Komission tiedonanto neuvostolle - Euroopan kehitysrahaston tulosarviointi ja Ehdotus yhdeksännessä Euroopan kehitysrahastossa jäljellä olevien ehdollisten varojen vapauttamisesta /* KOM/2005/0051 lopull. */

Bryssel 17.2.2005

KOM(2005) 51 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Euroopan kehitysrahaston tulosarviointi ja ehdotus yhdeksännessä Euroopan kehitysrahastossa jäljellä olevien ehdollisten varojen vapauttamisesta

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisesta yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä vesialan AKT–EU-välineen toista rahoituserää varten

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

18 miljoonan euron vapauttamisesta yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä ja käyttämisestä Itä-Timorin maaohjelman rahoittamiseen vuosina 2006–2007

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevan 482 miljoonan euron osuuden vapauttamisesta ja käyttämisestä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

neuvoston päätökseksi AKT–EY-ministerineuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta päätökseen yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksen ja investointikehyksen varojen käyttämisestä EU:n energia-aloitteen rahoittamiseen sekä perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitettua kansainvälistä rahoitusvälinettä, rehu- ja elintarvikevalvontaa sekä kasvinsuojelua koskevien uusien EU-sääntöjen edellyttämää mukauttamista ja Afrikan unionin lujittamista varten myönnettäviin rahoitusosuuksiin ja nopean toiminnan aloitteelle ”Koulutusta kaikille” myönnettävään rahoitusosuuteen

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

AKT–EY-ministerineuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta päätökseen yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksen ja investointikehyksen varojen käyttämisestä vesialan AKT–EU-välineen toiseen rahoituserään

(komission esittämät){SEK(2005) 242}

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Euroopan kehitysrahaston tulosarviointi ja ehdotus yhdeksännessä Euroopan kehitysrahastossa jäljellä olevien ehdollisten varojen vapauttamisesta

JOHDANTO

Yhteisön taloudellinen tuki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille (AKT) sisältää AKT−EY-kumppanuussopimuksen ensimmäisenä viisivuotiskautena, joka alkoi 1. maaliskuuta 2000 ja kattaa kauden ratifioinnista vuoden 2007 loppuun, 13,5 miljardin euron summan yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR). Tästä kokonaissummasta 1 miljardi euroa vapautetaan sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta koskevan tulosarvioinnin perusteella[1].

Tässä tiedonannossa vahvistetaan, että komission vuonna 2000 alulle panemat uudistukset ovat parantaneet sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta viime vuosina[2] ja että tämä myönteinen suuntaus on vahvistunut myös vuonna 2004 suoritetussa välitarkistusprosessissa. Siinä todetaan, että yhdeksännen EKR:n varat, mukaan luettuina aiemmista kehitysrahastoista siirretyt varat, sidotaan kokonaan vuoden 2007 loppuun mennessä ilman että yhteisö voisi niiden turvin noudattaa kaikkia kansainvälisiä sitoumuksiaan ja vastata uusiin kansainvälisiin aloitteisiin. Tiedonannossa kehotetaankin hyväksymään kolme liitteenä olevaa päätösluonnosta, jotka koskevat (i) toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamista vesialan välinettä varten, (ii) 18 miljoonan euron vapauttamista Itä-Timorin maaohjelman rahoittamiseksi heti kun siitä tulee vuonna 2005 AKT-ryhmän täysjäsen ja (iii) 482 miljoonan euron ehdollisten summien vapauttamista, ja kaksi täydentävää päätösluonnosta, jotka koskevat vapautettujen varojen siirtämistä alueellisen yhteistyön ja integraation välineeseen, jotta toinen erä vesialan välinettä varten voidaan rahoittaa AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoista ja osa 482 miljoonan euron ehdollisista summista voidaan käyttää AKT-maiden keskinäisen yhteistyön puitteissa.

EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN

EKR:n rahoituksen toteutumisaste oli vuonna 2003 kaikkien aikojen paras. Maksusitoumusten suuri määrä selittyy osin sillä, että vuosi 2003 oli ensimmäinen yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanovuosi. Kuitenkin myös maksusuoritusten määrä oli selvästi suurempi kuin koskaan aiemmin. Tämä maksuihin liittyvä myönteinen kehitys ei johtunut pelkästään kertaluontoisista yksittäistoimista, vaan se havaittiin jo aiempina vuosina ja näyttää vahvistuvan vuotta 2004 koskevissa alustavissa luvuissa (ks. yksityiskohtaisia tietoja liitteessä 1). Näihin rohkaiseviin tuloksiin on päästy huolimatta siitä, että joissakin AKT-maissa yhteistyötä haittasi poliittinen epävarmuus tai kriisitilanteet ja/tai luonnonkatastrofien jälkiseuraukset.

[pic]

Kun otetaan huomioon lisäsitoumukset, jotka erittäin todennäköisesti tehdään ennen vuoden 2004 loppua, ja nykyisiin ohjelmiin liittyvät puretut maksusitoumukset, joiden määrä on ollut keskimäärin +/- 330 miljoonaa euroa viimeisten viiden vuoden aikana, konsolidoidun yhdeksännen EKR:n kohdentamattomien varojen käyttämiseen tarvittavien vuotuisten sitoumusten bruttomäärä on noin 3 445 miljoonaa euroa vuosina 2005−2007. Tätä voidaan verrata kahden viime vuoden (2003−2004) keskimääräiseen sitoumusten bruttomäärään, joka oli 3 656 miljoonaa euroa.

VUODEN 2004 VÄLITARKISTUS

Vuoden 2004 aikana on tehty välitarkistukset kaikissa AKT-maissa, joita koskeva maakohtainen strategia-asiakirja on allekirjoitettu EKR:n ohjelmatyön pohjalta[3]. Cotonoun sopimuksessa todetaan, että nämä välitarkistukset voivat johtaa strategian muuttamiseen (maakohtaisen strategia-asiakirjan kohdealojen muuttaminen) ja/tai maakohtaisten määrärahojen tarkistamiseen (ylöspäin tai alaspäin tai ohjelmoitujen varojen ja ennakoimattomiin tarpeisiin tarkoitettujen ohjeellisten varojen välillä).

Maakohtaisten määrärahojen mukauttamisen tarvetta arvioitiin käyttämällä seuraavia kahta pääasiallista perustetta, joita täydennettiin ”erityisillä näkökohdilla”:

- arvio siitä, miten valtio on suoriutunut yhteisön tuen täytäntöönpanosta; käytetyt indikaattorit olivat keskimääräiset sitoumus-, sopimus- ja maksuasteet edeltävinä vuosina sekä teoreettinen vuosimäärä, joka tarvitaan jäljellä olevien varojen käyttämiseen,

- arvio valtion toiminnasta kohdealoilla (mukaan luettuna tarvittaessa makrotaloudellinen tuki),

- erityisiä näkökohtia: arvio valtion edistymisestä hallinnon uudistuksen ja köyhyyden vähentämisen suhteen sekä erityisolosuhteet, jotka ovat vaikuttaneet maan tarpeisiin, haavoittuvuuteen ja suorituskykyyn maakohtaisen strategian suunnitteluprosessin aloittamisen jälkeen; näitä olivat konfliktinjälkeiset tilanteet, täytäntöönpanovalmiuteen valtion tasolla liittyvät tekijät (esim. hajauttamisprosessin vaihe, tilapäiset henkilöstövajaukset lähetystössä ja/tai kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän toimistossa), jne.

Välitarkistus suoritettiin siten, että tavoitteena oli saavuttaa yleinen rahoitustasapaino[4]. Rahoitusehdotukset, jotka on toimitettu EKR:n komitealle syksyllä 2004 ja joista komission on tarkoitus tehdä lopulliset päätökset joulukuussa, voidaan ohjeellisesti esittää tiivistettyinä seuraavasti:

- 17 valtion määrärahoihin ei ehdoteta muutoksia .

- 13 valtiossa ehdotetaan siirtoa ohjelmoitujen määrärahojen ja ennakoimattomiin tarpeisiin myönnettyjen määrärahojen välillä siten, että määrärahojen kokonaissumma pysyy muuttumattomana; useimmissa tapauksissa kyseessä on varojen siirto ennakoimattomiin tarpeisiin myönnetyistä käyttämättömistä määrärahoista ohjelmoituihin määrärahoihin, joiden määrä konsolidoituna kasvaa 226 miljoonaa euroa (josta 62 prosenttia vähiten kehittyneille maille).

- 17 valtion määrärahoihin ehdotetaan nettolisäystä (monissa tapauksissa tähän sisältyy siirto eri määrärahaluokkien välillä); nettolisäyksen määrä on 766 miljoonaa euroa (989 miljoonan euron lisäys ohjelmoituihin määrärahoihin, joka korvataan osittain ennakoimattomiin tarpeisiin myönnettyihin määrärahoihin tehtävällä 223 miljoonan euron vähennyksellä), josta 97 prosenttia vähiten kehittyneille maille.

- 15 valtion kokonaismäärärahoihin ehdotetaan nettovähennystä (niistä kahteen sisältyy A-määrärahojen leikkaus); nettovähennyksen määrä on 432 miljoonaa euroa (ohjelmoitujen varojen nettolisäys on vain 33 miljoonaa euroa), josta 84 prosenttia koskee vähiten kehittyneitä maita.

Konsolidoituna tämä merkitsee 17,6 prosentin eli 1 248 miljoonan euron nettolisäystä ohjelmoituihin varoihin. Siitä ylivoimaisesti suurin osa (91 prosenttia) osoitetaan vähiten kehittyneille maille, joiden vastaanottokyky on hyvä ja taloudellinen ja poliittinen tilanne tyydyttävä. Siirrot yliarvioiduista, käyttämättömistä ennakoimattomiin tarpeisiin myönnetyistä määrärahoista ja heikosti menestyviltä mailta auttavat keskittymään entistäkin tehokkaammin köyhyyden torjuntaan ja lisäämään yhdeksännen EKR:n yleistä vastaanottokykyä vahvistamalla myönteistä sitoumus- ja maksusuuntausta.

ENNUSTE VUOSILLE 2004−2007

Uusimmat ennusteet EKR:n maksusitoumuksista ja -suorituksista laadittiin samanaikaisesti tulosarvioinnin kanssa ja toimitettiin neuvostolle lokakuussa 2004[5]. Ne perustuvat kuhunkin maa- ja alueohjelmaan ja AKT-maiden keskinäiseen toimintaan osoitettujen varojen täytäntöönpanon konsolidointiin. Varojen täytäntöönpano on tarkastettu huolellisesti syyskuussa ja lokakuussa lähetystöjen ja päätoimipaikan yksiköiden toimittamien tietojen pohjalta. Tiedoissa vahvistetaan neuvoston marraskuussa 2003 hyväksymien ennusteiden kanssa yhdenmukaisesti, että kaikki yhdeksännen EKR:n varat, mukaan luettuina kaikkien aiempien EKR:ien varat ja ehdollisesta yhden miljardin euron summasta maksettu ensimmäinen 250 miljoonan euron erä vesialan välinettä varten, sidotaan ennen vuoden 2007 päättymistä eli yhdeksännen EKR:n kattamalla kaudella (ks. lisätietoja liitteen 2 taulukossa). Vuoden 2006 lopputarkistuksessa voidaan korjata nykyisiä ennusteita ja tehdä lopullinen varojen uudelleenjako, mikä vahvistaa entisestäänkin sitä odotusta, että kaikki jäljellä olevat varat on sidottu vuoden 2007 loppuun mennessä.

Ainoa vaihtoehto, joka yhteisölle jää AKT-maille tekemiensä kansainvälisten sitoumusten ja eräiden Cotonoun sopimuksesta suoraan seuraavien täyttämättömien velvoitteiden noudattamiseksi, on siten varojen vapauttaminen ehdollisesta yhden miljardin summasta.

