3.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/16

1.1

Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta 31. päivänä maaliskuuta 2004 annetulla asetuksella (EY) N:o 724/2004 virastolle annettiin uusia tehtäviä öljyvahinkojen torjunnan alalla.

1.2

Käsillä olevassa ehdotuksessa vahvistetaan menettelyt, joiden mukaisesti yhteisö osallistuu meriturvallisuusviraston uusien tehtävien rahoitukseen seitsemän vuoden (2007–2013) ajalle jakautuvan monivuotisen sitoumuksen pohjalta. Komissio ehdottaa 154 miljoonan euron varaamista rahoituksen kattamiseksi kyseisen seitsemän vuoden jakson aikana.

1.3

Sen jälkeen, kun virastolle oli annettu kyseiset uudet tehtävät, viraston hallintoneuvosto hyväksyi lokakuussa 2004 öljyvahinkojen torjuntavalmiutta ja torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa yksilöidään toimet, jotka meriturvallisuusvirasto aikoo käynnistää mainitun asetuksen puitteissa ja joissa on kyse öljyvahinkojen torjunnasta siihen tarkoitettujen erikoisalusten avulla sekä torjuntavalmiudesta tehokkaiden torjuntatoimien toteuttamiseksi.

1.4

Meriturvallisuusvirasto on nimennyt operatiivisen avun tärkeimmiksi kohteiksi neljä aluetta, jotka ovat Itämeri, Englannin kanaalin läntiset sisääntuloväylät, Atlantin rannikko ja Välimeri (erityisesti Mustalta mereltä johtavan säiliöalusreitin varrella oleva alue). Virasto aikoo sijoittaa näille alueille vuokrattuja öljyntorjunta-aluksia, jotka ovat valmiita toimimaan yhden tai useamman jäsenvaltion sitä pyytäessä. Huomautettakoon, että viraston tehtävä alalla on täydentää (ei korvata) jäsenvaltioiden pilaantumisentorjuntamekanismeja. Lisäksi toimintasuunnitelmassa on varattu lisäkapasiteettia torjuntaan sellaisissa tapauksissa, joihin liittyy vaarallisia ja haitallisia aineita.

1.5

Vuonna 2004 muutetun asetuksen mukaan meriturvallisuusviraston on tarjottava jäsenvaltioille ja komissiolle pilaantumisentorjuntaa koskevaa teknistä ja tieteellistä tukea, joka voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: informaatio, yhteistyö ja koordinointi sekä operatiivinen apu.

1.6

Eniten taloudellisia investointeja vaatii operatiivinen apu, sillä toimintaohjelmaan sisältyy suunnitelma öljynkeräykseen käytettävien valmiusalusten verkoston sekä satelliittikuvapalvelukeskuksen perustamisesta. Sopimukset, joita meriturvallisuusvirasto tekee öljynkeräysavun antamisesta, kattavat kaikki toimet ja niiden taloudelliset vaikutukset öljyvahinkoa seuraavan intervention aloittamiseen asti. Kuluista, jotka aiheutuvat öljynkeräysalusten osallistumisesta interventioon, vastaa apua pyytänyt jäsenvaltio.

1.7

Koska nämä uudet tehtävät ovat pitkäaikaisia, komissio ehdottaa monivuotista budjettia, josta voidaan kattaa tarvittavat pitkäaikaiset investoinnit sekä varmistaa asianmukainen rahoitus ja siten vähentää menoja pitkäaikaisista sopimuksista neuvoteltaessa.

2.1

Lausunnossaan ehdotuksesta, jossa meriturvallisuusvirastolle annettiin lisätehtäviä pilaantumisentorjunnan alalla, (1) ETSK suhtautui myönteisesti komission ehdotukseen ja korosti viraston keskeistä roolia jäsenvaltioiden meriturvallisuutta parannettaessa. Komitea piti kuitenkin valitettavana, että useat jäsenvaltiot eivät olleet vieläkään varustautuneet riittävän hyvin voidakseen reagoida asianmukaisesti Erika- ja Prestige-öljytankkerionnettomuuksien kaltaisiin suuronnettomuuksiin.

2.2

Tietyltä osin toivomisen varaa on edelleenkin, saavutetusta edistyksestä huolimatta. Virasto esitteli toimintaohjelman ohessa yleiskatsauksen jäsenvaltioiden öljyntorjuntakapasiteetista. Katsauksessa todettiin, että torjuntakapasiteettia oli tietyillä alueilla täydennettävä lisäämällä öljynkeräysalusten ja -laitteiden määrää.

2.3

Kaikkien rannikkovaltioiden ei voida odottaa varustautuvan pysyvästi kaikella tarvittavalla laitteistolla selviytyäkseen yksin suurista merionnettomuuksista ja etenkään suurista öljyvahingoista. Nykyinen resurssien puute on kuitenkin johtanut ympäristövahinkoihin, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia.

2.4

ETSK tukee sen vuoksi ehdotusta myöntää meriturvallisuusvirastolle tarvittavat resurssit, joiden avulla täydennetään pyydettäessä pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevia jäsenvaltioiden menetelmiä. ETSK korostaa kuitenkin, että kyseisten resurssien tehtävä voi olla ainoastaan täydentävä. Niiden ei pidä missään olosuhteissa korvata sellaisia pilaantumisen ehkäisytoimenpiteitä, joista huolehtiminen kuuluu jäsenvaltioille.

2.5

ETSK painottaa erityisesti tarvetta luoda monivuotinen rahoitusohjelma kyseisten mekanismien rahoittamiseksi. Se on ainoa tapa varmistaa meriturvallisuusviraston alaa koskevan toiminnan johdonmukainen ohjelmointi ja optimoida resurssien käyttö tekemällä kestoltaan vähintään kolmivuotisia sopimuksia nopean toiminnan (2) torjunta-alusten hankkimiseksi.

2.6

ETSK toistaa edellä kohdassa 2.1 mainitussa lausunnossaan tekemänsä huomautuksen siitä, että vuokrattaessa aluksia edellä mainittuja tehtäviä varten on varmistettava, että kyseessä oleva(t) laivanvarustaja(t) noudattaa (noudattavat) asiaankuuluvia yhteisön ja kansainvälisen tason säädöksiä etenkin aluksen turvallisuuden sekä miehistön elin- ja työolojen osalta.

2.7

Viraston hyväksymässä toimintasuunnitelmassa painopisteet määritellään viraston käyttöön asetettavien niukkojen määrärahojen pohjalta, ja ETSK:ta huolestuttaakin, että myönnettävä rahoitus saattaa lopulta olla pienempi kuin ehdotetussa budjetissa on otettu tavoitteeksi, kun otetaan huomioon nykyiset vaikeudet päästä yhteisymmärrykseen unionin talousarviosta. Tämä saattaisi johtaa siihen, että tietyt toimenpiteet asetetaan muiden edelle tai että panostetaan tiettyjen alueiden kehitykseen toisten alueiden kustannuksella. ETSK ei katso voivansa kannattaa tällaista lähestymistapaa, sillä jäsenvaltioiden päätös antaa virastolle lisätehtäviä edellyttää, että virastolle taataan riittävä rahoitus, jotta se pystyy saavuttamaan tavoitteensa merien pilaantumisen ehkäisyn alalla. On olennaisen tärkeää, että merien pilaantumisen ehkäisy- ja torjuntatoiminnan merkitys huomioidaan myös yhteisön tasolla ja että sitä ei tarkastella pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

2.8

ETSK:ta huolestuttavat eräiden jäsenvaltioiden viivästykset tiettyjen jo hyväksyttyjen, merien pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanossa, erityisesti viivästykset hätä- ja suojelualueiden nimeämisessä, vastaanottolaitteiden hankkimisessa ja voimavarojen vahvistamisessa tehokkaan satamavaltiovalvonnan takaamiseksi. Viivästykset saavat epäilemään kyseisten maiden vilpitöntä sitoutumista merien pilaantumisen ehkäisyyn ja torjuntaan huolimatta säännöllisistä hyvien aikomusten ilmauksista erityisesti jokaisen merkittävän uuden merionnettomuuden jälkeen.

2.9

On investoitava myös ilmavalvontakeinoihin ja -välineisiin pilaantumisen havaitsemiseksi ja torjumiseksi sekä pilaantumisen vastaisten säännösten rikkomisen ehkäisemiseksi

2.10

Seurantaa ja valvontaa voidaan täydentää myös satelliittikuvilla. ETSK kannattaa komission suunnitelmaa perustaa satelliittikuvapalvelukeskus auttamaan jäsenvaltioita laittomien päästöjen ja onnettomuuksista johtuvien öljyvahinkojen havaitsemisessa, seurannassa ja hallinnassa.

2.11

Kun otetaan huomioon satelliittikuvapalvelun korkeat kustannukset (3), ETSK katsoo, että resurssien käytön on oltava mahdollisimman tehokasta, ja etenkin, että kuvien käyttöä on koordinoitava jäsenvaltioiden kesken. Tämä voisi johtaa huomattaviin kustannussäästöihin. Samalla olisi perusteltua investoida kuvien keruun kehittämiseen Euroopan kaikilla merialueilla, sillä nykyisessä kattavuudessa on aukkoja etenkin Välimeren alueella.

2.12

ETSK pitää myös suunniteltuja informaatio-, yhteistyö- ja koordinointitoimenpiteitä erittäin tärkeinä. Niiden avulla taataan nykyisten resurssien entistä järkevämpi käyttö. Virastolla on tässä asiassa keskeinen rooli.

3.1

ETSK tukee ehdotusta myöntää meriturvallisuusvirastolle tarvittavat resurssit, joiden avulla täydennetään pyydettäessä pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevia jäsenvaltioiden menetelmiä.

3.2

Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että eräät jäsenvaltiot eivät ole vielä osoittaneet toimintaan riittävästi varoja tai perustaneet omia mekanismeja, ja pyytää, että komissio kehottaa niitä kiirehtimään prosessia.

3.3

ETSK on huolissaan siitä, että myönnettävä rahoitus saattaa lopulta olla pienempi kuin ehdotetussa budjetissa on määritelty tavoitteeksi, kun otetaan huomioon nykyiset vaikeudet päästä yhteisymmärrykseen unionin talousarviosta. Jäsenvaltioiden päätös antaa virastolle lisätehtäviä edellyttää, että virastolle taataan riittävä rahoitus, jotta se pystyy saavuttamaan tavoitteensa merien pilaantumisen ehkäisyn alalla. On olennaisen tärkeää, että merien pilaantumisen ehkäisy- ja torjuntatoiminnan merkitys tunnustetaan myös yhteisön tasolla ja että asiaa ei tarkastella pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

3.4

Viraston rooli yhteistyön edistämisessä ja jäsenvaltioiden voimavarojen ja toiminnan koordinoinnissa on keskeinen järkevän ja kustannustehokkaan strategian aikaansaamisen kannalta.