26.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 183/1

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA (EY) N:o 25/2005,

21 päivältä kesäkuuta 2005,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2005 antamiseksi tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista

(2005/C 183 E/01)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan ja 95 artiklan tämän asetuksen 7, 8 ja 9 artiklan osalta,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Kuudennessa ympäristöä koskevassa Euroopan yhteisön toimintaohjelmassa (3) ilmastonmuutos määritetään yhdeksi painopistealueeksi, jolla olisi toteutettava toimia. Ohjelmassa todetaan, että yhteisö on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kahdeksalla prosentilla vuosina 2008–2012 vuoden 1990 tasoihin verrattuna ja että pidemmällä aikavälillä kasvihuonekaasupäästöjen määrää on vähennettävä maailmanlaajuisesti noin 70 prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna.

(2)

Ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella (UNFCCC), joka hyväksyttiin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/69/EY (4), pyritään perimmiltään vakauttamaan ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet sellaiselle tasolle, jolla estetään ihmisen toiminnasta aiheutuvat vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään.

(3)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti 25 päivänä huhtikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/358/EY (5) mukaan yhteisö ja sen jäsenvaltiot sitoutuvat vähentämään ihmisen toiminnan aiheuttamia, Kioton pöytäkirjan liitteessä A lueteltujen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä vuosina 2008–2012 kahdeksalla prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna.

(4)

Olisi säädettävä fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisemisestä ja minimoimisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavien direktiivien soveltamista: jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annettu neuvoston direktiivi 75/442/ETY (6), ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annettu neuvoston direktiivi 96/61/EY (7), romuajoneuvoista 18 päivänä syyskuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY (8) sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 27 päivänä tammikuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY (9).

(5)

Tämän asetuksen ensisijaisena tavoitteena on vähentää Kioton pöytäkirjan piiriin kuuluvien fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä ja siten suojella ympäristöä. Tämän vuoksi oikeusperustana olisi oltava perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohta.

(6)

On kuitenkin aiheellista toteuttaa toimenpiteitä yhteisön tasolla perustamissopimuksen 95 artiklan perusteella fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöä ja fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden kaupanpitämistä ja merkitsemistä koskevien vaatimusten yhdenmukaistamiseksi. Fluorattujen kasvihuonekaasujen tiettyjen sovellusten kaupanpitämistä ja käyttöä koskevia rajoituksia pidetään asianmukaisina, kun saatavilla on käyttökelpoisia vaihtoehtoja ja kun fluorattujen kaasujen vuotojen estämistä ja talteenottoa ei voida käytännössä parantaa. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon myös joidenkin teollisuudenalojen vapaaehtoiset aloitteet ja se, että vaihtoehtojen kehittäminen on edelleen käynnissä.

(7)

Liitteessä II lueteltuja fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden markkinoille saattaminen on ilmastonmuutosta koskevien yhteisön ja sen jäsenvaltioiden tavoitteiden ja sitoumusten kannalta haitallista, ja siksi on tarpeen rajoittaa kyseisten tuotteiden ja laitteiden markkinoille saattamista. Samoin voisi olla asia myös fluorattuja kaasuja sisältävien muiden tuotteiden markkinoille saattamisen osalta, ja siksi tarvetta laajentaa liitettä II olisi arvioitava uudelleen ottaen huomioon ympäristöedut, tekninen toteutettavuus ja kustannustehokkuus.

(8)

Jotta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen, Kioton pöytäkirjan ja päätöksen 2002/358/EY mukaiset yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sitoumukset voitaisiin täyttää, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/…/EY (10) ja tämä asetus, joilla kummallakin edistetään fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisemistä ja minimointia, olisi annettava ja julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä samanaikaisesti.

(9)

Olisi säädettävä tämän asetuksen säännösten seurannasta, arvioinnista ja uudelleentarkastelusta.

(10)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen rikkomiseen, ja varmistettava kyseisten sääntöjen noudattaminen. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(11)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(12)

Koska tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat tiettyjen fluorattujen kasvihuonekaasujen vuotojen estäminen ja näitä kaasuja koskevien tietojen ilmoittaminen sekä tiettyjä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden käytön ja markkinoille saattamisen valvonta, ei voida ympäristön suojelemiseksi ja sisämarkkinoiden säilyttämiseksi riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(13)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (11) mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tämän asetuksen tavoitteena on vähentää Kioton pöytäkirjan piiriin kuuluvien fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä. Sitä sovelletaan mainitun pöytäkirjan liitteessä A lueteltuihin fluorattuihin kasvihuonekaasuihin. Asetuksen liite I sisältää luettelon tämän asetuksen soveltamisalaan tällä hetkellä kuuluvista fluoratuista kasvihuonekaasuista sekä niiden lämmitysvaikutuksista. Kioton pöytäkirjan 5 artiklan 3 kohdan mukaisten ja yhteisön ja sen jäsenvaltioiden hyväksymien tarkistusten perusteella liitettä I voidaan tarkastella uudelleen ja tarvittaessa saattaa se ajan tasalle.

Tämä asetus koskee liitteessä I lueteltujen fluorattujen kasvihuonekaasujen vuotojen estämistä, käyttöä, talteenottoa ja hävittämistä, kyseisiä kaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden merkintöjä ja hävittämistä, kaasuja koskevien tietojen ilmoittamista, 8 artiklassa tarkoitettua käyttöä ja tuotteiden ja laitteiden 9 artiklassa tarkoitettua markkinoille saattamista sekä tämän asetuksen mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön koulutusta ja pätevöintiä.

Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta direktiivien 75/442/ETY, 96/61/EY, 2000/53/EY ja 2002/96/EY soveltamista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.

’fluoratuilla kasvihuonekaasuilla’ liitteessä I lueteltuja fluorihiilivetyjä (HFC), perfluorihiilivetyjä (PFC) ja rikkiheksafluoridia (SF6) sekä kyseisiä aineita sisältäviä valmisteita, ei kuitenkaan otsonikerrosta heikentävistä aineista 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 (12) nojalla valvottuja aineita;

2.

’fluorihiilivedyllä’ orgaanista yhdistettä, joka koostuu hiilestä, vedystä ja fluorista ja jossa molekyyliin sisältyy enintään kuusi hiiliatomia;

3.

’perfluorihiilivedyllä’ orgaanista yhdistettä, joka koostuu ainoastaan hiilestä ja fluorista ja jossa molekyyliin sisältyy enintään kuusi hiiliatomia;

4.

