ALUSTAVA LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 5 VUODEN 2004 TALOUSARVIOON - YLEINEN TULOTAULUKKO - TULO- JA MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN - Pääluokka III - Komissio

(komission esittämä)

Euroopan komissio ottaa huomioon

- Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 272 artiklan,

- Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

- Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 [1] ja erityisesti sen 37 artiklan,

[1] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

ja esittää budjettivallan käyttäjälle alustavan lisätalousarvioesityksen nro 5 vuoden 2004 talousarvioon jäljempänä esitettyjen perustelujen mukaisesti.

PERUSTELUT

Espanja, Malta ja Ranska esittivät komissiolle 1. lokakuuta 2003, 10. marraskuuta 2003 ja 26. tammikuuta 2004 hakemukset, jotka koskevat Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönottoa. Komission yksiköt ovat tutkineet hakemukset perusteellisesti asetuksen (EY) N:o 2012/2002 [2] ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

[2] Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

Ranskan ja Espanjan hakemukset eivät täytä suurkatastrofin kriteerejä, sillä vahinkojen arvioidaan jäävän alle kynnysarvoksi asetetun 3 miljardin euron (vuoden 2002 hinnoissa), jota sovelletaan kumpaankin maahan (kummankin maan osalta 0,6 prosenttia bruttokansantulosta ylittää 3 miljardia euroa, joten niihin sovelletaan alempaa lukua). Näin ollen Ranskan hakemus on tutkittu EUSR-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan säännösten mukaisesti, sillä niissä määritellään edellytykset, joiden mukaan EUSR:n varoja voidaan ottaa käyttöön poikkeuksellisesti tiettyjen arviointiperusteiden täyttyessä (poikkeuksellinen alueellinen katastrofi). Espanjan tarkistettu hakemus, joka toimitettiin komissiolle 14. marraskuuta, on tutkittu 2 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määritellyn naapurivaltiota koskevan kriteerin perusteella.

Sen sijaan Maltan hakemus täyttää luonnonmullistuksen kriteerit ja kuuluu näin ollen solidaarisuusrahaston pääasialliseen toiminnanalaan.

Jäljempänä esitetään yhteenveto arvioinnin tärkeimmistä näkökohdista.

Espanja - metsäpalot

Espanjan viranomaiset toimittivat komissiolle 1. lokakuuta 2003 perustiedot Espanjassa kesällä raivonneista metsäpaloista. Tiedoilla täydennettiin komissiolle 22. syyskuuta toimitettua kirjettä. Tiedot olivat välttämättömät, jotta hakemusta voitiin pitää asianmukaisesti tehtynä.

Komissio ilmoitti Espanjan viranomaisille lähettämässään kirjeessä, että alkuperäisessä hakemuksessa kuvattujen metsäpalojen maantieteellisen hajanaisuuden vuoksi alueellisen katastrofin kriteeriä ei voitaisi soveltaa. Niinpä Espanja toimitti 14. marraskuuta tarkistetun hakemuksen, joka koski ainoastaan Portugalin rajalla sijaitsevilla alueilla esiintyneitä metsäpaloja (lähinnä Extremaduran länsiosissa sekä yksi palo Andalusiassa ja yksi Castilla y Leonissa). Espanja toimitti lisätietoja 29. tammikuuta 2004. Komissio tutki hakemuksen asetuksen 2012/2002 2 artiklan 2 kohdassa määritellyn naapurivaltion kriteerin nojalla. Asian kannalta merkityksellisiä ovat seuraavat seikat:

1. Katastrofin alkamisajankohta oli 1. elokuuta 2003. Hakemus tehtiin asetetussa 10 viikon määräajassa. Kyseessä on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen soveltamisalaan.

2. Lähellä Portugalin rajaa olevilla Espanjan alueilla vallitsivat samankaltaiset sääolosuhteet, jotka johtivat Portugalissa suurkatastrofiin, eli erittäin korkea lämpötila ja alhainen ilmankosteus. Nämä sääolot aiheuttivat kyseisillä alueilla useita metsäpaloja. Todettiin, että näistä metsäpaloista vain yksi ("foco de Valencia de Alcántara") täytti asetuksen 2012/2002 2 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määritellyn edellytyksen, jonka mukaan rahastosta voidaan poikkeuksellisesti myöntää tukea myös rajanaapurina oleville jäsenvaltioille, joita on koetellut sama katastrofi. Kyseinen palo tuhosi 19 289 hehtaarin alueella arvokasta puustoa ja ekologisesti herkkiä kasveja ja eläimiä.

