1.1

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (DAS). Varainhoitovuodesta 2002 alkaen, kun tilintarkastustuomioistuimen tehtävää oli Nizzan sopimuksella laajennettu antaen sille mahdollisuus täydentää lausumaansa yhteisön jokaista keskeistä toiminta-alaa koskevilla erityisarvioilla, tilintarkastustuomioistuin on halunnut lujittaa lausumansa perusteita tutkimalla entistä systemaattisemmin komission kullakin näistä keskeisistä toiminta-aloista käyttöön ottamien valvontajärjestelmien toimintaa.

1.2

Euroopan yhteisöjen tilien luotettavuuteen liittyvällä tarkastustyöllä pyritään saamaan riittävä varmuus siitä, että kaikki tulot ja menot sekä varallisuus on kirjattu, ja siitä, että tilinpäätös antaa oikean kuvan yhteisöjen taloudellisesta tilanteesta varainhoitovuoden lopussa.

1.3

Tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvän tarkastustyön tavoitteena on koota riittävästi suoraa ja epäsuoraa todentavaa aineistoa, josta käy ilmi, ovatko tilien perustana olevat toimet säännösten ja sopimusmääräysten mukaiset ja onko tilinpäätöksen summat laskettu oikein.

1.4

Tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden osalta tilintarkastustuomioistuin valitsi lausumansa perustaksi useita eri lähteitä:

1.5

Tilintarkastustuomioistuin kiinnitti jälleen erityistä huomiota toimenpiteisiin, joita komissio on toteuttanut uudistaessaan sisäisen valvonnan järjestelmäänsä. Lisäksi se tarkasteli etenkin jatkotoimia, joita on pantu täytäntöön niiden toimintasuunnitelmien johdosta, jotka on liitetty varainhoitovuosilta 2002 ja 2001 laadittuihin yhteenvetoihin pääjohtajien vuotuisista toimintakertomuksista ja lausumista (ks. kohdat 1.55—1.87).

1.6

Tilintarkastustuomioistuin on lisäksi halunnut tuoda sekä kokonaistilanteen että kaikkien erityisarvioinnin kohteena olleiden keskeisten toiminta-alojen osalta esiin erilaisia seurannan osatekijöitä, joiden avulla on pyritty arvioimaan tilanteen kehittymistä pitkällä aikavälillä. Osatekijät käyvät ilmi tämän luvun ja lukujen 3—9 liitteenä olevista taulukoista.

1.7

Tilintarkastustuomioistuimen huomautukset koskevat varainhoitovuoden 2003 lopullista konsolidoitua tilinpäätöstä sellaisena kuin komissio on sen laatinut 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.8

Odotettaessa kirjanpitojärjestelmän uudistamista koskevan toimintasuunnitelman toteutumista vuodesta 2005 alkaen (ks. kohdat 1.22—1.26) ja tarkoituksenmukaisen kirjanpitojärjestelmän puuttuessa varainhoitovuoden lopun tilinpäätöksen valmistelu perustuu paljolti kirjanpidon ulkopuolisiin selvityksiin. Tällöin esitettyjä määriä ei ole liitetty asianomaisiin talousarviotoimiin, eivätkä kirjanpidosta vastaavat keskusyksiköt voi aina taata arviointien oikeellisuutta tai täydellisyyttä. Lisäksi nykyinen kirjanpitojärjestelmä, joka perustuu pääasiassa kassaperusteisen kirjanpidon periaatteisiin, ei anna mahdollisuutta erottaa hallintomenoja investointimenoista ja lopullisia maksuja ennakko- tai etumaksuista taikka edes määrittää velkojen ja saamisten määrää. Tämä vaikeuttaa taloudellisen tuloksen laskemista. Tilintarkastustuomioistuimen havainnot tukevat budjettipääosaston pääjohtajan lausumassaan esittämiä varaumia (yhteisöjen ja EKR:n omaisuus- ja rahoitustilanne on esitetty epätäydellisesti; kirjanpitojärjestelmän rakenne perustuu kahteen osajärjestelmään yhden integroidun järjestelmän sijasta).

1.8

Euroopan yhteisöt käyttävät kassaperusteista kirjanpitoa kuten useimmat julkisen sektorin organisaatiot maailmassa. Komissio on tietoinen tämän menetelmän rajoituksista, minkä vuoksi se on käynnistänyt hankkeen kirjanpitojärjestelmän uudistamiseksi ja siirtymiseksi suoriteperusteiseen kirjanpitoon kuten tilintarkastustuomioistuin mainitsee. Komission tavoitteena on noudattaa kansainvälisiä julkisen sektorin kirjanpitostandardeja (IPSAS) vuoteen 2005 mennessä, mikä on varainhoitoasetuksessa asetettu määräaika, ja se käsittelee parhaillaan tilintarkastustuomioistuimen mainitsemia ongelmia.

1.9

Taulukossa 1.1 on kuvattu varainhoitovuodelta 2002 tilien luotettavuuden osalta annetussa tarkastuslausumassa esitetyn neljän varauman seurantaa sekä eräitä seikkoja, jotka tilintarkastustuomioistuin toi esiin vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2002 ja joista komission mukaan huolehdittaisiin yhteisön kirjanpitojärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

1.10

Etenkin tilinpäätöksen esittämisessä havaitusta edistyksestä sekä varaumien määrän ja laajuuden vähenemisestä huolimatta tilintarkastustuomioistuimen toimittamassa tarkastuksessa ilmeni, että seuraavat, jo aiemmissa kertomuksissa esiin tuodut ongelmat ovat yhä olemassa:

1.10

a)

Maatalousmenot — modulointi: Taloudellisia tapahtumia on kirjattu budjettikohtaan, josta kyseisiä menoja ei lopulta voida suorittaa (88,9 miljoonaa euroa vuonna 2003). Lisäksi tileissä esitetään maksettuina menoja (237,9 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2003), joita ei vielä ole suoritettu (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, kohdat 1.13 ja 1.14).

a)

Mitä tulee 88,9 miljoonan euron kirjaamiseen vuonna 2003, asetuksen (EY) N:o 1259/1999 3 ja 4 artiklan perusteella pidätettyjen määrien kirjaamismenettely noudattaa komission asetuksen (EY) N:o 1017/2001 1 artiklaa (jolla muutetaan asetuksen 296/1996 2 artikla).

b)

ECIP-rahoitusväline (European Community Investment Partners): Komissio nollasi välineeseen liittyvien lainojen, osakkuuksien ja ennakkomaksujen arvon (88,5 mijoonaa euroa 31. joulukuuta 2003) epäselvin perustein yksilöimättä osatekijöitä, joista kyseinen määrä muodostuu (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, kohta 1.18).

b)

Sataprosenttinen arvonalennus suoritettiin, koska käytettävissä ei ollut tietoja, jotka olivat välttämättömiä ECIP-rahoitusvälineen perusteella tehtyjen sijoitusten ja myönnettyjen lainojen tarkan arvon laskemiseksi. Parhaillaan tarkastellaan kaikkia keskeneräisiä tapauksia osana siirtymistä suoriteperusteiseen kirjanpitoon (erityisesti ennakkomaksujen osalta). Tämä tarkastelu saataneen loppuun tammikuuhun 2005 mennessä ja sen odotetaan luovan hyvän perustan sen arvioimiseksi, voidaanko vuoden 2004 tilinpäätöksessä jäljellä olevat määrät periä takaisin. Siihen asti kun tämä tarkastelu saadaan päätökseen, on johdonmukaisempaa ja varmempaa jatkaa sataprosenttista arvonalennusta.

c)

Eurotech Capital, Venture Consort ja Joint Venture Programme: Koska komissiolla ei ollut yksityiskohtaisia tietoja investoiduista määristä, se teki osakkuuksiensa osalta täydellisen arvonalennuspoiston (12,7 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2003), vaikka näiden välineiden osalta suoritetaan vielä pääoman palautuksia (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, kohdat 1.21 ja 1.22).

c)

Mitä tulee investoitujen määrien esittämiseen yhteisön taseessa, komissio katsoo, että koko summan poistaminen on varovaisuusperiaatteen nojalla täysin perusteltua. Riskipääomasijoituksiin ja sijoituksiin muilla suuririskisillä toiminta-alueilla, kuten yhteishankkeet Keski- ja Itä-Euroopan maissa ja uusissa itsenäisissä maissa, liittyy luonteenomaisesti potentiaalinen tappioriski. Komissio toteaa, että se on edistynyt viime vuodesta hyvin sellaisten sopimusten viimeistelyssä ja lopettamisessa, joiden voimassaoloaika on päättymässä.

d)

EMOTR-tukiosasto: Useat todistuksen myöntävät elimet esittivät varaumia, jotka koskivat komissiolle suoritettavien määrien oikeellisuutta ja kattavuutta (905,9 miljoonan euron nettomäärä 31. joulukuuta 2003) (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, kohta 1.25).

d)

Velkojen asianmukaisen arvioinnin osalta luottotappiovaraus perustuu kunkin maksajaviraston arvioihin — menettely on sama kuin vuonna 2002. Se perustuu oletukseen, että maksajavirastot pystyvät parhaiten arvioimaan mahdollisuudet takaisinperintään.

e)

Muut velalliset -erään liittyvien saamisten arvostaminen (3 610,4 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2003): Tilintarkastustuomioistuin ei voi ottaa kantaa kyseisiin saamissin oikeellisuuteen eikä kattavuuteen (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, kohta 1.23, sekä tämän kertomuksen kohdat 1.14 ja 1.15).

e)

Komissio parantaa jatkossakin menetelmiään tällä alalla käyttämällä tällä hetkellä käytössään olevia välineitä, kuten todettiin vuoden 2002 vuosikertomuksen 1.23 kohtaan annetussa vastauksessa (esimerkiksi säännöllinen raportointi perimättömistä määristä vuoden 2003 puolivälistä alkaen). Kuten viime vuonna annetussa vastauksessa todettiin, merkittävät parannukset tällä alalla ovat mahdollisia vasta sen jälkeen, kun uusi kirjanpitojärjestelmä ja erityisesti ennakkomaksujen kirjanpitojärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2005.

f)

Rahoituksenvälittäjillä olevien määrien yksilöiminen (määrät sisältyvät yllä olevassa kohdassa e mainittuun muut velalliset -erään, ja niiden arvo oli 1 008,6 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2003) (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78): Koska asianmukaista kirjanpitojärjestelmää ei ole, tilintarkastustuomioistuin ei voi saada varmuutta niiden määrien oikeellisuudesta ja kattavuudesta, jotka on kirjattu rahoituksenvälittäjien hallussa oleviksi (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, kohta 1.27).

f)

Kuten vuonna 2002 todettiin, komissio on jo tehnyt paljon tällä alalla. Tällaiset ongelmat voidaan ratkaista lopullisesti vasta sen jälkeen, kun uusi kirjanpitojärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2005. Tällä hetkellä luvut kootaan manuaalisesti rahoituksenvälittäjien toimittamista raporteista.

g)

Korkotulot rahoituksen välittäjille suoritetuista ennakkomaksuista: Komissio ei vieläkään ole kyennyt osoittamaan, että ennakkomaksuista kertyvät korot on kirjattu järjestelmällisesti ja viipymättä talousarviotuloiksi. Niin ollen ei ole mahdollista saada varmuutta siitä, onko yhteisön rahoitusosuudet tiettyjen ohjelmien osalta kirjattu kokonaisuudessaan (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, kohta 1.29).

g)

Kuten viime vuonna todettiin, vaikka kaikkia korkoja ei ole kirjattu talousarviotuloihin, ne on kuitenkin kirjattu tilinpäätökseen. Sen jälkeen kun käyttöön otettiin uusi varainhoitoasetus, jonka mukaan kaikki korot on palautettava komissiolle, komissio on parantanut entisestään tällaisten korkojen kirjaamismenettelyjä.

h)

Eläkeoikeuksista aiheutuva varaus: Kyseinen varaus (22,8 miljardia euroa 31. joulukuuta 2003 vakuutusmatemaattisen tutkimuksen perusteella) ja vastaava saaminen jäsenvaltioilta esitetään nykyisin taseessa tavalla, joka johtaa siihen, että menoerän vaikutus ei näy taloudellisessa tuloksessa (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, kohdat 1.31 ja 1.32).

h)

Kuten kirjanpitostandardikomiteassa on todettu, tällä hetkellä ei ole olemassa kansainvälisiä julkisen sektorin kirjanpitoa koskevia ohjeita tällä alalla. Niin kauan kuin tällaisia ohjeita ei ole, nykyinen käytäntö pysyy voimassa.

i)

Lyhytaikainen vieras pääoma: Osa siirretyistä maksumäärärahoista (176,5 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2003) on kirjattu taseen lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan, mikä ei ole asianmukaista (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2002, kohta 1.34).

i)

Kuten vuoden 2002 vastauksessa todettiin, tätä kysymystä analysoidaan kirjanpitojärjestelmän uudistamisen yhteydessä ja muutokset tehdään kirjanpitoon vuonna 2005.

1.11

Huolimatta tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2002 esittämästä huomautuksesta (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) vuoden lopun tileihin ei edelleenkään kirjata tapahtumia, joihin komission yksiköt tai jäsenvaltiot todennäköisesti ehdottavat korjauksia myöhemmin (maksajavirastojen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen EMOTR-tukiosaston yhteydessä, alv:oon ja BKTL:oon perustuvia omia varoja koskevien ennakkomäärien mukauttaminen sekä sisäisiin politiikkoihin, ulkoisiin toimiin ja rakennerahastoihin liittyvien hankkeiden tai ohjelmien päättäminen).Myöskään korjausten suuruusluokka ei käy ilmi. Lisäksi tileihin voivat väliaikaisesti vaikuttaa myös eräät muut epävarmuustekijät. Tällaisia ovat esimerkiksi todistuksen myöntävien elinten esittämät, noin 11,3 miljardia euroa koskevat huomautukset maatalouden maksajavirastojen tileistä (ks. kohta 4.54). Toinen epävarmuustekijä on se, että komissio siirsi varainhoitovuoden 2003 tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen, joka koskee maksajavirastojen tilejä (vastaavat 43:a prosenttia varainhoitovuoden osalta ilmoitetuista menoista), tekemistä siihen asti, kunnes se saa lisätietoja tai tietyt tarkastukset saadaan päätökseen (ks. kohta 4.69).

1.11

Tilinpäätös voi sisältää ainoastaan rahoitustietoja, jotka olivat tiedossa tilinpäätöksen tekoajankohtana. Näiden tietojen luotettavuus riippuu aina suoritettavien tilintarkastusten tuloksista. Tilinpäätöksessä voidaan ilmoittaa takaisinperittävät summat ainoastaan silloin, kun komissio tekee päätöksensä tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevien tai vastaavien menettelyjen perusteella.

1.12

Uuden varainhoitoasetuksen, jota on sovellettu 1. tammikuuta 2003 alkaen, mukaan useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin, kun perussäädöksessä niin säädetään (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Tämän käytännön, jota on aiemmin sovellettu rakennetoimiin (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, soveltamisesta vastedes myös muilla aloilla on nyt nimenomaisesti säädetty (muun muassa kalastusalalla tehtävät kansainväliset sopimukset ja muut ulkoiset toimet). Määrät, joita varainhoitoasetuksen mukaisesti ei vielä ole kirjattu talousarviositoumuksiin, ilmoitetaan potentiaalisissa veloissa. Sitoumusten määritteleminen eri tavoin eri aloilla vaikeuttaa kuitenkin talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä esitettyjen lukujen tulkintaa.

1.12

Tietoisena tästä ongelmasta komissio on parantanut tilinpäätösten liitetietoja siten, että niissä selitetään paremmin varainhoitoasetuksessa säädettyä sitoumusten käsittelyä, erityisesti viittaamalla potentiaaliseen velkaan, joka saattaa syntyä, kun jaksotetuista määrärahoista tehdään talousarviositoumuksia tulevina vuosina.

1.13

Erillisen B-kirjanpidon todettujen saamisten osalta tehtiin 1 043,9 miljoonan euron arvonalennus 31. joulukuuta 2003, joten komission tilinpäätöksessä näkyy 729,3 miljoonan euron nettosumma. Alennus kuvastaa sitä, että useiden saamisten kohdalla on todettu olevan epätodennäköistä, että määrät saadaan kokonaisuudessaan perittyä. Arvonalennus laskettiin tilastojen perusteella, joten kyseinen määrä on vain arvio.

1.13

Tarkoituksena on hyväksyä muodollisesti vuoden 2004 loppuun mennessä säädösmuutokset, joiden mukaan jäsenvaltioiden on arvioitava vuosittain niiden saamisten määrä erillisessä kirjanpidossaan, joiden takaisinperinnän ne katsovat olevan epätodennäköistä.

1.14

Komissiolla on yhä ongelmia muihin velallisiin liittyvien saamisten arvostamisessa (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Väliaikaisia maksuja pidetään edelleen lopullisina menoina ja perittäviä saamisia ei kirjata tileihin viipymättä. Koska tulojen ja menojen hyväksymisestä vastaavilla yksiköillä ei ole sekalaisiin tuloihin sovellettavia asianmukaisia sisäisen valvonnan menettelyjä, tilintarkastustuomioistuin ei voi varmistua siitä, että komissio on arvostanut oikein kaikki saamiset.

1.14

Ks. myös vastaus 1.10 kohdan e alakohtaan.

1.15

Tilanteen on havaittu parantuneen etenkin sen jälkeen, kun oli otettu käyttöön menettely saamisten kompensoimiseksi suoritettavista maksuista, mutta useiden saamisten perintä on edelleen huomattavasti myöhässä. Lisäksi viivästyskorkoja ei lasketa ja peritä systemaattisesti eikä ole olemassa menettelyä, jolla kertyneet korot laskettaisiin ja kirjattaisiin vuoden lopussa kirjanpitoon. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että takaisinperinnän kasaumia olisi koordinoitava tehokkaammin keskushallinnon tasolla ja että käyttöön olisi otettava järjestely, jonka ansiosta voidaan varmistaa, että asianomaiset yksiköt kirjaavat saamiset välittömästi.

1.15

Komissio on vuoden 2003 alussa ottanut käyttöön takaisinperinnän keskitetyn koordinoinnin ja valvoo maksamattomia perintämääräyksiä neljännesvuosikatsauksella, josta ilmenee maksamattomien perintämääräysten määrä neljännesvuotta ja menojen hyväksyjää kohden. Komissio kirjaa tietokantaansa myös kuhunkin perintämääräykseen liittyvät jatkotoimet ja neljännesvuosikatsaukseen liittyvät indikaattorit.

1.16

Varainhoitovuodesta 1999 alkaen tilintarkastustuomioistuin on esittänyt useita huomautuksia SINCOM 2 -tietokonejärjestelmästä. Turvallisuuteen liittyvät huomautukset (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) koskivat lähinnä käteisvarojen hoidosta vastaavan komission yksikön käyttämää maksujärjestelmää. Komissio hyväksyi huomautukset ja sitoutui ratkaisemaan esiin tuodut ongelmat (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Vuonna 2002 ja vuoden 2003 alussa budjettipääosaston sisäisen tarkastuksen yksikkö (Internal Audit Capability, IAC) sekä sisäisen tarkastuksen toimiala (Internal Audit Service, IAS) toimittivat komission käteisvarojen osalta tarkastuksia, joissa ilmeni, että tilintarkastustuomioistuimen esiin tuomat puutteet ovat edelleen olemassa.

1.17

Tilintarkastustuomioistuimen aiempien huomautusten seuranta varainhoitovuoden 2003 DAS-lausuman yhteydessä osoitti, että kaikkia ongelmia ei vielä ole ratkaistu etenkään tiettyjen turvallisuusnäkökohtien ja tehtävien erottamisen kohdalla.

