Ehdotus neuvoston asetus unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä /* KOM/2004/0687 lopull. - CNS 2004/0247 */
Bryssel 28.10.2004 KOM(2004) 687 lopullinen 2004/0247 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä (komission esittämä) PERUSTELUT Neuvosto hyväksyi 28 päivänä kesäkuuta 2001 uudistuksen, joka koskee maatalousalan tukijärjestelmiä EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa mainituilla syrjäisimmillä alueilla. Kyseiset toimenpiteet, jotka otettiin käyttöön vuosina 1991 ja 1992, ovat osoittautuneet tehokkaiksi maatalouden edistämisessä ja maataloustuotteiden hankinnassa näille alueille [1]. Järjestelmien hallinnossa on kuitenkin ollut toivomisen varaa; hallinnon jäykkyys on tyypillistä molemmille POSEI-järjestelmien ohjelmalohkoille eli erityiselle hankintajärjestelmälle ja syrjäisimpien alueiden paikallistuotannon tukijärjestelmälle. Komission on annettava säännöksiä hankintataseiden mukauttamiseksi, jotta voitaisiin ottaa huomioon hankittavien tuotteiden määrien joskus vähäisetkin vaihtelut. Tämän lisäksi paikallistuotannon tukijärjestelmä koostuu neuvoston asetuksilla käyttöönotetuista 56 (mikro)toimenpiteestä. Näiden toimenpiteiden mukauttaminen ei ole mahdollista ilman toimielinten välistä lainsäädäntöprosessia, joka hidastaa yhteisön toimintaa ja vahingoittaa mahdollisuuksia reagoida yhteisön toiminnalla syrjäisimpien alueiden erityistilanteisiin, jotka edellyttävät usein vähäisiä summia. Sen vuoksi ehdotetaan, että muutetaan kyseisille alueille myönnettävää tukea koskevaa ajattelutapaa kannustamalla päätöksentekomenettelyyn osallistumista ja mahdollistamalla nopea reagointi alueiden erityistilanteisiin. Asetusehdotuksessa säädetään, että jäsenvaltioiden on esitettävä yksi ohjelma kutakin syrjäisintä aluetta kohti. Ohjelmien on sisällettävä luku, joka käsittelee syrjäisimmillä alueilla ihmisravinnoksi, maatalouden tuotantopanoksina tai jalostukseen käytettävien välttämättömien maataloustuotteiden erityistä hankintajärjestelmää, sekä luku, joka käsittelee paikallistuotannon tukemista. Asetuksella ei ole vaikutusta rahoituslähteisiin eikä yhteisön tuen intensiteettiin. Yhteisö rahoittaa ohjelman EMOTR:n tukiosastosta 100-prosenttisesti neuvoston asetuksessa vahvistettuun enimmäismäärään asti. Osa tuesta on varattava paikallisten maataloustuotteiden tukemiseen. Määrät on laskettu erityisen hankintatason rahoitukseen viitekaudella 2001–2003 käytettyjen määrien keskiarvon perusteella ja paikallistuotannon tuen osalta sovellettavien menokattojen mukaan. Osa edellä mainituista määristä kuuluu asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamisalaan ja sisältyy mainitun asetuksen liitteessä VIII vahvistettuihin enimmäismääriin. Komissio mukauttaa mainitun asetuksen liitteessä VIII tarkoitettuja enimmäismääriä vastaavasti täyttääkseen sille 70 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla kuuluvan velvollisuuden. Vuoden 2001 asetuksissa esitetyt maatalousalan horisontaalisia säännöksiä koskevat poikkeukset on sisällytetty tähän asetukseen. 2004/0247 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan sekä 299 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1) Kuljetuskustannukset ovat syrjäisimmillä alueilla korkeat ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen ja syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä syrjäisimpien alueiden hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi. (2) Tätä tarkoitusta varten on perustamissopimuksen 23 artiklasta poiketen syytä vapauttaa eräiden maataloustuotteiden kolmansista maista tuleva tuonti sovellettavista tuontitulleista. Jotta voitaisiin ottaa huomioon kyseisten tuotteiden alkuperä ja niille yhteisön säännöksillä tunnustettu tullikohtelu, suoraan tuotaviksi tuotteiksi olisi katsottava erityisen hankintajärjestelmän etujen myöntämistarkoituksessa myös tuotteet, jotka ovat olleet yhteisön tullialueella sisäisessä jalostuksessa tai tullivarastossa. (3) Jotta hintojen alentamista syrjäisimmillä alueilla sekä syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämistä koskeva tavoite saavutettaisiin tehokkaasti ja samalla säilytettäisiin yhteisön tuotteiden kilpailukyky, yhteisön tuotteiden hankintaan syrjäisimmillä alueilla olisi myönnettävä tukia. Näissä tuissa olisi otettava huomioon syrjäisimmille alueille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset ja hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sekä maatalouden tuotantopanosten tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvat lisäkustannukset. (4) Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, kun erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva hyöty palautetaan; jalostettujen tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi lisäksi sallittava alueellisen kaupankäynnin tai Portugalin kahden syrjäisimmän alueen välisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Lisäksi olisi otettava huomioon kaikkien syrjäisimpien alueiden perinteiset kauppavirrat kolmansiin maihin ja sen vuoksi sallittava perinteistä vientiä vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta syrjäisimmiltä alueilta. Tätä rajoitusta ei sovelleta myöskään jalostettujen tuotteiden perinteiseen lähettämiseen; selkeyden vuoksi on syytä täsmentää viitekausi kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemiseksi. (5) Hankintajärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi erityisen hankintajärjestelmän taloudellisten hyötyjen on alennettava tuotantokustannuksia, ja niiden on siirryttävä loppukuluttajalle alhaisempina kuluttajahintoina. Tästä syystä niiden myöntämisen perusteena pitäisi käyttää sitä, että tuesta saatava hyöty tosiasiassa siirtyy eteenpäin. Lisäksi olisi otettava käyttöön tarvittavat valvontatoimenpiteet. (6) Syrjäisimpien alueiden paikallistuotantoa suosivaa yhteisön politiikkaa on