8.9.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/71

1.1

Monivuotisen yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 10 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2501/2001 (1) voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2005. Komissio hyväksyi heinäkuussa 2004 yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP-järjestelmä) koskevat suuntaviivat (2) seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi, joka alkaa 1. tammikuuta 2006 ja päättyy 31. joulukuuta 2015. Komissio on nyt julkaissut ehdotuksensa (3) kyseisten suuntaviivojen täytäntöönpanoasetukseksi.

1.1.1

Vuonna 1994 annetuilla edellistä kymmenvuotiskautta 1994–2005 koskevilla suuntaviivoilla (4) ja niiden täytäntöönpanoasetuksilla toteutettiin joukko merkittäviä muutoksia. Käyttöön otettiin muun muassa tullin mukauttaminen tuotteen arkuuden perusteella, graduaatio (etuuksien poistaminen tietyin perustein) ja erityisiä kannustusmenettelyjä. Vuonna 2001 otettiin käyttöön rajoittamattomaksi ajaksi vähiten kehittyneitä maita koskeva erityinen menettely, ”kaikki paitsi aseet” -aloite (Everything But Arms — EBA). Kokemus on osoittanut, että osa näistä toimenpiteistä toimii hyvin käytännössä, mistä syystä niiden soveltamista olisi jatkettava, mutta osaa toimenpiteistä olisi ilmeisesti syytä tarkistaa.

1.1.2

Yhteisö on myöntänyt tullietuuksia kehitysmaille osana GSP-järjestelmää vuodesta 1971. Kauppapolitiikka on keskeisellä sijalla EU:n suhteissa muihin maihin. GSP-järjestelmä on osa kauppapolitiikkaa, ja sen on oltava yhdenmukainen kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa ja tuettava sen pyrkimyksiä. Tämän vuoksi sen on oltava WTO:n vaatimusten ja erityisesti vuonna 1979 vahvistetun GATTin oikeuttamislausekkeen mukainen. GSP-järjestelmän on oltava yhdenmukainen myös Dohan kehitysohjelman kanssa. Yksi keskeisistä tavoitteista on auttaa kehitysmaita hyötymään globalisaatiosta erityisesti yhdistämällä kauppa ja kestävä kehitys. Tässä yhteydessä on ymmärrettävä, että kestävään kehitykseen kuuluu monia eri osatekijöitä kuten perusluonteisten ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, hyvä hallinto sekä ympäristönsuojelu. Kaikki maat vastaavat yhdessä myös huumeiden torjunnasta.

1.2

Komissio on kuullut useita tahoja seuraavaa kymmenvuotiskautta koskevista suuntaviivoistaan niiden julkaisemisen jälkeen. Komissio on kuitenkin toteuttanut itse vaikutusten arvioinnin, koska on tarvittu erityistilastoja. Heti kun asetus on tullut voimaan, komissio arvioi sen vaikutukset EU:n syrjäisimpiin alueisiin.

1.3

Ei ole odotettavissa, että ehdotuksen sisältämien muutosten myötä vuosittaisten tullitulojen määrä muuttuisi merkittävästi.

2.1

Ehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa nykyistä järjestelmää vähentämällä menettelyjen lukumäärää viidestä kolmeen. Tähän päästään ottamalla käyttöön yksi kannustusmenettely niiden nykyisten kolmen erityisen menettelyn sijaan, jotka koskevat työntekijöiden oikeuksien suojelua, ympäristönsuojelua sekä huumausaineiden tuotannon ja laittoman kaupan vastaista toimintaa. Ehdotettu järjestelmä koostuu siten seuraavista elementeistä:

2.2

Menettelyjä voidaan yksinkertaistaa lisää poistamalla edunsaajien luettelosta maat, joilla on nykyään kahdenväliseen, alueelliseen tai muuhun vapaakauppasopimukseen perustuva etuuskohtelupääsy yhteisön markkinoille. Yhteisö huolehtii siitä, ettei yksikään maa menetä etuuksiaan muutosten vuoksi, sisällyttämällä aikaisemmin GSP-kohtelun alaisista tuotteista saadut etuudet asianomaiseen vapaakauppasopimukseen.

2.3

Etuudet eriytetään vastaisuudessakin tuotteiden arkuuden mukaan. Yhteisen tullitariffin mukaiset tullit suspendoidaan kokonaan muiksi kuin aroiksi tuotteiksi määritetyiltä tuotteilta lukuun ottamatta maataloustuotteita. Arkoihin tuotteisiin nykyisin sovellettava kiinteä 3,5 prosenttiyksikön alennus on tarkoitus säilyttää.

2.4

Osallistumisoikeus yleiseen menettelyyn olisi myönnettävä kaikille maille sillä edellytyksellä, että Maailmanpankki ei ole luokitellut niitä korkean tulotason maiksi kolmena peräkkäisenä vuotena ja että jostakin maasta yhteisöön suuntautuvan GSP-tuonnin viiden suurimman tariffijakson osuus on alle 75 prosenttia kyseisestä maasta yhteisöön tulevasta koko GSP-tuonnista. Kaikki sellaiset GSP-järjestelmän nykyiset edunsaajamaat, jotka eivät täytä edellä mainittuja vaatimuksia, poistetaan järjestelmästä, kun ehdotettu asetus tulee voimaan. Edunsaajamaa poistetaan järjestelyyn oikeutettujen maiden luettelosta myös siinä tapauksessa, että se on järjestelmään kuulumisen lisäksi tehnyt yhteisön kanssa kauppaa koskevan sopimuksen, johon sisältyvät vähintään kaikki kyseiselle maalle nykyisessä GSP-järjestelmässä vahvistetut etuudet.

2.5

Kestävää kehitystä koskevan erityisen kannustusmenettelyn kohteena ovat eniten apua tarvitsevat kehitysmaat. Lisäetuudet myönnetään välittömästi (asiaa koskevan pyynnön perusteella) niille kehitysmaille, jotka ovat ratifioineet ja panneet tosiasiassa täytäntöön kaikki liitteessä I luetellut 16 keskeistä ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja ainakin 7 niistä liitteessä II luetelluista yleissopimuksista, jotka koskevat hyvää hallintoa ja ympäristönsuojelua. Samalla edellytetään, että edunsaajamaat sitoutuvat ratifioimaan ja panemaan tosiasiassa täytäntöön ne kansainväliset yleissopimukset, joita ne eivät vielä ole ratifioineet. Kyseinen prosessi on saatava päätökseen 31. päivään joulukuuta 2008 mennessä.

2.5.1

Yleissopimukset on valittu sillä perusteella, että niiden sisältämien mekanismien avulla asianomaiset kansainväliset järjestöt voivat arvioida säännöllisin väliajoin sopimusten täytäntöönpanoa. Komissio ottaa huomioon nämä arvioinnit ennen kuin se päättää, mitkä ylimääräisiä etuuksia pyytäneistä maista ovat oikeutettuja osallistumaan kannustusmenettelyyn. Komissio laatii myöhemmin luettelon menettelyn edunsaajamaista kehitysmaiden esittämien pyyntöjen perusteella.

2.5.2

Maiden, jotka haluavat päästä kannustusmenettelyn edunsaajamaiksi, on esitettävä asiaa koskeva pyyntö kolmen kuukauden kuluessa asetuksen julkaisemisesta.

2.5.3

Lisäksi pyynnön esittäneiden maiden on oltava muita heikommassa asemassa. Muita heikommassa asemassa olevalla maalla tarkoitetaan tässä yhteydessä maata, jota Maailmanpankki ei ole luokitellut korkean tulotason maaksi tai josta yhteisöön suuntautuvan GSP-tuonnin osuus on alle 1 prosentti koko GSP-tuonnista yhteisöön.

2.6

Ehdotus sisältää toimenpiteitä vaikutusten tasaamiseksi silloin, kun Yhdistyneet Kansakunnat päättää poistaa maan vähiten kehittyneiden maiden luettelosta. Tällaiseen maahan sovelletaan siirtymäaikaa, jonka aikana maalta poistetaan asteittain EBA-menettelyn etuudet. Tätä nykyä tällainen maa menettää automaattisesti heti kaikki GSP-etuudet, joihin se on yhtenä vähiten kehittyneistä maista ollut oikeutettu. Uuden mekanismin myötä etuuksien poistaminen tapahtuu siirtymäajan kuluessa.

2.7

Graduaatiomekanismi (etuuksien poistaminen tietyin perustein) on säilytetty ehdotuksessa, mutta sitä on muutettu sen toiminnan yksinkertaistamiseksi. Graduaatiota sovellettaisiin nykyiseen tapaan sellaisista maista tuleviin tuoteryhmiin, jotka ovat kilpailukykyisiä yhteisön markkinoilla ja jotka eivät enää tarvitse GSP-etuuksia vientinsä lisäämiseksi. Nykyisten perusteiden (osuus etuuskohtelutuonnista, kehitysindeksi ja viennin erikoistumisen indeksi) sijaan otetaan kuitenkin käyttöön yksi yksinkertainen peruste: osuus yhteisön markkinoista ilmaistuna osuutena etuuskohtelutuonnista. Tuoteryhmät määritellään yhdistetyn nimikkeistön jaksojen mukaisesti. Koska graduaatio koskee ainoastaan maita, jotka ovat kilpailukykyisiä yksittäisen tariffijakson kaikkien tuotteiden osalta, pienten edunsaajamaiden etuuksia ei ole graduoitu pelkästään tietyn tariffijakson muutaman kilpailukykyisen tuotelajin perusteella.

2.7.1

Graduaatiota voidaan soveltaa mihin tahansa edunsaajamaahan tiettyyn tariffijaksoon kuuluvien tuotteiden osalta, kun asianomaisen tariffijakson tuotteiden keskimääräinen tuonti kyseisestä maasta yhteisöön on kolmena peräkkäisenä vuotena yli 15 prosenttia samojen tuotteiden kokonaistuonnista yhteisöön. Tiettyjen tekstiilituotteiden osalta kyseinen raja-arvo on pienennetty 12,5 prosenttiin.

2.8

Jos ehdotetun asetuksen säännösten mukaisesti alennettu arvotulli on enintään yksi prosentti, tulli suspendoidaan kokonaan. Näin menetellään myös siinä tapauksessa, että paljoustulli on enintään kaksi euroa kutakin euroina laskettua yksikköä kohti.

2.9

Ehdotus sisältää säännöksiä etuusjärjestelyjen väliaikaisesta peruuttamisesta kaikkien tai joidenkin edunsaajamaasta peräisin olevien tuotteiden osalta tietyissä erityisolosuhteissa. Kyseiset säännökset eivät eroa merkittävästi nykytilanteesta. Komissio on ilmoittanut, että niitä on tarkoitus soveltaa jatkossakin vain poikkeustapauksissa.

2.9.1

Jos edunsaajamaasta peräisin olevaa tuotetta tuodaan yhteisöön siten, että samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden yhteisön tuottajille aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavia vaikeuksia, yhteisen tullitariffin mukaiset tullit voidaan ottaa milloin tahansa uudelleen käyttöön jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta.

2.10

Ehdotetun asetuksen täytäntöönpanossa komissiota avustaa yleisten tullietuuksien komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Komissio antaa komitealle kertomuksia järjestelmän toiminnasta, ja komitea voi käsitellä kaikkia asiaa koskevia kysymyksiä. Komitean on kuitenkin tarkoitus olla mukana päättämässä erityisesti sellaisista asioista kuin jonkin asiaa koskevan pyynnön esittäneen maan hyväksyminen kestävää kehitystä koskevan erityisen kannustusmenettelyn edunsaajaksi, etuuksien väliaikainen peruuttaminen, yhteisen tullitariffin mukaisten tullien ottaminen uudelleen käyttöön, jos yhteisön tuottajille aiheutuu vaikeuksia, sekä siirtymäajan soveltaminen EBA-etuuksien poistamiseen niiden maiden osalta, jotka on poistettu Yhdistyneiden Kansakuntien vähiten kehittyneiden maiden luettelosta.

3.1

GSP-järjestelmä on tärkeä osa EU:n ulkomaankauppapolitiikkaa, ja sen vaikutukset ovat kauaskantoiset: sillä on suuri vaikutus kehitysmaiden tilanteeseen, EU:n talousarvioon, EU:n ja sen kauppakumppanien suhteisiin WTO:n kaltaisissa organisaatioissa sekä eurooppalaiseen teollisuuteen, etenkin tuotantoteollisuuteen. Kyseessä on yksi niistä harvoista politiikan aloista, josta päätetään Euroopan tasolla federalistiseen tapaan, sillä komissiolla on asiassa yksinomainen toimivalta. Globalisaatio on korostanut entisestään GSP-järjestelmän merkitystä. EU on käyttänyt järjestelmää hyväkseen auttaakseen kehitysmaita hyötymään globalisaatioprosessista. Samalla se on antanut EU:lle mahdollisuuden edistää kestävää kehitystä myöntämällä niille maille etuoikeutetun pääsyn Euroopan markkinoille, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia koskevia perusperiaatteita.

3.2

Kun komissio julkaisi suuntaviivat (5), joihin käsiteltävänä oleva ehdotus perustuu, ETSK antoi aiheesta lausunnon (6), jossa se esitti yksityiskohtaisia huomioita asiasta. Kyseisessä lausunnossa komitea totesi, että ensisijaisena tavoitteena on oltava järjestelmän yksinkertaistaminen. Näin ollen komitea suhtautuu myönteisesti niihin komission ehdotusten sisältämiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on rakenteiden yksinkertaistaminen. Komitea on erityisesti sitä mieltä, että menettelyjen lukumäärän vähentäminen viidestä kolmeen helpottaa huomattavasti kyseisen tavoitteen saavuttamista.

3.3

ETSK kehotti myös vähentämään järjestelmän piiriin kuuluvien maiden määrää (7) ja ehdotti muun muassa, että edunsaajien luettelosta poistetaan maat, joilla on vapaakauppasopimukseen, perustuva etuuskohtelupääsy yhteisön markkinoille. Kaikki kyseisten maiden nykyisen GSP-järjestelmän puitteissa nauttimat edut tulisi kuitenkin siinä tapauksessa sisällyttää asianomaisiin kahdenvälisiin sopimuksiin. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että kyseinen suositus on otettu huomioon.

3.4

ETSK totesi myös olevansa huolissaan (7) siitä, että suurin osa yhteisön avusta suuntautuu eniten avun tarpeessa olevien maiden sijaan vauraimpiin edunsaajamaihin. Komitea on erittäin tyytyväinen siihen, että komissio on kiinnittänyt huomiota asiaan, mutta epäilee, ovatko asiaa koskevat ehdotukset riittäviä.

3.5

ETSK suositteli (7) graduaatiomekanismin säilyttämistä, mutta katsoi, että mekanismia tulisi yksinkertaistaa ja se tulisi muuttaa nykyistä avoimemmaksi. Komitea kannattaa asiaa koskevia komission ehdotuksia ja katsoo, että ne edistävät huomattavasti kumpaakin edellä mainittua tavoitetta. Etenkin nykyisten moninaisten kriteereiden korvaamisen yhdellä selkeällä kriteerillä pitäisi sekä yksinkertaistaa menettelyä että lisätä sen avoimuutta.

3.6

ETSK kehotti (7) hyödyntämään mahdollisuutta yhdenmukaistaa, yhdistää ja hioa GSP-järjestelmän kaikkia sääntöjä ja menettelytapoja. Komitean mielestä käsiteltävänä oleva ehdotus menee pitkälle tämän tavoitteen toteuttamisessa.

3.7

ETSK kehotti (7) komissiota laatimaan yksityiskohtaisen vaikutusanalyysin ehdotustensa yhteydessä. Komitea on pettynyt siihen, että näin ei ole tapahtunut, ja huomauttaa, että EU:n syrjäisimpiin alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi vasta sen jälkeen kun asetusta on alettu soveltaa on hyödytöntä, ellei tavoitteena ole järjestelmän tarkistaminen kyseisen arvioinnin valossa. Tämä ei kuitenkaan vastaa vaatimusta säännösten pitkän aikavälin vakaudesta. Epävarmuuden ilmapiiri haittaa GSP-järjestelmän asianmukaista toimintaa.

3.8

ETSK hyväksyy ihmisoikeuksien noudattamisen, työntekijöiden oikeuksien suojelun, ympäristönsuojelun, hyvän hallinnon sekä huumausaineiden tuotannon ja laittoman kaupan vastaisen toiminnan sisällyttämisen kestävän kehityksen määritelmään.

3.9

ETSK huomautti (7), että nykyiset erityiset kannustusmenettelyt ovat olleet täysin tehottomia niille asetettujen tärkeiden tavoitteiden saavuttamisessa. Ainoastaan kaksi maata on kyennyt täyttämään työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevan kannustusmenettelyn vaatimukset, eikä yksikään ole täyttänyt ympäristön suojelua koskevan menettelyn vaatimuksia. Samaan aikaan 12 valtiota on hyötynyt huumausaineiden tuotannon ja laittoman kaupan vastaista toimintaa koskevasta kannustusmenettelystä ilman että asialla olisi ollut mitään näkyviä vaikutuksia huumausaineen tuotantoon tai kauppaan.

3.9.1

ETSK on sitä mieltä, että uudet ehdotukset tuskin toimivat vanhoja järjestelyjä tehokkaammin, vaikka ne sisältävätkin tervetulleita toimenpiteitä menettelyn yksinkertaistamiseksi. Kannustinten suuruutta ei ole lisätty, joten ei ole mitään syytä olettaa, että uudet järjestelyt kannustaisivat edunsaajamaita yhtään nykyistä enemmän omaksumaan kestävän kehityksen periaatteet ja käytännön. Koska edunsaajamaita vaaditaan hyväksymään 27 kansainvälistä yleissopimusta, on täysin mahdollista, että ne säilyttävät mieluummin oman määräysvaltansa ja luopuvat tarjolla olevista etuuksista.

3.9.2

Varteenotettavien kannustimien tarjoaminen on vaikeaa ympäristössä, jossa tariffiesteet vähenevät jatkuvasti. Näin ollen voitaisiin myös harkita kyseisten yleissopimusten noudattamisen yhdistämistä kehitysavun antamiseen.

3.10

ETSK panee merkille, että kaikkiin yleissopimuksiin, joita järjestelmän piirin haluavien maiden edellytetään noudattavan, sisältyy mekanismeja, joiden avulla ”asianomaiset kansainväliset järjestöt” voivat arvioida säännöllisesti sopimusten täytäntöönpanon tehokkuutta. ETSK suosittaa, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat kyseiseen arviointiin.

3.11

ETSK huomauttaa, että etuuksien väliaikaista peruuttamista koskevat ehdot eivät ole juurikaan muuttuneet nykyiseen järjestelmään verrattuna. Kun otetaan huomioon, että niitä on sovellettu vain yhden valtion (Myanmar) tapauksessa, joka on vieläpä ääriesimerkki kansainvälisten sopimusten halveksinnasta, niiden käyttökelpoisuus kestävän kehityksen edistämisessä voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Sanktiolla, jota sovelletaan vain näin harvinaisissa olosuhteissa, voi olla vain vähäinen pelotevaikutus. Komitea olisi toivonut, että kyseisen mekanismin soveltamista olisi laajennettu kestävää kehitystä koskevan erityisen kannustusmenettelyn vahvistamiseksi, sillä se pelkää kannustusmenettelyn todennäköisesti jäävän ilman käyttöä.

3.12

ETSK epäilee, voidaanko uudella järjestelmällä torjua petoksia tehokkaammin kuin vanhalla järjestelmällä, jonka se korvaa. Komitea olisi toivonut, että asiaan olisi paneuduttu aktiivisemmin. Erityisesti komitea olisi toivonut, että olisi luotu mekanismeja EU:n viranomaisten ja edunsaajamaissa toimivien vastaavien viranomaisten yhteistyön tiivistämiseksi. On vaikea välttää ajatusta, että tässä asiassa komissio on omaksunut hitaan etenemisen politiikan.

3.13

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on järjestänyt ennen käsiteltävinä olevien ehdotusten laatimista laaja-alaisia kuulemisia sekä EU:ssa että edunsaajamaissa.

3.14

ETSK panee merkille, että GSP-järjestelmän hallinnoinnissa komissiota avustaa vastaisuudessakin sääntelykomiteamenettelyn puitteissa toimiva yleisten tullietuuksien komitea.

4.1

ETSK huomauttaa, että yleisen menettelyn ulkopuolelle jätetään vain ne maat, jotka Maailmanpankki on luokitellut korkean tulotason maiksi ja joiden vienti ei ole riittävän monipuolista. Komitean mielestä kyseiset ehdot täyttävien maiden määrä on rajallinen. Se onkin ehdottanut (7), että uusissa suuntaviivoissa järjestelmän ulkopuolelle suljetaan muun muassa ne maat, joilla on ydinaseohjelma, sekä veroparatiisit. Komitea on pahoillaan siitä, että monet tällaiset valtiot näyttäisivät edelleen olevan oikeutettuja pääsemään edunsaajien luetteloon.

4.2

Yhtenä kriteerinä sille, että jokin maa voi päästä kestävää kehitystä koskevan erityisen kannustusmenettelyn piiriin, on kyseisen maan ”muita heikompi asema”. Ehdotetun asetuksen 9 artiklan 2 kohdan mukaan muita heikommassa asemassa olevalla maalla tarkoitetaan maata, jota ei ole jätetty yleisen menettelyn ulkopuolelle edellä kohdassa 4.1 esitetyistä syistä tai josta yhteisöön suuntautuvan GSP-tuonnin osuus on alle 1 prosentti koko GSP-tuonnista yhteisöön. ETSK:n mielestä kyseistä artiklaa tulisi muuttaa siten, että sana ”tai” korvataan sanalla ”ja”. Muussa tapauksessa kyseisellä artiklalla on vaikutuksia, jotka eivät varmasti vastaa tarkoitusta.

4.3

ETSK on huomauttanut (7), että nykyisessä järjestelmässä etuuksien asteittaisen vähentämisen ajankohta on liian kaukana ajanmukaistamisen toteuttamisen ajankohdasta. Komitea on sen vuoksi tyytyväinen siihen, että tulevaisuudessa graduaatiota aletaan soveltaa kolmen peräkkäisen vuoden muodostamaa viitejaksoa seuraavana vuotena. Kyseinen viitejakso koskee kaikkia maita ja tariffijaksoja.

4.4

ETSK kannattaa Euroopan komission ehdotusta asetuksen (ETY) N:o 2454/93 mukaisen alueellisen kumulaation säilyttämisestä, kun johonkin alueelliseen ryhmään kuuluvassa edunsaajamaassa jalostettu tuote on peräisin jostakin muusta kyseisen ryhmän maasta, joka ei ole valmiiseen tuotteeseen sovellettavien menettelyjen edunsaajamaa, jos molemmat maat ovat oikeutettuja kyseiseen maaryhmään sovellettavaan alueelliseen kumulaatioon. Komitea huomauttaa, että aikaisemmin nämä säännökset ovat mahdollistaneet huomattavan laajan petollisen toiminnan.

4.5

ETSK toistaa näkemyksensä (7), jonka mukaan alkuperäsääntöjä olisi yksinkertaistettava ja niistä EU:n maahantuojille aiheutuvaa taakkaa olisi vastaavasti kevennettävä sovittamalla ne yhteen tullietuuskohteluun oikeuttamattomia tuotteita koskevien nykyisten alkuperäsääntöjen kanssa.

4.6

ETSK toistaa kehotuksensa (8), jonka mukaan EU:n olisi neuvoteltava vähiten kehittyneiden maiden kanssa kyseisiä maita koskevan erityisen menettelyn täytäntöönpanosäännösten tehostamisesta joissakin erityistapauksissa erityisesti siirtymäaikoja soveltamalla.

4.7

ETSK kannattaa ehdotusta, jonka mukaan tullit suspendoidaan kokonaan, jos arvotulli on etuuskohtelun vuoksi enintään yksi prosentti tai paljoustulli enintään kaksi euroa. Komitea katsoo, että tämä yksinkertaistaa järjestelmää tuntuvasti.

4.8

ETSK panee merkille, että etuuksien väliaikainen peruuttaminen voi kestää enintään kolme kuukautta ja että sitä voidaan jatkaa kerran. Komissio voi pidentää kyseistä ajanjaksoa päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklan mukaisesti, kuten Myanmarin tapauksessa on jo tehty. ETSK:n mielestä sellainen säännös olisi ollut parempi, että etuuksien väliaikainen peruuttaminen pysyy voimassa siihen asti kun asianomainen maa poistaa peruuttamisen syyn alkamalla taas noudattaa niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden rikkominen on alun perin johtanut etuuksien peruuttamiseen.

4.9

ETSK:n mielestä vaatimus, että maiden, jotka haluavat päästä kestävää kehitystä koskevan erityisen kannustusmenettelyn edunsaajiksi, on esitettävä asiaa koskeva pyyntö kolmen kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta, on melko hankala ja epäonnistunut, sillä se rajoittaa järjestelmään osallistuvien maiden määrää. On täysin mahdollista, että useat maat eivät kyseisenä ajankohtana täytä vaatimuksia eivätkä siten pidä pyynnön esittämistä mielekkäänä. Kolmen kuukauden määräajan kuluttua umpeen mikään ei siten enää kannusta tällaisia maita ratifioimaan ja panemaan tosiasiallisesti täytäntöön liitteissä I ja II lueteltuja yleissopimuksia. ETSK olisi pitänyt parempana, että kyseisille maille olisi jätetty mahdollisuus liittyä järjestelmään myöhemmin, mikäli ne täyttävät osallistumiskriteerit.

4.10

ETSK on huomauttanut (7), että GSP-järjestelmä on yksi EU:n kauppapolitiikan osatekijä ja se on näin ollen mukautettava muihin kauppapolitiikan osatekijöihin. Johdonmukaisen kauppapolitiikan edistämiseksi on olennaisen tärkeää, että myös muut komission pääosastot osallistuvat prosessiin. Erityisesti on tärkeää, että kauppapolitiikan ja yritystoiminnan pääosastot tekevät tiivistä, jatkuvaa ja tehokasta yhteistyötä.

4.11

ETSK pitää toivottavana, että vakavien häiriöiden sattuessa perustamissopimuksen liitteessä I mainittujen tuotteiden markkinoilla voitaisiin soveltaa turvalauseketta myös siinä tapauksessa, että jokin jäsenvaltio esittää komissiolle asiaa koskevan pyynnön. Komission tulisi sen jälkeen kuulla asianomaista hallintokomiteaa.

4.12

Komission ehdotuksen mukaan GSP-järjestelmään tulisi sisällyttää vähiten kehittyneitä maita koskeva erityinen menettely sekä asetukseen 416/2001 sisältyvät (myös sokeria koskevat) säännöt. Vähiten kehittyneet maat pelkäävät, että niille koituu hintojen romahtaessa olennaisesti enemmän haittaa kuin hyötyä EU:n sokerijärjestelmän uudistuksesta, jolla on määrä avata täydellisesti EU:n markkinat 1:stä heinäkuuta 2009 alkaen. Pelot ovat perusteltuja. Komitea viittaa tässä yhteydessä 15. joulukuuta 2004 antamaansa sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn ehdotettua uudistusta koskevaan lausuntoon (9). Siinä komitea kehottaa komissiota neuvottelemaan vähiten kehittyneiden maiden selkeästi esittämän toivomuksen mukaisesti tuontietuuskiintiöjärjestelmän vuoden 2009 jälkeiselle ajalle ja suorittamaan säännöllisiä arvioita, joissa otetaan huomioon unionin sokerimarkkinoiden järjestelmän uudistamisen ja vähiten kehittyneiden maiden kehitystavoitteiden välinen yhteys. Lisäksi komitea kannattaa kolmivaiheisen kaupan (swap) kieltoa.

4.13

Yleisesti komitea on sitä mieltä, että tässä tarkasteltavia tuotteita koskevat 12 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanomenettelyt tulee voida määritellä yksityiskohtaisesti yhteisten markkinajärjestelyjen yhteydessä.

5.1

ETSK on suosittanut, että nykyistä järjestelmää tulisi yksinkertaistaa ja se tulisi muuttaa nykyistä avoimemmaksi ja että on hyödynnettävä mahdollisuutta yhdenmukaistaa, yhdistää ja hioa GSP-järjestelmän kaikkia sääntöjä ja menettelytapoja. Komitean mielestä ehdotettu järjestelmä edistää selvästi kyseisiä tavoitteita, ja tässä mielessä se kannattaa komission ehdotuksia.

5.2

ETSK kannattaa edunsaajamaiden määrän vähentämistä, mutta pelkää, että vähennys ei ole riittävä.

5.2.1

ETSK katsoo, että yleinen tullietuusjärjestelmä tulisi varata vähiten kehittyneille maille ja sitä kipeimmin tarvitseville maille, jotta ne voisivat hyötyä eniten uudesta yleisestä tullietuusjärjestelmästä. Siksi tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteisiin sovellettava graduaation raja-arvo tulisi laskea 10 prosenttiin. (10)

5.3

ETSK:n mielestä kestävää kehitystä koskeva uusi erityinen kannustusmenettely vaikuttaa edunsaajamaiden käyttäytymiseen vain vähän enemmän kuin vanhat menettelyt, jotka se korvaa.

5.4

ETSK on huolestunut siitä, että nykyistä järjestelmää vaivaaviin petosongelmiin ei ole nähtävästi paneuduttu tehokkaasti, ja katsoo, että asiaan olisi voitu kiinnittää enemmän huomiota.

5.5

ETSK on pettynyt siihen, että ehdotusten vaikutusten yksityiskohtaista arviointia ei ole julkaistu eikä sitä joissakin tapauksissa ole ilmeisesti edes tehty.