1.18

Olemassa olevien riskien hallitsemiseksi turvallisuusmallia pitäisi kehittää käyttöoikeuksien määrittelemisen ja hallinnoinnin sekä käyttäjille järjestelmän eri toimintoihin myönnettävän pääsyn osalta. Käteisvarojen hoidosta vastaavassa yksikössä joillakin käyttäjillä on useita tehtäviä, joita ei saisi yhdistää. Liian monella käyttäjällä on järjestelmän pääkäyttäjän tai vastaavat oikeudet, mikä antaa heille mahdollisuuden toteuttaa kaikenlaisia tapahtumia järjestelmässä. Joillekin käyttäjistä on myönnetty yleiset käyttöoikeudet (jotka eivät siis ole henkilökohtaiset), joten heidän toimiensa valvominen on vaikeaa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi, että tiettyjä ajanjaksoja ja tarkoituksia varten on luotu tapauskohtaisesti yleisiä käyttäjiä, joilla on laajat käyttöoikeudet.

1.18

Komissio on samaa mieltä siitä, että laajennetut käyttöoikeudet omaavien käyttäjien lukumäärä oli liian suuri. Tätä määrää on nyt pienennetty merkittävästi. Komissio kehittää tällä hetkellä ennen vuoden 2004 loppua käyttöön otettavaa raportointijärjestelmää, jonka avulla se pystyy havaitsemaan tällaiset tilanteet tulevaisuudessa.

1.19

Kun maksumenettely käynnistetään keskuskirjanpitojärjestelmässä, kaiken maksuja koskevan informaation sisältävät tiedostot siirretään järjestelmään, jonka avulla hoidetaan yhteyksiä pankkeihin. Komission pitäisi jatkaa ponnistelujaan varmistaakseen kaikkien pankeille toimitettavissa tiedostoissa olevien tietojen täydellisen koskemattomuuden.

1.19

Budjettipääosasto otti marraskuussa 2003 käyttöön uuden järjestelmän, jolla suojataan maksutapahtumat Sincom 2 -järjestelmän ja SWIFT-verkon välillä. Tätä järjestelmää ei sovelleta vielä kaikissa tapauksissa. Uudesta suojasta eivät vielä hyödy pienet maksutapahtumat, joiden muuttaminen on vaikeampaa niiden erityismuodon vuoksi. Vaikka uusi suojajärjestelmä on vaikeampi toteuttaa tällaisille maksutapahtumille, budjettipääosaston tarkoituksena on laajentaa se niihin ennen vuoden 2004 loppua.

1.20

Vuonna 2003 komissio muutti käyttämäänsä teknistä infrastruktuuria. Komissio kehitti uuden valmiussuunnitelman, jota ei vielä ole testattu. Käteisvarojen osalta (17. helmikuuta 2004) toteutetussa testissä, jossa pankkien kanssa käytettävä yhteysjärjestelmä käynnistettiin uudelleen vaihtoehtoiselta palvelimelta järjestelmän kaatumisen jälkeen, kävi ilmi, että käynnistysmenettelyä on parannettava.

1.20

Sincom 2 -järjestelmän valmiussuunnitelmaa testattiin marraskuussa 2002. Suunnitellut toiminnalliset ja teknistä infrastruktuuria koskevat muutokset yhdessä komission uuden kirjanpitojärjestelmän (ABAC) tammikuussa 2005 tapahtuvan käyttöönoton kanssa edellyttävät uuden valmiussuunnitelman laatimista. Käteisvarojen osalta budjettipääosasto aikoo ennen vuoden 2004 loppua parantaa SWIFT-järjestelmän valmiussuunnitelman käynnistysmenettelyä testissä havaittujen tarpeiden mukaisesti.

1.21

Kohdassa 1.16 yksilöityjä ongelmia lukuun ottamatta muita esiin tuotuja ongelmia ei ole ratkaistu tyydyttävästi:

1.21

a)

Ennakkomaksujärjestelmään sovellettavia sääntöjä ei vielä ole uudistettu uuden varainhoitoasetuksen voimaantulon johdosta.

a)

Vaikka kassahallinnon ennakkomaksuosastoa ei ole vielä mukautettu täydellisesti, sille on myönnetty lisäresursseja erityisesti kaikkien ennakkomaksujärjestelmien pankkitilien varmistamiseksi.

b)

Olisi löydettävä ratkaisu, joka estää tietojen kirjaamisen suljettuihin pankkitileihin ja kuitenkin säilyttää aikaisemmat tiedot.

b)

Vuoden 2004 alusta on ollut käytössä atk-järjestelmä, joka estää yritykset kirjata pääkirjaan suljettuja pankkitilejä.

c)

Käteisvarojen hoitoon liittyvistä tehtävistä ja vastuualueista olisi laadittava selkeät viralliset kuvaukset, jotta voidaan varmistaa toimintojen asianmukainen erottaminen toisistaan ja tarvittavien edelleenvaltuutusten hallinnointi.

c)

Tilinpitäjän kassahallinnon henkilöstölle antamien valtuutusten virallistaminen saatiin päätökseen syyskuussa 2004.

1.22

Komissio hyväksyi 17. joulukuuta 2002 Euroopan yhteisöjen kirjanpidon uudistamista koskevan toimintasuunnitelman (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78), jossa vastataan moniin tilintarkastustuomioistuimen aiempiin huomautuksiin ja otetaan huomioon kesäkuussa 2002 hyväksytyn uuden varainhoitoasetuksen (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) säännökset. Toimintasuunnitelma on tarkoitus panna kaikilta osin täytäntöön 1. tammikuuta 2005 alkaen, ja siihen kuuluu kaksi osaa: uuden kirjanpitosäännöstön hyväksyminen (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) ja säännöstön soveltamiseksi tarvittavan tietojärjestelmän kehittäminen (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Toimintasuunnitelmaan kuuluvat kaksi komiteaa, valvontakomitea sekä kirjanpito- ja tilinpäätösstandardeja käsittelevä neuvoa-antava komitea, perustettiin vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä.

1.23

Kirjanpito- ja tilinpäätösstandardeja käsittelevään komiteaan, jonka puheenjohtajana toimi komission tilinpitäjä, kuului tiettyjen toimielinten (Euroopan parlamentti, yhteisöjen tuomioistuin ja komissio) ja joidenkin hajautettujen erillisvirastojen (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) edustajia sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Komitean tavoitteena oli tutkia kansainvälisiä kirjanpito- ja tilinpäätösstandardeja (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) ja mukauttaa ne yhteisöjen muodostamaan toimintaympäristöön soveltuviksi, kuten varainhoitoasetuksen 133 artiklan 2 kohdan säännöksissä edellytetään. Huhtikuussa 2004 komitea esitti tutkimuksensa perusteella 15 luonnosta kirjanpidon perussäännöiksi. Nämä kattoivat erilaisia kirjanpidossa käsittelemiseen liittyviä olennaisia aihe-alueita varainhoitovuoden lopun tilinpäätöksen esittämiseksi suoritusperusteisen kirjanpidon periaatteen mukaisesti (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.24

Komission tilinpitäjän on vielä annettava lopullinen hyväksyntänsä kirjanpidon perussäännöille. Hänen on lisäksi varmistettava, että ne toimielimet ja elimet, joiden tilinpäätös konsolidoidaan (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78), panevat säännöt täytäntöön tilikarttojen avulla. Työn etenemisen perusteella vaikuttaa siltä, että komission toimintasuunnitelmaan sisältyvä aikataulu toteutuu. Niiden toimielinten ja elinten, joiden tilinpäätös konsolidoidaan, kirjanpidon perussääntöjen ja tilikarttojen pitäisi siis olla käytettävissä varainhoitovuoden 2005 tilejä varten.

1.24

Kaikkia pääosastoja kuultiin kirjanpitosääntöjen luonnoksesta kesäkuussa 2004 samoin kuin toimielinten ja virastojen tilinpitäjiä (varainhoitoasetuksen 133 artiklan mukaisesti). Niiden esittämät huomautukset on otettu huomioon sääntöjen viimeistelyssä. Sääntöjen perusteella on laadittu kirjanpidon käsikirja. Käsikirjan tavoitteena on kuvailla sääntöjen soveltamista ja toimintaa sekä uutta kirjanpitojärjestelmää. Pääosastoja kuultiin käsikirjan luonnoksesta heinäkuussa 2004.

1.25

Tietojärjestelmää koskevaan osaan kuuluu integroidun tietojärjestelmän kehittäminen siten, että huomioon otetaan lähes (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) kaikki kirjanpitotiedot, jotka tarvitaan suoritusperusteisen kirjanpidon ottamiseksi käyttöön 1. tammikuuta 2005 varainhoitoasetuksen mukaisesti. Edistyminen kirjanpito- ja tilinpäätösstandardien osalta mahdollisti järjestelmän rakenteen ja toimintaperiaatteiden vahvistamisen. Valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien paikalliset järjestelmät on kytkettävä keskustietojärjestelmään. Kuten tilintarkastustuomioistuin on jo aiemmin (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) todennut, tarvittaville mukautuksille ja validoinneille asetettu aikataulu on kuitenkin hyvin kunnianhimoinen, ja on olemassa riski, että komissio joutuu tekemään vain asteittaisia muutoksia nykyisiin järjestelmiin.

1.25

Hanke etenee suurelta osin 17. joulukuuta 2002 annetussa komission tiedonannossa esitetyn aikataulun ja 8. heinäkuuta 2003 ehdotetun tarkemman hankesuunnitelman mukaisesti. Uuden keskustietojärjestelmän (ABAC) odotetaan olevan valmis suoriteperusteiseen kirjanpitoon siirtymiseksi vuonna 2005, kunhan kehitetyt tietojärjestelmän toiminnot on testattu. Muiden osastojen kuin budjettipääosaston vaatimista tietoteknisistä ratkaisuista suurin osa on ajoitettu vuoden 2004 jälkipuoliskolle. Kesäkuun 2004 loppuun mennessä saatujen itsearviointien perusteella kaikki odottavat saavansa työn valmiiksi vuoden 2004 loppuun mennessä. Käytettävissä olevan ajan niukkuuden vuoksi monet kuitenkin odottavat saavansa työn valmiiksi ajankohtana, joka ei jätä liikkumavaraa odottamattomia tilanteita varten.

1.26

Avaavan taseen laatiminen 1. tammikuuta 2005 on ratkaiseva vaihe sen kannalta, onnistuuko siirtyminen kassaperusteisesta suoriteperusteiseen kirjanpitoon. Tätä varten kirjanpitotietoja on käsiteltävä niin, että vertailukelpoiset osatekijät, jotka tarvitaan varainhoitovuoden 2005 tilinpäätöksen laatimisessa, ovat käytettävissä. Onkin tärkeää, että tulojen ja menojen hyväksymisestä vastaviin yksiköihin osoitetaan riittävästi voimavaroja, jotta ne kykenevät toteuttamaan tällaisen suuren hankkeen asianmukaisesti, ja että kirjanpidosta vastaavat keskusyksiköt tukevat ja seuraavat niitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi on tärkeää, että tilinpitäjä varmistaa, että kirjanpitotapahtumien käynnistys- ja validointimenettelyt tulojen ja menojen hyväksymisestä vastaavissa yksiköissä on järjestetty tavalla, joka takaa oikean kirjaamisen jo tapahtumahetkellä, vaikka varainhoitoasetuksessa (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) säädetäänkin, että tulojen ja menojen hyväksyjä vastaa tietojen luotettavuudesta.

1.26

Komissio on tietoinen avaavan taseen laatimisen tärkeydestä, minkä vuoksi se on osoittanut yksiköilleen tarkoituksenmukaiset resurssit tämän tehtävän toteuttamiseksi. Pääosastot ovat saaneet lisää henkilöstöä ennakkomaksuja, laskuja ja takauksia koskevien avaavien taseiden laatimiseksi sekä oikeushenkilöitä koskevien uusien tiedostojen luomiseksi. Keskusyksiköt ovat lisäksi järjestäneet kokouksia pääosastojen kanssa lisätietojen ja tuen antamiseksi, ja vuoropuhelu keskusyksiköiden ja pääosastojen välillä on jatkuvaa. Lisäksi Intranetissä pidetään yllä luetteloa usein kysytyistä kysymyksistä.

1.27

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusta rajoittivat kohdissa 3.6 ja 3.42 mainitut tekijät.

1.28

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa tapahtumissa ei kaiken kaikkiaan ilmennyt olennaisia virheitä, mutta tarkastuksessa havaittiin tiettyjä jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien ja perinteisiin omiin varoihin liittyvän kirjanpidon osatekijöitä, joita olisi parannettava, jotta voidaan vähentää yhteisön omien varojen virheellisen ja epätäydellisen käyttöön asettamisen riskiä (ks. kohdat 3.59—3.62).

1.28

Komissio seuraa tilintarkastustuomioistuimen erityishavaintoja kyseessä olevien jäsenvaltioiden kanssa. Komissio odottaa, että perinteisiin omiin varoihin liittyvää kirjanpitoa koskevien vaatimusten muuttaminen johtaa siihen, että jäsenvaltiot pitävät tarkempaa ja luotettavampaa erillistä kirjanpitoa.

1.29

Asianomaiset pääjohtajat esittävät varaumia suosituimmuussopimusten soveltamista koskevan valvonnan osalta, mutta ilmoittavat, että käyttöön otetuilla valvontamenettelyillä saadaan tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulokset vahvistavat tämän (ks. kohta 3.58).

1.30

Alaa kokonaisuutena tarkastellen voidaan todeta yleisen tilanteen olevan vakaampi kuin aiempina vuosina. Alv- ja BKTL-varojen laskemisen perustana olevien tilastotietojen oikeellisuuteen ja tiettyjen toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen vaikuttavat riskit on kuitenkin vielä poistettava.

1.30

Komissio ottaaa huomioon heikkoudet, jotka tilintarkastustuomioistuin mainitsi 3 luvussa esitetyissä päätelmissään, ja tarkastelee toimenpiteitä, joilla ne voitaisiin poistaa.

1.31

Valvontajärjestelmien toimintaa jäsenvaltioissa koskeneessa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ilmeni, että yleisesti ottaen yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) on hyödyllinen maksujen laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevien tietojen lähde, joka kattaa noin 58 prosenttia yhteisestä maatalouspolitiikasta. Epäjohdonmukaisuuksia ja valvontaan liittyviä puutteita havaittiin sen sijaan tuotantomäärään perustuvien tukien (oliiviöljy, puuvilla, tupakka ja kuivarehu), maaseudun kehittämistuen, vientituen ja interventiovarastojen osalta (ks. kohdat 4.24—4.46).

1.31

Komision mielestä sen harjoittama yhteisen maatalouspolitiikan seuranta ja valvonta luo vahvan perustan tilien perustana oleviin toimiin liittyvien väärinkäytösten riskin poistamiselle. Virheet ja puutteet mainituilla aloilla voidaan korjata perimällä summat takaisin kyseessä olevilta jäsenvaltioilta tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn perusteella.

1.32

Kuten tilintarkastustuomioistuin on todennut jo aiempina vuosina, yleisesti ottaen yhteisen maatalouspolitiikan menot sisältävät virheitä olennaisessa määrin. On kuitenkin todettava, että yhteisen maatalouspolitiikan tärkeimpien menoluokkien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyy eriasteisia riskejä. Peltokasvialalla riski on pienempi kuin eläinpalkkioiden kohdalla; muilla menoaloilla riskit ovat tätä suurempia eivätkä valvontajärjestelmät ole yhtä vaikuttavia (ks. kohta 4.47).

1.32

Komissio huomauttaa, että yhteisön rahoittamien tukiohjelmien luonteen vuoksi sen talousarvioon kohdistuu tilien perustana oleviin toimiin liittyvien väärinkäytösten riski. Komissio pyrkii rajoittamaan tätä riskiä tukiohjelmien suunnittelua sekä ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien valvontajärjestelmien avulla. Kaikissa valvontajärjestelmissä on löydettävä kompromissi määrätarkastusten suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja näistä menettelyistä saatavien hyötyjen välillä. Yhteisön kannalta hyötyihin sisältyy varojen tuhlaamisen riskin pienentyminen ja virheriskin pitäminen siedettävällä tasolla, joka vaihtelee eri talousarvioaloilla riippuen tarkastuksista aiheutuvista kustannuksista ja siitä, kuinka suuri toimissa esiintyvien virheiden ja väärinkäytösten riski on. Tämä kanta noudattaa tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa nro 2/2004 ”yhtenäisestä tarkastusmallista” (single audit).

1.33

Maatalouden pääosaston pääjohtajan vuotuisesta toimintakertomuksesta ja lausumasta olisi enemmän apua tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden arvioinnissa, jos siinä olisi paremmin hyödynnetty relevanteimpia käytettävissä olevia tietolähteitä, kuten yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää, sen sijaan, että tukeudutaan varainhoitovuotta 2003 edeltävien varainhoitovuosien aineistoon, josta on vain vähän hyötyä tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumaa laadittaessa (ks. kohdat 4.18—4.23).

1.33

Maatalouden pääosaston pääjohtajan lausuma perustuu EMOTR:n tukiosaston osalta seuraaviin tekijöihin:

1.34

Vaikka laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvät riskit ovat yleensä paremmin hallinnassa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän piirissä kuin muiden maatalousmenojen yhteydessä, edistystä on vielä saatava aikaan kaikkien alan menojen osalta, jotta valvontajärjestelmissä havaitut merkittävät puutteet saadaan korjattua. Lisäksi pääjohtajan vuotuisen toimintakertomuksen sisältöä ja lausuman muotoilua voisi parantaa, jotta tilintarkastustuomioistuin voisi käyttää niitä tietolähteinä tarkastuslausumaa laatiessaan.

1.34

Komission mielestä nykyinen tilastotietojen raportointijärjestelmä yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä on tehokas. Komissio on samaa mieltä siitä, että parannuksiin on syytä tapauksissa, joissa jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tarkastukset (esimerkiksi tietyt maksujen jälkitarkastukset) puutteellisesti. Joka tapauksessa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä tutkitaan eroavaisuudet ja puututaan niihin asianmukaisella tavalla.

1.35

Tilintarkastustuomioistuimen toimittamassa tarkastuksessa varmistui, että järjestelmissä, joilla valvotaan yhteisön talousarvion toteuttamista jäsenvaltioissa, on yhä puutteita. Ohjelmakauden 1994—1999 interventiomuotojen päättämisen havaittiin edistyneen vain vähän, sillä jäsenvaltioiden lopullisten maksupyyntöjen tueksi esittämä asiakirja-aineisto ei ollut täysin kattavaa ja asianmukaista. Lisäksi komissiolla on ollut vaikeuksia käsitellä aineistoa (ks. kohta 5.67). Kauden 2000—2006 hallinto- ja valvontajärjestelmien kohdalla tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa saatiin vahvistus sille, että olemassa on yhä samanlaisia ongelmia kuin edeltävinä vuosina (ks. kohta 5.68).

1.35

Komision mielestä sen harjoittama rakenteellisten toimenpiteiden seuranta ja valvonta luo vahvan perustan tilien perustana oleviin toimiin liittyvien väärinkäytösten riskin poistamiselle.

1.36

Edunsaajien osalta toimitettujen tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten tulokset osoittivat, että virheet ovat samantyyppisiä ja toistuvat yhtä usein kuin aiempina vuosina. Näin saatiin vahvistus järjestelmien puutteista tehdyille havainnoille (ks. kohta 5.56).

1.36

Komissio käyttää jatkossakin suuren osan tilintarkastusresursseistaan jäsenvaltioiden järjestelmien tarkastamiseen. Tarvittaessa se käyttää valtuuksiaan ja keskeyttää maksut sellaisille ohjelmille, joiden järjestelmissä esiintyy vakavia puutteita, jotka vaarantavat yhteisön varoja, ja tekee rahoituskorjauksia seurauksena olevien sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. Komissio seuraa tilintarkastustuomioistuimen havaitsemia ja omissa tarkastuksissaan esille tulleita virheitä ja ryhtyy toimiin niiden korjaamiseksi.

1.37

Vuotuisissa toimintakertomuksissaan ja lausumissaan pääjohtajat ilmoittivat saaneensa varmuuden tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin totesi kuitenkin, että esitetyt varaumat eivät juurikaan sopineet yhteen rakennetoimien alalla saadun varmuuden kanssa. Lisäksi asianomaisten pääjohtajien lausumissa ei esitetty ohjelmakauden 1994—1999 päättämiseen liittyviä riskejä koskevaa varaumaa (ks. kohdat 5.57—5.62).

1.37

Rakennerahastojen varoista vastaavien neljän pääosaston lausumat perustuivat edistykseen jäsenvaltioiden järjestelmien tarkastuksessa. Kauden 1994–1999 ohjelmia koskevien varausten puuttuminen on perusteltua ottaen huomioon pääosastoissa käytössä olevat tiukat menettelyt ja ohjelmien lopettamiseen liittyvät tilintarkastukset, joita ollaan parhaillaan suorittamassa loppulausumien luotettavuuden varmistamiseksi.

1.38

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että ohjelmakauden 2000—2006 valvontajärjestelmien toiminta ei yleisesti ottaen ole vieläkään tyydyttävää. Tätä heijastelee alalla havaittujen olennaisten virheiden määrä, joka on edelleen suuri.

1.38

Komissio noudattaa ohjelmakauden 2000–2006 osalta monivuotista strategiaa, johon sisältyy nykyistä kautta koskevien tarkastusten suorittaminen oikeassa suhteessa riskeihin ja ottaen huomioon muut painopistealueet ja sen lisäksi myös yhtenäisen tarkastusmallin soveltaminen komission tarkastusten ja jäsenvaltioiden tarkastusten vaikutuksen maksimoimiseksi. Lisäksi komissio antaa jäsenvaltioille ohjeita ja hyviä toimintamalleja.

1.39

Tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan kuudennen puiteohjelman sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla Euroopan pakolaisrahaston hallinto- ja valvontajärjestelmissä havaittiin puutteita. Lisäksi komission valvontajärjestelmien yhteydessä olisi jatkettava ponnisteluja sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanon päätökseenviemiseksi (ks. kohdat 6.4—6.16 ja 6.41).

1.39

Komissio on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen tässä kertomuksessa esittämistä tavoitteista ja pyrkii saavuttamaan ne hallintotyössään. Valvontajärjestelmiä on vahvistettu komission hallinnonuudistuksessa ja niitä seurataan jatkossakin tiukasti.

1.40

Sisäisten politiikkojen alalla tapahtumien yksityiskohtaisissa tarkastuksissa ilmeni, että komission sisäisen valvonnan järjestelmän toiminta on puutteellista, ja lisäksi lopullisten edunsaajien tasolla havaittiin lukuisia virheitä. Tämä vahvistaa havainnot, jotka tilintarkastustuomioistuin on aiemmin tehnyt tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (ks. kohdat 6.17—6.26 ja 6.42). Komission sisäisten politiikkojen alalla jälkeenpäin toimittamien tilintarkastusten analyysi osoitti myös, että huomattava joukko lopullisia edunsaajia ilmoittaa EU:n osarahoittamiin toimiin liittyvät kulut liian suurina. Tältä osin tilintarkastustuomioistuin katsoo, että korjaavat toimenpiteet, jotka aiotaan toteuttaa tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan kuudennen puiteohjelman yhteydessä, eivät riitä vähentämään tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyviä riskejä (ks. kohdat 6.27—6.33 ja 6.43).

1.40

Erityisesti hallinnonuudistuksensa toteuttamisesta lähtien komissio on ollut vakuuttunut siitä, että se noudattaa varainhoitoasetuksen vaatimuksia suoraan hallinnoitujen menojen ennakko- ja jälkitarkastusten osalta. Komissio pyrkii jatkuvasti parantamaan valvontajärjestelmiään ja tarkastuksiaan ja suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen niitä koskeviin suosituksiin. Lopullisten edunsaajien tasolla komission suorittamien jälkitarkastusten analysointi osoittaa, että lopulliset edunsaajat tekevät usein virheitä viidennen puiteohjelman mallisopimuksen monimutkaisuuden vuoksi. Kahdenlaisia virheitä esiintyy: jotkin sopimuspuolet ilmoittavat menot liian suuriksi ja toiset liian pieniksi. Virheiden nettovaikutus komission talousarvioon jää pieneksi.

1.41

Vuoden 2003 toimintakertomuksissa esitettyjen tietojen laatu ja luotettavuus on parantunut, joten tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta on helpompi arvioida. Varaumien muotoilu on kuitenkin edelleen puutteellista (ks. kohdat 6.34—6.40 ja 6.44).

1.41

Varaumien muotoilu perustuu pääosastojen toimintojen kattavaan tarkasteluun, jonka tärkeimmät havainnot sisältyvät vuotuisiin toimintakertomuksiin. (Jokainen varauma on johtanut toimintasuunnitelmaan, jonka toteuttamista seurataan järjestelmällisesti.)

1.42

Tilintarkastustuomioistuin toteaa yleisesti, että sisäisen valvonnan parantuminen vuonna 2003 ei vielä riitä estämään lukuisia virheitä lopullisten edunsaajien tasolla eikä puutteita komission valvontajärjestelmien toiminnassa (ks. kohta 6.45).

1.42

Komissio pyrkii jatkossakin parantamaan käytössä olevia järjestelmiä, erityisesti tilintarkastustuomioistuimen esittämien suositusten mukaisesti (ks. 6.44 kohta).

1.43

Maantieteellisten ohjelmien osalta hallinnon hajauttamisprosessi (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) vietiin periaatteessa päätökseen vuonna 2003, mutta tarkastusten luotettavuus ja vaikuttavuus (tarkistukset, läpikäynnit, tarkastukset paikalla sekä sisäiset tarkastukset ja ulkopuolisten yritysten tekemät tarkastukset) vaihtelevat huomattavasti lähetystöstä ja EuropeAid-yhteistyötoimiston linjasta riippuen (ks. kohdat 7.14—7.32).

1.43

Lähes kaikki budjetoidut maantieteelliset ohjelmat hajautettiin vuosina 2001–2003, kun taas aihepiirikohtaisten budjettikohtien hajauttaminen on toteutettu vuoden 2004 aikana. Hajauttamisen asteittainen toteuttaminen selittää suurelta osin lähetystöjen välisen ja EuropeAidin eri osastojen välisen eron.

1.44

Komission keskusyksiköissä ja lähetystöissä (ks. kohta 7.36) havaittiin vain vähän virheitä eikä niillä ollut olennaisia taloudellisia vaikutuksia. Sitä vastoin hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavien tahojen ja hankkeiden osalta toimitetussa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa todettiin puutteita sisäisen valvonnan järjestelmässä sekä suhteellisen suuri määrä sääntöjenvastaisuuksia (ks. kohdat 7.37—7.39).

1.44

Komissio on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että se, kuinka hankkeen hallintayksiköt ja valtioista riippumattomat järjestöt noudattavat tarjouskilpailuja ja julkisia hankintoja koskevia menettelyjä, on yhä huolenaihe. Hankkeiden hajauttamisen myötä lähetystöt voivat suorittaa tiukempia tarkastuksia paikan päällä. Lisäksi kesäkuusta 2003 alkaen hankkeiden tilit tarkastetaan tarkistettujen avustussopimuksia koskevien määräysten mukaisesti ennen lopullisen maksun suorittamista.

1.45

Asianomaiset pääjohtajat ilmoittavat käytössä olevilla valvontamenettelyillä saatavan tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Humanitaarisen avun toimiston ja EuropeAid-yhteistyötoimiston vuotuisissa toimintakertomuksissa kuvataan käytössä olevia sisäisen valvonnan järjestelmiä. EuropeAid-yhteistyötoimiston osalta tilintarkastustuomioistuin totesi kuitenkin, että järjestelmillä, joilla valvotaan täytäntöönpanosta vastaavien organisaatioiden esittämien tilinpäätösten perustana olevien menojen laillisuutta ja asianmukaisuutta, ei kyetä vielä takaamaan näiden organisaatioiden suorittamien maksujen laillisuutta ja asianmukaisuutta.

1.45

EuropeAidin keskeiset valvontajärjestelmät olivat toiminnassa vuonna 2003. Tarkastusten katsottiin antaneen riittävän varmuuden pääjohtajan lausuman yhteydessä. Katso myös vastaukset 7.45 ja 7.48 kohtaan.

1.46

Ajateltaessa alaa kokonaisuutena voidaan todeta, että monet järjestelmien ja menojen valvonnan edellyttämistä osatekijöistä olivat jo olemassa vuonna 2003. On kuitenkin hyvin tärkeää, että osatekijät saadaan otettua käyttöön niin, että tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta voidaan parantaa hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavissa organisaatioissa ja ulkopuolisten edunsaajien tasolla. Tällaista parannustyötä tarvitaan jatkuvasti.

1.46

Viime vuosina vakiomuotoisten sopimusasiakirjojen (hanke-, avustus- ja rahoitussopimus) käyttäminen on osaltaan parantanut komission valvonnan tasoa. Maksut ja liiteasiakirjojen varmentaminen suoritetaan varainhoitoasetusten mukaisesti. Myös varmennustarkastuksia koskevia sopimusmääräyksiä on parannettu (ks. vastaukset 7.30 ja 7.32 kohtaan). Lisäksi ulkoisen tilintarkastuksen strategiaa on vahvistettu siten, että riskiarvioinnin perusteella laaditaan vuosittain tarkastussuunnitelmat keskusyksikköjen ja lähetystöjen suorittamille tarkastuksille.

1.47

Havaitusta edistyksestä huolimatta valvontajärjestelmiä arvioitaessa yksilöitiin yhä monia puutteita, jotka liittyvät komission toteuttamiin valvontajärjestelmien tarkastuksiin ehdokasmaissa. Puutteet on korjattava, jotta yhteisön lähetystöjen ennakkotarkastusten poistamisesta seuraavat riskit vähenevät (ks. kohdat 8.40—8.43).

1.47

Komissio tarkastelee tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia liittymistä valmistelevasta tuesta ja ryhtyy kaikkiin asianmukaisiin toimiin. Komissio antoi ehdokasmaille laajamittaista tukea ja neuvontaa ja suoritti laajoja tarkastuksia auttaakseen niitä parantamaan hallintoaan EU:n sääntöjen mukaisesti. Se jatkaa työtään varmistaakseen, että näillä mailla, jotka nyt ovat liityneet Euroopan unioniin, on asianmukaiset järjestelmät rakenne- ja koheesiorahastojen hallinnoimiseksi.

1.48

Tilintarkastustuomioistuimen toimittamissa tarkastuksissa havaittiin maksujen osalta virheitä. Lisäksi on olemassa riski, että rinnakkaisrahoitukseen liittyviä kansallisia velvoitteita ei ole täytetty (ks. kohdat 8.30—8.34).

1.48

Komissio katsoo, että eräillä tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä ei ole taloudellista vaikutusta ja ne koskevat muotoseikkoja.

1.49

Vuotuisissa toimintakertomuksissaan kyseiset pääjohtajat katsoivat saaneensa varmuuden tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. He esittivät silti merkittäviä varaumia Phare-ohjelman ja Ispa-välineen kohdalla (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan se riski, että ehdokasmaat eivät ole täyttäneet osarahoitukseen liittyviä velvoitteitaan, vaikuttaa niin merkittävältä, että laajentumisasioiden pääosaston pääjohtaja olisi perustellusti voinut esittää asiasta varauman vuotuiseen toimintakertomukseensa liittyvässä vuotta 2003 koskevassa lausumassa (ks. kohta 8.36).

1.49

Komissio katsoo, että pääjohtajien vuotuisissa toimintakertomuksissa viitataan selvästi liittymistä valmistelevaan tukeen liittyviin riskeihin.

1.50

Vaikka ehdokasmaissa todella edistyttiin hallintorakenteiden ja sisäisen valvonnan mekanismien luomisessa vuonna 2003, näiden vaikuttavan toiminnan varmistamiseksi on vielä ponnisteltava, jotta yhteisön menojen tilanne kehittyisi laillisuuden ja asianmukaisuuden osalta suotuisasti ja jotta varaudutaan lähetystöjen ennakkotarkastusten poistumiseen. Tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2003 toteuttamassa perusteellisessa tarkastuksessa kävi ilmi, että komission valvontajärjestelmien tilanne on yleisesti ottaen epätyydyttävä, mikä näkyy tapahtumien osalta havaittujen virheiden määrässä. Virheiden esiintyminen vahvistaa sen jo vuonna 2002 todetun riskin olemassaolon, joka johtuu järjestelmissä yksilöidyistä puutteista.

1.50

Komissio on tietoinen tarpeesta parantaa edelleen hallinto- ja valvontajärjestelmiä uusissa jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa. Se tukee jatkossakin tätä kehitystä esimerkiksi omien tarkastustensa kautta.

1.51

Tilintarkastustuomioistuimen toimittamissa tarkastuksissa todettiin, että huolimatta vuonna 2003 jatkuneista ponnisteluista useimmissa toimielimissä ei vielä ollut tehty kaikkia muutoksia, joita varainhoitoasetuksen mukaisten uusien sisäisen valvonnan menettelyjen täysipainoinen soveltaminen edellyttää (ks. kohta 9.65).

1.51

Komissio on pitänyt uudistuksen toteuttamista yhtenä ensisijaisista tehtävistään. Niinpä kaikki yksiköt toteuttivat vuoden 2002 loppuun mennessä yksityiskohtaisen valmiusarvioinnin, josta ilmeni, että yksiköt olivat valmiita täyttämään uuden varainhoitoasetuksen vaatimukset.

1.52

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei tullut esiin olennaisia ongelmia, jotka yleisesti ottaen vaikuttaisivat tarkastettujen tapahtumien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (ks. kohdat 9.66 ja 9.68).

1.53

Useimpien toimielinten valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuisissa toimintakertomuksissa ja pääjohtajien lausumissa katsotaan, että hallintomenojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta on saatu riittävä varmuus (ks. kohdat 9.16—9.17, 9.24, 9.29, 9.34, 9.46, 9.53, 9.63 ja 9.67). Komission ulkosuhteista vastaavan pääosaston pääjohtaja esitti kuitenkin lausumassaan kaksi varaumaa sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanosta yhteisön lähetystöissä (ks. kohta 9.64).

1.53

Komissio toteaa olevansa yksi niistä toimielimistä, jonka valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät antavat riittävän varmuuden.

1.54

Tapahtumien tarkastelu osoitti tilanteen olevan vakaampi kuin aiempina vuosina, mutta toimielinten on yhä lujitettava valvontajärjestelmiä, niin että voidaan minimoida puutteista tilien perustana olevien toimien laillisuudelle ja asianmukaisuudelle nykyisin aiheutuvat riskit.

1.54

Valvontajärjestelmien osalta komissio katsoo, että valvontaa todella toteutetaan yksiköissä, mutta se myöntää, kuten yleiskatsauksessa sisäisestä valvonnasta (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) todetaan, että on vielä parantamisen varaa tämän valvonnan osoittamiseksi. Komissio aikoo järjestää erityisiä työpajoja tästä aiheesta vuoden 2004 loppupuolella.

1.55

Varainhoitovuoden 2002 DAS-tarkastuslausumansa yhteydessä tilintarkastustuomioistuin tutki komission hallinnonuudistuksen etenemistä (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) ja laati ensimmäisen arvion komission uudesta sisäisen valvonnan järjestelmästä ja takeista, jotka järjestelmän avulla voidaan saada talousarviomaksujen perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.56

Komission sisäisen valvonnan järjestelmän arviointia jatkettiin vuonna 2003. Tilintarkastustuomioistuin analysoi sitä, missä määrin pääjohtajien vuotuisiin toimintakertomuksiin ja lausumiin sekä komission näistä tekemään yhteenvetoon sisältyvät kannanotot (johdon tarkastajille osoittamat kirjeet, management representations) vastaavat tilintarkastustuomioistuimen tarkastustuloksia ja miltä osin niitä voidaan hyödyntää tarkastuslausumaa laadittaessa. Toisaalta tilintarkastustuomioistuin tarkasteli sitä, miten komission sisäisen valvonnan järjestelmän uudistamiseen kuuluvien keskeisten osatekijöiden toteuttaminen oli edistynyt (valkoisessa kirjassa esitetyt toimet, komission pääjohtajien vuotuisista toimintakertomuksista ja lausumista varainhoitovuosilta 2002 ja 2001 laadittuihin yhteenvetoihin liitetyt toimintasuunnitelmat sekä sisäisen valvonnan vähimmäisstandardit).

1.57

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 274 artiklan mukaan komissio toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan. Kaikkia toimia ei kuitenkaan toteuteta tämän toimintamallin mukaisesti, ja komission uudistuksen vaikutukset ovat erilaiset eri aloilla. Menojen osalta varainhoitoasetuksessa (53 artikla) säädetään seuraavanlaisista tapauksista:

1.57

a)

Komissio toteuttaa talousarviota keskitetysti (hallintomenot ja sisäiset politiikat). Tässä tapauksessa toteuttamistehtävät suoritetaan komission yksiköissä suoraan (suora keskitetty hallinnointi) tai epäsuorasti komission käyttämän toimeksisaajan (välillinen keskitetty hallinnointi) avulla. Kun kyseessä on suora keskitetty hallinnointi, uudistus vaikuttaa kaikkiin menon toteuttamista koskeviin sääntöihin. Välillisen keskitetyn hallinnoinnin kohdalla uudistus vaikuttaa asianomaisten tehtävien määrittelyyn, valvontaan ja toteuttamiseen.

b)

Toimien hallinnoinnista huolehtivat jäsenvaltioiden viranomaiset (EMOTR-tukiosasto ja rakennerahastot). Hallinnointi tapahtuu yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ja komission on varmistettava, että jäsenvaltioiden viranomaiset noudattavat säännöksiä. Tässä tapauksessa komission uudistus vaikuttaa vain toimien toteuttamisen valvontaan.

b)

Komissio on kehittänyt yhtenäiseen tarkastusmalliin perustuvan tarkastusstrategian, jonka tavoitteena on parantaa hallinto- ja valvontajärjestelmiä jäsenvaltioissa.

c)

Komissio voi ennakkotarkastuksen tehtyään antaa edunsaajavaltioiden tehtäväksi toteuttaa toimien tietyt osa-alueet (liittymistä valmisteleva tuki). Tällöin puhutaan hajautetusta hallinnoinnista, ja uudistus vaikuttaa hallinnoinnin useimpiin osatekijöihin — samalla tavoin kuin komission käyttäessä toimeksisaajaa keskitetyn hallinnoinnin yhteydessä.

1.58

Varainhoitovuoden 2003 vuotuisista toimintakertomuksista laaditun yhteenvedon (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) avulla komissio pyrkii edelleen lisäämään avoimuutta hallinnoinnissaan (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että komissio analysoi nyt ensimmäisen kerran sitä, kuinka suuri varmuus valvontajärjestelmien avulla voidaan saada tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tällä tavoin komissio kantaa toimielimenä vastuun talousarvion toteuttamisesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (274 artikla) tarkoitetulla tavalla ottaessaan omakseen valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kannanotot.

1.58–1.60

Kuten aikaisempina varainhoitovuosina (ks. yhteisen hallinnoinnin osalta varainhoitovuoden 2002 yhteenvetokertomuksen (KOM(2003) 391) 5.3.3 kohta), hyväksyessään varainhoitovuotta 2003 koskevien toimintakertomusten yhteenvetokertomuksen komissio loi yleiskatsauksen valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien antamaan varmuuteen ja otti toimielintasolla käyttöön korjaavia toimenpiteitä havaitessaan tietyillä aloilla toistuvia puutteita.

1.59

Komissio ilmoittaa, että se ei vielä katso saaneensa varauksentonta varmuutta yhden tärkeän yhteisesti hallinnoidun alan osalta (rakennerahastot). Lisäksi komissio toteaa, että huolimatta suoraan ja välillisesti keskitetysti hallinnoiduilla aloilla saadusta tyydyttävästä varmuudesta, edunsaajien ilmoittamien kulujen osittaiseen korvaamiseen perustuviin tukiin liittyy yhä ongelmia. Useimmat tämäntyyppisiä ohjelmia hallinnoivat pääosastot esittivätkin virheiden esiintyvyyteen liittyviä varaumia. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulokset tukevat kaikkia edellä mainittuja näkemyksiä (ks. kohdat 5.66—5.69 ja 6.41—6.45).

