5.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 164/91

1

kannattaa edelleenkin Lissabonin strategiaa, jonka täytäntöönpano muodostaa Euroopan unionin ensisijaisen poliittisen strategian vuoteen 2010 asti.

2

on tyytyväinen siihen asemaan, joka Lissabonin strategialle on annettu Euroopan komission viisivuotiskauden 2005–2009 painopisteissä.

3

muistuttaa, että Lissabonin tavoitteiden (4) toteuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista strategiaa, johon jäsenvaltiot osallistuvat ja jonka tavoitteena on taloudellisen kasvun edistäminen ja uusien työpaikkojen luominen erityisesti seuraavien toimien avulla: kilpailukykyä ja innovaatiota vahvistavien rakenteellisten uudistusten nopeuttaminen ja sisämarkkinoiden toteuttaminen; Euroopan sosiaalisen mallin nykyaikaistaminen investoimalla ihmisiin ja torjumalla sosiaalista syrjäytymistä; talouden hyvien näkymien ja suotuisien kasvuennusteiden luominen toteuttamalla asianmukaista talouspolitiikan yhdistelmää; tietoon perustuvan talouden edistäminen toteuttamalla parempaa tietoyhteiskunta- ja T&K-politiikkaa; alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen unionissa. (5)

4

korostaa, että alan ehdotusten menestyminen edellyttää aktiivista ja strategista pyrkimystä edistää miesten ja naisten oikeuksia ja sukupuolien välistä tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla.

5

on tyytyväinen komission lupaukseen ehdottaa tulevalle koheesiopolitiikalle tavoitteita ja välineitä, joiden avulla voidaan varmistaa yhdenmukaisuus Lissabonin strategian kanssa. Komitea on kuitenkin vakuuttunut, ettei tätä sitoumusta voida toteuttaa, ellei Euroopan unionilla ole käytössään asianmukaisia varoja.

6

toteaa, että Euroopan komissio kehottaa unionin alue- ja paikallisviranomaisia osallistumaan rakennerahastopolitiikan yhteydessä sellaisten hankkeiden suunnitteluun, joiden avulla voidaan yhdenmukaistaa rakennerahastopolitiikkaa Lissabonin strategian kanssa (6).

7

on sitä mieltä, että yhteisön rakennepolitiikat tarjoavat erinomaisia esimerkkejä unionin politiikan lisäarvosta. EU:n investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen, rajatylittävään kaupankäyntiin ja infrastruktuurihankkeisiin noudattavat Lissabonin strategiaan kuuluvaa kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa, jonka avulla pyritään vahvistamaan kasvua, lähentymistä, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä.

8

kehottaa unionin toimielimiä keskittymään nykyisten päätösten tehokkaaseen toteuttamiseen ja välttämään uusien prosessien käynnistämistä tai uusien tavoitteiden määrittelyä. Lissabonin strategiaa ei tule käyttää kritiikittömästi perusteena kaikille uusille yhteisön lainsäädäntöaloitteille, sillä se ei anna vapautusta välttämättömästä perussopimuksiin pohjautuvasta oikeusperustasta eikä hyvän hallintotavan sääntöjen noudattamisesta.

9

pahoittelee, että komission lähestymistavassa keskitytään yksinomaan keskushallinnon ja jäsenvaltioiden välisiin suhteisiin ja että alue- ja paikallisviranomaisilla ei ole osallistumismahdollisuutta suorien viestintäkanavien kautta unionin tasolla. Kansallisten toimintasuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen on jätetty lähes yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulle. Kun otetaan huomioon, että yhtenä syynä Lissabonin strategian toteuttamisen viivästymiseen on todellisen hajautetun lähestymistavan puuttuminen, komitea toistaa kehotuksensa, jonka mukaan Lissabonin strategian täytäntöönpanoa tulee tehostaa ja hajauttaa Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Päätelmissä todettiin, että ”toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sovelletaan täysin hajautettua lähestymistapaa, jossa unioni, jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset tasot sekä työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat aktiivisesti erilaisten kumppanuuksien avulla” (7).

