22.9.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 234/27

1.1

Euroopan komissio hyväksyi 14. heinäkuuta 2004 ehdotuksen koheesiopolitiikan uudistamiseksi ajanjaksolla 2007–2013. Ehdotetuilla säädöksillä on määrä korvata joulukuun 31. päivään 2006 asti voimassa olevat rakennerahastoasetukset. Komissio viittaa asetusehdotuksensa perusteluissa huomattavasti voimistuneisiin eroihin laajentuneessa Euroopan unionissa sekä maailmanlaajuistumisen, talouden rakennemuutoksen ja väestökehityksen unionille asettamiin haasteisiin.

1.2

Tätä taustaa vasten Euroopan komissio ehdottaa, että rakennerahastovaroja lisätään ja että ne kohdennetaan ensisijaisiin tavoitteisiin. Tulevaan rakennetukeen on varattu 336,1 miljardin euron määrärahat, mikä on noin kolmannes yhteisön talousarviosta. Rakennetuki on tarkoitus

1.3

Tämä on määrä toteuttaa määrittelemällä uudelleen tavoitteet eli lähentyminen, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys sekä alueiden välinen yhteistyö.

Asetuspakettiin sisältyvät

1.4

Käsillä olevassa lausunnossa tarkastellaan pääasiassa Euroopan sosiaalirahaston roolia unionin rakennetuen yhteydessä. Koska Euroopan sosiaalirahaston tukitoimien toimintatavan ja kohdentamisen keskeiset perusteet on kirjattu yleisasetukseen, arvioidaan lausunnossa myös sitä.

2.1

Ehdotuksen mukaan EU:n rakennetuki on vuodesta 2007 lähtien määrä kohdentaa kolmeen tavoitteeseen eli lähentymiseen, alueelliseen kilpailukykyyn ja työllisyyteen sekä Euroopan alueiden väliseen yhteistyöhön.

2.2.1

Lähentymistavoite muistuttaa nykyistä tavoitetta 1, ja sen yhteydessä on määrä tukea heikoimmin kehittyneiden alueiden taloudellista lähentymistä investoimalla fyysiseen pääomaan ja henkilöresursseihin, edistämällä innovaatiota, kehittämällä osaamisyhteiskuntaa, tukemalla rakennemuutosta sekä ympäristön suojelua ja parantamista sekä tehostamalla hallintoa. Uudelleen kohdennettuun aluetukeen on varattu 264 miljardin euron määrärahat (noin 78,5 prosenttia kokonaisvaroista), ja se on EU:n rakennetuen painopiste. Tavoitteeseen pyritään EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston avulla.

2.3.1

Tavoite kokoaa yhteen nykyiset tavoitteet 2 ja 3. Tavoitteessa pyritään tukemaan alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä muilla kuin heikoimmin kehittyneillä alueilla. Tässä yhteydessä noudatetaan kaksitahoista lähestymistapaa. Yhtäältä pyritään tukemaan rakennemuutoksesta erityisesti kärsivien teollisuus-, taajama- ja maaseutualueiden mukautumista alueellisten kehityssuunnitelmien avulla siten, että edistetään innovointia, osaamisyhteiskuntaa, yrittäjyyttä ja ympäristönsuojelua. Toisaalta tarkoituksena on tukea ESR:stä rahoitettavilla kansallisilla ja alueellisilla ohjelmilla rakennemuutoksesta kärsivien työntekijöiden integraatiota työmarkkinoille sekä edistää yleisesti työllistymiskykyä koulutuksen ja työmarkkinapoliittisten integraatiotoimien avulla. Näin pyritään saavuttamaan täystyöllisyys, parantamaan työn laatua ja tuottavuutta sekä edistämään sosiaalista integraatiota ja yleisesti unionin työllisyysstrategian toteuttamista. Määrärahat ovat 57,9 miljardia euroa (noin 17,2 prosenttia kokonaisvaroista), ja ne jaetaan puoliksi EAKR:n ja ESR:n kesken.

2.4.1

Tavoite perustuu nykyisestä Interreg-yhteisöaloitteesta saatuihin kokemuksiin. Sen yhteydessä on määrä tukea yhteisten ohjelmien ja verkkojen sekä kokemustenvaihdon avulla (EAKR) yhteistyötä raja-alueilla, yhteisön sisäisillä merirajoilla sekä tietyillä unionin ulkoraja-alueilla. Määrärahat ovat 13,2 miljardia euroa (noin 3,9 prosenttia kokonaisvaroista).

3.1

Euroopan sosiaalirahastoa hyödynnetään ehdotuksen mukaan lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen yhteydessä. Heikoimmin kehittyneet alueet ovat ehdotettujen määrärahojenkin perusteella ehdottomasti merkittävin tukikohde. ESR:n toimien poliittisen kehyksen muodostavat EU:n työllisyyden suuntaviivat ja suositukset. ESR:n tuki on tarkoitus kohdentaa seuraaviin neljään painopistealaan:

3.2

Etenkin erityisen heikosti kehittyneillä ja lähentymistavoitteen piiriin kuuluvilla alueilla on ESR:n tuella määrä parantaa myös koulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelmiä sekä edistää institutionaalisia valmiuksia ja tehostaa julkishallintoa jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla yhteisön säännöstön noudattamisen valvomiseksi. Equal-yhteisöaloitteella tähän mennessä tuetut innovatiiviset toimet ja valtioiden välinen yhteistyö on määrä nivoa ESR:n pääohjelmiin. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen ja tasa-arvonäkökulman (gender mainstreaming) huomioon ottamiseen sekä erityistoimien toteuttamiseen naisten työllisyysasteen nostamiseksi ja naisten ammatillisten kehitysmahdollisuuksien parantamiseksi.

3.3

ESR on rahoitusväline EU:n työllisyyden suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi, joten sillä tuetaan jäsenvaltioiden työmarkkinapolitiikkaa ja sosiaaliseen integraatioon tähtäävää politiikkaa etenkin toimin, joilla pyritään entistä kohdennetumpaan työmarkkinoille sijoittautumiseen, työn laadun ja työn organisoinnin parantamiseen sekä työllistymiskyvyn ylläpitämiseen koulutuksen avulla.

3.3.1

ESR tukee toiminta-alalla ”työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen” etenkin seuraavia toimia:

3.3.2

ESR tukee toiminta-alalla ”työmarkkinoille pääsyn parantaminen ja ennaltaehkäisevä työmarkkinapolitiikka”

3.3.3

Toiminta-alalla ”työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa olevien ryhmien sosiaalinen integraatio sekä syrjinnän torjunta” on etenkin tarkoitus edistää epäedullisessa asemassa olevien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden henkilöiden työllistymismahdollisuuksia asianmukaisin integraatiotoimin etenkin sosiaalisten tuki- ja hoitopalvelujen alalla sekä lisätä tietoisuutta syrjinnästä työmarkkinoille pääsyn yhteydessä.

3.3.4

ESR tukee lähentymistavoitteen yhteydessä myös toimia, joilla

3.4

Euroopan komissio ehdottaa ohjelmasuunnitteluun joitakin muutoksia, jotka perustuvat unionin rakennerahastoja koskeviin yleisiin säännöksiin. Uuden ohjelmasuunnittelun, jonka piiriin ESR:n toimet kuuluvat, on määrä koostua seuraavista tekijöistä:

4.1

EU:n laajeneminen on unionille suuri taloudellinen ja sosiaalinen haaste, johon on vastattava myös EU:n rakennepolitiikan avulla. ETSK kannattaa Euroopan komission ehdottamaa varojen keskittämistä taloudellisesti heikoimmille alueille, mikä hyödyttäisi etenkin uusia jäsenvaltioita, joissa heikoimmin kehittyneitä alueita on eniten. Ehdotettu rakennerahastovarojen korottaminen noin 276 miljardilla eurolla 336,1 miljardiin euroon ajanjaksolla 2007–2013, mikä vastaa 0,41:tä prosenttia unionin BKT:stä, on ETSK:n mielestä asianmukaista, kun ajatellaan, että summa on nyttemmin jaettava 25 jäsenvaltion kesken. ETSK on kuitenkin sitä mieltä, että rakennetoimia tulisi, vaikkakin vähäisemmässä määrin, jatkaa vanhoissa jäsenvaltioissa ainakin niillä alueilla, jotka kärsivät erityisesti teollisuuden rakennemuutoksesta ja joilla on korkea työttömyysaste. Samalla on varmistettava, että ns. tilastollisen vaikutuksen vuoksi tuen ulkopuolelle putoavia nykyisen tavoitteen 1 piiriin kuuluvia alueita varten luodaan asianmukaiset siirtymäsäännökset. ETSK on tyytyväinen komission aikomukseen integroida Equal-yhteisöaloite täysin ESR:ään, jotta voidaan hyödyntää täysimittaisesti sen tarjoamia kiistattomia etuja, joita ovat tuettujen hankkeiden innovatiivisuus, tuki kokemusten ja hyvien käytänteiden siirrolle EU:n sisällä sekä kumppanuusperiaatteen edistäminen toteuttamiseen osallistuvien eri tahojen välillä. Sen jälkeen kun Equal-aloite on liitetty ESR:ään, Euroopan komissio voisi kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään Equalin kaltaisia toimia toimintaohjelmiinsa.

4.2

Tavoitteiden uudelleenjako ja etenkin työmarkkina- ja rakennepoliittisten tavoitteiden integroiminen uudessa kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteessa on ETSK:n mielestä järkevää. Molempiin tavoitteisiin on pyrittävä yhdenvertaisesti. Juuri taloudellisesta rakennemuutoksesta erityisesti kärsivillä alueilla tarvitaan erityisen kiireellisesti mukautettuja toimia investointien ja innovaation edistämiseksi (EAKR) sekä rakennemuutoksen sosiaalisten seurausten hallitsemiseksi (ESR). Uusi tavoiterakenne tarjoaa tähän mahdollisuuksia, kun varmistetaan, että myös ohjelmasuunnittelu tapahtuu integroidusti. Toimenpiteet on tarkoitus integroida jäsenvaltiokohtaisissa strategisissa viitekehyksissä. Muu ohjelmasuunnittelu tehdään kuitenkin rahastokohtaisesti. ETSK:n mielestä on varmistettava, että lähentymistavoitteen sekä alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen yhteydessä toteutettavat toimintaohjelmat nivotaan keskenään, jotta ne täydentävät toisiaan tehokkaasti. ESR:n työmarkkinapoliittisissa toimissa on työttömyyden rakenteen mukaisesti voitava asettaa myös alueellisia painopisteitä. Alueet, joiden työttömyysaste on erityisen korkea, on otettava ensisijaisesti huomioon, ja tässä yhteydessä olisi tuettava etenkin paikallisia työllisyysaloitteita ja alueellisia työllisyyssopimuksia.

4.3

ESR:n toiminta-alojen painopisteet ovat yleisesti ottaen EU:n työllisyysstrategian tai voimassa olevien työllisyyden suuntaviivojen mukaisia. ETSK on kuitenkin sitä mieltä, että Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi työmarkkinapolitiikassa on tärkeää painottaa aktiivisia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotta vältetään työttömyyttä ja jotta epäedullisessa asemassa olevat ryhmät integroidaan työmarkkinoille. Asiantuntijaryhmän ”EU:n sosiaalipolitiikan tulevaisuus” ehdotusten mukaisesti tulisi tässä yhteydessä ottaa erityisesti huomioon nuorten varhainen ja aktiivinen integrointi, naisten työllisyysasteen nostaminen sekä iäkkäiden henkilöiden integroiminen työelämään. Viimeksi mainittu edellyttää ennen kaikkea entistä laajempaa osallistumista täydennyskoulutukseen sekä työn laadun parantamista työn organisointiin kohdistuvin soveltuvin toimenpitein. Työllisyyttä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien yhteydessä toteutettavien toimien innovatiivisuutta tulisi tässä yhteydessä korostaa. Tätä painotetaan myös ESR-komitean lausunnossa (1).

4.4

ESR:ää on yhdessä muiden EU:n rakennerahastojen kanssa pidettävä myös välineenä, jolla torjutaan syrjintää. Kyseiseen horisontaaliseen tavoitteeseen pyritään EU:n tasolla erilaisin toimin. Nuorten, naisten ja iäkkäiden henkilöiden ohella vammaiset, maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt ovat erityisen epäedullisessa asemassa työmarkkinoilla. Näiden muita heikommassa asemassa olevien ryhmien integraatioon onkin kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalisten tukitoimien, koulutuksen ja työn organisoinnin avulla esimerkiksi perustamalla vammaisille soveltuvia työpaikkoja. Lisäksi on aiheellista jakaa asianmukaista valistusta erityisesti maahanmuuttajien keskuudessa heille mm. työntekijöinä kuuluvista oikeuksista. ESR:n toimissa tulisi ottaa huomioon sosiaalista osallisuutta koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat, ja toimilla tulisi myös parantaa kyseisten ryhmien mahdollisuuksia työmarkkinoilla. ETSK on tästäkin asiasta samaa mieltä ESR-komitean kanssa. Jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on myös varmistettava, että rakennerahastojen tukitoimilla ei tahattomasti estetä kyseisten epäedullisessa asemassa olevien ryhmien pääsyä työmarkkinoille.

4.5

ESR:n on määrä tukea lähentymistavoitteen yhteydessä myös toimia, jotka on suunnattu yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevien järjestelmien uudistukseen ja joilla pyritään vastaamaan osaamisyhteiskunnan vaatimuksiin sekä lisäämään työmarkkinoilla tarvittavien tietojen ja taitojen opetusta. Tuen piiriin on määrä lukea myös hyvä hallintotapa, jolla parannetaan julkishallinnon sekä julkisten palvelujen valmiuksia ja tehokkuutta jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla. Koska lähentymistavoite koskee heikosti kehittyneitä alueita, tavoitteen piiriin kuuluvat toimet kohdennetaan etenkin uusiin jäsenvaltioihin. ETSK katsoo kuitenkin, että ajanmukaisten koulutusjärjestelmien luominen ja tehokkaan hallinnon takaaminen kuuluvat valtion tehtäviin. EU:n työllisyyden suuntaviivojen tavoitteena on tosin myös yleissivistävän ja ammattikoulutuksen uudistaminen. Tavoitteen toteuttaminen on kuitenkin ensisijaisesti valtion tehtävä, ja joissakin jäsenvaltioissa, esimerkiksi Saksassa, asianomainen toimivalta kuuluu osavaltioille. ESR on ensisijaisesti väline, jolla täydennetään jäsenvaltioiden työmarkkinapolitiikkaa innovatiivisin, mm. koulutusta lisäävin toimenpitein. ETSK:n mielestä ESR:n toimet tulisi kohdentaa tämän mukaisesti.

4.6

Euroopan komission ehdottamista muutoksista käy ilmi aikomus omaksua aiempaa strategisempi lähestymistapa ohjelmasuunnitteluun. Unionin koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen ja asianomaisen kansallisen viitekehyksen avulla on tarkoitus vahvistaa Lissabonissa ja Göteborgissa asetettujen yleisten poliittisten tavoitteiden sekä talouspolitiikan periaatteiden ja työllisyyden suuntaviivojen yhteyttä. EU:n työllisyyspolitiikka ja ESR:n toimet ovat jo yhteydessä toisiinsa kansallisten toimintasuunnitelmien laatimisen ansiosta, sillä toimintasuunnitelmiin sisältyy ESR:n erityistoimia EU:n työllisyysstrategian toteuttamiseksi. Lisäksi sosiaalisen integraation alalla laaditaan joka toinen vuosi kansallinen toimintasuunnitelma, johon sisältyy myös työmarkkinapoliittisia toimia. ETSK kysyykin, palveleeko vaatimus niin jäsenvaltiokohtaisia strategisia viitekehyksiä kuin toimintaohjelmia koskevien vuosikertomusten laatimisesta todellakin Euroopan komission oikeutettua intressiä valvoa varojen käyttöä, muutoin kuin vuosikertomuksiin sisältyvän käytetyistä varoista annetun selvityksen osalta. ETSK suosittaakin, että ESR:n suhteen harkitaan sitä, voidaanko kansallinen toimintasuunnitelma EU:n työllisyyden suuntaviivojen toteuttamiseksi nivoa ESR:n toimien ohjelmasuunnittelulle asetettuihin vaatimuksiin. Näin edistettäisiin tavoiteltua ohjelmasuunnittelun yksinkertaistamista. ESR-komitea esittää samansuuntaisia epäilyjä byrokratian lisääntymisestä yksinkertaistamisen sijaan. ESR:n toimien tehokkuutta ajatellen ETSK kehottaa suhtautumaan epäilyihin vakavasti.

4.7

ETSK on tyytyväinen siihen, että EU:n rakennetuen tähänastiset periaatteet — keskittäminen, ohjelmasuunnittelu, täydentävyys ja kumppanuus — on tarkoitus säilyttää. ETSK:n mielestä olisi kuitenkin toivottavaa korostaa nykyistä voimakkaammin työmarkkinaosapuolten erityisroolia ESR:n työmarkkinapoliittisten toimien yhteydessä samoin kuin työmarkkinaosapuolten osallistumisen välttämättömyyttä sekä keskus- että aluetasolla. Työmarkkinaosapuolet ovat jäsenvaltioissa osa työmarkkinapolitiikan institutionaalisia rakenteita ja vastaavat osaltaan myös toimien käytännön toteutuksesta. ESR:n lisätoimien suunnittelu ja toteutus on nivottava kansallisiin työmarkkinapoliittisiin strategioihin. Se edellyttää työmarkkinaosapuolten osallistumista ohjelmasuunnitteluun ja ohjelmien toteutukseen sekä keskus- että aluetasolla. ETSK kannattaa ESR-komitean tavoin ehdotusta, jonka mukaan lähentymistavoitteen piiriin kuuluvilla alueilla tietty osa määrärahoista tulee käyttää työmarkkinaosapuolten tukemiseen EU:n työllisyysstrategiaa toteutettaessa.

4.8

ETSK on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltioiden ja kulloisenkin toimintaohjelman hallintoviranomaisten on kuultava asianmukaisesti valtiosta riippumattomia organisaatioita ESR:n tukitoimia suunniteltaessa, toteutettaessa ja seurattaessa. Komitean mielestä ehdotetun asetuksen 5 artiklan 2 kohtaa on tässä yhteydessä selvennettävä siten, että kuulemisen on tapahduttava keskus- ja aluetasolla. Komitea on tyytyväinen myös siihen, että työmarkkinaosapuolten ohella myös valtiosta riippumattomat organisaatiot voivat osallistua rahoitettuihin toimiin. Suunnitellun kumppanuuden yhteydessä on myös otettava huomioon voittoa tavoittelemattomien sosiaalipalvelujen tarjoajien työmarkkinapoliittinen merkitys. ETSK suosittaakin, että ne kutsutaan aiempaa enemmän osallistumaan ESR:n tukitoimien suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.

4.9

ETSK suosittaa, että ESR:n teknistä apua käytetään nykyistä enemmän ESR:n tavoitteiden saavuttamista edistävien valtiosta riippumattomien toimijoiden toteuttamien perus- ja ammattikoulutus- sekä tiedotustoimien rahoittamiseen.