sovellettu moniin tuotteisiin ja sitä on toteutettu monin toimenpitein, joilla edistetään näiden tuotteiden tuotantoa, kaupan pitämistä ja jalostusta. Toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ja niiden avulla on pystytty varmistamaan maataloustoiminnan jatkaminen ja kehittäminen. Yhteisön on jatkossakin myönnettävä tukea kyseiseen tuotantoon, jolla on keskeinen merkitys syrjäisimpien alueiden ympäristölliselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle tasapainolle. Esimerkiksi maaseudun kehittämisen alalta saatu kokemus on osoittanut, että paikallisten viranomaisten kanssa harjoitettava tiiviimpi kumppanuus voi auttaa käsittelemään kyseisten alueiden erityisongelmia entistä kohdennetummalla tavalla. Näin ollen on syytä jatkaa paikallistuotannon tukemista yleisin ohjelmin, jotka laaditaan soveltuvimmalla maantieteellisellä tasolla ja jotka jäsenvaltion on toimitettava komission hyväksyttäviksi. (7) Paikallisen maataloustuotannon kehittämistä ja maataloustuotteiden hankintaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi on syytä yhdenmukaistaa kyseisten alueiden hankintojen suunnittelua ja soveltaa järjestelmällisesti komission ja jäsenvaltioiden väliseen kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että hankintaohjelman laatijoiden on oltava jäsenvaltion nimeämiä viranomaisia, jotka se on esittänyt komission hyväksyttäviksi. (8) Syrjäisimpien alueiden maataloustuottajia olisi kannustettava toimittamaan laatutuotteita, joiden kaupan pitämistä olisi edistettävä. Yhteisön käyttöön ottaman graafisen tunnuksen käyttö voisi olla tässä hyödyksi. (9) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 [2] määritellään ne maaseudun kehittämistoimenpiteet, jotka voivat saada yhteisön tukea, sekä edellytykset tuen saamiseen. Joidenkin syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien maatilojen tai jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavien yritysten rakenteet ovat selkeästi riittämättömät, ja ne kärsivät erityisongelmista. Tästä syystä olisi joidenkin investointityyppien osalta voitava poiketa tiettyjen asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 säädettyjen rakenteellisten tukien myöntämistä rajoittavista säännöksistä. (10) Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 29 artiklan 3 kohdassa metsätaloustuen myöntäminen rajoitetaan metsiin ja metsäaloihin, jotka ovat yksityisten omistajien tai heidän yhdistystensä tai kuntien tai kuntayhtymien omistuksessa. Osa syrjäisimmillä alueilla sijaitsevista metsistä ja metsäaloista on muiden julkisviranomaisten kuin kuntien omistuksessa. Näin ollen on aiheellista säätää mainitussa artiklassa säädettyjen edellytysten lieventämisestä. (11) Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 24 artiklan 2 kohdassa sekä liitteessä määritetään maatalouden ympäristöohjelman nojalla myönnettävän yhteisön tuen vuotuiset enimmäismäärät. Azorien tiettyjen hyvin herkkien laidunalueiden ympäristöllisesti erityisten olosuhteiden sekä maiseman ja maatalousmaan perinteisten ominaispiirteiden, erityisesti Madeiran pengerviljelmien, säilyttämisen huomioon ottamiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta korottaa näitä määriä enintään kaksinkertaisiksi eräiden määriteltyjen toimenpiteiden osalta. (12) Komission pysyvään käytäntöön, jonka mukaan valtiontukia ei saa myöntää toimintatukina perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen tai kaupan pitämiseen, voidaan myöntää poikkeus, jotta voidaan lieventää syrjäisimpien alueiden maataloustuotannon erityisrajoitteita, jotka aiheutuvat syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta, syrjäisimpien alueiden asemasta, viljelyalan vähäisyydestä, pinnanmuodostuksesta, ilmasto-oloista ja siitä, että eräät toimijat ovat taloudellisesti riippuvaisia vain muutamista tuotteista. (13) Ranskan merentakaisten departementtien maataloustuotannon kasvinsuojelutilanne kärsii erityisistä ilmastollisiin olosuhteisiin sekä kyseessä olevissa departementeissa tähän asti käytettyjen torjuntamenetelmien riittämättömyyteen liittyvistä vaikeuksista. Siksi on tarpeen ottaa käyttöön myös biologisia menetelmiä käyttäviä haitallisten organismien torjuntaohjelmia ja täsmentää yhteisön rahoitusosuus näiden ohjelmien toteutuksessa. (14) Viininviljely on yleisin viljelymuoto Madeiralla ja Kanariansaarilla ja erittäin tärkeä Azorien alueille, joten sen jatkuminen on taloudellisista ja ympäristösyistä välttämätöntä. Tuotannon tukemiseksi kyseisillä alueilla ei pitäisi soveltaa luopumispalkkioita eikä markkinoiden sääntelymekanismeja lukuun ottamatta erityistä tislaustoimenpidettä, jota olisi voitava soveltaa Kanariansaarilla laatuongelmista aiheutuvien poikkeuksellisten markkinahäiriöiden ilmaantuessa. Lisäksi tekniset ja sosiaalis-taloudelliset ongelmat ovat estäneet sen, että kaikilla niillä Madeiran ja Azorien viljelyaloilla, joille on istutettu viinialan yhteisessä markkinajärjestelyssä kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, siirrytään käyttämään toisia lajikkeita määräajan kuluessa. Näillä viljelmillä tuotettu viini on tarkoitettu yksinomaan paikalliseen perinteiseen kulutukseen. Määräajan pidentämisen myötä kyseisillä viljelmillä olisi mahdollista siirtyä uusiin lajikkeisiin ja säilyttää samalla kyseisten alueiden voimakkaasti viininviljelyyn perustuva talousrakenne. Portugalin olisi ilmoitettava joka vuosi komissiolle, miten uusiin lajikkeisiin siirtyminen kyseisillä viljelyaloilla edistyy. (15) Maitoalan uudelleenjärjestelyä ei ole vielä saatettu päätökseen Azoreilla. Ottaen huomioon Azorien suuri riippuvuus maitoalasta sekä muut haitat, jotka liittyvät alueen syrjäiseen sijaintiin ja vaihtoehtoisten kannattavien tuotantosuuntien puuttumiseen, on tarpeen vahvistaa poikkeus, jota on sovellettu maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003 [3] eräisiin