’lämmitysvaikutuksella’ fluoratun kasvihuonekaasun vaikutusta ilmaston lämpenemiseen verrattuna hiilidioksidin vaikutukseen. Lämmitysvaikutus (GWP) saadaan laskemalla yhden kilogramman kaasumäärän lämmitysvaikutus suhteessa yhden kilogramman hiilidioksidimäärän (CO2) lämmitysvaikutukseen 100 vuoden ajanjaksolla. Liitteessä I luetellut GWP-arvot ovat samat kuin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin hyväksymässä kolmannessa arviointikertomuksessa julkistetut (”IPCC:n vuoden 2001 GWP-arvot”) (13);

5.

’valmisteella’ tämän asetuksen velvoitteissa, hävittämistä lukuun ottamatta, seosta, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineesta, joista vähintään yksi on fluorattu kasvihuonekaasu, paitsi jos valmisteen kokonaislämmitysvaikutus on vähemmän kuin 150. Valmisteen kokonaislämmitysvaikutus (14) määritetään liitteessä I olevan 2 osan mukaisesti;

6.

’haltijalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla on tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien laitteiden ja järjestelmien teknistä toimintaa koskevat tosiasialliset valtuudet. Jäsenvaltio voi määritellyissä erityistilanteissa määrätä omistajan vastaamaan haltijan velvoitteista;

7.

’markkinoille saattamisella’ sitä, että tuottaja tai maahantuoja toimittaa ensimmäisen kerran Euroopan unionissa kolmansille henkilöille tai saattaa heidän saatavilleen vastiketta vastaan tai vastikkeetta tuotteita ja laitteita, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu fluorattuihin kasvihuonekaasuihin;

8.

’käytöllä’ fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja laitteiden tuotannossa, uudelleentäytössä, huollossa tai kunnossapidossa;

9.

’lämpöpumpulla’ laitetta tai järjestelmää, joka ottaa lämpöä alhaisessa lämpötilassa ilmasta, vedestä tai maaperästä ja toimittaa lämpöä;

10.

’vuotojen havaitsemisjärjestelmällä’ kalibroitua mekaanista, sähköistä tai elektronista laitetta, joka on tarkoitettu fluorattujen kasvihuonekaasujen vuotojen havaitsemiseen ja joka antaa havaitusta vuodosta hälytyksen haltijalle;

11.

’ilmatiiviisti suljetulla järjestelmällä’ järjestelmää, jossa kaikki kylmäainetta sisältävät osat on tiivistetty hitsaamalla, juottamalla tai samankaltaisella pysyvällä liitostavalla;

12.

’säiliöllä’ pääasiallisesti fluorattujen kasvihuonekaasujen kuljettamiseen tai varastoimiseen tarkoitettua tuotetta;

13.

’kertaalleen täytettävällä säiliöllä’ säiliötä, jota ei ole tarkoitettu uudelleen täytettäväksi ja jota käytetään jäähdytys-, ilmastointi- tai lämpöpumppulaitteiden, palontorjuntalaitteistojen tai suurjännitekytkinlaitteiden huollossa, kunnossapidossa tai täyttämisessä tai fluorattuihin kasvihuonekaasuihin pohjautuvien liuottimien varastoimisessa tai kuljettamisessa;

14.

’talteenotolla’ esimerkiksi koneista, laitteista ja säiliöistä peräisin olevien fluorattujen kasvihuonekaasujen keräämistä ja varastoimista;

15.

’kierrätyksellä’ talteen otettujen fluorattujen kasvihuonekaasujen uudelleenkäyttöä peruspuhdistuksen jälkeen;

16.

’regeneroinnilla’ talteen otettujen fluorattujen kasvihuonekaasujen käsittelyä erityisiä toiminnallisia ominaisuuksia vastaaviksi;

17.

’hävittämisellä’ prosessia, jolla fluorattu kasvihuonekaasu kokonaisuudessaan tai suurimmalta osaltaan muutetaan tai hajotetaan pysyvästi yhdeksi tai useammaksi kiinteäksi aineeksi, joka tai joista mikään ei ole fluorattu kasvihuonekaasu;

18.

’pilailu- ja koristeluaerosoleilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/48/EY (15) liitteessä lueteltuja kaupan pidettyjä ja viihde- ja koristelutarkoituksiin yleisesti myytäviä aerosoleja.

3 artikla

Vuotojen estäminen

1.   Kiinteästi asennettujen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden ja palontorjuntalaitteistojen, jotka sisältävät liitteessä I lueteltuja fluorattuja kasvihuonekaasuja, haltijan on kaikin sellaisin toimin, jotka ovat teknisesti toteutettavissa ja joista ei koidu suhteettomia kustannuksia

a)

ehkäistävä näiden kaasujen vuodot; ja

b)

korjattava mahdollisimman nopeasti kaikki havaitut vuodot.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen laitteiden ja laitteistojen haltijan on varmistettava, että 5 artiklan vaatimusten mukainen pätevöity henkilöstö suorittaa vuotojen varalta kyseisten laitteiden ja laitteistojen tarkastuksen seuraavasti:

a)

vähintään 3 kilogrammaa fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävät laitteet, ja laitteistot on tarkastettava vähintään kerran kahdessatoista kuukaudessa; tämä ei koske laitteita, joissa on ilmatiiviisti suljettu järjestelmä, jotka on tällaisiksi merkitty ja jotka sisältävät alle 6 kilogrammaa fluorattuja kasvihuonekaasuja;

b)

vähintään 30 kilogrammaa fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävät laitteet, ja laitteistot on tarkastettava vähintään kerran kuudessa kuukaudessa;

c)

vähintään 300 kilogrammaa fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävät laitteet, ja laitteistot on tarkastettava vähintään kerran kolmessa kuukaudessa.

Laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuodon varalta yhden kuukauden kuluessa vuodon korjaamisesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut.

Tässä kohdassa ilmaisulla ’tarkastettava vuodon varalta’ tarkoitetaan, että laite tai laitteisto tarkastetaan ensisijaisesti vuodon varalta suorien tai epäsuorien mittausmenetelmien avulla ja keskittyen niihin laitteen tai laitteiston osiin, joissa vuotoja todennäköisimmin voisi esiintyä.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen, vähintään 300 kilogrammaa fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden ja laitteistojen haltijan on otettava käyttöön vuotojen havaitsemisjärjestelmä. Nämä vuotojen havaitsemisjärjestelmät on tarkastettava vähintään kerran kahdessatoista kuukaudessa niiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

4.   Kun moitteettomasti toimiva ja asianmukainen vuotojen havaitsemisjärjestelmä on otettu käyttöön, 2 kohdan b ja c alakohdassa vaadittu tarkastustiheys puolitetaan.

5.   Kun palontorjuntalaitteistojen osalta on käytössä ISO 14520 -standardin mukainen tarkastusjärjestelmä, tällaisten tarkastusten voidaan myös katsoa täyttävän tämän asetuksen vaatimukset edellyttäen, että tarkastuksia tehdään vähintään yhtä usein.

6.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen, vähintään 3 kilogrammaa fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden ja laitteistojen haltijan on pidettävä kirjaa laitteessa käytettävän fluoratun kasvihuonekaasun määrästä ja tyypistä, mahdollisesti lisätyn kasvihuonekaasun määrästä ja huollon, kunnossapidon ja lopullisen hävittämisen aikana talteenotetun kasvihuonekaasun määrästä. Haltijan on pidettävä kirjaa myös muista asiaankuuluvista tiedoista, mukaan lukien huollon tai kunnossapidon suorittaneen yrityksen tai teknikon tunniste, sekä 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti suoritettujen tarkastusten ajankohdista ja tuloksista. Kirjanpito on pyynnöstä saatettava toimivaltaisen viranomaisen ja komission saataville.

7.   Komissio vahvistaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen viimeistään … (16) standardoidut tarkastusvaatimukset kullekin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle laitteelle ja laitteistolle.

4 artikla

Talteenotto

1.   Seuraavantyyppisten kiinteiden laitteiden haltijan on vastattava siitä, että käytössä on järjestely, jossa 5 artiklan vaatimusten mukainen pätevöity henkilöstö ottaa fluoratut kasvihuonekaasut asianmukaisesti talteen varmistaakseen niiden kierrätyksen, regeneroinnin tai hävittämisen:

a)

jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden jäähdytyspiirit;

b)

fluorattuihin kasvihuonekaasuihin pohjautuvia liuottimia sisältävät laitteet;

c)

palontorjuntalaitteistot ja palosammuttimet; ja

d)

suurjännitekytkinlaitteet.

2.   Kun uudelleen täytettävä tai kertaalleen täytettävä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävä säiliö on käytetty loppuun, säiliötä kuljetukseen tai varastointiin käyttävän henkilön on vastattava siitä, että käytössä on järjestely, jossa kaikki säiliön sisältämät jäljellä olevat kaasut otetaan asianmukaisesti talteen niiden kierrätyksen, regeneroinnin tai hävittämisen varmistamiseksi.

3.   Muissa tuotteissa ja laitteissa, mukaan lukien liikkuvat laitteet, paitsi jos näitä käytetään sotilasoperaatioissa, olevat fluoratut kasvihuonekaasut on asianmukaisesti pätevän henkilöstön otettava talteen siltä osin, kuin se on teknisesti toteutettavissa ja siitä ei koidu suhteettomia kustannuksia, niiden kierrätyksen, regeneroinnin tai hävittämisen varmistamiseksi.

4.   Fluorattujen kasvihuonekaasujen 1–3 kohdan mukainen talteenotto niiden kierrätystä, regenerointia tai hävittämistä varten on suoritettava ennen näiden laitteiden lopullista hävittämistä ja tarvittaessa niiden huollon ja kunnossapidon aikana.

5 artikla

Koulutus ja pätevöinti

1.   Komissio vahvistaa viimeistään … (17) 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella ja asianomaisia aloja kuullen vähimmäisvaatimukset ja vastavuoroisen tunnustamisen edellytykset 3 ja 4 artiklassa säädettyihin toimiin osallistuvan asiaankuuluvan henkilöstön sekä yritysten ja niiden henkilöstön koulutusohjelmien ja pätevöinnin osalta.

2.   Jäsenvaltioiden on viimeistään … (18) perustettava tai mukautettava omat koulutus- ja pätevöintivaatimuksensa 1 kohdassa tarkoitettujen vähimmäisvaatimusten perusteella. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle koulutus- ja pätevöintiohjelmansa. Jäsenvaltioiden on tunnustettava toisissa jäsenvaltioissa annetut pätevyystodistukset, eivätkä ne saa rajoittaa palvelujen tarjoamisen vapautta tai sijoittautumisvapautta toisissa jäsenvaltioissa annettuihin pätevyystodistuksiin liittyvistä syistä.

3.   Asianomaisen laitteen tai laitteiston haltijan on varmistettava, että asianomainen henkilöstö on saanut 2 kohdassa tarkoitetun tarvittavan pätevöinnin, jonka perusteella se tuntee riittävän hyvin sovellettavat säännökset ja vaatimukset, ja että sillä on fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisyyn ja talteenottoon sekä asianomaisen tyypin ja kokoluokan laitteen turvalliseen käsittelyyn tarvittava pätevyys.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava viimeistään … (19), että 3 ja 4 artiklassa edellytettyjen toimien toteuttamiseen osallistuvat yritykset vastaanottavat fluorattujen kasvihuonekaasujen toimituksia vain, jos niiden asianomaisella henkilöstöllä on tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu pätevyys.

5.   Komissio päättää viimeistään … (17) 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, millaisessa muodossa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on annettava.

6 artikla

Tietojen ilmoittaminen

1.   Jokaisen fluorattujen kasvihuonekaasujen tuottajan, maahantuojan ja viejän on ilmoitettava, antamalla selvitys komissiolle ja lähettämällä samat tiedot asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, joka vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta ensimmäisestä tämän asetuksen voimaantulon jälkeisestä kalenterivuodesta alkaen seuraavat edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot:

a)

Jokaisen tuottajan, jonka fluorattujen kasvihuonekaasujen vuosituotanto ylittää yhden tonnin, on ilmoitettava

—

kunkin fluoratun kasvihuonekaasun kokonaistuotantonsa yhteisössä ja mainittava tärkeimmät käyttösovellusluokat (esimerkiksi ajoneuvojen ilmastointi, jäähdytys, ilmastointi, solumuovit, aerosolit, sähkölaitteet, puolijohteiden valmistus), joissa kyseistä ainetta todennäköisesti käytetään,

—

kunkin yhteisössä markkinoille saattamansa fluoratun kasvihuonekaasun määrät,

—

kunkin fluoratun kasvihuonekaasun kierrätetyt, regeneroidut ja hävitetyt määrät.

b)

Jokaisen maahantuojan, jonka fluorattujen kasvihuonekaasujen vuosituonti ylittää yhden tonnin, mukaan luettuna tuottajat, jotka toimivat myös maahantuojina, on ilmoitettava