1.59

Ks. vastaukset 1.35–1.38 kohtaan.

1.60

Komissio ei kuitenkaan ota kantaa yhteisen maatalouspolitiikan tilanteeseen, vaikka se on tärkein yhteisesti hallinnoiduista aloista. Sama koskee hajautettua hallinnointia (omat varat ja liittymistä valmisteleva tuki) sekä hallinnointia yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (yhteisön ulkopuolelle suunnattu tuki).

1.60

Ks. vastaus 1.58 kohtaan.

1.61

Uudessa yleiskirjeessä (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) varainhoitovuoden 2003 vuotuisista toimintakertomuksista viitataan yleisten näkökohtien osalta varainhoitovuoden 2002 vuotuisten toimintakertomusten laatimistavasta annettuihin suuntaviivoihin ja tiettyihin yhteisen hallinnoinnin näkökohtiin (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) ja esitetään eräitä muutoksia ja uusia osatekijöitä:

1.62

Näiden eri osatekijöiden sekä vertaisarvioinnin (peer review) ansiosta vuotuisten toimintakertomusten laatua on kyetty parantamaan. Yleensä vuotuisissa toimintakertomuksissa esimerkiksi kuvataan jatkotoimia, joita on toteutettu niiden toimintasuunnitelmien perusteella, jotka hyväksyttiin pääjohtajien varainhoitovuoden 2002 vuotuisten toimintakertomusten ja lausumien sekä komission yhteenvedon (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) yhteydessä. Lisäksi käsitellään sisäiseen ja ulkoiseen tarkastukseen liittyvien suositusten perusteella toteutettujen toimien seurantaa. Edistymistä on voitu seurata aiempaa tehokkaammin komission yksiköiden vuotuisiin hallintosuunnitelmiin sisällytettyjä toimintasuunnitelmia koskevan yleiskirjeen (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) ansiosta. Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin, että prosessia on vielä kauttaaltaan lujitettava, jotta sen toteuttaminen tehostuisi.

1.62

Komissio katsoo, että vuotuiset toimintakertomukset ovat hyödyllinen hallinnointiväline, jonka avulla voidaan tiedottaa havaituista puutteista ja laatia tehokas korjaustoimenpide. Komission mielestä toimintakertomuksia ja niihin liittyviä lausumia on parannettu merkittävästi vuonna 2003 ja se pyrkii jatkossakin parantamaan niitä.

1.63

Vuotuisten toimintakertomusten liitteenä olevissa lausumissa pääjohtajat vakuuttavat saavansa yksiköissään suoritettavan sisäisen valvonnan avulla riittävän varmuuden siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset. Jos sisäisessä valvonnassa on puutteita tai sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, pääjohtajat esittävät varaumia ja laativat toimintasuunnitelman, johon sisältyy myös toimien toteuttamiselle asetettu määräaika.

1.64

Varaumien tosiasiallisen kattavuuden selvittämiseksi pääjohtajia pyydetään ilmoittamaan, millaisin kriteerein he määrittelevät olennaisuusrajan. Luonteesta ja toimintayhteydestä johtuvan olennaisuuden lisäksi suuntaviivoissa vahvistetaan toimintaan osoitettujen varojen suhteelliseen merkitykseen perustuva olennaisuusraja, joka on kaksi prosenttia kyseiseen toimintaan osoitetuista varoista (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tällainen olennaisuuden käsite ei ole riittävän tarkoituksenmukainen niin, että järjestelmien puutteet olisi mahdollista yksilöidä (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.64

Jotta korostettaisiin ainoastaan kaikkein vakavinta hallinnoinnin puutetta (management by exception), ”varauman” käsite on rajoitettu niihin puutteisiin, joilla on todellinen ja varmennettu vaikutus — toisin sanoen ei ainoastaan potentiaalinen riski — saatavaan varmuuteen siitä, että käyttöön otetut valvontamenettelyt takaavat viitevuoden aikana toteutettujen toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden vaaditulla tavalla. Nyt kun ”varauman” käsite on määritelty tällä tavoin, on vielä määritettävä paremmin, kuinka tarkkaan valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on määriteltävä esitettyjen varaumien vaikutus ilmaistavaan varmuuteen.

1.65

Pääjohtajat voivat poiketa mainitusta kriteeristä, jos he katsovat toimintayhteyden sitä vaativan tai puute on luonteensa vuoksi olennainen. Tällaisissa tapauksissa uuden raja-arvon tai olennaisuuskriteerin valinta on perusteltava vuotuisessa toimintakertomuksessa. Valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon kunkin alan ominaisriskit. Komission olisi tätä varten laadittava tarkoituksenmukaiset alakohtaiset periaatteet, joiden perusteella määritetään olennaisuusrajat toimien luonteen ja alan hyväksyttävän riskitason perusteella sekä valvontaan osoitettavat resurssit (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.65

Komissio on halukas harkitsemaan mahdollisuutta soveltaa tiettyä joustavuutta määriteltäessä olennaisuusrajat eri hallinnonaloille.

1.66

Kaikki pääjohtajat vahvistivat saaneensa riittävän varmuuden siitä, että heille myönnetyt resurssit oli osoitettu aiottuihin tarkoituksiin ja että heidän käyttöön ottamansa sisäinen valvonta takasi tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden. Yhteensä 21 lausumassa 39:stä pääjohtajien antamaa varmuutta kuitenkin rajoitettiin varaumin. Kuten viime vuonna (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78), budjettipääosaston pääjohtaja esitti varaumia komission kirjanpitojärjestelmien puutteiden vuoksi (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) (ks. kohta 1.8).

1.66

Ks. komission vastaus 1.8 kohtaan.

1.67

Keskeiset varaumat on esitetty taulukossa 1.2 . Varainhoitovuoden 2003 osalta esitetyistä 49 varaumasta (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) suurin osa koskee jo vuodelta 2002 esiin tuotuja puutteita (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Muut varaumat oli yleensä mainittu pääosastojen vuotuisten toimintakertomusten kohdissa eri yhteyksissä jo edellisenä vuonna (ks. kohdat 3.58, 4.18, 5.57—5.62, 6.36, 7.47, 8.35, 8.37 ja 9.64). Tämä osoittaa, että yksilöidyt puutteet voidaan korjata vain keskipitkällä aikavälillä (ks. kohdat 1.73, 1.76 ja 1.79).

1.67

Vaikka komissio ei yhdy tilintarkastustuomioistuimen taulukossa 1.2 esittämään kritiikkiin varaumien vaikutuksesta ja kattavuudesta, se panee tilintarkastustuomioistuimen huomautukset merkille ja parantaa jatkossakin tietoja, jotta niistä olisi enemmän hyötyä tilintarkastustuomioistuimelle sen laatiessa tarkastuslausumaansa.

1.68

Vuotuisista toimintakertomuksista annetuissa suuntaviivoissa sekä valtuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä koskevissa toimintaohjeissa (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) täsmennetään, että varaumien ei pidä vesittää lausumien sisältöä ja että äärimmäisissä tapauksissa (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) pääjohtaja ei ehkä pysty saamaan vaadittua varmuutta.

1.69

Tiettyjen yksiköiden varainhoitovuodelta 2003 esittämät varaumat (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) eivät laajuutensa vuoksi ole oikeassa suhteessa lausumissa ilmaistuun varmuuteen tai varaumia ei ole riittävästi perusteltu ilmaistuun varmuuteen nähden (ks. taulukko 1.2 sekä kohdat 5.57—5.62, 7.48, 8.36 ja 8.38). Varaumien vaikutus lausumissa ilmaistuun varmuuteen on kuitenkin määritelty paremmin kuin varainhoitovuoden 2002 kohdalla.

1.69

Vaikutus, joka varaumilla on ilmaistavaan varmuuteen, voidaan määritellä sitä paremmin mitä paremmin käytännöt vakiintuvat. Komissio katsoo, että varaumalla kyseisellä alalla olevan vaikutuksen määrittelyn ansiosta jo tällä hetkellä ja tulevaisuudessa yhä suuremmassa määrin on mahdollista todeta, että valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän ilmaisema varmuus on kokonaisuudessaan perusteltu.

1.70

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyön perusteella voidaan todeta, että useilla rahoitusnäkymien aloilla valvontajärjestelmät eivät vielä ole tyydyttävällä tasolla ja että niiden lujittamiseksi on vielä ponnisteltava. Tietyt tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa havaitut puutteet olisi siten pitänyt tuoda esiin jo pääjohtajien lausumissa (ks. taulukko 1.2 ja kohdat 4.22, 5.62, 6.37, 7.48 ja 8.36). Lisäksi maatalouden pääosaston pääjohtajan lausuma ei perustu varainhoitovuoden 2003 tapahtumien tutkimiseen (ks. kohdat 4.19 ja 4.20).

1.70

Ks. vastaukset 1.33, 1.37 ja 1.67 kohtaan sekä tilintarkastustuomioistuimen mainitsemiin erityisiin kohtiin.

1.71

Tapahtuneesta parannuksesta huolimatta tilintarkastustuomioistuin katsoo, että pääjohtajien vuotuiset toimintakertomukset ja lausumat eivät vielä systemaattisesti muodosta hyödyllistä lähdettä (ks. kohta 1.4), johon se voisi perustaa tarkastustensa päätelmät rahoitusnäkymien eri aloilla (ks. taulukko 1.2 ).

1.71

Komissio pyrkii parantamaan lausumien sisältöä ja valvoo niiden standardien noudattamista, joihin lausumat perustuvat. Tarkoituksena on taata, että vuotuiset lausumat osoittavat luotettavasti, kuinka komissio hoitaa tehtävänsä ja kuinka se käsittelee havaittuja riskejä, jotta tilintarkastustuomioistuin voi käyttää niitä tarkastuslausumansa perustana.

1.72

Komissio ilmoittaa yhteenvedossaan, että varainhoitovuonna 2003 edistyttiin yleisesti ottaen merkittävästi hallinnonuudistuksen toteuttamisessa, että lähes kaikki valkoisen kirjan toimet on toteutettu ja että suurin osa varainhoitovuosilta 2002 ja 2001 laadittuihin yhteenvetoihin liittyvistä toimintasuunnitelmista on saatu päätökseen tai ne ovat edistyneet huomattavasti. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten perusteella tätä arviota voidaan kuitenkin pitää hyvin optimistisena. Komissiokin toteaa yhteenvetonsa eri osissa, että tiettyjä osatekijöitä on vielä seurattava tulevina vuosina. Tämä vahvistaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavainnot seuraavilla osa-alueilla:

1.72

Huolimatta merkittävästä edistyksestä vuonna 2003 on toteutettava korjaavia toimenpiteitä varainhoitovuoden 2003 yhteenvetokertomuksessa mainituilla eri alueilla. Joissakin tapauksissa näiden toimien taustalla olevat ongelmat voidaan ratkaista tehokkaasti ja tyydyttävästi ainoastaan keskipitkällä aikavälillä. Sen vuoksi vuotuisten toimintakertomusten yhteenvetokertomuksessa tarkastellaan joka vuosi saavutettua edistystä ja käydään läpi ja päivitetään kaikki komission tasolla toteutettavat toimet.

1.73

Tilintarkastustuomioistuin on komission kanssa samaa mieltä siitä, että edellä esiin tuotuja osa-alueita varten on suunniteltu toimia jo aiempien vuosien yhteenvedoissa. Tilintarkastustuomioistuin korostaa sitä, kuinka tärkeää komission kannalta on, että aloite kaikkien monialaisten toimintasuunnitelmien konsolidoimiseksi viedään päätökseen. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että komissio on ilmaissut harkitsevansa suosituksia, jotka tilintarkastustuomioistuin esitti lausunnossaan ”yhtenäisestä tarkastusmallista” (single audit) (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.74

Hallinnonuudistuksen edistymisen seurannan yhteydessä komissio ilmoitti, että valkoisen kirjan (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) V luvussa (sisäinen tarkastus, taloushallinto ja varainhoidon valvonta) mainituista 36 toimesta 32 oli viety päätökseen vuonna 2003. Niin ollen valkoisen kirjan täytäntöönpanon edistymisestä laadittiin selvitys (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78), jossa tarkastellaan perusteellisesti jäljellä olevia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka on vielä toteutettava.

1.74–1.76

Kun eri toimissa tarkoitetut välineet on otettu käyttöön, avoimia kysymyksiä käsitellään vuosittain yhteenvetokertomuksissa (ks. vastaus 1.72 kohtaan). Tämän perusteella komissio katsoo, että useimmat tilintarkastustuomioistuimen mainitsemista toimista oli saatu päätökseen 31. joulukuuta 2003.

1.75

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että komissio on edistynyt uuden valvontasäännöstön kehittämisessä, mutta katsoo, että tosiasiallisen toteuttamisen ja toiminnan tulokset eivät vielä ole tyydyttäviä. Valkoisen kirjan luvussa V esitetyistä 36 toimesta 18 toimen toteuttaminen oli kesken varainhoitovuoden 2002 lopussa (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78); näistä kahdeksan tointa oli yhä kesken (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78)31. joulukuuta 2003. Kymmenestä muusta alasta, joilla toimet on periaatteessa saatu päätökseen, kahdeksan oli sellaisia, joilla tavoitetta ei vielä ole saavutettu kaikilta osin, toteutus on toistaiseksi epätyydyttävää tai jatkuvuutta ei ole varmistettu (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.75

Toimen 83 osalta komissio esittää seuraavat huomautukset:

1.76

Monia keskeneräisistä toimista käsitellään vuotuisista toimintakertomuksista ja lausumista laaditussa yhteenvedossa (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) (ks. kohdat 1.77—1.79). Kyseiset toimet edellyttävät yksiköiden toimintatapojen muuttamista tai uusien toimintojen ottamista käyttöön (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimien täysimääräistä toteuttamista, joka on mahdollista vain keskipitkällä aikavälillä (ks. taulukko 1.3 ).

1.77

Pääjohtajien vuotuisista toimintakertomuksista ja lausumista varainhoitovuodelta 2002 laaditussa yhteenvedossa (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) tarkastellaan komission sisäisen valvonnan järjestelmän uudistuksen etenemistä ja käynnistetään uusi toimintasuunnitelma havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Toimintasuunnitelma koostuu 25 korjaavasta toimesta, jotka täydentävät yhtäältä pääjohtajien vuotuisissa toimintakertomuksissaan esittämiä toimintasuunnitelmia ja toisaalta varainhoitovuodelta 2001 laadittuun yhteenvetoon (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) sisältyvän toimintasuunnitelman seurantaa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että niiden toimien joukossa, jotka todennäköisesti vaikuttavat tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78), on monialaisia (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) toimia, jotka olivat osittain vielä kesken 31. joulukuuta 2003 (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.77–1.78

Vastauksessa 1.72 kohtaan todettiin, että toteutettavat toimet saatetaan vuosittain ajan tasalle ja edeltävissä yhteenvetokertomuksissa mainitut toimet poistuvat. Tämän mukaisesti ne vuosien 2001 ja 2002 yhteenvetokertomuksiin sisältyvät toimet, joita ei ollut saatu päätökseen 31. joulukuuta 2003, ovat mukana ja ne on saatettu ajan tasalle vuoden 2003 yhteenvetokertomuksessa.

1.78

Vuodelta 2001 laadittuun yhteenvetoon liittyvän toimintasuunnitelman seuranta osoittaa, että niistä toimista, jotka olivat tekeillä varainhoitovuoden 2002 lopussa (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78), suurin osa oli yhä kesken (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78)31. joulukuuta 2003. Kahdella alalla, joita koskevat toimet on periaatteessa saatu päätökseen, asetettua tavoitetta ei ole saavutettu kaikilta osin, toteutus on toistaiseksi ollut epätyydyttävää tai jatkuvuudesta ei ole varmuutta (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Kahdella alalla toimet ovat kesken, ja tavoite on saavutettu osittain (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.78

Yhteistä hallinnointia koskevien toimien osalta komissio viittaa 1.77 kohtaan antamaansa vastaukseen.

1.79

Tilintarkastustuomioistuin kannustaa komissiota huolehtimaan siitä, että kesken olevat toimintasuunnitelmat toteutetaan, jotta uusi sisäisen valvonnan järjestelmä voi tosiasiallisesti toimia. Tämä koskee etenkin yhteisesti hallinnoituja aloja, hallinnointiriskien arvioimista sekä saamisten perintää (ks. taulukko 1.3 ).

1.79

Komissio tekee kaikkensa edistyäkseen tilintarkastustuomioistuimen esille ottamilla kolmella alalla (yhteinen hallinnointi, riskien hallinta ja saamisten perintä), kuten todetaan vuotuisten toimintakertomusten vuosien 2002 ja 2003 yhteenvetokertomuksissa ja sisäisiä valvontajärjestelmiä koskevassa yleiskatsauksessa.

1.80

Tilintarkastustuomioistuin analysoi sisäisen valvonnan standardien (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) soveltamista 16:ssa komission pääosastossa (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Tavoitteena oli selvittää standardien toteutusaste sekä tutkia, millaisia tuloksia niiden avulla oli saatu komission yksiköissä, ja arvioida siten tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus kullakin alalla.

1.81

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että vuonna 2003 (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) esitettyjen standardien perustana olevien järjestelmien ja perustarkastusten laajuutta ja sisältöä ei yleisesti ottaen ole helppo verrata varainhoitovuoden 2002 vastaaviin tietoihin.

1.81

Vuonna 2003 määritellyt perusvaatimukset eivät ole täysin vertailukelpoisia vuonna 2002 määriteltyjen perusvaatimusten kanssa, mikä on kyseisten vaatimusten luonteen mukaista. Itse asiassa perusvaatimukset otettiin alun perin käyttöön vuonna 2000, jotta parannettaisiin 24 sisäisen valvonnan standardin konkreettisuutta käytännössä määrittelemällä tuolloiset vähimmäisvaatimukset. Perusvaatimukset tarkistetaan joka vuosi tehdyistä komission päätöksistä tai annetuista komission tiedonannoista johtuvien lisävaatimusten huomioon ottamiseksi.

1.82

Komissio ilmoittaa, että sen yksiköt olivat täyttäneet 91 prosenttia perusvaatimuksista 31. joulukuuta 2003 mennessä (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Näistä toteutuneista perusvaatimuksista 26 prosenttia on ilmeisesti täytetty syyskuun 2003 lopun jälkeen, kun pääosastot olivat selvittäneet, kykenevätkö ne noudattamaan kaikkien perusvaatimusten täyttämiselle asetettua määräaikaa, joka oli 31. joulukuuta 2003 (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.82–1.83

Kuten tilintarkastustuomioistuin totesi, pääosastot arvioivat joulukuussa 2003, että yhteensä 91 prosenttia perusvaatimuksista oli täytetty verrattuna 65 prosenttiin syyskuuhun 2003 mennessä. On syytä huomata, että niiden perusvaatimusten osalta, joita ei ollut täytetty kokonaan syyskuuhun 2003 mennessä, monissa tapauksissa oli kyse toimista, joissa oli jo edistytty merkittävästi ja joiden viimeistely edellytti ainoastaan vähän työtä.

1.83

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämänkaltaisella edistyksellä tuskin on välitöntä vaikutusta tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden taustalla olevan sisäisen valvonnan järjestelmän tosiasialliseen toimintaan. Menettelysääntöjen ja valvontavälineiden käyttöönottamiseksi saatetaan hyvinkin tarvita lisää aikaa, ennen kuin standardeja todella sovelletaan. Niinpä tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyön tarkoituksena oli useimmiten arvioida, noudatettiinko pääosastojen käytännöissä sisäisen valvonnan perusvaatimuksia (ks. kohdat 4.23, 6.5, 7.40—7.41 ja 9.55).

