muutokset. Sen jälkeen, kun kaikkia asianosaisia Mauritaniassa on kuultu, muutoksista on tarkoitus järjestää perustuslaillinen kansanäänestys viimeistään 12 kuukauden kuluttua vallankaappauksesta. 2. Vapaiden ja avointen parlamentti- ja presidentinvaalien järjestäminen perustuslaillisen kansanäänestyksen jälkeen, kuitenkin enintään 24 kuukauden kuluttua vallankaappauksesta. Sotilasjuntan ja uuden väliaikaishallituksen jäsenet eivät saa osallistua poliittisten puolueitten toimintaan eivätkä vaalikampanjoihin eivätkä olla ehdokkaina vaaleissa, joita valvoo riippumaton vaalilautakunta kansainvälisten vaalitarkkailijoiden läsnä ollessa. 3. Toimien toteuttaminen demokratiaan siirtymisen, oikeuslaitoksen uudistuksen ja hyvän hallintotavan järjestämiseksi. 4. Poliittisen vapauden takaaminen ja mielipidevankien vapauttaminen. 5. Mauritanian ratifioimien kansainvälisten sopimusten noudattaminen. Sotilasjuntta on antanut perustuslaillisen määräyksen, jossa vahvistetaan, etteivät juntan tai väliaikaishallituksen jäsenet voi olla ehdokkaina demokratiakehityksen osana järjestettävissä vaaleissa. Hallitus on myös esittänyt Yhdistyneille Kansakunnille pyynnön vaaliavusta perustuslaillisen kansanäänestyksen, parlamenttivaalien ja presidentinvaalien osalta. Kansainvälinen yhteisö ja varsinkin Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri, Afrikan unionin komission puheenjohtaja (järjestö erotti Mauritanian tilapäisesti), Euroopan unionin puheenjohtajamaa ja komissio tuomitsivat 3. elokuuta tehdyn vallankaappauksen. Nouakchottiin tekemänsä matkan ja tilanteen kehityksen perusteella Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvosto kehotti 8. syyskuuta 2005 pidetyssä kokouksessaan Mauritanian vallanpitäjiä ja muita asianosaisia toimimaan edelleen yhdessä, jotta paluu perustuslailliseen järjestykseen olisi nopea, jotta kaikkien osapuolten välinen vuoropuhelu ja sovittelu jatkuisivat syvempänä ja jotta demokratia ja oikeusvaltioperiaate vahvistuisivat osana Mauritanian yhtenäisyyttä ja suvereniteettia. Itse vallankumouspäivänä Euroopan unionin puheenjohtajamaa muistutti vielä tuomitsevansa kaikki pyrkimykset ottaa valta voimakeinoin samalla kun komissio pahoitteli julkilausumassaan vallan ottamista voimakeinoin ja toivoi demokratian kunnioittamista ja paluuta perustuslailliseen järjestykseen. Julkilausumassa todettiin myös, että komissio tarkastelisi myöhemmin tilannetta Mauritaniankin allekirjoittaman Cotonoun sopimuksen sovellettavien määräysten perusteella. Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 tarkistetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa määritetään kumppanuuden olennaiset osat. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, demokratian ja oikeusvaltion periaate muodostavat sopimuspuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja ovat sopimuksen olennaisia osia. Tämän artiklan perusteella ja ottaen huomioon olosuhteet, joissa Mauritanian poliittinen muutos tapahtui, komissio pitää tarpeellisena uusien vallanpitäjien kanssa käytävää vuoropuhelua seuraavien seikkojen selkiyttämiseksi: 1. vaalijärjestelyt erityisesti seuraavilta osin: i) vaaliluettelojen tarkistus, ii) käytännön edellytykset vaaleihin osallistumisessa, iii) käytännön edellytykset riippumattoman vaalilautakunnan käyttöönotossa, ja iv) käytännön edellytykset vaalitarkkailijoiden käytössä; 2. vaalien järjestäminen ja niiden aikataulu; tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että vaalien järjestämiseen varattu enimmäisaika (24 kuukautta) on selvästi pitempi kuin mitä valmisteluihin tarvitaan, ja sitä pitäisi lyhentää; 3. edellisten hallitusten hyvästä hallintotavasta tekemien sitoumusten noudattaminen erityisesti seuraavilta osin: i) avoimuuden takaavien sääntöjen käyttöönotto kaivos- ja öljytulojen hallinnoinnissa ja jaossa; ii) maantieliikenteen vapauttaminen; ja iii) avoimuus talousarvion ja makrotalouden