10

katsoo, että Lissabonin tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia ja sisämarkkinoiden loppuunsaattamista ei tule toteuttaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kustannuksella. Niiden yhteydessä tulee sen sijaan tehdä merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja koulutusta koskevia investointeja.

11

tähdentää, että Lissabonin tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos esitetyt toimenpiteet mahdollistavat sen, että Euroopan kansalaiset voivat vaikuttaa mahdollisimman paljon Euroopan talouteen. Komitea suosittaa, että talouspolitiikan hallitsevana poliittisena periaatteena tulisi aina olla se, että edistetään kansalaisten aktiivista osallistumista talouteen ja pyritään poistamaan sen tiellä olevia esteitä.

12

muistuttaa, että Euroopan sosiaalisen mallin nykyaikaistaminen investoimalla ihmisiin ja torjumalla sosiaalista syrjäytymistä on Lissabonin strategian täytäntöönpanon perusta. Alueiden komitea onkin huolissaan, ettei komission tiedonannossa ole viittausta sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan seurantaan.

13

katsoo, että uudesta sosiaalipoliittisesta ohjelmasta käytävän keskustelun tulee olla yhteydessä Lissabonin strategian elvyttämisestä käytävään keskusteluun. Kansallisissa toimissa tulee keskittyä uusien työpaikkojen luomiseen sekä niiden suhteettomien työllisyysesteiden poistamiseen, joista naiset, iäkkäät työntekijät, ammattitaidottomat työntekijät ja maahanmuuttajat kärsivät. Työpaikkojen määrän lisäämiseksi ja laadun parantamiseksi on lisäksi pyrittävä kehitykseen kohti todellista liikkuvuutta Euroopan työmarkkinoilla.

14

suosittaa, että ympäristönäkökohdat sisällytetään kaikkiin politiikkoihin.

15

toteaa uudelleen pitävänsä tärkeänä, että Lissabonin strategian kaikkiin kolmeen osa-alueeseen — taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökohdat — kiinnitetään yhtä paljon huomiota siten, että elämänlaatu pysyy keskeisenä tekijänä.

16

korostaa yrittäjyyden ja innovaation tärkeää roolia. Komitea kehottaa vähentämään byrokratiaa yrittäjyyden edistämiseksi ja toteuttamaan tiedotuskampanjoita yrittäjyyden tukemiseksi, epäonnistumisen pelon hälventämiseksi ja eurooppalaisen yrittäjähengen edistämiseksi.

17

katsoo, että Lissabonin strategian suurimpana heikkoutena on sen toteuttaminen erityisesti jäsenvaltioissa. Tilanteen korjaamiseksi Lissabonin prosessista on tehtävä entistä kohdennetumpi, avoimempi ja demokraattisempi. Alueiden komitea tukeekin vaatimusta (8) käynnistää euroopanlaajuinen tiedotuskampanja, jotta Euroopan kansalaisille voitaisiin jakaa tietoa Lissabonin strategiasta ja sen vaikutuksista heidän jokapäiväiseen elämäänsä.

18

kehottaa Lissabonin strategiasta vastaavaa henkilöä — jos neuvosto toteuttaa komission ehdotuksen tällaisen vastuuhenkilön nimeämisestä jäsenvaltioihin uusia hallintorakenteita luomatta — tekemään tiivistä yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

19

pitää valitettavana, ettei komissio ole suunnitellut vertailevien arvioiden ja sijoituslistojen laatimista. Tämä vaikeuttaa jäsenvaltioiden uudistustoimien arviointia ja vertailua. Sijoituslistojen laatiminen ja valtiotason — ja tarvittaessa myös aluetason — nykyisten vahvuuksien ja heikkouksien analysointi parantaisi kilpailua ja lisäisi painetta saavuttaa huomattavia parannuksia uudistusten täytäntöönpanossa.

