Ehdotus: neuvoston päätös tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin /* KOM/2004/0287 lopull. - ACC 2004/0101 */
Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin (komission esittämä) PERUSTELUT 1. Euroopan yhteisö osallistuu [1] OECD:n puitteissa tehtyyn julkisesti tuettujen vientiluottojen suuntaviivoja koskevan järjestelyyn, jäljempänä 'järjestely'. Järjestelyn ottaminen osaksi yhteisön lainsäädäntöä on aina tehty neuvoston päätöksellä. Järjestelyn nykyinen Euroopan yhteisössä sovellettava versio, on 22 päivänä joulukuuta 2000 tehty päätös (2001/76/EY), jota muutettiin laivojen vientiluottojen osalta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä (2002/634/EY). Päätöstä 2001/76/EY täydentää hankerahoitusta koskevien vientiluottojen erityismääräyksistä 22 päivänä joulukuuta 2000 tehty päätös. [1] Järjestelyyn osallistuvat Australia, Etelä-Korea, Euroopan yhteisö, Japani, Kanada, Korea, Norja, Sveitsi, Tsekki, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. 2. Ehdotettu päätösluonnos on järjestelyn teksti uudelleen luonnosteltuna ja kodifioituna. Uudelleen tarkasteluun ryhdyttiin tekstin parantamiseksi ja sujuvoittamiseksi, ja sillä on kolme laajaa tavoitetta: käyttäjäystävällisyyden parantaminen, johdonmukaisuuden lisääminen WTO:n määräysten kanssa sekä avoimuuden lisääminen järjestelyyn osallistumattomien maiden suuntaan. 3. Tehdyistä muutoksista merkittävimmät ovat seuraavat. Ensinnäkin lisättiin uusi artikla, jossa todetaan, että osallistujat vaihtavat tietoja järjestelyyn osallistumattomien maiden kanssa erityisesti kilpailutilanteessa. Toiseksi järjestelyn soveltamisalaa on rajattu määrittelemällä julkinen tuki selvemmin. Kolmanneksi otettiin käyttöön lauseke, jolla estetään luottoriskin takuumaksujen korvaaminen muulla rahoitustuella. Neljänneksi kaikkia luottoriskin vähimmäistakuumaksua koskevia artikloita on tarkistettu täsmentämällä, että luottoriskin takuumaksu laskutetaan koron lisäksi. Viidenneksi otettiin sopeuttamisessa käyttöön muodollinen vähimmäismenettely täysin yksipuolisen toiminnan välittämiseksi: Kuudenneksi uudessa liitteessä on luettelo tärkeimpien käsitteiden ja teknisten termien määritelmistä. 4. Lisäksi hankerahoituksen ja laivojen vientiluottojen erityismääräykset on otettu osaksi järjestelyn tarkistettua tekstiä. 5. Julkisesti tuettujen vientiluottojen suuntaviivoja koskevan järjestelyn päätavoitteena on säädellä valtioiden roolia vientiluottojen suhteen niin, että vienti perustuu pikemminkin laatuun ja hintaan kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin ja siten tarjota yhtäläiset kilpailumahdollisuudet viejille. 6. Järjestely on kansainvälinen viitekehys julkisesti tuetuille vientiluotoille, joiden takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta ja jotka liittyvät tavaroiden ja/tai palveluiden vientiin tai rahoitusleasingsopimuksiin. Siinä käsitellään myös tilanteita, joissa sidottuna apuna annettua julkista tukea voidaan antaa julkisesti tuettujen vientiluottojen kanssa ja/tai yhdistää niihin. 7. Järjestelyssä rajoitetaan julkisesti tuettujen vientiluottojen ehtoja. Tällaisia rajoituksia ovat vähimmäistakuumaksut, luoton alkamisajankohtana tai sitä ennen tehtävä vähimmäiskäteismaksu, enimmäistakaisinmaksuajat sekä vähimmäiskorot, joihin myönnetään julkista rahoitustukea. Sidottua apua koskeviin määräyksiin liittyy myös rajoituksia ja kauppaan liittyvään sitomattomaan apuun puolestaan avoimuutta koskevia velvoitteita. Lopuksi on todettava, että järjestelyyn sisältyy menettelyjä, jotka koskevat välittömiä ilmoituksia, ennakkoilmoituksia, neuvotteluja, tietojen vaihtoa ja järjestelyn tarkistamista. 8. Komission mielestä järjestelyllä otettiin käyttöön tehokas kansainvälinen menettely, joka ilmeisesti pienentää tukiin kohdistuvia paineita. Järjestely on auttanut estämään kaupan vääristymiä, jotka liittyvät julkisesti tuettuihin vientiluottoihin. 9. Näin ollen komissio kehottaa neuvostoa hyväksymään luonnoksen päätökseksi, jolla hyväksytään järjestelyn uusi teksti ja varmistetaan sen täytäntöönpano yhteisön lainsäädännössä. 2004/0101 (ACC) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Yhteisö on osapuolena OECD:n puitteissa tehdyssä julkisesti tuettujen vientiluottojen suuntaviivoja koskevassa järjestelyssä, jäljempänä 'järjestely'. (2) Tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin 4 päivänä huhtikuuta 1978 tehdyn päätöksen korvaamisesta 22 päivänä joulukuuta 2000 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/76/EY [2] ja hankerahoitusta koskevan puitesopimuksen periaatteiden soveltamisesta julkisesti tuettujen vientiluottojen alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/77/EY [3] järjestelyn suuntaviivoja ja hankerahoituksen erityismääräyksiä sovelletaan yhteisöön. [2] EYVL L 32, 2.2.2001, s. 1; päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla. [3] EYVL L 32, 2.2.2001, s. 55. (3) Järjestelyn osallistujat päättivät parantaa ja järkiperäistää järjestelyä. Osallistujien hyväksymiin muutoksiin kuuluvat käyttäjäystävällisyyden tehostaminen, kansainvälisten velvoitteiden johdonmukaisuuden parantaminen sekä suurempi avoimuus erityisesti suhteessa järjestelyyn osallistumattomiin maihin. Lisäksi järjestelyn osallistujat päättivät myös sisällyttää järjestelyn tekstiin päätöksellä 2001/77/EY käyttöön otetut hankerahoitusta koskevat periaatteet ja neuvoston päätöksellä 2002/634/EY [4] käyttöön otetut laivojen vientiluottoja koskevat periaatteet. [4] EYVL L 206, 3.8.2002, s.16. (4) Päätös 2001/76/EY olisi näin ollen kumottava tällä päätöksellä, jonka liitteenä on järjestelyn kodifioitu ja tarkistettu teksti, ja päätös 2001/77/EY olisi kumottava, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Tämän päätöksen liitteenä olevan järjestelyn sisältämiä suuntaviivoja sovelletaan yhteisössä. 2 artikla Korvataan päätös 2001/76/EY ja sen liite tällä päätöksellä ja sen liitteellä. Kumotaan päätös 2001/77/EY. 3 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä [....]. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja LIITE JULKISESTI TUETTUJA VIENTILUOTTOJA KOSKEVA JÄRJESTELY SISÄLLYSLUETTELO LUKU I: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. TAVOITE 2. JÄRJESTELYN STATUS 3. OSALLISTUJAT 4. OSALLISTUMATTOMILLE TARJOLLA OLEVA TIETO 5. SOVELTAMISALA 6. ALAKOHTAISET ERITYISSÄÄNNÖKSET 7. JÄRJESTELYSTÄ EROAMINEN 8. SEURANTA II LUKU: VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT RAHOITUSEHDOT 9. ENNAKKOMAKSU, SUURIN MAHDOLLINEN JULKINEN TUKI JA PAIKALLISKUSTANNUKSET 10. MAIDEN LUOKITTELU ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITTÄMISEKSI 11. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT 12. MUITA VOIMALAITOKSIA KUIN YDINVOIMALAITOKSIA KOSKEVAT TAKAISINMAKSUEHDOT 13. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU 14. KORON MAKSU 15. VIENTILUOTTOJEN KELPOISUUSAIKA 16. TAPPIOIDEN VÄLTTÄMIS- TAI RAJOITTAMISTOIMET 17. SOPEUTTAMINEN 18. JULKISEN RAHOITUSTUEN KIINTEÄT VÄHIMMÄISKOROT 19. MARKKINAVIITEKORKOJEN MÄÄRITTÄMINEN 20. MARKKINAVIITEKORKOJEN SOVELTAMISAIKA 21. MARKKINAVIITEKORKOJEN SOVELTAMINEN 22. LUOTTORISKIN TAKUUMAKSU 23. MAAKOHTAISTEN JA SUVEREENIEN LUOTTORISKIEN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT 24. MAARISKIN LUOKITTELU 25. MONENVÄLISTEN JA ALUEELLISTEN INSTITUUTIOIDEN LUOKITUS 26. JULKISEN VIENTILUOTON KATTAVUUDEN PROSENTTIOSUUS JA LAATU 27. VALITTUJEN MAARISKIELEMENTTIEN POISSULKEMINEN JA MAARISKIN LIEVENTÄMISMENETELMÄT 28. MAAKOHTAISTEN JA SUVEREENIEN LUOTTORISKIEN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN KELPOISUUDEN UUDELLEENTARKASTELU III LUKU: SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 29. PÄÄPERIAATTEET 30. SIDOTUN AVUN MUODOT 31. YHDISTELMÄRAHOITUS 32. MAIDEN KELPOISUUS SIDOTTUUN APUUN 33. HANKKEIDEN KELPOISUUS 34. VÄHIMMÄISLAHJA-ASTE 35. POIKKEUKSET MAIDEN TAI HANKKEIDEN KELPOISUUTEEN SIDOTTUUN APUUN 36. SIDOTUN AVUN LAHJA-ASTEEN LASKEMINEN 37. SIDOTUN AVUN KELPOISUUSAIKA 38. SOPEUTTAMINEN IV LUKU: MENETTELYT 1 JAKSO: VIENTILUOTTOJA JA KAUPPAAN LIITTYVIÄ AVUSTUKSIA KOSKEVAT YHTEISET MENETTELYT 39. ILMOITUSTEN MALLILOMAKE 40. JULKISTA TUKEA KOSKEVA TIETO 41. SOPEUTTAMISMENETTELYT 42. ERITYISNEUVOTTELUT 2 JAKSO: VIENTILUOTTOJEN MENETTELYT 43. ENNAKKOILMOITUS- JA KESKUSTELUMENETTELY 44. ENNAKKOILMOITUS ILMAN KESKUSTELUJA 3 JAKSO: KAUPPAAN LIITTYVÄN AVUN MENETTELYT 45. ENNAKKOILMOITUS 46. VÄLITÖN ILMOITUS 4 JAKSO: SIDOTTUA APUA KOSKEVAT NEUVOTTELUMENETTELYT 47. NEUVOTTELUJEN TARKOITUS 48. NEUVOTTELUJEN LAAJUUS JA AJOITUS 49. NEUVOTTELUJEN TULOS 5 JAKSO: VIENTILUOTTOJA JA KAUPPAAN LIITTYVIÄ AVUSTUKSIA KOSKEVA TIEDONVAIHTO 50. YHTEYSTAHOT 51. KYSELYJEN LAAJUUS 52. VASTAUSTEN LAAJUUS 53. SUULLISET NEUVOTTELUT 54. YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT MENETTELYT JA NIIDEN MUOTO 55. VASTAUKSET YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN 56. YHTEISTEN KANTOJEN HYVÄKSYMINEN 57. YHTEISIÄ KANTOJA KOSKEVAT ERIMIELISYYDET 58. YHTEISEN KANNAN VOIMAANTULO 59. YHTEISTEN KANTOJEN VOIMASSAOLOAIKA 6 JAKSO: VÄHIMMÄISKORKOJEN (MARKKINAVIITEKOROT) ILMOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMINNALLISET MÄÄRÄYKSET 60. VÄHIMMÄISKORKOJEN ILMOITTAMINEN 61. KORKOJEN SOVELTAMISEN VOIMAANTULOPÄIVÄ 62. KORKOJEN VÄLITTÖMÄT MUUTOKSET 7 JAKSO: TARKASTELUT 63. JÄRJESTELYN SÄÄNNÖLLINEN UUDELLEENTARKASTELU 64. VÄHIMMÄISKORKOJEN UUDELLEENTARKASTELU 65. VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN JA NIIHIN LIITTYVIEN SEIKKOJEN TARKASTELU LIITE I: ALAKOHTAINEN LAIVALUOTTOSOPIMUS I LUKU: ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN LAAJUUS 1. OSALLISTUJAT 2. SOVELTAMISALA II LUKU: VIENTILUOTTOJA JA SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA 4. KÄTEISMAKSUT 5. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU 6. VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT 7. TUKI III LUKU: MENETTELYT 8. ILMOITUKSET 9. UUDELLEENTARKASTELU LISÄYS: TULEVAA TYÖTÄ KOSKEVAT SITOUMUKSET LIITE II: YDINVOIMALAITOKSIA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS I LUKU: ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN LAAJUUS 1. SOVELTAMISALA 2. UUDELLEENTARKASTELU II LUKU: VIENTILUOTTOJA JA SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA 4. VÄHIMMÄISKOROT 5. ERITYISMARKKINAVIITEKORKOJEN MÄÄRITTÄMINEN 6. PAIKALLISKUSTANNUKSET JA KORON PÄÄOMITTAMINEN 7. YDINPOLTTOAINETTA KOSKEVA JULKINEN TUKI 8. TUKI III LUKU: MENETTELYT 9. ENNAKKONEUVOTTELUT 10. ENNAKKOILMOITUS LIITE III: SIVIILI-ILMA-ALUKSIA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS 1 OSA UUDET SUURET ILMA-ALUKSET JA NÄIDEN KONEIDEN MOOTTORIT I LUKU: SOVELTAMISALA 1. MUOTO JA SOVELTAMISALA 2. TAVOITE II LUKU: VIENTILUOTTOJA JA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3. ENNAKKOMAKSU 4. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA 5. SOVELTUVAT VALUUTAT 6. VÄHIMMÄISKOROT 7. KORKOJEN TARKISTAMINEN 8. VIENTILUOTTOJEN/KORKOTARJOUSTEN VOIMASSAOLOAIKA 9. KORKOJA KOSKEVIEN TARJOUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA KORKOJEN VALINTA 10. TAKUUNA TAI VAKUUTUKSENA ANNETTAVA TUKI 11. KILPAILUN VIITEKOHTA 12. VAKUUS TAKAISINMAKSUUN LIITTYVÄN RISKIN VARALTA 13. MALLIEN MUUTOKSET 14. RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSET 15. TUKI III LUKU: MENETTELYT 16. ENNAKKOILMOITUKSET, EHTOJEN SOPEUTTAMINEN JA TIEDONVAIHTO 17. UUDELLEENTARKASTELU 2 OSA: UUDET ILMA-ALUKSET, LUKUUN OTTAMATTA SUURIA ILMA-ALUKSIA IV LUKU: SOVELTAMISALA 18. MUOTO JA SOVELTAMISALA 19. OSALLISTUJIEN SITOUTUMINEN 20. ILMA-ALUSLUOKAT V LUKU: VIENTILUOTTOJA JA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 21. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA 22. VÄHIMMÄISKOROT 23. TAKUUMAKSUT JA PALKKIOT 24. TUKI VI LUKU: MENETTELYT 25. ENNAKKOILMOITUKSET, EHTOJEN SOPEUTTAMINEN JA TIEDONVAIHTO 26. UUDELLEENTARKASTELU 3 OSA: KÄYTETYT ILMA-ALUKSET, VARAMOOTTORIT, VARAOSAT, KUNNOSSAPITO- JA HUOLTOSOPIMUKSET VII LUKU: SOVELTAMISALA 27. MUOTO JA SOVELTAMISALA 28. KÄYTETYT ILMA-ALUKSET 29. VARAMOOTTORIT JA VARAOSAT 30. KUNNOSSAPITO- JA HUOLTOSOPIMUKSET VIII LUKU: MENETTELYT 31. ENNAKKOILMOITUKSET, EHTOJEN SOPEUTTAMINEN JA TIEDONVAIHTO 32. UUDELLEENTARKASTELU LISÄYS I: VIITTEELLINEN LUETTELO SUURET SIVIILI-ILMA-ALUKSET LUOKKAAN A KUULUVAT ILMA-ALUKSET LUOKKAAN B KUULUVAT ILMA-ALUKSET LIITE IV: ilmoitusten mallilomake LIITE V: VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN LASKEMINEN LIITE VI: MAARISKILUOKITUKSEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET, KUN takaaja on kolmannessa MAAssa TAI MONENVÄLINEN TAIkka ALUEELLINEN INSTITUUTIO TARKOITUS HAKEMINEN LIITE VII: MAARISKIN LIEVENTÄMISEN/POISSULKEMISEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJA LASKETTAESSA TARKOITUS YLEISET MÄÄRÄYKSET ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE VIII: takuumaksuihin liittyviä ilmoituksia varten annettavat tiedot PERUSTIEDOT KAIKKIA 27 ARTIKLAN MUKAISIA ILMOITUKSIA KOSKEVAT LISÄTIEDOT KAIKKKIA 23 ARTIKLAN E KOHDAN ENSIMMÄISEN LUETELMAKOHDAN MUKAISIA ILMOITUKSIA KOSKEVAT LISÄTIEDOT KAIKKKIA 23 ARTIKLAN E KOHDAN TOISEN LUETELMAKOHDAN MUKAISIA ILMOITUKSIA KOSKEVAT LISÄTIEDOT LIITE IX: KEHITYSAVUN LAADUN ARVIOINTIPISTEET KEHITYSAVUN LAADUN JA KEHITYSAVULLA RAHOITETTUJEN HANKKEIDEN ARVIOINTI HANKEEN JOHDONMUKAISUUS VASTAANOTTAJAMAAN YLEISTEN INVESTOINTITAVOITTEIDEN KANSSA (HANKKEIDEN VALINTA) HANKKEIDEN VALMISTELU JA ENNAKKOARVIOINTI HANKINTAMENETTELYT LIITE X: ALAKOHTAINEN SOPIMUS JOUSTAVUUDEN SOVELTAMISESTA JULKISESTI TUETTUJEN VIENTILUOTTOJEN SUUNTAVIIVOJA KOSKEVAN JÄRJESTELYN EHTOIHIN HANKERAHOITUSTOIMIEN OSALTA KOKEILUJAKSON AIKANA (31. JOULUKUUTA 2004 SAAKKA) I LUKU: SOVELTAMISALA 1. MUOTO JA SOVELTAMISALA II LUKU: VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 2. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT 3. KORON MAKSAMINEN 4. VÄHIMMÄISKOROT LUKU III: MENETTELYT 5. SALLITUT POIKKEUKSET: ENNAKKOILMOITUS- JA SELVITYSMENETTELY LUKU IV: TARKASTELU 6. KOKEILUJAKSO JA SEURANTA LISÄYS 1: KUVAUS JA PERUSTEET YLEISKUVAUS OLENNAISET ARVIOINTIPERUSTEET LISÄARVIOINTIPERUSTEET LISÄYS 2: ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT LISÄTIEDOT LIITE XI: MÄÄRITELMÄT LUKU I: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. TAVOITE a) Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä 'järjestely', tärkein tavoite on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen asianmukaiselle käytölle. b) Järjestelyn avulla pyritään edistämään 5 artiklan a kohdan mukaisen julkisen tuen toimintaedellytyksiä tukemalla viejien välistä kilpailua siten, että se perustuisi tavaroiden ja palveluiden laatuun ja hintaan pikemminkin kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin. 2. JÄRJESTELYN STATUS OECD:ssä laadittu järjestely tuli alun perin voimaan huhtikuussa 1978 ja on kestoltaan rajoittamaton. Järjestely on osallistujien välinen "herrasmiessopimus" eikä OECD:n sitova määräys [5], vaikka OECD:n sihteeristö, jäljempänä 'sihteeristö', osallistuu järjestelyn hallinnollisten asioiden hoitoon. [5] . SELLAISENA KUIN SE ON MÄÄRITELTYNÄ OECD-YLEISSOPIMUKSEN 5 ARTIKLASSA. 3. OSALLISTUJAT Järjestelyyn osallistuvat nykyisin Australia, Euroopan yhteisö, Japani, Kanada, Korea, Norja, Sveitsi, Tsekki, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Nykyiset osallistujat voivat kutsua muita OECD:n jäseniä tai siihen kuulumattomia maita mukaan. 4. OSALLISTUMATTOMILLE TARJOLLA OLEVA TIETO a) Osallistujat sitoutuvat vaihtamaan tietoja järjestelyyn osallistumattomien maiden kanssa 5 artiklan a kohdan mukaiseen julkiseen tukeen liittyvistä ilmoituksista. b) Vastavuoroisuuteen perustuen osallistuja toimittaa kilpailutilanteessa olevan osallistumattoman maan pyynnöstä vastauksen julkisen tukensa rahoitusehdoista samalla tavoin kuin se vastaisi osallistujan pyyntöön. 5. SOVELTAMISALA Järjestelyä sovelletaan kaikkeen julkishallinnon myöntämään tai sen lukuun myönnettyyn tavaroiden ja/tai palveluiden vientiä koskevaan julkiseen tukeen, rahoitusleasingsopimukset mukaan luettuina, jonka takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta. a) Julkista tukea voidaan myöntää erimuotoisena: 1) Vientitakuu tai vientiluottovakuutus (pelkkä takuukate) 2) Julkinen rahoitustuki: - suora luotto / rahoitus ja jälleenrahoitus tai - korkotuki. 3) Edellä mainittujen mikä tahansa yhdistelmä. b) Järjestelyä sovelletaan sidottuun apuun; IV luvun mukaisia menettelyjä sovelletaan myös kauppaan liittyvään sitomattomaan apuun. c) Järjestelyä ei sovelleta sotateollisuuden laitteisiin eikä maataloushyödykkeisiin. d) Julkista tukea ei saa myöntää, jos on olemassa selviä todisteita siitä, että sopimus on ensisijaisesti tehty suotuisampien takaisinmaksuehtojen saamiseksi muussa kuin tavaroiden lopullisessa kohdemaassa olevan ostajan kanssa. 6. ALAKOHTAISET ERITYISSÄÄNNÖKSET Osallistujat soveltavat erityissäännöksiä seuraavilla aloilla: a) Laivat Järjestelyä sovelletaan laivoihin, joita ei tarkoiteta laivojen vientiluottoja koskevassa alakohtaisessa sopimuksessa, jonka kaikki järjestelyn osallistujat ovat hyväksyneet järjestelyn liitteenä (liite I). Alakohtaisen sopimuksen osallistujien osalta järjestelyä sovelletaan alakohtaisessa sopimuksessa tarkoitettuihin laivoihin, jollei alakohtaisessa sopimuksessa ole järjestelyä täydentävää vastaavaa määräystä, jolloin sovelletaan alakohtaista sopimusta. b) Ydinvoimalaitokset Järjestelyä sovelletaan ydinvoimalaitoksiin, jollei ydinvoimalaitoksia koskevassa alakohtaisessa sopimuksessa (liite II) ole järjestelyä täydentävää vastaavaa määräystä, jolloin sovelletaan alakohtaista sopimusta. Järjestelyä sovelletaan julkiseen tukeen, joka myönnetään ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen eli voimalan sulkemiseen tai purkamiseen. c) Siviili-ilma-alukset Järjestelyä sovelletaan siviili-ilma-aluksiin, jollei järjestelyä täydentävässä siviili-ilma-aluksia koskevassa alakohtaisessa sopimuksessa (liite III) ole järjestelyä täydentävää vastaavaa määräystä, jolloin sovelletaan alakohtaista sopimusta . 7. JÄRJESTELYSTÄ EROAMINEN Osallistuja voi erota järjestelystä ilmoittamalla aikomuksestaan kirjallisesti sihteeristöön reaaliaikaisilla viestimillä, esimerkiksi OECD:n on-line-tietojärjestelmän (OLIS) kautta. Ero tulee voimaan 180 vuorokautta sen jälkeen, kun sihteeristö on saanut kyseisen ilmoituksen. 8. SEURANTA Sihteeristö seuraa järjestelyn toteuttamista. II LUKU: VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT RAHOITUSEHDOT Vientiluottoja koskeviin rahoitusehtoihin sisältyvät kaikki tässä luvussa olevat määräykset, joita on tulkittava yhteydessä toisiinsa. Järjestely asettaa rajoituksia ehdoille, joita voidaan julkisesti tukea. Osallistujat myöntävät, että järjestelyn rahoitusehtoja rajoittavampia ehtoja sovelletaan perinteisesti tiettyihin kaupan tai teollisuuden aloihin. Osallistujat kunnioittavat edelleen tällaisia perinteisiä rahoitusehtoja ja erityisesti periaatetta, jonka mukaan takaisinmaksuehdot eivät ylitä tavaroiden elinkaarta. 9. ENNAKKOMAKSU, SUURIN MAHDOLLINEN JULKINEN TUKI JA PAIKALLISKUSTANNUKSET a) Osallistujien on vaadittava, että julkisesti tuettujen tavaroiden ja palveluiden ostajilta peritään ennakkomaksu, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia vientisopimuksen arvosta, viimeistään liitteessä XI tarkoitettuna luoton alkamisajankohtana. Ennakkomaksuja arvioitaessa vientisopimuksen arvoa voidaan suhteellisesti alentaa, jos toimeen sisältyy kolmannesta maasta peräisin olevia tuotteita ja palveluita, joille ei ole myönnetty julkista tukea. Luoton alkamisajankohdan jälkeen tehtyjä takuumaksuja ei tässä yhteydessä pidetä ennakkomaksuina. b) Ennakkomaksuihin ei myönnetä julkista tukea, lukuun ottamatta ennen luottoajan alkua ilmenevien tavanomaisten riskien vastaisia vakuutuksia tai takuita. c) Lukuun ottamatta b ja d kohdassa vahvistettuja tapauksia osallistujien myöntämän julkisen tuen arvo saa olla enintään 85 prosenttia vientisopimuksen arvosta kolmansien maiden toimitukset mukaan luettuina mutta paikalliskustannuksia lukuun ottamatta. d) Osallistujat voivat myöntää julkista tukea paikalliskustannuksiin seuraavilla edellytyksillä: 1) c ja d kohdan mukaisesti myönnetty yhdistetty julkinen tuki ei saa olla enempää kuin 100 prosenttia vientisopimuksen arvosta. Näin ollen tuettujen paikalliskustannusten määrä ei saa olla ennakkomaksua suurempi. 2) Tukea paikalliskustannuksiin ei myönnetä edullisemmilla/suotuisammilla ehdoilla kuin sellaiseen vientiin, johon nämä paikalliskustannukset liittyvät. 3) Luokkaan I kuuluvien maiden osalta, jotka on määritelty 10 artiklan a kohdassa, tuki myönnetään pelkkänä takuukatteena. 10. MAIDEN LUOKITTELU ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITTÄMISEKSI a) Luokkaan I kuuluvat ne maat, jotka sisältyvät Maailmanpankin luetteloon, jossa mainitaan riittävän kehittyneet maat (graduation list) [6]. Kaikki muut maat kuuluvat luokkaan II. Maailmanpankin luokitus laaditaan uudelleen vuosittain. Maa siirtyy luokasta toiseen vasta kun Maailmanpankin luokitus sen osalta on pysynyt samana kahden peräkkäisen vuoden ajan. [6] Maailmanpankki tarkistaa maaluokittelunsa vuosittain. Maaluokittelua varten käytetään henkeä kohden laskettua bruttokansantuloa (BKTL). Nämä kynnysarvot ovat nähtävillä OECD:n verkkosivuilla (www.oecd.org/ech/xcred). b) Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä: 1) Luokittelu järjestelyä varten määräytyy Maailmanpankin luotonsaajamaiden luokittelua varten laskemana bruttokansantulona asukasta kohti. 2) Jos Maailmanpankilla ei ole käytettävissään tarpeeksi tietoa asukasta kohti lasketun bruttokansantulon määrittämiseksi, sitä pyydetään arvioimaan, onko kyseisen maan bruttokansantulo asukasta kohti tuolloisen kynnysarvon ylä- vai alapuolella. Maa luokitellaan tämän arvion perusteella, elleivät osallistujat sovi muista toimenpiteistä. 3) Jos maan luokittelua muutetaan 10 artiklan a kohdan mukaisesti, uusi luokitus tulee voimaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun sihteeristö on toimittanut edellä mainittujen Maailmanpankin tietojen perusteella tehdyt päätelmät kaikille osallistujille. 4) Maailmanpankin tekemiä lukujen tarkistuksia ei oteta järjestelyssä huomioon. Maan luokitusta voidaan kuitenkin muuttaa yhteisellä kannalla, ja osallistujat suhtautuvat myönteisesti muutokseen, joka johtuu sellaisista luvuissa olevista virheistä ja puutteista, jotka havaitaan myöhemmin sen vuoden aikana, jona sihteeristö toimitti alkuperäiset luvut osallistujille. 11. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT Enimmäistakaisinmaksuaika vaihtelee 10 artiklassa esitettyjen perusteiden mukaisesti määritetyn maaluokittelun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista. a) Luokkaan I kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta, mutta osallistujat voivat sopia takaisinmaksuajan pidentämisestä kahdeksaan ja puoleen vuoteen noudattamalla 44 artiklassa tarkoitettuja ennakkoilmoitusmenettelyjä. b) Luokkaan II kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on 10 vuotta. c) Jos sopimukseen liittyy useampi kuin yksi kohdemaa, osallistujien on pyrittävä vahvistamaan yhteinen kanta 54--59 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, jotta voitaisiin sopia tarkoituksenmukaisista ehdoista. 12. MUITA VOIMALAITOKSIA KUIN YDINVOIMALAITOKSIA KOSKEVAT TAKAISINMAKSUEHDOT a) Muun voimalaitoksen kuin ydinvoimalaitoksen enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta. Jos osallistuja aikoo myöntää tukea luotolle, jonka takaisinmaksuaika on pidempi kuin 11 artiklassa määrätään, osallistujan on tehtävä 44 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukainen ennakkoilmoitus. b) Muulla voimalaitoksella kuin ydinvoimalaitoksella tarkoitetaan kokonaisia voimalaitoksia, jotka eivät toimi ydinpolttoaineella, tai niiden osia, mukaan luettuina kaikki näiden voimalaitosten rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, laitteet, materiaalit ja palvelut (myös henkilöstön kouluttaminen). Mukaan ei lueta kustannuksia, joista ostaja yleensä vastaa, esimerkiksi maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin, kytkentäkenttiin ja vesihuoltoon liittyviä kustannuksia eikä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista, rakennusluvista ja polttoaineen latausluvista), paitsi 1) tapaukset, joissa kytkentäkentän ostaja on sama kuin voimalaitoksen ostaja, jolloin alkuperäisen kytkentäkentän enimmäistakaisinmaksuaika on sama kuin muun kuin ydinvoimalaitoksen enimmäistakaisinmaksuaika (eli 12 vuotta); sekä 2) ala-asemat, muuntajat ja voimalinjat, joiden vähimmäisvolttimäärä on 100 kv. Niiden enimmäistakaisinmaksuaika on sama kuin muun voimalaitoksen kuin ydinvoimalaitoksen enimmäistakaisinmaksuaika. 13. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU a) Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin yleensä säännöllisinä tasaerinä vähintään joka kuudes kuukausi ja siten, että ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. Vuokraustoimien yhteydessä tällaista takaisinmaksumenettelyä voidaan soveltaa joko pelkän pääoman määrään tai sekä pääomaan että korkoon yhdessä. b) Jos osallistuja aikoo myöntää tukea pääoman takaisinmaksulle muiden kuin a kohdassa esitettyjen ehtojen mukaisesti, osallistujan on noudatettava seuraavaa: 1) Mikään yksittäinen takaisinmaksu tai kuuden kuukauden sisällä tapahtuva sarja takaisinmaksuja ei saa ylittää 25 prosenttia takaisinmaksukaudella takaisinmaksettavasta pääomasta. 2) Osallistujan on tehtävä tästä 44 artiklan mukainen ennakkoilmoitus. 14. KORON MAKSU a) Korkoa ei yleensä pääomiteta takaisinmaksuaikana. b) Korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi ja siten, että ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. c) Osallistujan, joka aikoo tukea koron maksua muiden kuin a ja b kohdan ehtojen mukaisesti, on tehtävä tästä 44 artiklan mukainen ennakkoilmoitus. d) Korkoon eivät sisälly: 1) takuumaksut tai muut toimitusluottojen tai rahoitusluottojen vakuutus- tai takauskulut. Jos julkinen tuki annetaan suorina luottoina, suorana rahoituksena tai jälleenrahoituksena, takuumaksu voidaan lisätä koron nimellisarvoon tai periä erillisenä maksuna; kumpikin osatekijä on annettava osallistujille erikseen tiedoksi, 2) muut vientiluottoon liittyvät pankkien maksut tai palkkiot kuin vuosittaiset tai puolivuosittaiset pankkimaksut, joita maksetaan koko takaisinmaksuajan, eikä 3) tuojamaan määräysten mukaiset lähdeverot. 15. VIENTILUOTTOJEN KELPOISUUSAIKA LUKUUN OTTAMATTA 20 ARTIKLAN MUKAISTEN MARKKINAVIITEKORKOJEN (CIRR, COMMERCIAL INTEREST REFERENCE RATE) KELPOISUUSAIKAA, YKSITTÄISEN VIENTILUOTON TAI PUITELUOTON RAHOITUSEHDOT VOIDAAN VAHVISTAA ENINTÄÄN KUUDEKSI KUUKAUDEKSI.16. TAPPIOIDEN VÄLTTÄMIS- TAI RAJOITTAMISTOIMET Tämä järjestely ei vaikuta vientiluottolaitosten tai rahoituslaitosten oikeuteen sopia järjestelyn määräyksiä edullisemmista ehdoista, jos nämä toimet toteutetaan sopimuksen tekemisen jälkeen (vientiluottosopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen tultua voimaan) ja kun tarkoituksena on yksinomaan välttää tai rajoittaa tappioita sellaisten tapausten yhteydessä, jotka voivat johtaa maksamatta jättämiseen tai vaateisiin. 17. SOPEUTTAMINEN Ottaen huomioon osallistujan kansainväliset velvoitteet ja järjestelyn tavoitteita noudattaen osallistuja voi 41 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti sopeuttaa osallistujan tai osallistumattoman maan tarjoamia rahoitusehtoja. Tämän artiklan mukaisesti tarjottuja rahoitusehtoja pidetään I ja II lukujen sekä soveltuvin osin liitteiden I, II ja III mukaisina. 18. JULKISEN RAHOITUSTUEN KIINTEÄT VÄHIMMÄISKOROT a) Osallistujien, jotka tarjoavat julkista rahoitustukea kiinteäkorkoisille lainoille, on sovellettava asianmukaisia markkinaviitekorkoja (CIRR) vähimmäiskorkoina. Markkinaviitekorot ovat seuraavien periaatteiden mukaisesti määritettyjä korkotasoja: 1) markkinaviitekorkojen olisi edustettava lopullisia markkinalainauskorkoja kyseisen valuutan kotimarkkinoilla; 2) markkinaviitekorkojen olisi vastattava pääosin ensimmäisen luokan kotimaisen luotonsaajan korkoa; 3) markkinaviitekorkojen olisi perustuttava kiinteäkorkoisen rahoituksen rahoituskustannuksiin; 4) markkinaviitekorko ei saisi johtaa kotimaisten kilpailuedellytysten vääristymiseen; sekä 5) markkinaviitekorkojen olisi pääosin vastattava ensimmäisen luokan ulkomaisen luotonsaajan saatavilla olevaa korkoa. b) Julkisen rahoitustuen tarjoaminen ei korvaa kokonaan eikä osittain luottoriskin takuumaksua, joka 22 artiklan mukaisesti laskutetaan takaisinmaksamatta jättämiseen liittyvän riskin kattamiseksi. 19. MARKKINAVIITEKORKOJEN MÄÄRITTÄMINEN a) Kaikki osallistujat, jotka haluavat määrittää markkinaviitekoron, valitsevat aluksi valuutalleen toisen seuraavista peruskorkojärjestelmistä: 1) valtion kolmen vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun rahoituksen takaisinmaksuaika on enintään viisi vuotta; valtion viiden vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun takaisinmaksuaika on enemmän kuin viisi ja enintään kahdeksan ja puoli vuotta; sekä valtion seitsemän vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun takaisinmaksuaika on enemmän kuin kahdeksan ja puoli vuotta; tai 2) valtion viiden vuoden joukkovelkakirjojen tuotto kaikissa maturiteeteissa. Osallistujat voivat sopia poikkeuksista peruskorkojärjestelmään. b) Markkinaviitekorot määritetään lisäämällä 100 peruspisteen suuruinen kiinteä marginaali kunkin osallistujan peruskorkoon, elleivät osallistujat muuta sovi. c) Muut osallistujat käyttävät tietylle valuutalle määrättyä markkinaviitekorkoa, jos ne päättävät käyttää tuota valuuttaa. d) Osallistuja voi muuttaa peruskorkojärjestelmäänsä tehtyään muutoksesta ennakkoilmoituksen kuusi kuukautta ennen sen toteuttamista ja neuvoteltuaan muiden osallistujien kanssa. e) Osallistuja tai osallistumaton maa voi pyytää markkinaviitekoron määrittämistä osallistumattoman maan valuutalle. Kuultuaan asianomaista osallistumatonta maata osallistuja tai asianomaisen osallistumattoman maan puolesta toimiva sihteeristö voi ehdottaa markkinaviitekoron määrittämistä kyseisessä valuutassa käyttämällä 54--59 artiklan mukaisia yhteistä kantaa koskevia menettelyjä. 20. MARKKINAVIITEKORKOJEN SOVELTAMISAIKA Toimeen sovellettavan korkotason saa vahvistaa enintään 120 päivän ajaksi. Markkinaviitekorkoon lisätään 20 peruspisteen suuruinen marginaali, jos julkisen rahoitustuen ehdot on vahvistettu ennen sopimuksen tekopäivää. 21. MARKKINAVIITEKORKOJEN SOVELTAMINEN a) Kun julkista rahoitustukea myönnetään vaihtuvakorkoisille lainoille, pankit tai muut rahoituslaitokset eivät saa tarjota lainan kestoaikana vaihtoehtoa, joka olisi alhaisempi kuin (alkuperäisen sopimuksen tekohetkellä voimassa oleva) markkinaviitekorko tai lyhyt markkinakorko. b) Jos lainan tai sen osan takaisinmaksua vapaaehtoisesti aikaistetaan, luotonsaaja korvaa julkista rahoitustukea tarjoavalle valtion laitokselle kaikki kustannukset ja tappiot, jotka aikaistetusta takaisinmaksusta aiheutuvat mukaan luettuina kustannukset, jotka aiheutuvat valtion laitokselle aikaistetun takaisinmaksun keskeyttämän kiinteäkorkoisen kassavirran osan korvaamisesta. 22. LUOTTORISKIN TAKUUMAKSU Osallistujat laskuttavat korkokustannusten lisäksi takuumaksun kattaakseen vientiluottojen takaisinmaksamatta jättämiseen liittyvän riskin. Osallistujien laskuttamien takuumaksujen on perustuttava riskiin, lähennyttävä toisiaan ja oltava määrältään riittäviä pitkän aikavälin toimintakustannusten ja tappioiden kattamiseksi. 23. MAAKOHTAISTEN JA SUVEREENIEN LUOTTORISKIEN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT Osallistujien on laskutettava vähintään maakohtaisiin ja suvereeneihin luottoriskeihin sovellettava vähimmäistakuumaksu (Minimum Premium Rate, MPR) riippumatta siitä, onko ostaja/luotonsaaja yksityinen henkilö vai julkinen yksikkö. a) Sovellettava MPR määritetään seuraavien tekijöiden mukaisesti: - 24 artiklan mukaisesti sovellettava maariskiluokitus; - rajoittuuko julkisen vientiluoton kattavuus tiukasti vain 24 artiklan a kohdan mukaisesti määriteltyyn maariskiin; - riskikauden pituus (Horizon of Risk tai HOR); - takuukatteen suuruus ja 26 artiklan mukainen tarjotun julkisen vientiluottotuotteen laatu sekä - 27 artiklan mukaisesti sovelletut maariskin lieventämis/poissulkemismenetelmät. b) MPR:t ilmaistaan prosentteina luoton pääoman arvosta ikään kuin takuumaksut kerättäisiin täysimääräisinä luoton ensimmäisenä nostopäivänä. MPR:ien laskemisessa käytetty matemaattinen kaava on selitetty liitteessä V. c) Niiden maiden osalta, jotka on 24 artiklan mukaisesti luokiteltu luokkaan 0, ei MPR:iä ole määrätty mutta osallistujien laskuttamat takuumaksut eivät saa alittaa yksityisten markkinoiden hinnoittelua. d) Luokkaan 7 kuuluviin "korkeimman riskin" maihin sovelletaan periaatteessa kyseiselle luokalle määrättyjen vähimmäistakuumaksujen lisäksi tulevia takuumaksuja, jotka julkista tukea tarjoava osallistuja määrittelee. e) Toimen MPR:ää laskettaessa sovellettavana maariskiluokituksena käytetään ostajan maan luokitusta, ellei - suhteessa taattavan velan suuruuteen luottokelpoinen yksikkö, joka sijaitsee kolmannessa maassa, tarjoa vakuutta peruuttamattoman, varauksettoman, pyynnöstä maksettavan, oikeudellisesti pätevän ja täytäntöönpanokelpoisen takuun muodossa. Tällöin voidaan soveltaa sen maan maariskiluokitusta, jossa takuun antaja sijaitsee. Tai - 25 artiklan mukainen monenvälinen tai alueellinen instituutio toimi joko luotonsaajana tai toimen takaajana, jolloin sovellettava maariskiluokitus voi olla kyseisen monenvälisen tai alueellisen instituution luokitus. f) 23 artiklan e kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa kuvattujen tilanteiden mukaiset maariskiluokituksen soveltamiseen liittyvät ehdot ja edellytykset ovat liitteessä VI. g) Jos julkinen tuki rajoitetaan tiukasti maariskiin, sellaisena kuin se on määritelty 24 artiklan a kohdassa, eli kun ostajaan/luotonsaajaan liittyvä riski on suljettu pois, MPR:ää alennetaan 10 prosenttia. Tämä on huomioitu MPR:ien laskemiseen käytettävässä matemaattisessa kaavassa, joka on liitteessä V. h) Riskikauden pituutta (HOR) koskeva sopimus, jota käytetään MPR:n laskemisessa, on puolet nostoajasta ja koko takaisinmaksuaika ja oletuksena on asianmukainen vientiluoton takaisinmaksuprofiili eli pääoman takaisinmaksu puolivuosittaisina tasaerinä ja korko, jonka kertyminen alkaa kuusi kuukautta luoton alkamisen jälkeen. Vientiluottojen, joiden takaisinmaksuprofiili on poikkeava, vastaava takaisinmaksuaika (ilmaistuna puolivuosittaisina tasaerinä) lasketaan seuraavaa kaavaa käyttäen: vastaava takaisinmaksuaika = (keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika - 0,25) / 0,5. i) Tapauksessa, johon viitataan edellä olevan e kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja joka johtaa ostajan maassa sovellettavaa MPR:ää alempaan takuumaksuun, MPR:ää soveltavan osallistujan on annettava 43 artiklan a kohdan mukainen ennakkoilmoitus. Tapauksessa, johon viitataan 23 artiklan e kohdassa tai 23 artiklan g kohdassa, MPR:ää soveltavan osallistujan on annettava 44 artiklan a kohdan mukainen ennakkoilmoitus. 24. MAARISKIN LUOKITTELU Maat luokitellaan sen todennäköisyyden mukaan, joka niillä on suoriutua ulkomaanvelastaan (eli maakohtainen luottoriski). a) Maakohtainen luottoriski muodostuu seuraavasta viidestä tekijästä: - ostajan/luotonsaajan/takaajan hallituksen tai sen laitoksen, jonka kautta takaisinmaksu suoritetaan, määräämä takaisinmaksujen yleinen moratorio; - ilmoituksen tehneen osallistujan maan ulkopuolella esiintyvät poliittiset tapahtumat ja/tai taloudelliset vaikeudet taikka kyseisen maan ulkopuolella toteutetut lainsäädännölliset/hallinnolliset toimenpiteet, jotka estävät tai viivyttävät luottoon liittyvien jo maksettujen varojen siirtämistä; - ostajan/luotonsaajan maassa annetut säännökset, joiden mukaisesti paikallisessa valuutassa suoritetut lyhennykset muodostavat laillisen velanmaksun siitä huolimatta, että vaihtokurssien vaihtelun seurauksena nämä lyhennykset eivät enää luoton valuutaksi muunnettuina kata luoton koko määrää varojen siirtopäivänä; - kaikki muiden maiden hallitusten toimenpiteet tai päätökset, jotka estävät luoton takaisinmaksun; ja - ilmoituksen tehneen osallistujan maan ulkopuolella ilmenevät ylivoimaiset esteet, kuten sota (mukaan lukien sisällissota), pakkolunastus, vallankumous, kapina, kansalaislevottomuudet, pyörremyrskyt, tulvat, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, hyökyaallot ja ydinonnettomuudet. b) Maat luokitellaan johonkin kahdeksasta maariskiluokasta (0--7). MPR:t on määritelty luokille 1--7, mutta ei luokalle 0, koska siihen kuuluvien maiden maakohtaista riskiä pidetään vähäpätöisenä. c) Korkean tulotason OECD-maat, jotka Maailmanpankki määrittelee vuosittain asukasta kohti lasketun bruttokansantulon perusteella, luokitellaan luokkaan 0. - Korkean tulotasonsa vuoksi luokkaan 0 luokiteltu OECD-maa pysyy MPR:n suhteen luokassa 0 siihen asti, kunnes se alittaa kahtena peräkkäisenä vuonna korkean tulotason bruttokansantulokynnyksen, jolloin sen luokittelua tarkastellaan 24 artiklan d--f kohdan mukaisesti uudestaan. - Jokainen kahtena peräkkäisenä vuonna korkean tulotason kynnyksen ylittävä OECD-maa luokitellaan suoraan luokkaan 0. Luokittelu tulee voimaan heti, kun sihteeristö on ilmoittanut Maailmanpankin määrittelemästä maan statuksesta. - Muut maat, joiden arvioidaan olevan samalla riskitasolla, voidaan myös luokitella luokkaan 0. d) Kaikki muut kuin korkean tulotason OECD-maat [7] luokitellaan käyttäen maariskin luokitusmenetelmää, johon kuuluu: [7] . Hallinnollisista syistä joitakin maita, jotka eivät tavallisesti saa julkisesti tuettuja vientiluottoja, ei mahdollisesti ole luokiteltu. - Maariskin arviointimalli, jäljempänä 'malli', johon sisältyy maakohtaisen luottoriskin määrällinen arviointi ja joka perustuu jokaisen maan osalta kolmeen riskinosoitinryhmään: osallistujien kokemus maan maksukyvystä, maan rahoitustilanne ja maan taloudellinen tilanne. Mallin menetelmät sisältävät eri vaiheita kuten riskinosoitinryhmän arvioinnin sekä näiden yhdistämisen ja joustavan painotuksen. - Mallin tulosten laatuarviointi. Siinä tarkastellaan maakohtaisesti poliittisia ja/tai muita riskitekijöitä, jotta nämä mallissa kokonaan tai osittain huomiotta jätetyt riskitekijät saataisiin otettua huomioon. Tämä voi tarvittaessa johtaa mallin perusteella tehdyn määrällisen arvioinnin tarkistukseen lopullisen maakohtaisen luottoriskiarvion suuntaan. e) Maariskiluokitusta seurataan jatkuvasti, ja se tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Maariskiluokitusmenetelmästä johtuvat muutokset ilmoitetaan välittömästi sihteeristölle. Kun maa luokitellaan uudestaan alempaan tai korkeampaan maariskiluokkaan, osallistujat alkavat laskuttaa vähintään viidentenä työpäivänä sen jälkeen, kun sihteeristö on ilmoittanut uudelleenluokituksesta, uuden maariskiluokan MPR:ien tasoisia tai niitä korkeampia takuumaksuja. f) Sihteeristö julkistaa sovellettavat maariskiluokitukset. 25. MONENVÄLISTEN JA ALUEELLISTEN INSTITUUTIOIDEN LUOKITUS Monenväliset ja alueelliset instituutiot luokitellaan ja niiden luokitusta tarkistetaan tarvittaessa; sihteeristö julkistaa sovellettavat luokitukset. 26. JULKISEN VIENTILUOTON KATTAVUUDEN PROSENTTIOSUUS JA LAATU MPR:t eriytetään vientiluottotuotteiden laatuerojen ja osallistujien tarjoaman takuukatteen huomioon ottamiseksi liitteen V mukaisesti. Eriyttäminen perustuu viejän näkökulmaan (viejille/rahoituslaitoksille tarjottavien tuotteiden vaihtelevasta laadusta aiheutuvan kilpailuvaikutuksen poistamiseksi). a) Vientiluottotuotteen laatu riippuu siitä, onko tuote vakuutus, takuu vai suora luotto/rahoitus, ja vakuutustuotteiden laatu siitä, kattavatko ne korvausvaatimusten odotusajan (eli ostajaa/luotonsaajaa koskevan eräpäivän ja sen päivän, jona viejä/rahoituslaitos voi vaatia takaisinmaksua vakuutuksen antajalta, välinen ajanjakso) korot ilman lisämaksua. b) Kaikki osallistujien tarjoamat vientiluottotuotteet luokitellaan johonkin seuraavista kolmesta tuoteluokasta: - vakiotasoa rajoitetumpi tuote eli vakuutus, joka ei kata korvausvaatimusten odotusaikaan liittyviä korkoja, ja vakuutus, joka kattaa kyseiset korot ja jossa takuumaksuihin sovelletaan asianmukaista korotusta; - vakiotuote eli vakuutus, joka kattaa korvausvaatimusten odotusaikaan liittyvät korot ja jossa takuumaksuihin ei sovelleta korotusta, sekä suora luotto/suora rahoitus; sekä - vakiotasoa täydellisempi tuote eli ehdottomat takuut. 27. VALITTUJEN MAARISKIELEMENTTIEN POISSULKEMINEN JA MAARISKIN LIEVENTÄMISMENETELMÄT Osallistujat voivat liitteessä VII esitettyjen erityisten ehtojen mukaisesti sulkea pois maariskin tietyt elementit tai käyttää 27 artiklan b kohdassa lueteltuja, tiettyjä maariskin lieventämismenetelmiä, minkä seurauksena sovelletaan alhaisempaa MPR:ää käytettäessä maariskin lieventämis- tai poissulkemistekijää (Country Risk Mitigation/Exclusion Factor, MEF) MPR-kaavassa. MEF määritellään seuraavasti: a) Valitun maakohtaisen luottoriskielementin poissulkeminen julkisen vientiluoton kattavuudesta: - Tapauksissa, joissa 24 artiklan a kohdan mukaisista maakohtaisista luottoriskielementeistä vain kolme ensimmäistä suljetaan kokonaisuudessaan pois kattavuudesta, voidaan soveltaa MEF:iä, jonka suuruus on 0,5. - Tapauksissa, joissa 24 artiklan a kohdan mukaisista maakohtaisista luottoriskielementeistä vain neljäs ja viides suljetaan kokonaisuudessaan pois kattavuudesta, voidaan soveltaa MEF:iä, jonka suuruus on 0,2. b) Seuraavien maariskin lieventämismenetelmien suhteen sovellettava MPR ja MEF:in soveltamisehdoton esitetty liitteessä VII: - ulkomailla sijaitseva tulevien rahavirtojen rakenne ja sulkutili - ulkomailla sijaitseva turvaava vakuutus - ulkomailla sijaitseva reaalivakuus - rahoitus, jonka vakuus perustuu ulkomailla sijaitseviin reaaliomaisuuseriin - yhteisrahoitus kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa - paikallisvaluuttamääräinen rahoitus - vakuutus tai ehdollinen takaus kolmannesta maasta - suvereenia riskiä parempi luotonsaaja. c) Useamman kuin yhden 27 artiklan b kohdassa kuvatun maariskin lieventämismenetelmän soveltamisella ei ole suoraa kumulatiivista vaikutusta sovellettavaan MEF:iin. Maariskin lieventämismenetelmien yhdistelmää kuvaavan MEF:in valinnassa on otettava huomioon kahden tai useamman menetelmän mahdollisesti päällekkäiset vaikutukset samanlaisiin maakohtaisiin luottoriskeihin. Päällekkäisyyksien ilmetessä otetaan tavallisesti huomioon vain korkeatasoisin vakuus sovellettavaa MEF:iä määritettäessä. d) Osallistujan, joka soveltaa 27 artiklan a--c kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa MPR:ää, on annettava 43 artiklan a kohdan mukainen ennakkoilmoitus. e) 27 artiklan b kohdassa olevaa luetteloa maariskin lieventämismenetelmistä voidaan täydentää; 65 artiklan mukaisesti osallistujien on seurattava ja tarkasteltava kokemuksia, jota näiden menetelmien, mukaan luettuina liitteen VII mukaiset soveltamisehdot, edellytykset ja MEF:it, käytöstä saadaan. 28. MAAKOHTAISTEN JA SUVEREENIEN LUOTTORISKIEN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN KELPOISUUDEN UUDELLEENTARKASTELU a) MPR:ien riittävyyden arvioimiseksi ja mahdollisten tarkistusten tekemiseksi joko ylös- tai alaspäin käytetään MPR:ien seuraamiseksi ja tarkistamiseksi samanaikaisesti kolmea takuumaksuja koskevaa palautelähdettä (Premium Feedback Tool, PFT) . b) Kassavirtaan perustuva palautelähde ja suoriteperusteinen palautelähde ovat kirjanpidon lähestymistapoja, joilla arvioidaan MPR:ien kelpoisuutta kokonaisuutena maariskiluokituksen ja riskikauden pituuden perusteella osallistujien tulosten mukaan suhteessa MPR:n alaisten vientiluottojen maakohtaiseen ja suvereeniin luottoriskiin. c) Kolmas palautelähde koostuu neljästä sarjasta yksityisiä markkinoita koskevia osoittimia [8], joilla saadaan tietoa maakohtaisen ja suvereenin luottoriskin hinnoittelusta markkinoilla. [8] Yksityisiä markkinoita koskevat osoittimet ovat valtion joukkovelkakirjalainat, ristiinlukumenetelmä (read-across method), panttimarkkinat ja syndikoitu laina. III LUKU: SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 29. PÄÄPERIAATTEET a) Osallistujat ovat sopineet vientiluottoja ja sidottua apua koskevista täydentävistä periaatteista. Vientiluottotoimien olisi perustuttava avoimeen kilpailuun ja markkinavoimien vapaaseen toimintaan. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi tarjottava tarvittava ulkoinen rahoitus sellaisille maille, aloille tai hankkeille, joiden osalta ei ole lainkaan mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta tai joiden osalta nämä mahdollisuudet ovat vähäiset. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi varmistettava paras mahdollinen tuotto, rajoitettava mahdollisimman paljon kaupan vääristymistä ja edistettävä varojen käyttöä kehityksen kannalta tehokkaalla tavalla. b) Sidottua apua koskevia järjestelyn määräyksiä ei sovelleta monenvälisten tai alueellisten instituutioiden avustusohjelmiin. c) Nämä periaatteet eivät rajoita OECD:n kehitysapukomitean (DAC) näkemyksiä sidotun ja sitomattoman avun laadusta. d) Osallistuja voi pyytää lisätietoja kaikenmuotoisen avun sitovuudesta. Jos on epätietoisuutta siitä, kuuluuko jokin tietty rahoituskäytäntö liitteessä XI esitetyn sidotun avun määritelmän piiriin, avunantajamaan on esitettävä todisteet siitä, että apu on liitteen XI määritelmän mukaan "sitomatonta". 30. SIDOTUN AVUN MUODOT Sidottu apu voi olla a) yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslaina (ODA-laina), b) yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslahjoitus (ODA-lahjoitus), ja c) muuta julkista rahoitusta, mukaan lukien lahjoitukset ja lainat, mutta lukuun ottamatta tämän järjestelyn mukaisia julkisesti tuettuja vientiluottoja, tai d) mitä tahansa rahoituksen myöntäjän, luotonantajan tai luotonsaajan välistä oikeudellista tai tosiasiallista yhteenliittämistä, joka on niistä jonkin hallittavissa ja johon liittyy kaksi tai useampi edellisistä tekijöistä ja/tai seuraavat rahoitustekijät: 1) tähän järjestelyyn kuuluva vientiluotto, jolle on myönnetty julkista tukea suorina luottoina / suorana rahoituksena, jälleenrahoituksena, korkotukena, takuuna tai vakuutuksena; sekä 2) muut varat markkinaehdoin tai niitä lähellä olevin ehdoin taikka ennakkomaksut ostajan omista varoista. 31. YHDISTELMÄRAHOITUS a) Yhdistelmärahoitustoimet voidaan toteuttaa eri muodoissa, kuten sekaluottoina, sekarahoituksena, yhteisrahoituksena, rinnakkaisrahoituksena tai yksittäisinä yhteensovitettuina toimina. Niiden tärkeimpiä piirteitä ovat - pehmeäehtoinen tekijä, joka liittyy oikeudellisesti tai tosiasiallisesti muuhun kuin pehmeäehtoiseen tekijään; - joko yksittäinen osatekijä tai koko yhdistelmärahoitus on itse asiassa sidottua apua; sekä - pehmeäehtoisten varojen saatavuus riippuu siitä, että rahoituksen saaja hyväksyy siihen liittyvän muun kuin pehmeäehtoisen tekijän. b) Tosiasiallisen yhteyden tai liittämisen määrittämisessä käytetään esimerkiksi seuraavia perusteita: - rahoituksen myöntäjän ja sen saajan viranomaisten epävirallisten sopimusten olemassaolo; - rahoituksen myöntäjän aikomus edistää julkisen kehitysavun käytön avulla rahoituksen hyväksyttävyyttä; - koko rahoituksen tosiasiallinen sitominen ostoihin rahoituksen myöntävästä maasta; - julkisen kehitysavun sitovuus sekä tarjouksen tai sopimuksen tekemisen tavat kunkin rahoitustoimen osalta; tai - muut käytännöt, jotka DAC tai osallistujat yksilöivät ja joissa on tosiasiallinen yhteys kahden tai useamman rahoitusmuodon välillä. c) Seuraavat käytännöt eivät saa estää tosiasiallisen liittämisen tai yhteyden määrittämistä: - sopimuksen osittaminen tekemällä sen osatekijöistä erilliset ilmoitukset; - useissa vaiheissa rahoitettujen sopimusten osittaminen; - sopimuksen toisistaan riippuvien osatekijöiden ilmoittamatta jättäminen; ja/tai - yhdistelmärahoituksen osittaisesta sitomattomuudesta johtuva ilmoittamatta jättäminen. 32. MAIDEN KELPOISUUS SIDOTTUUN APUUN a) Sidottua apua ei myönnetä maille, jotka asukasta kohti lasketun bruttokansantulonsa perusteella eivät ole oikeutettuja Maailmanpankin 17 vuoden lainoihin. Maailmanpankki laskee tämän kynnysarvon uudelleen vuosittain [9]. Maan luokitusta voidaan muuttaa vasta kun Maailmanpankin sille antama luokitus on säilynyt samana kaksi peräkkäistä vuotta. [9] . Maailmanpankin vuosittaiseen maaluokittelutarkistukseen perustuen käytetään henkeä kohden laskettua bruttokansantuloa (BKTL) määriteltäessä kelpoisuutta sidottuun apuun. Kynnysarvot ovat nähtävillä OECD:n verkkosivuilla (www.oecd.org/ech/xcred). b) Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä. 1) Järjestelyä varten tehtävän luokittelun määräytymisen perustana on Maailmanpankin luotonsaajamaiden luokittelua varten laskema bruttokansantulo asukasta kohti; sihteeristö julkistaa tämän luokittelun. 2) Jos Maailmanpankilla ei ole käytettävissään tarpeeksi tietoa asukasta kohti laskettavan bruttokansantulon määrittämiseksi, sitä pyydetään arvioimaan, onko kyseisen maan bruttokansantulo asukasta kohti tuolloisen kynnysarvon ylä- vai alapuolella. Maa luokitellaan tämän arvion perusteella, elleivät osallistujat sovi muista toimenpiteistä. 3) Jos maan kelpoisuus sidottuun apuun muuttuu 32 artiklan a kohdan mukaisesti, uusi luokitus tulee voimaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun sihteeristö on toimittanut edellä mainittujen Maailmanpankin tietojen perusteella tehdyt päätelmät kaikille osallistujille. Ennen uuden luokituksen voimaantuloa ei voida tehdä ilmoitusta kynnysarvon ylittäneelle maalle myönnetystä sidotusta kehitysapurahoituksesta eikä voimaantulo-ajankohdan jälkeen voida tehdä ilmoitusta ylempään luokkaan siirtyneelle maalle myönnetystä sidotusta kehitysapurahoituksesta lukuun ottamatta aiemman puiteluoton mukaisia yksittäisiä toimia, jotka voidaan ilmoittaa puiteluoton voimassaoloajan päättymiseen saakka (enintään yksi vuosi voimaantulopäivän jälkeen). 4) Maailmanpankin tekemiä lukujen tarkistuksia ei oteta järjestelyssä huomioon. Maan luokitusta voidaan kuitenkin muuttaa yhteisellä kannalla 54--59 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, ja osallistujat suhtautuvat myönteisesti muutokseen, joka johtuu sellaisista luvuissa olevista virheistä ja puutteista, jotka havaitaan myöhemmin sen vuoden aikana, jona sihteeristö toimitti alkuperäiset luvut osallistujille. 5) Vaikka maat on luokiteltu niihin, jotka ovat oikeutettuja sidottuun apuun, ja niihin, jotka eivät ole oikeutettuja siihen, osallistujien olisi vältettävä tarjoamasta muita sidotun avun luottoja kuin suoranaisia lahjoituksia, elintarvikeapua ja humanitaarista apua sekä ydinvoiman tai teollisuuden mahdollisesti aiheuttamien suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi tai niiden vaikutusten lieventämiseksi tarkoitettua apua Bulgarialle, Latvialle, Liettualle, Romanialle, Ukrainalle, Valkovenäjälle ja Venäjän federaatiolle. Jos näistä maista jonkin bruttokansantulo asukasta kohti ylittää kolmena perättäisenä vuonna Maailmanpankin kynnysarvon eivätkä ne enää ole oikeutettuja 17 vuoden lainoihin, maan oikeutus näihin luottoihin määräytyy edellä olevan 32 artiklan a kohdan ja b kohdan 1--4 alakohtien mukaisesti sekä järjestelyn kaikkien muiden sidottua apua koskevien määräysten mukaisesti [10]. [10] . JÄRJESTELYN 32 ARTIKLAN B KOHDAN 5 ALAKOHTAA SOVELLETTAESSA YDINVOIMALAITOKSEN KÄYTÖSTÄ POISTAMISTA VOIDAAN PITÄÄ HUMANITAARISENA APUNA. 33. HANKKEIDEN KELPOISUUS a) Sidottua apua ei saa laajentaa koskemaan sellaisia julkisia tai yksityisiä hankkeita, jotka yleensä olisivat taloudellisesti kannattavia, jos ne rahoitettaisiin markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. b) Apukelpoisuuden ratkaisevana perusteena on se: - onko hanke taloudellisesti kannattamaton, eli puuttuuko hankkeelta kyky tuottaa markkinaperiaatteiden mukaisesti määritettyjen asianmukaisten hintojen avulla riittävät tulot hankkeen käyttökustannusten kattamiseksi ja käytetyn pääoman maksamiseksi tai - onko muiden osallistujien kanssa vaihdettujen tietojen perusteella kohtuullista päätellä, että hanketta ei todennäköisesti voida rahoittaa markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. Hankkeissa, joiden arvo on enemmän kuin 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, korostetaan tuen tarvetta tarkasteltaessa erityisesti rahoituksen todennäköistä saatavuutta joko markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. c) Edellä b kohdassa olevien ratkaisevien perusteiden tarkoituksena on kuvata menetelmää hankkeen arvioimiseksi, jotta voitaisiin määrittää, olisiko se rahoitettava tällaisella avulla vai vientiluotoilla markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. Järjestelyn 47-49 artiklassa kuvatun neuvottelumenettelyn tuloksena kertynee ajan myötä sellaista kokemusta, jonka avulla voidaan sekä vientiluottolaitoksia että avustuksia myöntäviä elimiä varten tarkemmin määritellä ennakolta näiden kahden hankeluokan välinen rajaus. 34. VÄHIMMÄISLAHJA-ASTE Osallistujat eivät myönnä sidottua apua, jonka lahja-aste on vähemmän kuin 35 prosenttia tai 50 prosenttia, jos edunsaajamaa kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin (LDC-maat), paitsi jäljempänä luetelluissa tapauksissa, jotka on vapautettu myös 46 artiklan a kohdan mukaisista ilmoitusmenettelyistä: a) tekninen apu: sidottu apu, jossa julkisen kehitysavun osuus koostuu yksinomaan teknisestä yhteistyöstä, jonka osuus on joko vähemmän kuin kolme prosenttia toimen kokonaisarvosta tai jonka arvo on vähemmän kuin yksi miljoona erityisnosto-oikeutta (SDR), riippuen siitä, kumpi määrä on alhaisempi, ja b) pienet hankkeet: alle yhden miljoonan erityisnosto-oikeuden arvoiset pääomatavaraa koskevat hankkeet, jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan kehitysapulahjoituksista. 35. POIKKEUKSET MAIDEN TAI HANKKEIDEN KELPOISUUTEEN SIDOTTUUN APUUN a) Järjestelyn 32 ja 33 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka lahja-aste on vähintään 80 prosenttia, lukuun ottamatta 31 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua. b) Järjestelyn 33 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka arvo on vähemmän kuin kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta (SDR), lukuun ottamatta 31 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua. c) Järjestelyn 32 ja 33 artiklaa ei sovelleta Yhdistyneiden kansakuntien vähiten kehittyneiksi maiksi luokittelemille maille myönnettyyn sidottuun apuun. d) Sen estämättä mitä 32 ja 33 artiklassa määrätään, osallistuja voi poikkeuksellisesti tarjota tukea jollakin seuraavista tavoista: - liitteessä XI määriteltyä ja 54--59 artiklassa kuvattua yhteinen kanta -menettelyä soveltamalla; tai - esittämällä oikeutetut tukiperusteet, joita huomattava osa osallistujista kannattaa 47 ja 48 artiklan mukaisesti; tai - järjestelyn 49 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti OECD:n pääsihteerille toimitetulla kirjeellä, mikä osallistujien oletuksen mukaan on poikkeuksellinen ja harvoin käytettävä menettely. 36. SIDOTUN AVUN LAHJA-ASTEEN LASKEMINEN Sidotun avun lahja-aste lasketaan DAC:n käyttämän lahja-asteen laskemista koskevan menetelmän mukaisesti, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia: a) Tietyssä valuutassa merkityn lainan lahja-astetta laskettaessa käytetty diskonttokorko (DDR, Differentiated Discount Rate) vaihtuu vuosittain 15 päivänä tammikuuta, ja se lasketaan seuraavasti: - Keskimääräinen markkinaviitekorko + marginaali Marginaali (M) riippuu takaisinmaksuajasta (R) seuraavasti: R // M vähemmän kuin 15 vuotta // 0,75 15 vuotta ja enemmän mutta vähemmän kuin 20 vuotta // 1,00 20 vuotta ja enemmän mutta vähemmän kuin 30 vuotta // 1,15 30 vuotta ja enemmän // 1,25 - Keskimääräiset markkinaviitekorot lasketaan kaikkien valuuttojen osalta kuuden kuukauden aikana - eli edellisen vuoden 15 päivästä elokuuta kyseisen vuoden 14 päivään helmikuuta - voimassa olevien kuukausittaisten markkinaviitekorkojen keskiarvon perusteella. Laskettu korko, marginaali mukaan luettuna, pyöristetään lähimpään 10 peruspisteeseen. Jos valuutalle on useampi kuin yksi markkinaviitekorko, laskennassa käytetään 19 artiklan a kohdan mukaisesti pisimpään laina-aikaan liittyvää korkoa. b) Lahja-asteen laskennan peruspäivämäärä on liitteessä XI määritelty luoton alkamisajankohta. c) Yhdistelmärahoituksen kokonaislahja-asteen laskemiseksi seuraavien vientiluottojen, varojen ja maksujen lahja-astetta pidetään nollana: - tämän järjestelyn mukaiset vientiluotot; - muut varat markkinaehdoin tai niitä lähellä olevin ehdoin; - muut julkiset varat, joiden lahja-aste on pienempi kuin 34 artiklassa sallittu vähimmäistaso, lukuun ottamatta sopeuttamistapauksia; ja - ostajan omista varoista suoritetut ennakkomaksut. Luoton alkamisajankohtana tai sitä ennen suoritetut maksut, joita ei pidetä ennakkomaksuina, sisällytetään lahja-asteen laskemiseen. d) Sopeuttamistoimen diskonttokorko: jos suoritetaan sopeuttaminen kehitysapurahoitukseen, sopeuttaminen samanlaiseksi tarkoittaa sitä, että sopeuttamistoimessa on sama lahja-aste kuin alkuperäisessä tarjouksessa, joka on laskettu uudelleen sopeuttamispäivänä voimassa olevan diskonttokoron mukaan. e) Paikalliskustannukset ja kolmansien maiden hankinnat sisällytetään lahja-asteen laskemiseen ainoastaan silloin, kun avustajavaltio rahoittaa ne. f) Rahoituksen kokonaislahja-aste määräytyy siten, että kerrotaan rahoituksen jokaisen osan nimellisarvo vastaavasti kunkin osan lahja-asteella, lasketaan tulokset yhteen ja jaetaan kokonaissumma osien kokonaisnimellisarvolla. g) Tietyn avustusluoton diskonttokorko on ilmoittamisajankohtana voimassa oleva korko. Välittömän ilmoituksen yhteydessä diskonttokorko on kuitenkin avustusluottoehtojen määrittämishetkellä voimassa oleva korko. Diskonttokoron muuttuminen luoton kestoaikana ei muuta luoton lahja-astetta. h) Jos valuuttaa muutetaan ennen sopimuksen tekemistä, ilmoitusta on tarkistettava. Lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on tarkistusajankohtana voimassa oleva korkotaso. Tarkistusta ei tarvitse tehdä, jos vaihtoehtoinen valuutta ja kaikki tarvittava tieto lahja-asteen laskemiseksi on sisällytetty alkuperäiseen ilmoitukseen. i) Sen estämättä, mitä g kohdassa määrätään, avustuspuiteluoton mukaisesti aloitettujen yksittäisten toimien lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on alun perin puiteluoton yhteydessä ilmoitettu korko. 37. SIDOTUN AVUN KELPOISUUSAIKA a) Osallistujat eivät saa vahvistaa sidotun avun ehtoja pidemmäksi aikaa kuin kahdeksi vuodeksi riippumatta siitä, liittyykö apu yksittäisten toimien rahoitukseen vai avun myöntämistä koskevaan pöytäkirjaan, puiteluottoon tai vastaavaan sopimukseen. Avun myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen osalta kelpoisuusaika alkaa allekirjoittamishetkestä, ja siitä on ilmoitettava 46 artiklan mukaisesti. Puiteluoton jatkamisesta on ilmoitettava ikään kuin se olisi uusi toimi, ja siihen on liitettävä ilmoitus, jossa selitetään että kyse on puiteluoton jatkamisesta ja että puiteluottoa jatketaan ilmoittamisajankohtana sallituin ehdoin. Yksittäisten toimien osalta, mukaan luettuina avustusten myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen yhteydessä ilmoitetut toimet, kelpoisuusaika alkaa sitoumuksen ilmoituspäivästä joko 45 tai 46 artiklan mukaisesti. b) Kun maa on ensimmäistä kertaa menettänyt oikeuden Maailmanpankin 17 vuoden lainoihin, olemassa olevien ja uusien sidotun avun myöntämistä koskevien pöytäkirjojen ja puiteluottojen kelpoisuusaika on rajoitettava yhteen vuoteen siitä, kun maan luokitusta on muutettu 32 artiklan b kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. c) Tällaisten pöytäkirjojen ja puiteluottojen jatkaminen on mahdollista ainoastaan ehdoilla, jotka vastaavat tämän järjestelyn 32 ja 33 artiklan määräyksiä sen jälkeen, kun - maiden luokitus on muuttunut; ja - järjestelyn määräyksiä on muutettu. Näissä olosuhteissa olemassa olevia ehtoja voidaan noudattaa 36 artiklassa määritetyn diskonttokoron muuttumisesta huolimatta. 38. SOPEUTTAMINEN Ottaen huomioon osallistujan kansainväliset velvoitteet ja järjestelyn tavoitetta noudattaen osallistuja voi 41 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti sopeuttaa osallistujan tai osallistumattoman maan tarjoamia rahoitusehtoja. IV LUKU: MENETTELYT 1 JAKSO: VIENTILUOTTOJA JA KAUPPAAN LIITTYVIÄ AVUSTUKSIA KOSKEVAT YHTEISET MENETTELYT 39. ILMOITUSTEN MALLILOMAKE Järjestelyssä tarkoitettujen menettelyjen edellyttämät ilmoitukset laaditaan liitteessä IV tai VIII olevan mallilomakkeen mukaisesti ja ilmoituksessa on mainittava mallilomakkeessa esitetyt tiedot; lisäksi sihteeristölle on toimitettava ilmoitusten kaksoiskappale. 40. JULKISTA TUKEA KOSKEVA TIETO a) Kun osallistuja myöntää julkista tukea, josta se on ilmoittanut 43--46 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, sen on ilmoitettava tästä muille osallistujille ja mainittava luotonantajien ilmoituksia koskevan CRS-järjestelmän (Creditor Reporting System) 1 C -ilmoituslomakkeen viitenumero. b) Järjestelyn 51--53 artiklan mukaisen tiedonvaihdon yhteydessä osallistujan on ilmoitettava muille osallistujille luottoehdot, joita se aikoo tietyn toimen yhteydessä tukea, ja se voi pyytää vastaavaa tietoa muilta osallistujilta. 41. SOPEUTTAMISMENETTELYT a) Ennen kuin osallistuja pyrkii sopeuttamaan ehtojaan osallistujan tai osallistumattoman maan 17--38 artiklan mukaisesti tarjoamiin oletetusti poikkeaviin ehtoihin, osallistujan on pyrittävä parhaansa mukaan varmistamaan ryhtymällä tarvittaessa myös 53 artiklassa kuvattuihin suullisiin neuvotteluihin, että näille ehdoille myönnetään julkista tukea ja ne täyttävät seuraavat edellytykset: 1) Osallistuja ilmoittaa kaikille muille osallistujille ehdoista, joita se aikoo tukea, käyttäen sopeutetuilta ehdoilta edellytettyjä ilmoitusmenettelyjä. Sopeutettaessa osallistumatonta maata sopeuttava osallistuja noudattaa samoja ilmoitusmenettelyjä, joita edellytettäisiin, jos osallistuja olisi tarjonnut sopeutetut ehdot. 2) Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa esitetään, jos sovellettava ilmoitusmenettely edellyttäisi ehtojensa sopeuttamiseen pyrkivän osallistujan pidättyvän sitoumuksesta kunnes tarjousten antamisaika on lopullisesti päättynyt, sopeuttamiseen pyrkivä osallistuja tekee ilmoituksen sopeuttamisaikeestaan mahdollisimman pian. 3) Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomuksiaan tai peruuttaa aikeensa tukea ilmoitettuja ehtoja, sen on ilmoitettava tästä välittömästi muille osallistujille. b) Osallistuja, joka aikoo tarjota samanlaisia rahoitusehtoja kuin ne, joista on ilmoitettu 43 ja 44 artiklan mukaisesti, voi kyseisten artiklojen mukaisen odotusajan umpeuduttua niin tehdä. Kyseisen osallistujan on ilmoitettava aikeestaan mahdollisimman pian 42. ERITYISNEUVOTTELUT a) Osallistujan, jolla on perustellut syyt epäillä, että toisen osallistujan (aloitteen tehneen osallistujan) tarjoamat rahoitusehdot ovat edullisemmat kuin järjestelyn mukaiset ehdot, on ilmoitettava epäilyksistään sihteeristölle. Sihteeristö julkistaa tiedon välittömästi. b) Aloitteen tehneen osallistujan on selvennettävä tarjouksensa rahoitusehdot kahden työpäivän kuluessa siitä, kun sihteeristö on julkistanut tiedon. c) Sen jälkeen, kun aloitteen tehnyt osallistuja on antanut selvennyksensä, mikä tahansa osallistujista voi pyytää sihteeristöä järjestämään viiden työpäivän kuluessa osallistujien erityisneuvottelut, joissa asiaa käsitellään. d) Vasta kun osallistujien erityisneuvottelujen tulos on selvillä, julkista tukea saavat rahoitusehdot tulevat voimaan. 2 JAKSO: VIENTILUOTTOJEN MENETTELYT 43. ENNAKKOILMOITUS- JA KESKUSTELUMENETTELY a) Jos sovellettava vähimmäistakuumaksu on määritetty 23 artiklan e kohdan ensimmäisen luetelmakohdan tai 27 artiklan mukaisesti, osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä. Ilmoitus on toimitettava liitteen VIII mukaisesti. Jos joku toinen osallistuja pyytää keskusteluja näiden 10 vuorokauden aikana, aloitteen tehneen osallistujan on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta. Jos sovellettava vähimmäistakuumaksu riskin lieventämisen/poissulkemisen jälkeen on korkeintaan 75 prosenttia siitä vähimmäistakuumaksusta, joka aiheutuisi ostajan maan maariskiluokituksen soveltamisesta ilman riskin lieventämistä/poissulkemista, ilmoituksen tehneen osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 20 kalenteripäivää ennen kuin se tekee sitoumuksen. b) Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi 65 artiklan mukaisesti käytävien keskustelujen jälkeen osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille lopullisesta päätöksestään. Osallistujat pitävät kirjaa ilmoitetuista takuumaksuista saamistaan kokemuksista edellä olevan a kohdan mukaisesti. 44. ENNAKKOILMOITUS ILMAN KESKUSTELUJA a) Osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä aikomuksestaan: 1) tukea luokkaan I kuuluvalle maalle myönnettävää luottoa, jonka takaisinmaksuaika on pidempi kuin viisi vuotta mutta enintään kahdeksan ja puoli vuotta; 2) noudattaa muita kuin 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuja pääoman lyhentämiseen tai koronmaksuun liittyviä käytäntöjä; 3) myöntää tukea muuta voimalaitosta kuin ydinvoimalaitosta koskevalle luotolle, jonka takaisinmaksuaika on pidempi kuin 11 artiklan mukainen vastaava enimmäisaika mutta enintään 12 artiklan a kohdan mukaiset kaksitoista vuotta; 4) soveltaa 23 artiklan e kohdan toisen luetelmakohdan mukaista takuumaksua. Ilmoitus on toimitettava liitteen VIII mukaisesti; 5) soveltaa 23 artiklan g kohdan mukaista takuumaksua. Ilmoitus on toimitettava liitteen VIII mukaisesti. b) Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomuksiaan tai peruuttaa aikeensa tukea tällaista toimea, sen on ilmoitettava tästä välittömästi kaikille muille osallistujille. 