Bryssel 26.10.2004

KOM(2004)726 lopullinen

.

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

HIV/aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjumiseen tähtäävää ulkoista toimea koskeva johdonmukainen eurooppalainen toimintakehys { SEC (2004) 1326 }

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 3

2. Haasteet 3

2.1. Epidemiologiset, maantieteelliset ja väestötieteelliset haasteet 3

2.2. Tautien ehkäisemistä ja hoitoa koskevien politiikkojen yhdistäminen 4

2.3. Rahoitushaasteet 4

2.4. Maakohtainen ja maailmanlaajuinen hallintotapa 5

3. EU:n tulevaisuudennäkymät 6

3.1. Vuoden 2015 näkymät 6

3.2. Periaatteet 7

4. Euroopan komission tuoma lisäarvo ja sen toteuttamat toimet 7

4.1. Euroopan komission tuoma lisäarvo 7

4.2. Euroopan komission maakohtaiset toimet 8

4.2.1. Valmiuksien lisääminen 8

4.2.2. Suuremmat ja kestävät voimavarat 10

4.3. Euroopan komission maailmanlaajuiset toimet 10

4.3.1. Kohtuuhintaiset ja turvalliset lääkkeet 10

4.3.2. Sääntely 11

4.3.3. Uusia välineitä ja tukitoimia 11

4.3.4. Vahvistettu kumppanuus ja EU:n voimakas ääni 12

5. Euroopan komission välineet 13

6. Päätelmä 13

1. Johdanto

Vuonna 2000 Eurooppa sitoutui saavuttamaan vuosituhattavoitteet. Samana vuonna Euroopan unioni (EU) laati uuden kehitysyhteistyöpolitiikan, jonka perustana on köyhyyden vähentäminen. Euroopan komissio kehitti samanaikaisesti kattavan järjestelmän[i], jolla pyritään vauhdittamaan kolmen tärkeimmän köyhyyteen liittyvän sairauden (HIV/aids, malaria ja tuberkuloosi) torjuntaan tähtääviä toimia. Täytäntöönpanokehykseksi laadittua toimintaohjelmaa[ii] tarvitaan edelleen. Toimintaohjelman asemaa tarkastellaan vuoden 2004 seurantaraportissa[iii]. Toimien vaikutus ja kohtuuhintaisuus ovat parantuneet, jonka lisäksi tutkimus ja kehitys ovat edistyneet huomattavasti, koska toimet toteutetaan johdonmukaisesti kehitys-, kauppa- ja tutkimuspolitiikan kesken.

EU:n on nopeutettava toimenpiteitä ja tarkasteltava kysymyksiä, joiden käsittely on edennyt hitaasti. EU:n pääasiallisena tavoitteena on edelleen oltava köyhyyden vähentäminen, mutta sen on myös otettava huomioon maailmalla yhä nopeammin tapahtuvat muutokset ja kohdattava uudet haasteet. HIV/aidsin vaikutukset ihmisten turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin tunnetaan yhtä paremmin. HIV/aidsin ja tuberkuloosin luonteen muuttumiseen ja nopeaan leviämiseen on myös kiinnitettävä huomiota. HIV/aidsia, malariaa ja tuberkuloosia koskevan politiikan johdonmukaisuus on suuri haaste.

Tässä tiedonannossa esitetään kehys kaikille näiden kolmen taudin torjuntaan tähtääville komission ulkoisille toimille. Tiedonanto on laadittu kuulemalla asianomaisia kolmansia maita, EU:n jäsenvaltioita, kansalaisyhteiskuntaa sekä teollisuutta. Tiedonantoa varten on kuultu myös maailmanlaajuista rahastoa, (jäljempänä ’maailmanlaajuinen rahasto’) joka on keskittynyt HIV/Aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjuntaan sekä YK:n elimiä, Maailmanpankkia ja muita tahoja. Kuuleminen tapahtui Brysselissä 14. syyskuuta 2004[iv]. Euroopassa ja sen naapurivaltioissa uudelleen puhjenneiden epidemioiden vuoksi komissio korosti, että toimenpiteitä on toteutettava viipymättä 8. syyskuuta 2004 annetun erillisen valmisteluasiakirjan perusteella. Siinä esitetään useita konkreettisia toimenpiteitä seuraaville 18 kuukaudelle[v]. Nämä kumppaneille osoitetut toimenpiteet ja suositukset vahvistettiin ns. Vilnan julistuksessa, joka hyväksyttiin 17. syyskuuta 2004 Vilnassa pidetyssä ministerikokouksessa (”Eurooppa ja HIV/aids: uudet haasteet ja uudet mahdollisuudet”).