20

on tyytyväinen komission ehdotukseen korvata nykyiset lukuisat vuosikertomukset yhdellä strategisella vuosikertomuksella. Komitea kehottaa jäsenvaltioita kutsumaan alue- ja paikallisviranomaiset mukaan kansallisten suunnitelmiensa laadintaan, jotta Lissabonin strategian toteuttamisessa voitaisiin ottaa huomioon alueelliset ja paikalliset erityispiirteet ja painopisteet.

21

pahoittelee, ettei alue- ja paikallisviranomaisia ole onnistuttu ottamaan mukaan komission strategiaan ja että sen puitteissa tehty yhteistyö on jäänyt pääasiassa hallitusten väliselle tasolla. Komitea kehottaakin komissiota tekemään ehdotuksen avoimen koordinointimenetelmän uudistamisesta siten, että alue- ja paikallisviranomaiset otetaan mukaan. Alueiden komitea myös kehottaa komissiota hyvää hallintotapaa käsittelevän valkoisen kirjan hengessä kuulemaan komiteaa ennen kyseisen menetelmän mukaisten lausuntojen antamista.

22

muistuttaa lisäksi, että komissio sitoutui aloitteensa ”Parempi säädöskäytäntö” yhteydessä kehittämään välineen lainsäädäntöehdotusten sosioekonomisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi sekä liittämään jokaiseen ehdotukseen analyysin sen vaikutuksista toissijaisuuden kannalta. Alueiden komitea odottaa kiinnostuneena näiden toimien toteuttamista.

23

toteaa, että EU ei saavuta tavoittelemaansa kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tasoa, jos jäsenvaltioiden makrotaloudellisia puitteita ei soviteta yhteen Lissabonin strategian kanssa ja jos yhteisön taloudellisten välineiden yhdenmukaisuutta ei paranneta.

24

on samaa mieltä tavoitteesta, jonka mukaan vakaus- ja kasvusopimuksessa tulisi EY:n perustamissopimuksen määräysten (9) mukaisesti ottaa entistä paremmin huomioon taloussuhdanteen vaikutusten kesto sekä budjettitilanteiden kestävyys. Komitea katsoo, että kokonaistilanteen arviointia, johon EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdassa viitataan, tulisi tarkentaa siten, että sen yhteydessä otettaisiin huomioon viranomaisten tekemien Lissabonin strategian täytäntöönpanoon liittyvien investointien kesto. Komitea ehdottaa vakaus- ja kasvusopimuksen tarkistamista siten, että siitä tehdään joustavampi ja että siinä otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilainen taloudellinen tilanne. Tämä tulisi toteuttaa sopimuksen kriteerejä noudattaen sekä siten, ettei budjettivajeen laskennasta jätetä pois tietyntyyppisiä menoja.

25

kannattaa myös Euroopan komission ehdotusta, jonka tavoitteena on lisätä euroopanlaajuisten verkkojen kehittämiseen tarkoitettuja varoja ja asettaa etusijalle erityisesti sellaiset kansainväliset hankkeet, joilla edistetään intermodaalisuutta ja kestävien liikennemuotojen käyttöä, kun otetaan huomioon, että tämä auttaa selviytymään lisääntyvästä liikenteestä ja kauppavirroista.

26

on tyytyväinen, että komissio ottaa huomioon muun muassa alueiden komitean esittämät huolenaiheet (10), jotka koskevat alkuperämaan periaatteen soveltamista palveluita koskevassa direktiiviehdotuksessa (11).

27

pahoittelee, ettei komissio esitä konkreettista seurantaa yleishyödyllisiä palveluita koskevalle valkoiselle kirjalle (12).

28

pitää välttämättömänä, että valtiontukikysymyksissä korostetaan sellaisia horisontaalisia, yhteisön kannalta kiinnostavia tavoitteita kuin työllisyys, alueellinen kehitys, ympäristö, koulutus ja tutkimus erityisesti edistämällä innovatiivisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Valtiontukien vähentämisen sijaan EU:n tulisi keskittyä valtiontukijärjestelmän parantamiseen korkealaatuisen palvelujen toimittamisen varmistamiseksi pitkällä aikavälillä.