3. Välittömien vahinkojen arvioidaan olevan 51,042 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy kuitenkin 3,553 miljoonan euron arvosta tulojen menetyksiä, joita ei voida ottaa huomioon. Toisaalta lukuun tulisi lisätä hätätoimenpiteiden kustannukset, jotka ovat 5,742 miljoonaa euroa. Siksi välittömien vahinkojen kokonaisarvoksi arvioidaan 53,231 miljoonaa euroa.

4. Asetuksen 2012/2002 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukikelpoisiksi katsottavien välttämättömien hätätoimien kustannukset ovat arviolta 29,206 miljoonaa euroa. Summa on jaettu toimenpidetyypeittäin.

5. Rahoitusta voi saada rakennerahastojen ohjelmista, jotka kattavat Espanjan. Espanja aikoo osoittaa 716 700 euroa rakennerahastoista (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto ja Euroopan sosiaalirahasto) metsäpaloihin liittyviin toimiin.

6. Espanjan viranomaisten mukaan yksityisten yritysten kärsimät yhteensä 0,902 miljoonan euron vahingot ovat vakuutuskelpoiset. Sen sijaan vakuutus ei kata 4 kohdassa mainittuja tukikelpoisia toimenpiteitä.

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan Espanjan tekemän hakemuksen osittaista hyväksymistä naapurivaltion kriteerin perusteella ja tuen myöntämistä solidaarisuusrahastosta.

Malta - myrsky ja tulvat

Maltan viranomaiset esittivät komissiolle 10. marraskuuta 2003 hakemuksen tuen saamiseksi solidaarisuusrahastosta Maltaa 15. syyskuuta 2003 kohdanneiden rajumyrskyn ja tulvien aiheuttamien tuhojen johdosta toteutettujen hätätoimenpiteiden rahoittamiseksi. Asian kannalta merkityksellisiä ovat seuraavat seikat:

1. Malta voi hakea tukea solidaarisuusrahastosta asetuksen 2012/2002 2 artiklan 1 kohdan nojalla, joka koskee Euroopan unionin jäsenyydestä neuvottelevia valtioita.

2 Hakemus esitettiin 10 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot todettiin tapahtuneiksi 15. syyskuuta 2003.

3. Kyseessä on luonnonkatastrofi, jonka välittömien vahinkojen arvioidaan olevan 30,172 miljoonaa euroa. Kyseinen summa on suurempi kuin kynnysarvoksi asetettu 0,6 prosenttia Maltan bruttokansantulosta (24,26 miljoonaa euroa). Näin ollen katastrofi täyttää luonnonmullistuksen kriteerit ja kuuluu solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen soveltamisalaan.

4. Myrsky ja tulvat aiheuttivat suurta häiriötä talouden toiminnalle, esimerkiksi rannikolla oleville kalanviljelylaitoksille, ja vahingoittivat vakavasti Maltan ja Gozon saarten infrastruktuuria ja luonnonympäristöä.

5. Asetuksen 2012/2002 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukikelpoisiksi katsottavien välttämättömien hätätoimien kustannukset ovat arviolta 11,270 miljoonaa euroa. Summa on jaettu toimenpidetyypeittäin. Maltan viranomaiset ovat vahvistaneet, että kustannukset liittyvät Maltassa toteutettaviin toimiin.

6. Heti kun liittymisen ratifiointi on saatu päätökseen, katastrofeista aiheutuviin toimiin voi hakea yleisesti rahoitusta rakennerahastojen ohjelmista ja koheesiorahastosta 1. päivästä tammikuuta 2004 lähtien. Tuen tarkkoja määriä ei ole vielä päätetty.

7. Maltan viranomaisten mukaan mikään vakuutus ei kata edellä 4 kohdassa mainittuja tukikelpoisia toimenpiteitä. Sen sijaan vakuutus kattaa osan yksityisten kärsimistä vahingoista (tässä vaiheessa ei esitetty lukuja).

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan Maltan tekemän hakemuksen hyväksymistä suurkatastrofin kriteerien perusteella ja tuen myöntämistä solidaarisuusrahastosta.

Tulvat Etelä-Ranskassa

Ranskan viranomaiset esittivät komissiolle 26. tammikuuta 2004 hakemuksen tuen saamiseksi solidaarisuusrahastosta Rhône-joen laaksossa esiintyneiden tuhoisien tulvien johdosta toteutettujen hätätoimenpiteiden rahoittamiseksi. Asian kannalta merkityksellisiä ovat seuraavat seikat:

1. Hakemus esitettiin 10 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot todettiin tapahtuneiksi 1. joulukuuta 2003.

2. Kyseessä on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen soveltamisalaan.

3. Välittömien vahinkojen arvellaan olevan 785 miljoonaa euroa, josta julkisen sektorin osuudeksi arvioidaan 21 prosenttia (162 miljoonaa euroa).

4. Tulvat aiheuttivat suurta vahinkoa yksityiselle omaisuudelle: esimerkiksi noin 8 400 taloa tai asuntoa kärsi vahinkoja. Tulva koetteli erityisesti yksityisyrityksiä; muun muassa koko Arlesin teollisuusalue joutui tulvan valtaan. Pelkästään Arlesissa noin 700 liikeyritystä kärsi tulvasta, ja noin 2 500 työntekijää oli käytännössä edelleen työttömänä tammikuun puolivälissä. Tulva aiheutti suurta vahinkoa julkiselle infrastruktuurille, kuten liikenteelle (lähes 200 tietä on poikki, myös moottoriteitä ja valtateitä), sähkönjakelulle, juomaveden toimitukselle, puhelinverkoille ja kouluille.

5. Katastrofialueeksi on määritelty 53 Rhône-joen varrella sijaitsevaa kuntaa kolmessa departementissa (Le Gard, Vaucluse ja Bouches-du-Rhône). Näissä hakemuksessa mainitussa 53 kunnassa asuu yhteensä 295 000 asukasta. Kyseinen väestö kärsi eniten tulvista, joita esiintyi yhteensä 24 departementissa. Ranskan viranomaisten mukaan 66 prosenttia tästä väestöstä on suoraan kärsinyt tulvista monin eri tavoin: 35 000 ihmistä on evakuoitu kodeistaan, 150 000 ihmistä on ilman juomavettä, 30 000 ihmistä on ilman sähköä, 45 000 tapauksessa yksityisomaisuus on kärsinyt vaurioita ja 716 perhettä (noin 2 500 ihmistä), joille viranomaiset ovat järjestäneet väliaikaismajoituksen, odottaa asuntoa.

6. Koska tulvat aiheuttivat suurta vahinkoa elinkeinoelämälle esimerkiksi tuhoamalla lähes kokonaan alueen kaksi tärkeintä teollisuuskeskusta (Arles ja Gard Rhodanien), katastrofin odotetaan heijastuvan alueen talouteen vielä pitkään jälkeenpäin. Eräs todennäköinen seuraus on tai voi olla noin 4 000 työpaikan pysyvä menetys. Lisäksi useiden yritysten uskotaan siirtävän toimintansa pois alueelta. Camarguen alueella erityisesti hotellien ja lomakeskusten kärsimillä vahingoilla on haitalliset vaikutukset matkailuun. Maatalouden kärsimät vahingot eivät johdu pelkästään maatalousmaan häviämisestä ja vuosien 2003 ja 2004 satojen menettämisestä vaan myös kastelujärjestelmän korjauksista, joiden arvioidaan vievän jopa viisi vuotta. Koska kyseinen alue oli taloudellisesti heikoilla jo ennen tulvia (esimerkiksi sen työttömyysaste oli 3 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeampi), katastrofi huonontaa entisestään alueen heikkoa yhteiskunnallista ja taloudellista tilannetta.

7. Esitettyjen todisteiden perusteella komissio katsoo, että suuri osa tulvista kärsineestä väestöstä joutuu vielä jonkin aikaa elämään oloissa, joita leimaavat esimerkiksi rakennetyöttömyys, väliaikainen majoitus ja alentuneet tulot (erityisesti maataloudessa ja matkailussa).

On myös otettava huomioon, että osa näistä alueista kärsi jo vuoden 2002 tulvista ja vuoden 2003 metsäpaloista, joiden vaikutukset tuntuvat edelleen ja pahentavat alueen muutenkin vaikeaa tilannetta.

8. Katastrofin kohteena olevaa aluetta ei voida pitää syrjäisenä tai eristyneenä. Ranskan viranomaiset ovat kuitenkin esittäneet vakuuttavia todisteita vahinkojen poikkeuksellisesta vakavuudesta ja katastrofin sosiaalis-taloudellisista vaikutuksista, joiden perusteella tuen myöntäminen solidaarisuusrahastosta vaikuttaa perustellulta.