2. Haasteet

2.1. Epidemiologiset, maantieteelliset ja väestötieteelliset haasteet

Lisääntyneistä ponnisteluista ja kasvaneista resursseista huolimatta, HIV/Aidsista, malariasta ja tuberkuloosista kärsivien henkilöiden lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Yli kuusi miljoonaa ihmistä kuolee näihin tauteihin joka vuosi. Malarian ja tuberkuloosin monilääkeresistentit muodot uhkaavat hoidon tehokkuutta. HIV/aids ja tuberkuloosi leviävät nopeasti myös Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvissa maissa (esim. Venäjällä). Väestömäärältään suurissa maissa (esim. Kiinassa ja Intiassa) tartunnan saaneiden lukumäärä on nousussa. Malaria koettelee erityisesti Afrikan maita. HIV/aids koettelee erityisesti Saharan eteläpuolista Afrikkaa, jossa asuu kaksi kolmasosaa (arviolta 25 miljoonaa ihmistä) koko maailman HIV-tartunnan saaneista.[vi]

Ennen kaikkea kehitysmaissa näiden tautien torjunnan lähtökohtana on köyhyyden vähentäminen, sillä ne ovat usein sekä köyhyyden aiheuttaja että sen seuraus. HIV/aidsilla, malarialla ja tuberkuloosilla on kielteinen vaikutus yhteisöjen sosiaalistaloudelliseen rakenteeseen. Ihmisten turvallisuuteen liittyvien kysymysten ja Kairon toimintasuunnitelman (HIV/aids ja sukupuoleen perustuva väkivalta mukaan luettuina) välinen vuorovaikutus on yhä kiistattomampi. Sen vuoksi tässä yhteydessä on otettava huomioon ihmisten turvallisuus ja ihmisoikeudet. Näiden kolmen taudin leviäminen pakolaisten ja konfliktialueilla asuvien ihmisten keskuudessa aiheuttaa suuria haasteita. Naiset ovat edelleen huonommassa asemassa HIV/aids-pandemian osalta. Naisten ovat alttimpia tartunnalle ja taudin vaikutus heihin on vakavampi samoin kuin heillä on heikommat mahdollisuudet taudin ehkäisemiseen ja hoidon saamiseen. Hädänalaisten lasten aseman parantaminen on suuri haaste. Yksin Afrikassa on 12 miljoonaa orpoa lasta aidsin vuoksi.

2.2. Tautien ehkäisemistä ja hoitoa koskevien toimintojen ja poliittisen strategian yhdistäminen

HIV/aids, malaria ja tuberkuloosi voidaan ehkäistä ja niitä voidaan hoitaa. Useampien maiden on kuitenkin kehitettävä soveltuvat strategiat, joissa tehokkaiksi todetut taudin ehkäisy- ja hoitomuodot sisällytetään kattavaan politiikkayhdistelmään. Moitteettomissa ohjelmissa ongelmat käsitellään tasapuolisesti. HIV/aidsin ehkäisemiseen tähtäävissä ohjelmissa on kannustettava kondomin käyttöä ja haittojen vähentämistä (kuten neulanvaihto-ohjelmat suonensisäisten huumeiden käyttäjille). Useiden terveydenhoitojärjestelmien infrastruktuurit ovat heikkenemässä ja niiden henkilöstö on ylikuormitettua. Koska HIV/aidsin hoitotarpeet kasvavat jatkuvasti, on taudin ehkäisemiseen ja hoitoon syytä keskittyä asianomaisella tavalla. Hoidon antaminen vaatii aiempaa ennustettavampia ja pitkäaikaisempia resursseja. Olisi tehtävä tutkimuksia uusista tavoista, joilla taudin muuttuvia muotoja voitaisiin hoitaa. Tutkimuksen ja terveydenhoitopalvelujen valmiuksien lisääminen on myös olennainen osa tällaisia strategioita.

2.3. Rahoitushaasteet

HIV/aidsia varten annetun rahoituksen määrä on noussut koko maailmassa lähinnä valtioiden talousarvioista ja yksityisiltä rahoittajilta saatavien varojen lisääntymisen vuoksi (ks. liitteessä 1 oleva taulukko 2). Tietoja siitä, kuinka paljon varoja on kohdennettu malariaa ja tuberkuloosia varten maailmanlaajuisesti, on saatavilla vain vähän.

Rahoituksen lisääntymisestä huolimatta näiden kolmen taudin torjumiseen tarvittavasta ulkopuolisesta rahoituksesta on vajetta (ks. taulukko 1). Kansainvälisen yhteisön on varmistettava, että rahoitusta on riittävästi kysynnän tyydyttämiseksi. HIV/aidsin torjuntaan lähivuosina tarvittavaa rahoitusta koskevat YK:n aluekohtaiset arviot ovat liitteessä 1 olevassa taulukossa 3. Tällä tiedonannolla ei kuitenkaan ole rahoitusvaikutuksia Euroopan komissiolle.