—

kunkin yhteisöön tuomansa tai siellä markkinoille saattamansa fluoratun kasvihuonekaasun määrät ja mainittava erikseen tärkeimmät käyttösovellusluokat (esimerkiksi ajoneuvojen ilmastointi, jäähdytys, ilmastointi, solumuovit, aerosolit, sähkölaitteet, puolijohteiden valmistus), joissa kyseistä ainetta todennäköisesti käytetään,

—

kunkin kierrätystä, regenerointia tai hävittämistä varten tuomansa käytetyn fluoratun kasvihuonekaasun määrät.

c)

Jokaisen viejän, jonka fluorattujen kasvihuonekaasujen vuosivienti ylittää yhden tonnin, mukaan luettuna tuottajat, jotka toimivat myös viejinä, on ilmoitettava

—

kunkin yhteisöstä viemänsä fluoratun kasvihuonekaasun määrät,

—

kunkin kierrätystä, regenerointia tai hävittämistä varten viemänsä käytetyn fluoratun kasvihuonekaasun määrät.

2.   Komissio päättää viimeistään … (20) 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, millaisessa muodossa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut selvitykset on annettava.

3.   Komissio toteuttaa aiheelliset toimenpiteet sille toimitettujen tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi.

4.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava tässä asetuksessa tarkoitettuja asianomaisia aloja varten tietojen ilmoittamista koskevat järjestelmät, tavoitteenaan päästötietojen saaminen siinä määrin kuin se on mahdollista.

7 artikla

Merkitseminen

1.   Fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältäviä 2 kohdassa lueteltuja tuotteita ja laitteita ei saa saattaa markkinoille, ellei kyseisten fluorattujen kasvihuonekaasujen kemiallista nimeä ole yksilöity merkinnöin, käyttäen hyväksyttyä teollista nimikkeistöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vaarallisten aineiden ja valmisteiden merkinnöistä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY (21) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY (22) säännösten soveltamista. Merkinnän tulee sisältää selvä maininta siitä, että tuote tai laite sisältää fluorattuja kasvihuonekaasuja, ja sen on oltava selkeästi ja pysyvästi merkitty kyseiseen tuotteeseen tai laitteeseen joko fluorattujen kasvihuonekaasujen täyttämis- tai talteenottokohtien läheisyyteen tai fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävään tuotteen tai laitteen osaan. Ilmatiiviisti suljetut järjestelmät on tällaisiksi merkittävä.

2.   Edellä 1 kohtaa sovelletaan seuraavantyyppisiin tuotteisiin ja laitteisiin:

a)

perfluorihiilivetyjä tai perfluorihiilivetyjä sisältäviä valmisteita sisältävät jäähdytystuotteet ja -laitteet;

b)

jäähdytys- ja ilmastointituotteet ja -laitteet (muut kuin moottoriajoneuvoissa olevat), lämpöpumput, palontorjuntalaitteistot ja palosammuttimet, jos tällainen tuote tai laite sisältää fluorihiilivetyjä tai fluorihiilivetyjä sisältäviä valmisteita;

c)

kytkinlaitteet, jotka sisältävät rikkiheksafluoridia tai rikkiheksafluoridia sisältäviä valmisteita; ja

d)

kaikki fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävät säiliöt.

3.   Komissio vahvistaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen käytettävän merkinnän muodon.

8 artikla

Käytön valvonta

1.   Rikkiheksafluoridin tai siitä tehtyjen valmisteiden käyttö magnesiumin painevalussa kielletään 1 päivästä tammikuuta 2008 alkaen lukuun ottamatta valua, jossa rikkiheksafluoridia käytetään alle 850 kilogrammaa vuodessa.

2.   Rikkiheksafluoridin tai siitä tehtyjen valmisteiden käyttö ajoneuvojen renkaiden täyttämiseen kielletään … (20) alkaen.

9 artikla

Markkinoille saattaminen

1.   Liitteessä II lueteltujen tuotteiden ja laitteiden, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu fluorattuihin kasvihuonekaasuihin, markkinoille saattaminen kielletään kyseisen liitteen mukaisesti.

2.   Tuotteisiin ja laitteisiin, joiden osoitetaan olevan valmistettu ennen vastaavaa markkinoille saattamista koskevaa kieltoa, ei sovelleta 1 kohtaa.

10 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen sen perusteella, miten fluorattujen kasvihuonekaasujen vuotojen estäminen tai tällaisten kaasujen korvaaminen on edistynyt muihin kuin moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetussa neuvoston direktiivissä 70/156/ETY (23) tarkoitettuihin moottoriajoneuvoihin asennetuissa ilmastointijärjestelmissä sekä liikennevälineiden jäähdytysjärjestelmissä, ja julkaisee kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007. Komissio esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia, myös siltä osin kuin on kyse 3 artiklan säännösten soveltamisesta muihin kuin direktiivissä 70/156/ETY tarkoitettuihin moottoriajoneuvoihin asennettuihin ilmastointijärjestelmiin sekä liikennevälineiden jäähdytysjärjestelmiin.

2.   Komissio julkaisee viimeistään … (24) kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta saaduista kokemuksista. Kertomuksessa on erityisesti

a)

arvioitava asiaankuuluvien säännösten vaikutuksia fluorattujen kasvihuonekaasujen todellisiin ja arvioituihin päästöihin ja tarkasteltava kyseisten säännösten kustannustehokkuutta;

b)

arvioitava IPCC:n tulevien arviointikertomusten pohjalta, olisiko liitteeseen I syytä lisätä muita fluorattuja kasvihuonekaasuja;

c)

arvioitava jäsenvaltioiden 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustamia koulutus- ja pätevöintiohjelmia;

d)

arvioitava, onko tarpeen määrittää Euroopan yhteisön normeja, jotka liittyvät eri tuotteista ja laitteista lähtöisin olevien fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen valvontaan, erityisesti solumuovin osalta, mukaan luettuina tuotteiden ja laitteiden suunnittelua koskevat tekniset vaatimukset;

e)

arvioitava haltijoiden 3 artiklan mukaisesti suorittamien vuotojen estämistoimenpiteiden tehokkuus ja se, voidaanko järjestelmille vahvistaa enimmäisvuotonopeudet;

f)

arvioitava ja, jos se on tarpeen, ehdotettava muutettavaksi 6 artiklan 1 kohdassa esitettyjä tietojen ilmoittamista koskevia vaatimuksia, erityisesti yhden tonnin määrällistä rajaa, tietojen ilmoittamista koskevien kyseisten vaatimusten käytännön sovellettavuuden parantamiseksi;

g)

arvioitava, onko tarpeen laatia ja levittää tiedotteita parhaista käytettävissä olevista tekniikoista ja parhaista ympäristöä koskevista toimintatavoista, jotka koskevat fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisemistä ja minimointia;

h)

oltava myös tiivistelmä tekniikan kehityksestä sekä yhteisössä että kansainvälisesti erityisesti solumuovien osalta saaduista kokemuksista, ympäristövaatimuksista ja mahdollisista vaikutuksista sisämarkkinoiden toimintaan;

i)

arvioitava, onko rikkiheksafluoridin korvaaminen hiekkavalussa, kestomuottivalussa ja korkeapainevalussa teknisesti toteutettavissa ja kustannustehokasta, ja tarvittaessa ehdotettava 8 artiklan 1 kohdan tarkistamista 1 päivään tammikuuta 2009 mennessä; siinä on myös tarkasteltava uudelleen 8 artiklan 1 kohdassa olevaa poikkeusta 1 päivään tammikuuta 2010 mennessä käytettävissä olevien vaihtoehtojen lisätarkastelun pohjalta;

j)

arvioitava, onko muiden fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden lisääminen liitteeseen II teknisesti toteutettavissa ja kustannustehokasta, sekä tarvittaessa tehtävä ehdotuksia liitteen II muuttamiseksi lisäämällä siihen tällaisia muita tuotteita ja laitteita;

k)

arvioitava, olisiko fluorattujen kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta koskevia yhteisön säännöksiä muutettava; mahdollisissa muutoksissa olisi otettava huomioon tekninen ja tieteellinen kehitys sekä tarve noudattaa teollisuuden tuotesuunnittelun aikatauluja.

3.   Komissio esittää tarvittaessa tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten tarkistamista koskevia aiheellisia ehdotuksia.

11 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 2037/2000 18 artiklalla perustettu komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

12 artikla

Seuraamukset

1.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava seuraamuksia koskevat säännöt komissiolle tiedoksi viimeistään … (25), minkä lisäksi niiden on viipymättä annettava sille tiedoksi kaikki kyseisiin sääntöihin vaikuttavat myöhemmät muutokset.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kaksitoista kuukautta sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä … päivänä …kuuta ….

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

…

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

…

(1)  EUVL C 108, 30.4.2004, s. 62.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 31. maaliskuuta 2004 (EUVL C 103 E, 29.4.2004, s. 600), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 21. kesäkuuta 2005, ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1600/2002/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2002, kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1).

(4)  EYVL L 33, 7.2.1994, s. 11.

(5)  EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1.

(6)  EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s.1).

(7)  EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(8)  EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä 2002/525/EY (EYVL L 170, 29.6.2002, s. 81).

(9)  EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston päätöksellä 2004/486/EY (EUVL L 162, 30.4.2004, s. 114).

(10)  Ks. tämän virallisen lehden s. … (Viite samanaikaisesti julkaistavaan tähän asetukseen liittyvään direktiiviin).

(11)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(12)  EYVL L 244, 29.9.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2077/2004 (EUVL L 359, 4.12.2004, s. 28).

(13)  IPCC Third Assessment Climate Change 2001. Ilmastonmuutosta koskeva IPCC:n kertomus (http://www.ipcc.ch/pub/reports.htm).

(14)  Valmisteissa olevien muiden kuin fluorattujen kasvihuonekaasujen GWP-arvojen laskennassa sovelletaan IPCC:n ensimmäisessä arviointikertomuksessa julkaistuja arvoja, katso: Climate Change, The IPCC Scientific Assessment, J.T. Houghton, G.J. Jenkins, J.J. Ephraums (ed.), Cambridge University Press, Cambridge (UK) 1990.

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/48/EY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1994, tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta kolmannentoista kerran (EYVL L 331, 21.12.1994, s. 7).

(16)  Tämän asetuksen voimaantulopäivä.

(17)  Tämän asetuksen voimaantulopäivä.

(18)  Yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(19)  Kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(20)  Tämän asetuksen voimaantulopäivä.

(21)  Neuvoston direktiivi 67/548/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1967, vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL 196, 16.8.1967, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/73/EY (EUVL L 152, 30.4.2004, s. 1).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY, annettu 31 päivänä toukokuuta 1999, vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 2004/66/EY (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 35).

(23)  EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/104/EY (EUVL L 337, 13.11.2004, s. 13).

(24)  Neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(25)  Yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

LIITE I

1 OSA

2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut fluoratut kasvihuonekaasut

Fluorattu kasvihuonekaasu

Kemiallinen kaava

GWP-arvo

Rikkiheksafluoridi

SF6

22 200

Fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet)

HFC-23

CHF3

12 000

HFC-32

CH2F2

550

HFC-41

CH3F

97

HFC-43-10mee

C5H2F10

1 500

HFC-125

C2HF5

3 400

HFC-134

C2H2F4

1 100

HFC-134a

CH2FCF3

1 300

HFC-152a

C2H4F2

120

HFC-143

C2H3F3

330

HFC-143a

C2H3F3

4 300

HFC-227ea

C3HF7

3 500

HFC-236cb

CH2FCF2CF3

1 300

HFC-236ea

CHF2CHFCF3

1 200

HFC-236fa

C3H2F6

9 400

HFC-245ca

C3H3F5

640

HFC-245fa

CHF2CH2CF3

950

HFC-365mfc

CF3CH2CF2CH3

890

Perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet)

Perfluorimetaani

CF4

5 700

Perfluorietaani

C2F6

11 900

Perfluoripropaani

C3F8

8 600

Perfluoributaani

C4F10

8 600

Perfluoripentaani

C5F12

8 900

Perfluoriheksaani

C6F14

9 000

Perfluorisyklobutaani

c-C4F8

10 000

2 OSA

Valmisteen kokonaislämmitysvaikutuksen (GWP) laskentakaava

Valmisteen GWP on painotettu keskiarvo, joka saadaan kertomalla eri aineiden painon osuus niiden GWP-arvoilla.

Σ (aine X % × GWP) + (aine Y % × GWP) + … (aine N % × GWP)

jossa % on painon osuus, jossa sallitaan +/- 1 prosentin poikkeama.