9. Asetuksen 2012/2002 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukikelpoisiksi katsottavien välttämättömien hätätoimien kustannukset ovat arviolta 131,6 miljoonaa euroa. Summa on eritelty asetuksessa esitettyjen luokkien mukaan. Nämä toimenpiteet liittyvät lähinnä hätätoimiin perusrakenteiden ja julkisten palvelujen toiminnan uudelleenkäynnistämiseksi ja välittömiin toimiin katastrofin uusimisen estämiseksi.

10. Osa katastrofialueesta kuuluu tavoite 2 -alueisiin. Olemassa oleviin ohjelmiin sisältyy jo toimia, joista voidaan rahoittaa katastrofeihin liittyviä toimenpiteitä ja joita hyödynnetään nyt tulvien aiheuttamien tuhojen korjaamiseen ja tulvien ehkäisemiseen tulevaisuudessa. Provence-Alpes-Côte d'Azurin alueita koskevasta ohjelmasta voitaisiin osoittaa noin 8,6 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen, ja Languedoc-Roussillonin alueella noin 5 miljoonaa euroa voitaisiin ottaa Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta. Tämä edellyttää kyseisten ohjelmakomiteoiden päätöksiä.

11. Edellä 9 kohdassa mainittujen tukikelpoisten vahinkojen korvaamiseen ei saada mitään korvauksia vakuutuksista.

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan Ranskan tekemän hakemuksen hyväksymistä poikkeuksellisen alueellisen katastrofin kriteerin nojalla ja tuen myöntämistä solidaarisuusrahastosta.

Rahoitus

Solidaarisuusrahaston vuotuinen kokonaistalousarvio on miljardi euroa (ks. asetuksen EY N:o 2012/2002 4 artiklan 2 kohta). Vuonna 2003 budjettivallan käyttäjä on osoittanut varoja yhteensä 104,789 miljoonaa euroa. Vuoden 2004 varat ovat vielä kokonaan käyttämättä. Komissio katsoo, että naapurivaltion kriteerin perusteella myönnetty tuki tulisi laskea mukaan rahaston käytössä olevien varojen vuosittaiseen kokonaismäärään eikä poikkeuksellisille alueellisille katastrofeille varattuun 7,5 prosentin osuuteen rahaston kokonaisvaroista.

Koska rahasto perustettiin solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että suurkatastrofille asetetun kynnyksen (0,6 prosenttia bruttokansantulosta tai 3 miljardia euroa sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin kynnyksen alle jäävien vahinkojen osalta. Suurvahinkojen kattamiseksi myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut 2,5 prosenttia kynnyksen alle jäävistä välittömistä vahingoista ja 6 prosenttia kynnyksen ylittävistä vahingoista. Komissio ehdottaa, että edellä mainittuja prosenttiosuuksia sovelletaan myös tässä tapauksessa.

Komission ehdotus rahastosta maksettavasta osuudesta perustuu hakemuksista saatuihin tietoihin.

Komissio ehdottaa, että tukea myönnetään seuraavasti:

(miljoonaa euroa)

>TAULUKON PAIKKA>

Näiden korvausten jälkeen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoista 25 prosenttia jää käytettäväksi vuoden viimeisen neljänneksen aikana.

Tarvittavat maksumäärärahat saadaan käyttöön muista budjettikohdista tehtävällä määrärahasiirrolla, josta komissio tekee aikanaan ehdotuksen budjettivallan käyttäjälle.

YHTEENVETOTAULUKKO RAHOITUSNÄKYMIEN OTSAKKEITTAIN

>TAULUKON PAIKKA>

* Lisätalousarviolla nro 4/2004 ei ole taloudellisia vaikutuksia.

TULO- JA MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN

Pääluokka III - Komissio

>TAULUKON PAIKKA>

LUKU 13 06 - Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

Momentti 13 06 01 - Euroopan unionin solidaarisuusrahasto - jäsenvaltiot

>TAULUKON PAIKKA>

Momentti on tarkoitettu määrärahoille, jotka otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta EU:n jäsenvaltioissa.

Momentti 13 06 02 - Euroopan unionin solidaarisuusrahasto - valtiot, joiden kanssa liittymisneuvottelut on aloitettu

>TAULUKON PAIKKA>

Momentti on tarkoitettu määrärahoille, jotka otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta liittymässä olevissa maissa, jotka voivat saada tukea rahastosta tällä perusteella.