hallinnossa; 4. toteutettavat toimenpiteet seuraavilla aloilla: i) oikeuslaitoksen uudistus; ja ii) kansalaisvapauksien ja sananvapauden edistäminen. Vuoropuhelussa Mauritanian vallanpitäjät voivat täsmentää kantojaan edellä mainittuihin seikkoihin ja Euroopan unioni voi arvioida, missä määrin sen on tämän vuoropuhelun perusteella aiheellista tukea maan pyrkimyksiä tarkistetun Cotonoun sopimuksen olennaisten osien noudattamisen parantamiseksi. Niiden olosuhteiden vuoksi, joissa vallanvaihto Mauritaniassa tapahtui, sekä niiden poliittisten järjestelyjen vuoksi, joita uudet vallanpitäjät ovat ottaneet käyttöön, komissio pitää tapausta erityisen kiireellisenä, jolloin tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan ei ole tarpeen käyttää kaikkia saman sopimuksen 8 artiklassa vahvistettuja poliittisen vuoropuhelun mahdollisuuksia. Euroopan komissio toivoo kuitenkin voivansa ennen asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista keskustella virallisesti hallituksen kanssa sen sitoumuksista. Tästä syystä komissio ehdottaa neuvostolle liitteenä olevan kirjeluonnoksen mukaan Mauritanian islamilaisen tasavallan kutsumista neuvotteluihin tarkistetun Cotonoun sopimuksen 9 ja 96 artiklan mukaisesti. Komissio ehdottaa, että meneillään olevaa kuudennen, seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n mukaista yhteistyötä jatketaan neuvottelujen ajan sillä edellytyksellä, että toteutusvaiheessa olevien rahoitussopimusten erityisehtoja noudatetaan. Lisäksi ehdotetaan, että valmisteilla olevia yhteistyötoimia, jotka voivat edistää paluuta demokratiaan ja hallintotavan parantamista, jatkettaisiin myös. LIITE Bryssel S.E. Monsieur Sidi Ahmed Ould BoubacarMauritanian islamilaisentasavallan pääministeriNouakchottMauritania LUONNOS: Arvoisa herra pääministeri, Euroopan unionin puheenjohtajamaa tuomitsi julkilausumassaan Mauritaniassa 3. elokuuta 2005 tapahtuneen vallankaappauksen ja muistutti vastustavansa kaikkia pyrkimyksiä ottaa valta voimakeinoin. Samana päivänä Euroopan komissio pahoitteli julkilausumassaan vallan ottamista voimakeinoin ja toivoi demokratian ja perustuslaillisen lainsäädäntökehyksen kunnioittamista. Niiden olosuhteiden vuoksi, joissa vallanvaihto Mauritaniassa tapahtui, sekä niiden poliittisten väliaikaisjärjestelyjen vuoksi, jotka on otettu käyttöön, Euroopan unionin arvioi, että tarkistetun Cotonoun sopimuksen olennaisia osia on rikottu. Lisäksi EU pitää tapausta erityisen kiireellisenä, mistä syystä mainitun sopimuksen 96 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan ei ole tarpeen käyttää kaikkia saman sopimuksen 8 artiklassa vahvistettuja poliittisen vuoropuhelun mahdollisuuksia. Euroopan unioni toivoo kuitenkin voivansa ennen asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista keskustella virallisesti hallituksenne kanssa sen sitoumuksista. Minulla on kunnia yhteisön ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden nimissä kutsua maanne Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisiin neuvotteluihin tilanteen tarkastelemiseksi soveltuvalla tavalla ja tarvittaessa tilanteen parantamiseksi kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti. EU ryhtyy osaltaan näihin neuvotteluihin rakentavassa vuoropuhelun hengessä. Mauritania saa neuvotteluissa tilaisuuden täsmentää vallansiirto-ohjelmaansa ja erityisesti seuraavia seikkoja: - parlamentti- ja presidentinvaalien järjestäminen ja perustuslaillisen tilanteen palauttaminen; - hyvän poliittisen ja taloudellisen hallintotavan, oikeuslaitoksen uudistuksen sekä kansalaisvapauksien ja sananvapauden edistämiseksi toteutettavat toimenpiteet. Ehdotamme, että neuvottelut käytäisiin piakkoin yhteisesti sovittavana ajankohtana Euroopan unionin neuvoston tiloissa Brysselissä. Kunnioittavasti Neuvoston puolesta Komission puolesta Jäljennös: | AKT:n suurlähettiläskomitean puheenjohtaja | AKT-valtioiden ryhmän pääsihteeri |