Esimerkki: Kaavaa sovelletaan teoreettiseen kaasuseokseen, joka koostuu seuraavista aineista: 23 % HFC-32, 25 % HFC-125 ja 52 % HFC-134a;

Σ (23 % × 550) + (25 % × 3 400) + (52 % × 1 300)

Image Kokonaislämmitysvaikutus = 1 652,5

LIITE II

Markkinoille saattaminen kielletään 9 artiklan mukaisesti

Fluoratut kasvihuonekaasut

Tuotteet ja laitteet

Käytön kieltämispäivä

Fluoratut kasvihuonekaasut

Kertaalleen täytettävät säiliöt

Asetuksen voimaantulopäivä

Fluorihiilivedyt ja perfluorihiilivedyt

Kylmäaineita sisältävät ei-suljetut suorahaihdutusjärjestelmät

Asetuksen voimaantulopäivä

Perfluorihiilivedyt

Palontorjuntalaitteistot ja palosammuttimet

Asetuksen voimaantulopäivä

Fluoratut kasvihuonekaasut

Kotitalouskäyttöön tarkoitetut ikkunalasit

Asetuksen voimaantulopäivä

Fluoratut kasvihuonekaasut

Muut ikkunat

Vuoden kuluttua asetuksen voimaantulopäivästä

Fluoratut kasvihuonekaasut

Jalkineet

1. heinäkuuta 2006

Fluoratut kasvihuonekaasut

Renkaat

Asetuksen voimaantulopäivä

Fluoratut kasvihuonekaasut

Yksikomponenttiset saumaeristeet, paitsi jos näiden aineiden on täytettävä kansalliset turvallisuusvaatimukset

Vuoden kuluttua asetuksen voimaantulopäivästä

Fluorihiilivedyt

Pilailu- ja koristeluaerosolit

Kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulopäivästä

NEUVOSTON PERUSTELUT

I   JOHDANTO

1.

Komissio esitti neuvostolle 11. elokuuta 2003 ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista.

2.

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa 31. maaliskuuta 2004 (ensimmäinen käsittely).

Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 28. tammikuuta 2004.

3.

Neuvosto vahvisti yhteisen kantansa 21. kesäkuuta 2005 perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti.

II   TAVOITE

Komission ehdotuksen tavoitteina oli

—

edistää merkittävästi EY:lle Kioton pöytäkirjassa asetetun tavoitteen saavuttamista ja myöhemmässä vaiheessa vielä suurempia vähennyksiä ottamalla käyttöön kustannustehokkaita valvonta- ja päästönvähentämistoimia ja kannustamalla vastuullisempaan fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöön yleensä ja erityisesti ympäristön kannalta haitallisimpien kaasujen (niiden, joilla on suuri lämmitysvaikutus) osalta, sekä

—

estää sisämarkkinoiden vääristyminen, johon erilaiset käytössä olevat tai suunnitellut kansalliset toimenpiteet voisivat johtaa, kun jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan EY:n taakanjakosopimuksen (1) mukaisten velvoitteiden täyttämisen EY:lle Kioton pöytäkirjassa asetetun vähennystavoitteen saavuttamiseksi. Ehdotuksessa kielletään kaasujen tietyt käyttötavat sekä eräiden näitä kaasuja sisältävien käyttösovellusten markkinoille saattaminen.

III   YHTEISEN KANNAN ERITTELY

1.   Yleistä

Yhteisessä kannassa on otettu huomioon noin kaksi kolmasosaa Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä ehdottamista tarkistuksista. Neuvosto katsoo, että yhteinen kanta on komission alkuperäisen ehdotuksen tavoitteiden mukainen, vaikka ehdotetusta lähestymistavasta onkin poikettu (ks. 3 kohta), ja panee merkille, että myös komissio kannattaa yhteistä kantaa sen nykyisessä muodossa.

2.   Euroopan parlamentin tarkistukset

Täysistuntoäänestyksessä 31. maaliskuuta 2004 EP hyväksyi ehdotukseen 81 tarkistusta.

a)

54 näistä on otettu huomioon neuvoston yhteisessä kannassa joko sanatarkasti, osittain tai niiden sisällön osalta, 44 asetuksessa ja 10 direktiivissä; ja

b)

27:ää tarkistusta ei ole otettu huomioon.

Hyväksytyt tarkistukset on lueteltu siinä järjestyksessä, jossa ne on otettu huomioon yhteisen kannan kahdessa osassa, ensin asetuksessa ja sitten direktiivissä:

Asetus:

Tarkistus 3: Hyväksytty johdanto-osan 4 kappaleessa; tämä sanan ”kasvihuone-” lisääminen on hyväksytty koko tekstissä.

Tarkistus 8: Hyväksytty sisällön osalta. 1 artiklan alkuperäinen ensimmäinen kohta on muotoiltu uudestaan kahdeksi kohdaksi, jotka nyt sisältävät tämän tarkistuksen sisällön.

Tarkistus 10: Hyväksytty valtaosin 2 artiklan g alakohdassa; yhteiseen kantaan ei sisällytetty itse kaasujen markkinoille saattamista; ajoneuvoihin liittyvää osaa ei sisällytetty, koska neuvosto ehdottaa tämän osan käsittelemistä erillisessä ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevassa direktiivissä.

Tarkistus 12: Hyväksytty osittain 2 artiklan n alakohdassa; neuvosto ei pitänyt tarpeellisena tarkennusta ”huollon tai käytöstä poistamisen aikana” vaan piti ajankohdan avoimena.

Tarkistus 13: Neuvosto oli samaa mieltä siitä, että hävittäminen olisi määriteltävä, mutta se ei käyttänyt EP:n ehdottamaa tekstiä; sen sijaan yhteiseen kantaan sisällytettiin sama hävittämisen vakiomääritelmä, jota on käytetty otsonikerrosta koskevissa raporteissa, ks. 2 artiklan q alakohta.

Tarkistukset 15, 16 ja 17: Hyväksytty osittain 2 artiklan b, c ja a alakohdassa; neuvosto ei pitänyt viimeistä lausetta tarpeellisena, joten se jätettiin yhteisessä kannassa kaikista kohdista pois.

Tarkistus 18: Hyväksytty sisällön osalta 2 artiklan d alakohdassa.

Tarkistus 23: Hyväksytty sisällön osalta 3 artiklan 1 kohdassa; sen jälkeen kun oli pitkään keskustelu sanoista ”käyttäjä” ja ”omistaja”, neuvosto päätti käyttää sanaa ”haltija”, mutta on syytä huomata, että 2 artiklan f alakohdan mukaisen määritelmän rajoissa jäsenvaltio voi määritellyissä tapauksissa määrätä omistajan vastaamaan haltijan roolista.