Taulukko 1 – Arvio julkisesta kehitysavusta (ODA) ja ulkopuolisen rahoituksen vajeesta [vii]

[pic]

2.4. Maakohtainen ja maailmanlaajuinen hallintotapa

HIV/Aidsista, tuberkuloosista ja malariasta kärsivien maiden, köyhimpien henkilöiden ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden tilanteen parantaminen on suuri haaste. Jo aiemmin muita heikommin hoitoa saaneet henkilöt (erityisesti naiset ja köyhät) ovat syrjäytyneet entistä pahemmin. Eräitä käyttäytymistapoja (esim. miesten välinen seksi, suonensisäisten huumeiden käyttö ja prostituutio), joihin liittyy HIV/aidsin riskin lisääntyminen, ei usein pidetä yhteiskunnallisesti hyväksyttävinä. HIV/aidsista ja tuberkuloosista kärsiviä henkilöitä kohdellaan usein häpeällisesti ja heitä syrjitään. Tämä estää avoimen vuoropuhelun syntymisen ja saattaa johtaa siihen, että taudin ehkäisemis-, testaus- ja hoitotapoja on heikosti saatavilla ja ne omaksutaan hitaasti. Jotta tarpeet otettaisiin paremmin huomioon, nuorten, naisten ja taudista kärsivien henkilöiden olisi oltava tiiviimmin mukana suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa.

Valtioissa olisi oltava voimakas johto, joka sitoutuu poliittisesti toteuttamaan tehokkaita toimia ja mobilisoimaan resursseja. Poliittisen johdon olisi tunnustettava tarve ratkaista HIV/aidsiin ja tuberkuloosiin liittyvät ongelmat erityisesti useissa köyhimmissä maissa, joiden hallitusrakenne on heikko, ja Euroopan lähialuekumppanuuteen kuuluvissa maissa.

Nämä taudit eivät tunne institutionaalisia eikä kansallisia rajoja. Niiden torjunta edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikkien yhteiskunnan eri tahojen välillä. Eräät maat ovat pystyneet tekemään alojen välistä yhteistyötä ja saaneet siitä konkreettisia tuloksia. Maailmanlaajuisen rahaston tukia varten perustetuilla maakohtaisilla koordinointimekanismeilla voi olla tärkeä asema eri kumppaneiden välisen yhteistyön käynnistämisessä, yhdenmukaisuuden edistämisessä ja täytäntöönpanon helpottamisessa. Näiden tautien torjunta edellyttää usein rajatylittävää yhteistyötä, mikä on vaikeaa, jos alueelliset toimielimet ovat heikkoja.

Yksityisen sektorin osallisuutta resurssien ja asiantuntemuksen tarjoamisessa olisi lisättävä. Yksityisellä sektorilla on huomattavan paljon käyttämätöntä potentiaalia kehitysmaihin tehtäviä investointeja varten. Yksityisen sektorin olisi entistä enemmän hinnoiteltava tuotteensa porrastetusti ja sen osallisuutta monenvälisiin aloitteisiin (kuten Euroopan ja kehitysmaiden väliseen kliinisten potilastutkimusten yhteistyökumppanuuteen [EDCTP] ja maailmanlaajuiseen rahastoon) olisi lisättävä.

Terveydenhoitoalan maailmanlaajuiselle hallintotavalle asettaa haasteita se, etteivät eri tahot saa mielipiteitään julki ja että valtatasapaino on epäsuhtainen. Monet maat eivät saa ääntään kuuluviin tai niillä ei ole neuvotteluvalmiuksia ja äänestysoikeutta, joten ne eivät pysty puolustamaan etujaan maailmanlaajuisia sääntöjä suunniteltaessa ja täytäntöön pantaessa (esim. kun määritetään tutkimuskohteita ja vahvistetaan sääntelykehyksiä). HIV/aidsia, malariaa ja tuberkuloosia koskevien maailmanlaajuisten aloitteiden ja toimijoiden lukumäärän ja moninaisuuden lisääntyminen on muuttanut entisestään maailmanlaajuista toimielinrakennetta, mikä luo mahdollisuuksia ja asettaa haasteita yhdenmukaisuudelle ja johdonmukaisuudelle. EU:n hiljattain tapahtuneen laajentumisen vuoksi HIV/aidsin ja tuberkuloosin vaikutus Itä-Euroopassa sijaitseviin lähialuekumppanuuteen kuuluviin maihin on entistä tärkeämmässä asemassa unionin asialistalla.

3. EU:n tulevaisuudennäkymät

3.1. Vuoden 2015 näkymät

Euroopan komissio pyrkii jatkossakin ratkaisemaan näiden tautien ja niiden maantieteellisen levinneisyyden muutoksiin liittyvät ongelmat kehitysmaissa ja naapuruuspolitiikan kumppanimaissa. Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot ovat antaneet kansainvälisiä sitoumuksia ja niillä on yhteiset näkymät siitä, kuinka nämä taudit torjutaan ja kuinka vuosituhattavoitteet saavutetaan tavoitteeksi asetettuun vuoteen 2015 mennessä. EU:n humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, kauppa, terveydenhuolto ja ulkopolitiikka toteutetaan siten, että ne edistävät vuosituhattavoitteiden saavuttamista (mukaan luettuna vuosituhattavoite nro 6 ”HIV/aidsin, malarian ja muiden tautien torjunta”).

Kaikki EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät toimintaohjelman Kairossa vuonna 1994 pidetyssä kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskeva Kairon toimintasuunnitelma (jossa korostetaan vapaaehtoista ja ihmislähtöistä lähestymistapaa, jossa valinnat tehdään tietoisesti) on otettu selkeästi huomioon EU:n politiikoissa ja kannanotoissa. Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot allekirjoittivat Pekingissä vuonna 1995 pidetyn naisten maailmankonferenssin toimintaohjelman. Toimintaohjelmassa painotetaan tarvetta toteuttaa toimia sukupuolten välisen tasa-arvon esteiden poistamiseksi koko maailmassa ja siinä asetetaan päätavoitteeksi sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen[viii]. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet lasten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen. Euroopan komission kehitysyhteistyöpoliittisessa lausunnossa[ix] sitoudutaan selkeästi ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Näiden tautien torjuntaa koskevissa EU:n tulevaisuudennäkymissä on keskeisessä asemassa sitoutuminen vuosituhattavoitteisiin ja Kairon ja Pekingin toimintaohjelmiin sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja ihmisten turvallisuuden takaamiseen.

Resurssien lisääminen ja toimien koordinointi ovat myös osa EU:n tulevaisuudennäkymiä. EU:n jäsenvaltioiden tavoitteena on edelleen, että 0,7 prosenttia maan bruttokansantulosta (BKTL) kohdistetaan julkiseen kehitysapuun. EU on hyvää vauhtia täyttämässä Monterreyssä (maaliskuussa 2002) annetut sitoumukset[x]. Nykyisen kehityssuuntauksen mukaan EU tulee kohdistamaan 0,42 prosenttia yhteisestä bruttokansantulostaan (38,5 miljardia euroa) julkiseen kehitysapuun vuoteen 2006 mennessä[xi]. EU:n osuus kasvaa siis 10 miljardia vuodessa. Euroopan komission ja EU:n jäsenvaltioiden harjoittaman kehitysyhteistyöpolitiikan on perustamissopimuksen mukaisesti oltava koordinoitua ja täydentävää . Tämä sitoumus vahvistettiin yhdenmukaisuutta käsittelevässä korkean tason foorumissa Roomassa vuonna 2003. Strategioiden, toimielinten ja valvontasuunnitelmien väliseen yhdenmukaisuuteen sovellettavat periaatteet on otettu huomioon myös HIV/aidsia koskevassa ”Three Ones” -lähestymistavassa[xii].

3.2. Periaatteet

Euroopan ja kolmansien maiden välistä yhteistyötä ohjaavat useat yhteiset periaatteet. EU on sitoutunut tiukasti vähentämään köyhyyttä , saavuttamaan vuosituhattavoitteet ja kunnioittamaan oikeuksia. Tasa-arvoperiaate tarkoittaa sitä, että avun on saavuttava kaikkein suurimmassa tarpeessa oleville. Johtavana periaatteena on edelleen maakohtaisen omavastuun varmistaminen. Maat tekevät edelleen itse tärkeimmät päätökset strategisista painopisteistään ja kansallisista kehyksistään. Hallitukset ovat selontekovelvollisia äänestäjilleen valintojensa ja täytäntöönpanon osalta. Hyvä hallintotapa , jossa prosessit tapahtuvat avoimesti ja oikeusvaltioperiaatetta noudattaen, on olennainen osa maiden toimintaa. Hyvä hallintotapa on tärkeää muuallakin kuin julkisissa laitoksissa, jotta toiminta tapahtuisi kysynnän ohjaamana ja siihen osallistuisi mahdollisimman paljon eri tahoja (kuten kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori). Työskentely kolmansien maiden kanssa edellyttää myös toimenpiteiden ja kestävien resurssien lisäämistä ja täydentäviä investointeja laajentuneeseen kapasiteettiin.

4. Euroopan komission tuoma lisäarvo ja sen toteuttamat toimet

4.1. Euroopan komission tuoma lisäarvo

Kuten seurantaraportista ja kuulemisista käy ilmi, Euroopan komissiolla on useita piirteitä, jotka antavat sille suhteellisen edun näiden tautien osalta toteutettavissa toimissa. Suurin osa komission rahoitustukivälineistä on sekä nyt että tulevaisuudessa maakohtaisia. Euroopan komissio osallistuu yhdessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa jatkossakin tärkeimpien maailmanlaajuisten ongelmien käsittelyyn.

Komissio on tehnyt onnistunutta yhteistyötä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, kaupan ja johdonmukaiseen ulkoiseen toimeen tähtäävän tutkimuksen alalla. Eri politiikan aloilla toteutetut toimet voivat lujittaa toisiaan ja lisätä yhteisvaikutusta. Tämä on Euroopan komission tuoma lisäarvo, jota EU:n jäsenvaltiot eivät kykenisi saavuttamaan yksittäin (kuten toimintaohjelman täytäntöönpanosta sekä kansainväliseen väestö- ja kehityskonferenssiin [ICPD] ja TRIPS-sopimusta ja kansainterveyttä koskevaan Dohan julistukseen liittyvistä kannanotoista käy ilmi). Myös komission mahdollisuus laatia yhteinen eurooppalainen kanta sekä edustaa ja puolustaa sitä maailmanlaajuisesti antaa sille lisäarvoa, joka lisää maailmanlaajuisen hallintotavan johdonmukaisuutta. EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan komission toimien välinen johdonmukaisuus on yhä tärkeämpää. Ihmisten turvallisuus (myös HIV/aidsiin liittyen) on merkittävä tekijä muuttuvassa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Euroopan komissio tuo maakohtaista lisäarvoa työskentelemällä useissa maissa [xiii], kuten monissa naapurimaissa ja maissa, joissa eräillä EU:n jäsenvaltioilla ei ole edustusta, ja mahdollistamalla tuen antamisen toistuviin kustannuksiin , kuten terveydenhoitoalan henkilökunnan palkkoihin ja hyödykkeiden ostamiseen, jotka ovat terveydenhoidon suuri menoerä.

Lisäksi lisäarvoa tuo EY:n nykyisen talousarvion alakohtaisten budjettikohtien joustavuus, mikä mahdollistaa innovatiivisten toimien maakohtaisen ja maailmanlaajuisen rahoituksen . Tämän vuoksi tukea on voitu antaa maailmanlaajuiselle rahastolle, kansainväliselle aidsrokotealoitteelle (IAVI) ja kansainväliselle mikrobilääkekumppanuudelle (IPM) sekä EDCTP:hen kuuluville kliinisten kokeiden suorituspaikoille maissa, joissa tauti on endeeminen. Tällaisen joustavuuden olisi säilyttävä Euroopan komission ulkoista toimea koskevassa uudessa rahoitusvälineessä (2007–2013).

4.2. Euroopan komission maakohtaiset toimet

Tautien maantieteellinen levinneisyys edellyttää keskittymistä myös muihin kuin kehitysmaihin. Erityisesti monilääkeresistentti tuberkuloosi ja HIV/aids leviävät nopeasti Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaissa. Euroopan komissio pystyy tarjoamaan maakohtaista politiikkayhdistelmätukea eri välineistä eri sosiaalipalveluja varten: kukin maa voi pyytää erilaista tukea tarpeidensa mukaan. Köyhimmät maat tarvitsevat eniten rahoitusvaroja, poliittiseen sitoutumiseen liittyviä voimavaroja, teknisen valmiuden kehittämistä sekä poliittista vuoropuhelua ja tiivistä kumppanuutta. Keskituloiset maat , joihin kuuluvat myös uudet naapurimaat Itä-Euroopassa , tarvitsevat enimmäkseen tukea poliittiseen vuoropuheluun ja poliittiseen sitoutumiseen sekä teknisen valmiuden kehittämiseen. Euroopan komissio toimii edelleen vaikeissa kumppanuussuhteissa[xiv] (joihin yleensä liittyy ihmisoikeusrikkomuksia, poliittista sortoa, laajamittaista korruptiota tai väkivaltaisia konflikteja) ottaen käyttöön erityisiä strategioita, kuten LRRD, ja työskennellen käytännössä julkishallinnon sisällä ja sen ulkopuolella toimivien asiaan sitoutuneiden järjestöjen kanssa.

4.2.1. Valmiuksien lisääminen

Euroopan komissio keskittyy aktiivisesti parantamaan henkilöstön valmiuksia kansallisissa kehittämissuunnitelmissa kuten maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa, kumppanuus- ja yhteistyösopimuksissa sekä köyhyyden vähentämistä koskevissa strategia-asiakirjoissa. Näin vahvistetaan sosiaalipalveluja, joihin kuuluvat myös terveys- ja koulutuspalvelut. Henkilöstön valmiuksien parantaminen tarkoittaa henkilöstön koulutukseen ja urakehitykseen, asianmukaiseen palkkaukseen ja henkilöstön pysyvyyteen liittyvien toimien nopeuttamista sekä vastaanottavaa johtamista. Toimet kohdistuvat joihinkin terveydenhuoltohenkilöstön keskeisiin motivaatio-ongelmiin, ja niillä voitaneen jonkin verran vähentää maaseudulta kaupunkeihin, julkiselta sektorilta yksityiselle ja kehitysmaista teollisuusmaihin suuntautuvaa aivovuotoa. Euroopan komissio suosittelee, että maat ja avunantajat sopivat rahoitusmallista, jossa määrätty osuus tiettyyn tautiin keskittyvien aloitteiden varoista osoitetaan terveydenhuoltojärjestelmään, johon lasketaan myös henkilöresurssien kehittäminen. Euroopan komissio voisi myös tarkastella mahdollisuutta soveltaa eurooppalaisia menettelysääntöjä henkilöstön palkkaamisessa kolmansista maista tai järjestöihin, jotka palkkaavat kansallista henkilöstöä kouluttamaan yhteistyökumppanin henkilöstöä julkishallinnossa. Ehdotuksia olisi kehiteltävä vielä korkean tason terveysfoorumissa.

Euroopan komissio kannustaa sellaisten laajapohjaisten kansallisten ja alueellisten elinten (esim. Nepad) valmiuksien kehittämistä , jotka keskittyvät näihin kolmeen tautiin ja joihin maatasolla osallistuu julkishallintoon kuuluvia ja siihen kuulumattomia tahoja (esim. mahdolliset maakohtaiset koordinointimekanismit). Euroopan komission lähetystöt osallistuvat aktiivisemmin valmiuksien kehittämiseen ja perustavat täydentäviä kumppanuuksia EU:n jäsenvaltioiden edustajien kanssa asiantuntija-avun antamiseksi.

Poliittisessa vuoropuhelussa komissio kannustaa maita kehittämään strategioita, joissa tunnustetaan ihmisiin ja sosiaalipalveluihin tehtävien investointien arvo. Tarvitaan laaja-alaista politiikkayhdistelmää, joka kattaa ennaltaehkäisyn ja hoidon. Sopiva yhdistelmä riippuu taudin luonteesta, valmiuksista ja käytettävissä olevista voimavaroista sekä parhaista käytännöistä. HIV/aidsin osalta on todettu, että kondomin käyttö ja avoin keskustelu seksisuhteista ovat sukupuolista pidättyvyyttä tehokkaampia välineitä sukupuoliteitse leviämisen estämisessä. Intiassa jokin aika sitten tehdystä tutkimuksesta[xv] kävi ilmi, että kondomin käytön lisääminen nykyisestä 50 prosentista 70 prosenttiin kanssakäymisissä, joissa riski on korkea, riittäisi muuttamaan epidemian suunnan Intiassa.

Euroopan komissio vahvistaa terveysvaikutusten valvonta- ja seurantavalmiuksia tukemalla edelleen Health Metrics Network[xvi]- ja UNAIDS-ohjelmia. Se korostaa, että terveystiedot olisi kirjattava nykyisin käytettäviä vuosituhattavoitteisiin liittyviä kymmentä perusindikaattoria laajemmin. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää osoittaa, että maat voivat makroekonomisen tuen avulla hoitaa pääasialliset sosiaalipalvelut. Euroopan komissio arvioi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, lisääkö makrotaloudellinen tuki sosiaalipalvelujen resursseja ja näkyykö tämä parempina terveysvaikutuksina.

Keskusteluissaan konfliktinratkaisuun, rauhanturvaamiseen ja konfliktien jälkitoimiin osallistuvan henkilöstön kanssa Euroopan komissio keskittyy inhimillisen turvallisuuden ja Kairon toimintasuunnitelman yhteentoimivuuteen. Kairon toimintasuunnitelma, joka kattaa HIV/aidsin, sukupuoleen perustuvan väkivallan sekä ehkäisyvälineiden toimittamisen, on otettava erottamattomana osana huomioon analysoitaessa konfliktien syitä, seurauksia ja ratkaisutapoja.

Euroopan komissio tukee paikallista tuotantokykyä , jolloin kyseessä voivat olla esim. raaka-aineet sekä artemisiiniin perustuvat yhdistelmähoidot ja muut uudet malarialääkkeet, hyönteismyrkyllä käsitellyt verkot, kondomit ja peruslääkkeiden rinnakkaistuotanto, myös kiinteämääräisten annostusten yhdistelmät tuberkuloosia sekä HI-virusta ja aidsia varten. Paikallistuotannolla voidaan edistää kilpailua ja laskea lääkkeiden hintaa. On tärkeää kannustaa teknologian siirtoa sen varmistamiseksi, että paikallisesti tuotetut lääkkeet ovat kansainvälisesti sovittujen vaatimusten mukaisia. Euroopan komissio pyrkii tähän yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa.

Euroopan komissio vahvistaa edelleen kehitysmaiden valmiuksia tehdä tutkimusta , erityisesti kliinisiä kokeita. Yhteisvaikutusta tutkimusvalmiuksien kehittämisen ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksen välillä olisi selvitettävä aktiivisesti kumppanimaiden kanssa. EDCTP-hankkeen olisi kuuluttava sekä kansallisiin että alueellisiin kliinisen tutkimuksen henkilöresurssisuunnitelmiin, jolloin nämä suunnitelmat lähenisivät toisiaan.

4.2.2. Suuremmat ja kestävät voimavarat

Maat tarvitsevat suurempia, jatkuvia ja kestäviä voimavaroja eri lähteistä näiden kolmen taudin taltuttamiseen. Maiden on investoitava riittävä osuus talousarviostaan sosiaalipalveluihin parantaakseen terveysvaikutuksia. WHO:n ja Maailmanpankin kansantalouden ja terveysasioiden komitea suosittaa vuotuisiksi terveydenhuollon määrärahoiksi vähintään 40 Yhdysvaltain dollaria asukasta kohti. Suositus jää nykyisin vuosittain vajaaksi yli 120 miljardia dollaria. Kolmansiin maihin tehtäviä yksityisiä investointeja ja julkista kehitysapua tarvitaan[xvii]. EU:n pitäisi edelleen painottaa Monterreyssä tehtyjä sitoumuksia julkisen kehitysavun lisäämisestä. Maiden valmiutta hyödyntää lisääntyneitä resursseja olisi selvitettävä ja asetettava investointikattojen joustoa lisäävät keskipitkän aikavälin menokehykset.

Euroopan komissio lisää rahoitusta näiden kolmen taudin vastustamiseen innovatiivisin toimin . Maailmanlaajuinen rahasto on osoittautunut suhteellisen nopeaksi tavaksi kanavoida Euroopan komission varoja näiden kolmen taudin vastustamiseen maatasolla, ja siitä on jo saatu merkittäviä tuloksia. Maailmanlaajuisen rahaston asianomaisten maiden esittämien pyyntöjen perusteella tekemän arvion mukaan avustusten keskimääräinen vuositaso on kolminkertaistettava nykyisestä miljardista Yhdysvaltain dollarista kolmeen miljardiin dollariin vuoteen 2008 mennessä.[xviii] Merkittävän, noin miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisen EU-rahoituksen tarpeesta vuosittain oli aiemmin jo keskusteltu Thessalonikin huippukokouksessa. Vuonna 2005 pidettävä maailmanlaajuisen rahaston kartuttamiskonferenssi tarjoaa kaikille avunantajille tilaisuuden kasvattaa rahoitusosuuksiaan. Jos suunnitelmat vahvistetaan konferenssissa, EU:n odotetaan lisäävän rahoitusosuuttaan. Sekä Euroopan komission että jäsenvaltioiden odotetaan maksavan rahoitusosuuksia jakaen osuudet oikeudenmukaisesti.

4.3. Euroopan komission maailmanlaajuiset toimet

4.3.1. Kohtuuhintaiset ja turvalliset lääkkeet

Euroopan komissio puhuu edelleen lääkkeiden hinnanalennuksen puolesta. Se kannustaa porrastettua hinnoittelua mm. soveltamalla lääkkeiden EU:n markkinoille kulkeutumista estävää asetusta useampiin tuotteisiin (myös vaihtoehtoiset retrovirushoidot, kiinteämääräisten annostusten yhdistelmät, lapsille tarkoitetut formulaatiot[xix] ja muut tuotteet kuten artemisiiniin perustuvat yhdistelmähoidot). Hintojen alentamiseksi Euroopan komissio kannustaa tutkimukseen ja kehitykseen perustuvan teollisuuden ja rinnakkaistuotteiden valmistajien välistä kilpailua sekä tasapuolisiin ja avoimiin hankintamenettelyihin perustuvia julkisia tarjouskilpailuja.

Euroopan komissio kannustaa maita myös julkistamaan hankittujen hyödykkeiden hinnat avoimesti joko maailmanlaajuisen rahaston (jossa maksetut hinnat ovat jo julkista tietoa) tai muiden välineiden avulla. Tästä tulee vakiokäytäntö Euroopan komission rahoittamissa lääkehankintaohjelmissa.

Euroopan komissio korostaa, että TRIPS-sopimusta ja kansanterveyttä koskevaa Dohan julistusta (2001) sekä elokuussa 2003 tehtyä päätöstä [xx] on noudatettava, ja varmistettava, ettei julistusta heikennetä TRIPS-sopimukseen kahdenvälisillä neuvotteluilla tehtävillä muutoksilla eikä kansallisella lainsäädännöllä. Euroopan komissio kannustaa kehitysmaita hyödyntämään TRIPS-sopimuksen joustavuutta ja poikkeuksia, myös pakkolisensointia, korostaen kuitenkin samalla riittävän teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän merkitystä.

Euroopan komissio antaa maille teknistä apua lääkepolitiikkoihin liittyvien valmiuksien parantamisessa tekemällä muun muassa jatkuvasti tiivistä yhteistyötä WHO:n kanssa esikarsinnassa. Se korostaa edelleen turvallisten lääkkeiden tarvetta. Täytäntöönpanon valvontastrategiaa koskevassa Euroopan komission asiakirjassa (kesäkuu 2004) annetaan ohjeet komission toimista teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanemiseksi yhteisön ulkopuolisissa maissa ottaen huomioon kansanterveydelliset tarpeet.

