17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/103

1.1

Komissio esitti maaliskuussa 2005 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi (1) kuudennen arvonlisäverodirektiivin (77/388/ETY) muuttamisesta, jotta yksinkertaistettaisiin arvonlisäveron kantamista sekä estettäisiin veropetoksia ja veronkiertoa.

1.2

Kuudennen arvonlisäverodirektiivin 27 artiklan perusteella neuvosto voi komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltioille luvan ottaa käyttöön kyseisestä direktiivistä poikkeavia erityistoimenpiteitä veronkannon yksinkertaistamiseksi tai veronkierron estämiseksi. Kyseistä säännöstä on sovellettu hyvin usein, ja tällä hetkellä jäsenvaltiot soveltavat yli 140 poikkeuslupaa. Komissio arvioi, että poikkeuslupia myönnetään lähitulevaisuudessa lisää uusien jäsenvaltioiden vuoksi.

2.1

Komissio on ryhtynyt karsimaan erityispoikkeuksia osana strategiaa, jolla pyritään parantamaan arvonlisäverojärjestelmän toimintaa sisämarkkinoilla (2). Monet poikkeusluvista ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ja niitä on käytetty useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Neuvosto tutkii kuitenkin jokaisen erityispoikkeusta koskevan hakemuksen erikseen, ja prosessi on näin ollen hyvin hidas. Komission asiakirjassa ehdotetaankin, että usein käytetyt poikkeusluvat saatettaisiin kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön muuttamalla kuudetta arvonlisäverodirektiiviä.

2.2

Komission asiakirjassa ehdotetaan seuraavien toimenpiteiden sisällyttämistä kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin:

2.3

Verovelvollisryhmien ja toimivien yritysten siirtojen suhteen komissio käyttää tilaisuutta vahvistaa jäsenvaltioiden toimivaltaa aloilla, joilla veropetokset ja veronkierto ovat mahdollisia. Komissio antaa ehdotuksessaan jäsenvaltioille mahdollisuuden varmistaa, että säännösten soveltaminen johtaa oikeudenmukaiseen lopputulokseen, josta ei ole asianosaisille perusteetonta hyötyä tai haittaa.

2.4

Sijoituskulta, jota säilytetään esimerkiksi harkkoina tai levyinä, on vapautettu arvonlisäverosta. Jos kulta myydään muodossa, jossa sitä ei enää voida pitää sijoituskultana (jos siitä esimerkiksi valmistetaan koruja), siitä on suoritettava arvonlisävero. Jos raaka-aineena käytetään asiakkaan omaa sijoituskultaa, vain palvelusta suoritetaan arvonlisävero. Kullasta itsestään ei suoriteta arvonlisäveroa, vaikka sitä ei enää pidetä sijoituskultana eikä se siten enää ole oikeutettu verovapautukseen. Kyseessä on lain väärinkäyttö, jota useilla nykyisillä poikkeuksilla yritetään torjua. Komissio ehdottaakin valinnaista säännöstä, joka antaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden säätää, että tuotteeseen sisältyvästä kullasta tulee myös suorittaa arvonlisävero sen käyvän arvon perusteella.

2.5

Veropetosten ja veronkierron torjumiseksi komission ehdotuksessa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus määrittää uudelleen luovutusten ja suoritusten arvo, mikäli asianmukaiset vaatimukset täyttyvät. Uudelleenmääritys voidaan tehdä vain kolmessa tarkkaan määritellyssä tilanteessa ja vain, jos osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa. Säännöksen soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määriteltävä etuyhteys direktiivissä mainittujen tietyntyyppisten liiketoimien perusteella. Ehdotuksessa edellytetään, että uudelleenmääritys tehdään käyvän arvon perusteella. Käyvällä arvolla tarkoitetaan täyttä hintaa, jonka asiakas joutuisi maksamaan tavaroista tai palveluista liiketoimen suoritushetkellä ja terveen kilpailun vallitessa siinä kaupan portaassa, jossa liiketoimi suoritetaan. Ehdotetussa direktiivissä säädetään nimenomaan, että elleivät markkinaolosuhteet muuhun oikeuta, käyvän arvon on vastattava vähintään luovuttajalle tai suorittajalle liiketoimesta aiheutuvia kustannuksia.

2.6

Komissio tarkentaa, että kuudennen arvonlisäverodirektiivin 20 artiklassa annettuja säännöksiä tuotantopanoksista maksetun arvonlisäveron vähennysten oikaisemisesta investointitavaroiden osalta voidaan soveltaa myös palveluihin, jotka ovat luonteeltaan investointitavaran kaltaisia ja joita kohdellaan omaisuuseränä, jolla on aktivoitu kirjanpitoarvo.

2.7

Samalla komissio laajentaa valinnaisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttöä tiettyihin verovelvollisille tapahtuneisiin tavaraluovutuksiin tai palvelusuorituksiin sellaisilla talouden aloilla, jotka ovat osoittautuneet jäsenvaltioille vaikeiksi valvoa. Kyseisen mekanismin soveltaminen siirtää veronmaksuvelvollisuuden suorituksen vastaanottajalle. Uusi säännös koskee direktiiviehdotuksen 13 artiklan B jakson g ja h alakohdassa tarkoitettuja rakennuksiin liittyviä palveluja, rakennuspalveluihin liittyvän henkilöstön toimittamista sekä maaomaisuuden ja rakennusten luovutusta, jos luovuttaja on valinnut liiketoimen osalta verotuksen kyseisen artiklan C jakson b alakohdan mukaisesti, sekä jätteen, romun ja kierrätysmateriaalin toimituksia ja eräitä käsittelypalveluja. Jäsenvaltiot voivat myös soveltaa käännetyn verovelvollisuuden mekanismia erityistapauksissa, joissa luovuttaja on taloudellisissa vaikeuksissa eikä pysty vastaamaan veloistaan eikä verovelvollisuuksistaan. Jos jäsenvaltiot haluavat soveltaa käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, asiasta on kuultava arvonlisäverokomiteaa.

2.8

Komission mukaan kuudennen arvonlisäverodirektiivin 27 artiklan nojalla on tehty kymmenen päätöstä, jotka kuuluisivat ehdotetun direktiivin piiriin ja jotka se kumoaisi. Komissio toteaa, että ehdotettu direktiivi koskisi lisäksi seitsemää päätöstä, joita ei tarvitsisi kumota.

3.1

ETSK kannattaa arvonlisäverojärjestelmän yksinkertaistamista sisämarkkinoilla komission tiedonannossa KOM(2000) 348 lopullinen esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti.

3.2

ETSK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että kuudennen arvonlisäverodirektiivin säännöksiin tehtyjen erityispoikkeusten määrää tulisi karsia, sillä poikkeuslupien vuoksi rajatylittävää kauppaa harjoittavien on vaikea ymmärtää verojärjestelmää. ETSK kannattaa sitä, että eräät usein käytetyt poikkeusluvat saatettaisiin kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön muuttamalla ja laajentamalla kuudetta arvonlisäverodirektiiviä.

3.3

ETSK katsoo, että jos kyseisiä kuudennen arvonlisäverodirektiivin muutoksia ja lisäyksiä sovelletaan oikein jäsenvaltioissa, niiden avulla voidaan torjua tehokkaasti veropetoksia ja veronkiertoa.

3.4

ETSK kannattaa komission ehdotuksia, jotka koskevat verovelvollisryhmiä, toimivien yritysten siirtoja sekä esimerkiksi korujen valmistukseen käytetyn sijoituskullan verotusta. Komitea pitää ehdotuksia järkevänä ratkaisuna aiempiin puutteisiin.

3.5

ETSK panee merkille, että muutamissa tapauksissa, joissa epäillään liiketoimien yli- tai aliarvostukseen perustuvaa veropetosta, veron perusteena tulisi pitää käypää arvoa. Käytännössä saattaa kuitenkin olla vaikeaa määritellä liiketoimen arvon ja käyvän arvon välinen merkittävä ero, sillä osapuolten arvioon perustuvaa käypää arvoa sen paremmin kuin arvon merkittävää eroakaan ei ole määritelty selkeästi. ETSK on huolissaan siitä, että selkeyden puute saattaa aiheuttaa yrityksissä epävarmuutta. Kyseistä välinettä tulisikin soveltaa jäsenvaltioiden lainsäädännössä vain, jos sekä käypä arvo että arvon merkittävä ero määritellään selkeästi.

3.6

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että on tehtävä selväksi, että säännöksiä tuotantopanoksista maksetun arvonlisäveron vähennysten oikaisemisesta investointitavaroiden osalta voidaan soveltaa myös palveluihin, jotka ovat luonteeltaan investointitavaran kaltaisia.

3.7

ETSK pitää käännetyn verovelvollisuuden mekanismia välttämättömänä välineenä veropetosten ja veronkierron ehkäisemiseksi. Mekanismi on erityisen soveltuva tapauksissa, joissa luovuttaja on taloudellisissa vaikeuksissa ja joissa epäillään vahvasti luovuttajan kykyä hoitaa verovelvoitteitaan. Käytännön kokemukset käännetyn verovelvollisuuden mekanismista saattavat tuoda esiin muita aloja, joissa sen valinnaista soveltamista voitaisiin harkita.

4.1

Ehdotus neuvoston direktiiviksi on toteutuskelpoinen. Lisäksi se vastaa komission tavoitetta — johon se sitoutui 7. kesäkuuta 2000 antamassaan tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille — karsia kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin perustuvia ja voimassa olevia monia poikkeuslupia. ETSK korostaa kuitenkin, että yhteisen arvonlisäverojärjestelmän yksinkertaistamista ja tehostamista ajatellen paljon hyödyllisempää olisi arvonlisäveroa koskevan lainsäädännön nykyistä kattavampi tarkistaminen ja verosäännösten yhtenäistäminen.

4.2

Lisäksi tulisi painottaa, että EU:n lainsäädännön ja yleensä direktiivien turha monimutkaisuus estää niiden asianmukaisen, nopean ja tehokkaan täytäntöönpanon jäsenvaltioissa. Näin ollen, mikäli tässä käsiteltävä ehdotus pannaan jäsenvaltioissa täytäntöön asianmukaisesti ja riittävän nopeasti, se on askel oikeaan suuntaan. ETSK katsoo, että yhteisen arvonlisäverojärjestelmän yksinkertaistamista tulisi jatkaa.