säännöksiin. Kyseinen poikkeus otettiin käyttöön tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Azorien ja Madeiran hyväksi ja asetuksen (ETY) N:o 1600/92 kumoamisesta (Poseima) 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1453/2001 [4] 23 artiklalla, ja sen soveltamista jatketaan tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Azorien ja Madeiran hyväksi ja asetuksen (ETY) N:o 1600/92 kumoamisesta (Poseima) annetun asetuksen (EY) N:o 1453/2001 muuttamisesta siltä osin kuin se koskee maito- ja maitotuotealan lisämaksun soveltamista Azoreilla 17 päivänä joulukuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 55/2004. (16) Madeiralla lehmänmaidon tuotantoon myönnetty tuki ei ole ollut riittävä kotimaisten ja ulkomaisten hankintojen tasapainon säilyttämiseksi erityisesti siitä syystä, että alan raskaat rakenteet aiheuttavat vaikeuksia ja alalla on heikot valmiudet sopeutua uudenlaisiin yritysympäristöihin. Sen vuoksi on syytä sallia edelleen iskukuumennetun maidon tuotanto yhteisön alkuperää olevasta maitojauheesta, jotta paikallinen kulutustarve voitaisiin kattaa laajemmin. (17) Koska paikallista tuotantoa on tarpeen ylläpitää kannustavalla tavalla, on perusteltua olla soveltamatta asetusta (EY) N:o 1788/2003 Ranskan merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla. Tämä poikkeus olisi vahvistettava Madeiralla 4 000 tonnin rajoissa siten, että 2 000 tonnia siitä on tarkoitettu nykyistä tuotantoa varten ja enintään 2 000 tonniksi tällä hetkellä arvioitu määrä tuotannon järkevää kehittämistä varten. (18) Perinteistä karjankasvatusta olisi tuettava. Merentakaisten departementtien ja Madeiran paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten nautaeläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista. Olisi jatkettava asetuksella (EY) N:o 1782/2003 Portugalin osalta käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää emolehmäpalkkio-oikeuksia mannermaalta Azoreille ja mukautettava kyseistä välinettä uusiin syrjäisimpien alueiden tukea koskeviin sääntöihin. (19) Tupakanviljely on perinteisesti ollut hyvin tärkeässä osassa Kanariansaarilla. Taloudellisesti ajateltuna se on jalostuselinkeinona edelleen yksi alueen merkittävimmistä teollisuustuotannon aloista. Yhteiskunnalliselta näkökannalta pienviljelijöiden harjoittama tupakanviljely on hyvin työvoimavaltaista. Tämä viljelymuoto ei ole kuitenkaan tarpeeksi kannattavaa ja on vaarassa kadota. Itse asiassa tupakkaa tuotetaan nykyään pienellä viljelyalalla La Palman saarella, jossa tuotetaan sikareita käsiteollisesti. Espanjalle olisi sen vuoksi annettava lupa jatkaa yhteisön tukea täydentävän tuen myöntämistä tämän perinteisen viljelymuodon ja siihen perustuvan käsiteollisuuden säilyttämiseksi. Tupakkatuotteiden teollisen tuotannon ylläpitämiseksi Kanariansaarille tuotava raakatupakka ja osittain valmistettu tupakka olisi edelleen vapautettava tulleista 20 000 tonnia riivittyä raakatupakkaa vastaavan vuosittaisen tuonnin rajoissa. (20) Tämän asetuksen täytäntöönpanon ei pitäisi vaikuttaa syrjäisimmille alueille tähän asti myönnetyn erityistuen tasoon. Jäsenvaltioilla olisi tästä syystä oltava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varten käytettävissään sitä tukea vastaavat määrät, jota yhteisö on jo myöntänyt yhteisön tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Ranskan merentakaisten departementtien hyväksi, direktiivin 72/462/ETY muuttamisesta ja asetusten (ETY) N:o 525/77 ja (ETY) N:o 3763/91 (Poseidom) kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1452/2001 [5], asetuksen (EY) N:o 1453/2001 ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Kanariansaarten hyväksi ja asetuksen (ETY) N:o 1601/92 kumoamisesta (Poseican) 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1454/2001 [6] nojalla, sekä määrät, jotka myönnetään kyseisille alueille sijoittautuneille karjankasvattajille naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 [7] lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 [8] ja viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 [9] nojalla, ja määrät, jotka myönnetään Ranskan merentakaisen Réunionin departementin riisin hankintaan riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 [10] 5 artiklan nojalla. Tällä asetuksella perustetun syrjäisimpien alueiden maataloustuotantoa koskevan uuden tukijärjestelmän mukainen tuki olisi sovitettava yhteen muualla yhteisössä samoihin tuotantosuuntiin myönnettävän tuen kanssa. (21) On syytä kumota asetukset (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001. Tämän lisäksi on järjestelmien yhteensovittamisen varmistamiseksi syytä muuttaa yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 [11] ja asetus (EY) N:o 1785/2003. Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet olisi vahvistettava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [12] mukaisesti. (22) Tässä asetuksessa säädettyjä ohjelmia olisi sovellettava vuoden 2006 alusta. Jotta ohjelmia voitaisiin soveltaa mainitusta ajankohdasta, on syytä säätää, että jäsenvaltiot ja komissio voivat tämän asetuksen voimaantulopäivän ja sen soveltamispäivän välisenä aikana toteuttaa valmistelevia toimenpiteitä, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: I osasto Kohde 1 ARTIKLA KOHDE Tässä asetuksessa säädetään erityistoimenpiteistä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin alueiden, jäljempänä ’syrjäisimmät alueet’, syrjäisestä sijainnista, syrjäisempien alueiden asemasta ja saaristoluonteesta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi. II OSASTOErityinen hankintajärjestelmä 2 ARTIKLA ARVIOITU HANKINTATASE 1. Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee liitteessä I lueteltuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla. 2. Arvioidussa hankintataseessa ilmoitetaan määrällisesti liitteessä I lueteltujen tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet. Paikallisille markkinoille tarkoitettuja tai perinteisesti muualle yhteisöön lähetettäviä taikka alueellisen tai perinteisen kaupankäynnin osana kolmansiin maihin vietäviä tuotteita pakkaavan tai jalostavan teollisuuden tarpeista voidaan tehdä erillinen arvioitu tase. 3 artiklaJärjestelmän toiminta 1. Kolmansista maista tulevista erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvista tuotteista, jotka tuodaan suoraan syrjäisimmille alueille, ei kanneta tullia arvioidussa hankintataseessa ilmoitettujen määrien rajoissa. Tämän osaston soveltamiseksi yhteisön tullialueella sisäisessä jalostuksessa tai tullivarastossa olleita tuotteita pidetään suoraan kolmansista maista tuotuina. 2. Syrjäisimmille alueille myönnetään tukea yhteisön interventiotoimenpiteiden osana julkisiin varastoihin varastoitujen tai yhteisön markkinoilla saatavilla olevien tuotteiden hankintaa varten 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritettävien tarpeiden tyydyttämisen takaamiseksi hintojen ja laadun osalta ja yhteisöstä tulevien hankintojen osuuden säilyttämiseksi. Tuen määrä vahvistetaan kunkin tuotetyypin osalta ottaen huomioon syrjäisimmille alueille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset ja hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sekä jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden tai maatalouden tuotantopanosten osalta saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvat lisäkustannukset. 3. Erityinen hankintajärjestelmä pannaan täytäntöön ottaen huomioon erityisesti: a) syrjäisimpien alueiden erityistarpeet ja, kun kyseessä ovat jalostukseen tarkoitetut tuotteet tai maatalouden tuotantopanokset, edellytetyt laatuvaatimukset; b) muun yhteisön kanssa käytävä kauppa; c) suunniteltujen tukien taloudelliset näkökohdat. 4. Erityisen hankintajärjestelmän soveltaminen edellyttää tuontitullista vapautuksesta tai yhteisön tuesta johtuvan taloudellisen edun tosiasiallista siirtämistä loppukäyttäjälle. 4 artiklaVienti kolmansiin maihin ja lähettäminen muualle yhteisöön 1. Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvia tuotteita voidaan viedä kolmansiin maihin tai lähettää muualle yhteisöön ainoastaan edellytyksin, jotka komissio vahvistaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Kyseisiin edellytyksiin kuuluvat erityisesti tuontitullien maksaminen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista tai 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tuotteista erityisen hankintajärjestelmän osana saatujen tukien palauttaminen. Edellytyksiä ei sovelleta Ranskan merentakaisten departementtien väliseen kauppaan. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua rajoitusta ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista tuotteista syrjäisimmillä alueilla jalostettuihin tuotteisiin, jotka: a) viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle yhteisöön perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa. Komissio vahvistaa nämä määrät ja vastaanottajina olevat kolmannet maat 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vuosien 1989, 1990 ja 1991 lähetysten tai viennin keskiarvon perusteella; b) viedään kolmansiin maihin osana alueellista kauppaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettuja edellytyksiä; c) lähetetään Azoreilta Madeiralle tai Madeiralta Azoreille. Kyseisten tuotteiden vientiin ei myönnetä tukea. 5 artiklaHankintaohjelmien hyväksyminen 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 24 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvarojen rajoissa hankintaohjelmaa koskeva luonnos, jossa esitetään erityisesti: a) arvioidun hankintataseen luonnos; b) yhteisön hankintaa varten myöntämän tuen osuus ja määrä. 2. Hankintaohjelmat hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Liitteessä I olevien tuotteiden luetteloa voidaan tarkistaa samaa menettelyä noudattaen syrjäisimpien alueiden tarpeiden kehityksen mukaan. 6 artiklaAzorien raakasokerin hankinta Azorien raakasokerin hankinnassa tarpeet arvioidaan ottaen huomioon alueen sokerijuurikkaan tuotannon kehitys. Hankintajärjestelmään kuuluvat määrät määritetään siten, että Azoreilla vuosittain puhdistettavan sokerin kokonaismäärä on enintään 10 000 tonnia. 7 artiklaRiisin tuonti Réunionille Ranskan merentakaiseen Réunionin departementtiin tuoduista, siellä kulutettaviksi tarkoitetuista CN-koodeihin 1006 10 ja 1006 40 00 kuuluvista tuotteista ei kanneta tullia. 8 artiklaJärjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt Tämän osaston soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Niissä määritellään erityisesti, millä edellytyksillä jäsenvaltiot voivat muuttaa erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville eri tuotteille vuosittain myönnettävien varojen kohdentamista ja ottaa tarvittaessa käyttöön tuonti- tai toimitustodistusjärjestelmiä. III OSASTOPaikallista maataloustuotantoa koskevat tukitoimenpiteet 9 artikla Tukiohjelmat 1. Syrjäisimmillä alueilla otetaan käyttöön yhteisön tukiohjelmia, jotka sisältävät EY:n perustamissopimuksen kolmannen osan II osaston soveltamisalaan kuuluvaa paikallista maataloustuotantoa edistäviä erityistoimenpiteitä. 2. Yhteisön tukiohjelmia laaditaan kyseisen jäsenvaltion soveltuvimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Niiden laatimisesta vastaavat jäsenvaltion nimeämät toimivaltaiset viranomaiset, ja jäsenvaltio toimittaa ne komissiolle sen jälkeen, kun se on neuvotellut toimivaltaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa tarkoituksenmukaisella alueellisella tasolla. 3. Kunkin syrjäisimmän alueen osalta voidaan esittää vain yksi yhteisön tukiohjelma. 10 artikla Toimenpiteet Yhteisön tukiohjelmat sisältävät toimenpiteet, jotka ovat tarpeen paikallisen maataloustuotannon jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi kullakin syrjäisimmällä alueella. 11 artikla Yhteensopivuus ja johdonmukaisuus 1. Tukiohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden on noudatettava yhteisön lainsäädäntöä ja oltava johdonmukaisia muun yhteisön politiikan ja sen mukaisesti sovellettavien toimenpiteiden kanssa. 2. On varmistettava tukiohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden johdonmukaisuus niiden toimenpiteiden kanssa, jotka toteutetaan osana yhteisen maatalouspolitiikan muita välineitä ja erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin, maaseudun kehittämiseen, tuotteiden laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristön suojeluun liittyviä välineitä. Erityisesti säädetään, että tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä ei voi rahoittaa: a) yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti käyttöön otettujen palkkio- tai tukijärjestelmien lisätukena, lukuun ottamatta puolueettomin kriteerein perusteltuja poikkeustapauksia; b) tukena tutkimushankkeisiin, tutkimushankkeita tukeviin toimenpiteisiin tai toimenpiteisiin, joille voidaan myöntää yhteisön rahoitusta neuvoston päätöksen 90/424/ETY [13] nojalla; c) tukena asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin. 12 artiklaYhteisön tukiohjelmien sisältö Yhteisön tukiohjelman on sisällettävä: a) kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, josta käyvät ilmi kehityserot, -kuilut ja -mahdollisuudet, käytetyt määrärahat ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3763/91 [14], (ETY) N:o 1600/92 [15], (ETY) 1601/92 [16], (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 nojalla toteutettujen toimien tärkeimmät tulokset käytettävissä olevat arviot huomioon ottaen; b) ehdotetun strategian kuvaus, valitut toimintalinjat ja määrälliset tavoitteet sekä arvio odotettavissa olevista taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista, työllisyysvaikutukset mukaan luettuina; c) suunniteltujen toimenpiteiden ja erityisesti ohjelman täytäntöönpanemiseksi käyttöön otettavien tukijärjestelmien kuvaus ja tarvittaessa tiedot tutkimusten, esittelyhankkeiden, koulutuksen tai teknisen avun toimien tarpeesta kyseisten toimenpiteiden valmistelussa, toteuttamisessa tai mukauttamisessa; d) toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja alustava kokonaisrahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävissä olevat määrärahat; e) ohjelmien eri toimenpiteiden yhteensopivuutta ja johdonmukaisuutta koskevat perustelut sekä seurantaa ja arviointia varten käytettävien määrällisten kriteerien ja indikaattorien määritelmä; f) järjestelyt ohjelmien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, mukaan luettuina tiedotus, seuranta ja arviointi, määrällisten arviointi-indikaattoreiden määritteleminen sekä järjestelyt tarkastuksia ja seuraamuksia varten; g) toimivaltaisten viranomaisten ja ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavien elinten nimeäminen sekä asiaan liittyvien viranomaisten tai elinten sekä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten nimeäminen sopivilla tasoilla samoin kuin käytyjen neuvottelujen tulokset. 13 artikla Esittäminen, hyväksyminen, soveltaminen ja muuttaminen 1. Tukiohjelmat on esitettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. 2. Komissio arvioi ehdotetut ohjelmat ja hyväksyy ne 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kuuden kuukauden kuluessa niiden esittämisestä. 3. Ohjelmia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006. 4. Edellytykset, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat muuttaa tukitoimenpiteitä tai niihin myönnettyjen varojen kohdentamista, määritellään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 14 artikla Seurantatoimenpiteet Menettelyt sekä fyysiset ja taloudelliset indikaattorit, joilla varmistetaan yhteisön tukiohjelmien täytäntöönpanon tehokas seuranta, vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. IV OSASTOLiitännäistoimenpiteet 15 ARTIKLA Graafinen tunnus 1. Otetaan käyttöön graafinen tunnus, jonka tarkoituksena on parantaa syrjäisimpien alueiden laadukkaiden jalostettujen tai jalostamattomien tyypillisten maataloustuotteiden tuntemusta ja lisätä niiden kulutusta. 2. Ammattialan järjestöt tekevät ehdotuksen 1 kohdassa säädetyn graafisen tunnuksen käyttöedellytyksistä. Kansallisten viranomaisten on toimitettava kyseiset ehdotukset ja lausuntonsa komission hyväksyttäviksi. Tunnuksen käyttöä valvoo julkinen viranomainen tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä elin. 16 artikla Maaseudun kehittäminen 1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1257/1999 7 artiklassa säädetään, syrjäisimpien alueiden tuen kokonaisarvo rajoitetaan 75 prosenttiin tukikelpoisten investointien enimmäismäärästä niiden investointien osalta, joilla pyritään erityisesti tuotannon monipuolistamiseen, uudelleenjärjestelyihin tai kestävään maatalouteen suuntautumiseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 [17] 18 artiklan 3 kohdassa ja 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa ohjelma-asiakirjan täydennyksissä määriteltävillä taloudelliselta kooltaan erittäin pienillä maatiloilla. 2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1257/1999 28 artiklan 2 kohdassa säädetään, syrjäisimpien alueiden tuen kokonaisarvo rajoitetaan 65 prosenttiin tukikelpoisten investointien enimmäismäärästä niiden investointien osalta, jotka suunnataan pääasiassa paikallisia maataloustuotteita jalostaviin ja kaupan pitäviin yrityksiin asetuksen (EY) N:o 1260/1999 18 artiklan 3 kohdassa ja 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa ohjelma-asiakirjan täydennyksissä määriteltävillä aloilla. Kyseisen, pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävän tuen kokonaisarvo rajoitetaan samoin edellytyksin 75 prosenttiin. 3. Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 29 artiklan 3 kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta merentakaisten departementtien, Azorien ja Madeiran alueella sijaitseviin trooppisiin tai subtrooppisiin metsiin ja metsäaloihin. 4. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1257/1999 24 artiklan 2 kohdassa säädetään, mainitun asetuksen liitteessä säädettyjä yhteisön tuen vuotuisia enimmäismääriä voidaan korottaa enintään kaksinkertaisiksi Azorien järvien suojelutoimenpiteiden sekä maiseman ja maatalousmaan perinteisten ominaispiirteiden säilyttämistoimenpiteiden, erityisesti Madeiran pengerviljelmiä tukevien kivimuurien säilyttämisen, osalta. 5. Tämän artiklan mukaisesti suunniteltuja toimenpiteitä on kuvailtava lyhyesti näitä alueita koskevissa asetuksen (EY) N:o 1260/1999 18 ja 19 artiklassa tarkoitetuissa ohjelmissa. 17 artikla Valtiontuet 1. Komissio voi hyväksyä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden, joihin sovelletaan mainitun perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan määräyksiä, tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen aloilla toimintatukia, joilla pyritään vähentämään syrjäisimpien alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisempien alueiden asemasta johtuvia maataloustuotannon erityisrajoitteita. 2. Jäsenvaltiot voivat myöntää täydentävää rahoitusta III osastossa tarkoitettujen yhteisön tukiohjelmien täytäntöönpanemiseksi. Jäsenvaltioiden on tällöin annettava tiedoksi valtiontuki, jonka komissio hyväksyy tämän asetuksen mukaisesti kyseisten ohjelmien osana. Näin tiedoksiannettu tuki katsotaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tiedoksiannetuksi. 18 artikla Kasvien terveyttä koskevat ohjelmat 1. Ranskan ja Portugalin on esitettävä komissiolle ohjelmia kasveille tai kasviperäisille tuotteille haitallisten organismien torjumiseksi merentakaisissa departementeissa sekä Azoreilla ja Madeiralla. Kyseisissä ohjelmissa on täsmennettävä erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimet sekä niiden kesto ja kustannukset. Tämän artiklan mukaisesti esitetyt ohjelmat eivät koske banaanien kasvinsuojelua. 2. Yhteisö osallistuu 1 kohdassa säädettyjen ohjelmien rahoitukseen alueiden tilannetta koskevan teknisen selvityksen perusteella. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetusta yhteisön rahoitusosuudesta ja tuen määrästä päätetään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Toimenpiteet, joihin voidaan myöntää yhteisön rahoitusta, määritellään samaa menettelyä noudattaen. Rahoitusosuus voi kattaa enintään 60 prosenttia tukikelpoisista menoista merentakaisissa departementeissa ja enintään 75 prosenttia tukikelpoisista menoista Azoreilla ja Madeiralla. Maksu suoritetaan Ranskan ja Portugalin toimittamien asiakirjojen perusteella. Tarvittaessa komissio voi järjestää tutkimuksia, jotka neuvoston direktiivin 2000/29/EY [18] 21 artiklassa tarkoitetut asiantuntijat toteuttavat komission lukuun. 19 artikla Viini 1. Azoreilla ja Madeiralla ei sovelleta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 [19] II osaston II luvun ja III osaston I ja II luvun eikä komission asetuksen (EY) N:o 1227/2000 [20] III luvun säännöksiä. 2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista (Noah, Othello, Isabelle, Jacquez, Clinton, Herbemont) ja joita korjataan Azoreiden ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää mainittujen alueiden sisälle. Portugali lopettaa asteittain 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä viljelyn sellaisilla aloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luvussa säädettyjä järjestelmiä tarvittaessa hyödyntäen. Portugali ilmoittaa joka vuosi komissiolle, miten uusiin lajikkeisiin siirtyminen ja rakenneuudistus edistyvät niillä viljelyaloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita. 3. Kanariansaarilla ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston II luvun ja III osaston eikä asetuksen (EY) N:o 1227/2000 III luvun säännöksiä lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklassa säädettyä erityistä tislaustoimenpidettä laatuongelmista aiheutuvien poikkeuksellisten markkinahäiriöiden esiintyessä. 20 artikla Maito 1. Markkinointivuodesta 1999/2000 alkaen lisämaksun jakamiseksi asetuksen (EY) N:o 1788/2003 4 artiklassa tarkoitettujen tuottajien kesken ainoastaan kyseisen asetuksen 5 artiklan c alakohdan määritelmän mukaisten tuottajien, jotka ovat sijoittuneet Azoreille, harjoittavat tuotantoa Azoreilla ja pitävät kaupan tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti määritetyllä prosenttiosuudella korotetun viitemääränsä ylittäviä määriä, katsotaan vaikuttaneen ylitykseen. Lisämaksu peritään määriltä, jotka ylittävät edellä mainitulla prosenttimäärällä korotetun viitemäärän sen jälkeen, kun tämän korotuksen rajoissa käyttämättä jääneet määrät on jaettu uudelleen asetuksen (EY) N:o 1788/2003 5 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen kaikkien Azoreille sijoittautuneiden ja Azoreilla tuotantoa harjoittavien tuottajien kesken suhteessa kunkin tällaisen tuottajan käytössä olevaan viitemäärään. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu prosenttiosuus vastaa markkinointivuosien 1999/2000–2004/2005 osalta 73 000 tonnin määrän ja markkinointivuodesta 2005/2006 alkaen 23 000 tonnin määrän sekä kullakin maatilalla 31 päivänä maaliskuuta 2000 käytettävissä olleiden viitemäärien summan välistä suhdetta. Sitä sovelletaan ainoastaan maatilalla 31 päivänä maaliskuuta 2000 käytettävissä olleisiin viitemääriin. 2. Kaupan pidettyjä maito- tai maitoekvivalenttimääriä, jotka ylittävät viitemäärät mutta eivät 1 kohdassa tarkoitettua prosenttimäärää kyseisessä kohdassa säädetyn uudelleenjaon jälkeen, ei oteta huomioon asetuksen (ETY) N:o 1788/2003 1 artiklan mukaisesti laskettavaa Portugalin viitemäärän mahdollista ylitystä todettaessa. 