1.84

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että tiettyjen pääosastojen sisäisen valvonnan standardien osalta saadut tiedot ovat johdonmukaiset siltä osin kuin ne koskevat sisäisen valvonnan järjestelyjen olemassaoloa ja säännösten noudattamista eivätkä niinkään järjestelyjen tosiasiallista toimintaa (ks. taulukko 1.4 ja kohdat 4.23, 5.10, 6.5, 7.43 ja 9.55). Kaiken kaikkiaan tämänhetkistä toteutusastetta ei vielä voida pitää riittävänä, niin että komission sisäisen valvonnan järjestelmän avulla voitaisiin saada riittävä varmuus tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

1.84

Taulukko 1.4 poikkeaa komission yksiköiden omasta arviosta, jonka mukaan sisäisen valvonnan standardeista 91 prosenttia oli toteutettu 31. joulukuuta 2003. Puutteellinen toteutus koski suurelta osin aloja, joilla vaikutus väärinkäytösten riskiin on pieni.

1.85

Vuotuisiin toimintakertomuksiin varainhoitovuodelta 2003 sisältyy useimmiten seurannan osatekijöitä, jotka kattavat poliittisten toimien ja voimavarojen hallinnointia koskevat pääosastojen saavuttamat tulokset (taloudellisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus).

1.85

Vuotuisten toimintakertomusten tavoitteena on tarkastella komission toiminnan painopistealueiden mukaisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja sen edellyttämiä resursseja. Kertomusten avulla voidaan seurata toimintojen tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, riskejä, osoitettujen resurssien käyttöä ja sisäisen valvontajärjestelmän toimintaa.

1.86

Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoittaa kuitenkin, että seurantaa koskevan informaation rakenne ja informaation hyödyntäminen komission yksiköissä (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) eivät edelleenkään olleet riittäviä (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78) sisäisen valvonnan järjestelmän laadullisen arvioimisen ja tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden kannalta (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78).

1.86

Vuotuisissa toimintakertomuksissa korostetaan valvontaan liittyviä seikkoja. Edellä 1.53 kohdassa mainitussa yleiskatsauksessa selvitetään tarkemmin komission sisäisiä valvontajärjestelmiä.

1.87

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden seurantaa koskevan informaation tuottamisen pitäisi olla yksi komission ensisijaisista tavoitteista. Informaatio on strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun muodostaman jaksottaisen prosessin kannalta välttämätön hallinnointiväline, jonka ansiosta voitaisiin varmistaa tulojen ja menojen laatu ja mitata saavutettua edistystä (1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78). Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että informaatio kattaa valvontajärjestelmien keskeisten osatekijöiden toteuttamisasteen ja sisältää tiedot niiden virheiden esiintyvyydestä, luonteesta ja talousarviovaikutuksesta, joita ei onnistuttu havaitsemaan valvontajärjestelmien avulla.

1.87

Toimintansa ja johtohenkilöidensä vastuunoton jatkuva parantaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tehokkaan sisäisen valvontajärjestelmän toteuttamiseksi kuuluvat komission toiminnan painopistealueisiin.

2.1

Tässä luvussa käsitellään EU:n talousarvion toteuttamista vuonna 2003, joka oli viimeinen kokonainen vuosi ennen unionin laajentumista ja joka sijoittuu vuosien 2000–2006 rahoitusnäkymien soveltamiskauden puoliväliin.

2.2

Euroopan unionin vuotuisen talousarvion hyväksyy budjettivallan käyttäjä (Euroopan parlamentti ja neuvosto) komission esitysten perusteella. Maatalouteen, rakennetoimiin, ulkoisiin toimiin sekä liittymistä valmistelevaan tukeen liittyvien menojen osalta komissio toteuttaa talousarviota yhdessä jäsenvaltioiden ja muiden edunsaajavaltioiden kanssa.

2.3

Maksusitoumuksia ja maksuja varten on erilliset talousarviot. Suurinta osaa rakennetoimiin sekä sisäisiin ja ulkoisiin politiikkoihin liittyvistä menoista hallinnoidaan monivuotisilla ohjelmilla (esimerkiksi rakennerahastojen tämänhetkinen ohjelmakausi kattaa vuodet 2000–2006). Ohjelmien yhteydessä talousarviositoumukset – jotka kuvastavat määrärahojen käytöstä tehtyjä oikeudellisia sitoumuksia – tehdään tiettynä vuonna ja suoritetaan (maksatetaan) useamman vuoden aikana (jaksotetut määrärahat) (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37).

2.4

Tarkempia tietoja varainhoitovuoden 2003 talousarvion toteuttamisesta on saatavilla komission laatimasta kertomuksesta ”Report on budgetary and financial management – Financial year 2003”. Varainhoitoasetuksen 29 artiklassa edellytetään tällaisen selvityksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Vuotta 2002 koskevaa selvitystä ei kuitenkaan julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, vaan komission Internet-sivustossa (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37). Myös vuotta 2003 koskeva selvitys on saatavilla samasta Internet-sivustosta. Tilintarkastustuomioistuin on pannut merkille työn, jota on tehty selvityksen parantamiseksi vuoteen 2002 verrattuna, mutta katsoo, että yleinen analyysi olisi hyödyllisempi, jos siihen sisällytettäisiin tiedot yhteisön ohjelmien etenemisestä koko niiden soveltamiskaudelta sekä siitä, millä vauhdilla jäsen- ja edunsaajavaltiot suorittavat maksuja lopullisille edunsaajille.

2.4

Komissio arvostaa tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa talousarvio- ja varainhallinnosta tehdyssä selvityksessä tapahtuneesta parannuksesta ja on samaa mieltä siitä, että lisäparannuksiin on vielä varaa. Asetuksissa (esimerkiksi rakennerahastoja koskeva asetus 1260/1999 ja EMOTR:n tukiosastoa koskeva asetus 1663/95) edellytetään, että jäsenvaltiot ja edunsaajavaltiot suorittavat maksut lopullisille edunsaajille viipymättä. Jatkossa komissio voisi erotella talousarvio- ja varainhallinnosta tekemänsä selvityksen rakennerahastoa koskevissa tiedoissa jakson alussa maksetut ennakot, jotka muodostavat kustannusten ennakkorahoitusta varten jatkuvasti käytettävissä olevan rahaston, maksuista, jotka suoritetaan lopullisten edunsaajien ilmoittamien menojen perusteella. Ennakkojen määrän (rakennerahastojen osalta 7 %) voidaan katsoa vastaavan komission suorittamien maksujen enimmäismäärää, jota ei vielä ole maksettu lopullisille edunsaajille.

2.5

Maksumäärärahojen kokonaismäärä oli varainhoitovuodeksi 2003 alun perin hyväksytyssä talousarviossa (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) 1,9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2002 lopullisessa talousarviossa. Maksusitoumusmäärärahat kasvoivat ainoastaan 0,3 prosenttia. Komission mukaan maksusitoumusmäärärahojen lähes muuttumaton taso ”on osoitus siitä, että budjettivallan käyttäjäja komissio haluavat saada ns. maksamatta olevia määriä eli maksatusta odottavien maksusitoumusten määrää supistettua.” (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37)

2.6

Maksusitoumusmäärärahat olivat 2,6 miljardia euroa ja maksumäärärahat 5,4 miljardia euroa pienemmät kuin rahoitusnäkymissä asetetut vuosittaiset enimmäismäärät (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37). Maksusitoumusten kohdalla marginaali koskee pääosin maatalousalaa; muut menoalat ovat joko täysin tai lähes enimmäismääränsä suuruisia. Maksujen osalta rahoitusnäkymien enimmäismäärä koskee koko talousarviota, ei eri aloja.

2.7

Taulukossa 2.1 kuvataan talousarvion toteuttamista varainhoitovuonna 2003 sekä maksusitoumusten että maksujen osalta. Käytettyjen maksusitoumusmäärärahojen osuus (maksusitoumusten toteutumisaste) oli 99 prosenttia vuonna 2003, mikä oli lähellä 98 prosentin toteutumisastetta vuonna 2002. Käytettyjen maksumäärärahojen osuus (maksujen toteutumisaste) oli 92 prosenttia, joten se kasvoi varainhoitovuonna 2002 saavutetusta 86 prosentista. Pääosin kasvu johtui rakennetoimiin liittyvien määrärahojen käytön lisääntymisestä — kyseisistä maksumäärärahoista käytettiin 90 prosenttia verrattuna vuonna 2002 käytettyihin 74 prosenttiin (ks. kohdat 2.27—2.30).

2.8

Yleiset toteutumisasteet eivät kerro kaikkea talousarvion toteuttamisesta kahden keskeisen syyn vuoksi. Ensinnäkin vain pieni osuus tiettynä vuonna tehdyistä maksusitoumuksista johtaa maksuihin saman vuoden aikana (ks. kohdat 2.3 ja 2.16—2.22). Toiseksi komission kirjanpidossa sovelletun määritelmän mukaan ”maksut” sisältävät jäsen- tai edunsaajavaltioiden viranomaisille tai muille välittäjille suoritetut ennakot, joista näiden on suoritettava maksut lopullisille edunsaajille. Joissakin tapauksissa, kuten Sapard-ohjelmassa (ks. kohta 2.43), varojen maksamiseen lopullisille edunsaajille voi kulua huomattavan pitkä aika.

2.8

Sapardin osalta maksut suoritetaan perusteltujen maksupyyntöjen perusteella. Niissä edunsaajien on osoitettava, että hankkeesta on aiheutunut tukikelpoisia kustannuksia. Menettely voi kestää pitkään. Sapard-mailla oli yleensä teknisiä ja menetelmiin liittyviä vaikeuksia täytäntöönpanon alkuvaiheissa. Niistä aiheutui viiveitä hakemusten ja maksupyyntöjen käsittelyssä. Vaikka joissakin maissa esiintyy vielä ongelmia, kokonaistilanne on parantunut merkittävästi.

2.9

Varainhoitovuoden 2003 talousarvion ylijäämä (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) oli yhteensä 5,5 miljardia euroa — tarkemmat tiedot taulukossa 2.2 . Vaikka määrä on edelleen absoluuttisesti mitattuna suuri, se on kuitenkin pienempi kuin vastaava 7,4 miljardin euron määrä vuonna 2002 ja 15,0 miljardin euron määrä vuonna 2001.

2.10

Varainhoitovuoden 2002 osalta tilintarkastustuomioistuin arvosteli komissiota siitä, että tämä ei ollut ryhtynyt toimiin käyttämättä jääneiden huomattavien summien osalta, vaikka tilanne oli ennakoitavissa ennen vuoden loppua (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37). Vuonna 2003 komissio toteutti erityistoimia parantaakseen määrärahojen käytön ennakointia ottaen huomioon jäsen- ja edunsaajavaltioilta saadut tiedot. Saatuaan aiempaa paremmat tiedot komissio saattoi esittää yllä mainittua lisätalousarviota, jossa vähennettiin maksumäärärahoja viisi miljardia euroa ja tuloja vastaavassa määrin.

2.11

Komission budjettihallinto parani merkittävästi vuoden 2003 aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Toteutetuista toimista huolimatta suuri ylijäämä (5,5 miljardia euroa) osoittaa, että määrärahoja olisi voitu vähentää huomattavasti enemmän.

2.12

Taulukosta 2.3 käyvät ilmi käyttämättä jääneiden varojen kokonaismäärä ja vaikutus viimeisten viiden vuoden ajalta. Tänä aikana varojen käyttämättä jääminen on johtanut 39,9 miljardin euron maksumäärärahojen peruuntumiseen. Samana aikana talousarvio kasvoi 16,3 prosenttia, mikä merkitsee yhteensä 53,6 miljardin euron lisämäärärahoja.

2.13

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että on epärealistista edellyttää talousarvion täysimääräistä toteuttamista. Menojen on oltava lailliset ja asianmukaiset, ja niiden on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatteita. Yhteisesti hallinnoiduilla talousarvion osa-alueilla (yli 80 prosenttia talousarviosta) komissio ei voi suorittaa maksuja, elleivät jäsenvaltiot tai muut välittäjät esitä maksupyyntöjä. Jopa suoraan hallinnoitujen menojen osalta komissio on usein riippuvainen edunsaajien maksupyynnöistä. Se, että määrärahoja jää jatkuvasti käyttämättä, johtaa maksattamatta olevien maksusitoumusten kasautumiseen (ks. kohdat 2.16—2.22) sekä siihen, että maksut keskittyvät ohjelmakauden loppuun, mikä vaikeuttaa niiden hallinnointia.

2.14

Kuten tilintarkastustuomioistuin totesi vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2002 (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37), määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodesta toiseen vaikeuttaa turhaan hallinnointia, kirjanpitoa sekä talousarviota koskevaa raportointia. Varainhoitovuodesta 2002 siirrettiin 5,0 miljardin euron verran maksumäärärahoja, mikä alensi huomattavasti kyseisen vuoden ylijäämää. Siirtojen määrä oli paljon aiempia vuosia suurempi (ks. taulukko 2.3 ). Siirretystä määrästä 3,3 miljardia euroa vastasi rakennerahastojen ohjelmakautta 1994—1999 koskevien lopullisten maksupyyntöjen suorittamiseen tarkoitettua määrää. Vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2002 (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) tilintarkastustuomioistuin varoitti, että komissio ei todennäköisesti kykenisi suorittamaan asianomaisia määriä. Ennuste oli oikea: 1,9 miljardia euroa näistä määrärahoista peruuntui vuonna 2003, ja ne lisäsivät ylijäämää.

2.14

Komissio katsoo, että sääntelykehyksessä säädetty määrärahasiirtomenettely on tarkoituksenmukainen, suhteellisen yksinkertainen, käytännöllinen ja avoin (katso komission vastaus vuoden 2002 vuosikertomukseen, kohdat 2.11 ja 2.48).

2.15

Maksumäärärahojen siirto varainhoitovuodesta 2003 vuoteen 2004 koskee 2,2:ta miljardia euroa. Määrä koostuu toimintatalousarvioon kuuluvista 1,2 miljardista eurosta ja kolmansien osapuolten varoihin liittyvistä 1,0 miljardista eurosta (ks. kohta 2.37). Vuoteen 2002 verrattuna nämä määrärahojen siirrot ovat realistisemmalla tasolla.

2.16

Monivuotisiin ohjelmiin liittyviä menoja koskevan ohjelmakauden alussa jäsen- ja edunsaajavaltioilta saattaa kulua huomattavan kauan aikaa vaadittujen hallinto- ja valvontamenettelyiden perustamiseen, EU-rahoitukseen sopivien hankkeiden valintaan ja hyväksymiseen sekä tarvittavan kansallisen yhteisrahoituksen järjestämiseen. Hankkeesta aiheutuneita menoja edeltävien ensimmäisten ennakoiden maksamista lukuun ottamatta komission on siksi usein vaikea suorittaa huomattavia maksuja talousarviosta ennen kuin ohjelmakausi on jo pitkällä. Maksumäärärahojen kohdalla pitäisi olla realistisempi niin, että otetaan paremmin huomioon ohjelmakausi ja jäsenvaltioiden kyky käyttää varat. Maksusitoumukset tehdään ohjelman alussa (lukuun ottamatta rakennerahastoja, joiden kohdalla ne tehdään vuosittain — ks. kohta 2.33) ja niitä siirretään eteenpäin (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) vastaavien maksujen suorittamiseen saakka.

2.16

Komissio on tietoinen siitä, että talousarvion olisi maksumäärärahojen osalta oltava realistisempi ja että siinä olisi otettava paremmin huomioon ohjelmakausi sekä jäsenvaltioiden kyky käyttää varoja tarkoitettuihin menoihin. Komission esittämät maksuja koskevat talousarviot perustuvat arvioon todellisista maksutarpeista. Koska jäsenvaltioiden tekemiin maksuennusteisiin luottaminen johti tarpeiden yliarviointiin, komissio on luottanut talousarvion teossa enemmän omiin arvioihinsa, jotka perustuvat viime aikoina toteutuneisiin maksuihin ja ennakoitaviin kehityssuuntiin. Tämän seurauksena maksujen toteutumisaste on parantunut muutaman viimeisen varainhoitovuoden aikana.

2.17

Mitä suurempi maksattamatta olevien maksusitoumusten arvo on, sitä enemmän tarvitaan maksumäärärahoja tulevina vuosina. Talousarviomenettelylle ominaisia viiveitä kuvataan taulukossa 2.4 . Jaksotettujen menojen (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) osalta vuonna 2003 tehtyihin maksusitoumuksiin liittyvien maksujen kokonaismäärä oli samana vuonna ainoastaan 5,7 miljardia euroa sidotuista 49,6 miljardista eurosta (noin 11 prosenttia). Käytännössä maksusitoumusten toteuttaminen saattaa viedä useita vuosia ja jotkin maksusitoumukset eivät koskaan johda maksuihin vaan peruuntuvat — ks. kohta 2.21.

2.17

Maksattamatta olevien määrien syynä on maksusitoumusten ja maksujen välinen viive, joka syntyy väistämättä, kun budjetoidaan ns. jaksotettuja menoja. Kuten edellisen kohdan vastauksessa mainittiin, rahoitusnäkymien kausien osittainen päällekkäisyys tasoittaa mainittujen maksujen toteutumista ajan myötä.

2.18

Varainhoitovuoden 2003 lopussa maksattamatta olevien maksusitoumusten kokonaismäärä oli 104,8 miljardia euroa — ks. taulukko 2.4 . Tämä vastaa 94:ää prosenttia vuoden 2004 maksusitoumusmäärärahoista (EU-25) ja merkitsee 5,0 prosentin lisäystä vuoteen 2002 verrattuna. Lisäys tapahtui seuraavista tekijöistä huolimatta:

—

4,1 miljardin euron vapautukset, joista 2,7 miljardia euroa liittyi erityismenettelyyn (ks. kohta 2.21),

—

lähes muuttumaton maksusitoumusmäärärahojen määrä vuonna 2003 (ks. kohta 2.5) ja

—

lisämaksumäärärahojen sisällyttäminen talousarvioon oli erityisesti tarkoitettu tämän ongelman ratkaisemiseen.

2.18

Maksattamatta olevien määrien vertailua olisi tarkasteltava sen valossa, että rakennerahaston vuotuisten maksusitoumusten ja maksujen järjestelmää muutettiin vuosien 1996 ja 2003 välillä.

2.19

Mainittu maksattamatta olevien maksusitoumusten määrä ei kuitenkaan vastaa menoihin liittyvien unionin oikeudellisten sitoumusten kokonaismäärää, mikä johtuu etenkin rakennerahastojen sitoumusmenettelyn vaikutuksesta (ks. kohta 2.33). Vuoden 2003 lopussa sellaisten ohjelmakauden 2000—2006 menojen, joista oli jo tehty oikeudellinen sitoumus ja jotka esitettiin taseen ulkopuolisina erinä tilinpäätöksessä, mutta jotka eivät vielä näkyneet vuotuisissa talousarvioissa sitoumuksina, kokonaismäärä oli noin 95 miljardia euroa (ks. kohta 2.34). Näin ollen noin kolme vuotta ennen tämänhetkisen ohjelmakauden loppua maksattamatta olevien maksusitoumusten kokonaismäärä on suunnilleen 200 miljardia euroa, mikä vastaa viiden vuoden maksuja nykyisellä toteuttamisvauhdilla (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37). Maksujen suorittamisen takaraja sijoittuu ohjelmakauden päättymisen jälkeiseen aikaan (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37), mutta suuri maksattamatta olevien maksusitoumusten määrä rasittaa maksumäärärahoja ja voi viivästyttää ohjelmien päättämistä. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa talousarvion toteuttamiseen seuraavan ohjelmakauden alkuvuosina, kuten on käynyt aiemmin.

2.19

Komissio viittaa kohtaan 2.48 antamaansa vastaukseen.