Tarkistus 107: Hyväksytty osittain; tämän tarkistuksen sisältö on otettu huomioon 3 artiklan 2 kohdassa, lukuun ottamatta laitteiston tarkastamista asentamisen jälkeen, ks. hylätty tarkistus 24.

Tarkistukset 26, 27 ja 28: Hyväksytty 3 artiklan 2 kohdassa, lukuun ottamatta tarkistuksen 26 alkuosaa, jota ei pidetty tarpeellisena.

Tarkistus 29: Hyväksytty 3 artiklan 2 kohdassa; tätä tarkistusta on sovellettu myös yhteisen kannan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin käyttösovelluksiin.

Tarkistus 30: Hyväksytty osittain 3 artiklan 4 kohdassa; tarkastustiheys voidaan puolittaa vuotojen havaitsemisjärjestelmän käyttöönottamisen perusteella.

Tarkistus 31: Hyväksytty 3 artiklan 5 kohdassa.

Tarkistukset 110 ja 32: Hyväksytty osittain 3 artiklan 4 kohdassa, ks. tarkistus 30.

Tarkistus 33: Hyväksytty osittain 3 artiklan 3 kohdassa; ”yhtä piiriä” koskeva osa hylättiin (ks. tarkistus 26) ja loppuosa hylättiin, koska yhteisessä kannassa käytetään ilmaisua ”asianmukainen” vuotojen havaitsemisjärjestelmä.

Tarkistus 34: Hyväksytty 3 artiklan 6 kohdassa (ks. tarkistus 23).

Tarkistus 35: Hyväksytty 3 artiklan 1 kohdassa.

Tarkistus 39: Hyväksytty 4 artiklan 4 kohdassa; neuvosto oli kuitenkin sitä mieltä, että käytännössä on parempi sanoa ”ennen” lopullista käytöstä poistamista kuin lopullisen käytöstä poistamisen ”aikana”.

Tarkistukset 41 ja 42 sekä 43 ja 44 osittain: 5 artiklaa on muutettu merkittävästi: 1, 2 ja 3 kohtaan on sisällytetty tarkistusten 41 ja 42 sisältö pääosin sekä osia tarkistuksista 43 ja 44.

Tarkistukset 46, 47, 48 osittain ja 50: Hyväksytty 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa.

Tarkistukset 52, 53 osittain, 54 sisällön osalta ja 55: Hyväksytty 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa.

Tarkistukset 59 ja 60: Hyväksytty 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa.

Tarkistukset 62 ja 63: Hyväksytty sisällön osalta 6 artiklan 4 kohdassa.

Tarkistus 78: Hyväksytty sisällön osalta yhteisen kannan uudessa 6 b artiklassa ”Merkitseminen”.

Tarkistus 65: Hyväksytty 7 artiklassa.

Tarkistus 67: Hyväksytty melkein sanatarkasti 8 artiklan 1 kohdassa.

Tarkistus 79: Hyväksytty osittain; 9 artiklan 1 kohta sisältää sanan ”kasvihuone-” mutta siitä ei ole poistettu sanaa ”liikennevälineiden”.

Tarkistus 105: Hyväksytty poisto 11 artiklassa.

Direktiivi:

Tarkistus 6: Hyväksytty sisältö johdanto-osan 4 kappaleessa.

Tarkistukset 85 ja 96: Hyväksytty.

Tarkistus 111: Hyväksytty sisällön osalta 5 artiklan 2 kohdassa; kuitenkin niin, että päivämäärä on liitetty vuodon havaitsemiseen käytetyn yhdenmukaistetun testin hyväksymispäivään ja raja-arvot on määritelty yhteisessä kannassa.

Tarkistus 71: Hyväksytty 7 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa.

Tarkistus 112: Hyväksytty osittain 5 artiklan 4 kohdassa; kuitenkin niin, että yhteisessä kannassa käytetty GWP-arvo on 150 eikä 50.

Tarkistus 73: Hyväksytty osittain 5 artiklan 5 kohdassa; kuitenkin niin, että yhteisessä kannassa päivämäärä on 1.1.2017 eikä 1.1.2014 ja GWP-arvo 150 eikä 50.

Tarkistus 76: Hyväksytty kiintiöjärjestelmän poisto.

Tarkistus 86: Hyväksytty sisällön osalta; 8 artiklan 1 kohdan mukaisessa kertomuksessa, joka annetaan viiden eikä kahden vuoden kuluttua voimaantulosta, on arvioitava sitä, onko säännöksiä muutettava ottaen huomioon tekninen ja tieteellinen kehitys sekä tarve noudattaa teollisuuden tuotesuunnittelun aikatauluja.

Tarkistus 82: Otettu pääosin huomioon 8 artiklassa.

Hylätyt 27 tarkistusta on lueteltu siinä järjestyksessä, jossa ne liittyvät komission ehdotukseen; lisäksi on esitetty hylkäämisen perusteet.

Tarkistus 2: Eräät yhteisessä kannassa säädetyistä toimenpiteistä on tehtävä 95 artiklan perusteella, minkä vuoksi jäsenvaltiot eivät voi pitää voimassa tiettyjä kansallisia toimenpiteitä.

Tarkistus 4: Näiden kaasujen käyttöä on rajoitettu 7 artiklassa säädettyjen kieltojen mukaisesti komission toteuttaman yksityiskohtaisen kuulemisen perusteella; käyttökieltoja arvioidaan uudelleen 9 artiklan 2 kohdan i alakohdan nojalla vuonna 2009 ja 2010, ja markkinoille saattamista koskevien kieltojen mahdollista jatkamista arvioidaan 9 artiklan 2 kohdan j alakohdan nojalla toteutettavan yleisen uudelleentarkastelun yhteydessä.

Tarkistukset 5 ja 7: Komission ehdottamaa johdanto-osan 7 kappaletta ja EP:n ehdottamaa johdanto-osan 9 a kappaletta ei ole sisällytetty yhteiseen kantaan, koska neuvosto ei pitänyt tarpeellisena selittää näitä vaatimuksia; sen sijaan mukaan on otettu yleisempiä johdanto-osan kappaleita, joissa selitetään, mitkä asetuksen osat perustuvat 175 artiklaan ja mitkä 95 artiklaan.

Tarkistus 9: Neuvosto ei pitänyt tarpeellisena määritellä tuottajaa.

Tarkistus 11: Neuvosto halusi säilyttää sanan ”säiliö” eikä muuttanut sitä ”kuljetusastiaksi”, mutta lisäsi komission ehdottamaan määritelmään sanan ”pääasiallisesti”.

Tarkistus 108: Neuvoston mielestä ei ole tarpeen lisätä määritelmään GWP-arvoa 50, koska se käy ilmi artikloista.

Tarkistus 20: Sen jälkeen kun asiasta oli keskusteltu pitkään, neuvosto päätti säilyttää komission ehdotuksen mukaisesti ”uudenlaiset aerosolit”, koska sen mielestä muista aerosoleista ei ole riittävästi tutkimus- ja kuulemisaineistoa.

Tarkistus 21: Neuvoston mielestä ei ollut tarpeen sisällyttää tekstiin pieniä tuottajia koskevia erityissäännöksiä.

Tarkistus 22: Neuvoston mielestä tämä oli liian yleistä; sisältö on otettu huomioon 3 artiklan 1 kohdassa.

Tarkistus 24: Neuvosto katsoi, että tämä on jo normaali menettely; tämän artiklan tarkoituksena on varmistaa, ettei vuotoja ilmene siinä vaiheessa, kun laitteisto on jo käytössä.

Tarkistus 25: Keskusteltuaan asiasta yksityiskohtaisesti neuvosto katsoi, ettei ole tarkoituksenmukaista laajentaa tätä velvoitetta koskemaan liikkuvia laitteita tässä vaiheessa; asiaa tarkastellaan kuitenkin uudelleen 31.12.2007 mennessä (ks. 9 artiklan 1 kohta).

Tarkistus 36: Neuvosto ei pitänyt tätä rekisteröintivaatimusta tarpeellisena.

Tarkistus 40: Neuvosto ei pitänyt tätä rekisteröintivaatimusta tarpeellisena.

Tarkistus 49: Otettu huomioon 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa.

Tarkistukset 57 ja 61: Neuvosto ei usko, että näitä vaatimuksia voitaisiin käytännössä täyttää.

Tarkistus 64: Yhteisessä kannassa säädetään 1 kohdan käyttökieltoa koskevasta poikkeuksesta; asiaa on kuitenkin tarkoitus tarkastella uudelleen 1.1.2010 mennessä (ks. 9 artiklan 2 kohdan i alakohta).

Tarkistukset 69, 74, 75 ja 77: Neuvosto ei halunnut sisällyttää yhteisen kannan tekstiin verokannustimia.

Tarkistus 80: Neuvosto piti tätä liian laaja-alaisena; uudelleentarkastelua koskevaan 9 artiklaan lisättiin kuitenkin i ja j alakohta, joissa käsitellään osa tämän tarkistuksen aiheista.

Tarkistus 81: Neuvoston mielestä tämä asia on jo otettu huomioon yleistä uudelleentarkastelua koskevissa kohdissa, ks. 9 artiklan 2 kohdan a, g ja h alakohta.

Tarkistus 104: Keskusteltuaan asiasta pitkään neuvosto sopi, että käytetään otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan asetuksen mukaista komiteaa; kuitenkin niin, että noudatetaan sääntelymenettelyä eikä hallintomenettelyä, ks. 10 artikla.

Tarkistus 83: Erillistä komiteaa ei pidetty tarpeellisena.

Tarkistus 84: Ajoneuvojen ilmastointijärjestelmää koskeva uusi tyyppihyväksyntädirektiivi tarkoittaa sitä, ettei tämä teksti enää ole yhteisen kannan liitteessä II; aerosolien osalta neuvosto päätti säilyttää komission ehdotuksen mukaisesti ”uudenlaiset aerosolit”, ks. tarkistus 20.

3.   Tärkeimmät neuvoston tekemät uudistukset

—

Ajoneuvojen ilmastointilaitteet:

1.

Kiintiöjärjestelmä

Neuvosto hyväksyi EP:n tarkistukset, koska se katsoi, ettei ehdotettu kiintiöjärjestelmä olisi ollut kaikkein käytännöllisin keino vähentää näiden järjestelmien päästöjä, ja päätti, että uusissa järjestelmissä jäähdytysaine on korvattava ympäristön kannalta vähemmän haitallisella aineella (eli kaasulla, jonka GWP-arvo on huomattavasti pienempi). Näin ollen kiintiöjärjestelmä on poistettu.

2.

Tyyppihyväksyntädirektiivi

Neuvosto pani merkille, että EP kaavaili etenkin tarkistuksissa 82 ja 112 direktiivin 70/156/ETY mukaisen EY:n tyyppihyväksyntäjärjestelmän käyttämistä sen valvomiseksi, että ajoneuvoissa olisi ympäristöystävälliset ilmastointijärjestelmät.

Neuvosto on samaa mieltä EP:n tavoitteesta, minkä vuoksi se on laatinut ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan direktiivin kantadirektiivin 70/156/ETY pohjalta.

—

Asetuksen oikeusperusta

Päätettyään siirtää ajoneuvojen ilmastointijärjestelmää koskevan osuuden erilliseen direktiiviin neuvosto pohti tarkkaan asetuksen loppuosuuden oikeaa oikeusperustaa, ja — kuten yhteisestä kannasta käy ilmi — päätti, että kaksi oikeusperustaa olisi tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Tämä tarkoittaa sitä, että asetus perustuu 175 artiklan 1 kohtaan. Käyttökieltoja, markkinoille saattamista koskevia kieltoja ja merkitsemistä koskevat artiklat perustuvat kuitenkin perustamissopimuksen 95 artiklaan. Fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien tuotteiden erityismerkintää koskeva artikla on neuvoston tekemä lisäys, ja se näyttäisi jossain määrin vastaavan kuluttajille tiedottamista koskevaa EP:n tarkistusta.

IV   PÄÄTELMÄT

Vaikka neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, se katsoo, että yhteinen kanta vastaa suurelta osin Euroopan parlamentin ilmaisemia huolenaiheita.

Ajoneuvojen ilmastointilaitteita koskevien näkökohtien osalta yhteisen kannan muotoilu on uusi. Kuitenkin sekä Euroopan parlamentin että neuvoston tavoitteena oli löytää ehdotettua kiintiöjärjestelmää toimivampi ratkaisu tyyppihyväksyntälainsäädännön pohjalta. On syytä korostaa, että vaikka yhteinen kanta koostuu kahdesta osasta — asetuksesta ja direktiivistä — neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että edelleen on olemassa vain yksi ehdotus.

(1)  Neuvoston päätös 2002/358/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti.