16.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 115/20

1

Ehdotuksen yleistavoitteita tarvitaan välttämättä Lissabonin strategian täytäntöönpanemiseksi. Euroopan tutkimus- ja kehittämisinvestointien nostaminen 3 prosenttiin BKT:stä siten, että 2 prosenttia tulee yksityisistä lähteistä ja että ne kaikki sijoitetaan tutkimus- ja kehittämistyöhön tietoon perustuvan yhteiskunnan ja talouden edistämiseksi Euroopassa, on kunnianhimoinen tavoite. Se voidaan saavuttaa vain yhteisen sitoutumisen sekä unionin ja jäsenvaltioiden yhteensovitettujen toimien avulla.

2

Tutkimuksella, innovoinnilla ja elinikäisellä oppimisella on ratkaiseva merkitys Euroopan kasvua ja kilpailukykyä ajatellen.

3

Tarve kaksinkertaistaa unionin tutkimusrahoitus vuosina 2007—2013 on sopusoinnussa Lissabonin strategiaa koskevien tavoitteiden kanssa sekä siihen nähden, että kymmenen uutta jäsenvaltiota liittyi unioniin vuonna 2004. On koko unionin edun mukaista, että tarkasteltavana oleva ehdotus toteutetaan, vaikka jakson 2007—2013 talousarviosuunnitelmaa muilta osin muutettaisiinkin.

4

Tuleva seitsemäs puiteohjelma on hyvin pitkälle jatkoa meneillään olevalle kuudennelle tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmalle (2002—2006). Ehdotus sisältää kuitenkin myös uusia osia, jotka koskevat esimerkiksi Euroopan tutkimusneuvostoa ja niin kutsuttua yhteistä teknologia-aloitetta.

5

Komission ehdottamat toimet eivät ole sellaisinaan koheesiovälineitä, mutta ne vaikuttavat kiistattomasti koheesioon Euroopassa.

1.1

Alueiden komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että tarkasteltavana olevan ehdotuksen poliittinen tausta ja tavoitteet on esitetty eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamista koskevassa erillisessä tiedonannossa, jonka komissio antoi samanaikaisesti ehdotuksen kanssa.

1.2

Alueiden komitea pitää komission ehdotusta pääosiltaan hyvänä, sillä se on pitkälti jatkoa meneillään olevalle puiteohjelmalle. Paikallis- ja alueviranomaisille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarjotaan entistä paremmat osallistumismahdollisuudet, vaikka seitsemännen puiteohjelman välineet edelleen suosivat laajoja aloitteita.

1.3

Lissabonin strategian elvyttämistä silmällä pitäen komitea painottaa, että rahoitusnäkymistä on tärkeää saada aikaan sellainen sopimus, että seitsemäs puiteohjelma on mahdollista rahoittaa komission ehdottamalla tavalla.

1.4

Komitea pitää myönteisenä hallinnolliseen, rahoitusta koskevaan ja oikeudelliseen yksinkertaistamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joita selostetaan ehdotukseen liittyvässä toteutusta koskevassa valmisteluasiakirjassa, ja korostaa erityisesti sitä, että hakemusmenettelyä, sopimusneuvotteluita ja toteutusta on kaikilta osin yksinkertaistettava.

1.5

Komitea toteaa, että komissio on ottanut huomioon monien asiaan liittyvien tahojen näkemykset laajassa kuulemisessa ja että ehdotusta on pohjustettu tekemällä perusteellinen vaikutusten arviointi, joka perustuu eri sidosryhmiltä saatuihin tietoihin sekä arvioihin.

1.6

Komitea on yhtä mieltä siitä, että osaaminen on keskeisessä asemassa Lissabonin strategiassa ja että ”osaamisen kolmion” muodostavat innovointi, koulutus ja tutkimus. Komitea tähdentää erityisesti, että laadun ja huippuosaamisen tavoitteleminen on keskeisellä sijalla tutkimuspolitiikassa. Sillä tavoin voidaan tuottaa tietämystä, joka edistää kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

1.7

Komitea kannattaa yleisiä ohjelmatavoitteita sekä seitsemännen puiteohjelman jakamista neljään — ”Yhteistyö”, ”Ideat”, ”Ihmiset” ja ”Valmiudet” — erityisohjelmaan, jotka vastaavat eurooppalaisen tutkimuspolitiikan neljää päätavoitetta.

1.8

Komitea pitää tervetulleena, että kaikentyyppisessä valtioiden rajat ylittävässä yhteistyössä, yhteistyöhankkeet ja verkostot sekä tutkimusohjelmien koordinointi mukaan luettuina, keskitytään muutamiin ”Yhteistyö”-ohjelmaan kuuluviin aihealueisiin, joita ovat:

1.9

Komitealla on suuret odotukset ”Ideat”-ohjelman osalta. Kyseisen ohjelman tarkoituksena on luoda itsenäisesti toimiva Euroopan tutkimusneuvosto, jonka tehtävänä on tukea tutkijalähtöistä ”pioneeritutkimusta” (frontier research), jota keskenään kilpailevat yksittäiset tutkimusryhmät tekevät kaikilla tieteen aloilla. Komitea painottaa erityisesti riippumattoman tutkimusneuvoston merkitystä sekä toteutettavien tutkimusten tulosten järjestelmällistä levitystä täydessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Ajatusta Euroopan tutkimusneuvostosta tulisi kehittää siten, että neuvostolla olisi tiiviit yhteydet paikallis- ja aluehallintoon sekä alueiden komiteaan.

1.10

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että ”Ihmiset”-ohjelmalla tehostetaan tukea tutkijoiden koulutukseen ja urakehitykseen keskittymällä osaamiseen ja urakehitykseen sekä yhteyksien tiivistämiseen kansallisiin järjestelmiin.

1.11

”Valmiudet”-ohjelman osalta komitea muistuttaa puiteohjelman ja rakennerahastojen välisen erityisen yhteistyön tarpeesta eurooppalaisten tutkimus-, koulutus- ja innovointivalmiuksien lisäämiseksi. Tällöin kyse on esimerkiksi tutkimusinfrastruktuureihin, pk-yrityksiä hyödyttävään tutkimukseen, alueellisille tutkimuslähtöisille klustereille, EU:n ”lähentymisalueiden” täyden tutkimuspotentiaalin vapauttamiseen, tieteen ja yhteiskunnan suhteisiin liittyvien kysymysten tarkasteluun sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyviin ”horisontaalisiin” toimiin suunnattavista erilaisista tuista.

1.12

Euroopan unionin tavoitteena on oltava uusien jäsenvaltioiden mahdollisimman onnistunut integrointi. Niiden osallistuminen kaikkiin EU:n politiikkoihin ja välineisiin on ennakkoedellytys sille, että kyseisten maiden merkittävät inhimilliset ja taloudelliset voimavarat voidaan hyödyntää rakennettaessa entistä kilpailukykyisempää ja yhteenkuuluvampaa Eurooppaa, missä saadaan nauttia kestävästä kehityksestä. Puiteohjelmien tulisi auttaa kyseisen integraatioprosessin nopeuttamisessa.

2.1

Keskeinen kysymys liittyy tietämyksen siirtämiseen ja tietojen levittämiseen. Nykyiseen puiteohjelmaan sisältyy mekanismeja molempia varten, mutta ovatko ne järjestelmällisiä ja tehokkaita? Millaisia tuloksia ne antavat? Tähän liittyvä tietämys on vähäistä, koska seurantaa koskevia selkeitä vaatimuksia ei ole olemassa. Eräs ratkaisukeino on, että hyväksytyiltä hankkeilta edellytetään selkeästi tietämyksen siirtämistä koskevaa strategiaa ja sen toteuttamisesta. Komission tulee seurata niitä nähdäkseen, millaisia tuloksia on saatu aikaan.

2.2

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on kaikin puolin keskeisen tärkeää teollisuudessa, liike-elämässä, palvelusektorilla sekä tieteessä ja teknologiassa, myös turvallisuus- ja puolustusaloille. Japaniin ja varsinkin Yhdysvaltoihin verrattuna Euroopalla on vielä paljon tehtävää asiassa erityisesti kun ajatellaan supertietokoneiden tarvetta useilla tärkeillä aloilla kuten ilmastotutkimuksessa, turvallisuusalalla, materiaalitutkimuksessa sekä uusien lääkeaineiden syntetisoinnissa.

2.3

Kestävän kehityksen ekologisen ulottuvuuden osalta alueiden komitea haluaa korostaa luontoa resurssina ja painottaa esim. bioenergiaan, biopolttoaineisiin, kasvigenomiikkaan, puuteknologiaan, kestävään metsätalouteen, kaivosteknologiaan, jäteteknologiaan sekä matkailualaan liittyvää tutkimusta.

2.4

AK toistaa olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että seitsemänteen puiteohjelmaan on uudelleen sisällytetty energiaa koskeva tärkeä alaohjelma. Vaikka energiatutkimus on erittäin merkittävä painopisteala myös Euratomin seitsemännessä puiteohjelmassa, kyseistä elintärkeää aihetta on painotettava vielä nykyistäkin enemmän. Energia on talouden kilpailukyvyn kannalta keskeinen voimavara, mutta kuten hyvin tiedetään, Eurooppa on huolestuttavan riippuvainen tuontienergiasta.