3. Asetuksessa (EY) N:o 1788/2003 säädettyä lehmänmaidontuottajia koskevaa lisämaksujärjestelmää ei sovelleta merentakaisiin departementteihin 4 000 tonnin paikallisen maidontuotannon rajoissa eikä Madeiraan. 4. Poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2597/97 [21] 2 ja 3 artiklassa säädetään ja paikallisten kulutustarpeiden rajoissa Madeiralle annetaan lupa tuottaa iskukuumennettua maitoa yhteisön alkuperää olevasta maitojauheesta edellyttäen, että toimenpiteellä turvataan paikallisesti tuotetun maidon keräys ja menekki. Tämä tuote on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen kulutukseen. Tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Yksityiskohtaisissa säännöissä määritetään erityisesti paikallisesti tuotetun tuoreen maidon määrä, joka on käytettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun iskukuumennetun maidon tuottamiseen. 21 artiklaKarjankasvatus 1. Siihen asti kun paikallisten nuorten urospuolisten nautaeläinten määrä on riittävä varmistamaan paikallisen lihantuotannon ylläpitämisen ja kehittymisen merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla, on mahdollista tuoda ilman asetuksen (EY) N:o 1254/1999 30 artiklassa tarkoitettuja tulleja paikan päällä lihotettaviksi sellaisia nautaeläimiä, jotka ovat peräisin kolmansista maista ja tarkoitettu kulutukseen merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla. Edellä olevan 3 artiklan 4 kohtaa ja 4 artiklan 1 kohtaa sovelletaan niihin eläimiin, joihin sovelletaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vapautusta. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vapautuksen piiriin kuuluvien eläinten määrät vahvistetaan, jos tuontitarve on paikallisen tuotannon kehityksen mukaan perusteltu. Kyseiset määrät ja tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti lihotuskauden vähimmäispituus, vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Kyseiset eläimet on tarkoitettu ensisijaisesti tuottajille, joiden pitämistä eläimistä vähintään 50 prosenttia on paikallista alkuperää olevia lihotuseläimiä. 3. Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohtaa Portugali voi alentaa emolehmäpalkkio-oikeuksien kansallista enimmäismäärää. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti vahvistetusta enimmäismäärästä siirretään tällaisessa tapauksessa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vastaava määrä 24 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyihin rahoitusvaroihin. 22 artiklaValtiontuki tupakan tuotantoon Espanja saa myöntää Kanariansaarilla neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2075/92 [22] I osastossa säädetyn palkkion lisäksi tupakan tuotantotukea. Tämän tuen myöntäminen ei saa johtaa syrjintään saaristoalueen tuottajien välillä. Tuki voi olla enintään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun yhteisön palkkion suuruinen. Täydentävää tukea voidaan myöntää enintään 10 tonnille vuodessa. 23 artiklaVapautus tupakasta kannettavasta tullista 1. Tulleja ei kanneta tuotaessa suoraan Kanariansaarille raakatupakkaa ja osittain valmistettua tupakkaa, jotka kuuluvat: a) CN-koodiin 2401, b) seuraaviin alanimikkeisiin: - 2401 10 riipimätön raakatupakka, - 2401 20 riivitty raakatupakka, - ex 24 01 20 sikarien peitelehdet, alustoissa, rullissa, tupakan valmistukseen, - 2401 30 tupakanjätteet, - ex 24 02 10 sikarit, käärityt tai käärimättömät, - ex 24 03 10 leikattu tupakka (valmiit tupakkasekoitukset savukkeiden, pikkusikarien ja sikarien valmistukseen), - ex 24 03 91 "homogenoitu" tai "rekonstruoitu" tupakka, myös levyinä tai nauhoina, - ex 24 03 99 paisutettu tupakka. Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä vapautusta sovelletaan tupakkatuotteiden paikalliseen valmistukseen tarkoitettuihin tuotteisiin 20 000 tonnia riivittyä raakatupakkaa vastaavan vuosittaisen tuonnin rajoissa. 2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. V OSASTORahoitussäännökset 24 ARTIKLA RAHOITUSVARAT 1. Edellä 16 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä lukuun ottamatta tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 [23] 2 artiklan 2 kohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden vakauttamiseen tarkoitettuja interventioita. 2. Yhteisö rahoittaa tämän asetuksen II ja III osastossa säädettyjä toimenpiteitä seuraavia määriä vastaavalla vuosittaisella enimmäismäärällä: +++++ TABLE +++++ 3. Tämän asetuksen II osastossa säädettyihin ohjelmiin vuosittain myönnettävät määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät: +++++ TABLE +++++ VI OSASTOYleiset säännökset ja loppusäännökset 25 ARTIKLA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNNÖKSET Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi alueellisissa ja/tai kansallisissa enimmäismäärissä vahvistettujen eläinmäärien ja pinta-alojen vähennykset tai kyseisiä palkkioita ja maksuja koskevien kokonaismäärien tai perusalojen vähennykset. 26 artiklaHallintokomitea 1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklalla perustettu suorien tukien hallintokomitea lukuun ottamatta tämän asetuksen 16 artiklan täytäntöönpanoa, jossa komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1260/1999 50 artiklalla perustettu maatalouden rakenteiden ja maaseudun kehittämisen komitea. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 468/1999/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi. 27 artiklaKansalliset toimenpiteet Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi erityisesti valvontatoimenpiteiden ja hallinnollisten seuraamusten osalta ja ilmoitettava niistä komissiolle. 28 artiklaTiedotukset 1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta niiden käyttöön annetut määrärahat, jotka ne aikovat käyttää tässä asetuksessa säädettyjen ohjelmien toteuttamiseen seuraavan vuoden aikana. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta kertomus tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta. 3. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia. 29 artiklaKumoaminen Kumotaan asetukset (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001. Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. 30 artiklaAsetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttaminen Muutetaan asetus (EY) N:o 1782/2003 seuraavasti: 1) Muutetaan 70 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti: ”b) kaikki muut liitteessä VI luetellut suorat tuet, jotka myönnettiin viitekaudella Ranskan merentakaisten departementtien, Azoreiden, Madeiran, Kanariansaarten ja Egeanmeren saarten viljelijöille, sekä viitekaudella asetuksen (ETY) N:o 2019/93 6 artiklan nojalla myönnetyt suorat tuet.” b) Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”Jäsenvaltioiden on myönnettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua suoraa tukea tämän asetuksen 64 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa edellytyksin, jotka vahvistetaan tämän asetuksen IV osaston 3, 6 ja 7–13 luvussa sekä asetuksen (ETY) N:o 2019/93 6 artiklassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (ETY) N:o 2019/93 6 artiklan 2 kohdan soveltamista.” 2) Korvataan 71 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”Siirtymäkauden aikana kyseisen jäsenvaltion on sovellettava liitteessä VI tarkoitettuja suoria tukia edellytyksin, jotka vahvistetaan tämän asetuksen IV osaston 3, 6 ja 7–13 luvussa sekä asetuksen (ETY) N:o 2019/93 6 artiklassa, ylittämättä enimmäismääriä, jotka vastaavat kyseisten suorien tukien osuutta tämän asetuksen 41 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästä, jonka komissio vahvistaa tämän asetuksen 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 70 artiklan 2 kohdan soveltamista.” 3) Muutetaan liitteet I ja VI tämän asetuksen liitteen III mukaisesti. 31 artiklaAsetuksen (EY) N:o 1785/2003 muuttaminen Muutetaan asetus (EY) N:o 1785/2003 seuraavasti: 1) Poistetaan 5 artikla. 2) Poistetaan 11 artiklan 3 kohta. 32 artiklaVoimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006. Tämän asetuksen 13, 25 ja 26 artiklaa sovelletaan kuitenkin sen voimaantulopäivästä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja LIITE I 1. Luettelo ranskan merentakaisten departementtien erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvista tuotteista - Rehuksi ja ihmisravinnoksi tarkoitetut viljat ja viljatuotteet - Humala - Siemenperunat - Jalostusteollisuuteen tarkoitetut kasviöljyt - Jalostettaviksi tarkoitetut hedelmäliha, hedelmäsoseet ja tiivistetyt hedelmämehut - CN-koodeihin 2309 90 31, 2309 90 33, 2309 90 41, 2309 90 43, 2309 90 51 ja 2309 90 53 kuuluvat rehuksi käytetyt valmisteet - Réunion: CN-koodiin 1006 20 kuuluvat tuotteet. 2. Luettelo azorien erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvista tuotteista +++++ TABLE +++++ 3. LUETTELO MADEIRAN ERITYISEEN HANKINTAJÄRJESTELMÄÄN KUULUVISTA TUOTTEISTA +++++ TABLE +++++ 4. LUETTELO KANARIANSAARTEN ERITYISEEN HANKINTAJÄRJESTELMÄÄN KUULUVISTA TUOTTEISTA +++++ TABLE +++++ LIITE II VASTAAVUUSTAULUKKO +++++ TABLE +++++ LIITE III Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteet I ja VI seuraavasti: 1) Korvataan liite I seuraavasti: ” LIITE I LUETTELO 1 ARTIKLAN MUKAISET PERUSTEET TÄYTTÄVISTÄ TUKIJÄRJESTELMISTÄ +++++ TABLE +++++ (*) Alkaen 1 päivästä tammikuuta 2005 tai myöhemmin, kun sovelletaan 71 artiklaa. Vuoden 2004 osalta tai myöhemmin sovellettaessa 71 artiklaa liitteessä VI luetellut suorat tuet sisältyvät liitteeseen I lukuun ottamatta kuivattua rehua. (**) Kun sovelletaan 70 artiklaa. (***) Kun sovelletaan 66, 67, 68 tai 68 a artiklaa. (****) Kun sovelletaan 69 artiklaa. (*****) Kun sovelletaan 71 artiklaa. (******) EUVL L ...., ..., s. ...” 2) Korvataan liite VI seuraavasti: ” LIITE VI LUETTELO 33 ARTIKLASSA TARKOITETTUUN TILATUKEEN LIITTYVISTÄ SUORISTA TUISTA +++++ TABLE +++++ (*) Paitsi silloin kun sovelletaan 70 artiklaa. (**) Vuodesta 2007 alkaen paitsi silloin kun sovelletaan 62 artiklaa.” +++++ TABLE +++++ [1] Ks. 26. toukokuuta 2004 annettu komission tiedonanto ”Syrjäisimpien alueiden tiiviimpi kumppanuus” , asiakirja KOM(2004) 343 lopullinen. [2] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 583/2004 (EUVL L 91, 30.3.2004, s. 1). [3] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 123. [4] EYVL L 198, 21.7.2001, s. 26. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 55/2004 (EUVL L 8, 14.1.2004, s. 1). [5] EYVL L 198, 21.7.2001, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1782/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1). [6] EYVL L 198, 21.7.2001, s. 45. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1782/2003. [7] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1782/2003. [8] EYVL L 341, 22.12.2001, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1782/2003. [9] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. [10] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96. [11] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 864/2004 (EUVL L 206, 9.6.2004, s. 20). [12] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. [13] EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19. [14] EYVL L 356, 24.12.1991, s. 1. Asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 1452/2001. [15] EYVL L 173, 27.6.1992, s. 1. Asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 1453/2001. [16] EYVL L 173, 27.6.1992, s. 13. Asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 1454/2001. [17] EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1. [18] EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1. [19] EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. [20] EYVL L 143, 16.6.2000, s. 1. [21] EYVL L 351, 23.12.1997, s. 13. [22] EYVL L 215, 30.7.1992, s. 70. [23] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.