3 JAKSO: KAUPPAAN LIITTYVÄN AVUN MENETTELYT 45. ENNAKKOILMOITUS a) Osallistujan on tehtävä ennakkoilmoitus aikoessaan myöntää julkista tukea - kauppaan liittyvälle sitomattomalle avulle, jonka arvo on vähintään kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja jonka lahja-aste on pienempi kuin 80 prosenttia; - kauppaan liittyvälle sitomattomalle avulle, jonka arvo on korkeintaan kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja jonka (DAC:n määrittämä) lahja-aste on pienempi kuin 50 prosenttia; - kauppaan liittyvälle sidotulle avulle, jonka arvo on vähintään kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja jonka lahja-aste on pienempi kuin 80 prosenttia; tai - kauppaan liittyvälle sidotulle avulle, jonka arvo on korkeintaan kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja jonka lahja-aste on pienempi kuin 50 prosentti lukuun ottamatta 34 artiklan a ja b kohdan mukaisia tapauksia. b) Ennakkoilmoitus on tehtävä viimeistään 30 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi. c) Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomuksiaan tai peruuttaa aikeensa tukea ilmoitettuja ehtoja, sen on ilmoitettava tästä välittömästi kaikille muille osallistujille. d) Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan sidottuun apuun, joka on osa 31 artiklassa tarkoitettua yhdistelmärahoitusta. 46. VÄLITÖN ILMOITUS a) Osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille välittömästi eli kahden työpäivän kuluessa sitoumuksen tekemisestä, jos se antaa julkista tukea sidotulle avulle, jonka arvo on joko - vähintään kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste vähintään 80 prosenttia; tai - vähemmän kuin kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste vähintään 50 prosenttia lukuun ottamatta 34 artiklan a ja b kohdan mukaisia tapauksia. b) Osallistujan on myös ilmoitettava välittömästi kaikille muille osallistujille avustuksen myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai muun vastaavan sopimuksen allekirjoittamisesta. c) Osallistujan ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta aikoessaan sopeuttaa rahoitusehtojaan sellaisiin ehtoihin, joihin on sovellettu välitöntä ilmoitusta. 4 JAKSO: SIDOTTUA APUA KOSKEVAT NEUVOTTELUMENETTELYT 47. NEUVOTTELUJEN TARKOITUS a) Osallistuja, joka haluaa selvennystä sidotun avun mahdollisiin kaupallisiin perusteluihin, voi pyytää, että sille toimitetaan täydellinen avustuksen laatua koskeva arviointi (joka on yksityiskohtaisemmin esitetty liitteessä IX). b) Osallistuja voi lisäksi pyytää 48 artiklan mukaisia neuvotteluja muiden osallistujien kanssa. Näihin liittyy 53 artiklassa tarkoitettuja suullisia neuvotteluja, joissa keskustellaan siitä, - täyttääkö apua koskeva tarjous 32 ja 33 artiklan vaatimukset, ja - voidaanko apua koskeva tarjous tarvittaessa perustella huolimatta siitä, että se ei täytä 32 ja 33 artiklan mukaisia vaatimuksia. 48. NEUVOTTELUJEN LAAJUUS JA AJOITUS a) Neuvottelujen aikana osallistuja voi pyytää muun muassa seuraavanlaista tietoa: - yksityiskohtaisen toteuttavuustutkimuksen/hankkeen arvioinnin tarkastelu, - onko olemassa kilpaileva, muuta kuin pehmeäehtoista rahoitusta koskeva tarjous tai kehitysapurahoitusta koskeva tarjous, - hankkeen tuottamat ja säästämät valuutat, - toimitaanko yhteistyössä monikansallisten järjestöjen, kuten Maailmanpankin, kanssa, - onko kansainvälistä tarjouskilpailua (ICB), erityisesti jos rahoituksen myöntäjämaan toimittaja on antanut edullisimmaksi arvioidun tarjouksen, - ympäristövaikutukset, - yksityisen sektorin osallistuminen, ja - pehmeäehtoisia luottoja tai avustusluottoja koskevien ilmoitusten ajoitus (esimerkiksi kuusi kuukautta ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää). b) Neuvottelut on saatettava päätökseen ja sihteeristön on toimitettava molempien 47 artiklassa olevien kysymysten vastaukset osallistujille viimeistään 10 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi. Jos osallistujien välisissä neuvotteluissa esiintyy erimielisyyksiä, sihteeristö pyytää muita osallistujia ilmaisemaan asiasta mielipiteensä viiden työpäivän kuluessa. Se kertoo näistä mielipiteistä ilmoituksen tehneelle osallistujalle, jonka on harkittava uudelleen asiassa etenemistä, jos apua koskevalle tarjoukselle ei ole merkittävästi tukea. 49. NEUVOTTELUJEN TULOS a) Jos rahoituksen myöntävä maa haluaa jatkaa hanketta tuen puuttumisesta huolimatta, sen on ilmoitettava ennakolta aikeistaan muille osallistujille viimeistään 60 vuorokautta neuvottelujen päättymisen eli puheenjohtajan päätelmien hyväksymisen jälkeen. Rahoituksen myöntävän maan on myös laadittava OECD:n pääsihteerille kirje, jossa se kertoo neuvottelujen tuloksista ja selvittää muut kuin kauppaan liittyvät ratkaisevan tärkeät kansalliset edut, joiden vuoksi sen on toteutettava kyseinen toimi. Osallistujat olettavat, että tällainen menettely on poikkeuksellinen ja että sitä käytetään harvoin. b) Rahoituksen myöntävä maa ilmoittaa OECD:n pääsihteerille lähetetystä kirjeestä välittömästi osallistujille ja liittää ilmoitukseen kaksoiskappaleen kirjeestä. Rahoituksen myöntävä maa tai muu osallistuja ei saa tehdä sidottua apua koskevaa sitoumusta ennen kuin 10 työpäivää mainitun ilmoituksen lähettämisen jälkeen. Kun kyse on hankkeista, joiden osalta neuvottelumenettelyn aikana yksilöitiin kilpailevia kaupallisia tarjouksia, edellä mainittua 10 työpäivän määräaikaa pidennetään 15 päivään. c) Sihteeristö seuraa neuvottelujen edistymistä ja tuloksia. 5 JAKSO: VIENTILUOTTOJA JA KAUPPAAN LIITTYVIÄ AVUSTUKSIA KOSKEVA TIEDONVAIHTO 50. YHTEYSTAHOT Kaikki tiedonannot kussakin maassa olevien nimettyjen yhteystahojen välillä tehdään reaaliaikaisilla viestimillä (esimerkiksi OLIS), ja ne ovat luottamuksellisia. 51. KYSELYJEN LAAJUUS a) Osallistuja voi tiedustella toiselta osallistujalta tämän suhtautumista kolmanteen maahan, kolmannen maan elimeen tai tiettyyn kaupantekotapaan. b) Osallistuja, joka on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen, voi toimittaa toiselle osallistujalle kyselyn ja esittää siinä edullisimmat luottoehdot, joita se olisi halukas tukemaan. c) Jos kysely toimitetaan useammalle kuin yhdelle osallistujalle, siihen on liitettävä luettelo vastaanottajista. d) Sihteeristölle on lähetettävä kaksoiskappale kaikista kyselyistä. 52. VASTAUSTEN LAAJUUS a) Osallistujan, jolle kysely on osoitettu, on vastattava siihen seitsemän vuorokauden kuluessa ja annettava vastauksessaan mahdollisimman paljon tietoa asiasta. Osallistujan on esitettävä vastauksessaan mahdollisimman tarkkaan se päätös, joka todennäköisesti tehdään. Tarvittaessa sen on toimitettava mahdollisimman pian täydellinen vastaus. Sihteeristölle ja muille kyselyn vastaanottajille on toimitettava kaksoiskappaleet vastauksista. b) Jos kyselyyn annetusta vastauksesta tulee myöhemmin jostain syystä pätemätön, esimerkiksi sen vuoksi, että - on tehty hakemus, hakemusta on muutettu tai se on peruutettu, tai - harkitaan muiden ehtojen soveltamista, asiasta on ilmoitettava viipymättä, ja tästä ilmoituksesta on toimitettava kaksoiskappaleet muille kyselyn vastaanottajille ja sihteeristölle. 53. SUULLISET NEUVOTTELUT a) Osallistujan on kymmenen työpäivän kuluessa myönnyttävä suullista neuvottelua koskevaan pyyntöön. b) Suullista neuvottelua koskeva pyyntö on toimitettava osallistujille ja osallistumattomille maille. Neuvottelut järjestetään mahdollisimman pian mainitun kymmenen työpäivän määräajan päätyttyä. c) Osallistujien puheenjohtaja koordinoi yhdessä sihteeristön kanssa mahdollisesti tarvittavat seurantatoimet, esimerkiksi yhteisen kannan. Sihteeristö julkaisee neuvottelun tulokset välittömästi. 54. YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT MENETTELYT JA NIIDEN MUOTO a) Yhteisiä kantoja koskevat ehdotukset toimitetaan yksinomaan sihteeristölle. Sihteeristö toimittaa yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen kaikille osallistujille ja myös DAC:n yhteystahoille, jos asia koskee sidottua apua. Ehdotuksen tekijää ei mainita yhteisiä kantoja koskevassa rekisterissä OLIS:n "ilmoitustaululla" (Bulletin Board). Sihteeristö voi kuitenkin pyynnöstä nimetä suullisesti ehdotuksen tekijän osallistujalle tai DAC:n jäsenelle. Sihteeristö pitää kirjaa tällaisista pyynnöistä. b) Yhteistä kantaa koskeva ehdotus päivätään, ja se on tehtävä seuraavassa muodossa: - viitenumero, jonka jälkeen lisätään maininta "yhteinen kanta", - tuojamaan ja ostajan nimi, - hankkeen nimi tai kuvaus mahdollisimman täsmällisesti, jotta hanke voidaan yksilöidä, - aloitteen tehneen maan ennakoimat ehdot, - ehdotus yhteiseksi kannaksi, - tiedossa olevien kilpailevien tarjoajien kansallisuus ja nimi, - kaupallisten tarjousten ja rahoitustarjousten määräpäivä ja tarjouksen numero, jos se on tiedossa, sekä - muut tarvittavat tiedot, mukaan luettuina syyt yhteisen kannan ehdottamiselle, hanketta koskevien tutkimusten saatavuus ja/tai eritysolosuhteet. c) Järjestelyn 32 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti tehty yhteistä kantaa koskeva ehdotus on toimitettava sihteeristölle ja sen kaksoiskappale on lähetettävä muille osallistujille. Yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tehneen osallistujan on selvitettävä perusteellisesti syyt, joiden vuoksi maan luokituksen olisi sen mielestä poikettava 32 artiklan b kohdassa määritetystä menettelystä. d) Sihteeristö julkistaa kaikki hyväksytyt yhteiset kannat. 55. VASTAUKSET YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN a) Vastaukset on annettava 20 vuorokauden kuluessa, vaikkakin osallistujia kehotetaan vastaamaan yhteistä kantaa koskevaan ehdotukseen mahdollisimman nopeasti. b) Vastauksessa voidaan pyytää lisätietoja, hyväksyä tai hylätä ehdotus, ehdottaa muutosta yhteiseen kantaan tai esittää vaihtoehtoinen ehdotus yhteiseksi kannaksi. c) Sellaisen osallistujan, joka ilmoittaa, että se ei ota asiaan kantaa, koska viejä tai rahoitusta saavan maan viranomaiset eivät ole ottaneet siihen yhteyttä hankkeelle myönnettävää avustusta koskevassa asiassa, katsotaan hyväksyneen ehdotuksen yhteiseksi kannaksi. 56. YHTEISTEN KANTOJEN HYVÄKSYMINEN a) Sihteeristö ilmoittaa 20 vuorokauden kuluttua kaikille osallistujille yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tilanteesta. Jos kaikki osallistujat eivät ole hyväksyneet yhteistä kantaa, mutta kukaan ei ole sitä hylännyt, ehdotus jätetään lepäämään vielä kahdeksan vuorokauden ajaksi. b) Tämän ylimääräisen määräajan päätyttyä sellaisen osallistujan, joka ei ole nimenomaisesti hylännyt yhteistä kantaa koskevaa ehdotusta, katsotaan hyväksyneen yhteisen kannan. Osallistujat, mukaan luettuna aloitteen tehnyt osallistuja, voivat kuitenkin hyväksyä yhteisen kannan sillä ehdolla, että yksi tai useampi osallistuja nimenomaisesti hyväksyy sen. c) Jos osallistuja ei hyväksy yhtä tai useampaa yhteiseen kantaan sisältyvää osatekijää, se hyväksyy välillisesti kaikki muut yhteisen kannan osatekijät. Tällaisen osittaisen hyväksymisen vuoksi muut osallistujat voivat muuttaa suhtautumistaan ehdotettuun yhteiseen kantaan. Kaikki osallistujat voivat tarjota yhteiseen kantaan sisältymättömiä ehtoja tai sopeuttaa ehtojaan tällaisiin ehtoihin. d) Yhteistä kantaa, jota ei ole hyväksytty, voidaan tutkia uudelleen 54 ja 55 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. Tällöin osallistujien alkuperäiset päätökset eivät ole sitovia. 57. YHTEISIÄ KANTOJA KOSKEVAT ERIMIELISYYDET Jos aloitteen tehnyt osallistuja ja muutosta tai vaihtoehtoista kantaa ehdottanut osallistuja eivät pääse sopimukseen yhteisestä kannasta ylimääräisten kahdeksan vuorokauden aikana, osallistujat voivat jatkaa määräaikaa keskinäisellä sopimuksella. Sihteeristö ilmoittaa kaikille osallistujille määräajan jatkamisesta. 58. YHTEISEN KANNAN VOIMAANTULO Sihteeristö ilmoittaa kaikille osallistujille yhteisen kannan voimaantulosta tai sen hylkäämisestä; yhteinen kanta tulee voimaan kolme vuorokautta tämän ilmoituksen tekemisen jälkeen. Sihteeristö julkaisee OLIS:ssa jatkuvasti päivitettävää luetteloa kaikista hyväksytyistä yhteisistä kannoista sekä sellaisista yhteisistä kannoista, joista ei vielä ole päätetty. 59. YHTEISTEN KANTOJEN VOIMASSAOLOAIKA a) Yhteinen kanta on hyväksymisensä jälkeen voimassa kaksi vuotta sen voimaantulopäivästä, ellei sihteeristölle ilmoiteta, että yhteinen kanta ei enää ole tarkoituksenmukainen ja että kaikki osallistujat hyväksyvät tämän. Yhteisen kannan voimassaoloa voidaan pidentää kahdella vuodella, jos jokin osallistuja sitä pyytää 14 vuorokauden kuluessa sen voimassaolon päättymispäivästä. Yhteisen kannan voimassaolon pidentämisestä tämän jälkeen voidaan sopia saman menettelyn mukaisesti. Järjestelyn 32 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti hyväksytty yhteinen kanta on voimassa, kunnes seuraavaa vuotta koskevat Maailmanpankin tiedot ovat käytettävissä. b) Sihteeristö seuraa yhteisten kantojen tilanteen kehittymistä ja tiedottaa siitä säännöllisesti osallistujille pitämällä ajan tasalla OLIS:ssa olevaa luetteloa voimassa olevien yhteisten kantojen tilanteesta (the Status of Valid Common Lines). Sihteeristö muun muassa - lisää luetteloon uudet yhteiset kannat sen jälkeen, kun osallistujat ovat ne hyväksyneet; - muuttaa voimassaolon päättymispäivän silloin, kun osallistuja pyytää yhteisen kannan voimassaolon jatkamista; - poistaa luettelosta yhteiset kannat, joiden voimassaolo on päättynyt; ja - julkaisee neljännesvuosittain luettelon sellaisista yhteisistä kannoista, joiden voimassaolon on määrä päättyä seuraavan vuosineljänneksen aikana. 6 JAKSO: VÄHIMMÄISKORKOJEN (MARKKINAVIITEKOROT) ILMOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMINNALLISET MÄÄRÄYKSET 60. VÄHIMMÄISKORKOJEN ILMOITTAMINEN a) Järjestelyn 19 artiklan mukaisesti määräytyvät valuuttojen markkinaviitekorot ilmoitetaan reaaliaikaisin viestimin vähintään kerran kuukaudessa sihteeristölle, joka antaa ne tiedoksi kaikille osallistujille. b) Tämä ilmoitus on toimitettava sihteeristölle viimeistään viisi päivää sen kuukauden päättymisen jälkeen, jota ilmoitus koskee. Sihteeristö antaa tämän jälkeen välittömästi kaikille osallistujille tiedon sovellettavista koroista ja julkistaa ne. 61. KORKOJEN SOVELTAMISEN VOIMAANTULOPÄIVÄ Markkinaviitekorkojen muutokset tulevat voimaan kyseistä kuukautta seuraavan kuukauden viidentenätoista päivänä. 62. KORKOJEN VÄLITTÖMÄT MUUTOKSET Jos markkinaviitekoron muuttumisesta on markkinoiden kehityksen vuoksi ilmoitettava ennen kuukauden päättymistä, muuttunut korko tulee voimaan kymmenen päivää sen jälkeen, kun ilmoitus tästä muutoksesta on saapunut sihteeristölle. 7 JAKSO: TARKASTELUT 63. JÄRJESTELYN SÄÄNNÖLLINEN UUDELLEENTARKASTELU a) Osallistujat tarkastelevat järjestelyn toimintaa säännöllisesti. Tässä tarkastelussa osallistujat tutkivat muun muassa ilmoitusmenettelyjä, DDR-järjestelmän toteuttamista ja toimintaa, sidottua apua koskevia sääntöjä ja menettelyjä, ehtojen sopeuttamista, aiempia sitoumuksia sekä mahdollisuuksia lisätä järjestelyyn osallistuvien maiden lukumäärää. b) Tarkastelu perustuu osallistujien kokemuksiin ja heidän ehdotuksiinsa järjestelyn toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi. Osallistujat ottavat huomioon järjestelyn tavoitteet ja vallitsevat taloudelliset ja rahapoliittiset olosuhteet. Osallistujien on toimitettava tarkastelussa käytettäviksi tarkoitetut tiedot ja ehdotukset sihteeristölle viimeistään 45 vuorokautta ennen tarkastelupäivää. 64. VÄHIMMÄISKORKOJEN UUDELLEENTARKASTELU a) Osallistujat tarkastelevat määräajoin markkinaviitekorkojen määrittämistä koskevan järjestelmän toimintaa sen varmistamiseksi, että ilmoitetut korot kuvastavat vallitsevia markkinaolosuhteita ja vastaavat korkojen vahvistamisen taustalla olevia tavoitteita. Nämä tarkastelut koskevat myös korkoihin niitä sovellettaessa lisättävää marginaalia. b) Osallistuja voi esittää puheenjohtajalle ylimääräistä tarkastelua koskevan perustellun pyynnön, jos kyseisen osallistujan mielestä yhden tai useamman valuutan markkinaviitekorko ei enää vastaa vallitsevia markkinaolosuhteita. 65. VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN JA NIIHIN LIITTYVIEN SEIKKOJEN TARKASTELU Osallistujat seuraavat ja tarkastelevat säännöllisesti takuumaksuja koskevia sääntöjä ja menettelyjä. Tähän sisältyy: a) maariskin arviointimallin menetelmien kelpoisuuden tarkastelu saatujen kokemusten perusteella, b) maakohtaisten ja suvereenien luottoriskien vähimmäistakuumaksuihin ajan myötä tehtävät tarkistukset niiden luotettavuuden varmistamiseksi riskin mittausvälineinä, jolloin on otettava huomioon kolme palautelähdettä: kassavirta- ja suoriteperusteinen lähestymistapa sekä tarvittaessa yksityisiä markkinoita koskevat osoittimet, c) vähimmäistakuumaksujen eriyttäminen, jolla otetaan huomioon vientiluottotuotteiden laatuerot ja tarjottu takuukate; ja d) kokemus, joka saadaan riskin lieventämisestä ja/tai poissulkemisesta 27 artiklan mukaisesti, sekä mahdollisten erityisten maariskin lieventämis- tai poissulkemistekijöiden kelpoisuus ja soveltuvuus. Sihteeristö toimittaa kertomukset kaikista ilmoituksista tarkastelun helpottamiseksi. LIITE I: ALAKOHTAINEN LAIVALUOTTOSOPIMUS I LUKU: ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN LAAJUUS 1. OSALLISTUJAT Alakohtaiseen sopimukseen osallistuvat Australia, Euroopan yhteisö (johon kuuluvat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta), Japani, Korea, Norja, Puola ja Slovakia. 2. SOVELTAMISALA Tässä alakohtaisessa sopimuksessa, jolla täydennetään järjestelyä, esitetään erityiset suuntaviivat julkisesti tuetuista vientiluotoista, jotka koskevat seuraavien alojen vientisopimuksia: a) Kaikki uudet vähintään 100 bruttotonnin merialukset, joita käytetään tavaroiden tai matkustajien kuljettamiseen tai erityistehtäviin (esimerkiksi kalastusalukset, kalanjalostusalukset, jäänmurtajat ja ruoppaajat, joiden käyttövoima ja ohjauslaitteet ovat sellaiset, että alukset kaikilta osin soveltuvat pysyvästi autonomiseen navigointiin avomerellä), vähintään 365 kilowatin hinaajat sekä viimeistelyvaiheessa olevat, eivät vielä valmiit mutta vesillä olevat ja vapaasti kelluvat alusten rungot. Alakohtaista sopimusta ei sovelleta sotilasaluksiin. Myöskään uivat telakat ja liikkuvat avomeriyksiköt eivät kuulu alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan, mutta jos niitä koskeviin vientiluottoihin liittyy ongelmia, alakohtaisen sopimuksen osapuolet (jäljempänä "sopimuspuolet") voivat jonkin sopimuspuolen perusteltua pyyntöä tarkasteltuaan päättää, että niihin sovelletaan sopimusta. b) Laivojen muuntamiset. Laivojen muuntamisella tarkoitetaan kaikkia yli 1000 bruttotonnin merialuksiin tehtäviä muunnoksia, jos niihin liittyy rahtikaavioon, runkoon tai käyttövoimajärjestelmään tehtäviä merkittäviä muutoksia. c) 1) Vaikka ilmatyynyalusten kaltaiset alukset eivät kuulu alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan, sopimuspuolet voivat myöntää vientiluottoja ilmatyynyaluksille alakohtaisen sopimuksen ehtoja vastaavilla ehdoilla. Sopimuspuolet ovat sitoutuneet käyttämään tätä mahdollisuutta kohtuullisesti. Ne eivät myönnä tällaisia luottoehtoja ilmatyynyaluksille tapauksissa, joissa on todettu, että tarjolla ei ole kilpailevia palveluja, joihin sovellettaisiin alakohtaisen sopimuksen ehtoja. 2) Alakohtaisessa sopimuksessa "ilmatyynyalus" määritellään seuraavasti: Vähintään 100 tonnin maa- ja vesikulkuneuvo, jota kannattaa maan tai veden pinnan yläpuolella kulkuneuvosta puhallettavasta ilmasta muodostuva, aluksen reunoilla olevan joustavan liepeen sisään jäävä paineilmatyyny. Alusta kuljetetaan eteenpäin ja sitä ohjataan potkureilla taikka puhaltimista tai vastaavista laitteista johdetulla ilmalla. 3) Yleisesti katsotaan, että tämän alakohtaisen sopimuksen ehtojen mukaisesti myönnetyt vientiluotot olisi rajoitettava niihin ilmatyynyaluksiin, joita käytetään merireiteillä ja muilla kuin maareiteillä, lukuun ottamatta yhteyksiä terminaalipalveluihin, jotka ovat enintään yhden kilometrin etäisyydellä vedestä. II LUKU: VIENTILUOTTOJA JA SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA Enimmäistakaisinmaksuaika on maan luokittelusta riippumatta 12 vuotta toimituksesta. 4. KÄTEISMAKSUT Sopimuspuolten on vaadittava, että vähintään 20 prosenttia sovitusta hinnasta peritään käteismaksuna ennen toimitusta. 5. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU Vientiluoton pääomaa lyhennetään säännöllisinä tasaerinä yleensä joka kuudes ja enintään joka 12 kuukausi. 6. VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT Vähimmäistakuumaksujen viitearvoihin liittyviä järjestelyn määräyksiä ei sovelleta ennen kuin tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet ovat tarkastelleet kyseisiä määräyksiä. 7. TUKI Sopimuspuolten, jotka haluavat myöntää tukea, on järjestelyn määräysten lisäksi vahvistettava, että alus ei ole avoimessa rekisterissä takaisinmaksukauden aikana ja että asianmukaiset vakuutukset ovat voimassa. Lisäksi on varmistettava, että todellinen omistaja asuu vakinaisesti tuensaajavaltiossa ja että tuensaajayritys ei ole ulkomaalaisen yhtiön ei-toimiva tytäryhtiö. Tuensaajan on annettava sitoumus, jonka mukaan se ei myy laivaa ilman viranomaisten hyväksyntää. III LUKU: MENETTELYT 8. ILMOITUKSET Avoimuuden varmistamiseksi kunkin sopimuspuolen on järjestelyn ja Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD), Bernin unionin ja OECD:n luotonantajien ilmoituksia koskevan CRS-järjestelmän (Creditor Reporting System) määräysten lisäksi toimitettava vuosittain tietoja julkisia tukia koskevasta järjestelmästään sekä menetelmistään tämän alakohtaisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, voimassa olevat järjestelmät mukaan luettuina. 9. UUDELLEENTARKASTELU a) Alakohtaista sopimusta tarkastellaan uudelleen vuosittain tai jonkin sopimuspuolen pyynnöstä laivanrakennusta käsittelevän OECD:n työryhmän toiminnan yhteydessä, ja järjestelyn sopimuspuolille laaditaan tästä kertomus. b) Jotta voitaisiin parantaa johdonmukaisuutta järjestelyn ja tämän alakohtaisen sopimuksen välillä ja ottaa huomioon laivanrakennusteollisuuden erityispiirteet, tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet ja järjestelyn osallistujat ovat yhteydessä toisiinsa ja koordinoivat toimintaansa tarpeen mukaan. c) Mikäli järjestelyn osallistujat päättävät muuttaa järjestelyä, tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet tarkastelevat kyseistä päätöstä ja sen merkitystä tälle alakohtaiselle sopimukselle. Tarkasteluvaiheen aikana järjestelyyn tehtyjä muutoksia ei sovelleta tähän alakohtaiseen sopimukseen. Jos sopimuspuolet voivat hyväksyä järjestelyyn tehtävät muutokset, ne ilmoittavat tästä kirjallisesti järjestelyn osallistujille. Jos sopimuspuolet eivät voi hyväksyä järjestelyyn tehtyjen muutosten soveltamista laivanrakennustoimintaan, niiden on ilmoitettava järjestelyn osallistujille vastustuksestaan ja neuvoteltava näiden kanssa asian ratkaisemiseksi. Mikäli ryhmien välillä ei saavuteta yhteisymmärrystä, noudatetaan sopimuspuolten kantaa muutosten soveltamisesta laivanrakennukseen. d) Kun OECD:n sopimus tavanomaisten kilpailuedellytysten noudattamisesta kauppalaivojen rakennus- ja korjausteollisuudessa tulee voimaan, tätä alakohtaista sopimusta eivät enää sovella ne sopimuspuolet, joiden on lainsäädännön perusteella sovellettava OECD:n laivavientiluottoja koskevaa sopimusta vuodelta 1994 (C/WP6(94)6). Näiden sopimuspuolten on pyrittävä tarkastamaan vuoden 1994 sopimusta välittömästi, jotta se voidaan yhdenmukaistaa tämän alakohtaisen sopimuksen kanssa. LISÄYS: TULEVAA TYÖTÄ KOSKEVAT SITOUMUKSET Järjestelyä koskevan tulevan työn lisäksi tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet sopivat, että ne: a) laativat havainnollistavan luettelon aluksista, joita yleisesti pidetään kaupallisesti kannattamattomina, ottaen huomioon järjestelyssä esitetyt sidottua apua koskevat periaatteet; b) tarkastelevat vähimmäistakuumaksujen viitearvoihin liittyviä järjestelyn sääntöjä niiden sisällyttämiseksi tähän alakohtaiseen sopimukseen; c) keskustelevat asiaa koskevien kansainvälisten neuvottelujen kehittyessä siitä, olisiko mukaan otettava muita sääntöjä, jotka koskevat vähimmäiskorkoja, mukaan luettuina erityiset markkinaviitekorot ja vaihtuvat korot; d) keskustelevat vuosierien soveltuvuudesta pääoman takaisinmaksuun. LIITE II: YDINVOIMALAITOKSIA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS I LUKU: ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN LAAJUUS 1. SOVELTAMISALA a) Tässä järjestelyä täydentävässä alakohtaisessa sopimuksessa - määritetään erityiset suuntaviivat, joita sovelletaan sellaisiin julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka liittyvät kokonaisten ydinvoimalaitosten tai niiden osien vientiä koskeviin sopimuksiin, mukaan luettuina kaikki osat, laitteet, materiaalit ja palvelut sekä tällaisten ydinvoimalaitosten rakentamiseen tai käyttöönottoon suoraan tarvittavan henkilöstön kouluttaminen. Siinä määritetään myös ydinpolttoaineelle annettavaan tukeen sovellettavat ehdot. - ei ole sellaisiin tavaroihin ja palveluihin sovellettavia määräyksiä, joista ostaja on yleensä vastuussa ja joihin liittyy erityisesti maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin, kytkentäkenttiin ja vesihuoltoon liittyviä kustannuksia sekä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista, rakennusluvista ja polttoaineen latausluvista) paitsi - tapauksissa, joissa kytkentäkentän ostaja on sama kuin voimalaitoksen ostaja ja sopimus tehdään kyseisen voimalaitoksen alkuperäisestä kytkentäkentästä, alkuperäisen kytkentäkentän enimmäistakaisinmaksuaika ja vähimmäiskorkokanta ovat samat kuin ydinvoimalaitoksen kohdalla (eli 15 vuotta ja erityismarkkinaviitekorko); - ei sovelleta ala-asemiin, muuntajiin eikä voimalinjoihin. b) Tätä alakohtaista sopimusta sovelletaan myös nykyisten ydinvoimalaitosten nykyaikaistamiseen tapauksissa, joissa nykyaikaistamistyön kokonaisarvo on vähintään 80 miljoonaa erityisnosto-oikeutta (luokka X) ja voimalaitoksen käyttöiän odotetaan pitenevän vähintään 15 vuodella. Jos jompikumpi näistä ehdoista ei täyty, järjestelyä ei sovelleta. c) Järjestelyn ehtoja sovelletaan alakohtaisen sopimuksen ehtojen sijasta ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamista koskevaan julkiseen tukeen. Käytöstä poistamisella tarkoitetaan ydinvoimalaitoksen sulkemista tai purkamista. Takaisinmaksuaikoja voidaan lyhentää tai pidentää järjestelyn 54--59 artiklassa määritettyjen yhteinen kanta -menettelyjen avulla. 2. UUDELLEENTARKASTELU Sopimuspuolten on tarkasteltava alakohtaisen sopimuksen määräyksiä säännöllisesti. II LUKU: VIENTILUOTTOJA JA SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA Enimmäistakaisinmaksuaika on maan luokituksesta riippumatta 15 vuotta. 4. VÄHIMMÄISKOROT a) Sopimuspuoli, joka myöntää julkista rahoitustukea suorana rahoituksena, jälleenrahoituksena tai korkotukena, soveltaa vähimmäiskorkoa; sopimuspuoli soveltaa asianmukaisia erityismarkkinaviitekorkoja (SCIRR). Jos kiinteään erityismarkkinaviitekorkoon liittyvä sitoumus rajoitetaan alustavasti viidentoista vuoden enimmäisaikaan sopimuksen tekemisestä, myös julkinen tuki jäljellä olevalta laina-ajalta rajoitetaan takauksiin ja korkotukeen lainan uudistamisen ajankohtana voimassa olevalla erityismarkkinaviitekorolla. b) Kun julkista rahoitustukea myönnetään ydinvoimalaitokseen osatoimituksina toimitettaville laitteille, joiden käyttöönotosta hankkija ei vastaa, vähimmäiskorko on tämän alakohtaisen sopimuksen 5 artiklassa tarkoitettu erityismarkkinaviitekorko. Vaihtoehtoisesti sopimuspuoli voi tarjota asianomaista markkinaviitekorkoa järjestelyn 19 artiklan mukaisesti, jos sopimuksen tekemispäivän ja lainan viimeisen takaisinmaksuerän välinen aika on enintään 10 vuotta. 5. ERITYISMARKKINAVIITEKORKOJEN MÄÄRITTÄMINEN Erityismarkkinaviitekorko vastaa kyseisen valuutan markkinaviitekorkoa, johon lisätään 75 peruspisteen suuruinen kiinteä marginaali, lukuun ottamatta Japanin jeniä, jonka marginaali on 40 peruspistettä. Jos valuutalla on useampi kuin yksi markkinaviitekorko järjestelyn 19 artiklan a kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, erityismarkkinaviitekoron määrittämisessä käytetään pitkäaikaisinta markkinaviitekorkoa. 6. PAIKALLISKUSTANNUKSET JA KORON PÄÄOMITTAMINEN Järjestelyn 9 artiklan d alakohdan määräyksiä ei sovelleta, jos julkista rahoitustukea annetaan erityismarkkinaviitekorkojen perusteella. Muilla kuin erityismarkkinaviitekoroilla myönnetty julkinen rahoitustuki sekä paikalliskustannuksiin että kertyvän koron pääomittamiseen ennen luoton alkamisajankohtaa saa yhteensä kattaa enintään 15 prosenttia vientiarvosta. 7. YDINPOLTTOAINETTA KOSKEVA JULKINEN TUKI a) Ensimmäisen polttoainelatauksen takaisinmaksuaika saa olla enintään neljä vuotta toimituspäivästä. Sopimuspuolen, joka tukee julkisesti ensimmäistä polttoainelatausta, on sovellettava vähimmäiskorkoja ja asianomaista markkinaviitekorkoa. Ensimmäinen polttoainelataus koostuu enintään alun perin asennettavasta ytimestä sekä kahdesta seuraavasta uudelleenlatauksesta, jotka saavat yhdessä muodostaa enintään kaksi kolmasosaa ytimestä. b) Myöhempien ydinpolttoainelatausten takaisinmaksuaika saa olla enintään kuusi kuukautta. Jos poikkeustapauksissa on aiheellista soveltaa pidempää, enintään kuitenkin kahden vuoden mittaista takaisinmaksuaikaa, sovelletaan järjestelyn 43 artiklan mukaisia menettelyjä. Sopimuspuolen, joka myöntää julkista rahoitustukea myöhempään ydinpolttoainelataukseen, on sovellettava asianomaista markkinaviitekorkoa. c) Erillisiä uraanin rikastamispalveluja koskevaan julkiseen tukeen ei voida soveltaa suotuisampia rahoitusehtoja kuin ydinpolttoaineeseen. d) Polttoaineen jälleenkäsittelystä ja jätehuollosta aiheutuvat kulut (mukaan luettuna jätteiden hävittäminen) maksetaan käteisellä. e) Sopimuspuolet eivät saa tarjota ydinpolttoainetta tai palveluja ilmaiseksi. 8. TUKI Sopimuspuolet eivät myönnä avustustukea muutoin kuin sitomattoman avun muodossa. III LUKU: MENETTELYT 9. ENNAKKONEUVOTTELUT Sopimuspuolet tunnustavat hyödyt, joita on saatavissa, jos ydinvoimalaitoksiin sovellettavista ehdoista päästään yksimielisyyteen, ja ne sopivat neuvottelujen järjestämisestä aina ennen julkisen tuen myöntämistä. 10. ENNAKKOILMOITUS a) Ennakkoneuvottelut käynnistävä sopimuspuoli ilmoittaa kaikille muille sopimuspuolille vähintään 10 työpäivää ennen lopullisen päätöksen tekemistä ehdoista, joita se aikoo tukea, ja kertoo ilmoituksessa muun muassa seuraavat yksityiskohdat: - ennakkomaksu; - takaisinmaksuaika (mukaan luettuna luoton alkamisajankohta, pääoman takaisinmaksua koskevien erien tiheys ja se, ovatko nämä erät tasasuuria); - valuutta ja sopimuksen luokitus liitteessä IV olevan 7 kohdan mukaisesti; - korko; - paikalliskustannusten tukeminen, mukaan luettuina paikalliskustannusten kokonaismäärä ilmaistuna prosenttiosuutena viennin sopimusarvosta, maksuehdot, annettavan tuen luonne; - rahoitettava hankkeen osuus ja tarvittaessa erillinen ilmoitus ensimmäisestä polttoainelatauksesta; sekä - muut tarvittavat tiedot, mukaan luettuina viitteet vastaaviin tapauksiin. b) Sopimuspuoli ei saa tehdä a kohdan mukaisten kymmenen työpäivän aikana lopullista päätöstä tukemistaan ehdoista, vaan sen on vaihdettava viiden vuorokauden kuluessa tietoja kaikkien muiden osallistujien kanssa kyseiseen toimeen sopivista luottoehdoista, jotta saavutettaisiin näitä ehtoja koskeva yhteinen kanta. c) Jos tällä tavalla ei saavuteta yhteistä kantaa kymmenen päivän kuluessa alkuperäisen ilmoituksen saamisesta, kunkin neuvottelevan sopimuspuolen lopullista päätöstä lykätään vielä kymmenellä työpäivällä, joiden aikana yhteinen kanta pyritään saavuttamaan suullisten neuvottelujen avulla. LIITE III: SIVIILI-ILMA-ALUKSIA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS 1 OSA UUDET SUURET ILMA-ALUKSET JA NÄIDEN KONEIDEN MOOTTORIT I LUKU: SOVELTAMISALA 1. MUOTO JA SOVELTAMISALA a) Tämän järjestelyä täydentävän alakohtaisen sopimuksen 1 osassa määritetään erityiset suuntaviivat, joita sovelletaan lisäyksessä I lueteltujen uusien suurten siviili-ilma-alusten myyntiin ja leasing-vuokraukseen sekä näihin koneisiin asennettaviin moottoreihin liittyviin julkisesti tuettuihin vientiluottoihin. Uusi ilma-alus on valmistajan omistama ilma-alus eli ilma-alus, jota ei ole toimitettu eikä aikaisemmin käytetty sellaiseen maksavien matkustajien ja/tai rahdin kuljetukseen, johon se on tarkoitettu. Tämä ei sulje pois sopimuspuolen tukea uusia ilma-aluksia koskeville ehdoille toimissa, joissa sopimuspuolen ennakkotiedon mukaan on toteutettu väliaikaisia rahoitusjärjestelyjä, koska julkinen tuki on viivästynyt. Tällaisissa tapauksissa takaisinmaksuehdot, joihin kuuluvat myös luoton alkamisajankohta ja viimeisen takaisinmaksuerän ajankohta, ovat samat kuin ne olisivat olleet, jos ilma-aluksen myynti tai leasing-vuokraus olisi saanut julkista tukea siitä päivästä alkaen, jolloin ilma-alus alun perin toimitettiin. b) Lisäksi I luvun ehtoja sovelletaan moottoreihin ja varaosiin, jos ne ovat osa alkuperäistä ilma-alustilausta ja jollei tämän alakohtaisen sopimuksen 3 osan 29 artiklan määräyksistä muuta johdu. Sopimusta ei sovelleta lentosimulaattoreihin, joihin sovelletaan järjestelyn ehtoja. 2. TAVOITE Alakohtaisen sopimuksen tämän osan tavoite on saavuttaa tasapainotila, jonka avulla voidaan kaikilla markkinoilla: - tasapainottaa osallistujien kilpailevat rahoitusehdot; - tasapainottaa osallistujien rahoituksen vaikutusta ilma-aluksen valintaan; ja - estää kilpailun vääristyminen. II LUKU: VIENTILUOTTOJA JA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 3. ENNAKKOMAKSU a) Sopimuspuolten on perittävä ennakkoon vähintään 15 prosenttia ilma-aluksen kokonaishinnasta, johon sisältyy koneen rungon ja asennettujen moottorien sekä alakohtaisen sopimuksen 3 osan 29 artiklassa tarkoitettujen varamoottorien ja varaosien hinta. b) Sopimuspuolet eivät myönnä julkista tukea näihin ennakkomaksuihin, lukuun ottamatta ennen luottoajan alkua ilmenevien tavanomaisten riskien vastaisia vakuutuksia ja takuita eli pelkkää takuuturvaa. 4. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA Enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta. 5. SOVELTUVAT VALUUTAT Julkisen rahoitustukeen oikeutettuja valuuttoja ovat Yhdysvaltain dollari, euro ja Yhdistyneen kuningaskunnan punta. 6. VÄHIMMÄISKOROT a) Sopimuspuolten myöntämän julkisen rahoitustuen suuruus saa olla enintään 85 prosenttia tämän alakohtaisen sopimuksen 3 artiklan a kohdassa tarkoitetusta ilma-aluksen kokonaishinnasta, ja sopimuspuolten on sovellettava vähimmäiskorkoja enintään 62,5 prosentin osuuteen ilma-aluksen kokonaishinnasta seuraavasti: - enintään 10 vuoden takaisinmaksuajat - TB10 + 120 peruspistettä, - pidemmät kuin 10 vuoden ja enintään 12 vuoden takaisinmaksuajat - TB10 + 175 peruspistettä, - TB10:llä tarkoitetaan kyseisen valuutan (euroa lukuun ottamatta) määräisten valtion 10 vuoden joukkovelkakirjojen tuottoa kiinteällä laina-ajalla, laskettuna kahden edeltävän viikon keskiarvona. Euron osalta TB10 tarkoittaa euron tuottokäyrän, jonka Eurostat on laskenut euron markkinaviitekoron määrittämiseksi, tuottoa 10 vuoden laina-ajalla laskettuna kahden edeltävän viikon keskiarvona. Kaikkien valuuttojen osalta sovelletaan edellä määritettyä marginaalia. b) Ilma-aluksen kokonaishinnasta saa edellä a kohdassa määritetyillä kiinteillä vähimmäiskoroilla rahoittaa enintään 62,5 prosenttia, jos lainaa maksetaan koko rahoituksen keston ajan, tai 42,5 prosenttia, jos lainan takaisinmaksu on jaettu laina-ajan jälkipuoliskolle. Osapuolet voivat käyttää kumpaa tahansa näistä takaisinmaksutavoista niihin liittyvien ylärajojen mukaisesti. Tällaista rahoitusta tarjoavan sopimuspuolen on ilmoitettava muille sopimuspuolille rahamäärä, korko, koron laskemispäivä ja sen voimassaoloaika sekä takaisinmaksusuunnitelma. Sopimuspuolet tarkastelevat näitä kahta ylärajaa kaikkien tämän alakohtaisen sopimuksen 17 artiklan mukaisten tarkastelujen yhteydessä tutkiakseen, onko jompikumpi niistä toista edullisempi ja mukauttaakseen edullisempaa ylärajaa tasapainon parantamiseksi. c) Sovellettaessa edellä a kohdassa määritettyä 85 prosentin ylärajaa: 1) Sopimuspuolet voivat lisäksi myöntää julkista rahoitustukea tavalla, joka on verrattavissa PEFCO:n (Private Export Funding Corporation) rahoitukseen. Kahden viikon välein julkaistava tieto PEFCO:n varainhankinnan kustannuksista ja sen välittömästi tai tiettyinä päivinä maksettavaan kiinteäkorkoiseen rahoitukseen soveltamista lainakoroista sopimustarjousten ja urakkatarjousten yhteydessä, lukuun ottamatta julkisia takuumaksuja, toimitetaan muille sopimuspuolille säännöllisesti. Tällaista rahoitusta tarjoavan sopimuspuolen on ilmoitettava muille sopimuspuolille rahamäärä, korko, koron laskemispäivä ja sen voimassaoloaika sekä takaisinmaksusuunnitelma. Sopimuspuolen, joka sopeuttaa ehtonsa tällaiseen toisen sopimuspuolen tarjoamaan rahoitukseen, on sopeutettava ehtonsa kaikilta osin, lukuun ottamatta tämän alakohtaisen sopimuksen 8 artiklassa määrättyä sitoumustarjousten kelpoisuusaikaa. 2) Kaikki sopimuspuolet soveltavat ilmoitettuja korkoja, ellei 24 kuukauden korko ole 225 peruspistettä enemmän kuin TB10. Jos 24 kuukauden korko ylittää 225 peruspistettä, osallistujat voivat soveltaa 225 peruspisteen korkoa ja muita vastaavia korkoja 24 kuukauden maksuihin ja neuvottelevat välittömästi pysyvän ratkaisun löytymiseksi. d) Vähimmäiskorkoihin on sisällytetty luottoja koskevat takuumaksut ja takuupalkkiot. Niihin ei kuitenkaan sisälly sitoumus- tai hallintokuluja. 7. KORKOJEN TARKISTAMINEN Tämän alakohtaisen sopimuksen 6 artiklassa määritettyjä vähimmäiskorkoja tarkastellaan kahden viikon välein. Jos tietyn valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjojen keskimääräinen tuotto kiinteällä laina-ajalla on muuttunut vähintään 10 peruspistettä jonkin kahden viikon mittaisen kauden päättyessä, vähimmäiskorkoja tarkistetaan edellä mainitun peruspiste-eron mukaisesti ja uudelleen laskettu korko pyöristetään lähimpään viiteen peruspisteeseen. 8. VIENTILUOTTOJEN/KORKOTARJOUSTEN VOIMASSAOLOAIKA Tämän alakohtaisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti määritetyt vähimmäiskorkotarjoukset ovat voimassa enintään kolme kuukautta. 9. KORKOJA KOSKEVIEN TARJOUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA KORKOJEN VALINTA a) Sopimuspuolet voivat myöntää julkista rahoitustukea tämän alakohtaisen sopimuksen 6 ja 7 artiklan mukaisesti korolla, joka on voimassa asianomaiseen ilma-alukseen liittyvää korkotasoa koskevan tarjouksen tekemispäivänä, jos tarjous hyväksytään tämän alakohtaisen sopimuksen 8 artiklassa tarkoitetun voimassaoloajan kuluessa. Jos korkotarjousta ei hyväksytä, uusia tarjouksia voidaan tehdä enintään asianomaisen ilma-aluksen toimittamispäivään saakka, mutta ei enää tämän jälkeen. b) Korkotarjous voidaan hyväksyä ja korko valita milloin tahansa sopimuksen allekirjoittamisen ja kyseisen ilma-aluksen toimittamisajankohdan välillä. Luotonsaajan valitsemaa korkoa ei voida peruuttaa. 10. TAKUUNA TAI VAKUUTUKSENA ANNETTAVA TUKI Sopimuspuolet voivat myöntää julkista tukea takuun tai vakuutuksen muodossa eli pelkkänä takuuturvana tämän alakohtaisen sopimuksen 6 artiklan a kohdassa olevan 85 prosentin ylärajan mukaisesti. Kaikkien kyseistä tukea myöntävien sopimuspuolten on ilmoitettava muille sopimuspuolille rahamäärä, takaisinmaksuaika, valuutta ja takaisinmaksusuunnitelma sekä korot. 11. KILPAILUN VIITEKOHTA Kun on kyse julkisesti tuetusta kilpailusta, tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä I olevassa suurten siviili-ilma-alusten luettelossa tarkoitetut ilma-alukset, jotka kilpailevat muiden ilma-alusten kanssa, voivat hyötyä samoista vientiluottoehdoista. 12. VAKUUS TAKAISINMAKSUUN LIITTYVÄN RISKIN VARALTA Sopimuspuolet voivat päättää sopivaksi katsomastaan vakuudesta takaisinmaksuun liittyvän riskin varalta neuvottelematta muiden sopimuspuolten kanssa. Ne sopivat kuitenkin toimittavansa yksityiskohtaista tietoa tällaisista vakuuksista, jos muut sopimuspuolet niitä pyytävät tai jos sitä pidetään tarkoituksenmukaisena. 13. MALLIEN MUUTOKSET Sopimuspuolet sopivat, että kun yhtä ilma-alustyyppiä koskeva kiinteäkorkoinen tarjous on tehty tai lainasopimus toteutettu, siinä olevia ehtoja ei voida siirtää koskemaan muita erimallisia ilma-aluksia. 14. RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSET Sopimuspuolet voivat tämän alakohtaisen sopimuksen 1 osassa mainittujen muiden ehtojen mukaisesti myöntää tukea rahoitusleasingille samalla tavoin kuin kauppasopimuksen yhteydessä. 15. TUKI Sopimuspuolet eivät myönnä avustustukea muutoin kuin sitomattoman avun muodossa. Sopimuspuolet suhtautuvat kuitenkin myönteisesti kaikkiin pyyntöihin, jotka koskevat humanitaarisiin tarkoituksiin myönnettävää sidottua apua koskevaa yhteistä kantaa. III LUKU: MENETTELYT 16. ENNAKKOILMOITUKSET, EHTOJEN SOPEUTTAMINEN JA TIEDONVAIHTO Järjestelyn mukaisia ennakkoilmoituksia, ehtojen sopeuttamista ja tiedonvaihtoa koskevia menettelyjä sovelletaan tämän alakohtaisen sopimuksen tähän osaan. Lisäksi sopimuspuolet voivat pyytää neuvotteluja, jos niillä on syytä epäillä toisten sopimuspuolten tarjoavan julkisesti tuettuja luottoja, joiden ehdot ovat alakohtaisen sopimuksen vastaisia. Neuvottelut järjestetään kymmenen päivän kuluessa, mutta muilta osin siinä noudatetaan järjestelyn 53 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä. 17. UUDELLEENTARKASTELU Sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen menettelyjä ja määräyksiä säännöllisesti, jotta ne saataisiin vastaamaan paremmin markkinaolosuhteita. Jos markkinaolosuhteet tai tavanomaiset rahoituskäytännöt muuttuvat merkittävästi, sopimuksen tarkistamista voidaan pyytää milloin tahansa. 2 OSA: UUDET ILMA-ALUKSET, LUKUUN OTTAMATTA SUURIA ILMA-ALUKSIA IV LUKU: SOVELTAMISALA 18. MUOTO JA SOVELTAMISALA Tämän järjestelyä täydentävän alakohtaisen sopimuksen 2 osassa määritetään erityiset suuntaviivat, joita sovelletaan sellaisten uusien ilma-alusten myyntiä tai leasing-vuokraamista koskeviin julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, joita tämän alakohtaisen sopimuksen 1 osa ei koske. Sitä ei sovelleta ilmatyynyaluksiin eikä lentosimulaattoreihin, joihin sovelletaan järjestelyn ehtoja. 19. OSALLISTUJIEN SITOUTUMINEN Tämän luvun määräykset edustavat edullisimpia mahdollisia ehtoja, joita sopimuspuolet voivat tarjota julkisen tuen yhteydessä. Sopimuspuolten on kuitenkin noudatettava edelleen tavanomaisia markkinaehtoja eri ilma-alustyyppien yhteydessä ja tehtävä kaikki voitavansa näiden ehtojen säilyttämiseksi. 20. ILMA-ALUSLUOKAT Sopimuspuolet ovat sopineet seuraavista ilma-alusluokista: - Luokka A: turbiinikäyttöiset ilma-alukset, mukaan luettuina helikopterit, (esimerkiksi turbo jet, turbo-prop, ja turbo-fan-ilma-alukset), joissa on yleensä 30--70 istumapaikkaa. - Luokka B: muut turbiinikäyttöiset ilma-alukset, mukaan luettuina helikopterit. - Luokka C: muut ilma-alukset, mukaan luettuina helikopterit. Lisäyksessä 1 on A- ja B-luokkiin kuuluvien ilma-alusten viitteellinen luettelo. V LUKU: VIENTILUOTTOJA JA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 21. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA Enimmäistakaisinmaksuaika vaihtelee tämän alakohtaisen sopimuksen 20 artiklassa olevien perusteiden mukaisesti määritetyistä ilma-alusluokista riippuen. a) Luokkaan A kuuluvien ilma-alusten osalta enimmäistakaisinmaksuaika on kymmenen vuotta. b) Luokkaan B kuuluvien ilma-alusten osalta enimmäistakaisinmaksuaika on seitsemän vuotta. c) Luokkaan C kuuluvien ilma-alusten osalta enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta. 22. VÄHIMMÄISKOROT Julkista rahoitustukea myöntävien sopimuspuolien on sovellettava vähimmäiskorkoja sekä järjestelyn 19 artiklassa määritettyä asianomaista markkinaviitekorkoa. 23. TAKUUMAKSUT JA PALKKIOT Sopimuspuolet eivät saa osittain tai kokonaan luopua takuumaksuista tai -palkkioista. 24. TUKI Sopimuspuolet eivät myönnä avustustukea muutoin kuin sitomattoman avun muodossa. Sopimuspuolet suhtautuvat kuitenkin myönteisesti kaikkiin pyyntöihin, jotka koskevat humanitaarisiin tarkoituksiin myönnettävää sidottua apua koskevaa yhteistä kantaa. VI LUKU: MENETTELYT 25. ENNAKKOILMOITUKSET, EHTOJEN SOPEUTTAMINEN JA TIEDONVAIHTO Kun kyse on julkisesti tuetusta kauppa- tai leasing-vuokrasopimukseen liittyvästä kilpailusta, ilma-alukset, jotka kilpailevat toiseen luokkaan tai alakohtaisen sopimuksen muiden osien soveltamisalaan kuuluvien ilma-alusten kanssa, voivat hyötyä kyseisen sopimuksen yhteydessä samoista ehdoista kun kyseiset toiset ilma-alukset. Järjestelyn mukaisia ennakkoilmoituksia, ehtojen sopeuttamista ja tiedonvaihtoa koskevia menettelyjä sovelletaan tähän alakohtaisen sopimuksen osaan. Lisäksi sopimuspuolet voivat pyytää neuvotteluja, jos niillä on syytä epäillä toisen sopimuspuolen tarjoavan julkisesti tuettuja luottoja alakohtaisen sopimuksen vastaisilla ehdoilla. Neuvottelut järjestetään kymmenen päivän kuluessa, mutta muilta osin siinä noudatetaan järjestelyn 53 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä. 26. UUDELLEENTARKASTELU Sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen menettelyjä ja määräyksiä säännöllisesti, jotta ne saataisiin vastaamaan paremmin markkinaolosuhteita. Jos markkinaolosuhteet tai tavanomaiset rahoituskäytännöt muuttuvat merkittävästi, sopimuksen tarkistamista voidaan pyytää milloin tahansa. 3 OSA: KÄYTETYT ILMA-ALUKSET, VARAMOOTTORIT, VARAOSAT, KUNNOSSAPITO- JA HUOLTOSOPIMUKSET VII LUKU: SOVELTAMISALA 27. MUOTO JA SOVELTAMISALA Järjestelyä täydentävän alakohtaisen sopimuksen 3 osassa määritetään erityiset suuntaviivat, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin jotka koskevat käytettyjen ilma-alusten sekä varamoottorien ja varaosien myyntiä ja leasing-vuokraamista ja kunnossapito- ja huoltosopimuksia niin uusien kuin käytettyjen ilma-alusten yhteydessä. Sitä ei sovelleta ilmatyynyaluksiin eikä lentosimulaattoreihin, joihin sovelletaan järjestelyn ehtoja. Tämän alakohtaisen sopimuksen 1 ja 2 osan asianomaisia määräyksiä sovelletaan lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia. 28. KÄYTETYT ILMA-ALUKSET Sopimuspuolet eivät myönnä julkista tukea tässä alakohtaisessa sopimuksessa uusien ilma-alusten osalta määritettyjä ehtoja suotuisammilla luottoehdoilla. Seuraavia sääntöjä sovelletaan erityisesti käytettyihin ilma-aluksiin. a) >TAULUKON PAIKKA> Näitä ehtoja tarkistetaan, jos uusia ilma-aluksia koskevat enimmäistakaisinmaksuajat muuttuvat. b) Julkista rahoitustukea myöntävien sopimuspuolten on sovellettava vähimmäiskorkoja sekä järjestelyn 19 artiklassa määritettyä asianomaista markkinaviitekorkoa. 29. VARAMOOTTORIT JA VARAOSAT a) Silloin, kun nämä varusteet sisältyvät alkuperäiseen ilma-alustilaukseen, niitä voidaan rahoittaa samoin ehdoin kuin ilma-aluksia. Sopimuspuolten on tällöin kuitenkin otettava huomioon myös kunkin ilma-alustyypin laivueen koko, mukaan luettuina hankittavat ilma-alukset, sitovasti tilatut ilma-alukset ja omistuksessa olevat ilma-alukset, seuraavasti: - laivueen viiden ensimmäisen samaa tyyppiä olevan ilma-aluksen osalta 15 prosenttia ilma-aluksen hinnasta eli koneen rungon ja asennettujen moottorien hinnasta; ja - laivueen kuudennen ja sitä seuraavien kyseistä tyyppiä olevien ilma-alusten osalta 10 prosenttia ilma-aluksen hinnasta eli koneen rungon ja asennettujen moottorien hinnasta. b) Jos näitä varusteita ei tilata yhdessä ilma-aluksen kanssa, enimmäistakaisinmaksuaika on uusien varamoottorien osalta viisi vuotta ja muiden varaosien osalta kaksi vuotta. c) Sen estämättä, mitä edellä olevassa b kohdassa määrätään, sopimuspuolet voivat suurten ilma-alusten uusien varamoottoreiden osalta ylittää viiden vuoden enimmäistakaisinmaksuajan enintään kolmella vuodella - jos kaupan sopimusarvo on enemmän kuin 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria; - tai jos siihen liittyy vähintään neljä uutta varamoottoria. Sopimusarvoa tarkastellaan kahden vuoden välein, jolloin sitä mukautetaan vastaavaan hintojen nousuun. d) Sopimuspuolet varaavat itselleen oikeuden muuttaa käytäntöjään ja sopeuttaa niitä vastaamaan kilpailevien sopimuspuolten käytäntöjä siltä osin kuin on kyse varamoottoreita ja varaosia koskevan pääoman lyhentämisen ensimmäisen maksusuorituksen ajankohdasta. 30. KUNNOSSAPITO- JA HUOLTOSOPIMUKSET Sopimuspuolet voivat tarjota kunnossapito- ja huoltosopimusten yhteydessä julkista rahoitustukea, jonka takaisinmaksuaika on enintään kaksi vuotta. VIII LUKU: MENETTELYT 31. ENNAKKOILMOITUKSET, EHTOJEN SOPEUTTAMINEN JA TIEDONVAIHTO Järjestelyn mukaisia ennakkoilmoituksia, ehtojen sopeuttamista ja tiedonvaihtoa koskevia menettelyjä sovelletaan tähän alakohtaisen sopimuksen osaan. Lisäksi sopimuspuolet voivat pyytää neuvotteluja, jos niillä on syytä epäillä toisen osallistujan tarjoavan julkisesti tuettuja luottoja alakohtaisen sopimuksen vastaisilla ehdoilla. Neuvottelut järjestetään kymmenen päivän kuluessa, mutta muilta osin siinä noudatetaan järjestelyn 53 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä. 32. UUDELLEENTARKASTELU Sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen menettelyjä ja määräyksiä säännöllisesti, jotta ne saataisiin vastaamaan paremmin markkinaolosuhteita. Jos markkinaolosuhteet tai tavanomaiset rahoituskäytännöt muuttuvat merkittävästi, sopimuksen tarkistamista voidaan pyytää milloin tahansa. LISÄYS I: VIITTEELLINEN LUETTELO Kaikki mahdolliset tulevaisuudessa rakennettavat samanlaiset ilma-alukset kuuluvat tämän alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan, ja ne lisätään asianomaiseen luetteloon aikanaan. Nämä luettelot eivät ole täydellisiä, ja niissä annetaan ainoastaan esimerkkejä ilma-alustyypeistä, jotka on sisällytettävä epäselvissä tapauksissa tiettyihin luokkiin. SUURET SIVIILI-ILMA-ALUKSET Valmistaja // Kuvaus Airbus // A 300 Airbus // A 310 Airbus // A 318 Airbus // A 319 Airbus // A 320 Airbus // A 321 Airbus // A 330 Airbus // A 340 Boeing // B 737 Boeing // B 747 Boeing // B 757 Boeing // B 767 Boeing // B 777 Boeing // B 707, 727 British Aerospace // RJ70 British Aerospace // RJ85 British Aerospace // RJ100 British Aerospace // RJ115 British Aerospace // BAe146 Fairchild Dornier // 728 Jet Fairchild Dornier // 928 Jet Fokker // F 70 Fokker // F 100 Lockheed // L-100 McDonnell Douglas // MD-80-sarja McDonnell Douglas // MD-90-sarja McDonnell Douglas // MD-11 McDonnell Douglas // DC-10 McDonnell Douglas // DC-9 Lockheed // L-1011 Ramaero // 1.11-495 LUOKKAAN A KUULUVAT ILMA-ALUKSET Turbiinikäyttöiset ilma-alukset, mukaan luettuina helikopterit, (esimerkiksi turbo jet, turbo-prop ja turbo-fan-ilma-alukset), joissa on yleensä 30--70 istumapaikkaa. Jos sellaista isoa turbiinikäyttöistä ilma-alusta kehitetään, jossa on enemmän kuin 70 istumapaikkaa, neuvottelut aloitetaan pyynnöstä välittömästi, jotta päästään sopimukseen tällaisen ilma-aluksen luokittelusta tähän luokkaan tai tämän sopimuksen 1 osaan kilpailutilanne huomioon ottaen. Valmistaja // Kuvaus Aeritalia // G 222 Aeritalia/Aerospatiale // ATR 42 Aeritalia/Aerospatiale // ATR 72 Aerospatiale/MBB // C160 Transall De Havilland // Dash 8 De Havilland // Dash 8 - 100 De Havilland // Dash 8 -200 De Havilland // Dash 8 -300 Boeing Vertol // 234 Chinook Broman (USA) // BR 2000 British Aerospace // BAe ATP British Aerospace // BAe 748 British Aerospace // BAe Jetstream 41 British Aerospace // BAe Jetstream 61 Canadair // CL 215T Canadair // CL 415 Canadair // RJ Casa // CN235 Dornier // DO 328 EH Industries // EH-101 Embraer // EMB 120 Brasilia Embraer // EMB 145 Fairchild Dornier // 528 Jet Fairchild Dornier // 328 Jet Fokker // F 50 Fokker // F 27 Fokker // F 28 Gulfstream America // Gulfstream I-4 LET // 610 Saab // SF 340 Saab // 2000 Short // SD 3-30 Short // SD 3-60 Short // Sherpa LUOKKAAN B KUULUVAT ILMA-ALUKSET Muut turbiinikäyttöiset ilma-alukset, mukaan luettuina helikopterit Valmistaja // Kuvaus Aerospatiale // AS 332 Agusta // A 109, A 119 Beech // 1900 Beech // Super King Air 300 Beech // Starship 1 Bell Helicopter // 206B Bell Helicopter // 206L Bell Helicopter // 212 Bell Helicopter // 230 Bell Helicopter // 412 Bell Helicopter // 430 Bell Helicopter // 214 Bombardier / Canadair // Global Express British Aerospace // BAe Jetstream 31 British Aerospace // BAe 125 British Aerospace // BAe 1000 British Aerospace // BAe Jetstream Super 31 Beech Aircraft Corpn d/b/a Raytheon Aircraft Co. // Hawker 1000 Beech Aircraft Corpn d/b/a Raytheon Aircraft Co. // Hawker 800 Beech Aircraft Corpn d/b/a Raytheon Aircraft Co. // King Air 350 Beech Aircraft Corpn d/b/a Raytheon Aircraft Co. // Beechjet 4000 -sarja Beech Aircraft Corpn d/b/a Raytheon Aircraft Co. // Starship 2000A Bell // B 407 Canadair // Challenger 601-3A Canadair // Challenger 601-3R Canadair // Challenger 604 Casa // C 212-200 Casa // C 212-300 Cessna // Citation Cessna // 441 Conquest III ja Caravan 208 -sarja Claudius Dornier // CD2 Dassault Breguet // Falcon Dornier // DO 228-200 Embraer // EMB 110 P2 Embraer/FAMA // CBA 123 Eurocopter // AS 350, AS 355, EC 120, AS 365, EC 135 Eurocopter // B0105LS Fairchild // Merlin/300 Fairchild // Metro 25 Fairchild // Metro III V Fairchild // Metro III Fairchild // Metro III A Fairchild // Merlin IVC-41 Gulfstream America // Gulfstream II, III, IV ja V IAI // Astra SP and SPX IAI // Arava 101 B Learjet // 31A-, 35A-, 45- ja 60-sarja MBB // BK 117 C MBB // BO 105 CBS McDonnell Helicopter System // MD 902, MD 520, MD 600 Mitsubishi // Mu2 Marquise Piaggio // P 180 Pilatus Britten-Norman // BN2T Islander Piper // 400 LS Piper // T 1040 Piper // PA-42-100 (Cheyenne 400) Piper // PA-42-720 (Cheyenne III A) Piper // Cheyenne II Reims // Cessna-Caravan II SIAI-Marchetti // SF 600 Canguro Short // Tucano Westland // W30 LIITE IV: ilmoitusten mallilomake Jokaisessa ilmoituksessa mainittavat tiedot: 1. Ilmoitusten tekemisestä järjestelyn mukaisesti vastaavan viranomaisen/viraston nimi. 2. Viitenumero (maata koskevat tiedot, sarjanumero, vuosi). 3. Järjestelyn artikla, jonka mukaisesti viranomainen/virasto tekee ilmoituksen: 41 ehtojen sopeuttaminen osallistujamaan tai järjestelyyn kuulumattoman maan tarjoamiin ehtoihin 43 a) MPR 23 artiklan e kohdan tai 27 artiklan mukaisesti b) 65 artiklan mukainen lopullinen päätös 44 a) ensimmäinen luetelmakohta luokkaan I kuuluvan maan enimmäis takaisinmaksuaika toinen luetelmakohta muut kuin 13 ja 14 artiklassa tarkoitetut maksukäytännöt kolmas luetelmakohta muihin voimalaitoksiin kuin ydinvoimalaitoksiin sovellettava enimmäistakaisinmaksuaika neljäs luetelmakohta 23 artiklan e kohdan toisen luetelmakohdan mukainen takuumaksu viides luetelmakohta 23 artiklan g kohdan mukainen takuumaksu 45 ja 46 kehitysapurahoitus, jonka lahja-aste/lahjoitusosa on vähemmän kuin 50/80 prosenttia sidottu apu, jonka lahja-aste on vähintään 50/80 prosenttia Liite II ydinvoimalaitoksia koskevan alakohtaisen sopimuksen mukainen, tai Liite III siviili-ilma-aluksia koskevan alakohtaisen sopimuksen mukainen 4. Ostajan/luotonsaajan maa. 5. Ostajan/luotonsaajan nimi, osoite ja asema (julkinen/yksityinen). 6. Hankkeen luonne / vietävät tavarat, hankkeen sijainti, tarvittaessa tarjousten määräpäivä, puiteluoton voimassaolon päättymispäivä. 7. Sopimuksen arvo, luoton tai puiteluoton arvo, viejän kotimaisen osuuden arvo, puiteluoton vähimmäissopimusarvo. Nämä määrät on ilmoitettava seuraavasti: - puiteluotosta tarkka arvo merkityssä valuutassa, - yksittäisen hankkeen tai sopimuksen arvo seuraavan erityisnosto-oikeusluokittelun mukaisesti: >TAULUKON PAIKKA> * Ilmoitetaan tosiasiallinen arvo 40 miljoonan erityisnosto-oikeuden kerrannaisena. Tätä luokittelua käytettäessä merkitään, missä valuutassa sopimus on tehty. 8. Luottoehdot, joita ilmoituksen tekevä laitos aikoo tukea (tai on tukenut): - ennakkomaksu; - takaisinmaksuaika (mukaan luettuna luoton alkamisajankohta - maininta siitä, mitä tämän liitteen 9 artiklan kohtaa sovelletaan, luoton pääoman takaisinmaksuerien maksuväli sekä maininta siitä, ovatko nämä erät samansuuruisia), korko; - paikalliskustannuksiin myönnetty tuki (mukaan luettuina paikalliskustannusten kokonaismäärä ilmaistuna prosentteina vietyjen tavaroiden tai palveluiden kokonaisarvosta, takaisinmaksuehdot sekä annettavan tuen luonne). 9. Muut tarvittavat tiedot, mukaan luettuina viitteet vastaaviin tapauksiin ja tarvittaessa: - perustelut sopeuttamiselle (sopeuttamisen kohteena olevan ilmoituksen viitenumero tai muut viitteet on täsmennettävä) tai pitkäaikaisten luottojen myöntämiselle luokkaan I kuuluville maille taikka perinteisille voimalaitoksille jne., - sidotun tai osittain sitomattoman kehitysapurahoituksen yleinen lahja-aste laskettuna 36 artiklan mukaisesti sekä tätä lahja-astetta laskettaessa käytetty diskonttokorko, - suhtautuminen käteismaksuihin lahja-astetta laskettaessa, - kehitysluotto, sekaluotot tai yhdistelmärahoitus, - puiteluottojen käytön rajoitukset. LIITE V: VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN LASKEMINEN Vientiluottoon sovellettavan vähimmäistakuumaksun (MPR) laskentakaava on: MPR = ( (a * HOR )+b) * (PC/0.95) * QPF * PCF * (1-MEF) * BRF kun : - a ja b ovat sovellettavaan maariskiluokkaan liittyvät kertoimet - HOR on riskikauden pituus - PC on takuukate - QPF on tuotteen laatutekijä - PCF on takuukatetekijä - MEF on maariskin lieventämis-/poistamistekijä - BRF on ostajaan liittyvän riskin katetekijä Kertoimien a ja b arvot saadaan seuraavasta taulukosta: >TAULUKON PAIKKA> Riskikauden pituus (HOR) lasketaan seuraavasti: Tavanomaisten takaisinmaksuprofiilien osalta (pääoman takaisinmaksu puolivuosittaisina tasaerinä): enimmäistakaisinmaksuaika HOR = (nostoajan pituus* 0,5) + takaisinmaksuajan pituus Muiden kuin tavanomaisten takaisinmaksuprofiilien osalta vastaava takaisinmaksuaika (puolivuosittaisina tasaerinä ilmaistuna) lasketaan seuraavalla kaavalla: - HOR = (takaisinmaksuajan keskimääräinen kesto -0,25) / 0,5 Vuosien tai kuukausien sijoittaminen kaavaan ei vaikuta laskentaan millään tavalla, jos sekä nosto- että takaisinmaksuajat lasketaan käyttäen samaa yksikköä. Takuukate (PC) ilmaistaan desimaaliarvona (eli 95 % on 0,95) Tuotteen laatutekijä (QPF) saadaan seuraavan taulukon mukaisesti: >TAULUKON PAIKKA> Takuukatetekijä (PCF) määritetään seuraavasti: Kun PC <= 0,95, PCF = 1 Kun PC > 0,95, PCF = 1 + ( (PC - 0,95) / 0,05 ) * takuukatekerroin ) >TAULUKON PAIKKA> Maariskin lieventämis-/poissulkemistekijä (MEF) määritetään seuraavasti: Kun vientiluoton maariskiä ei lievennetä, MEF = 0 Kun vientiluoton maariskiä lievennetään, MEF määritetään liitteessä VII esitettyjen perusteiden mukaisesti. Ostajaan liittyvän riskin katetekijä (BRF) määritetään seuraavasti: Kun ostajaan liittyvän riskin kate on täysin poissuljettu, BRF = 0,90 Kun ostajaan liittyvän riskin kate ei ole poissuljettu, BRF = 1 LIITE VI: MAARISKILUOKITUKSEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET, KUN takaaja on kolmannessa MAAssa TAI MONENVÄLINEN TAIkka ALUEELLINEN INSTITUUTIO TARKOITUS Tässä liitteessä esitetään maariskiluokituksen soveltamista koskevat perusteet ja edellytykset, kun takaaja on kolmannessa maassa tai monenvälinen taikka alueellinen instituutio järjestelyn 23 artiklan e kohdan ensimäisessä ja toisessa luetelmakohdassa kuvattujen tilanteiden mukaisissa tapauksissa. HAKEMINEN Maariskiluokitus, kun takaaja on kolmannessa maassa Tapaus 1: Koko riskinalaisen määrän kattava takuu Kun takuuna annettava vakuus ostajan/luotonantajan sijaintimaan ulkopuolella sijaitsevalta yksiköltä kattaa koko riskinalaisen määrän (eli pääoman ja koron), voidaan soveltaa takaajan sijaintimaan maariskiluokitusta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: - Takuu kattaa luoton koko voimassaoloajan. - Takuu on peruuttamaton, varaukseton ja pyynnöstä saatavilla. - Takuu on oikeudellisesti pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen takaajan sijaintimaan lainkäyttöalueella. - Takuu kattaa maakohtaisen luottoriskin viisi tekijää ostajan/luotonsaajan maassa. - Takaaja on luottokelpoinen taatun velan suuruuteen nähden. - Takaajaan sovelletaan sijaintimaansa luotonannon valvontaa ja siirtomääräyksiä. - Jos takaaja on taattavan yksikön tytär- tai emoyhtiö, osallistujat määrittävät tapauskohtaisesti, 1) ovatko tytär- ja emoyhtiö keskinäisen suhteensa tai emoyhtiön oikeudellisten sitoumusten perusteella oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomia ja kykeneekö yhtiö täyttämään maksuvelvoitteensa, 2) voivatko paikalliset tapahtumat/määräykset tai valtion puuttuminen vaikuttaa tytär-/emoyhtiöön, ja 3) onko päätoimipaikka maksuvelvollinen, jos maksu laiminlyödään. Tapaus 2: Määrältään rajoitettu takuu Kun takuuna annettava vakuus ostajan/luotonantajan sijaintimaan ulkopuolella sijaitsevalta yksiköltä kattaa ainoastaan osan riskinalaisesta määrästä (eli pääomasta ja korosta), voidaan takuun kattamaan luoton osaan soveltaa takaajan sijaintimaan maariskiluokitusta. Edellä 1 tapauksen yhteydessä lueteltujen perusteiden lisäksi voidaan takaajan maaluokitusta soveltaa ainoastaan silloin, kun taattu määrä (pääoman määrä korkoineen) on joko: 1) vähintään 10 prosenttia pääomasta korkoineen, tai jos 2) pääoma korkoineen on viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, jos toimi on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Takuun ulkopuolelle jäävään osuuteen sovelletaan ostajamaan maariskiluokitusta. Maariskiluokitus, kun takaaja on monenvälinen tai alueellinen instituutio Tapaus 1: Koko riskinalaisen määrän kattava takuu Kun takuuna annettava vakuus monenväliseltä tai alueelliselta insituutiolta kattaa koko riskinalaisen määrän (eli pääoman ja koron), voidaan soveltaa monenvälisen tai alueellisen insituution sijaintimaan maariskiluokitusta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: - Takuu kattaa luoton koko voimassaoloajan. - Takuu on peruuttamaton, varaukseton ja pyynnöstä saatavilla. - Takuu kattaa maakohtaisen luottoriskin viisi tekijää ostajan/luotonsaajan maassa. - Takaaja on oikeudellisesti vastuussa luoton koko määrästä. - Takaisinmaksut suoritetaan suoraan luotonantajalle. Tapaus 2: Määrältään rajoitettu takuu Kun takuuna annettava vakuus luokitellulta monenväliseltä tai alueelliselta insituutiolta kattaa ainoastaan osan riskinalaisesta määrästä (eli pääomasta ja korosta), voidaan takuun kattamaan luoton osaan soveltaa monenvälisen tai alueellisen insituution maariskiluokitusta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: Edellä 1 tapauksen yhteydessä esitettyjen perusteiden lisäksi voidaan monenvälisen tai alueellisen insituution luokitusta soveltaa ainoastaan, jos taattu määrä (pääoman määrä korkoineen) on joko: 1) vähintään 10 prosenttia pääomasta korkoineen, tai jos 2) pääoma korkoineen on viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, jos toimi on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Takuun ulkopuolelle jäävään osuuteen sovelletaan ostajamaan maariskiluokitusta. Tapaus 3: Luotonsaaja on monenvälinen tai alueellinen insituutio Kun luotonsaajana on luokiteltu monenvälinen tai alueellinen instituutio, voidaan soveltaa monenvälisen tai alueellisen instituution maariskiluokitusta. Monenvälisen tai alueellisen instituution luokittelu Monenvälinen tai alueellinen insituutio on luokituskelpoinen, jos siihen ei sijaintimaassaan yleensä sovelleta luotonannon valvontaa ja siirtomääräyksiä. Tällaiset insituutiot luokitellaan maariskiluokkiin 0-7 tapauskohtaisesti arvioimalla kunkin instituution riski sen omien ansioiden ja sen perusteella, - onko instituutio lainsäädännöllisesti ja taloudellisesti itsenäinen, - onko laitoksen koko varallisuus suojassa kansallistamiselta tai julistamiselta menetetyksi valtiolle, - onko instituutiolla rajoittamaton vapaus varojen siirtämiseen ja muuntamiseen, - onko kyseessä instituutio, jonka toimintaan sen sijaintimaan hallitus ei puutu, - onko instituution toiminta verovapaata, ja - ovatko kaikki sen jäsenvaltiot velvollisia antamaan lisäpääomaa instituution velvoitteiden kattamiseksi. Arvioinnissa olisi myös otettava huomioon maksurekisteritiedot aikaisemmista maakohtaisiin luottoriskeihin liittyvistä laiminlyöntitilanteista joko asianomaisessa sijaintimaassa tai ostajan/luotonsaajan maassa, sekä mitkä tahansa muut tekijät, joilla saattaa olla vaikutusta arviointiin. Luokiteltujen monenvälisten ja alueellisten insituutioiden luettelo ei ole tyhjentävä, ja osallistuja voi asettaa insituution tarkasteltavaksi edellä mainittujen näkökohtien perusteella. Osallistujien on julkistettava monenvälisiä ja alueellisia instituutioita koskevat luokittelut. LIITE VII: MAARISKIN LIEVENTÄMISEN/POISSULKEMISEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJA LASKETTAESSA TARKOITUS Tässä liitteessä esitetään järjestelyn 27 artiklan b kohdassa lueteltujen, maakohtaisen luottoriskin lieventämistä/poissulkemista koskevien menetelmien käyttöön liittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä. Määräykset koskevat muun muassa menetelmien käyttöön sovellettavia perusteita, edellytyksiä ja erityispiirteitä sekä sovellettavia maariskin lieventämis- tai poissulkemistekijöitä (MEF). YLEISET MÄÄRÄYKSET Kaikkia järjestelyn 27 artiklan b kohdassa lueteltuja maakohtaisen luottoriskin lieventämistä/poissulkemista koskevia menetelmiä sovellettaessa: - Mainitut MEF:it ovat enimmäismääriä, joita voitaisiin soveltaa parhaissa olosuhteissa, ja ne tulisi perustella tapauskohtaisesti. - Osallistujien on varmistettava, voidaanko vakuusjärjestelyt panna asianmukaisesti täytäntöön niiden oikeudellisessa ympäristössä. - Maakohtaisen luottoriskin lieventämis- tai poissulkemismenetelmiä käytettäessä saatu MPR ei saa alittaa yksityisten markkinoiden hinnoittelua samoissa olosuhteissa. - Kun liiketoimi saa samanaikaisesti rahoitusta myös muista lähteistä, virallisen vientiluoton yhteydessä pidätetyllä vakuudella on vähintään tasavertainen asema kuin samalla vakuudella, joka on muiden lähteiden hallussa. ERITYISMÄÄRÄYKSET 1. Ulkomailla sijaitseva tulevien rahavirtojen rakenne ja sulkutili Määritelmä: Kirjallinen asiakirja, kuten kirjallinen sopimus, oikeuden luovutus tai toimitsijamiesjärjestely, joka on sinetöity ja toimitettu kolmannelle osapuolelle, eli henkilölle, joka ei ole välineessä asianosaisena, pidettäväksi tämän hallussa tiettyjen edellytysten täyttymiseen asti, ja tämän jälkeen toimitettavaksi toiselle osapuolelle täytäntöönpanoa varten. Seuraavien edellytysten täyttyessä ja luetellut lisätekijät huomioon ottaen siirtoriskejä voidaan tällä menetelmällä vähentää tai ne voidaan poistaa erityisesti korkeamman riskin maariskiluokkiin kuuluvissa maissa. Perusteet: Sulkutili liittyy valuuttatulohankkeeseen, ja sille ohjautuvat rahavirrat ovat hankkeen tuottamia ja/tai muita ulkomaan vientisaatavia. - Sulkutilit ovat ns. offshore-tilejä eli ne sijaitsevat ostaja/luotonsaajamaan ulkopuolisessa maassa, jossa siirtoriskit tai muut maariskit ovat hyvin vähäisiä (eli luokkaan 0 kuuluvassa maassa). - Sulkutilit sijaitsevat ensiluokkaisessa pankissa, joka ei ole ostajan/luotonsaajan tai tämän maan välittömässä tai välillisessä valvonnassa. - Tilin varat on turvattu pitkäaikaisilla tai muilla asianmukaisilla sopimuksilla. - Tilin kautta kulkevien ostajan/luotonsaajan tulojen eri lähteet (eli hankkeen tuottamat ja/tai muut lähteet) ovat kovaa valuuttaa ja niiden voidaan kohtuudella odottaa yhteenlaskettuina riittävän lainanhoitoon luoton koko keston ajan, ja ne tulevat yhdeltä tai useammalta luottokelpoiselta ulkomaiselta asiakkaalta, joka on sijoittautunut ostajan/luotonsaajan maata parempaan riskiluokkaan kuuluvaan maahan (yleensä luokkaan 0 kuuluvaan maahan). - Ostaja/luotonsaaja kehottaa peruuttamattomasti ulkomaisia asiakkaita suorittamaan maksun suoraan tilille (eli maksuja ei ohjata ostajan/luotonsaajan hallinnassa olevan tilin tai tämän maan kautta). - Tilin katteen on vastattava vähintään kuuden kuukauden velanhoitomaksuja. Sovellettaessa hankerahoitusrakenteen mukaisia joustavia takaisinmaksuehtoja, tilin katteen on vastattava tosiasiallisia kuuden kuukauden velanhoitokustannuksia kyseisten joustavien ehtojen mukaisesti; tämä määrä voi vaihdella eri aikoina velanhoitoprofiilista riippuen. - Ostajan/luotonsaajan tilinkäyttöoikeus on rajoitettu (eli tilinkäyttö sallitaan luottoehtojen mukaisten velanhoitomaksujen suorittamisen jälkeen). - Tilille talletettujen tulojen välittömäksi edunsaajaksi nimetään luotonantaja luoton koko keston ajaksi. - Tilin avaamiseen on saatu kaikki tarvittava juridinen valtuutus paikallisilta ja muilta asianomaisilta viranomaisilta. - Sulkutili ja sopimusperusteiset järjestelyt eivät voi olla ehdollisia ja/tai kumottavissa ja/tai kestoltaan rajoitettuja. Muut huomioon otettavat tekijät: Menetelmää sovelletaan tarkastellen tapauskohtaisesti edellä mainittuja tekijöitä ja ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät: - maa, ostaja/luotonsaaja (joko julkinen tai yksityinen), ala, haavoittuvuus suhteessa asianomaisiin hyödykkeisiin tai palveluihin, myös niiden saatavuus luoton koko keston ajan, asiakkaat; - oikeudelliset rakenteet, esimerkiksi se, onko menetelmä riittävän riippumaton ostajan/luotonsaajan tai tämän maan vaikutukselta; - missä määrin valtio voi puuttua menetelmään, uusia sen tai vetäytyä siitä; - onko tili riittävästi suojattu hankekohtaisilta riskeitä; - tilille ohjautuvien rahavirtojen määrä ja tapa riittävien rahavirtojen säilyttämiseksi; - tilanne Pariisin klubin osalta (esimerkiksi mahdollinen poikkeus); - muiden maariskien kuin siirtoriskin mahdollinen vaikutus; - suojautuminen maakohtaisilta riskeiltä tilin sijaintimaassa; - asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset niiden luonne ja kesto mukaan luettuina, ja - odotettujen valuuttatulojen kokonaismäärä suhteessa luoton kokonaismäärään. Sovellettavat MEF:it Sovellettava MEF:in enimmäismäärä on 0,20 lukuun ottamatta seuraavia tapauksia: Erityistapaus 1: Sovellettava MEF:in enimmäismäärä on 0,40, jos kaikki seuraavista lisäperusteista täyttyvät: - Luotonantajalla on ensijainen etu sulkutiliin ja pitkäaikaisiin sopimuksiin. - Ostaja/luotonsaaja on yksityinen yksikkö, josta yli 80 prosenttia on yksityisessä omistuksessa. - Projisoitu luottoajan lainanhoitokate (LLCR) on joko keskimäärin vähintään 2,5:1 tai projisoitu LLCR on keskimäärin vähintään 2,0:1 ja projisoitu vuotuinen lainojen hoitokate (ADSCR) on luoton alkamisajankohdasta lähtien jatkuvasti vähintään 1,0 [11]. [11] . Luottoajan lainanhoitokatetta (LLCR) ja vuotuista lainojen hoitokatetta (ADSCR) koskevat laskelmat tehdään noudattaen samoja käytäntöjä kuin mitä varovaisuusperiaattetta noudattavat kansainväliset luotonantajat soveltavat vahvistaessaan oletetun kassavirtaolettamuksen (keskiskenaario) lainasopimusta allekirjoitettaessa tai juuri sitä ennen täysimääräisen teknisen ja taloudellisen due diligence -tarkastuksen suorittamisen jälkeen - Sulkutilille rahastoidaan määrä, joka vastaa vähintään 12 kuukauden velanhoitomaksuja ja jota täydennetään aina rahastoidun määrän käyttämisen jälkeen. - Erityistapaus 2: Sovellettava MEF:in enimmäismäärä on 0,30, jos kaikki seuraavista lisäperusteista täyttyvät: - LLCR on joko keskimäärin vähintään 1,75:1 tai sulkutilille on rahastoitu määrä, joka vastaa vähintään 9 kuukauden velanhoitomaksuja ja jota täydennetään aina rahastoidun määrän käyttämisen jälkeen. 2. Ulkomailla sijaitseva turvaava vakuus Määritelmä: Vakuutena on ulkomailla sijaitsevia ensi- tai toissijaisia pantteja tai ulkomailla sijaitsevia, ostajan/luotonsaajan tai tämän osakkeenomistajan vakuudeksi luovuttamia arvopapereita tai offshore-tilille tehty käteistalletus. Perusteet: - Vakuuksiksi määritellään julkisesti listatut osakkeet sekä joukkolainat, joiden liikeellelaskija sijaitsee parempaan riskiluokkaan kuuluvassa, ostajan/luotonsaajan sijaintimaan ulkopuolisessa maassa ja joilla käydään kauppaa luokkaan 0 kuuluvissa maissa. - Käteiseksi määritellään talletukset, jotka ovat luokkaan 0 kuuluvien maiden kovaa valuuttaa tai luokkaan 0 kuuluvien maiden kovaa valuuttaa olevat velkasitoumukset. - Vakuus on varaukseton ja peruuttamaton luoton koko keston ajan. - Maan, jossa vakuus sijaitsee, riskiluokitus on parempi kuin ostaja/luotosaajamaan luokitus, ja on yleensä luokkaa 0. - Vakuus on ostajan/luotonsaajan ulottumattomissa ja sen lainkäyttöalueen ulkopuolella. - Vakuuksien varovaisuusperiaattetta noudattaen arvioitu projisoitu markkina-arvo kattaa jäljellä olevan velan määrän koko takasinmaksuajan. - Käteistalletuksen tai vakuuksien varovaisuusperiaatetta noudattaen määritetyn arvon (jonka tulisi kattaa sekä pääoma että korko) on kuitenkin oltava (1) vähintään 10 prosenttia pääomasta lisättynä asianmukaisella korolla, tai (2) 5 miljoonaa erityisnosto-oikeutta oleva pääoma lisättynä asianmukaisella korolla, kun hanke on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. - Vakuus voidaan realisoida laillisesti ja ilman ehtoja minkä tahansa laiminlyönnin sattuessa (ostaja/luotonsaajamaan maakohtaiseen luottoriskiin liittyvä laiminlyönti). - Vakuuksien tai käteistalletusten tuotto voidaan vapaasti muuntaa luoton valuuttaan tai muuhun kovaan valuuttaan. - Laiminlyönnin sattuessa vakuudet siiretään suoraan luotonantajalle tai luotonantajalle maksetaan suoraan asianmukainen määrä käteistalletuksena. Muut huomioon otettavat tekijät: Menetelmää sovelletaan tavallisesti kaikkiin maihin, ostajiin/luotonsaajiin ja aloihin tarkastellen edellä mainittuja perusteita tapauskohtaisesti ja ottaen huomioon muun muasssa seuraavat tekijät: - Vakuuksien tai käteistalletuksen (julkisen tai yksityisen) omistuksen vaikutukset, esimerkiksi asianomaisen vakuuden realisoinnin todennäköisyyden osalta, kun kyseessä ovat julkiset velalliset. - Vakuuksien tuleva arvo sekä realisoinnin todennäköisyys ottaen huomioon yksikön, alan sekä vakuuksien alkuperämaan. - Oikeudellinen ympäristö. Sovellettavat MEF:it Sovellettavia erityisiä MEF:ejä koskevat edellytykset: - niissä otetaan huomioon mahdollinen ulkoistamisaste edellyttäen, että muun muassa varallisuuden arvo pysyy vakaana ja vakuuden realisoimiseen vaikuttavat mahdolliset epävarmuustekijät otetaan huomioon; - ne määritetään tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa asetetun vakuuden arvo suhteessa luoton pääoman arvoon sekä vakuuden sijaintimaahan sovellettava maariskiluokitus. Käteisvakuuden arvon tulee olla korkeintaan 80 prosenttia, ja osakkeiden tai joukkolainojen arvon korkeintaan 35 prosenttia niiden varovaisuusperiaatetta noudattaen arvioidusta arvosta. 3. Ulkomailla sijaitseva reaalivakuus Määritelmä: Vakuutena on ulkomailla sijaitsevaan (kiinteään) reaalivarallisuuteen tehtävät ensisijaiset kiinnitykset. Perusteet: - Vakuus on varaukseton ja peruuttamaton luoton koko keston ajan. - Reaalivarallisuudella on varovaisuusperiaatetta noudattaen arvioitu projisoitu markkina-arvo, ja omistajalla on huomattava pääomaosuus. Tämä projisoitu markkina-arvo kattaa ostajan/luotonsaajan jäljellä olevan velan määrän koko takasinmaksuajan. - Vakuus voidaan realisoida laillisesti ja ilman ehtoja minkä tahansa (ostaja/luotonsaajamaan maakohtaiseen luottoriskiin liittyvän) laiminlyönnin sattuessa. - Tuotto voidaan muuntaa luoton valuuttaan tai muuhun kovaan valuuttaan. - Laiminlyönnin sattuessa asianomaiset tuotot maksetaan tai osoitetaan suoraan luotonantajalle. - Maan, jossa vakuus voidaan panna täytäntöön, on oltava parempaan riskiluokkaan kuuluva maa kuin ostaja/luotonsaajamaa eli se on yleensä luokiteltu parhaaseen riskiluokkaan. Muut huomioon otettavat tekijät: Menetelmää sovelletaan tavallisesti kaikkiin maihin, ostajiin/luotonsaajiin ja aloihin tarkastellen tapauskohtaisesti edellä mainittuja perusteita ja ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät: - Reaalivarallisuuden (julkisen vai yksityisen) omistuksen vaikutukset esimerkiksi ottaen huomioon kyseisen vakuuden realisoinnin todennäköisyys, kun kyseessä ovat julkiset omistajat. - Reaalivarallisuuden sellainen ominaislaatu (esim. ala), joka voi vaikuttaa sen arvon säilymiseen vakaana ja realisoinnin todennäköisyyteen. - Oikeudellinen ympäristö. Sovellettavat MEF:it Sovellettavia erityisiä MEF:ejä koskevat edellytykset: - niissä otetaan huomioon mahdollinen ulkoistamisaste edellyttäen, että muun muassa varallisuuden arvo pysyy vakaana ja vakuuden realisoimiseen vaikuttavat mahdolliset epävarmuustekijät otetaan huomioon; - ne määritetään tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa asetetun vakuuden arvo suhteessa luoton pääoman arvoon sekä vakuuden sijaintimaahan sovellettava maariskiluokitus. Tätä menetelmää soveltamalla saadun vähimmäistakuumaksun ja riskiä lieventämättä sovellettavan vähimmäistakuumaksun erotus saa olla korkeintaan 15 prosenttia suurempi kuin riskiä lieventämättä sovellettavan vähimmäistakuumaksun ja omaisuuden sijaintimaan maariskiluokitusta soveltamalla saadun vähimmäistakuumaksun erotus. Seuraavissa tapauksissa sovelletaan hinnoittelun vaikutuksia jäljempänä mainituin perustein: - Vakuuden (jonka tulee kattaa sekä pääoma että korko) määrää on rajoitettu yhdenmukaisesti luoton koko keston ajan, ja se on (1) vähintään 10 prosenttia pääoman määrästä lisättynä asianmukaisella korolla, tai (2) 5 miljoonaa erityisnosto-oikeutta oleva pääoma lisättynä asianmukaisella korolla, kun hanke on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta; tässä tapauksessa hinnoittelun vaikutusta sovelletaan määräsuhteessa takuun kattamaan pääomaan / luoton pääomaan. - Vakuuden (jonka tulee kattaa sekä pääoma että korko) määrää on rajoitettu epätasaisesti luoton koko keston ajan, ja se on (1) vähintään 10 prosenttia pääoman määrästä lisättynä asianmukaisella korolla, tai (2) 5 miljoonaa erityisnosto-oikeutta oleva pääoma lisättynä asianmukaisella korolla, kun hanke on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Tässä tapauksessa hinnoittelun vaikutusta sovelletaan määräsuhdeperiaattella, joka on laskettu käyttämällä painotetun keskimääräisen takaisinmaksuajan käsitettä. 4. Rahoitus, jonka vakuus perustuu ulkomailla sijatseviin reaaliomaisuuseriin Määritelmä: Vakuutena on ulkomainen vuokraustoimi tai irtaimeen varallisuuteen tehtävä ensisijainen panttaus, (1) jonka käytön tarkoituksena ei ole sulkea pois maakohtaista luottoriskiä (esim. korkean riskin maihin luokiteltujen maiden osalta), tai (2) joka liittyy pääasiassa ostajaa/luotonsaajaa tai vuokranantajaa koskeviin riskeihin. Perusteet: - Varallisuus liittyy yleensä välittömästi liiketoimeen. - Varallisuus on tunnistettavaa, liikuteltavaa tai siirrettävää, sekä sellaista, että luotonantajan, tämän edustajan tai tämän valtuuttaman muualle kuin ostajan/luotonsaajan tai vuokralaisen maahan sijoittautuneen henkilön on mahdollista takavarikoida tai ulosmitata se fyysisesti ja laillisesti. - Vakuus on varaukseton ja peruuttamaton luoton koko keston ajan. - Varallisuudella on varovaisuusperiaatetta noudattaen arvioitu projisoitu markkina-arvo, joka kattaa jäljellä olevan velan määrän koko takasinmaksuajan. - Vakuus on rekisteröity ulkomailla, hyväksyttävällä lainkäyttöalueella. - Varallisuus on vapaasti myytävissä, ja sitä on mahdollista käyttää ostajan/luotonsaajan tai vuokralaisen maan ulkopuolella. - Tuotto voidaan vaihtaa luoton valuuttaan tai mihin tahansa muuhun kovaan valuuttaan. - Jos vakuus realisoidaan, tuotto maksetaan suoraan luotonantajalle. Muut huomioon otettavat tekijät: Menetelmää sovelletaan ensisijaisesti ilma-aluksiin, laivoihin ja öljynporauslauttoihin, jotka on pääasiallisesti tarkoitettu käytettäviksi ostajan/luotonsaajan tai vuokralaisen maan ulkopuolella; sitä voidaan kuitenkin soveltaa kaikkiin maihin, ostajan/luotonsaajiin ja aloihin tarkastellen tapauskohtaisesti edellä mainittuja perusteita ja ottaen huomioon muun muasssa seuraavat tekijät: - Varallisuuden sellainen ominaislaatu, joka voi vaikuttaa niiden täydelliseen liikuteltavuuteen, mahdollisuuteen niiden takavarikointiin ostajan/luotonsaajan tai vuokralaisen maan ulkopuolella sekä niiden projisoituun kaupalliseen markkina-arvoon. - Varallisuuden ulosmittauksesta, kuljetuksesta, kunnostamisesta ja jälleenmyynnistä aiheutuvat kustannukset sekä niiden jälleenmyyntiin mennessä kertyvät korkokustannukset. - Mahdollisuus omaisuuden ulosmittaamiseen parhaaseen riskiluokkaan kuuluvissa maissa, joissa on asianmukainen oikeudellinen ympäristö. Sovellettavat MEF:it Sovellettavia erityisiä MEF:ejä koskevat edellytykset: - niissä otetaan huomioon mahdollisen maakohtaisen luottoriskin lieventämisaste riippuen muun muassa omaisuuden arvon säilymisestä vakaana sekä mahdollisista ongelmista omaisuuden kansainvälisessä takaisinsaatavuudessa, - ne määritetään tapauskohtaisesti, ja - ne eivät ilma-alusten osalta ylitä arvoja 0,10 tai 0,20. Jos vakuuden (jonka tulisi kattaa sekä pääoma että korko) määrää on rajoitettu yhdenmukaisesti luoton koko keston ajan, ja se on (1) vähintään 10 prosenttia pääoman määrästä lisättynä asianmukaisella korolla, tai (2) 5 miljoonaa erityisnosto-oikeutta oleva pääoma lisättynä asianmukaisella korolla, kun hanke on yli 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, MEF lasketaan käyttäen perusteena vakuuden määrää suhteessa takuun kattamaan pääomaan / luoton pääomaan. 5. Yhteisrahoitus kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa Määritelmä: Vientiluotto (eli vakuutus/takuu/laina) yhteisrahoitetaan sellaisen kansainvälisen rahoituslaitoksen kanssa, jonka osallistujat ovat luokitelleet preemion laskemiseksi. Perusteet: - Kansainvälisellä rahoituslaitoksella on velkojana etuoikeusasema. - Kansainvälinen rahoituslaitos on arvioinut hankkeen, sen tekniset, taloudelliset ja rahoitukselliset näkökohdat sekä maariskiympäristön. - Kansainvälisen rahoituslaitoksen todetaan seuraavan hankkeen toteutusta ja takaisinmaksua. Muut huomioon otettavat tekijät: Menetelmää sovelletaan kaikkiin maihin/ostajiin/luotonsaajiin ja kaikkiin aloihin, joilla kansainvälinen rahoituslaitos voi toimia asemansa ja käytäntönsä mukaisesti, tarkastellen tapauskohtaisesti edellä mainittuja perusteita ja ottaen huomioon hankkeen osalta muun muassa seuraavat tekijät: Ovatko järjestelyn osallistuja ja kansainvälinen rahoituslaitos pyrkineet läheiseen yhteistyöhön hankkeen arvioinnin ja käynnistysvaiheen sekä sen rahoituksen aikana; Onko kansainvälinen rahoituslaitos myöntänyt osallistujalle tasavertaisen aseman sekä ristikkäistä laiminlyöntiä koskevan ehdon luoton koko määrälle ja kestolle; - sovelletaanko osallistujan ja kansainvälisen rahoituslaitoksen välisiä ehtoja ja yhteistyötä myös silloin, kun kahden luoton erääntymisaikataulut eroavat toisistaan; ja - sovelletaanko samoja rahoituslaitosjärjestelyjä osallistujan kaikkiin kilpaileviin tarjouksiin. Sovellettavat MEF:it Sovellettava MEF:in enimmäismäärä on korkeintaan 0,05. 6. Paikallisvaluuttamääräinen rahoitus Määritelmä: Sopimus ja rahoitus neuvotellaan vaihdettavissa ja saatavilla olevissa paikallisissa valuutoissa, jotka ovat muita kuin kovia valuuttoja, ja rahoitus hoidetaan paikallisesti siirtoriskin lieventämiseksi tai poistamiseksi. Kahden ensimmäisen maakohtaisen luottoriskin esiintyminen ei periaatteessa vaikuta paikallisessa valuutassa olevaan ensisijaiseen velkasitoumukseen. Perusteet: - Vientiluottolaitoksen vastuu tai suoralle luotonantajalle suoritettavat korvaukset tai maksut ilmaistaan ja suoritetaan paikallisena valuuttana. - Vientiluottolaitokselle ei yleensä synny siirtoriskiä. - Paikallisessa valuutassa tehtyjä talletuksia ei yleensä tarvitse vaihtaa kovaksi valuutaksi. - Laillisena velanmaksuna pidetään takasinmaksua, jonka luotonsaaja suorittaa omassa valuutassaan ja omassa maassaan. - Jos luotonsaajan tulot ovat sen omassa valuutassa, luotonsaaja on suojattu valuuttakurssien haitalliselta vaihtelulta. - Luotonsaajan maan siirtomääräykset eivät vaikuta luotonsaajan takaisinmaksuvelvoitteesiin, jotka säilyvät paikallisessa valuutassa. - Jos laiminlyönnin seurauksena korvauksia maksetaan paikallisessa valuutassa, kyseisen korvauksen arvo muunnetaan samansuuruiseksi määräksi kovaa valuuttaa lainasopimuksessa määrätyllä tavalla. Kun korvaus peritään paikallisessa paikallisessa valuutassa, vasta-arvoksi katsotaan sama arvo kuin korvauksen arvo kovassa valuutassa sillä hetkellä, kun korvaus maksetaan. - Ostajan/luotonsaajan paikallisessa valuutassa suorittamien takasinmaksujen vaihtamisesta vastaa se vakuutettu osapuoli, joka kantaa myös paikallista valuuttaa olevien tulojen devalvoitumiseen tai revalvoitumiseen liittyvän valuuttariskin. (Vaikka suoralle luotonantajalle voikin syntyä kurssivaihtelujen vuoksi välitön kurssiriski, tällä ei ole yhteyttä maariskeihin tai ostajan/luotonsaajan riskeihin). Muut huomioon otettavat tekijät: Menetelmää sovelletaan valikoivasti muunnettaviin ja siirrettäviin valuuttoihin silloin, kun talous on terveellä perustalla. Osallistujan vientiluottolaitoksen tulisi pystyä täyttämään sen omassa valuutassa ilmaistut maksuvelvoitteet, jos paikallisesta valuutasta tulee joko ei-siirrettävä tai ei-muunnettava valuutta sen jälkeen kun vientiluottolaitos on hyväksynyt vastuun. (Tämä riski kohdistuisi kuitenkin suoraan luotonantajaan.) Jos laiminlyödyn maksun määrä (ei koko laina-arvo) muunnetaan vastaavan suuruiseksi määräksi kovaa valuuttaa, olisi luotonsaajalla edelleen jatkuva paikallista valuuttaa oleva velkasitoumus, joskin arvoltaan ns. avoin, suhteessa kovaa valuuttaa olevaan laiminlyötyyn määrään. Jäljellä olevan velan lopullisen maksun, jonka luotonsaaja suorittaa paikallisessa valuutassa, olisi oltava samansuuruinen kuin maksetun korvauksen arvo kovassa valuutassa korvauksen maksuhetkellä. Sovellettavat MEF:it Sovellettava erityinen MEF olisi määritettävä tapauskohtaisesti, kuitenkin niin, että sen enimmäismäärä on 0,50, jos ensimmäiset kolme maakohtaista luottoriskiä on poissuljettu. Jos riski on ainostaan lievennetty, eikä nimenomaisesti poissuljettu, MEF:in enimmäismäärä on 0,35. 7. Vakuutus tai ehdollinen takaus kolmannesta maasta 8. Suvereenia riskiä parempi luotonsaaja Tämän liitteen menetelmien 7 ja 8 käyttöä käsitellään osallistujien kesken. LIITE VIII: takuumaksuihin liittyviä ilmoituksia varten annettavat tiedot Järjestelyn 23 artiklan e kohtaan ja 27 artiklaan liittyvissä ilmoituksissa olisi annettava seuraavat tiedot: PERUSTIEDOT 1. Ilmoituksen tekevä maa 2. Ilmoituksen päivämäärä 3. Ilmoituksen tekevä viranomainen/virasto 4. Viitenumero 5. Alkuperäinen ilmoitus tai edellisen ilmoituksen tarkistus 6. Järjestelyn artikla, jonka nojalla ilmoitus tehdään (esim. 23 artiklan e kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta, 27 artikla) 7. Erän numero tarvittaessa 8. Ostajan/luotonsaajan nimi. 9. Ostajan/luotonsaajan sijainti 10. Ostajan/luotonsaajan asema (esim. valtio, julkinen, yksityinen) 11. Ostaja/luotonsaajamaa 12. Ostaja/luotonsaajamaan maariskiluokitus 13. Hankkeen luonne / vietävät tavarat 14. Hankkeen sijainti (jos olennaista) 15. Tarjousten määräpäivä (jos olennaista) 16. Sopimusarvo ja valuutta SDR-luokittain 17. Luottoarvo ja valuutta SDR-luokittain 18. Nostoajan pituus 19. Takaisinmaksuajan pituus 20. Takuukate 21. Katteen laatu (vaatimustason alittava, vaatimustason mukainen, vaatimustason ylittävä) 22. Ostaja/luotonsaajamaan maariskiluokitukseen perustuva MPR ilman riskin lieventämistä/poissulkemista 23. Tosiasiallinen veloitettu takuumaksu (ilmaistuna MPR-muodossa prosentteina pääomasta) KAIKKIA 27 ARTIKLAN MUKAISIA ILMOITUKSIA KOSKEVAT LISÄTIEDOT 24. Käytetyt riskin lieventämis-/poissulkemismenetelmät 25. Riskin lieventäminen/poissulkeminen ilman MPR:ää 26. Sovellettu MEF 27. Sovellettu MPR riskin lieventämisen/poissulkemisen jälkeen 28. Tarkka selvitys yksittäisten toimien yhteydessä ulkoistetuista/poistetuista tai rajoitetuista/poissuljetuista maakohtaisista luottoriskeistä sekä selvitys siitä, miksi tämä ulkoistaminen/poistaminen tai rajoittaminen/poissulkeminen oikeuttaa käytetyn MEF:in soveltamiseen. KAIKKKIA 23 ARTIKLAN E KOHDAN ENSIMMÄISEN LUETELMAKOHDAN MUKAISIA ILMOITUKSIA KOSKEVAT LISÄTIEDOT 29. Takaajan nimi 30. Takaajan sijainti 31. Takaajan asema (esim. valtio, julkinen, yksityinen) 32. Takaajan maa 33. Takaajan maan maariskiluokitus 34. Vahvistus siitä, että takuu kattaa kaikki viisi maariskiluokkaa luoton koko keston ajan 35. Tieto siitä, kattaako takuu koko riskinalaisen määrän (pääoman ja koron) 36. Vahvistus siitä, että takaaja on luottokelpoinen taatun velan määrään nähden 37. Vahvistus siitä, että takuu on oikeudellisesti pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen kolmannen maan lainkäyttöalueella 38. Tieto siitä, onko takaajan ja ostajan/luotonsaajan välillä taloudellista suhdetta 39. Mikäli takaaja ja ostaja/luotonsaaja ovat keskenään taloudellisessa suhteessa: suhteen laatu (esim. emo-tytär, tytär-emo, yhteisomistus) vahvistus siitä, että takaaja on oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton ja kykenee täyttämään ostajan/luotonsaajan maksuvelvoitteen vahvistus siitä, että luotonsaajan maan tapahtumat, määräykset tai valtion puuttuminen eivät vaikuta takaajaan 40. Sovellettava MPR ilman kolmannen maan takuuta KAIKKKIA 23 ARTIKLAN E KOHDAN TOISEN LUETELMAKOHDAN MUKAISIA ILMOITUKSIA KOSKEVAT LISÄTIEDOT 41. Monenvälisen/alueellisen instituution nimi 42. Monenvälisen/alueellisen instituution luokitus LIITE IX: KEHITYSAVUN LAADUN ARVIOINTIPISTEET KEHITYSAVUN LAADUN JA KEHITYSAVULLA RAHOITETTUJEN HANKKEIDEN ARVIOINTI OECD:n kehitysapukomitea DAC on kehittänyt viime vuosina perusteita, joiden avulla pyritään varmistamaan, että osittain tai kokonaan julkisella kehitysavulla (ODA) rahoitetut kehitysmaahankkeet edistävät kehitystä. Nämä perusteet on lueteltu pääasiassa -DAC:n perusteissa hankkeiden ennakkoarviointia varten (DAC Principles for Project Appraisal 1988), -Yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987), ja -Julkisen kehitysavun hyvissä hankintakäytännöissä (Good Procurement Practices for Official Development Aid, 1986). HANKEEN JOHDONMUKAISUUS VASTAANOTTAJAMAAN YLEISTEN INVESTOINTITAVOITTEIDEN KANSSA (HANKKEIDEN VALINTA) Onko hanke osa vastaanottajamaan keskeisten rahoitus- ja suunnitteluviranomaisten jo hyväksymiä investointiohjelmia tai julkisten varojen käyttöohjelmia? (Ilmoitettava asiakirja, jossa hanke mainitaan, esimerkiksi vastaanottajamaan julkinen sijoitusohjelma). Rahoittaako jokin kansainvälinen kehitysapurahoituslaitos osan hanketta? Onko olemassa todisteita siitä, että jokin kansainvälinen kehitysapurahoituslaitos tai jokin muu DAC:n jäsen on harkinnut hankkeen rahoittamista ja hylännyt sen kehitysyhteistyön kannalta vähämerkityksisenä? Kun on kyse yksityisen sektorin hankkeesta, onko vastaanottajamaan hallitus hyväksynyt hankkeen? Sovelletaanko hankkeeseen sellaista hallitustenvälistä sopimusta, joka antaa avunantajalle laajemman avustustoimintavalikoiman vastaanottajamaassa? HANKKEIDEN VALMISTELU JA ENNAKKOARVIOINTI Onko hanke valmisteltu, suunniteltu ja arvioitu sellaisten vaatimusten ja perusteiden mukaisesti, jotka vastaavat suurin piirtein DAC:n määrittämiä hankkeiden ennakkoarvioinnin perusteita (PPA)? Hankkeen arvioinnissa huomioon otettavat osatekijät ovat a) taloudelliset tekijät (PPA:n 30-38 kohta) b) tekniset tekijät (PPA:n 22 kohta) c) rahoitukselliset tekijät (PPA:n 23-29 kohta). Kun on kyse tuloja tuottavasta hankkeesta, erityisesti jos tuotanto on suunnattu markkinoille, joilla on kilpailua, onko kehitysapurahoituksen lahja-aste saatettu varojen loppukäyttäjän käyttöön? (PPA:n 25 kohta) a) institutionaalisten tekijöiden arviointi (PPA:n 40-44 kohta) b) sosiaalinen analyysi sekä kustannusten ja etujen jakaantumisen määrittely (PPA:n 47 -57 kohta) c) ympäristötekijöiden arviointi (PPA:n 55-57 kohta). HANKINTAMENETTELYT Mitä seuraavista hankintamenettelyistä käytetään? (Periaatteet on määritelty julkisen kehitysavun hyvissä hankintakäytännöissä) a) Kansainvälinen tarjouskilpailu (Hankintakäytäntöjen periaate III ja sen liite 2: Tehokkaan kansainvälisen tarjouskilpailun vähimmäisvaatimukset) b) Kansallinen tarjouskilpailu (periaate IV) c) Epävirallinen kilpailu ja suorat neuvottelut (periaate V, A tai B). Onko hankintojen hinnan ja laadun tarkistusta suunniteltu? (PPA:n 63 kohta) LIITE X: ALAKOHTAINEN SOPIMUS JOUSTAVUUDEN SOVELTAMISESTA JULKISESTI TUETTUJEN VIENTILUOTTOJEN SUUNTAVIIVOJA KOSKEVAN JÄRJESTELYN EHTOIHIN HANKERAHOITUSTOIMIEN OSALTA KOKEILUJAKSON AIKANA (31. JOULUKUUTA 2004 SAAKKA) I LUKU: SOVELTAMISALA 1. MUOTO JA SOVELTAMISALA Tässä järjestelyä täydentävässä alakohtaisessa sopimuksessa: a) määritetään joustavuutta koskevat erilliset suuntaviivat, joita sovelletaan tavaroiden ja/tai palvelujen vientiin, kun julkista tukea myönnetään hankerahoituksen perusteella toteutettaville toimille; hankerahoitustoimien kuvaus ja perusteet on esitetty lisäyksessä 1; b) jollei tässä alakohtaisessa sopimuksessa toisin määrätä, sovelletaan järjestelyn ehtoja. II LUKU: VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 2. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT a) Sopimuspuoli voi tapauskohtaisesti sopia joustavuuden soveltamisesta pääoman ensimmäisen takasinmaksuerän ajoituksessa, takasinmaksuprofiilissa ja enimmäistakaisinmaksuajassa edellyttäen, että luoton, vakuutuksen tai takuun [12] keskimääräinen kestoaika on enintään: [12] . Luoton keskimääräisen kestoajan käsite perustuu aikaan, joka tarvitaan puolen laina-, vakuutus- tai takuupääoman maksamiseen. Käsite perustuu täysin luoton, vakuutuksen tai takuun takaisinmaksuaikaan eikä siinä oteta huomioon luoton alkamisajankohtaa edeltävää ajanjaksoa. - 5,25 vuotta, tai - 7,25 vuotta edellyttäen, että pääoman ensimmäinen takaisnmaksuerä suoritetaan kahden vuoden kuluessa luoton alkamisajankohdasta ja että enimmäistakaisinmaksuaika on 14 vuotta. b) Jos joustavuuden soveltamisesta sovitaan: - edellä olevan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vientiin, joka suuntautuu järjestelyn 24 artiklan c kohdassa tarkoitettuihin korkean tulotason OECD-maihin, julkista tukea voidaan antaa ainoastaan rahoituslaitosten kanssa annettavana yhteisrahoituksena ja silloin, kun sopimuspuoli on vähemmistöosakkaana sekä tasavertaisessa asemassa merkittävän osan luoton, vakuutuksen tai takuun kestoajasta; - joko edellä olevan a alakohdan ensimmäisen tai toisen luetelmakohdan mukaisesti oletaan, että sopimuspuolet eivät sovi yksittäisestä pääoman takaisinmaksuerästä, joka on yli 25 prosenttia takaisinmaksuaikana lyhennettävän pääoman määrästä. c) Edellä olevan a alakohdan ensimmäisen tai toisen luetelmakohdan mukaista joustavuutta ei sovelleta vientiin, joka suuntautuu korkean tulotason OECD-maihin. 3. KORON MAKSAMINEN a) Korkoa ei pääomiteta takaisinmaksuaikana. b) Jos korko pääomitetaan ennen luoton alkamisajankohtaa, siitä on ilmoitettava tämän liitteen 5 artiklan mukaisesti. 4. VÄHIMMÄISKOROT Kun sopimuspuolet antavat virallista rahoitustukea: a) enintään 12 vuoden takasinmaksuaikoihin sovelletaan tavanomaista markkinaviitekorkoa, joka on määritelty järjestelyn 19 artikan mukaisesti; ja b) edellä olevan 2 artiklan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuihin yli 12 vuoden ja enintään 14 vuoden takaisinmaksuaikoihin sovelletaan kaikkien valuuttojen osalta 20 peruspisteen korotusta markkinaviitekorkoihin. Korotuksen suuruus tarkistetaan tämän liitteen 6 artiklassa tarkoitetun kokeilujakson päättyessä. LUKU III: MENETTELYT 5. SALLITUT POIKKEUKSET: ENNAKKOILMOITUS- JA SELVITYSMENETTELY a) Sopimuspuolen on ilmoitettava kaikille muille sopimuspuolille vähintään 20 kalenterivuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä aikomuksestaan sallia joustavuus edellä olevan 2 artiklan mukaisesti. b) Ilmoituksen tekevän sopimuspuolen on annettava järjestelyn liitteessä IV olevassa ilmoituksen mallilomakkeessa pyydetyt tiedot ja niiden lisäksi lisäyksessä 2 tarkoitetut täydentävät tiedot. c) Vaikka muilla sopimuspuolilla on oikeus pyytää ilmoituksen tehneeltä sopimuspuolelta lisätietoja ehdotetun tuen syistä ja perusteista, tämä voi vapaasti antaa sitoumuksen 20 kalenterivuorokautta kestävän määräajan päätyttyä. Ilmoituksen tekevän sopimuspuolen tulee vastata kaikkiin tiedusteluihin viipymättä ottaen kuitenkin huomioon liikesalaisuuden säilyttämiseen liittyvät vaatimukset. Sopimuspuolet antavat mahdollisuuksien mukaan lisätietoja hankkeeseen liittyvistä kassavirroista sopimuksen tekemisen jälkeen (kun vientiluottosopimus ja siihen liittyvät asiakirjojat ovat jo tulleet voimaan). LUKU IV: TARKASTELU 6. KOKEILUJAKSO JA SEURANTA a) Joustavuutta koskevia erillisiä suuntaviivoja sovelletaan kolmen vuoden kokeilujakson ajan eli 1 päivästä syyskuuta 1998 31 päivään elokuuta 2001. Kahden vuoden kuluttua (eli 1 päivänä syyskuuta 2000 tai sen jälkeen) sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen toimintaa arvioidakseen saatuja kokemuksia [13]. [13] . Osallistujat sopivat 14.- 15. marraskuuta 2000 pidetyssä 78. kokouksessaan hankerahoitusta koskevan alakohtaisen sopimuksen kokeilujakson pidentämisestä vuodella 31 päivään elokuuta 2002, 29.- 30. toukokuuta 2002 pidetyssä 83. kokouksessaan edelleen vuodella 31 päivään elokuuta 2003, kirjallisella menettelyllä 11. kesäkuuta 2003 neljällä kuukaudella 31 päivään joulukuuta 2003 ja 6. marraskuuta 2003 pidetyssä 90. kokouksessaan vielä yhdellä vuodella 31 päivään joulukuuta 2004. b) Joustavia järjestelyjä koskevien erillisten suuntaviivojen soveltaminen lopetetaan kokeilujakson päätyttyä, jolleivät sopimuspuolet sovi joko: - kokeilujakson jatkamisesta tarvittavin parannuksin/muutoksin, tai - joustavien järjestelyjen sisällyttämisestä pysyvästi osaksi järjestelyä totetuttamalla tarvittavat parannukset/muutokset. c) Jos kahden vuoden kuluttua (eli 1 päivänä syyskuuta 2000 tai sen jälkeen) vähintään seitsemän sopimuspuolta kuitenkin katsoo, että kokeilujakson jatkaminen on perusteltua, kokeilujaksoa jatketaan vielä yhdellä vuodella (eli 31 päivään elokuuta 2002 saakka). d) Jos kokeilujaksoa ei jatketa 31 päivän elokuuta 2001 jälkeen, sopimuspuolet soveltavat vientiluottojen kelpoisuusajan osalta järjestelyn määräyksiä. e) Sihteeristö seuraa ilmoituksia sekä joustavuuden käyttöä hankerahoitustoimissa ja raportoi niistä säännöllisesti. LISÄYS 1: KUVAUS JA PERUSTEET 1. Hankerahoitustoimien yleisen kuvauksen ja olennaisten arviointiperusteiden noudattaminen voisivat olla tarkoituksenmukaisten avoimuuden turvaavien menettelyjen ohella keino rajata järjestelyyn kuuluva joustavuus siten, että se mukautuu hankerahoitustoimiin. Olennaisten arviointiperusteiden tarkoituksena olisi tukea päätöstä siitä, voidaanko joustavuutta soveltaa jossakin tietyssä yksittäistapauksessa. 2. Jäljempänä esitetyssä lähestymistavassa yhdistyvät hankerahoitustoimien yleinen kuvaus sekä olennaiset ja lisäarviointiperusteet. Jos sopimuspuolen tarkastelema, yleisen kuvauksen kanssa yhdenmukainen toimi täyttää kaikki olennaiset perusteet, sopimuspuoli voisi soveltaa joustavuutta koskevia erillisiä suuntaviivoja. Lähtökohtana on olennaisten perusteiden täyttyminen. Jonkin perusteen täyttymättä jääminen on perusteltava erikseen. Tämän joustavuuden käyttö edellyttää kaikille sopimuspuolille annettavaa ennakkoilmoitusta kyseisen toimen soveltamisesta sekä tämän liitteen 5 artiklassa tarkoitetun asianmukaisen selvityksen antamista. YLEISKUVAUS Tietyn taloudellisen yksikön rahoitus siten, että luotonantaja hyväksyy asianomaisen taloudellisen yksikön kassavirtojen ja tuoton käytön lainan takaisinmaksuun ja tämän varallisuuden käytön luoton vakuutena. OLENNAISET ARVIOINTIPERUSTEET - Vientitoimien rahoittaminen (oikeudellisesti ja taloudellisesti) riippumattoman hankeyhtiön, esimerkiksi tiettyä tarkoitusta varten perustetun yhtiön (special purpose company), kanssa, kun kyseessä on täysin uusi (greenfield), omia tuloja tuottava investointihanke. - Asianmukainen riskin hajauttaminen hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten, esimerkiksi yksityisten tai luottokelpoisten julkisten osakkaiden, viejien, luotonantajien ja ostositoumusten antajien kesken, sekä riittävä oman pääoman osuus. - Hankkeen kassavirran riittävyys kattamaan toimintakulut ja velanhoitokustannukset koko takaisinmaksuajan. - Hankkeen tuloista vähennetään ensiksi toimintakulut ja velanhoitokustannukset. - Hankkeella ei ole valtion maksutakausta (lukuun ottamatta valtion toimitustakausta, esimerkiksi ostositoumusjärjestelyjä). - Omaisuuseriin perustuvia vakuuksia hankkeen tuotoille/omaisuudelle, esimerkiksi sijoituksia, pantteja tai kassavirtatilejä. - Vähän tai ei lainkaan turvautumista hankkeen yksityisen sektorin osakkaisiin tai hankkeen sidosryhmiin (sponsorit) hankkeen päätökseen saamisen jälkeen. LISÄARVIOINTIPERUSTEET - Tulot ovat kovaa valuuttaa; jos tulot ovat paikallista valuuttaa, voidaan edellyttää lisävakuuksia. LISÄYS 2: ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT LISÄTIEDOT - Hankkeen tarkaa kuvaus. - Vahvistus siitä, että hanke vastaa yleistä kuvausta ja olennaisia arviointiperusteita (myös maininta lisäperusteiden täyttämisestä, jos mahdollista). - Selvitys siitä, miksi joustavampia ehtoja tarvitaan. - Pääoman ensimmäisen takaisinmaksuerän päivämäärä suhteessa luoton alkamisajankohtaan sekä yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten se on määritelty. - Ennakoiduista kassavirroista ilmoittamista varten käytetään seuraavaa mallia: Rakennusaika on ... vuotta, takaisinmaksuaika on ... vuotta eli yhteensä ... vuotta. Takaisinmaksuprofiili on [etupainotteinen], [takapainotteinen], [vaihteleva], [olennaisilta osiltaan tasasuuruinen], [muu, eriteltävä], jolloin ... prosenttia pääomasta maksetaan takaisin takaisinmaksuajan puoliväliin mennessä, ja sen keskimääräinen kestoaika on ... vuotta. - Tiedot takuumaksun korotuksista. - Selvitys siitä, onko ennen käyttöönottoa kertynyt korko pääomitettu. - Tiedot veloitettavasta korosta sekä markkinaviitekorkojen yli menevästä korotuksesta, jos sovelletaan tämän liitteen 4 artiklan b alakohtaa. LIITE XI: MÄÄRITELMÄT Tässä järjestelyssä tarkoitetaan: a) Sitoumuksella kaikenlaisia lausuntoja, joissa vastaanottajamaalle, ostajalle, luotonsaajalle, viejälle tai rahoituslaitokselle ilmoitetaan halukkuudesta tai aikomuksesta myöntää julkista tukea. b) Yhteisellä kannalla sopimuspuolten välistä sopimusta julkisen tuen rahoittamisen perusteista tietyn toimen yhteydessä tai tietyissä olosuhteissa. Hyväksytyn yhteisen kannan mukaisia sääntöjä sovelletaan järjestelyn sääntöjen sijasta ainoastaan yhteisessä kannassa yksilöidyn toimen tai siinä yksilöityjen olosuhteiden yhteydessä. c) Sidotun avun lahja-asteella 100 prosentin lahja-astetta, kun kyseessä on lahjoitus. Lainojen osalta lahja-aste on puolestaan lainan nimellisen arvon ja luotonsaajan suorittamien tulevien lainanhoitomaksujen diskontatun nykyarvon välinen erotus. Tämä erotus ilmaistaan prosenttiosuutena lainan nimellisestä arvosta. d) Vientisopimuksen arvolla vientitavaroiden ja/tai -palvelujen ostajan maksamaa tai hänen puolestaan maksettavaa kokonaismäärää, lukuun ottamatta jäljempänä määriteltyjä paikalliskustannuksia. Leasingvuokraustoimen yhteydessä leasingvuokrasta vähennetään korkoa vastaava osa. e) Lopullisella maksusitoumuksella sitoumusta, jossa sopimuspuoli sitoutuu (joko yksittäisenä toimena tai puiteluottona toteutettavan) vientiluottotoimen yhteydessä täsmällisiin ja täydellisiin rahoitusehtoihin joko kahdenvälisellä sopimuksella tai yksipuolisella tahdonilmaisulla. f) Korkotuella hallituksen ja pankkien tai muiden rahoituslaitosten välistä järjestelyä, jonka avulla voidaan myöntää kiinteäkorkoista vientirahoitusta, joka vastaa markkinakorkoa tai on sitä korkeampi. g) Puiteluotoilla kaikenlaisia vientiluottojen kehyksiä, jotka koskevat useita tiettyyn hankkeeseen mahdollisesti liittyviä liiketoimia. h) Paikalliskustannuksilla sellaisten ostajamaasta peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta, jotka ovat tarpeen joko viejän sopimuksen panemiseksi täytäntöön tai sellaisen hankkeen päätökseen saattamiseksi, josta viejän sopimus on osa. Paikalliskustannuksiin ei lasketa viejän edustajalle ostajamaassa maksettavaa palkkiota. i) Pelkällä takuuturvalla hallituksen tai sen puolesta myönnettävää julkista tukea, jota myönnetään ainoastaan vientiluoton takuuna tai vakuutuksena, ja johon ei siis liity julkista rahoitustukea. j) Takaisinmaksuajalla ajanjaksoa, joka alkaa tässä liitteessä tarkoitettuna luoton alkamisajankohtana ja päättyy sopimuksen mukaisena pääoman viimeisen lyhennyserän maksupäivänä. k) Luoton alkamisajankohta: 1) Osat tai komponentit (välituotteet), niihin liittyvät palvelut mukaan luettuina: osien tai komponenttien osalta luoton alkamisajankohta on viimeistään se tosiasiallinen päivä tai painotettu keskimääräinen ajankohta, jona ostaja vastaanottaa tavarat (tarvittaessa mahdollisine palveluineen), tai palvelujen osalta päivä, jona asiakkaalle esitetään lasku tai jona tämä vastaanottaa palvelun. 2) Kvasituotantohyödykkeet, niihin liittyvät palvelut mukaan luettuina - koneet tai laitteet, yksikköarvoltaan yleensä melko alhaiset, tarkoitettu käytettäviksi teollisessa prosessissa tai tuotannolliseen taikka kaupalliseen käyttöön: kvasituotantohyödykkeiden osalta luoton alkamisajankohta on viimeistään se tosiasiallinen päivä tai painotettu keskimääräinen ajankohta, jona ostaja vastaanottaa tavarat, tai jos käyttöönotosta vastaa viejä, alkamisajankohta on viimeistään käyttöönoton ajankohta, tai palvelujen osalta ajankohta, jona asiakkaalle esitetään laskut tai jona tämä vastaanottaa palvelun. Kun kysessä on sopimus sellaisen palvelun toimittamisesta, jonka käyttöönotosta vastaa palvelun toimittaja, viimeinen alkamisajankohta on käyttöönoton ajankohta. 3) Tuotantohyödykkeet ja hankepalvelut - arvokkaat koneet tai laitteet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi teollisessa prosessissa tai tuotannolliseen tai kaupalliseen käyttöön: - Kun kyse on sellaisten pääomatavaroiden kauppasopimuksesta, jotka koostuvat useista yksiköistä, joita voidaan käyttää erikseen, viimeinen alkamisajankohta on se tosiasiallinen päivä tai keskimääräinen ajankohta, jona ostaja ottaa tosiasiallisesti haltuunsa tavarat. - Kun kyse on kokonaisten laitosten tai tehtaiden laitteiden kauppasopimuksesta ja kun toimittaja ei vastaa käyttöönotosta, viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona ostajan on määrä ottaa sopimuksen mukaan toimitettu kokonaisuus haltuunsa (lukuun ottamatta varaosia). - Jos käyttöönotosta vastaa viejä, viimeinen alkamisajankohta on toimitusajankohta. - Palvelujen osalta luoton viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona asiakkaalle esitetään lasku tai jona tämä vastaanottaa palvelun. Kun kysessä on sopimus sellaisen palvelun toimittamisesta, jonka käyttöönotosta vastaa palvelun toimittaja, viimeinen alkamisajankohta on käyttöönoton ajankohta. 4) Kokonaiset laitokset ja tehtaat - arvokkaat kokonaiset tuotantoyksiköt, jotka edellyttävät tuotantoyksiöiden käyttöä: - Kun kyse on kokonaisten laitosten tai tehtaiden laitteiden kauppasopimuksesta ja kun toimittaja ei vastaa käyttöönotosta, viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona ostajan on määrä ottaa sopimuksen mukaan toimitettu kokonaisuus haltuunsa (lukuun ottamatta varaosia). - Kun kyse on rakennussopimuksista, jonka mukaan urakoitsija ei vastaa käyttöönotosta, viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona rakentaminen on saatu päätökseen. - Kun kyse on sopimuksesta, jonka mukaan toimittaja tai urakoitsija vastaa laitoksen käyttöönotosta, viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona asennus tai rakentaminen on saatu päätökseen ja jona käyttövalmiuden osoittavat perustutkimukset on suoritettu. Tätä sääntöä sovelletaan riippumatta siitä, luovutetaanko työ ostajan haltuun kyseisellä hetkellä sopimusehtojen mukaisesti ja riippumatta mistään jatkuvasta sitoumuksesta, joka toimittajalla tai urakoitsijalla saattaa olla (esimerkiksi tehokkaan toiminnan tai paikallisen henkilöstön kouluttamisen takaamiseksi). - Jos sopimukseen liittyy hankkeen yksittäisten osien erillinen toteuttaminen, alkamisajankohta on kunkin yksittäisen osan alkamisajankohta, tai näiden alkamisajankohtien keskimääräinen päivä taikka jos toimittajalla on sopimus, joka ei koske koko hanketta vaan huomattavaa osaa siitä, alkamisajankohta voi olla se, joka on koko hankkeen kannalta tarkoituksenmukainen. - Palvelujen osalta luoton viimeinen alkamisajankohta on päivä, jona asiakkaalle esitetään lasku tai jona tämä vastaanottaa palvelun. Kun kysessä on sopimus sellaisen palvelun toimittamisesta, jonka käyttöönotosta vastaa palvelun toimittaja, viimeinen alkamisajankohta on käyttöönoton ajankohta. l) Sidotulla avulla tukea, joka on tosiasiallisesti (oikeudellisesti tai käytännössä) sidottu tuotteiden ja/tai palveluiden hankintaan rahoituksen myöntävästä maasta ja/tai rajallisesta määrästä maita; siihen kuuluvat lainat, lahjoitukset tai yhdistelmärahoitus, joiden lahja-aste on suurempi kuin nolla prosenttia. Tätä määritelmää sovelletaan riippumatta siitä, ovatko rahoituksen myöntävä ja sen vastaanottava maa sopineet avustuksen sitomisesta virallisella sopimuksella tai epävirallisesti taikka siitä, sisältyykö rahoitukseen järjestelyn 30 artiklassa esitetyissä muodoissa esiintyviä osatekijöitä, joita ei voida vapaasti ja kokonaisuudessaan käyttää vastaanottajamaassa, muissa kehitysmaissa ja osallistujamaissa tehtyjen ostojen rahoittamiseen tai jos se sisältää käytäntöjä, joiden OECD:n kehitysapukomitea (DAC) tai osallistujat arvioivat vastaavan tällaista sitomista. m) Sitomattomalla avulla apua, johon sisältyvät lainat ja lahjoitukset ovat täysimääräisesti ja vapaasti käytettävissä hankintojen tekemiseen mistä tahansa maasta.