2.20

Kaaviosta 2.1 käy ilmi jaksotettuihin menoihin liittyvien maksattamatta olevien maksusitoumusten arvo viimeisten kymmenen vuoden ajalta verrattuna kunkin vuoden maksusitoumusmäärärahoihin. Jaksotettuihin menoihin liittyvien maksattamatta olevien maksusitoumusten arvo on viimeisten viiden vuoden aikana lisääntynyt 47 prosenttia. Tämä on johtunut kahdesta eri tekijästä: suurien ohjelmien aloittamisesta (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) vuosina 2000—2003 (ks. kohta 2.16) ja maksumäärärahojen jatkuvasta liian vähäisestä käytöstä (ks. kohdat 2.12 ja 2.13).

2.21

Tilintarkastustuomioistuin on jo vuosien ajan korostanut, että komission olisi tarpeen yksilöidä vanhat ja lepäävät maksattamatta olevat maksusitoumukset, jotka eivät mahdollisesti koskaan johda maksujen suorittamiseen, ja ryhtyä niiden osalta asianmukaisiin toimenpiteisiin. Varainhoitovuoden 2002 lopussa budjettivallan käyttäjä ja komissio antoivat yhteisen lausuman, jossa ne ilmoittivat käsittelevänsä ”potentiaalisesti epätavalliset” maksattamatta olevat maksusitoumukset (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) vuoden 2003 loppuun mennessä. ”Potentiaalisesti epätavallisia” maksattamatta olevia maksusitoumuksia yksilöitiin 17,3 miljardin euron verran, ja varainhoitovuonna 2003 tämän määrän osalta suoritettiin maksuja 4,0 miljardin euron arvosta, 2,7 miljardia euroa vapautettiin ja 10,6 miljardia euroa todettiin asianmukaisiksi ja pidettiin voimassa.

2.22

Tämänhetkiset talousarviotiedot ja niiden analyysi kertovat vain vähän maksattamatta olevien maksusitoumusten suureen määrään liittyvistä seurauksista sekä yhteisön eri ohjelmien täytäntöönpanon edistymisestä koko niiden soveltamiskauden ajalta. Maksattamatta olevien maksusitoumusten suuri määrä johtaa siihen, että maksuja on tulevaisuudessa suoritettava runsaasti, mitä saattaa olla vaikea hallinnoida talousarviomenettelyn puitteissa ja rahoitusnäkymien enimmäismäärän rajoissa.

2.22

Vuotuisessa rakennerahastojen talousarvion toteutumisesta laatimassaan analyysissä komissio antaa jo tietoja esimerkiksi rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien täytäntöönpanon etenemisestä niiden alusta lähtien. Komissio on kuitenkin valmis antamaan lisätietoja (katso vastaus kohtaan 2.50). Tulevien maksujen tarvetta olisi vähennettävä n+2-säännön mukaisesti (katso vastaus kohtaan 2.48).

2.23

Taulukossa 3.1 esitetään yhteenveto yhteisön tuloista varainhoitovuodelta 2003 ja kaaviossa 3.1 on eritelty tulojen koostumus. Kaaviossa 3.2 kuvataan todellisten tulojen kehitystä vuosina 1989—2003. Erityisesti perinteisten omien varojen ja alv:oon perustuvien omien varojen merkitys väheni, kun taas BKTL:oon perustuvien omien varojen merkitys kasvoi. Lisätalousarviossa nro 6/2003, joka hyväksyttiin 4. joulukuuta 2003, vähennettiin varainhoitovuonna 2003 tarvittavien tulojen määrää 5,0 miljardia euroa.

2.24

Toteutuneiden alv:oon perustuvien omien varojen määrä laski 5,0 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna aiempien vuosien alv-määräytymisperusteen mukauttamisen, Englannin punnan ja euron välisen vaihtokurssin muutosten sekä aiempaa alhaisemman yhdenmukaisen alv-verokannan vuoksi. Lisäksi BKTL-ennusteiden kahden prosentin lasku vaikutti alv:oon perustuviin omiin varoihin rajaamismenettelyn (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) kautta.

2.25

Varainhoitovuonna 2003 maatalouden maksusitoumuksiin oli käytettävissä yhteensä 44,9 miljardia euroa ja maksuihin 45,1 miljardia euroa (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37), mikä vastaa 1,2 prosentin kasvua vuoteen 2002 verrattuna. Lopulliset menot olivat maksusitoumusten osalta 44,5 miljardia euroa (99 prosentin toteutumisaste) ja maksujen osalta 44,4 miljardia euroa (98 prosentin toteutumisaste).

2.26

Alhaisin toteutumisaste (64 prosenttia) koski erilaisia toimia, jotka yhdessä muodostivat kolme prosenttia kaikista vahvistetuista määrärahoista, mukaan lukien jalosteiden vientituet, elintarvikeapuohjelmat ja eläinlääkinnälliset toimenpiteet (liitännäismenot). Vähäinen käyttö johtui pääosin viiveistä eläinlääkinnällisten ja kasviensuojelua koskevien toimien täytäntöönpanossa. Tällaiset menot muodostavat pääosan vuoteen 2004 siirretystä määrästä. Täytäntöönpano muilla talousarvioaloilla, mukaan lukien maaseudun kehittäminen (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37), oli lähes sataprosenttista.

2.26

Eläinlääkintään ja kasvinterveyteen liittyviin toimenpiteisiin kohdennetuista maksusitoumusmäärärahoista sidottiin 99,7 prosenttia vuonna 2003. Suuri osa maksuista siirrettiin vuodelle 2004, koska oikeusperustan mukaan jäsenvaltioilla on vuoden n+1 (2004) tiettyyn ajankohtaan asti aikaa pyytää maksuja komission kanssa sovittuihin ja vuonna n (2003) toteutettuihin toimiin. Komission osalta nämä maksut katetaan vuonna n (2003) tehdyillä maksusitoumuksilla.

2.27

Varainhoitovuoden 2003 maksusitoumusmäärärahat lisääntyivät 0,4 prosenttia ja maksumäärärahat 3,2 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna. Maksumäärärahojen keskimääräinen käyttöaste (seuraavassa kohdassa mainitun peruuntumisen jälkeen) oli 90 prosenttia, mikä merkitsee täytäntöönpanon huomattavaa kasvua vuoteen 2002 nähden (74 prosenttia).

2.28

Käyttämättä jääneiden varojen bruttosumma alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli 8,3 miljardia euroa, mikä vastaa vuoden 2002 tasoa (ks. taulukko 2.2 ). Vaikutusta kokonaisylijäämään vähensi kuitenkin 5,0 miljardin euron maksumäärärahojen peruuntuminen sen jälkeen, kun komissio oli todennut, ettei niitä kyetä käyttämään (ks. kohta 2.31). Rakennetoimien alalla käyttämättä jääneiden varojen 3,3 miljardin euron nettomäärästä huolimatta tavoitteeseen 2 käytettiin huomattavasti aiempaa enemmän varoja. Tavoitteen toteutumisaste nousi 48 prosentista vuonna 2002 jopa 91 prosenttiin vuonna 2003 (talousarvio oli 1,1 prosenttia suurempi).

2.29

Yhteisöaloitteiden, jotka ovat komission aloitteesta jäsenvaltioissa toteutettavia ohjelmia, osalta toteutumisaste oli vuonna 2002 ainoastaan 25 prosenttia, ja niiden talousarviota vähennettiin 2,0 prosenttia vuonna 2003. Toteutumisaste vuonna 2003 oli 48 prosenttia, mikä johtui suurelta osin siitä, että ohjelmakauden 1994—1999 ohjelmien päättäminen viivästyi sen vuoksi, että jäsenvaltiot esittivät lopulliset maksupyynnöt myöhäisessä vaiheessa (käyttöaste oli 30 prosenttia). Ohjelmakauteen 2000—2006 liittyvien vuoden 2003 maksujen osalta toteutumisaste oli 75 prosenttia.

2.30

Rakennerahastojen tämänhetkisten ohjelmien (kausi 2000—2006) vireillä olevien maksujen, jotka muodostavat noin 74 prosenttia alan alkuperäisestä kokonaistalousarviosta, toteutumisaste oli noin 96 prosenttia; toteutumisaste siis kasvoi vuonna 2002 saavutettuun 91 prosenttiin verrattuna. Kauden 1994—1999 ohjelmien päättämisen osalta toteutumisaste oli paljon alhaisempi. Varainhoitovuonna 2003 käytettävissä olleista 11,0 miljardin euron maksumäärärahoista ainoastaan 3,5 miljardia euroa (32 prosenttia) käytettiin (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37). Vastauksena tähän komissio peruutti lisätalousarviossaan 5 miljardia euroa maksumäärärahoja, jotka liittyivät vuotta 2000 edeltäviin ohjelmiin, mikä yleisesti katsottuna lisäsi käyttöastetta (ks. kohta 2.27).

2.30

Vuosien 1994–1999 ohjelmiin suoritettiin 3,5 miljardia euroa maksuja ja noin 2,8 miljardia euroa vapautettiin. Maksujen ja vapautettujen sitoumusten yhteisvaikutuksesta vuosien 1994–1999 ohjelmia koskevat maksattamatta olevat määrät vähenivät 41 prosenttia vuoden 2002 lopun 15,4 miljardista eurosta vuoden 2003 lopun 9,1 miljardiin euroon.

2.31

Vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2002 (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) tilintarkastustuomioistuin esitti jäsenvaltioiden tekemiä puutteellisia ennakkoarvioita yhdeksi pääsyyksi siihen, ettei komissio voinut ryhtyä käyttämättä jääneitä varoja koskeviin asianmukaisiin toimenpiteisiin ajoissa. Vuonna 2003 toteutettiin toimia ennakkoarviointimenettelyn parantamiseksi, ja yleinen rakennerahastoja koskeva ennakkoarviovirhe laski 73 prosentista 50 prosenttiin. Tämä merkitsee kuitenkin edelleen ennakkoarvion ja varsinaisten maksujen välistä 13,0 miljardin euron eroa. Osuvin jäsenvaltion tekemä arvio kauden 2000—2006 ohjelmista oli 12 prosenttia todellisia tarpeita korkeampi ja epätarkin arvio oli yli kaksi ja puoli kertainen todellisiin tarpeisiin nähden — viiden jäsenvaltion ennakkoarviot erosivat todellisista tarpeista yli miljardin euron verran.

2.31

Komissio viittaa kohtaan 2.16 antamaansa vastaukseen.

2.32

Huolimatta toimista, joilla pyritään varmistamaan jäsenvaltioiden maksupyyntöjen saapuminen tasaisesti vuoden mittaan (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37), varainhoitovuonna 2003 yli puolet maksuista suoritettiin syys-joulukuussa, ja neljäsosa niistä nimenomaan joulukuussa. Tämänkaltainen tapahtumien käsittelyn keskittyminen loppuvuoteen aiheuttaa kohtuuttomia vaatimuksia komission hallinnointiresursseille.

2.32

Komissiolla on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa jäsenvaltioiden tekemiin menoilmoituksiin. Asetuksen mukaan maksupyynnöt on esitettävä kolmesti vuodessa (kolmannen kerran lokakuun loppuun mennessä), mutta siinä ei säädetä rangaistuksista. N+2-säännöllä on vaikutusta molempiin suuntiin: toisaalta se rohkaisee jäsenvaltioita jättämään suuria maksupyyntöjä juuri ennen vuoden loppua, mutta toisaalta komission säännölliset muistutukset ohjelmien kulloisestakin tilanteesta kyseisen säännön suhteen rohkaisee niitä nopeuttamaan pyyntöjään.

2.33

Maksusitoumusmäärärahat rakennerahastojen kaudelle 2000—2006 on otettava talousarvioon Berliinissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston määrittämien rahoitusnäkymien mukaisesti. Seitsenvuotiskaudelle myönnettiin kaikkiaan 230,2 miljardia euroa (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) (rakennerahastot ja koheesiorahasto yhteensä). Rakennerahastoja koskevista 210,6 miljardista eurosta 201,1 miljardia euroa (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) myönnettiin jäsenvaltioille (eli tehtiin oikeudellisia sitoumuksia) vuosina 2000—2002 sovittujen meno-ohjelmien kautta. Talousarviositoumukset tehdään tämän jälkeen vuosittain seitsenvuotisen ohjelmakauden ajan. Uusien ohjelmien hyväksyminen viivästyi, joten oikeudellisten sitoumusten toivottua tasoa ei saavutettu. Tämän vuoksi rahoitusnäkymien enimmäismääriä nostettiin vuodesta 2002 eteenpäin vuosina 2000 ja 2001 käyttämättä jääneiden määrärahojen verran.

2.34

Rakennetoimia koskevien, käyttämättä jääneiden maksumäärärahojen nettomäärä oli 26,6 miljardia euroa vuosina 2000—2002 (8,0 miljardia euroa vuonna 2000; 10,5 miljardia euroa vuonna 2001 ja 8,1 miljardia euroa vuonna 2002). Rakennetoimia koskevat maksattamatta olevat sitoumukset kasvoivat yhteensä 2,5 miljardia euroa 69,3 miljardiin euroon vuonna 2003; tämä vastaa lähes kahden ja puolen vuoden maksuja vuoden 2003 toteutumisasteella mitattuna. Ohjelmakauden 2000—2006 osalta maksattamatta olevat maksusitoumukset lisääntyivät 19 prosenttia 53,2 miljardiin euroon, mikä vastaa 2,3–kertaisesti tämänhetkistä toteutumisastetta. Lisäksi Berliinissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaismäärä oli 95 miljardia euroa (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37), joten maksattamatta olevien maksusitoumusten määrä on yhteensä yli 164 miljardia euroa (lähes kuuden vuoden maksuja vastaava määrä). Näitä sitoumuksia ei ole vielä muunnettu talousarviositoumuksiksi (ks. kohta 2.33).

2.35

Ohjelmakaudeksi 2000—2006 otettiin käyttöön uudet säännöt sellaisten maksusitoumusten vapauttamiseksi ilman eri toimenpiteitä, jotka eivät ole johtaneet maksuihin sitoumuksen tekovuotta seuraavan kahden vuoden aikana. Vuonna 2003 näiden sääntöjen mukaisten vapautusten kokonaismäärä oli vain 31 miljoonaa euroa, josta 24 miljoonaa euroa liittyi Euroopan sosiaalirahastoon ja 7 miljoonaa euroa EMOTR-ohjausosastoon. Euroopan aluekehitysrahastoa koskevia vapautuksia ei tehty, koska jäsenvaltiot esittivät välimaksuja koskevia pyyntöjä. On kuitenkin olemassa vaara, että jäsenvaltiot esittävät maksupyyntöjä tukeen oikeuttamattomien menojen osalta sitoumusten peruuntumisen estämiseksi.

2.35

Komissio on tietoinen vaarasta, johon tilintarkastustuomioistuin viittaa, ja on lisännyt maksupyyntöjen tarkastuksia.

2.36

Sisäisiä politiikkoja koskevan rahoitusnäkymien otsakkeen menoja hallinnoi useimmiten komissio suoraan. Suurin osa menoista liittyy tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen, joita koski 58 prosenttia maksuista vuonna 2003. Vahvistetut maksumäärärahat lisääntyivät keskimäärin 0,8 prosenttia varainhoitovuoteen 2002 nähden; tosin eri budjettikohtien välillä oli suuria eroja. Esimerkiksi tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen maksumäärärahat vähenivät 2,7 prosenttia, kun taas Euroopan laajuisia verkkoja koskevat määrärahat lisääntyivät 12 prosenttia. Vahvistetut maksusitoumusmäärärahat kasvoivat keskimäärin 3,4 prosenttia.

2.37

Maksujen toteutumisaste oli 78 prosenttia, mikä merkitsi laskua vuodesta 2002 (83 prosenttia). Varojen jääminen käyttämättä, joka kasvatti kokonaisylijäämää 626 miljoonaa euroa, johtuu suurelta osin käyttötarkoitukseensa sidottuihin kolmansilta saatuihin tuloihin (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) liittyvistä erityistoimista. Kun yhteisön ulkopuoliset maat osallistuvat yhteisön ohjelmiin, niiden osuudet kirjataan vastaanottovuonna sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoihin, vaikka hankkeiden täytäntöönpanoon tarvittava aika merkitsee, että maksupyynnöt jakaantuvat usean varainhoitovuoden ajalle. Käyttämättä olevat maksumäärärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraaviin varainhoitovuosiin kunnes varat voidaan käyttää, mikä alentaa käyttöastetta vastaavasti. Vuoden 2003 käyttämättä olevien varojen 1,6 miljardin euron bruttosummasta 0,8 miljardia euroa vastaa menoja, jotka liittyivät käyttötarkoitukseensa sidottuihin kolmansilta saatuihin tuloihin (27 prosentin käyttöaste). Loput ovat tavanomaisia talousarviovaroja, joiden käyttöaste oli 93 prosenttia.

2.38

Varainhoitovuoden 2003 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärä oli 12,2 miljardia euroa — 8,9 prosentin lisäys vuodesta 2002 — mikä vastaa yli kahden vuoden maksuja tämänhetkisellä toteutumisasteella mitattuna. Tämä kuvastaa sitä, että vuonna 2003 maksusitoumukset (3,4 prosenttia) kasvoivat enemmän kuin maksut (0,8 prosenttia). Osittain syynä oli se, että vuosi 2003 on tutkimusta ja teknologista kehitystä koskevan kuudennen puiteohjelman alussa (2002—2006).

2.39

Ulkoisiin toimiin liittyviä menoja komissio hallinnoi suurelta osin suoraan, ja niitä koskee suuri määrä budjettikohtia, joista yksikään ei kata yli 16:ta prosenttia kokonaismenoista. Vahvistetut maksusitoumusmäärärahat lisääntyivät 3,0 prosenttia varainhoitovuoteen 2002 verrattuna, ja maksumäärärahat kasvoivat 3,8 prosenttia. Maksumäärärahojen käyttöaste oli 87 prosenttia, mikä on hyvin lähellä vuoden 2002 lukua (89 prosenttia). Tämä osoittaa, että lisämäärärahat tulivat melko tarkasti käytettyä.

2.40

Vuoden 2003 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärä oli 12,9 miljardia euroa, mikä vastaa 1,0 prosentin nousua vuodesta 2002. Maksattamatta olevien maksusitoumusten määrä vastaa kolmen vuoden maksuja tämänhetkisen toteutumisasteen mukaan laskettuna.

2.41

Liittymistä valmisteleva tuki muodostuu Euroopan unioniin liittyville valtioille ja ehdokasmaille maksettavasta tuesta, ja sitä hallinnoidaan pääosin yhdessä edunsaajavaltioiden kanssa. Varainhoitovuonna 2002 käytettiin ainoastaan 67 prosenttia maksumäärärahoista. Varainhoitovuoden 2003 talousarviossa maksusitoumusmäärärahojen määrä lisääntyi 1,7 prosenttia ja maksumäärärahojen määrä 4,3 prosenttia. Maksujen kokonaismäärä vuonna 2003 oli 2,2 miljardia euroa, mikä vastaa 80 prosentin toteutumisastetta. Vaikka käyttämättä jääneiden varojen osuus oli suhteessa pienempi kuin vuonna 2002, ne kasvattivat kokonaisylijäämää 0,5 miljardia euroa.

2.42

Phare-ohjelmaa koskevat menot olivat 1,5 miljardia euroa, mikä merkitsee 94 prosentin toteutumisastetta ja huomattavaa nousua vuoden 2002 toteutumisasteesta, joka oli 69 prosenttia.

2.43

Sapard-ohjelman (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37), joka on pienin kolmesta liittymistä valmistelevasta välineestä, maksumäärärahat lisääntyivät vuodessa 20 prosenttia (73 miljoonaa euroa 112 miljoonan euron kokonaislisäyksestä), vaikka sen toteutumisaste oli ainoastaan 34 prosenttia vuonna 2002. Edunsaajavaltioille vuonna 2003 suoritetut maksut nousivat 264 miljoonaan euroon (61 prosentin toteutumisaste), mutta eivät läheskään riittävästi lisämäärärahojen käytön kannalta. Toteutuminen riippuu edunsaajavaltioiden maksupyynnöistä, ja nämä saatiin odotettua myöhemmin. Vuoden 2003 loppuun mennessä 323 miljoonaa euroa oli siirretty lopullisille edunsaajille. Tämä merkitsee huomattavaa kasvua vuodesta 2002 (34 miljoonaa euroa), mutta lopullisille edunsaajille vuoden 2003 loppuun mennessä suoritettujen Sapard-ohjelman maksujen yhteismäärä kattoi silti ainoastaan 15 prosenttia käytettävissä olevista varoista (kaksi prosenttia vuoden 2002 loppuun mennessä).