29

kannattaa myös sellaisten vaikutusanalyysien toteuttamista, joiden avulla voidaan määritellä entistä paremmin ne valtiontuet, joilla on vaatimattomat vaikutukset kilpailuun ja EU:ssa käytävään kauppaan, mutta joiden avulla voidaan korjata markkinoiden todellisia puutteita, tukea kehityksestä jälkeen jääneiden alueiden kehittymistä ja edistää yrittäjyyttä. Alueiden komitea kannustaa komissiota jatkamaan toimiaan sen hyväksi, että alue- ja paikallisyhteisöille voidaan taata entistä parempi oikeusvarmuus ja avoimuus yleishyödyllisten palvelujen rahoituksessa ja hallinnossa.

30

kannattaa komission kehotusta perustaa alue- ja kuntatasolle innovaatiokeskuksia, jotka voisivat saattaa yhteen innovatiiviset pienet ja keskisuuret yritykset ja korkeakoulut sekä asianmukaiset rahoitus- ja liiketoimintarakenteet.

31

kannattaa hanketta kasvua ja tietämystä koskevan sopimuksen laatimisesta, jotta voitaisiin uusia unionin ja jäsenvaltioiden yhteinen sitoumus kehittää tutkimusta, innovaatiota ja koulutusta. Kyseisen sopimuksen tavoitteena olisi koota yhteen erilaiset tietoon perustuvat ohjelmat, ja siinä esitettäisiin suppea luettelo määrällisistä tavoitteista. Osallistujina olisivat eurooppalaiset tietoon perustuvan politiikan toimijat. Komitea ehdottaa, että jäsenvaltiot osoittaisivat tulevaisuudessa 3 prosenttia BKT:staan tutkimukseen. Komitea kehottaa kaikkia hallinnontasoja esittämään toimenpiteitä, joiden avulla opiskelijoita voidaan kannustaa tutkimusuralle.

32

korostaa alue- ja paikallisviranomaisten erityistä merkitystä osaamisyhteiskuntaan tähtäävän elinikäisen koulutuksen ja oppimisen kokonaisvaltaisen käsitteen toteuttamisessa käytännössä. Innovatiivinen ammattietiikka sekä kielten oppiminen, joka on olennaisen tärkeää liikkuvuuden edistämisen kannalta, ovat käsitteen keskeisiä osatekijöitä.

33

toteaa, että verotuksen kirjavuus on yksi Lissabonin strategian keskeisistä tekijöistä, ja kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kilpailukykyisiä veroetuja, jotta yksityisen sektorin investoinnit lisääntyisivät myös tutkimuksen alalla.

34

kannattaa nuorisoa koskevaa eurooppalaista sopimusta, jossa keskitytään työttömyysongelmiin sekä yhteiskunnalliseen ja ammatilliseen osallistamiseen.

35

kehottaa käynnistämään ikääntymistä koskevan eurooppalaisen ohjelman ikääntyvien eurooppalaisten osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntämiseksi.

36

katsoo, että Lissabonin strategia ei voi onnistua, ellei Euroopan unioni pyri edistämään kansainvälisissä yhteyksissä globalisaation sääntelyä entistä tehokkaammilla ja oikeudenmukaisemmilla säännöillä kilpailun, sosiaalisten oikeuksien, ympäristön sekä teollis- ja tekijänoikeuksien aloilla.

37

uskoo, että maahanmuutto unionin ulkopuolisista maista voi tarjota Euroopan taloudelle uutta dynaamisuutta ja uusia ajatuksia. Komitea on tyytyväinen komission sitoumukseen ehdottaa entistä paremmin jäsenneltyä lähestymistapaa lailliseen maahanmuuttoon.

38

valtuuttaa puheenjohtajansa toimittamaan tämän päätöslauselman Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä unionin puheenjohtajavaltioille Luxemburgille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle.