Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2003/49/EY muuttamisesta koskien tiettyjen jäsenvaltioiden mahdollisuutta soveltaa siirtymäkausia eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavan yhteisen verotusjärjestelmän osalta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Johdanto

1. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa direktiiviä 2003/49/EY sisällyttämällä siihen direktiivin soveltamista koskevat siirtymäkaudet Tsekin, Latvian, Liettuan, Puolan ja Slovakian esittämien hakemusten perusteella.

2. Talous- ja raha-asioiden neuvosto hyväksyi 3. kesäkuuta 2003 pitämässään kokouksessa direktiivin 2003/49/EY [1], jäljempänä 'direktiivi', osana nk. veropakettia.

[1] Neuvoston direktiivi 2003/49/EY eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä. EUVL L 157 , 26.6.2003 s. 49

3. Komissio esitti myöhemmin, 30. joulukuuta 2003, ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/49/EY muuttamisesta [2]. Tämän muutosehdotuksen tarkoitus oli kaksijakoinen. Yhtäältä, 3. kesäkuuta 2003 pidetyssä neuvoston kokouksessa neuvoston pöytäkirjaan sisällytettiin toteamus, että korko- ja rojaltidirektiivin etujen ei pitäisi koitua yrityksille, jotka on vapautettu direktiivin soveltamisalaan kuuluvasta tuloverosta. Neuvosto kehotti komissiota tekemään direktiiviin tarvittavia muutoksia koskevat ehdotukset hyvissä ajoin. Toisaalta, ottaen huomioon direktiivin antopäivän sekä sen, että direktiivi perustuu komission vuonna 1998 [3] tekemään ehdotukseen, direktiivissä ei viitattu eurooppayhtiön (Societas Europaea - SE) [4] ja eurooppaosuuskunnan (Societas Cooperativa Europaea - SCE) [5] uusiin yhtiömuotoihin eikä siinä otettu huomioon tapahtunutta kehitystä, jolla sisällytettiin muita uusia yhtiömuotoja neuvoston direktiivin 2003/123/EY [6] soveltamisalaan, eikä ehdotusta muuttaa sulautumisia koskevaa direktiiviä [7].

[2] Ehdotus neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä annetun direktiivin 2003/49/EY muuttamisesta. KOM/2003/841 lopull.

[3] KOM(1998)0067 lopull. - CNS 98/0087. EYVL C 123, 22.4.1998, s. 9.

[4] Neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön (SE) säännöistä ja neuvoston direktiivi 2001/86/EY, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta, EYVL L 294, 10.11.2001.

[5] Neuvoston asetus (EY) N:o 1435/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä ja neuvoston direktiivi 2003/72/EY, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta, EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1

[6] Neuvoston direktiivi 2003/123/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 2003, jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun direktiivin 90/435/ETY muuttamisesta, EUVL L 7, 13.1.2004, s. 41

[7] Ehdotus neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetun direktiivin 90/434/ETY muuttamisesta.

4. Koska direktiivi hyväksyttiin 16. huhtikuuta 2003 [8] tapahtuneen liittymisasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen 3. kesäkuuta 2003, sitä ei sisällytetty liittymisasiakirjan liitteen II 9. lukuun. Täten liittymissopimuksen 20 artiklaan perustuva mukauttaminen ei ollut mahdollista.

[8] EUVL L 236, 23.9.2003, s. 555.

5. Direktiivi on kuitenkin osa yhteisön säännöstöä ja tästä johtuen sitä tulee soveltaa liittymispäivästä eli 1. toukokuuta 2004 alkaen. Tekninen mukauttaminen on välttämätöntä, koska nykymuodossaan direktiivin 3 artiklan a kohdan i alakohdassa ei ole luetteloa liittymässä olevien maiden yhtiöistä (esitetty direktiivin liitteessä) eikä 3 artiklan a kohdan iii alakohdassa liittymässä olevien maiden olennaisia veroja. Liittymisasiakirjan 57 artiklassa mainittu menettely on tarkoituksenmukainen tämän mukauttamisen, jolla kunkin liittymässä olevan maan asianomaiset verot ja yritykset lisätään luetteloon, toteuttamiseksi.

6. Touko- ja heinäkuussa 2003 liittyviä valtioita pyydettiin virallisesti jättämään siirtymäkausia koskevat hakemuksensa.

7. Tsekin tasavalta sekä Latvian, Liettuan ja Puolan tasavallat jättivät kukin virallisen hakemuksen siirtymäkausista. Komission yksiköiden pyytämät lisätiedot saatiin joulukuun 2003 puolivälissä, lukuun ottamatta Slovakiaa, joka jätti virallisen hakemuksen 2. helmikuuta 2004 ja toimitti lisätietoja 9. helmikuuta 2004.

8. Ottaen huomioon liittymässä olevien maiden tämänhetkinen taloudellinen tilanne, niiden asema pääomavirtoja vastaanottavina maina, käynnissä oleva taloudellinen muutos ja niiden suhteellisen vähäiset budjettitulot, liittymässä olevat maat saattavat kohdata budjettivaikeuksia, mikäli ne joutuvat lakkauttamaan korko- ja rojaltimaksujen lähdeverotuksen. Nykytilanteessa nämä maat eivät pystyisi tasapainottamaan tällaisesta lakkauttamisesta aiheutuvaa verotulojen menetystä lisääntyneillä kansallisilla verotuloilla lähiyhtiöiden ulkomailta saamien korko- ja rojaltimaksujen muodossa, koska ne ovat pääomavirtojen nettovastaanottajia. Tästä johtuen komissio ehdottaa myöntymistä tiettyihin perusteltuihin siirtymäkausiin.

9. Tämä on yhdenmukaista Euroopan Unionin liittymässä olevien maiden kanssa käymiensä neuvottelujen aikana noudattaman yleisen kannan kanssa, jonka mukaan siirtymäkausia myönnettäessä tulisi ottaa huomioon myös ehdokasmaiden, eikä ainoastaan unionin etu [9]. Eurooppa-neuvostolle osoittamassaan tiedotteessa komissio mainitsi että ...arvioidessaan sitä, pitäisikö siirtymäkaudet hyväksyä, jäsenvaltioiden tulisi ottaa huomioon tarve turvata sisämarkkinoiden toiminta sekä poliittiset, taloudelliset.... vaikutukset kandidaattimaille. [10]

[9] Laajentumista koskeva strategia-asiakirja; Kertomus kunkin ehdokasmaan edistymisestä liittymisvalmisteluissa, 2000, s. 26

[10] Komission tiedonanto - Tiedote Eurooppa-neuvostolle - Väliaikaraportti laajentumisstrategian täytäntöönpanosta, KOM(2001)553 lopull., s. 3 ja 16.

10. Tulisi pitää mielessä se, että kun direktiivi hyväksyttiin kesäkuussa 2003, myös joillekin nykyisistä jäsenvaltioista myönnettiin siirtymäkausia. Liittymässä olevien maiden hakemukset on arvioitu tätä taustaa vasten ottaen huomioon niiden erityiset tarpeet. Näiden periaatteiden mukaisesti siirtymäkausien tulisi olla lyhytaikaisia ja suhteutettuja ongelmaan, jota niillä yritetään ratkaista.

11. Komissio otti erivapaushakemuksia arvioidessaan huomioon:

* hakemukset jättäneissä maissa voimassa oleva kansallisen tuloverolainsäädännön mukaisesti sovellettava lähdevero,

* hakemukset jättäneiden maiden tulo- ja pääomaverosopimusten mukainen korko- ja rojaltimaksujen lähdeveroaste,

* lähdeverotuksesta luopumisen aiheuttamat budjettivaikutukset, ja

* nykyisille jäsenvaltioille myönnetyt siirtymäkaudet.

12. Tsekin tasavalta jätti hakemuksensa 16. syyskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Sen kansallinen lähdeveroaste sekä korko- että rojaltimaksuille on 15 prosenttia. Nykyisten jäsenvaltioiden kanssa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdystä viidestätoista sopimuksesta kaksitoista mahdollistaa kuitenkin lähdeverotuksesta luopumisen korkomaksujen osalta. Rojaltimaksujen osalta kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyt sopimukset mahdollistavat lähdeveroasteeksi joko 5 tai 10 prosenttia. Komissio päättelee, että erivapautta voitaisiin pitää perusteltuna ainoastaan rojaltimaksujen osalta.

13. Latvian tasavalta jätti hakemuksensa 28. toukokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Sen kansallinen lähdeveroaste korkomaksujen osalta on 10 prosenttia (tietyin poikkeuksin) ja rojaltimaksujen osalta 5 prosenttia (15 prosentin lähdeveroa sovelletaan kirjallisuuteen tai taideteoksiin mukaan lukien elokuvakamerat, videot ja levyt). Kaikki nykyisten jäsenvaltioiden kanssa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyt kahdeksan sopimusta mahdollistavat lähdeveroasteeksi 10 prosenttia korkomaksujen osalta sekä 10 prosenttia (ja poikkeuksellisesti 5 prosenttia joissakin sopimuksissa) rojaltimaksujen osalta. Komissio päättelee, että erivapautta voitaisiin pitää perusteltuna sekä korko- että rojaltimaksujen osalta.

14. Liettuan tasavalta jätti hakemuksensa 5. joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Sen kansallinen lähdeveroaste sekä korko- että rojaltimaksujen osalta on 10 prosenttia. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyt sopimukset mahdollistavat lähdeveron asteeksi 10 prosenttia sekä korko- että rojaltimaksujen osalta. Kahdessatoista kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyssä sopimuksessa (kaikki tehty nykyisten jäsenvaltioiden kanssa), rojaltimaksujen lähdeveroaste on kuitenkin alennettu 5 prosenttiin teollisten-, kaupallisten- tai tieteellisten laitteiden osalta. Komissio päättelee että erivapautta voitaisiin pitää perusteltuna sekä korko- että rojaltimaksujen osalta.

15. Puolan tasavalta jätti hakemuksensa 31. heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Sen kansallinen lähdeveroaste sekä korko- että rojaltimaksujen osalta on 20 prosenttia. Nykyisten jäsenvaltioiden kanssa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdystä viidestätoista sopimuksesta yhdeksän mahdollistaa kuitenkin lähdeverosta luopumisen korkomaksujen osalta. Rojaltimaksujen osalta kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyt sopimukset määrittelevät lähdeveron asteeksi useimmissa tapauksissa 10 prosenttia. Komissio päättelee, että erivapautta voitaisiin pitää perusteltuna ainoastaan rojaltimaksujen osalta.

16. Slovakian tasavalta jätti hakemuksensa 2. helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä. 1. tammikuuta 2004 voimaan astuneen verouudistuksen jälkeen sen kansallinen lähdeveroaste on 19 prosenttia. Nykyisten jäsenvaltioiden kanssa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdystä neljästätoista sopimuksesta kolmetoista mahdollistaa kuitenkin lähdeverosta luopumisen korkomaksujen osalta. Rojaltimaksujen osalta kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyt sopimukset määrittelevät veroasteen, joka vaihtelee rojaltin tyypistä ja maasta riippuen. Tämänhetkiset veroasteet ovat 0, 1, 5 ja 10 prosenttia. Komissio päättelee, että erivapautta voitaisiin pitää perusteltuna ainoastaan rojaltimaksujen osalta.

17. Edellä sanotun perusteella komissio ehdottaa, että Slovakiaa lukuun ottamatta, joka pyysi vain kahden vuoden siirtymäkautta, kuuden vuoden pituinen siirtymäkausi direktiivin soveltamiseksi tulisi myöntää kaikille hakemuksen jättäneille valtioille rojaltimaksujen verotuksen osalta. Latvialle ja Liettualle olisi myönnettävä kuuden vuoden pituinen siirtymäkausi korkotulojen verotuksen osalta. Kuuden vuoden katsotaan riittävän tarvittavien mukautusten tekemiseksi. Latvian ja Liettuan soveltama korkomaksujen veroaste ei saa neljän vuoden aikana ylittää kymmentä prosenttia eikä veroaste saa kahden jäljellä olevan vuoden aikana ylittää viittä prosenttia.

18. Tällaisten siirtymäkausien myöntämisen katsotaan olevan enemmän kuin pelkkä liittymisasiakirjan 57 artiklassa tarkoitettu tekninen mukauttaminen. Tästä syystä ehdotetaan, että siirtymäkausista säädetään muuttamalla neuvoston direktiiviä.

2. Direktiiviehdotuksen artiklojen selitykset

1 artikla

Tässä artiklassa sisällytetään Tsekille, Latvialle, Liettualle, Puolalle ja Slovakialle myönnetyt siirtymäkaudet säännökseen, joka koskee nykyisiä Kreikkaa, Espanjaa ja Portugalia koskevia siirtymäkausia.

2 artikla

Tässä artiklassa vahvistetaan aikataulu ja vaatimukset direktiivin saattamiselle osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioita pyydetään viipymättä ilmoittamaan komissiolle direktiivin saattamisesta osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä ja toimittamaan direktiivin ja annettujen kansallisten säännösten välinen vastaavuustaulukko.

2004/0076 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2003/49/EY muuttamisesta koskien tiettyjen jäsenvaltioiden mahdollisuutta soveltaa siirtymäkausia eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavan yhteisen verotusjärjestelmän osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 94 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [11],

[11] EUVL C ..., ..., s. ...

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [12],

[12] EUVL C ..., ..., s. ...

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [13],

[13] EUVL C ..., ..., s. ...

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetussa neuvoston direktiivissä 2003/49/EY [14] säädetään kyseisten maksujen verotuksen lakkauttamisesta siinä jäsenvaltiossa, mistä ne ovat lähtöisin, mutta varmistetaan myös se, että nämä maksut verotetaan jossakin jäsenvaltiossa kerran.

[14] EUVL L 157, 26.6.2003, s. 49.

(2) Tsekille, Latvialle, Liettualle, Puolalle ja Slovakialle tulee todennäköisesti aiheutumaan budjettivaikeuksia direktiiviä 2003/49/EY sovellettaessa johtuen niiden kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti soveltamasta lähdeveroasteesta sekä niiden tulo- ja pääomaverosopimuksista ja näiden perusteella kerätyistä tuloista.

(3) Tästä syystä näille liittymässä oleville maille olisi annettava lupa jättää tilapäisesti soveltamatta, neuvoston 3 päivänä kesäkuuta 2003 antaman säästöjen tuottamien korkotulojen verotusta koskevan direktiivin 2003/48/EY 17 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun soveltamisen alkamispäivään saakka; eräitä direktiivin 2003/49/EY säännöksiä; Latvian ja Liettuan osalta korko- ja rojaltimaksuja sekä Tsekin Puolan ja Slovakian osalta ainoastaan rojaltimaksuja.

(4) Koska siirtymäkausien myöntäminen on enemmän kuin pelkkä vuoden 2003 liittymisasiakirjan 57 artiklassa tarkoitettu mukauttaminen, direktiiviä 2003/49/EY olisi muutettava vastaavasti.

(5) Koska jäsenvaltioiden on hyväksyttävä korko- ja rojaltimaksuista maksettua veroa vastaava määrä vähennyksenä, on välttämätöntä varmistaa, että ne saattavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään välittömästi sen jälkeen kun vuoden 2003 liittymissopimus on tullut voimaan.

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 2003/49/EY 6 artikla seuraavasti:

(1) Korvataan otsikko seuraavasti:

"Tsekkiä, Kreikkaa, Espanjaa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Portugalia ja Slovakiaa koskevat siirtymäsäännöt"

(2) Korvataan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

"Latvia ja Liettua voivat jättää soveltamatta 1 artiklan säännöksiä säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/48/EY [15] 17 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun soveltamisen alkamispäivään saakka. Kuuden vuoden siirtymäkauden aikana, joka alkaa edellä mainittuna päivänä, toisesta jäsenvaltiosta olevalle lähiyhtiölle tai jostakin jäsenvaltiosta olevan lähiyhtiön toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle maksettaviin rojalteihin sovellettava verokanta ei saa ylittää kymmentä prosenttia. Kuuden vuoden siirtymäajasta neljän ensimmäisen vuoden aikana toisesta jäsenvaltiosta olevalle lähiyhtiölle tai jostakin jäsenvaltiosta olevan lähiyhtiön toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle maksettaviin korkoihin sovellettava verokanta ei saa ylittää kymmentä prosenttia eikä viittä prosenttia kahden seuraavan vuoden aikana.

[15] EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38.

Espanja, Tsekki ja Puola voivat - ainoastaan rojaltimaksujen osalta - jättää soveltamatta 1 artiklan säännöksiä direktiivin 2003/48/EY 17 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun soveltamisen alkamispäivään saakka. Kuuden vuoden siirtymäkauden aikana, joka alkaa edellä mainittuna päivänä, toisesta jäsenvaltiosta olevalle lähiyhtiölle tai jostakin jäsenvaltiosta olevan lähiyhtiön toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle maksettaviin rojalteihin sovellettava verokanta ei saa ylittää kymmentä prosenttia. Slovakia voi - ainoastaan rojaltimaksujen osalta - jättää soveltamatta 1 artiklan säännöksiä kahden vuoden siirtymäkauden aikana, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta 2004.

Näistä siirtymäsäännöistä huolimatta sovelletaan kuitenkin edelleen Tsekin, Kreikan, Espanjan, Latvian, Liettuan, Puolan, Portugalin tai Slovakian ja muiden jäsenvaltioiden välillä tehdyissä kahdenvälisissä sopimuksissa mahdollisesti määrättyä, ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettua alempaa verokantaa. Neuvosto voi komission ehdotuksesta ennen tässä kohdassa mainittujen siirtymäkausien päättymistä yksimielisesti päättää mainittujen siirtymäkausien mahdollisesta pidentämisestä."

(3) Korvataan 2 ja 3 kohdat seuraavasti:

"2. Jos jäsenvaltiossa oleva yhtiö tai jostakin jäsenvaltiosta olevan yhtiön kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitseva kiinteä toimipaikka:

- saa korkoa tai rojalteja Kreikasta, Latviasta, Liettuasta tai Puolasta olevalta lähiyhtiöltä,

- saa rojalteja Tsekistä, Espanjasta, Puolasta tai Slovakiasta olevalta lähiyhtiöltä,

- saa korkoa tai rojalteja jostakin jäsenvaltiosta olevan lähiyhtiön Kreikassa, Latviassa, Liettuassa tai Puolassa sijaitsevalta kiinteältä toimipaikalta, tai

- saa rojalteja jostakin jäsenvaltiosta olevan lähiyhtiön Tsekissä, Espanjassa, Puolassa tai Slovakiassa sijaitsevalta kiinteältä toimipaikalta,

ensiksi mainitun jäsenvaltion on hyväksyttävä tästä tulosta Tsekissä, Kreikassa, Espanjassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Portugalissa tai Slovakiassa 1 kohdan mukaisesti maksettua veroa vastaava määrä vähennyksenä sen yhtiön tai kiinteän toimipaikan tuloverosta, joka on saanut kyseisen tulon.

3. 2 kohdassa säädetyn vähennyksen ei kuitenkaan tarvitse ylittää pienempää seuraavista määristä:

(a) Tsekissä, Kreikassa, Espanjassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Portugalissa tai Slovakiassa tällaisesta tulosta 1 kohdan nojalla maksettava vero, tai

(b) koron tai rojaltin saaneen yhtiön tai kiinteän toimipaikan ennen vähennystä lasketusta tuloverosta se osa, joka johtuu näistä maksuista sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla, josta kyseinen yhtiö on tai jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 2 päivänä toukokuuta 2004. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle säädöstekstit sekä mainittujen säädösten ja tämän direktiivin säännösten välinen vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tärkeimmät tämän direktiivin soveltamisalalla antamansa kansalliset säädöstekstit.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan Tsekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymissopimuksen voimaantulopäivänä edellyttäen, että liittymissopimus tulee voimaan.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä päivänä kuuta .

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Tällä ehdotuksella neuvoston direktiiviksi ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon.

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI EHDOTUKSEN VAIKUTUS YRITYSTOIMINTAAN JA ERITYISESTI PIENIIN JA KESKISUURIIN YRITYKSIIN (PK-YRITYKSET)

Ehdotuksen nimi

Ehdotus neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun direktiivin 2003/49/EY muuttamisesta.

Asiakirjan viitenumero

Ehdotus

1. Miksi yhteisön lainsäädäntö on tarpeen tällä alalla ja mitkä ovat sen päätavoitteet, kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate?

Tällä ehdotuksella päivitetään jo voimassa olevaa neuvoston direktiiviä (2003/49/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä). Tällä direktiivillä siihen sisällytetään direktiivin soveltamista koskevat, liittymässä olevien maiden esittämät pyynnöt siirtymäkausista.

Vaikutus yritystoimintaan

2. Mitä yrityksiä ehdotus koskee?

- Yritystoiminnan alat

- Yritysten koko (pienten ja keskisuurten yritysten osuus)

- Ovatko yritykset keskittyneet yhteisön tietylle maantieteelliselle alueelle?

Tällä direktiivillä on se vaikutus, että siirtymäkausia direktiivin 2003/49/EY soveltamiseksi pyytäneet liittymässä olevat maat voivat jatkaa voimassa olevan kansallisen verolainsäädäntönsä soveltamista korko- ja rojaltimaksujen osalta. Liittymässä olevien maiden yritykset pääsevät osallisiksi direktiivin 2003/49/EY eduista vasta siirtymäkauden päättymisen jälkeen. Tämä ehdotus ei koske tiettyjä yritystoiminnan aloja tai tietynkokoisia yrityksiä. Siirtymäkauden luonteesta johtuen sitä pyytäneiden maiden yritykset eivät pääse osallisiksi direktiivin 2003/49/EY eduista ennen siirtymäkauden päättymistä.

3. Mitä yritysten on tehtävä noudattaakseen ehdotusta?

Yrityksille ei aseteta uusia velvoitteita eikä verorasitteita. Siirtymäkauden päättymiseen asti pyynnön tehneiden jäsenvaltioiden yritykset, joilla on korko- tai rojaltimaksuja toisessa jäsenvaltiossa sijaitseville yrityksille, joutuvat kuitenkin noudattamaan korko- ja rojaltimaksujen verotuksessa voimassa olevia säädöksiä, eivätkä ne tule täten täysin hyötymään direktiivin eduista.

4. Mitkä ovat ehdotuksen todennäköiset talousvaikutukset

- työllisyyteen?

- investointeihin ja uusien yritysten perustamiseen?

- yritysten kilpailukykyyn?

Direktiivin 2003/49/EY soveltamisella aikaansaadut myönteiset vaikutukset rajatylittäviin investointeihin, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyä sekä työllisyyttä, toteutuvat siirtymäkauden päättymisen jälkeen. Nämä direktiivin myönteiset vaikutukset, jotka eivät toteudu välittömästi, on katsottu tarpeelliseksi ottaen huomioon direktiivin soveltamisen aiheuttamat taloudelliset ja budjettivaikutukset jäsenvaltioissa.

5. Sisältyykö ehdotukseen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet (muihin ryhmiin verrattuna lievemmät tai erilaiset vaatimukset tms.)?

Ehdotuksessa ei ole erityisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia toimenpiteitä.

Kuuleminen

6. Luettelo ehdotuksen valmistelussa kuulluista tahoista ja niiden esittämien kantojen pääpiirteet

Johtuen siitä, että tämä ehdotettu muutos kohdistuu äskettäin hyväksyttyyn direktiivin ja muutoksen teknisestä luonteesta, ei katsottu tarpeelliseksi kuulla uudelleen tahoja, jotka olivat esittäneet kommentteja alkuperäiseen direktiiviin. Jäsenvaltioiden verohallintojen teknisten edustajien ja komission yksiköiden välillä on kuitenkin käyty keskusteluja asiasta.