2.43

Komission vastauksessa tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2002 laatiman vuosikertomuksen kohtaan 2.39 kerrotaan syyt Sapardin talousarvioiden vajaakäyttöön, joista yksi oli se, että tärkeämpi tavoite oli määrärahojen tiukka hallinnointi.

2.44

ISPA-ohjelman (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) maksumäärärahojen käyttöaste laski 79 prosentista vuonna 2002 vain 60 prosenttiin vuonna 2003. Alhainen käyttöaste johtui siitä, että määrärahoja oli yli tarpeen, ja siitä, että hankkeiden täytäntöönpano oli oletettua hitaampaa. Viiveitä ilmeni tarjouskilpailu- ja sopimusmenettelyissä sekä edunsaajavaltioiden hallintoelimissä näiden laatiessa hankkeen valitsemisen jälkeen ensimmäisiä ennakkomaksupyyntöjä.

2.44

Joissakin tapauksissa tarjouspyyntömenettelyt pitkittyivät, koska haluttiin varmistaa, että menettely on reilu ja avoin. Komissio kehotti edunsaajamaiden hallituksia pyytämään ensimmäisiä ennakkomaksuja nopeasti, mutta niiden toiminta on silti joskus ollut liian hidasta.

2.45

Vuoden 2003 lopussa kaikkien liittymistä valmistelevaa tukea koskevien maksattamatta olevien maksusitoumusten kokonaismäärä oli 9,5 miljardia euroa, mikä vastaa yli neljän vuoden menoja tämänhetkisellä toteutumisasteella mitattuna (enemmän kuin millään muulla talousarvioalalla). Siitä huolimatta, että maksumäärärahoja lisättiin maksattamatta olevien maksusitoumusten vähentämiseksi, näiden määrä nousi 13,2 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna.

2.45

Komissio viittaa kohtaan 2.48 antamaansa vastaukseen.

2.46

Hallintomenot koostuvat pääasiassa henkilöstö- ja kiinteistömenoista. Komissio käyttää kaksi kolmasosaa alan määrärahoista, ja jäljelle jäävän osuuden käyttävät muut toimielimet ja virastot. Vuonna 2003 määrärahat lisääntyivät 3,5 prosenttia (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37) inflaation ottamiseksi huomioon ja unionin laajentumisen valmistelua varten. Komission määrärahat nousivat 2,1 prosenttia, muitten toimielinten määrärahat 4,5 prosenttia ja eläkkeisiin tarkoitetut varat 6,3 prosenttia. Komission määrärahojen kasvun vaikutusta lievensi unionin laajentumista koskevien menojen aikaistaminen vuoden 2002 talousarvion yhteydessä (1 2 3 4 5 8 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37). Ilman tätä menettelyä määrärahat olisivat ylittäneet rahoitusnäkymissä asetetun enimmäismäärän. Toteutumisaste oli 87 prosenttia, mikä merkitsi pientä laskua vuodesta 2002 (89 prosenttia).

2.47

Varainhoitovuoden 2003 talousarvion toteutumisesta voidaan todeta, että komission toteuttaman hallinnoinnin avulla saavutettiin asetetut tavoitteet osittain: ennakkoarvioita parannettiin, varoja jäi käyttämättä aiempaa vähemmän ja toimenpiteitä toteutettiin määrärahojen vähentämiseksi ennen vuoden loppua. Varainhoitovuoden 5,5 miljardin euron ylijäämä on edelleen suuri (ja taustalla vaikuttava varojen käyttöaste liian alhainen), mikä osoittaa, että jatkotoimia on vielä toteutettava.

2.47

Vuotuinen maksuja koskeva talousarvio laaditaan pääasiallisesti alhaalta ylöspäin: jokaiselle sitoumukselle määritellään oma maksuprofiilinsa, joka perustuu pääsääntöisesti tavalliseen toteutustahtiin. Näin ollen ennakoimattomat viiveet ja ohjelmiin tehdyt supistukset johtavat määrärahojen vajaakäyttöön (toisin sanoen ylibudjetointiin).

2.48

Maksattamatta olevien maksusitoumusten arvo kasvoi edelleen vuonna 2003 ja nousi 104 miljardiin euroon vuoden lopussa. Näin tapahtui komission toimenpiteistä huolimatta (esimerkiksi maksumäärärahojen lisääminen sekä kaikkia ”potentiaalisesti epätavallisia” maksusitoumuksia koskevat erityistoimet). Lisäksi tämä määrä ei sisällä rakennerahastojen osalta tehtyjä 95 miljardin euron oikeudellisia sitoumuksia. Sitoumusten ja maksujen välinen ajallinen viive kasvaa, hallintoon kohdistuu todennäköisesti suuria vaatimuksia tämänhetkisten ohjelmakausien lopussa ja tulevalla ohjelmakaudella on oletettavasti suoritettava runsaasti maksuja; nämä kaikki ovat kiireellistä käsittelyä vaativia näkökohtia.

2.48

Maksattamatta olevien määrien syynä on maksusitoumusten ja maksujen välinen viive, joka syntyy väistämättä, kun budjetoidaan ns. jaksotettuja menoja.

2.49

Jatkuvaa varojen käyttämättä jäämistä pitäisi tarkastella suhteessa samaan aikaan tapahtuvaan talousarvion kasvuun. Määrärahojen lisääminen joka vuosi on ristiriidassa sen kanssa, että monivuotisiin ohjelmiin liittyviä varoja ei kyetä käyttämään ennakoidun aikataulun mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että talousarviomenettelyssä otetaan realistisella tavalla huomioon maksujen suorittamiskyky sekä maksusitoumusmäärärahoja että maksumäärärahoja määritettäessä.

2.49

Aikaisemmat ongelmat varojen käytössä ovat vain yksi peruste, jonka pohjalta maksuja ennustetaan. Esimerkiksi aiemmat viiveet talousarvion toteutumisessa voivat itse asiassa olla merkki siitä, että määrärahoja on tulevaisuudessa tarpeen lisätä.

2.50

Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että komissio jatkaa talousarvion toteuttamista koskevien tietojen parantamista. Talousarviota koskevan komission analyysin pitäisi antaa selkeitä tietoja yhteisön ohjelmien täytäntöönpanon etenemisestä koko niiden soveltamiskaudelta ottaen huomioon maksusitoumusten toteutumisen, lopullisille edunsaajille osoitettujen maksujen toteutumisasteen ja vielä tehtävät talousarviositoumukset. Nämä parannukset vaativat huomattavia komission ja jäsenvaltioiden toimia tarvittavien tietojen saamiseksi. Lisääntyneen avoimuuden pitäisi kuitenkin edistää budjettihallintoa ja parantaa kansalaisten tiedonsaantia EU-varojen käytöstä.

2.50

Talousarviota ja varainhallintoa koskeva selvitys keskittyy talousarvion vuotuiseen toteutumiseen. Lisäksi komissio on laatinut laajempia selvityksiä tietyiltä aloilta. Rakennerahastojen talousarvion toteutumisesta komissio laatii vuosittain analyysin, josta käy ilmi muun muassa ohjelmien täytäntöönpanon eteneminen alusta lähtien.

3.1

Euroopan unionin talousarvion tulot koostuvat omista varoista ja muista tuloista. Omat varat ovat talousarviomenojen pääasiallinenrahoituslähde (89 prosenttia), kuten taulukosta 3.1 , kaaviosta 3.1 ja kaaviosta 3.2 ilmenee. Omat varat jakautuvat kolmeen ryhmään: perinteiset omat varat (tullit, maatalousmaksut ja sokerimaksut) (13 prosenttia), jäsenvaltioiden kantamaan arvonlisäveroon perustuvat omat varat (26 prosenttia) sekä jäsenvaltioiden bruttokansantuloon perustuvat omat varat (61 prosenttia). Omia varoja koskevaa budjettihallintoa käsitellään kohdissa 2.23—2.24.

3.2

Muut tulot koostuvat lähinnä edeltävän varainhoitovuoden ylijäämästä. Viimeisten kolmen vuoden aikana (2001—2003) niiden osuus on ollut huomattavasti aiempaa suurempi; asiaa käsitellään kohdissa 2.9—2.13.

3.3

Jäsenvaltiot toteavat ja kantavat perinteiset omat varat kansallisten lakeihin ja asetuksiin perustuvien säännösten mukaisesti, joiden on oltava yhteisön säännöstön mukaisia (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35). Jäsenvaltioiden on koottava yksittäisiin tulli-ilmoituksiin liittyvät tiedot niin kutsuttuun A-kirjanpitoon ja maksettava todetun tullin kokonaismäärä, josta on vähennetty varojen kantamisesta aiheutuneet kulut, komission tilille maksun toteamista seuraavan toisen kuukauden tiettyyn päivään mennessä. Tulli, joka on maksamatta ja jonka vakuutta ei ole toimitettu tai vakuus on toimitettu, mutta tullia koskevaa riita-asiaa käsitellään, on kuitenkin asetettava käyttöön vasta kun se on todellisuudessa kannettu. Jos jäsenvaltiot käyttävät tätä vaihtoehtoa, kyseistä tullia ei merkitä A-kirjanpitoon, vaan se on vietävä erilliseen kirjanpitoon (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35) (niin kutsuttuun B-kirjanpitoon).

3.4

Perinteisten omien varojen keräämiseen liittyy seuraavia riskejä: tullin kiertäminen virheellisten ilmoitusten tai yksinkertaisesti salakuljetuksen takia, tullin laskeminen väärin tai jääminen toteamatta järjestelmien havaitsematta jääneiden virheiden tai puutteiden takia sekä kannettuun tulliin jäsenvaltioiden tilinpidossa liittyvät virheet tai laiminlyönnit, joiden seurauksena komissiolle ilmoitettava käyttöön asetettava määrä on virheellinen.

3.5

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen yhteydessä arvioitiin valvontajärjestelmiä sekä komissiossa että jäsenvaltioissa ja tarkastettiin tulli-ilmoituksia sekä kansallisia tilinpitojärjestelmiä. Tarkastus koostui:

a)

tullivalvonnan järjestämistä koskevasta tarkastuksesta 12 jäsenvaltiossa (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35), joiden osuus vuonna 2003 perityistä tuontitulleista oli 96 prosenttia; tavoitteena oli arvioida, ovatko käytössä olevat järjestelyt riittävän kattavia. Tilintarkastustuomioistuin perehtyi erityisesti maatalouden tariffikiintiöiden hallinnointiin kuudessa jäsenvaltiossa, kaupan suosituimmuusjärjestelyjen piirissä tapahtuvan tuonnin tullivalvontaan seitsemässä jäsenvaltiossa sekä satamissa tapahtuvaan tullivalvontaan kymmenessä jäsenvaltiossa.

b)

perinteisiä omia varoja koskevan komission tilinpidon ja niiden perustana olevien kansallisten tilinpitojärjestelmien tarkastuksesta 12 jäsenvaltiossa (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35) sekä kaikista jäsenvaltioista tulevan maksuvirran analysoinnista; tavoitteena oli saada riittävä varmuus siitä, että kussakin vaiheessa kirjatut määrät olivat tarkkoja ja oikeita. Tarkastukseen kuului sisäisten valvontajärjestelmien arviointi, täsmäytykset sekä kultakin tasolta poimittujen otosten tarkastaminen.

3.6

Tilintarkastustuomioistuin korostaa, että sen tarkastus ei voi kattaa tuontia, josta ei ole tehty ilmoitusta tai joka on välttänyt tullivalvonnan ja josta ei ole kannettu tullia.

3.7

Komissio voi pyytää jäsenvaltioita toteuttamaan tarkastuksia, jotka koskevat perinteisten omien varojen toteamista ja käyttöön asettamista; komissio voi myös toimittaa tällaisia tarkastuksia joko yhdessä jäsenvaltion viranomaisten kanssa tai itsenäisesti (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35). Yksittäiset tarkastuksia koskevat kertomukset osoitetaan asianomaisille jäsenvaltioille, ja kertomuksia sekä saatuja vastauksia tarkastellaan omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksissa (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35). Budjettivallan käyttäjälle (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35) annettava yhteenvetokertomus tarkastusjärjestelmän toiminnasta laaditaan kolmen vuoden välein.

3.8

Tilintarkastustuomioistuin perehtyi mainittuja tarkastuksia toimittaneen komission yksikön työhön. Aiempien vuosien tapaan sen käyttämät menetelmät havaittiin perustaltaan vakaiksi ja töiden dokumentointi hyväksi. Tarkastuskohteet valitaan riskianalyysin perusteella. Vuonna 2003 yksikön keskeisenä tarkastuskohteena olivat perinteisten omien varojen kantojärjestelmät unioniin liittyvissä maissa. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös tämän alan, eikä havainnut kyseisissä maissa huomattavia puutteita komission neuvostolle toimittamissa seurantakertomuksissa mainittujen puutteiden lisäksi (ks. kohdat 3.63—3.68).

3.9

Perinteisiin omiin varoihin kohdistuvan jatkuvan riskianalyysin avulla yksikkö suoritti kaikissa jäsenvaltioissa B-kirjanpidon ja poistomenetelmien sekä sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvien tulli-ilmoitusten tarkastuksia. Yksikön B-kirjanpidon osalta saamat tarkastustulokset ovat yhteväiset tilintarkastustuomioistuimen tulosten kanssa (ks. kohta 3.40); sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvien tulli-ilmoitusten kohdalla yksikkö havaitsi järjestelmien toimivan yleisesti ottaen tyydyttävästi ja että tietokoneistamiseen liittyi etuja ja että sitä olisi laajennettava. Komission tarkastusyksiköiden tehtävänä ei ole esittää yleislausumaa tilinpidon oikeellisuudesta tai siitä, että kaikki maksettavana olevat määrät on yksilöity ja todettu. Tilintarkastustuomioistuin on kuitenkin ottanut huomioon niiden suorittamien tarkastusten tulokset.

3.10

Perinteisiä omia varoja koskevat jäsenvaltioiden valvontajärjestelmät muodostuvat ensinnä tulliviranomaisten suorittamasta valvonnasta, jolla tarkoitetaan yhteisön tullikoodeksin mukaan (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35)”tulliviranomaisten yleisiä toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa tullilainsäädännön ja tapauksen mukaan muiden tullivalvonnassa oleviin tavaroihin sovellettavien säännösten noudattaminen”. Yhteisön lainsäädännössä ei yleensä säädetä erityisistä tullivalvontamenetelmistä tai tullivalvonnan määrästä, vaan asia on jäsenvaltioiden harkinnan varassa. Seuraavat huomautukset tulivat esille tiettyjen tullivalvontaan liittyvien näkökohtien osalta.

3.11

Tilintarkastustuomioistuin toimitti maatalouden tariffikiintiöiden hallinnoinnin tarkastuksen. Kiintiöjärjestelyiden yhteydessä voidaan tiettyjä maataloustuotteita tuoda unionin alueelle alennetuin tullein tai tullivapaasti. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavoitteena oli varmistua siitä, että kiintiöt on myönnetty laillisesti ja asianmukaisesti sekä arvioida eri kiintiöjärjestelyihin liittyviä hallinnointi- ja seurantatoimia.

3.11 –3.12

Tariffikiintiöitä hallinnoidaan:

—

joko tuontitodistusten avulla, joiden perusteella unionin alueelle voidaan tuoda tiettyjä määriä tuotteita alennetuin tullein tai tullitta tiettynä ajanjaksona. Tämä järjestelmä on maahantuojien liiketoiminnan kannalta varma,

—

tai soveltamalla tulli-ilmoituksiin perustuvaa ”ensin tullutta palvellaan ensin” -periaatetta, jonka mukaan tuonti-ilmoituksesta ilmenevän tavaramäärän voi tuoda unionin alueelle alennetuin tullein tai tullitta, kunhan tuontikiintiö ei ole tuonti-ilmoituksen tekopäivänä vielä täyttynyt.

3.12

Komissio hallinnoi kiintiöitä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välityksellä. Tuojat hakevat tuontitodistusta kansallisilta viranomaisilta. Kun komissio on vahvistanut kiintiön olevan käytössä, kansallinen viranomainen myöntää tuontitodistuksen, joka tuojan on esitettävä tulliviranomaisille tuontitavaroiden kanssa. Tulli tarkastaa, että tuotavat tavarat ovat tuontitodistuksen mukaisia. Kun koko määrä, jolle tuontitodistus on myönnetty, on tuotu, tuontitodistus palautetaan sen myöntäneille viranomaisille. Kansalliset viranomaiset ilmoittavat komissiolle kiintiöjärjestelyin tapahtuneet tuonnit.

3.13

Tilintarkastustuomioistuin tutki kiintiöiden hallinnointia sekä komissiossa että kuudessa jäsenvaltiossa (Belgia, Ranska, Saksa, Espanja, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta). Tarkastuksen kohteena olivat tärkeimmät markkina-alat. Tilintarkastustuomioistuin haluaa tuoda esille seuraavassa esitettävät seikat, joiden osalta komission on ryhdyttävä toimiin.

3.14

Kiintiöiden suuri määrä (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35) ja niihin sovellettavat erilaiset menettelyt lisäävät huomattavasti hallinnoinnista vastaavien yksiköiden työtaakkaa niin komissiossa kuin jäsenvaltioissa, ja lisäävät samalla säännönvastaisten hakemusten ja tehottomuuden riskiä. Tilintarkastustuomioistuin kehottaakin komissiota rationalisoimaan ja yhdenmukaistamaan kiintiöihin liittyviä menettelyitä.

3.14

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsema ongelma oli eräs syistä, joiden takia vuonna 2002 ruvettiin kehittämään AMIS-Quota-hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää keskitetty, integroitu tietotekninen järjestelmä, jonka avulla voidaan hallinnoida sellaisia maatalouden tuontitariffikiintiöitä, joihin ei sovelleta ”ensin tullutta palvellaan ensin” -periaatetta. Hankkeen myötä jäsenvaltioiden viranomaiset voivat syöttää tiedot tuontitodistuksissa mainituista määristä (pyydetyt, myönnetyt, käytetyt ja käyttämättömät) suoraan uuteen tietokonepohjaiseen järjestelmään. AMIS-Quota vähentää kiintiöiden hallinnoinnista aiheutuvaa työtaakkaa ja edistää hallinnoinnin valvontaa ja avoimuutta keskittämällä kaiken hallinnointiin liittyvän tiedon.

3.15

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastuksessaan, että järjestelmää, jonka yhteydessä jäsenvaltioiden viranomaisille tarjotaan asianmukaista ja ajantasaista tietoa todistuksia myöntävien kansallisten viranomaisten käyttämistä virallisista leimoista (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35), ei ole sovellettu asianmukaisesti neljässä kuudesta tarkastuskäynnin kohteena olleesta jäsenvaltiosta. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että komissio tarkistaa jäsenvaltioille tiedottamista koskevat menettelyt ja aloittaa tarvittavat korjaavat toimet.

3.15

Komissio toimittaa jäsenvaltioille säännöllisesti kaikki mahdolliset tiedot todistuksia myöntävistä viranomaisista sekä kopiot näiden virallisista leimoista kaupan mekanismeja käsittelevään hallintokomiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien välityksellä.

3.16

Tällä hetkellä tiettyjen kiintiöiden yhteydessä useat eri tuojat, jotka kaikki toimivat pääasiallisen toimijan alaisuudessa, voivat hakea omaa tuontitodistusta suurimman mahdollisen kiintiön varmistamiseksi. Tästä aiheutuu tarpeetonta paperityötä ja viiveitä hakumenettelyihin. Tilintarkastustuomioistuin suosittaakin, että komissio antaa täydentäviä säännöksiä mainitun menettelyn ehkäisemiseksi.

3.16

Korjatakseen ongelman komissio ehdotti, että henkilöiltä, joiden tiedetään olevan yhteydessä keskenään asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (yhteisön tullikoodeksin soveltamissäännökset) 143 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kiellettäisiin pääsy tiettyihin kiintiöihin. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat vastustaneet voimakkaasti komission ehdotusta.

3.17

Ranskan merentakaisten departementtien (Guadeloupe, Guyana, Martinique) kohdalla tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tiettyjen kiintiöjärjestelyin tuotavien tavaroiden tapauksessa Ranskan viranomaiset eivät olleet esittäneet komissiolle kiintiöhakemusta. Myöskään Ranskan tulli ei toimittanut komissiolle tietoja tuoduista määristä. Tämä osoittaa, että käytettävissä olevat kiintiöt ylittävä tuonti on mahdollista. Tilintarkastustuomioistuin kehottaa komissiota tutkimaan ja korjaamaan mainitut kiintiöiden hallinnointiin Ranskan merentakaisissa departementeissa liittyvät puutteet.

3.17

Komissio harkitsee, millaisiin toimiin sen tulisi ryhtyä Ranskan viranomaisten tilintarkastustuomioistuimelle toimittamien laajojen ja yksityiskohtaisten vastausten johdosta.

3.18

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita kiintiösäännösten täytäntöönpanossa ja kiintiöjärjestelyin tapahtuvan tuonnin valvonnassa myös useissa muissa jäsenvaltioissa. Tilintarkastustuomioistuin kehottaa komissiota seuraamaan kyseisiä tapauksia.

3.18

Komissio seuraa, millaisiin toimiin kyseiset jäsenvaltiot ryhtyvät tilintarkastustuomioistuimen huomioiden johdosta. Viisi ongelmakohtaa on jo ratkaistu tyydyttävästi, ja tarvittaessa on tehty varainhoitoa koskevat oikaisut.

3.19

Euroopan yhteisö on mukana erityyppisissä kaupan suosituimmuusjärjestelyissä (noin 40 järjestelyä, jotka koskevat noin 150:tä maata). Yhteisön kokonaistuonnin arvosta 21 prosentille haettiin vuonna 2001 kaupan suosituimmuusjärjestelyä. Kaupan suosituimmuusjärjestelyt perustuvat alkuperäkäsitteeseen, mikä tarkoittaa, että ainoastaan edunsaajamaista peräisin olevat tuotteet voivat kuulua suosituimmuusjärjestelyn piiriin.

3.20

Alkuperäsäännöt ovat monimutkaisia, ja on laajalti tiedossa, että tulliviranomaisten on vaikea tarkastaa järjestelyiden asianmukaista soveltamista. Joulukuussa 2003 ilmestyneessä, kaupan suosituimmuusjärjestelyjen alkuperäsääntöjä käsittelevässä vihreässä kirjassa (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35) komissio totesi, että on aiheellista tarkastella säännöt perusteellisesti, ja käynnisti kuulemismenettelyn.

3.20

Tullietuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevia sääntöjä käsittelevään vihreään kirjaan liittyvä kuulemismenettely on päättynyt, ja komissio valmistelee parhaillaan yhteenvetoa saamistaan vastuksista sekä suuntaviivoja alkuperän määrittämiseksi ja hallinto- ja valvontamenettelyjen tarkistamiseksi.

3.21

Nykyisiin kaupan suosituimmuusjärjestelyihin kuuluu keskeisenä piirteenä viejämaan toimivaltaisten viranomaisten tai (tietyin ehdoin) tuojan itsensä suorittama alkuperän todistaminen ja mahdollinen tuojamaan pyynnöstä tapahtuva, viejämaan jälkikäteen suorittama tarkistus, jolla varmistetaan suosituimmuusjärjestelyn piiriin kuuluva alkuperä.

3.22

Suosituimmuusjärjestelyä koskevien säännösten noudattamisen valvonta perustuu tehtävien jakoon ja keskinäiseen luottamukseen toimiin osallistuvien kansallisten viranomaisten välillä. Tilintarkastustuomioistuin huomauttaa, että verotuksen ja tulliliiton pääsosaston pääjohtaja esitti vuotta 2003 koskevassa lausumassaan varauman kaupan suosituimmuusjärjestelyjen valvonnasta etenkin Balkanin valtioista tuodun sokerin osalta, johon liittyvien omien varojen määrä ei ole merkittävä mutta joka osoittaa tehokkaan hallinnollisen yhteistyön tarpeellisuuden toimiin osallistuvien viranomaisten välillä.

3.22

Pääjohtajan esittämä varauma osoittaa komission olevan tietoinen tarpeesta varmistaa, että kaikki viejämaat ympäri maailman soveltavat tullietuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevia sääntöjä oikein. Ongelmana on resurssien riittämättömyys kaikkien etuuskohtelun saavien maiden valvontaan.

3.23

Kolmella alalla on tarpeen asianmukainen tasapaino: alkuperäaseman myöntämisperusteet ja niihin sovellettavat oikeussäännöt, perusteiden soveltamisen valvonta sekä käyttöön otetut menettelyt. Vuonna 2003 tilintarkastustuomioistuin keskittyi etuuskohteluun oikeutetun tuonnin järjestelmiin seitsemässä jäsenvaltiossa, jotka ovat suurimpia tuojia (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi tuonnin tullivalvonnan, jälkitarkastuksia koskevien pyyntöjen hyödyntämisen ja tullivalvontamenettelyt.

3.24

Tuonnin yhteydessä valvotaan ensisijaisesti alkuperätodistusten aitoutta. Kaupan suosituimmuusjärjestelyjen mukaan viejämaiden on toimitettava todistukset myöntäneiden viranomasten nimet ja osoitteet sekä kopiot niiden käyttämistä leimoista, jotta tuojamaat voivat tarkistaa todistukset.

3.25

Kahdessa jäsenvaltiossa (Saksa ja Espanja) havaittiin kuitenkin systemaattinen ongelma leimanäytteiden kopioinnissa ja jakelussa paikallisille tullitoimipaikoille. Kopiot saapuivat paikallisille tullitoimipaikoille viiveellä tai olivat epäselviä, jolloin todistusten asianmukainen tarkistaminen kävi mahdottomaksi. Näin ollen on olemassa riski, että etuuskohtelun piiriin hyväksytään siihen oikeuttamattomia tuonteja.

3.25

Komissio toimittaa jäsenvaltioille täydelliset ja tarkat tiedot viejämaiden viranomaisista ja näytteet näiden käyttämistä leimoista uuden sähköisen liittymän (SMS) välityksellä. Kumpikin kyseisistä jäsenvaltioista on vakuuttanut komissiolle, että ongelmaan on löydetty ratkaisut, jotka on myös pantu täytäntöön. Asia voidaan tarkistaa myöhemmin.

3.26

Tarkastuksessa tutkittiin otos, joka poimittiin tietyistä kolmansista maista tuotuja valikoituja tuotteita koskevista tuonti-ilmoituksista. Tiettyjen maiden kohdalla havaittiin, että kaikki otokseen kuuluneet alkuperätodistukset oli myönnetty taannehtivasti eli vasta sitten, kun tavarat olivat lähteneet viejämaasta. Näin pitäisi tapahtua ainoastaan poikkeustapauksissa (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35), sillä menettely merkitsee sitä, että viejämaan viranomaisilla ei ole ollut mahdollisuutta tarkistaa tavaroita ennen niiden lähettämistä. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset eivät ole kuitenkaan pyytäneet jälkitarkastusta kyseisten todistusten osalta.

3.26

Komissio tutkii tilintarkastustuomioistuimen kuvaamaa tilannetta ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

3.27

Suosituimmuusjärjestelyiden mukaan alkuperätodistusten ja kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastukset on suoritettava ”pistokokein” tai aina kun tulliviranomaisilla on ”perustavaa syytä epäillä” asiakirjojen aitoutta (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35). Alkuperätodistusten aitoutta koskevien tiedustelujen edellytyksenä on tehokas yhteistyö todistuksen myöntävien viranomaisten välillä.

3.28

Tullien pistokokein valitsemissa tapauksissa sellaisten jälkitarkastuksia koskevien pyyntöjen, joihin ei tullut vastausta edunsaajina olevilta kolmansilta mailta, osuus oli erittäin suuri perustavaan epäilyyn liittyviin tapauksiin verrattuna. Esimerkiksi yhdessä jäsenvaltiossa (Belgia) ainoastaan 40 prosenttiin pistokoetarkastuspyynnöistä vastattiin edellytetyssä kuuden kuukauden määräajassa. Nykyisten säännösten mukaan ”vastauksen” puuttuminen merkitsee pistokoetarkastusten kohdalla sitä, että tavaroiden etuuskohtelu säilyy, mikä mahdollistaa aiheettoman etuuskohtelun. Toisaalta havaittiin, että kaksi jäsenvaltiota (Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta) pitivät kaikkia jälkitarkastuksia perustaviin epäilyihin ”pohjautuvina” tapauksina, ja ne lakkauttivat etuuskohtelun, jos vastausta ei tullut.

3.28

Alkuperätodistuksia valitaan jälkitarkastukseen kahdella menetelmällä, joiden perusteet on tärkeä erottaa toisistaan. Perustellusta epäilystä on kyse silloin, kun tulliviranomaiset eivät luota todistuksen aitouteen, mutta heillä ei ole riittäviä perusteita etuuskohtelun epäämiseen välittömästi. Tällaisissa tapauksissa on asianmukaista vaatia täyden tullin maksamista, jos jälkitarkastuspyyntöihin ei ole vastattu asianmukaisesti tai lainkaan tietyssä ajassa. Pistokoetarkastuksia sen sijaan käytetään osoittamaan järjestelmän luotettavuutta ylipäätään. Jälkimmäisessä tapauksessa tarkastuspyyntöön vastaamatta jättäminen ei ole riittävä peruste korkeamman tullin veloittamiseen maahantuojalta. Komissio on kuitenkin tietoinen siitä, että jälkitarkastusten suorittaminen lähinnä pistokokeiden perusteella saattaa haitata tavoitteiden saavuttamista. Komission yksiköiden onkin tarkoitus harkita kyseisten tarkastusten tarpeellisuutta vihreänä kirjaan liittyvien jatkotoimien yhteydessä.

3.29

Kun jäsenvaltiot edistyvät sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvien tulliselvitysjärjestelmien käyttöön ottamisessa (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35), alkuperätodistusten tarkastukset muuttuvat tuontivaiheessa tapahtuvista tarkastuksista tuonnin jälkeen tapahtuviksi. Tuontivaiheessa suoritettavien tarkastusten vähentäminen korvataan jäsenvaltioissa lähinnä jälkitarkastuksilla; myös alkuperätodistusten jälkitarkastusten lisääminen saattaisi osittain paikata mainittua muutosta. Tarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu tällaista lisäystä. Esimerkiksi kahdessa tarkastuskäynnin kohteena olleessa jäsenvaltiossa (Belgia ja Espanja) jälkitarkastukset kohdistuivat alle yhteen pronsenttiin etuuskohtelun piiriin kuuluvasta tuonnista.

3.29

Kuten tilintarkastustuomioistuin itse totesi kohdassa 3.10, yhteisön tullilainsäädännössä ei yleensä säädetä tullivalvonnan määrästä. Näin ollen alkuperätodistusten tarkastamiselle ei ole asetettu määrällisiä vaatimuksia. Yhteisön ulkopuolisten maiden suorittamat tarkastukset ovat eräs keinoista, joiden avulla jäsenvaltiot voivat täyttää niille asetetun velvoitteen varmistaa tullilainsäädännön asianmukainen soveltaminen.

3.30

Jos tuonnin jälkeen suoritettavat tarkastukset osoittavat, että tuonnit eivät olleet oikeutettuja etuuskohteluun, tuoja, jolla on alkuperätodistukset ja joka kykenee osoittamaan toimineensa vilpittömässä mielessä, voi saada vapautuksen maksettavana olevista tulleista. Tätä mahdollisuutta ei ole, jos kauppalaskuilmoituksia (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35) käytetään alkuperätodistuksina, sillä ne sitovat pikemmin viejää kuin kansallisia viranomaisia. Kauppalaskuilmoitusten lisääntyvästä käytöstä alkuperän todistamiseen olisi näin ollen hyötyä omien varojen kannalta; tilintarkastustuomioistuin huomauttaa, että menettely on yksi edellä mainitussa komission vihreässä kirjassa esitetyistä vaihtoehdoista.

3.30

Kuten komissio totesi edellä kohtaan 3.20 antamassaan vastauksessa, se harkitsee parhaillaan jatkotoimia vihreään kirjaan.

3.31

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti satamien tulliselvitystoiminnan kymmenessä jäsenvaltiossa (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35), joissa kannetut tuontitullit ovat tärkeä tulolähde ja niiden osuus on 10–50 prosenttia kansallisella tasolla kannetuista tulleista. Tarkastuksessa arvioitiin käytössä olevat tullivalvonta- ja -tarkastusmenettelyt, joilla varmistetaan, että kaikista tavaroista tehdään ilmoitus asianmukaisesti ja ajallaan ja että tuontitullit todetaan oikein.

3.32

Seuraavassa kohdassa käsiteltäviä Antwerpenissä (Belgia) todettuja puutteita lukuun ottamatta voitiin havaita, että yleisesti ottaen käytössä oli tyydyttävät menettelyt sen varmistamiseksi, että saapuvista tavaroista tehdään ilmoitus asianmukaisesti ja että tuontitullit todetaan oikein.

3.33

Antwerpenissä suurta osaa tullin läpivalaistavaksi valitsemista konteista ei tuotu paikalle. Paikalle toimittamattomien konttien määrä kasvoi muutaman kuukauden kuluessa, ja elokuussa 2003 niiden osuus oli 16 prosenttia (197 valituista 1 251 kontista). Tällainen tullivalvonnan kiertäminen heikentää vakavasti tullin suorittamaa valvontaa. Paikalle toimittamatta jättämisen ainoana seuraamuksena on yleensä 125—250 euron suuruinen sakko. Antwerpenissä havaittiin, että 36 tarkastuskohteessa 16:sta valvontasuunnitelma toteutui alle 50-prosenttisesti.

3.33

Komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin heti kun se on ehtinyt perehtyä Belgian viranomaisten vastauksiin.

3.34

Merirahti voidaan siirtää väliaikaiseen varastointiin enintään 45 päiväksi ennen kuin tavaroille osoitetaan tulliselvitysmuoto. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi mainitun määräajan noudattamisessa huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä. Portugalissa aikarajaa sovelletaan tarkasti, ja sen rikkomisesta seuraa sakko, jonka suuruus on viisi prosenttia tullausarvosta. Useissa muissa jäsenvaltioissa määräaikojen valvonta on kuitenkin löyhää, ja esimerkiksi Hampurissa (Saksa) ei listattu 45 päivän aikarajan ylittäviä tapauksia; Suomessa (Helsingissä) oli puolestaan kontteja väliaikaisessa varastoinnissa yli vuoden ajan, ja paikallisille tullitoimipaikoille mainitusta määräajasta annettavia ohjeita oli tarpeen päivittää.

3.34

Komissio seuraa, mihin toimiin Saksa ja Suomi ryhtyvät tilintarkastustuomioistuimen huomautusten johdosta. Lisäksi komissio aikoo hyödyntää tilintarkastustuomioistuimen kahdesta Portugalin satamasta esittämiä huomioita kirjeenvaihdossa, jota se käy parhaillaan Portugalin viranomaisten kanssa havaitsemistaan puutteista väliaikaisvarastoinnin valvonnassa eräissä muissa satamissa.

3.35

Kuten edellä on mainittu (kohta 3.5.b)), tilintarkastustuomioistuin tarkasti perinteisiä omia varoja koskevan tilinpidon komissiossa sekä jäsenvaltioissa ja analysoi maksuvirtaa. Tilinpidossa ja tuontitullien pääosan asettamisessa komission käyttöön A-kirjanpidon kautta ei ilmennyt suuria ongelmia. B-kirjanpidon osalta tehtiin sen sijaan seuraavat huomiot.

3.36

Todettuja maksuja, joista ei ole vaadittu vakuutta tai joista on syntynyt erimielisyyttä ja jotka voivat muuttua, ei tarvitse asettaa komission käyttöön, jos jäsenvaltiot sen sijaan kirjaavat ne erilliseen kirjanpitoon (B-kirjanpitoon). Jäsenvaltiot tekevät B-kirjanpidostaan neljännesvuosittain selvityksen komissiolle. Saldot kirjataan yhteisöjen taseeseen kohtaan ”saamiset jäsenvaltioilta”.

3.37

B-kirjanpidon kokonaissaldo oli komission kirjanpidossa 31. joulukuuta 2003 yhteensä 2 364,3 miljoonaa euroa eli 1,9 prosenttia suurempi kuin vastaava luku 31. joulukuuta 2003 (2 321,2 miljoonaa euroa) (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35).

3.38

B-kirjanpidon saldoon sisältyy joitakin pitkäaikaisia kirjauksia, joiden täysimääräistä perimistä on nyt pidettävä hyvin epätodennäköisenä. Varainhoitovuotta 2000 koskevan vuosikertomuksensa kohdassa 1.19 tilintarkastustuomioistuin totesi, että ei ole tarkoituksenmukaista säilyttää B-kirjanpidossa saatavia, joita ei todennäköisesti saada perittyä. Vastaavasti lausunnossaan nro 7/2003 (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35) tilintarkastustuomioistuin toi esille myönteisen kantansa komission ehdotukseen (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35) asetusmuutoksista, joihin sisältyi vaatimus, että jäsenvaltioiden on poistettava perinteisiä omia varoja koskevat määrät, jotka ovat perimättä vielä tietyn määräajan (viiden vuoden) kuluttua päivämäärästä, jolloin maksupyyntö on tullut lopullisesti täytäntöönpanokelpoiseksi. Ennen kuin mainittu muutosehdotus hyväksytään, B-kirjanpidon saldoon sisältyy kasvava määrä varoja, joita ei koskaan saada perittyä.

3.38

Komissio arvioi, että neuvosto hyväksyy määräajan käyttöönottoa koskevan muutoksen vuoden 2004 jälkipuoliskolla.

3.39

Mainitun ongelman huomioon ottamiseksi komissio on tehnyt taseeseensa 1 043,9 miljoonan euron kulukirjauksen, joka vähentää B-kirjanpidon nettosaldoa 58,9 prosenttia eli nettosaldoksi tulee 729,3 miljoonaa euroa. Tilintarkastustuomioistuin tutki mukautuksen laskentaan käytetyn menetelmän ja piti sitä asianmukaisena tässä tilanteessa.

3.40

Edeltävien vuosien tapaan (4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35) sekä tilintarkastustuomioistuin että komissio (ks. kohta 3.9) havaitsivat systemaattisia ongelmia B-kirjanpidossa: viivästyneitä tai virheellisiä kirjauksia, laiminlyöntejä ja virheellisiä peruutuksia. Mainitut ongelmat koskivat useita jäsenvaltioita (Belgia, Saksa, Kreikka, Portugali, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta). Saksa poisti B-kirjanpidostaan yhteensä 40,1 miljoonan euron kirjaukset, mutta poistoista ei ole vielä annettu kattavaa selvitystä. Komissiolle suunnatussa B-kirjanpidon saldoja koskevassa raportoinnissa havaittiin useita poikkeamia (Belgia, Italia ja Ruotsi).

3.40

Kuten tilintarkastustuomioistuin toteaa, komissio valvoo jäsenvaltioiden B-kirjanpitoa ja edellyttää tarvittaessa korjaustoimenpiteitä. Kuten komission kohtaan 3.38 antamasta vastauksesta käy ilmi, komissio aikoo esittää muutoksia B-kirjanpidosta annettuihin asetuksiin parantaakseen kirjanpidon tarkkuutta ja luotettavuutta.

3.41