2.5

Ekologista ulottuvuutta on täydennettävä sosiaalisella ulottuvuudella, ja tässä yhteydessä alueiden komitea tuo erityisesti esille kotouttamiskysymykset yhtenä tärkeänä yleisenä aiheena. Tärkeitä tutkimuskysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat: miten kotouttamispolitiikan täytäntöönpano ja seuranta edistyy EU:n jäsenvaltioissa; mitkä ovat asetetut tavoitteet ja käytetyt indikaattorit sekä kuinka veropolitiikka vaikuttaa kotouttamistoimiin (useissa jäsenvaltioissa esimerkiksi verotulot kerätään valtakunnallisella tasolla, mutta nimenomaan paikallinen ja alueellinen taso joutuvat kantamaan suuren osan syrjäytymisestä aiheutuvista kustannuksista). Muita merkittäviä aiheita ovat kotouttamistoimien demokratianäkökohdat, kuten muodollisen äänioikeuden vaikutukset tai kotouttamispolitiikkaa koskevien näkökantojen erot yhteiskunnan eri tasoilla. Muita kysymyksiä ovat lisäksi pakolaiset sekä syrjintä työmarkkinoilla.

2.6

AK suhtautuu myönteisesti Galileo-hankkeen rakennustyön käynnistämiseen. Kyseessä on erittäin arvokas innovaatiohanke. Lisäksi siihen liittyvät teknologiset ratkaisut ja erityisesti niiden soveltaminen tekevät hankkeesta komitean mielestä todella monialaisen ja monitoimisen.

2.7

Komitea katsoo, että kansanterveyteen sekä terveydenhuolto-, sairaanhoito- ja hoivapalveluihin liittyviä laaja-alaisia kysymyksiä koskeva tutkimus on sisällytettävä koko unionin kannalta tärkeinä pidettäviin tutkimuksen temaattisiin painopisteisiin. Esimerkkejä muista tarkastelua edellyttävistä kysymyksistä ovat kansanterveysnäkökohdat, jotka koskevat esimerkiksi toimia alkoholin ja tupakan haittavaikutuksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tietämys alkoholi- ja tupakkaongelman laajuudesta ja vaikutuksista on tärkeää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

2.8

On myös otettava huomioon muita kuin ympäristönäkökohtia koskeva kaupunkikehityksen tutkimus. Kyse voi olla esimerkiksi liikennettä, kaupunkisuunnittelua, vesi- ja jätehuoltoa, kulttuuriperintöä ja matkailua koskevasta tutkimuksesta, mutta myös kotouttamis- ja hallinnointikysymyksistä. Nämä ovat aiheita, jotka sisältyivät viidenteen puiteohjelmaan, mutta jotka puuttuvat kuudennesta puiteohjelmasta. Aiempaa laajempi näkökulma kaupunkikehitykseen on näin ollen tarkoituksenmukainen seitsemännessä puiteohjelmassa.

2.9

Alueiden komitea katsoo, että tutkimus- ja käytännön toiminnan välinen vuorovaikutus on tärkeä tutkimuskenttä. Sekä julkista että yksityistä sektoria koskeva suuri haaste on kyky muuttaa tutkimukseen perustuva tieto käytännön toimiksi esimerkiksi hyvinvointijärjestelmän uudistamiseksi ja kehittämiseksi. Tämä koskee periaatteessa kaikkia tutkimusaloja, mutta ennen kaikkea ehkä kaikenlaista uutta osaamista palvelusektorilla. Uutta tutkimusta on näin ollen tuotettava tutkimuksen hyödyntämisestä. Tämänkaltainen tutkimus voi käsittää esimerkiksi seuraavia aloja: tutkimustulosten hyödyntämistä koskevien menetelmien kehittäminen; muutoksen esteet; miksi erilaiset kehittämisstrategiat toimivat tai eivät toimi; kuinka oppimiseen perustuvaa muutostyötä voidaan edistää; kuinka yhteistyökumppanit saadaan mukaan toimintaan sekä kuinka parannusehdotusten antamista koskevaa järjestelmää voidaan hyödyntää niin, että syntyisi luovuutta edistävä ilmapiiri jne. Eurooppalaisessa tutkimuspolitiikassa on näin ollen tuotava esille se, että tutkimuksen ja käytännön toiminnan välinen yhteistyö on tutkimusala, jonka tavoitteena on innovoinnin tai kehityksen edistäminen. EU:n on annettava tälle vahvistuksensa sekä tuettava kyseisen tutkimusalan perustamista palvelusektorilla.

2.10

Komitean mielestä tarvitaan yhtäältä kansallisia tutkimusohjelmia ikääntymisen kaltaisiin väestörakenteen muutoksiin liittyvien eri näkökohtien tarkastelemiseksi, ja on tärkeää tehostaa tämänkaltaisten kansallisten ohjelmien koordinointia Euroopan unionin tasolla. Komitea katsoo, että ohjelmien koordinointivälineitä voitaisiin kehittää alueidenvälisellä yhteistyöllä ERA-NET-hankemuodon puitteissa. Tavoitteena olisi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 169 artiklan mukainen yhteistyö tulevaisuudessa. Toisaalta seitsemännessä puiteohjelmassa tulisi huomattavasti vahvistaa väestön ikääntymistä koskevan tutkimuksen tukemista. Aktiivisena ikääntymiseen liittyviä, mahdollisesti ajankohtaisia kysymyksiä käsitellään komission tiedonannossa ”Iäkkäiden työntekijöiden työllisyyden lisääminen ja työmarkkinoilta poistumisen lykkääminen”. Aktiivisena ikääntymisessä on kuitenkin kyse muustakin. On esimerkiksi kehitettävä tietämystä terveestä ikääntyvästä ihmisestä sekä siitä, millä tavoin tämä ikäluokka on tai voi olla yhteiskunnalle hyödyksi. EU:n jäsenvaltioissa kulttuurit ja perinteet eroavat suhtautumisessa väestörakenteen muutoksiin. Tämä voi muodostaa lähtökohdan erilaisille tutkimuskysymyksille, joihin voisivat osallistua useat eri tutkimusalat. Kyseeseen voivat tällöin tulla niin alhaisen syntyvyyden seuraukset, maastamuutto ja väestön huomattava väheneminen kuin kysymykset ikääntymiseen liittyvien terveydenhuolto-, sairaanhoito- ja hoivapalveluiden sekä itsehoidon tarpeista. ”Yhteistyö”-ohjelmassa mainitaan kansallisten ja eurooppalaisten ohjelmien välinen koordinointi, mutta komitea katsoo, että kyseistä koordinointia tulee tehostaa. Ikääntymisen käsitteeseen liittyy sekä sosiaalisia että taloudellisia ja kulttuurisia näkökohtia. Yhteiskunnallisten ratkaisujen ja mukauttamissuunnitelmien kehittäminen vastauksena väestörakenteen muutoksiin on yksi suurimmista tulevien vuosien poliittisista haasteista etenkin aluetasolla. Siksi on myös tärkeää, että paikallisella ja alueellisella tasolla on merkittävä rooli erilaisia kansallisia ohjelmia laadittaessa.

2.11

Alueiden komitea katsoo, että jako tarkasteltavana olevaan puiteohjelmaan sekä kilpailukyky- ja innovointiohjelmaan on hämärtänyt tutkimuksen, innovoinnin, yrittäjyyden ja yrittämisen välisiä yhteyksiä. Hankeideat, jotka sijoittuvat kyseessä olevien erilaisten merkittävien, kasvun ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta keskeisten tekijöiden välimaastoon, ovat vaarassa jäädä ohjelmien ulkopuolelle, juuttua liian byrokraattiseen käsittelyyn tai pahimmassa tapauksessa saada mahdolliset hakijat luopumaan jo pelkästä hakemuksen jättämisestä. Tähän unionilla ei ole varaa. On erittäin tärkeää, että komissio kokonaisuudessaan toimii sen hyväksi, että eri pääosastojen ja ohjelmien hallinnolliset rajat eivät estä hyviä hankkeita.

2.12

Koska paikallis- ja alueviranomaiset ovat vastuussa merkittävistä yhteiskunnan aloista, niiden osallistuminen teknologiayhteisöihin saattaa olla hyödyllistä. Osallistuessaan uusille teknologiayhteisöille tarkoitettujen tutkimusstrategioiden laadintaan pitämällä lähtökohtana kansalaisten tarpeita sekä jo perustettuihin keskeisiin teknologiayhteisöihin paikallis- ja alueviranomaisilla on luonnollinen rooli korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin välisessä yhteistyössä, jota teknologiayhteisöt edellyttävät. On teknologiayhteisöjä, joissa paikallisen ja alueellisen toiminnan kehittäminen on otettu huomioon. Teknologiayhteisöt ovat pitkän aikavälin hankkeita. Niiden perustamisen lähtökohtana ovat olleet ennemminkin jo pitkälti vakiintuneet teknologia-alat kuin kansalaisten perustarpeet.

2.13

Alueiden komitea katsoo, että koska kaupungit, kunnat ja alueet ovat vastuussa kansalaisiin ja alueeseen vaikuttavasta taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä, niiden on osallistuttava täysimittaisesti innovaatiota ja elinikäistä oppimista koskeviin ohjelmiin. Kaupungit, kunnat ja alueet voivat nimittäin sekä edistää katalysaattorin roolinsa ansiosta kumppanuuksia, joilla helpotetaan laaja-alaista rahastojen hyödyntämistä, että kannustaa innovaatio- ja tutkimustoiminnan kehittämistä alueellaan.

2.14

Alueiden komitea on tyytyväinen siihen, että muun muassa useat jäsenvaltiot neuvostossa ja Euroopan parlamentti ovat tuoneet esille ajatuksen ”sosiaalisesti perustelluista tutkimusyhteisöistä” (engl. Societally Motivated Research Platforms, SMRP) osana seitsemättä puiteohjelmaa. Sosiaalisesti perustellut tutkimusyhteisöt on nähtävä teknologiayhteisöjen täydentäjinä, ja yhteiskunnallisten tarpeiden tulee olla viranomaisten ja tutkimusten toteuttajien (yliopistojen/korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten) kaltaisten toimijoiden, mutta tarvittaessa myös elinkeinoelämän, pitkän aikavälin tutkimusstrategioiden lähtökohtana. Euroopassa tarvitaan uutta tietämystä, jotta entistä paremmin voidaan ymmärtää ja käsitellä ongelmia, jotka johtuvat kulttuurienvälisten ja etnisten erojen, väestöllisten tekijöiden ja ympäristön — ilmastonmuutokset mukaan luettuna — kaltaisista yhteiskunnallisista haasteista. Sosiaalisesti perusteltujen tutkimusyhteisöjen tavoitteena on koota eurooppalaiset sidosryhmät (engl. stakeholders) yhteen kehittämään osaamista, joka liittyy suuriin pitkän aikavälin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Tärkeimpiin sidosryhmiin kuuluvat luonnollisesti osaamisen ”loppukäyttäjät”, joita ovat usein paikallis- ja alueviranomaiset.

2.15

Sosiaalisesti perusteltujen tutkimusyhteisöjen käsite tai idea nojaa suurelta osin julkisten yhteiskunnallisten sidosryhmien aloitteisiin sekä näiden sidosryhmien uutta osaamista — joka perustuu pioneeritutkimukseen yhteiskunnan eri aloilla — koskeviin tarpeisiin. Idea perustuu myös siihen, että kyseiset sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen kohteeksi otettavien ongelmien ja kysymysten yksilöimiseen ja muotoilemiseen. Lisäksi perusajatuksena on, että yhteiskunnalliset sidosryhmät ottavat aktiivisesti vastuun tuotetun tietämyksen levittämisestä ja hyödyntämisestä. Tämän todennäköisyys luonnollisesti kasvaa, koska ongelmien muotoilussa on suurelta osin oltu itse mukana. Tästä syystä sosiaalisesti perustellut tutkimusyhteisöt tulee nähdä täydentämässä teknologiayhteisöjä, joiden liikkeellepanijana on teollisuus. Teollisuuden toimijat voivat aiheen mukaan osallistua tiiviisti erilaisiin sosiaalisesti perusteltuihin tutkimusyhteisöihin, vaikka muiden toimijoiden odotetaankin olevan sosiaalisesti perusteltujen tutkimusyhteisöjen liikkeellepanevia voimia. Sosiaalisesti perusteltujen tutkimusyhteisöjen käsitteeseen sisältyy monitieteinen tutkimus, sillä inhimilliset ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat monimutkaisia. Ne ymmärretään parhaiten monien eri tieteellisten näkökulmien avulla. Osaamisen ja yhteiskunnallisiin innovaatioihin liittyvien mahdollisuuksien laajentamiseksi laaja-alainen kansainvälinen yhteistyö on osa sosiaalisesti perusteltuja tutkimusyhteisöjä.

2.16

Sosiaalisesti perusteltuja tutkimusyhteisöjä koskevassa keskustelussa on tuotu esille eri aihealueita, joista alueiden komitea haluaa tässä yhteydessä mainita mahdollisina aiheina seuraavat: muuttunut väestötilanne Euroopassa (ikääntyvä väestö), Eurooppa ja kotouttaminen/maahanmuutto sekä ympäristön kannalta kestävä kehitys.

Ikääntyvään väestöön liittyviä haasteita on EU:n kaikissa jäsenvaltioissa, ja niissä on kyse esimerkiksi terveydenhuolto-, sairaanhoito- ja hoiva-alasta (esim. sähköinen terveydenhuolto, terve ikääntyminen, turvallinen asuminen) sekä eläkejärjestelmästä ja entistä pidemmästä työurasta jne. Kyseinen demografinen haaste esitetään usein ongelmana, mutta se tarjoaa myös monia mahdollisuuksia. Ikääntyvä väestö on merkittävä osaamis- ja kokemusresurssi sen lisäksi, että monet ikääntyneet ovat myös asioista hyvin perillä sekä asiakkaina/käyttäjinä/potilaina vaativia. Tämä edellyttää innovatiivisia ratkaisuja eri kysymyksiin. Miten voidaan parhaiten hyödyntää ihmisen valmiudet ja kehittää niitä koko eliniän ajan yksilön ja yhteiskunnan hyödyksi? Kotouttamista/maahanmuuttoa koskevaan aihepiiriin voidaan esimerkiksi sisällyttää kysymyksiä työelämään integroitumisesta, syrjinnästä jne. ”Kestävä kehitys — ympäristö” -aihe voi esimerkiksi käsittää kysymyksiä alueellisista haasteista Euroopassa: kaupungit liikkeellepanevana voimana tarkastelemalla yhteistyötä kaupungin ja maaseudun välillä; ympäristön pilaantuminen ja sen vaikutukset maisemaan tarkastelemalla yhteistyötä kaupunkien ja maaseudun välillä alueittain sekä Euroopan vastuu maailmanlaajuisesta kestävästä kehityksestä tarkastelemalla yhteistyötä kansainvälisen ja eurooppalaisen tason välillä.

3.1

On keskeistä, että Euroopan tutkimusneuvostoa voidaan pitää varmasti riippumattomana ja että sitä johtavat riippumattomat ja pätevät tutkijat sen lisäksi, että sen toiminnalle on ominaista mutkaton hakemusten käsittely sekä selkeys siitä, mikä taho asettaa painopisteet.

3.2

Euroopan tutkimusneuvoston kautta rahoitettujen tutkimustoimien tulokset tulee levittää järjestelmällisesti tarkoituksenmukaisella tavalla tutkijoille, jotka toimivat muilla Euroopan alueilla. Rahoitus tähän on saatava tutkijoiden liikkuvuutta koskeviin toimiin tarkoitetuista varoista tai määrärahoihin suunnattavana suorana tukena Euroopan tutkimusneuvostosta. Jälkimmäisessä tapauksessa tuen osuuden tulee olla pienehkö hyväksyttyyn hankkeeseen myönnettyihin kokonaismäärärahoihin nähden.

4.1

Jotta Euroopassa kyettäisiin rekrytoimaan riittävä määrä tutkijoita, on tärkeää helpottaa naisten työskentelyä tutkimusmaailmassa. Tässä mielessä erilaisilla poliittisilla toimenpiteillä sekä elinkeinoelämän ja korkeakoulumaailman suhtautumistapojen muuttumisella voi olla merkittävä rooli. Marie Curie -toimia on tehostettava, jotta nuorten mielenkiinto saataisiin herätettyä jo lukiossa ja jotta naisten rooliin ja asemaan tieteessä ja tutkimuksessa keskityttäisiin pitämällä tavoitteena vähentää naisten aliedustusta kyseisillä aloilla.

4.2

Komitea muistuttaa siitä, että todennäköisesti tarvitaan monia erilaisia toimenpiteitä, jotta Eurooppa kykenisi houkuttelemaan suuria ja ansioituneita tutkijaryhmiä. Eroavuudet, jotka ovat esteenä todellisten uramahdollisuuksien luomiselle Euroopassa, liittyvät sekä maantieteellisiin, lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin että kulttuurisiin näkökohtiin. Mahdolliset aloitteet tutkijoiden uramahdollisuuksien kehittämiseksi edelleen myönteiseen suuntaan voivat liittyä esimerkiksi urakehityksen vaiheiden, palkkojen ja sosiaalisten etuuksien vertailuun. Toisena keinona saattaisi olla lisätä sellaisten niin kutsuttuja yhdistelmätyöpaikkoja, joissa työelämässä toimiville annetaan mahdollisuus tehdä tutkimusta yhtenä osana työtehtäviään.

4.3

Komitea katsoo, että käsite ”elinikäinen oppiminen” on nähtävä voimavarana, joka mahdollistaa kasvun Euroopassa, sekä välineenä saavuttaa unionin tutkimustavoitteet. On myönteistä, että kyseinen näkökulma tuodaan jälleen esille komission ehdotuksessa, ja on tärkeää, että sekä alueelliset että kansalliset ja yhteisön toimijat kiirehtivät toimia. Tässä yhteydessä komitea kiinnittää huomiota myös keskinäisiä oppimisfoorumeita (engl. Mutual Learning Platforms) koskevaan aloitteeseen, jonka tutkimuksen ja yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastot sekä alueiden komitea ovat tehneet. Se on suunnattu alueellisen tason päätöksentekijöille, ja sen tavoitteena on kehittää niitä varten konkreettisia oppimiseen liittyviä välineitä, joita ovat esimerkiksi alueellinen ennakointi, alueelliset vertailuanalyysit ja alueelliset mallit.

4.4

Komitea katsoo, että komission on huolehdittava siitä, että eurooppalaisten tutkijanurien kehittämisessä otetaan huomioon EU:n kaikki jäsenvaltiot sen lisäksi, että tutkijanurien kehittäminen koskee myös niitä julkisia aloja, jotka ovat kuntien, maakuntien ja alueiden vastuulla.

4.5

Komitea korostaa lisäksi, että on tuettava toimia, joilla edistetään sellaisen uuden tutkijasukupolven kehittymistä, joka voi toimia korkeakoulumaailmassa, elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla. Tutkijakoulutuksen sisältöä on esimerkiksi muutettava siten, että väitöskirjan tekijät osallistuvat koulutusjaksonsa aikana sekä elinkeinoelämän että julkisen sektorin toimintaan. Tutkimustyötä tekeviä opiskelijoita ei tule kouluttaa ja valmistella yksinomaan akateemista maailmaa, vaan myös yliopistomaailman ulkopuolisia työmarkkinoita varten.

5.1

”Tietämyksen alueet” -tavoite on erittäin myönteinen muun muassa siitä syystä, että sillä pyritään lisäämään alueiden merkitystä innovoinnille ja kasvulle. Osaamisintensiivisten alueiden merkitystä Euroopan yleisen talouskasvulle ei voida korostaa liiaksi, sillä ne ovat maiden talouksien kulmakiviä.

5.2

Komitea toivoo, että puiteohjelman ja rakennerahastojen välisiä yhteyksiä lisätään. Huippuosaamisen tukemisen sekä yhteenkuuluvuuden edistämisen välillä on luontainen jännite. Kannustamalla vaikuttajia kaikilla alueilla toimimaan huippuosaamisen edistämiseksi voidaan kyseistä jännitettä hallita. Alueiden komitea on lisäksi aloittanut tutkimuksen alueiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten rakenteellisista valmiuksista ja motivaatiosta panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Siinä keskitytään muun muassa tutkimuksen ja kehityksen, rakennerahastojen sekä innovointia koskevien kysymysten välisiin yhteyksiin.

5.3

Alueiden komitea on tietoinen keskustelusta, jota unionissa käydään rahoitusnäkymistä. On kuitenkin erittäin tärkeää, että tästä uudesta aloitteesta pidetään kiinni, jos tarkasteltavana olevan ehdotuksen talousarviota pienennettäisiin. Kun ajatellaan ehdotuksessa esitettyjä tavoitteita, on ehdotettu talousarvio itse asiassa aivan liian pieni, ainoastaan noin 160 miljoonaa euroa (noin 2 prosenttia) ”Valmiudet”-ohjelman osuudesta (7,4 miljardia euroa).

5.4

Ehdotuksesta puuttuvat selkeät tavoitteet yhdistää oppilaitoksissa tehtävä työ tutkimus- ja kehitystoiminnan kaupallistamisen kehittämiseen ja edistämiseen yhteistyössä yritysmaailman kanssa. Tämä voi johtua siitä, että innovointiosuudet on poistettu ja sijoitettu erityiseen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan. Kyseisten puiteohjelmien välisistä rajoista ja yhteyksistä on tiettyjä epäselvyyksiä, jotka komission tulee selvittää. Ei ole varmaa, että ongelmia ilmaantuu, mutta jos niin käy, komission on löydettävä malli, miten eri ohjelmat voivat toimia yhdessä entistä paremmin. Yhtenä esimerkkinä on kysymys riskipääomasta yhteisiin teknologia-aloitteitteisiin: voiko hanke saada markkinointivaiheessa tukea seitsemännestä puiteohjelmasta vai onko varoja kyseistä vaihetta varten haettava kilpailukyky- ja innovointiohjelmasta?

5.5

Myös tutkimusorganisaatiot tulee ottaa huomioon luontaisina yhdyssiteinä teknologian siirtoa ja yhteistä tuotekehitystä ajatellen. Erikoistumisen tarve on suuri ja vaihtelee sen mukaan, millainen on kunkin alueen elinkeinorakenne ja julkinen sektori. Olisi myös hyödyllistä, että komissio myös painottaisi EU:n välineiden hyödyntämisen merkitystä toteutettaessa sekä kansallisia että alueellisia innovointistrategioita sen lisäksi, että se tuo esille koheesiopoliittisia synergioita.

5.6

Alueiden komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että EU:n lähentymisalueilla — kuten kyseisiä alueita luonnehditaan rakennerahastojen yhteydessä — on merkittävää tutkimuspotentiaalia, joka voidaan vapauttaa.

5.7

Työmarkkina-aloja, jotka ovat muita aloja vähemmän tutkimuspainotteisia, mutta jotka edistävät merkittävästi talouskasvua unionissa ja Lissabonin prosessia, ei pidä jättää huomiotta. Nykyinen kuudes puiteohjelma kohdistuu pääasiassa tutkimusintensiivisiin toimijoihin. Rahoitustuki muita vähemmän tutkimusintensiivisille toimijoille jo olemassa olevaan teknologiaan tutustumiseksi mahdollistaa sellaisten innovaatioiden toteuttamisen, jotka muutoin eivät olisi mahdollisia. Kyseisille toimijoille on näin ollen tarjottava aiempaa merkittävämpi asema tutkimusohjelmassa.

5.8

Komitea suhtautuu myönteisesti ”Tiede yhteiskunnassa” -toimintaohjelmaan ja tähdentää, että kyse on uuteen puiteohjelmaan kuuluvasta merkittävästä alasta.

6.1

Alueiden komitea katsoo, että kestävän kehityksen sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus tulee sisällyttää tutkimuksen ja kehityksen seitsemänteen puiteohjelmaan entistä paremmin.

6.2

Alueiden komitea toivoo, että komissio omaksuu ennakoivan roolin ja tukee sosiaalisesti perusteltuihin tutkimusyhteisöihin liittyviä prosesseja, kuten aikanaan teknologiayhteisöjäkin eri tavoin. Alkuvaiheessa kyse voi olla esimerkiksi sosiaalisesti perusteltuja tutkimusyhteisöjä koskevan idean kehittämisestä, eri sidosryhmien kannustamisesta kokoontumaan yhteen pitkän aikavälin visiota ja strategista tutkimuslinjausta varten, osallistumisesta eri foorumeihin tarkkailijana neuvojen ja tuen tarjoamiseksi sekä avoimuuden varmistamiseksi sekä tietynlaisesta hallinnollis-teknisestä tuesta. Tällä tavoin komissio lisää myös toteutuksen onnistumisen mahdollisuuksia.

6.3

Alueiden komitea on pannut merkille, että paikallis- ja aluetason eri edustajat toimivat aktiivisesti kerätäkseen merkittävät toimijat yhteen kehittämään ideaa sosiaalisesti perustelluista tutkimusyhteisöistä. Komitea suhtautuu myönteisesti vuoropuhelun kehittämiseen komission, parlamentin, neuvoston, tutkimustoiminnan kansallisten rahoittajien, kuntien, maakuntien ja alueiden, tutkijoiden sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa ensi sijassa ikääntyvään väestöön liittyvästä aihepiiristä.

6.4

Alueiden komitea katsoo, että komission on kokonaisuudessaan varmistettava, ettei toteutus kärsi siitä, että eri pääosastot hallinnoivat puiteohjelmaa sekä kilpailukyky- ja innovointiohjelmaa. Lisäksi komission on selkeytettävä näiden kahden ohjelman välisiä rajoja.

6.5

Alueiden komitea korostaa teknologisen kehityksen merkitystä seitsemännen puiteohjelman yhteydessä. Lisäksi on tärkeää luoda tiiviitä yhteisvaikutuksia kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) kanssa, jotta voidaan synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja tietopohjaisiin yrityksiin kaikilla Euroopan alueilla.

6.6

Alueiden komitea katsoo, että temaattisia painopisteitä on täydennettävä laaja-alaisilla kansaterveyteen sekä terveydenhuolto-, sairaanhoito- ja hoivapalveluihin liittyvillä kysymyksillä. Lisäksi tarvitaan tutkimusta kaupunkikehitykseen liittyvistä eri näkökohdista, jotka eivät koske yksinomaan ympäristöä.

6.7

Kun otetaan huomioon pk-yritysten rooli Euroopan talouden moottoreina, AK ehdottaa, että seitsemännessä puiteohjelmassa pyritään tasapainottamaan laajat aloitteet ja pk-yrityksille tarkoitetut aloitteet esimerkiksi lisäämällä ”Tietämyksen alueet” -tavoitteen rahoitusta.

6.8

Alueiden komitea ehdottaa, että komissio tarkastelee mahdollisuuksia yksilöidä hyviä esimerkkejä eri sidosryhmien välisestä tiedeyhteistyöstä paikallistasolla. Tämä voitaisiin toteuttaa myös kilpailuna.

6.9

Alueiden komitea suosittaa, että neuvosto ja parlamentti hyväksyvät komission ehdotuksen seitsemännelle puiteohjelmalle myönnettävästä 72 726 miljoonan euron talousarviosta.