EHDOLLISTEN VAROJEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT EHDOTUKSET

Neuvosto päätti 22. maaliskuuta 2004 harkita EU:n vesialan välineen perustamista ja alustavaa EKR:n arviointia koskevassa neuvostolle ja Euroopan parlamentille annetussa komission tiedonannossa esitettyjen johtopäätösten perusteella 500 miljoonan euron määrän maksamista ehdollisesta yhdestä miljardista eurosta AKT-maiden hyväksi toteutettavaa EU:n vesialoitetta varten[6]. Lisäksi neuvosto päätti, että puolet summasta vapautetaan välittömästi ja että maaliskuuhun 2005 mennessä päätetään toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisesta ja jäljelle jäävän 500 miljoonan euron osuuden käyttämisestä vuonna 2004 tehtävien maakohtaisten strategioiden välitarkistusten ja EKR:n yksityiskohtaisemman tulosarvioinnin perusteella. Gaboronessa 6. toukokuuta 2004 kokoontunut yhteinen AKT−EY-ministerineuvosto vahvisti tämän lähestymistavan[7].

Vuoden 2004 välitarkistukset johtivat varojen uudelleenjakoon AKT-maiden välillä tulosten perusteella, ilman että lisärahoitusta tarvittiin. Lopputarkistuksessa keskitytään vieläkin enemmän edunsaajamaiden vastaanottokykyyn eikä kansallisille maaohjelmille odoteta tarvittavan lisärahoitusta ennakoimattomiin tarpeisiin myönnetyistä määrärahoista tai heikosti menestyneiden maiden ohjelmoiduista määrärahoista vapautettujen varojen lisäksi. Investointikehyskin on hieman aikataulusta jäljessä eikä tarvitse lisärahoitusta.

Näin ollen ehdotetaan, että suhteellista osuutta suurempi osa ehdollisista varoista käytettäisiin tiettyihin kansainvälisiin AKT−EY-sitoumuksiin, joita ei ole vielä täytetty.

Vesialan väline

Vesialan välineen täytäntöönpanomenettelyt on valmisteltu huolellisesti läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. EKR:n komitealle annettiin valmistelutyön tuloksena 247 miljoonan euron rahoitusehdotus, joka sai puoltavan lausunnon marraskuussa 2004 pidetyssä kokouksessa. Ehdotuspyyntö, johon liittyy lykkäävä lauseke, on käynnistetty EKR:n komitean kokouksessa lokakuussa käydyn erittäin myönteisen keskustelun jälkeen[8]. Kaikkien sidosryhmien erilaisissa kansainvälisissä yhteyksissä esittämä kiinnostus lisää todennäköisyyttä, että pyyntöön saadaan erittäin positiivinen alustava vastaus. Tämä selviää vuoden 2005 alussa, kun alustavat ehdotukset saadaan. Odotettavissa on, että rahoitettavia hanke-ehdotuksia esitetään summasta, jonka on selvästi pyyntöön varattua summaa suurempi, mistä syystä toisen vesialan välinettä varten varatun erän vapauttaminen välittömästi on täysin perusteltua. Jos varat vapautetaan ajoissa, myös toinen ehdotuspyyntö, jossa otetaan huomioon ensimmäisestä ehdotuspyynnöstä saadut kokemukset ja opetukset, voitaisiin käynnistää hyvissä ajoin jo vuonna 2005.

Liitteenä on siten kaksi päätösluonnosta neuvoston hyväksyttäviksi. Toisessa ehdotetaan toisen 250 miljoonan euron summan vapauttamista yhdeksännen EKR:n ehdollisista varoista ja toinen koskee vapautettujen varojen siirtämistä alueellisen yhteistyön ja integraation välineeseen, jotta toinen vesialan välineen rahoituserä voidaan maksaa AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoista.

Jäljellä olevat ehdolliset varat

Ehdollisesta yhden miljardin euron summasta jäljelle jäävien 500 miljoonan euron käyttämiseksi komissio on valinnut hyvin tiukoin perustein ja tärkeysjärjestyksessä ehdotuksia sellaisten Cotonoun sopimuksesta ja AKT−EY-sitoumuksista seuraavien velvoitteiden joukosta, joita ei ole vielä noudatettu kansainvälisellä tasolla, ottaen huomioon kiireellisyyden periaatteen ja köyhyyden torjumisen tärkeyden sekä tuen keskittämisen ja vastaanottokyvyn. Mukana ei ole AKT-maiden ryhmän ehdotusta erillisen AKT–EY-rahoitusvälineen perustamisesta AKT-maiden auttamiseksi katastrofien ehkäisyssä, katastrofivalmiuksien parantamisessa ja kriisien jälkitilanteiden hallinnassa, koska komissiolla on jo nykyisellään välineet tällaiseen toimintaan. AKT-sihteeristö ja komissio ovat kuitenkin ryhtyneet selvittämään, miten nyt käytettävissä olevia mekanismeja voitaisiin parantaa ja miten niitä voitaisiin täydentää AKT–EY-yhteistyön ja AKT-maiden keskinäisen yhteisvastuullisuuden lujittamiseksi luonnononnettomuuksien varalta.

Cotonoun sopimuksesta seuraavat velvoitteet

1. Yritystoiminnan kehittämiskeskus ja maatalouden kehittämiskeskus

Yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) talousarvion rahoittamiseen on varattu yhdeksännen EKR:n pitkän aikavälin kehityksen määrärahoista 90 miljoonan euron summa ja maatalouden kehittämiskeskuksen (CTA) talousarvion rahoittamiseen 70 miljoonan euron summa. Näillä summilla oli tarkoitus kattaa kyseisten kahden yhteisen AKT−EY-toimielimen rahoitustarpeet ensimmäisen rahoituspöytäkirjan kattamana viiden vuoden kautena (2000−2005). Koska molempien elinten vastaanottokyky on tyydyttävä eikä varoja aiemmista EKR:ista ollut myönnetty, molempien elinten määrärahat on käytetty vuoden 2005 loppuun mennessä. Voimassa olevien täytäntöönpanomenettelyjen mukaisesti CDE:n vuotuisten rahoitustarpeiden arvioidaan olevan 18 miljoonaa euroa ja CTA:n 14 miljoonaa euroa. Pitkän aikavälin kehityksen määrärahoista ehdotetaankin varattavan 64 miljoonaa euroa , jotka vapautetaan jäljellä olevista ehdollisista varoista, niiden toiminnan kattamiseksi vuosina 2006−2007 Cotonoun sopimuksen liitteiden I ja III mukaisesti.

2. Itä-Timor

Yhteinen AKT−EY-neuvosto hyväksyi vuonna 2003 Itä-Timorin liittymisen Cotonoun sopimukseen[9]. Itä-Timorin kehitystarpeet on tähän saakka täytetty EY:n talousarviosta, mutta vuoden 2005 jälkeiseksi ajaksi, kun Itä-Timor on todennäköisesti ratifioinut Cotonoun sopimuksen, ei ole tehty rahoitusjärjestelyä, sillä se olisi ristiriidassa voimassa olevan ALA-asetuksen kanssa: siinä ei sallita ALA-rahoitusta AKT-ryhmän jäsenmaille. Komissio ehdottikin Cotonoun sopimuksen 62 artiklan 2 kohdan ja 94 artiklan 1 kohdan nojalla yhdeksännen EKR:n varojen määrän kasvattamista 18 miljoonalla eurolla, joka vastaa suhteessa sitä summaa, joka Itä-Timorille olisi osoitettu sovellettaessa tavanomaisia yhdeksännen EKR:n tuen myöntämisperusteita.

Jäsenvaltiot eivät olleet yksimielisiä tästä ehdotuksesta ja neuvosto ilmaisi haluavansa harkita myönteisessä mielessä ’ehdollisen miljardin’ käyttöä Itä-Timorin tarpeisiin vastaamiseksi, ottaen huomioon, että edellä kuvattujen tosiseikkojen perusteella yhdeksännessä EKR:ssa ei ole jäljellä kohteeseen sitomattomia varoja[10]. Tästä syystä ehdotetaan, että ehdollisista varoista vapautetuista pitkän aikavälin kehityksen määrärahoista osoitetaan 18 miljoonaa euroa Itä-Timorin maaohjelmaan kaudeksi 2006−2007.

Kansainväliset sitoumukset

1. Energia-alan väline

Yli 80 prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaista elää lähes täysin ilman nykyaikaisia energiamuotoja. Nykyinen kestämätön puun ja muiden biomassamuotojen käyttö energian tuottamiseen rajoittaa tai jopa pysäyttää köyhien yhteisöjen yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen. EU tunnustaa tarpeen parantaa köyhien väestönosien energiansaantimahdollisuuksia ja käynnisti asian tärkeyden osoittamiseksi köyhyyden poistamista ja kestävää kehitystä koskevan EU:n energia-aloitteen kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa vuonna 2002. Energia-aloitteen tarkoituksena on edistää vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista tarjoamalla köyhille tarkoituksenmukaisia, kestäviä ja ympäristöä vahingoittamattomia energiapalveluita.

Komissio on hiljattain hyväksynyt tähän liittyvän ehdotuksen perustaa AKT-alueelle energia-alan väline, jonka talousarvio on 250 miljoonaa euroa[11]. Energia-alan välineen perustamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt on laadittu vesialan välineen mallin mukaan ja myös se valmistellaan jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa läheisessä yhteistyössä. Neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitetun tiedonannon johtopäätöksissä esitetään, että uusi väline rahoitettaisiin ehdollisesta yhdestä miljardista jäljellä olevin varoin.

Kun otetaan huomioon EU:n energia-aloitteen käynnistämisen herättämät suuret odotukset, energian ratkaiseva merkitys vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta sekä kustannustehokkaiden ja ympäristöystävällisten energiapalvelujen saannin merkitys köyhille väestönosille, esitetään, että ehdotettu energia-alan AKT−EU-väline rahoitetaan enintään 250 miljoonan euron ohjeellisella summalla, joka otetaan ehdollisista varoista ja siirretään kokonaisuudessaan AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoihin tätä tarkoitusta varten.

2. Perushyödykesektorin riskinhallinta

Kansainvälinen yhteisö on vaatinut kansainvälisillä markkinoilla myytävien maatalousalan perushyödykkeiden viimeaikaisten dramaattisten hintojenlaskujen ja perushyödykkeiden kilpailukykyisen tuotannon tuomista työpaikoista ja tuloista riippuvaisten köyhien ihmisten suuren määrän vuoksi kiinnittämään erityistä huomiota tähän ongelmaan myös monenvälisissä kauppaneuvotteluissa ja EU:n ja AKT-alueiden välisissä talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotteluissa. Neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2004 vastauksena tähän haasteeseen komission valmisteleman EU:n toimintasuunnitelman, johon sisältyy ehdotus helpottaa tuottajien mahdollisuuksia saada perushyödykesektorin riskivakuutuksia ja kaupan rahoitusta[12].

Kyseisen aloitteen tarkoituksena on täydentää Maailmanpankin teknistä apua ja suunnitteilla olevaa tämän alan valmiuksien kehittämistä koskevaa komission ohjelmaa[13] kansainvälisellä rahoitusvälineellä, jolla tuetaan AKT-maiden mahdollisuuksia saada markkinaperusteisia välineitä perushyödykesektorin riskinhallintaan osallistumalla tilapäisesti palkkioiden rahoittamiseen. Tämä vähentää osaltaan AKT-edunsaajamaiden haavoittuvuutta kriisitilanteissa (hinnanvaihtelut ja luonnonkatastrofit) ja auttaa kehittämään perushyödykesektorin riskinhallintavälineitä myöhempään käyttöön. Maataloushyödykkeitä käsittelevä yhteinen EY−AKT-komitea johtaa ohjelman suunnittelua ja täytäntöönpanomenettelyjä.

Ehdollisesta yhdestä miljardista jäljellä olevista varoista ehdotetaan osoitettavaksi ohjeellinen enintään 25 miljoonan euron summa kansainväliseen perushyödykesektorin riskinhallinnan rahoitusvälineeseen Cotonoun sopimuksen 68 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ja summa ehdotetaan siirrettäväksi AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoihin tätä tarkoitusta varten.

3. Terveyden- ja kasvinsuojelutoimenpiteet

Uusi asetus rehun ja elintarvikkeiden valvonnasta tulee EU:n tasolla voimaan tammikuussa 2006[14]. Asetuksessa vaaditaan kolmansia maita toimittamaan tarkat tiedot terveyden- ja kasvinsuojelualaan liittyvien elintarvikkeiden ja rehun valvontajärjestelmien yleisestä rakenteesta ja hallinnasta sekä antamaan riittävät takeet siitä, että EU:n markkinoille tarkoitetut tuotteet ovat EU:n turvallisuusvaatimusten mukaisia. AKT-maiden on tehtävä huomattavia investointeja voidakseen säilyttää pääsyn EU:n markkinoille ja noudattaa näitä uusia sääntöjä.

Yhteisön politiikkojen johdonmukaisuutta käsittelevän Cotonoun sopimuksen 12 artiklan mukaan tällaisessa tapauksessa ja AKT-maiden pyynnöstä käydään neuvotteluja, jotta niiden huoli kyseisten toimenpiteiden vaikutuksista voidaan ottaa huomioon. Alustavassa uuden asetuksen vaikutuksia käsitelevässä tutkimuksessa, joka tehtiin terveyden- ja kasvinsuojeluun liittyviä kysymyksiä kehitysmaissa käsittelevän yksiköiden välisen ryhmän valvonnassa, päädyttiin johtopäätökseen, jonka mukaan AKT-maat voivat tarvita jopa 300 miljoonaa euroa uusien EU:n vaatimusten edellyttämien perusvalmiuksien vahvistamiseen. Yksityiskohtaisempi vaikutustutkimus on aloitettu AKT-maiden pääsihteeristön tuella, mutta alustava 30−40 miljoonan euron määräraha mahdollistaisi kiireellisimpien ongelmien ratkaisemisen odotettaessa seuraavaa ohjelmasuunnittelua.

Ehdollisesta miljardista jäljellä olevista varoista ehdotetaankin pantavaksi sivuun ohjeellinen 30 miljoonan euron summa, jolla tuetaan valmiuksien kehittämiseen tähtäävän ohjelman ensimmäistä vaihetta ja autetaan AKT-maita sopeutumaan uusiin EU:n terveys- ja kasvisuojelusääntöihin, ja summa ehdotetaan siirrettäväksi kokonaisuudessaan AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoihin tätä tarkoitusta varten.

4. Afrikan unioni

Kun otetaan huomioon, että Afrikan unionin (AU) merkitys rauhanturvaamisen ja konfliktinehkäisyn aloilla sekä alueellisen yhdentymisen ja hyvän hallinnon edistäjänä kasvaa jatkuvasti ja että neuvosto suhtautui myönteisesti tiedonantoon EU:n ja Afrikan välisen vuoropuhelun lisäämisestä[15], vaikuttaa asiaankuuluvalta siirtyä antamaan strategisempaa tukea AU:n toimielimille ja varata lisäsumma yleisafrikkalaiselle tukiohjelmalle Afrikan valtion- ja hallitustenpäämiesten huippukokouksen Addis Abebassa heinäkuussa 2004 hyväksymän Afrikan unionin visiota ja tehtävää ja strategista suunnitelmaa kaudelle 2004−2007 koskevan ohjelman puitteissa. Ohjelmalla pyritään muun muassa parantamaan AU:n toimielinten tehokkuutta ja toiminnallista valmiutta, lisäämään kansalaisyhteiskunnan osallistumista toimielinten toimintaan ja vahvistamaan niiden osallisuutta yleisafrikkalaisten ongelmien ratkaisemisessa.

Ehdollisesta miljardista jäljellä olevista varoista ehdotetaan osoitettavaksi ohjeellinen enintään 50 miljoonan euron summa yleisafrikkalaisen tukiohjelman edistämiseen, ja summa ehdotetaan siirrettäväksi AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoihin tätä tarkoitusta varten.

5. Koulutusalan nopean toiminnan aloite (Education for All Fast-Track Initiative, FTI)

Koulutusalan nopean toiminnan aloite (Education for All Fast-Track Initiative, FTI) on vuoden 2002 puolessavälissä käynnistetty maailmanlaajuinen kumppanuusohjelma, jolla autetaan alhaisen tulotason maita saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoite: peruskoulutuksen tarjoaminen kaikille lapsille vuoteen 2015 mennessä. Se on yksi ensimmäisistä välineistä, joilla toteutetaan käytännössä lahjoittajien ja kehitysmaiden välistä kumppanuutta koskevaa Monterreyn konsensusta tehostamalla virallista kehitysapua. Koulutusalan aloitteessa käytetään pääasiassa kumppanimaissa olemassa olevia rahoitusmekanismeja. FTI-kumppanit ovat kuitenkin myös luoneet kaksi uutta välinettä: alkuvaiheen FTI-rahaston, josta autetaan väliaikaisesti niitä maita, jotka eivät pysty vapauttamaan riittävästi omia varoja, jotta ne voivat saada hankittua lisää pitkän aikavälin tukea, ja ohjelmien valmisteluun tarkoitetun FTI-välineen, jolla autetaan sellaisia maita laatimaan koulutusalan suunnitelmia, joilla ei ole riittävästi omia resursseja.

Koska osoittautui mahdottomaksi antaa FTI-aloitteelle järjestelmällistä tukea vuoden 2004 kansallisten välitarkistusten yhteydessä, ehdotetaan, että ehdollisesta miljardista jäljellä olevista varoista osoitetaan ohjeellinen 63 miljoonan euron summa koulutusalan nopean toiminnan aloitetta varten ja siirretään summa AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoihin tätä tarkoitusta varten.

Johtopäätös

Liitteenä on neuvoston hyväksyttäväksi kolme täydentävää päätösluonnosta, joissa ehdotetaan yhdeksännen EKR:n jäljellä olevien ehdollisten varojen vapauttamista yhteensä 500 miljoonan euron osalta. Ensimmäisessä päätöksessä ehdotetaan 18 miljoonan euron vapauttamista ja osoittamista pitkän aikavälin kehitysmäärärahoihin, jotta Cotonoun sopimuksesta seuraavat Itä-Timoria koskevat velvoitteet voidaan täyttää. Kahdessa muussa päätöksessä ehdotetaan yhtäältä 482 miljoonan euron summan vapauttamista ja osoittamista CDE:lle ja CTA:lle myönnettävän vuoden 2007 loppuun asti ulottuvan lisätuen antamiseen, uuden EU:n energia-alan välineen käynnistämiseen, perushyödykesektorin riskinhallintarahastoon osallistumiseen, terveys- ja kasvisuojelualan valmiuksien vahvistamista koskevan kokonaisvaltaisen tukiohjelman ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen AKT-maissa, jotta ne voivat noudattaa EU:n uusia elintarvike- ja rehusääntöjä, Afrikan unionin auttamiseen yleisafrikkalaisen tukiohjelman luomisessa sekä koulutusalan nopean toiminnan FTI-aloitteen tukemiseen, sekä toisaalta ehdotetaan vapautettujen varojen siirtämistä 416 miljoonan euron osalta alueellisen yhteistyön ja integraation välineeseen, jotta nämä toimet voidaan rahoittaa AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoista, lukuun ottamatta CDE:lle ja CTA:lle annettavaa tukea, joka rahoitetaan pitkän aikavälin kehitysmäärärahoista.

ANNEX 1

EDF financial performance

The performance of the EDF in 2003 has been the best ever. The high level of the commitments (€4 127 million) can be partially explained by the fact that 2003 was the first year of the implementation of the 9th EDF. However, it is important to note that the level of disbursements was also much higher than ever before. This positive evolution was not only due to non-recurrent, one-shot operations, but was already noticed in previous years and is being confirmed by the provisional figures for 2004. These encouraging results have been achieved despite the fact that, in a number of ACP countries, cooperation was hampered by political uncertainty or crises and/or the after-effects of natural disasters.

[pic]

1.1 Commitments

In 2003, the Commission committed an amount of €3 761 million. In addition, the EIB, which manages in an entirely autonomous way the funds of the 9th EDF for the new Investment Facility, committed €366 million. This brings total commitments in 2003 to €4 127 million. In the past, only one year recorded a figure of the same order of magnitude, namely 2000 with total commitments of €4 007 million (of which roughly € 1 000 million for debt reduction).

The level of the EDF commitments has traditionally shown a cyclical pattern, with high levels of commitments in the first years, followed by a levelling off. The historic level of commitments in 2003, even after deduction of the special contributions to the HIPC debt reduction initiative and the Global Health Fund for the fight against AIDS, Tuberculosis and Malaria, could therefore partially be explained by the fact that it was the beginning of a new commitment cycle, following the entry into force of the Cotonou agreement.

Based on the figures available at mid-October 2004 and the pipeline of projects and programmes subject to appraisal, the level of regular commitments will initially fall back in 2004, only to pick up again in 2005 and then decrease gradually from 2006[16] onwards.

This dip in the 2004 figure may be explained to a certain extent as a repercussion of the huge effort made in 2003, shifting attention from programming to implementation issues, but it may also be a reflection of the major staff redeployment resulting from the final stage of the devolution exercise[17].

The programming pipeline, assessed in a series of regional seminars in early 2004, re-examined during the mid-term review process and permanently updated until the end of October 2004 by EuropeAid, in consultation with the Delegations, confirms that the level of commitments will pick up again sharply in 2005.

Based on the most recent figures, the EIB had also to review downwards its 2004 forecasts for the implementation of the Investment Facility (down to €335million from an initial estimate of €500million), but maintains its initial forecasts for 2005, based on the existing portfolio of contacts.

EDF Commitments

in million € |

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 |

TOTAL managed by COM | 4 007 | 1 921 | 2 115 | 3 761 | 2 850 | 3 500 |

of which |

A. Special operations |

- STABEX | 373 |

- HIPC | 1 029 | 60 | 460 |

- Global Health Fund GFATM | 170 |

- Peace Facility | 250 |

- Water facility | 3 | 247 |

Subtotal | 1 402 | 60 | 630 | 253 | 247 |

GRAND TOTAL COM + EIB | 4 007 | 1 921 | 2 115 | 4 127 | 3 185 | 4 055 |

(1) 9th EDF instruments managed by the EIB (Investment facility and interest subsidies).

As can be seen from the table on the financial situation under point 1.4, the Intra-ACP reserves have seen the highest increase relative to the initial allocation, due to pressing international commitments and the rapid disbursement mechanisms often attached to these initiatives. The table below shows that the high commitment level of intra-ACP funds can be partially explained by their use for the funding of special initiatives in 2003 and 2004 (HIPC debt reduction, Peace Facility, Global Health Fund), but the present pipeline of programmes under instruction confirms that most of the balances will be committed by the end of 2005.

By the end of 2005, the first instalment of the Water initiative, decided by the Council in April 2004, is also expected to be fully committed. Opting for extensive consultation with the member states and interested non-State actors, the commitments were slightly delayed, but an international call for proposals has now been launched. This will allow solid information on the amounts and location of eligible projects to be obtained by February 2005[18].

Intra-ACP allocations and commitments

in million €

1. | Social sectors | 342,333 | 230,000 | 67,19% | 105,000 | 97,86% |

- health sector | 229,000 | 50,000 |

- education sector | 1,000 | 55,000 |

- primary education | 20,000 |

- higher education and research | 1,000 | 35,000 |

2. | Methodological support and capacity building | 163,900 | 50,000 | 30,51% | 95,150 | 88,56% |

- trade and regional integration | 50,000 | 12,350 |

- research capacity - sustainable development | 0,000 | 50,700 |

- renewable energy | 0,000 | 7,100 |

- migration | 0,000 | 25,000 |

3. | Natural resources | 366,840 | 12,340 | 3,36% | 327,835 | 92,73% |

- pesticides, epizooties, SPS | 5,000 | 7,500 |

- water facility | 3,000 | 247,000 |

- multilateral environmental agreements | 3,000 | 30,000 |

- fisheries | 0,000 | 31,500 |

- feasibility studies and research | 1,340 | 11,835 |

4. | Private sector support + ICT | 138,050 | 61,095 | 44,26% | 76,955 | 100,00% |

- private sector support - competitiveness | 60,650 | 3,955 |

- agricultural commodities - cotton | 0,000 | 45,000 |

- ICT | 0,445 | 28,000 |

5. | Peace building | 285,000 | 275,000 | 96,49% | 10,000 | 100,00% |

6. | Miscellaneous | 100,413 | 48,084 | 47,89% | 47,329 | 95,02% |

- ACP secretariat | 21,800 | 9,000 |

- technical cooperation facility | 19,000 | 10,000 |

- strategic partnership UN | 0,000 | 10,000 |

- culture | 0,000 | 7,000 |

- other ACP support, training, information activities | 7,284 | 11,329 |

7. | Debt reduction (HIPC) | 460,000 | 460,000 | 100,00% | 0,000 | 100,00% |

TOTAL | 1 856,536 | 1 136,519 | 61,22% | 662,269 | 96,89% |

(*) Includes €170million approved by the Council and to be endorsed by the ACP before the end of 2004 - COM(2004)208. |

(**) Of which €759,2 million was committed in 2003 |

1.2 Disbursements

The Commission disbursed €2 427 million in 2003. This amount includes some special operations such as the transfer of €191 million to a special account for Sudan under the Stabex instrument, a further contribution to HIPC of €209 million and the contribution of €170 million to the Global Fund against Aids, Tuberculosis and Malaria, the latter two being funded from the intra-ACP reserves[19]. The EIB disbursed €4 million under the Investment Facility, which brought total disbursements for both institutions to €2 431 million.

While the level of disbursements in 2003 is a record for the EDF (14 % higher than the level of expenditure reached in 2001, which had been the highest in the history of the EDF), the forecasts for 2004 and 2005 are even higher, again based on a prudent assessment of the ongoing projects and programmes and new projects in the pipeline[20].

Even when factoring in the impact of some €270 million of payments carried over from 2003 due to treasury constraints, the underlying regular payments are on the increase. By mid-October, payments by the Commission reached €1 812 million (including €117 million paid but not yet validated in the accounting system), 73% of the annual objective and significantly higher than at the same period in 2003 and 2002. In combination with improved contracting, this confirms the structural nature of the improved disbursement performance.

As result of the lower-than-expected commitments under the Investment Facility, the payment forecasts for EIB-managed funds also had to be revised downwards, from €168 million in the May 2004 forecasts to €90million.

EDF Payments

in million € |

2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 |

TOTAL managed by COM | 1 640 | 2 124 | 1 902 | 2 427 | 2 475 | 2 760 |

of which |

A. Special operations |

- STABEX | 82 | 353 | 2 | 191 |

- HIPC | 356 | 350 | 180 | 209 | 100 | 200 |

- Global Health Fund GFATM | 170 |

- Peace Facility | 22 | 61 |

- Water Facility | 57 |

Subtotal | 439 | 703 | 182 | 570 | 122 | 318 |

GRAND TOTAL COM + EIB | 1 640 | 2 124 | 1 902 | 2 431 | 2 565 | 2 995 |

(1) 9th EDF instruments managed by the EIB (Investment facility and interest subsidies).

1.3 The RAL (“Reste à Liquider”)

The global stock of outstanding (unpaid) commitments has grown considerably from €8 385 million at the start of 2003 to €9 410 million (+12%) at the end of that year. This is due to the very high level of commitments in 2003 following the entry into force of the Cotonou Agreement and the beginning of the new commitment cycle (9th EDF). However, thanks to the high level of disbursements, the coefficient that expresses the number of years necessary to absorb the RAL was reduced from 4.41 (end 2002) to 3.88 (end 2003). This positive trend started in 2000 when, at its worst, the period needed to absorb the RAL was over five years.

The lower gross commitment rate in 2004, combined with a normal level of decommitments on older programmes and a further increase in disbursements, will lead to a stabilization or even a slight decrease of the RAL in absolute terms by the end of 2004, and a further decrease in the number of years required to absorb it.

Although the higher commitment rate in 2005 may lead to a slight absolute increase of the RAL in 2005, the RAL will be stabilizing at the 2004 level by the end of 2007, with a significant decrease in 2007, compensating for the temporary increase in 2005. Considering the increased disbursement rate, the RAL absorption rate will fall below 3.5 years.

1.4 Financial situation at the end of 2004

The state of implementation of EDF-resources for ACP countries is shown in the table below.

Since the entry into force of the Cotonou Agreement, a total amount of €2 607million was transferred from the old EDFs to the 9th EDF[21]. Most of these resources were transferred to national indicative programmes, but in relative terms the intra-ACP co-operation registered the highest increase.

With the partial release of some of the conditional billion for the launch of the EU Water Facility, the total amount of funding available under the consolidated 9th EDF to date is €15 367 million[22].

Available EDF resources for the ACP

(**) This figure anticipates the reallocation proposal COM(2004)208 approved by Council, for which ACP endorsement is expected in December. |

(***) The difference between the transfer from the previous EDFs and the changes to the 9th EDF is interest on non-transferred STABEX funds. |

The total amount available for commitments for the last quarter of 2004 and the three following years is, excluding the balances of the conditional billion, €10 512 million net, of which €8 773 million is for grants managed by the Commission, with the balance being managed by the EIB. Taking into consideration the commitments pending and the additional commitments expected with a high probability in the last quarter of 2004, by the end of the year only €9 345 million or, on average, €3 115 million per year will remain uncommitted over the remaining period for committing the 9th EDF. Considering the decommitments on ongoing programmes, which averaged +/- €320-340 million over the last five years[23], the gross level of yearly commitments required to absorb the unallocated balances of the consolidated 9th EDF is approximately €3 445 million, of which indicatively €2 945 million concerning Commission-managed funds and €550 million for EIB-managed funds.

In relative terms, most commitments have been made so far in the intra-ACP reserves, reflecting the flexibility of the EDF to respond to new international initiatives. In 2005, the biggest effort is expected for the national indicative programmes as a result of the mid-term-reviews of country strategy papers and from the regional indicative programmes, where 2004 was primarily used in various regions to prepare detailed feasibility studies.

The long-term development reserves are primarily earmarked to cover the financial gap in implementation costs in 2006-2007 resulting from devolution[24]; as the prime objective of devolution has been to improve performance in the delivery of Community assistance, the Commission received a mandate from the Council to negotiate a revision of the Cotonou Agreement in order to allow the funding of these additional devolution expenses out of the EDF[25].

ANNEX 2

Forecast of commitments and payments under the 9th EDF

Years 2006-2009

Million €

|2003* |2004e |2005e |2006f |2007f |2008f |2009f |2003-‘07 | |Commitments on available funds

of which

- on previous EDFs

- decommitments

- 9th EDF, net** |

4.127

574

365

3.188 |

3.185

340

2.865 |

4.055

340

3.735 |

3 500

320

3.180 |

2 750

320

2.430 |

- |

17.617

574

1.685

15.358 | |Payments |2.431 |2.565 |2.995 |3 400 |3 100 |2 900 |2 650 | | |(*): the 2003 commitment figure includes €574 million from previous EDFs, committed before 01 April 2004 (at which moment all balances, €2 608 million to date, have been transferred to the 9th EDF)

(**): the difference of 8.7 M€ from the table on available EDF resources under point 1.4 represents not yet allocated accrued interest on non-transferred STABEX funds

(e) : estimate, based on a detailed screening of the EDF project pipeline

(f) : forecast

PERUSTELUT

Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä 1 olevan rahoituspöytäkirjan 2 kohdan a alakohdassa perustetaan yhdeksäs Euroopan kehitysrahasto (EKR), jonka varoista yhteensä enintään 13,5 miljardia euroa voidaan osoittaa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille. Kuten EU:n julistuksessa rahoituspöytäkirjasta (AKT–EY-kumppanuussopimuksen päätösasiakirjan julistus XVIII) tarkennetaan, 13,5 miljardin euron kokonaismäärästä ainoastaan 12,5 miljardia euroa voitiin ottaa käyttöön heti rahoituspöytäkirjan tultua voimaan (1. huhtikuuta 2003). Jäljelle jäävä 1 miljardin euron määrä vapautetaan EKR:sta tehtävän, sitoumusten ja maksujen toteutumaa koskevan tulosarvioinnin perusteella. Tämä tulosarviointi toteutetaan vuonna 2004 komission ehdotuksen perusteella AKT–EY-kumppanuussopimuksen XVIII julistuksen sekä kumppanuussopimukseen liitetyn rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta tehdyn jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Neuvosto sopi 22. maaliskuuta 2004 vesialan EU-välineen perustamisesta AKT-maita varten ja päätti harkita 500 miljoonan euron myöntämistä sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä kyseistä välinettä varten sekä vapauttaa ensimmäisen, 250 miljoonan euron suuruisen erän. Päätös tehtiin, koska vuoden 2003 loppuun mennessä toteutuneiden sitoumusten ja maksujen määrä yhdessä komission vuosiksi 2004–2007 esittämien ennusteiden kanssa osoitti, että yhdeksännen EKR:n AKT-määrärahat voitiin sitoa kokonaan ja että ensimmäinen erä ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä voitiin siihen mennessä saavutettujen tulosten perusteella vapauttaa.

Neuvosto tekee maakohtaisten strategioiden väliarvioinnissa saatujen tulosten ja suorittamansa EKR:n tulosarvioinnin perusteella vuoden 2005 maaliskuuhun mennessä päätöksen toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisesta vesialan välinettä varten ja sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevan 500 miljoonan euron osuuden käyttämisestä myöhemmin sovittaviin tarkoituksiin.

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisesta yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä vesialan AKT–EU-välineen toista rahoituserää varten

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen,

ottaa huomioon AKT–EY-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja noudatettavista menettelyistä tehdyn, neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen[26],

ottaa huomioon AKT–EY-kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 18 päivänä syyskuuta 2000 allekirjoitetun neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen[27] (jäljempänä ’sisäinen sopimus’) ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

Sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan sekä AKT–EY-kumppanuussopimukseen julistuksena XVIII liitetyn, EU:n rahoituspöytäkirjasta antaman julistuksen mukaisesti yhdeksännestä EKR:sta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille (AKT) osoitetusta 13,5 miljardin euron kokonaismäärästä vapautettiin rahoituspöytäkirjan tultua voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2003 ainoastaan 12,5 miljardia euroa.

Sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan 1 miljardin euron suuruinen määrä voidaan vapauttaa vasta neuvoston suoritettua komission ehdotuksen perusteella tulosarvioinnin vuonna 2004. Rahoituspöytäkirjan 7 kohdassa ja julistuksessa XVIII tarkennetaan, että tulosarvioinnissa arvioidaan sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta.

Neuvosto sopi 22 päivänä maaliskuuta 2004 vesialan välineen perustamisesta AKT-maita varten ja päätti harkita 500 miljoonan euron myöntämistä sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä kyseistä välinettä varten sekä vapauttaa ensimmäisen, 250 miljoonan euron suuruisen erän. Päätös tehtiin, koska vuoden 2003 loppuun mennessä toteutuneiden sitoumusten ja maksujen määrä yhdessä komission vuosiksi 2004–2007 esittämien ennusteiden kanssa osoitti, että yhdeksännen EKR:n AKT-määrärahat voitiin sitoa kokonaan.

Edellä mainittu ensimmäinen 250 miljoonan euron erä vapautettiin ja jaettiin sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti seuraavasti: 185 miljoonaa euroa pitkän aikavälin kehityksen määrärahoihin, 24 miljoonaa euroa alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahoihin ja 41 miljoonaa euroa investointikehykseen.

Neuvosto vahvisti samassa päätöksessä tekevänsä maakohtaisten strategioiden väliarvioinnissa saatujen tulosten ja vuoden 2004 loppuun mennessä suorittamansa EKR:n tulosarvioinnin perusteella vuoden 2005 maaliskuuhun mennessä päätöksen toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisesta ja sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevan 500 miljoonan euron osuuden käyttämisestä myöhemmin sovittaviin tarkoituksiin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Neuvosto hyväksyy maakohtaisten strategioiden väliarvioinneissa saatujen tulosten ja suorittamansa EKR:n tulosarvioinnin perusteella toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisen AKT-maita varten perustettua vesialan välinettä varten.

2 artikla

Toinen 250 miljoonan euron erä vapautetaan ja jaetaan seuraavasti:

185 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja rahoituspöytäkirjan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin pitkän aikavälin kehityksen määrärahoihin;

24 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja rahoituspöytäkirjan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahoihin;

41 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja rahoituspöytäkirjan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun investointikehykseen.

3 artikla

Päätös annetaan tiedoksi AKT-ministerineuvostolle.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tehty Brysselissä […]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

PERUSTELUT

AKT–EY-ministerineuvosto hyväksyi vuonna 2003 Itä-Timorin liittymisen AKT–EY-kumppanuussopimukseen. Vaikka Itä-Timorin kehitystarpeet on tähän asti katettu EY:n talousarviosta, rahoitusta ei ole tarkoitus jatkaa vuoden 2005 jälkeen, sillä Itä-Timorin on tarkoitus ratifioida Cotonoun sopimus vuonna 2005. Nykyiset rahoitusjärjestelyt tulevat ratifioinnin jälkeen ALA-asetuksen vastaisiksi, koska kyseinen asetus ei salli ALA-rahoituksen myöntämistä AKT-maille.

Cotonoun sopimuksen 62 artiklan 2 kohdan ja 94 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio ehdottaa sen vuoksi 18 miljoonan euron lisäämistä yhdeksänteen EKR:oon. Tämä vastaa suhteellista osuutta, joka olisi yhdeksännen EKR:n tavanomaisia tuen jakoperusteita sovellettaessa myönnetty Itä-Timorille.

Ministerineuvoston AKT-ryhmässsä käydyssä keskustelussa jäsenvaltiot eivät saavuttaneet yksimielisyyttä edellä mainitusta ehdotuksesta, ja neuvosto ilmaisi suhtautuvansa myönteisesti siihen, että ehdollista 1 miljardin euron määrää käytetään Itä-Timorin tarpeisiin vastaamiseksi, koska yhdeksännessä EKR:ssa ei tällä hetkellä ole kohdentamattomia varoja[28].

Sen vuoksi ehdotetaan, että yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä vapautetaan 18 miljoonaa euroa ja että pitkän aikavälin kehityksen määrärahoista varataan rahoitus Itä-Timorin maaohjelmalle vuosiksi 2006–2007.

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

18 miljoonan euron vapauttamisesta yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä ja käyttämisestä Itä-Timorin maaohjelman rahoittamiseen vuosina 2006–2007

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen,

ottaa huomioon AKT–EY-kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 18 päivänä syyskuuta 2000 allekirjoitetun neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdan ja 1 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan sekä AKT–EY-kumppanuussopimukseen julistuksena XVIII liitetyn, EU:n rahoituspöytäkirjasta antaman julistuksen mukaisesti yhdeksännestä EKR:sta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille (AKT) osoitetusta 13,5 miljardin euron kokonaismäärästä vapautettiin rahoituspöytäkirjan tultua voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2003 ainoastaan 12,5 miljardia euroa.

(2) Sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan 1 miljardin euron suuruinen määrä voidaan vapauttaa vasta neuvoston suoritettua komission ehdotuksen perusteella tulosarvioinnin vuonna 2004. Rahoituspöytäkirjan 7 kohdassa ja julistuksessa XVIII tarkennetaan, että tulosarvioinnissa arvioidaan sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta.

(3) Neuvosto sopi 22 päivänä maaliskuuta 2004 vesialan välineen perustamisesta AKT-maita varten ja päätti harkita 500 miljoonan euron myöntämistä sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä kyseistä välinettä varten sekä vapauttaa ensimmäisen, 250 miljoonan euron suuruisen erän. Päätös tehtiin, koska vuoden 2003 loppuun mennessä toteutuneiden sitoumusten ja maksujen määrä yhdessä komission vuosiksi 2004–2007 esittämien ennusteiden kanssa osoitti, että yhdeksännen EKR:n AKT-määrärahat voitiin sitoa kokonaan.

(4) Neuvosto vahvisti samassa päätöksessä tekevänsä maakohtaisten strategioiden väliarvioinnissa saatujen tulosten ja vuoden 2004 loppuun mennessä suorittamansa EKR:n tulosarvioinnin perusteella vuoden 2005 maaliskuuhun mennessä päätöksen toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisesta vesialan välinettä varten ja sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevan 500 miljoonan euron osuuden käyttämisestä myöhemmin sovittaviin tarkoituksiin.

(5) Itä-Timorista tuli 16 päivänä toukokuuta 2003 tehdyllä AKT–EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 1/2003 AKT–EY-kumppanuussopimuksen allekirjoittajavaltio. Päätöksen mukaan Itä-Timor ei voisi välittömästi saada varoja yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) vaan ainoastaan alueelliseen yhteistyöhön varatuista varoista väliaikaisen erityisjärjestelyn mukaisesti. Päätöksessä ei otettu huomioon sitä, että Cotonoun sopimuksen ratifioinnin jälkeen Itä-Timor ei enää täytä sen kehitysavun antamisen ehtoja, jota tähän mennessä on annettu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 443/92 (ALA-asetuksen) nojalla. Itä-Timorin kehitystarpeet katetaan vuoteen 2005 asti ALA-varoilla, joita ei kuitenkaan voida myöntää enää sen jälkeen, kun Itä-Timor on ratifioinut AKT–EY-kumppanuussopimuksen vuonna 2005.

(6) Komissio on AKT–EY-kumppanuussopimuksen 62 artiklan 2 kohdan ja 94 artiklan 1 kohdan mukaisesti ehdottanut[29], että yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon lisätään 18 miljoonaa euroa, mikä vastaa suhteellista osuutta, joka olisi yhdeksännen EKR:n tavanomaisia tuen jakoperusteita sovellettaessa myönnetty Itä-Timorille.

(7) Ministerineuvostossa käydyn keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, etteivät jäsenvaltiot saavuttaneet yksimielisyyttä edellä mainitusta ehdotuksesta, ja neuvosto ilmaisi suhtautuvansa myönteisesti siihen, että ehdollista 1 miljardin euron määrää käytetään Itä-Timorin tarpeisiin vastaamiseksi, koska yhdeksännessä EKR:ssa ei tällä hetkellä ole kohdentamattomia varoja[30].

(8) Sen vuoksi ehdotetaan, että yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä vapautetaan 18 miljoonaa euroa ja että pitkän aikavälin kehitystä tukevista määrärahoista varataan rahoitus Itä-Timorin maaohjelmalle vuosiksi 2006–2007,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Neuvosto hyväksyy maakohtaisten strategioiden väliarvioinneissa saatujen tulosten ja suorittamansa EKR:n tulosarvioinnin perusteella 18 miljoonan euron vapauttamisen yhdeksännen EKR:n ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä Itä-Timorin maaohjelman rahoittamiseksi vuosina 2006–2007.

2 artikla

Edellä tarkoitettu 18 miljoonan euron erä vapautetaan ja osoitetaan sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja rahoituspöytäkirjan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin pitkän aikavälin kehityksen määrärahoihin.

3 artikla

Päätös annetaan tiedoksi AKT-ministerineuvostolle.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tehty Brysselissä […]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

PERUSTELUT

Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä 1 olevan rahoituspöytäkirjan 2 kohdassa todetaan, että yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille myönnettävän yhteisön rahoitustuen kokonaismäärä on enintään 13,5 miljardia euroa. Kuten EU:n julistuksessa rahoituspöytäkirjasta (AKT–EY-kumppanuussopimuksen päätösasiakirjan julistus XVIII) tarkennetaan, 13,5 miljardin euron kokonaismäärästä ainoastaan 12,5 miljardia euroa voitiin ottaa käyttöön heti rahoituspöytäkirjan tultua voimaan 1. huhtikuuta 2003. Jäljelle jäävä 1 miljardin euron määrä vapautetaan EKR:sta tehtävän, sitoumusten ja maksujen toteutumaa koskevan tulosarvioinnin perusteella. Tämä tulosarviointi toteutetaan vuonna 2004 komission ehdotuksen perusteella AKT–EY-kumppanuussopimuksen XVIII julistuksen sekä kumppanuussopimukseen liitetyn rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta tehdyn jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevan 482 miljoonan euron osuuden osalta ehdotusten valinta on perustunut AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisiin velvoitteisiin sekä vielä täyttämättä oleviin AKT-maiden ja EY:n yhteisiin kansainvälisiin sitoumuksiin, ja siinä on otettu huomioon kiireellisyys, köyhyyden vähentämisen painottaminen, tuen keskittäminen sekä kyky hyödyntää tukea.

Sen vuoksi ehdotetaan, että 482 miljoonan euron osuus vapautetaan ja että varat jaetaan AKT–EY-kumppanuussopimuksesta johtuvien velvoitteiden mukaisesti ja että niistä rahoitetaan kansainvälisiä aloitteita ja sitoumuksia.

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen,

ottaa huomioon AKT–EY-kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 18 päivänä syyskuuta 2000 allekirjoitetun neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (jäljempänä ’sisäinen sopimus’) ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(5) Yhdeksännen EKR:n määrärahat aikaisemmista EKR:ista siirretyt ylijäämät mukaan luettuina on vuoden 2007 loppuun mennessä sidottu kokonaisuudessaan siten, ettei yhteisö pysty täysimääräisesti noudattamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan tai osallistumaan uusiin kansainvälisiin aloitteisiin.

(6) Edellä mainitun 482 miljoonan euron kokonaismäärän osalta on valittu ehdotukset AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisten velvoitteiden sekä vielä täyttämättä olevien, AKT-maiden ja EY:n yhteisten kansainvälisten sitoumusten perusteella, ja valinnassa on otettu huomioon kiireellisyys, köyhyyden vähentämisen painottaminen, tuen keskittäminen sekä kyky hyödyntää tukea.

(7) Yritystoiminnan kehittämiskeskuksen ja maatalouden kehittämiskeskuksen nykyisten yksityiskohtaisten täytäntöönpanosääntöjen mukaan yritystoiminnan kehittämiskeskuksen vuotuinen määrärahatarve on arviolta 18 miljoonaa ja maatalouden kehittämiskeskuksen arviolta 14 miljoonaa euroa. Sen vuoksi ehdotetaan, että jäljellä olevasta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä vapautetuista pitkän aikavälin kehityksen määrärahoista varataan 64 miljoonaa euroa yritystoiminnan kehittämiskeskuksen ja maatalouden kehittämiskeskuksen toiminnan rahoittamiseen vuosiksi 2006–2007 AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteiden I ja III mukaisesti.

(8) Komission 28 päivänä lokakuuta 2004 neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan unionin energia-aloitteen tulevasta kehityksestä ja energia-alan AKT–EU-välineen perustamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä antamassa tiedonannossa KOM(2004) 711 ehdotetaan 250 miljoonan euron myöntämistä kyseiselle aloitteelle. Tiedonannon päätelmissä ehdotetaan tämän uuden aloitteen rahoittamista ehdollisesta miljardista jäljellä olevista varoista. Koska EU:n energia-aloitteen käynnistäminen on herättänyt suuria odotuksia ja energialla on ratkaiseva merkitys vuosituhannen kehitystavoitteisiin pyrittäessä ja koska kustannustehokkaiden ja ympäristönäkökohtien kannalta järkevien energiapalvelujen saanti on ratkaisevan tärkeää köyhälle väestönosalle, ehdotetaan, että esitetylle AKT–EU-energiavälineelle myönnetään alustavasti 250 miljoonaa euroa jäljellä olevista ehdollisista määristä ja että koko tämä summa siirretään AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön varattuihin määrärahoihin käytettäväksi kyseiseen tarkoitukseen.

(9) Neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2004 komission valmisteleman EU:n toimintasuunnitelman[31], jossa ehdotetaan muun muassa perushyödykesektorin riskivakuutusten ja kaupan rahoituksen saannin helpottamista tuottajatasolla. Komission tälle aloitteelle myöntämällä rahoituksella on tarkoitus täydentää Maailmanpankin tällä alalla tarjoamaa teknistä apua, ja tavoitteena on luoda kansainvälinen rahoitusväline, jolla tuetaan perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitettuja markkinaehtoisia välineitä käyttäviä AKT-maita osallistumalla tilapäisesti kyseisten maiden vakuutusmaksujen rahoittamiseen. Näin voidaan osaltaan vähentää edunsaajina olevien AKT-maiden haavoittuvuutta perushyödykesektorin kriisitilanteissa ja tukea perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitettujen uusien välineiden kehittämistä. Sen vuoksi ehdotetaan, että ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevasta osuudesta varataan alustavasti enintään 25 miljoonaa euroa perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitetun kansainvälisen rahoitusvälineen tukemiseen AKT–EY-kumppanuussopimuksen 68 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja että koko tämä summa siirretään AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön varattuihin määrärahoihin käytettäväksi kyseiseen tarkoitukseen.

(10) Rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004[32], joka tulee voimaan vuonna 2006, edellytetään, että kolmannet maat toimittavat yksityiskohtaiset tiedot rehu- ja elintarvikevalvontaan sekä kasvinsuojelun valvontaan liittyvien järjestelmiensä yleisestä rakenteesta ja hallinnoinnista sekä antavat riittävät takeet siitä, että EU:n markkinoille tarkoitetut tuotteet täyttävät EU:n turvallisuusnormit. Päästäkseen vastaisuudessakin EU:n markkinoille ja voidakseen noudattaa edellä mainittuja uusia säännöksiä AKT-maiden on tehtävä merkittäviä investointeja. AKT–EY-kumppanuussopimuksen 12 artiklassa, joka koskee yhteisön politiikkojen johdonmukaisuutta, määrätään, että tämänkaltaisissa tapauksissa AKT-maiden kanssa käydään niiden pyynnöstä neuvotteluja, jotta niiden huoli toimenpiteiden vaikutuksista voidaan ottaa huomioon. Sen vuoksi ehdotetaan, että ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevasta osuudesta varataan alustavasti 30 miljoonaa euroa valmiuksien kehittämiseksi toteutettavan ohjelman ensimmäisen vaiheen rahoitukseen, jotta AKT-maita voitaisiin auttaa mukautumaan EU:ssa voimaan tulleisiin uusiin terveys- ja kasvinsuojelusääntöihin, ja että koko tämä summa siirretään AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön varattuihin määrärahoihin käytettäväksi kyseiseen tarkoitukseen.

(11) Kun otetaan huomioon Afrikan unionin jatkuvasti kasvava merkitys rauhan turvaamisessa, konfliktien ehkäisemisessä ja alueellisen yhdentymisen sekä hyvän hallinnon edistämisessä ja neuvoston myönteinen suhtautuminen Euroopan unionin ja Afrikan välisen vuoropuhelun kehittämisestä annettuun tiedonantoon[33], vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta tarjota entistä strategisempaa tukea Afrikan unionin toimielimille ja varata lisämäärärahoja yleisafrikkalaiselle tukiohjelmalle Addis Abebassa pidetyssä Afrikan unionin valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa heinäkuussa 2004 hyväksytyn, Afrikan unionin tulevaisuutta ja tehtäviä sekä vuosien 2004–2007 strategista suunnitelmaa käsittelevän asiakirjan Vision and Mission of the African Union and Strategic Plan for 2004–2007 mukaisesti. Sen vuoksi ehdotetaan, että ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevasta osuudesta varataan alustavasti enintään 50 miljoonaa euroa yleisafrikkalaisen tukiohjelman osarahoitukseen ja että koko tämä summa siirretään AKT-maiden keskinäistä yhteistyötä varten varattuihin määrärahoihin käytettäväksi kyseiseen tarkoitukseen.

(12) Nopean toiminnan aloite (FTI) ”Koulutusta kaikille” on maailmanlaajuiseen kumppanuuteen perustuva aloite, joka käynnistettiin vuoden 2002 puolivälissä alhaisen tulotason maiden auttamiseksi, jotta nämä pystyisivät saavuttamaan koulutuksen alalla vuosituhannen kehitystavoitteeksi asetetun tavoitteen ensiasteen opetuksen antamisesta kaikille lapsille vuoteen 2015 mennessä. Se on yksi ensimmäisistä välineistä, joilla sovelletaan käytäntöön Monterreyn konsensusta, jolla pyritään julkisen kehitysavun tehostamiseen avunantajien ja kehitysmaiden välisten tuloksekkaiden kumppanuuksien avulla. Nopean toiminnan välineessä hyödynnetään ensisijaisesti kumppanimaiden nykyisiä rahoitusjärjestelmiä. Koska vuonna 2004 toteutetuissa kansallisissa väliarvioinneissa osoittautui, ettei nopean toiminnan välinettä voida järjestelmällisesti tukea, ehdotetaan, että ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevasta osuudesta osoitetaan alustavasti 63 miljoonaa euroa nopean toiminnan välineen rahoittamiseen ja että koko tämä summa siirretään AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön varattuihin määrärahoihin käytettäväksi kyseiseen tarkoitukseen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Neuvosto hyväksyy maakohtaisten strategioiden väliarvioinneissa saatujen tulosten ja suorittamansa EKR:n tulosarvioinnin perusteella yhdeksännen EKR:n ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevan 482 miljoonan euron osuuden vapauttamisen ja käyttämisen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

2 artikla

Edellä tarkoitettu 482 miljoonan euron erä vapautetaan ja jaetaan seuraavasti:

1. 352 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja rahoituspöytäkirjan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin pitkän aikavälin kehityksen määrärahoihin;

2. 48 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja rahoituspöytäkirjan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahoihin;

3. 82 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja rahoituspöytäkirjan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun investointikehykseen.

3 artikla

Sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdassa ja rahoituspöytäkirjan 3 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetuista pitkän aikavälin kehityksen määrärahoista myönnetään 64 miljoonaa euroa yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) sekä maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen (CTA) talousarvioiden rahoittamiseen.

4 artikla

Jäljelle jäävä 418 miljoonan euron osuus käytetään seuraavien toimien rahoittamiseen:

enintään 250 miljoonaa euroa EU:n energia-aloitteeseen;

enintään 25 miljoonaa euroa perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitettuun kansainväliseen rahoitusvälineeseen AKT-maiden hyväksi;

alustavasti 30 miljoonaa euroa toimintaan, jolla autetaan AKT-maita mukautumaan EU:ssa voimaan tulleisiin uusiin terveys- ja kasvinsuojelusääntöihin;

enintään 50 miljoonaa euroa Afrikan unionin lujittamiseksi yleisafrikkalaisten toimivaltuuksien käyttäjänä;

alustavasti 63 miljoonaa euroa nopean toiminnan aloitteeseen ”Koulutusta kaikille”.

5 artikla

Päätös annetaan tiedoksi AKT-ministerineuvostolle.

6 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tehty Brysselissä […]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

PERUSTELUT

Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä 1 olevan rahoituspöytäkirjan 2 kohdassa todetaan, että yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille myönnettävän yhteisön rahoitustuen kokonaismäärä on enintään 13,5 miljardia euroa. Kuten EU:n julistuksessa rahoituspöytäkirjasta (AKT–EY-kumppanuussopimuksen päätösasiakirjan julistus XVIII) tarkennetaan, 13,5 miljardin euron kokonaismäärästä ainoastaan 12,5 miljardia euroa voitiin ottaa käyttöön heti rahoituspöytäkirjan tultua voimaan 1. huhtikuuta 2003. Jäljelle jäävä 1 miljardin euron osuus on sisäisen sopimuksen mukaan vapautettava ja jaettava pitkän aikavälin kehityksen määrärahojen, alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahojen sekä investointikehyksen kesken EKR:sta tehtävän, sitoumusten ja maksujen toteutumaa koskevan tulosarvioinnin perusteella. Tämä tulosarviointi toteutetaan vuonna 2004 komission ehdotuksen perusteella AKT–EY-kumppanuussopimuksen XVIII julistuksen sekä kumppanuussopimukseen liitetyn rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta tehdyn jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Neuvosto sopi 22. maaliskuuta 2004 vesialan EU-välineen perustamisesta AKT-maita varten ja päätti harkita 500 miljoonan euron myöntämistä sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä kyseisestä välinettä varten sekä vapauttaa ensimmäisen, 250 miljoonan euron suuruisen erän. Päätös tehtiin, koska vuoden 2003 loppuun mennessä toteutuneiden sitoumusten ja maksujen määrä yhdessä komission vuosiksi 2004–2007 esittämien ennusteiden kanssa osoitti, että yhdeksännen EKR:n AKT-määrärahat voitiin sitoa kokonaan ja että ensimmäinen erä ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä voitiin siihen mennessä saavutettujen tulosten perusteella vapauttaa.

Neuvoston tekee maakohtaisten strategioiden väliarvioinnissa saatujen tulosten ja suorittamansa EKR:n tulosarvioinnin perusteella vuoden 2005 maaliskuuhun mennessä päätöksen toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisesta vesialan välinettä varten ja sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevan 500 miljoonan euron osuuden käyttämisestä myöhemmin sovittaviin tarkoituksiin.

Ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevan 482 miljoonan euron osalta on valittu ehdotukset AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisten velvoitteiden sekä vielä täyttämättä olevien, AKT-maiden ja EY:n yhteisten kansainvälisten sitoumusten perusteella, ja valinnassa on otettu huomioon kiireellisyys, köyhyyden vähentämisen painottaminen, tuen keskittäminen sekä kyky hyödyntää tukea.

Komissio ehdottaa edellä esitetyn perusteella, että neuvosto hyväksyy liitteenä olevan päätöksen AKT–EY-ministerineuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta, joka koskee 288 miljoonan euron siirtämistä yhdeksännen EKR:n pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksesta ja 82 miljoonan euron siirtämistä yhdeksännen EKR:n investointikehyksestä AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön varattuihin määrärahoihin käytettäväksi edellä mainittujen aloitteiden rahoittamiseen. Kun otetaan huomioon alueelliseen yhteistyöhön ja kehitykseen osoitetut 48 miljoonan euron lisämäärärahat, kokonaismääräksi saadaan 418 miljoonaa euroa.

Sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan ii ja iii alakohdassa ja rahoituspöytäkirjan 3 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetuista pitkän aikavälin kehitysmäärärahoista myönnetään 64 miljoonaa euroa yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) sekä maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen (CTA) talousarvioiden rahoittamiseen.

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[34],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti 1 miljardin euron suuruinen määrä voidaan vapauttaa ja jakaa pitkän aikavälin kehityksen määrärahojen, alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahojen sekä investointikehyksen kesken vasta neuvoston suoritettua komission ehdotuksen perusteella tulosarvioinnin vuonna 2004. Rahoituspöytäkirjan 7 kohdassa ja julistuksessa XVIII tarkennetaan, että tulosarvioinnissa arvioidaan sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta.

(2) Neuvosto sopi 22 päivänä maaliskuuta 2004 vesialan välineen perustamisesta AKT-maita varten ja päätti harkita 500 miljoonan euron myöntämistä sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä kyseisestä välinettä varten sekä vapauttaa ensimmäisen, 250 miljoonan euron suuruisen erän. Päätös tehtiin, koska vuoden 2003 loppuun mennessä toteutuneiden sitoumusten ja maksujen määrä yhdessä komission vuosiksi 2004–2007 esittämien ennusteiden kanssa osoitti, että yhdeksännen EKR:n AKT-määrärahat voitiin sitoa kokonaan.

(3) Neuvosto vahvisti samassa päätöksessä tekevänsä maakohtaisten strategioiden väliarvioinnissa saatujen tulosten ja vuoden 2004 loppuun mennessä suorittamansa EKR:n tulosarvioinnin perusteella vuoden 2005 maaliskuuhun mennessä päätöksen toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisesta vesialan AKT–EU-välinettä varten ja jäljellä olevan 500 miljoonan euron osuuden käyttämisestä myöhemmin sovittaviin tarkoituksiin.

(4) Edellä mainitun 482 miljoonan euron kokonaismäärän osalta on valittu ehdotukset AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisten velvoitteiden sekä vielä täyttämättä olevien, AKT-maiden ja EY:n yhteisten kansainvälisten sitoumusten perusteella, ja valinnassa on otettu huomioon kiireellisyys, köyhyyden vähentämisen painottaminen, tuen keskittäminen sekä kyky hyödyntää tukea.

(5) Edellä mainitusta määrästä myönnetään pitkän aikavälin kehityksen määrärahoista 64 miljoonaa euroa yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) sekä maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen (CTA) talousarvioiden rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdan ja rahoituspöytäkirjan 3 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti. Jäljellä oleva 418 miljoonan euron osuus osoitetaan AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoihin käytettäväksi EU:n energia-aloitteen, perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitetun kansainvälisen rahoitusvälineen, rehu- ja elintarvikevalvontaa sekä kasvinsuojelua koskevien uusien EU-sääntöjen AKT-mailta edellyttämän mukauttamisen sekä Afrikan unionin lujittamisen rahoittamiseen ja nopean toiminnan aloitteelle ”Koulutusta kaikille” myönnettävään rahoitusosuuteen.

(6) Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen 15 artiklalla perustetaan ministerineuvosto, jolla on sopimuksessa määritelty päätösvalta, ja sen liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti AKT–EY-ministerineuvosto voi toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, jos sopimuksen mukaisiin rahoitusvälineisiin osoitetut varat on käytetty loppuun.

(7) Yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta alueelliseen yhteistyöhön ja yhdentymiseen myönnettävät määrärahat on käytetty loppuun. Sen vuoksi olisi määritettävä AKT–EY-ministerineuvostossa vahvistettava yhteisön kanta, jottaAKT–EY-ministerineuvosto voisi tehdä päätöksen yhteisön osallistumisesta EU:n energia-aloitteen, perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitetun kansainvälisen rahoitusvälineen, rehu- ja elintarvikevalvontaa sekä kasvinsuojelua koskevien uusien EU-sääntöjen AKT-mailta edellyttämän mukauttamisen, Afrikan unionin lujittamisen ja nopean toiminnan aloitteen ”Koulutusta kaikille” rahoittamiseen yhdeksännen EKR:n pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksesta ja investointikehyksestä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Seuraavassa esitettävä AKT–EY-ministerineuvostossa vahvistettava yhteisön kanta yhdeksännen EKR:n pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksen ja investointikehyksen varojen käyttämisestä EU:n energia-aloitteen rahoittamiseen sekä perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitettua kansainvälistä rahoitusvälinettä, rehu- ja elintarvikevalvontaa ja kasvinsuojelua koskevien uusien EU-sääntöjen edellyttämää mukauttamista ja Afrikan unionin lujittamista varten myönnettäviin rahoitusosuuksiin ja nopean toiminnan aloitteelle ”Koulutusta kaikille” myönnettävään rahoitusosuuteen, perustuu liitteenä olevaan AKT–EY-ministerineuvoston päätösluonnokseen.

Tehty Brysselissä […]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LUONNOS

AKT-EY-MINISTERINEUVOSTON PÄÄTÖS

yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksen ja investointikehyksen varojen käyttämisestä EU:n energia-aloitteen rahoittamiseen sekä perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitettua kansainvälistä rahoitusvälinettä, rehu- ja elintarvikevalvontaa sekä kasvinsuojelua koskevien uusien EU-sääntöjen edellyttämää mukauttamista ja Afrikan unionin lujittamista varten myönnettäviin rahoitusosuuksiin ja nopean toiminnan aloitteelle ”Koulutusta kaikille” myönnettävään rahoitusosuuteen

AKT–EY-MINISTERINEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen ja erityisesti sen liitteessä I olevan 8 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unionin neuvosto sopi 22 päivänä maaliskuuta 2004 pidetyssä 2527. istunnossaan vesialan välineen perustamisesta AKT-maita varten ja päätti harkita 500 miljoonan euron myöntämistä yhdeksännen EKR:n ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä kyseisestä välinettä varten. Se päätti lisäksi vapauttaa viipymättä ensimmäisen, 250 miljoonan euron suuruisen erän ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä ja tehdä maakohtaisten strategioiden väliarvioinnissa saatujen tulosten ja vuoden 2004 loppuun mennessä suorittamansa EKR:n tulosarvioinnin perusteella vuoden 2005 maaliskuuhun mennessä päätöksen toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisesta ja ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevan 500 miljoonan euron osuuden käyttämisestä myöhemmin sovittaviin tarkoituksiin.

(2) Jotta voitaisiin varmistaa tuki EU:n energia-aloitteen rahoitukselle sekä rahoitusosuuksille, jotka myönnetään perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitettua kansainvälistä rahoitusvälinettä, rehu- ja elintarvikevalvontaa ja kasvinsuojelua koskevien uusien EU-sääntöjen edellyttämää mukauttamista sekä Afrikan unionin vahvistamista varten, ja nopean toiminnan aloitteelle ”Koulutusta kaikille” myönnettävälle rahoitusosuudelle, on aiheellista myöntää AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön yhteensä 418 miljoonan euron kokonaismäärä, joka voidaan ottaa EU:n ministerineuvoston vapauttamista varoista. AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä I olevan 3 kohdan b alakohdassa määritetyt alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahat on kuitenkin käytetty loppuun. Tarvittavat varat on sen vuoksi siirrettävä yhdeksännessä EKR:ssa olevista kohdentamattomista rahoituspöytäkirjan 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuista pitkän aikavälin kehityksen ja investointikehyksen määrärahoista.

(3) Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen 15 artiklalla perustetaan AKT–EY-ministerineuvosto, jolla on sopimuksessa määritelty päätösvalta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Siirretään 370 miljoonan euron määrä, josta 288 miljoonaa euroa on peräisin yhdeksännen EKR:n pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksesta ja 82 miljoonaa euroa yhdeksännen EKR:n investointikehyksestä, AKT-valtioiden väliseen yhteistyöhön varattuihin alueellisen yhdentymisen ja yhteistyön määrärahoihin käytettäväksi vesialan AKT–EU-välineen perustamiseen. Kun otetaan huomioon AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoissa käytettävissä oleva 48 miljoonan euron määrä, EU:n energia-aloitteen rahoittamiseen sekä perushyödykkeisiin liittyvien riskien hallintaan tarkoitettua kansainvälistä rahoitusvälinettä, rehu- ja elintarvikevalvontaa ja kasvinsuojelua koskevien uusien EU-sääntöjen edellyttämää mukauttamista ja Afrikan unionin lujittamista varten myönnettäviin rahoitusosuuksiin ja nopean toiminnan aloitteelle ”Koulutusta kaikille” myönnettävään rahoitusosuuteen on käytettävissä yhteensä 418 miljoonaa euroa.

2 artikla

AKT-ministerineuvosto pyytää AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissiota rahoittamaan AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön varatuista määrärahoista 1 artiklassa tarkoitetuille ohjelmille osoitettavan tuen ja mainitussa artiklassa tarkoitetut alustavat määrät.

Tehty Brysselissä […]

AKT–EY-ministerineuvoston puolesta

Puheenjohtaja

PERUSTELUT

Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä 1 olevan rahoituspöytäkirjan 2 kohdan a alakohdassa perustetaan yhdeksäs Euroopan kehitysrahasto (EKR), jonka varoista yhteensä enintään 13,5 miljardia euroa voidaan osoittaa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille. Kuten EU:n julistuksessa rahoituspöytäkirjasta (AKT–EY-kumppanuussopimuksen päätösasiakirjan julistus XVIII) tarkennetaan, 13,5 miljardin euron kokonaismäärästä ainoastaan 12,5 miljardia euroa voitiin ottaa käyttöön heti rahoituspöytäkirjan tultua voimaan (1. huhtikuuta 2003). Jäljelle jäävä 1 miljardin euron osuus on sisäisen sopimuksen mukaan vapautettava ja jaettava pitkän aikavälin kehityksen määrärahojen, alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahojen sekä investointikehyksen kesken EKR:sta tehtävän, sitoumusten ja maksujen toteutumaa koskevan tulosarvioinnin perusteella. Tämä tulosarviointi toteutetaan vuonna 2004 komission ehdotuksen perusteella AKT–EY-kumppanuussopimuksen XVIII julistuksen sekä kumppanuussopimukseen liitetyn rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta tehdyn jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Neuvosto sopi 22. maaliskuuta 2004 vesialan EU-välineen perustamisesta AKT-maita varten ja päätti harkita 500 miljoonan euron myöntämistä sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä kyseistä välinettä varten sekä vapauttaa ensimmäisen, 250 miljoonan euron suuruisen erän. Päätös tehtiin, koska vuoden 2003 loppuun mennessä toteutuneiden sitoumusten ja maksujen määrä yhdessä komission vuosiksi2004–2007 esittämien ennusteiden kanssa osoitti, että yhdeksännen EKR:n AKT-määrärahat voitiin sitoa kokonaan ja että ensimmäinen erä ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä voitiin siihen mennessä saavutettujen tulosten perusteella vapauttaa.

Komissio ehdottaa edellä esitetyn perusteella, että neuvosto hyväksyy liitteenä olevan päätöksen AKT–EY-ministerineuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta, joka koskee 185 miljoonan euron siirtämistä yhdeksännessä EKR:ssa olevasta pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksesta (kohdentamattomat määrärahat) ja 41 miljoonan euron siirtämistä yhdeksännen EKR:n investointikehyksestä AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön varattuihin määrärahoihin käytettäväksi vesialan AKT–EU-välineen toiseen rahoituserään. Kun otetaan huomioon edellä mainitut AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön varatut 24 miljoonan euron lisämäärärahat, vesialan välineen toiseen rahoituserään käytettäväksi kokonaismääräksi saadaan 250 miljoonaa euroa.

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[35],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan 1 miljardin euron suuruinen määrä voidaan vapauttaa ja jakaa pitkän aikavälin kehityksen määrärahojen, alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahojen sekä investointikehyksen kesken vasta neuvoston suoritettua komission ehdotuksen perusteella tulosarvioinnin vuonna 2004. Rahoituspöytäkirjan 7 kohdassa ja julistuksessa XVIII tarkennetaan, että tulosarvioinnissa arvioidaan sitoumusten ja maksujen toteutumisastetta.

(2) Neuvosto sopi 22 päivänä maaliskuuta 2004 vesialan välineen perustamisesta AKT-maita varten ja päätti harkita 500 miljoonan euron myöntämistä sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä kyseistä välinettä varten sekä vapauttaa ensimmäisen, 250 miljoonan euron suuruisen erän. Päätös tehtiin, koska vuoden 2003 loppuun mennessä toteutuneiden sitoumusten ja maksujen määrä yhdessä komission vuosiksi 2004–2007 esittämien ennusteiden kanssa osoitti, että yhdeksännen EKR:n AKT-määrärahat voitiin sitoa kokonaan.

(3) Edellä mainittu ensimmäinen 250 miljoonan euron erä vapautettiin ja jaettiin sisäisen sopimuksen 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti seuraavasti: 185 miljoonaa euroa pitkän aikavälin kehityksen määrärahoihin, 24 miljoonaa euroa alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahoihin ja 41 miljoonaa euroa investointikehykseen.

(5) Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen 15 artiklalla perustettiin ministerineuvosto, jolla on sopimuksessa määritelty päätösvalta, ja sen liitteessä I olevan 8 kohdan mukaanAKT–EY-ministerineuvosto voi toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, jos sopimuksen mukaisiin rahoitusvälineisiin osoitetut varat on käytetty loppuun.

(6) Yhdeksännestä EKR:sta alueelliseen yhteistyöhön ja yhdentymiseen myönnettävät määrärahat on käytetty loppuun. Sen vuoksi olisi määritettävä AKT–EY-ministerineuvostossa vahvistettava yhteisön kanta, jotta AKT–EY-ministerineuvosto voisi tehdä päätöksen yhteisön osallistumisesta vesialan AKT–EU-välineen rahoittamiseen yhdeksännen EKR:n pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksesta ja investointikehyksestä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Seuraavassa esitetty AKT–EY-ministerineuvostossa vahvistettava yhteisön kanta yhdeksännen EKR:n pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksen ja investointikehyksen varojen käyttämisestä vesialan AKT–EU-välineen toiseen rahoituserään perustuu liitteenä olevaan AKT–EY-ministerineuvoston päätösluonnokseen.

Tehty Brysselissä […]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LUONNOS

AKT–EY-MINISTERINEUVOSTON PÄÄTÖS

yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksen ja investointikehyksen varojen käyttämisestä vesialan AKT–EU-välineen toiseen rahoituserään

AKT–EY-MINISTERINEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen ja erityisesti sen liitteessä I olevan 8 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unionin neuvosto sopi 22 päivänä maaliskuuta 2004 pidetyssä 2527. istunnossaan vesialan välineen perustamisesta AKT-maita varten ja päätti harkita 500 miljoonan euron myöntämistä yhdeksännen EKR:n ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä kyseistä välinettä varten. Se päätti lisäksi vapauttaa viipymättä ensimmäisen, 250 miljoonan euron suuruisen erän ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä ja tehdä maakohtaisten strategioiden väliarvioinnissa saatujen tulosten ja vuoden 2004 loppuun mennessä suorittamansa EKR:n tulosarvioinnin perusteella vuoden 2005 maaliskuuhun mennessä päätöksen toisen 250 miljoonan euron erän vapauttamisesta ja ehdollisesta 1 miljardin euron määrästä jäljellä olevan 500 miljoonan euron osuuden käyttämisestä. Toinen 250 miljoonan euron erä jaetaan yhdeksännen EKR:n rahoituspöytäkirjan 3 kohdassa tarkoitettuihin määrärahoihin seuraavasti: 185 miljoonaa euroa pitkän aikavälin kehityksen määrärahoihin, 24 miljoonaa euroa alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahoihin ja 41 miljoonaa euroa investointikehykseen.

(2) Jotta voitaisiin varmistaa tuki vesialan AKT–EU-aloitteen toteuttamiselle, on aiheellista myöntää AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön 250 miljoonan euron kokonaismäärä, joka voidaan ottaa EU:n ministerineuvoston vapauttamista varoista. AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä I olevan 3 kohdan b alakohdassa määritetyt alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen määrärahat on kuitenkin käytetty loppuun. Tarvittavat varat on sen vuoksi siirrettävä sellaisista yhdeksännessä EKR:ssa olevista, rahoituspöytäkirjan 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuista pitkän aikavälin kehityksen ja investointikehyksen määrärahoista, jotka ovat kohdentamatta.

(3) Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen 15 artiklalla perustetaan AKT–EY-ministerineuvosto, jolla on sopimuksessa määritelty päätösvalta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Siirretään 226 miljoonan euron määrä, josta 185 miljoonaa euroa on peräisin yhdeksännen EKR:n pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksesta ja 41 miljoonaa euroa yhdeksännen EKR:n investointikehyksestä, AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön tarkoitettuihin alueellisen yhdentymisen ja yhteistyön määrärahoihin käytettäväksi vesialan AKT–EU-välineen perustamiseen. Kun otetaan huomioon AKT-maiden keskinäisen yhteistyön määrärahoissa käytettävissä oleva 24 miljoonan euron määrä, vesialan AKT–EU-välineen toista rahoituserää varten on käytettävissä yhteensä 250 miljoonaa euroa.

2 artikla

AKT-ministerineuvosto pyytää AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissiota rahoittamaan AKT-maiden keskinäiseen yhteistyöhön varatuista määrärahoista tuen vesialan AKT–EU-välineelle 1 artiklassa tarkoitettujen määrien mukaisesti.

Tehty Brysselissä […]

AKT–EY-ministerineuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[1] AKT−EY-kumppanuussopimus, allekirjoitettu Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000, rahoituspöytäkirja, liitteessä I oleva 7 kohta ja AKT−EY-kumppanuussopimukseen liitetty EU:n julistus rahoituspöytäkirjasta (XVIII julistus). Sisäisessä sopimuksessa (EYVL L 317, 15.12.2000) täsmennetään, että neuvosto suorittaa arvioinnin vuonna 2004 komission ehdotuksesta. .

[2] Komission henkilöstön työasiakirjassa SEC(2005)242 arvioidaan näitä uudistuksia laadullisesta näkökulmasta ja kuvataan näin tarkemmin tehostuneen toteutuksen rakenteellista puolta sekä määrällisesti että laadullisesti.

[3] Seuraavien yhdeksän valtion maakohtaista strategia-asiakirjaa ei allekirjoitettu ohjelmasuunnittelun alussa: Norsunluurannikko, Päiväntasaajan Guinea, Guinea, Haiti, Liberia, Somalia, Sudan, Togo ja Zimbabwe. Seuraavissa viidessä pienessä Tyynenmeren valtiossa ei tehty tarkistusta, koska ne ovat Cotonoun sopimuksen uusia osapuolia ja alkoivat saada EKR:n rahoitusta vasta hiljattain: Marshallinsaaret, Mikronesia, Nauru, Niue ja Palau.

[4] Rahoitustasapaino saavutetaan ottamalla huomioon niiden maiden määrärahoihin tehdyt mukautukset, joiden osalta yhdeksännen EKR:n varojen määrää ei ilmoitettu tai se ilmoitettiin myöhässä, eli 242,6 miljoonaa euroa Haitia, Liberiaa ja Togoa koskevan päätöksen C(2003)2471 mukaisesti, sekä 96,8 miljoonan euron nettovähennys, jonka EKR:n komitea hyväksyi syyskuussa 2004 niiden maiden osalta, joiden maakohtaista strategia-asiakirjaa ei ole vielä allekirjoitettu.

[5] KOM(2004)763, 19.11.2004.

[6] Neuvoston päätös 2004/289, 22.3.2004.

[7] AKT−EY-ministerineuvoston päätös N:o 1/2004, tehty 6 päivänä toukokuuta 2004, yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksen ja investointikehyksen varojen käytöstä vesialan AKT−EY-välineen perustamiseen.

[8] Kolme miljoonaa euroa on jo sidottu AKT-maiden keskinäisen teknisen yhteistyön rahoitusvälineen puitteissa tiedottamis-, viestintä ja arviointitarkoituksiin.

[9] AKT−EY-ministerineuvoston päätös N:o 1/2003, tehty 16 päivänä toukokuuta 2003.

[10] Neuvoston asiakirja 13890/04, 4. marraskuuta 2004, Outcome of Proceedings of the ACP Working Party of 26 October 2004 .

[11] KOM(2004)711, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin energia-aloitteen tulevasta kehityksestä ja energia-alan AKT−EU-välineen perustamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

[12] KOM(2004)89, 12. helmikuuta 2004, ”Maatalousalan perushyödykeketjut, riippuvuus ja köyhyys − Ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi”. Ks. myös KOM(2004)87, 12. helmikuuta 2004, ”Ehdotus EU:n ja Afrikan kumppanuudesta puuvilla-alan kehityksen tukemiseksi”.

[13] Asiakirjan KOM(2004)208, 29. maaliskuuta 2004, yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston pitkän aikavälin kehitysmäärärahojen varauksen käytöstä, mukaan 45 miljoonaa euroa varataan maataloushyödykkeitä koskevan AKT−EY-toimintasuunnitelman tukemiseksi.

[14] Asetus (EY) N:o 882/2004, joka täydentää voimassa olevaa EU:n yleisestä elintarvikelainsäädännöstä annettua asetusta ((EY) N:o 178/2002).

[15] KOM(2003)316, 23. kesäkuuta 2003, ”Euroopan unionin ja Afrikan välinen vuoropuhelu”, ja yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmät 21. heinäkuuta 2003.

[16] COM(2004)763 of 19 November 2004 on the European Development Fund (EDF), Estimate of decisions, payments and contributions to be paid by the member States for 2004 and 2005 and forecast of decisions and payments for the period 2006 to 2009. After the forecasts were finalized, it appeared that the EDF Committee may delay the approval of some large budget support, road and rehabilitation programmes beyond 2004 due to political and economic governance issues. Total commitments in 2004 may therefore be overestimated by up to €250 million. This uncertainty can be explained by the seasonal factor which still survives in a lesser form despite the various reforms initiated in recent years, whereby a large stock of commitments are being prepared in the first half of the year, “waiting” for decision after summer break, with a high volume of commitment decisions taken in the last quarter of the year (the commitment rate at the end of August 2004 was over 45% of the year objective, against on average of less than 25% in the previous years). Small delays in the decision making process may then result in a commitment being carried over to the next year.

[17] ACP related implementation support staff in EuropeAid decreased with one third in 2004; this was more than compensated by a reinforcement of the Delegations in the context of devolution but the exceptionally high staff turnover rate during this transitional period affected the normal implementation of the project cycle.

[18] At the 386th EDF Committee of 25 October 2004, the member States have congratulated the Commission for this inclusive approach; proposals for an amount exceeding € 500 million are expected by February 2005.

[19] The STABEX funds are not a payment in the strict accounting sense. However, it is included in order to be coherent with past presentations. This transfer should in principle be one of the last made on this instrument.

[20] COM(2004)763 of 19 November 2004. In 2004 for the first time effective disbursements closely followed the disbursement forecasts made by the Commission – see COM(2004)647 of 08 October 2004 on a Proposal fixing the financial contribution to the EDF (third instalment for 2004) -, leading to treasury problems for member States that had not budgeted the forecasted amounts.

[21] The negative transfer for the CDE and the CTA reflect the need for transitional measures under the 8th EDF in order to ensure the continuity of their activities prior to the delayed ratification of the Cotonou Agreement.

[22] To this amount should be added 105 M€ of special assistance to the Democratic Republic of Congo, Council Decision of 21 July 2003.

[23] With a peak of €365million in 2003, resulting from the continued effort to reduce the abnormal RAL (i.e. RAL which stayed unchanged on specific projects or programmes for several years).

[24] C(2003)1181 of 02 April 2003 on Financing of deconcentration in the ACP zone 2006/2007.

[25] Under the long term development instrument, there also remained an unallocated reserve of 242,6 M€ constituted from reduced unnotified national indicative programmes for countries under article 96 - Commission Decision C(2003)2471. However, this amount is being mobilised to equilibrate the national midterm review process and therefore is not included in the long term development reserves but under the NIP line.

[26] EYVL L 317, 15.12.2000.

[27] EYVL L 317, 15.12.2000.

[28] 26. lokakuuta 2004 pidetyn AKT-työryhmän kokouksen tuloksia käsittelevä neuvoston asiakirja 13890/04, 4.11.2004.

[29] Ehdotus neuvoston päätökseksi yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston varojen mukauttamisesta Itä-Timorin demokraattisen tasavallan liityttyä AKT–EY-kumppanuussopimukseen, KOM(2004) 610, 27.9.2004.

[30] 26. lokakuuta 2004 pidetyn AKT-työryhmän kokouksen tuloksia käsittelevä neuvoston asiakirja 13890/04, 4.11.2004.

[31] Maatalousalan perushyödykeketjut, riippuvuus ja köyhyys - Ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi, KOM(2004) 89, 12.2.2004.

[32] Asetuksella täydennetään elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 178/2002.

[33] Komission tiedonanto neuvostolle - Euroopan unionin ja Afrikan välinen vuoropuhelu, KOM(2003) 316, 23.6.2003, sekä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 21. heinäkuuta 2003 tekemät päätelmät.

[34] EUVL C […], […], s. […].

[35] EUVL C […], […], s. […].

52005DC0051