4.3.2. Sääntely

Euroopan komissio tukee kolmansien maiden valmiuksien lisäämistä sääntelytehtävien hoitamisessa , mihin kuuluvat kliinisten kokeiden hyväksyminen ja myyntilupien myöntäminen. Uusia rokotteita, mikrobisidejä ja diagnostiikkaa koskevaan sääntelyyn liittyviin haasteisiin on vastattava.[xxi] Euroopan lääkevirasto ja EU:n kansalliset sääntelyviranomaiset voisivat – koordinoidusti WHO:n kanssa – tukea sääntelyelinten valmiuksien kehittämistä kumppanuuksien, tieteellisen tai teknisen avun tai rahoituksellisen tuen avulla. Tässä olisi keskityttävä alueellisten sääntelyasiantuntijakeskusten luomiseen esimerkiksi Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Thaimaahan. Sääntelymenettelyjä ei pitäisi käyttää kaupan esteinä, sillä se voisi nostaa lääkkeiden hintaa.

Euroopan lääkeviraston antama tuki perustuu jokin aika sitten tehtyyn EU:n lääkelainsäädännön tarkistukseen, jolla lääkevirastolle annettiin mahdollisuus antaa tieteellinen lausunto yksinomaan yhteisön ulkopuolella myytävien lääkkeiden arvioimiseksi[xxii]. Tämän niin tutkimukseen ja kehitykseen perustuvalle teollisuudelle kuin rinnakkaistuotteiden valmistajille avoimen menettelyn avulla yhteisön pitäisi pystyä antamaan kehitysmaille teknistä tukea ja helpottamaan näin kehitysmaiden omia tarpeita vastaavien lääkkeiden nopeaa saantia[xxiii].

4.3.3. Uusia välineitä ja tukitoimia

Euroopan komissio keskittyy edelleen kehittämään uusia, tehokkaita, turvallisia ja kohtuuhintaisia välineitä ja tukitoimia investoimalla tutkimukseen ja kehitykseen. Uudet tehokkaat rokotteet olisivat voimakkain ja kustannustehokkain väline näiden kolmen taudin torjumiseen, mutta kattavaa tutkimusta tarvitaan vielä lähitulevaisuudessa.[xxiv] Uusia tukitoimia koskevissa tutkimuksissa olisi keskityttävä näiden kolmen taudin rokotteisiin, HIV/aidsin leviämisen estäviin mikrobisideihin,[xxv] tuberkuloosin uudenlaiseen diagnostiikkaan ja hoitomuotoihin ottaen huomioon resistenssi ja hoitojen tehottomuus sekä malarian parempaan ehkäisyyn ja hoitoon. Kiinteämääräisten annostusten yhdistelmiin, lapsille tarkoitettuihin formulaatioihin ja monien samanaikaisten infektioiden hoitoihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota.

Euroopan komissio tukee edelleen EDCTP -hanketta uusien mahdollisten rokotteiden ja muiden kliiniseen koevaiheeseen pääsevien tuotteiden määrän lisäämiseksi. Se kannustaa jäsenvaltioita ja teollisuutta investoimaan hankkeeseen ja hyödyntämään EDCTP-ohjelmaa. EDCTP:n avulla varmistetaan sen itsensä ja muiden organisaatioiden tekemien kliinisten kokeiden välinen johdonmukaisuus ja yhteisvaikutus.

Sopivissa sosiaalisissa ja taloudellisissa yhteyksissä harjoitetun laajan seurannan tuloksia olisi käytettävä nykyisten tukitoimien ja diagnosointivälineiden tehostamisessa. Epidemiologia ja soveltava tutkimus otetaan tästä syystä erottamattomaksi osaksi tutkimussuunnitelmaa.

Sidosryhmien kuulemisen jälkeen Euroopan komissio ottaa käyttöön kannustimia , joilla yksityisyritykset, pienet ja keskisuuret biotekniikan alan yritykset mukaan luettuina, saadaan valjastettua näitä kolmea tautia koskevien uusien välineiden kehittämiseen. Kannustimiin olisi kuuluttava seuraavat: patenttioikeuksien ja/tai markkinayksinoikeuden pidentäminen, myös eri tuotteiden välille mahdollisesti luotavien yhteyksien avulla, yksinkertaistetut ja nopeammat sääntelymenettelyt, pääomasijoittaminen, edulliset lainat, verohyvitykset ja taatut markkinat.

4.3.4. Vahvistettu kumppanuus ja EU:n voimakas ääni

Euroopan komissio työskentelee edelleen tiiviissä yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden kanssa teknistä apua, kehitysmaiden sääntelyvalmiuden vahvistamista sekä tutkimuksen edistämistä ja koordinointia koskevissa kysymyksissä. Se pyrkii myös edelleen löytämään Euroopan yhteiset kannat monenvälisissä instituutioissa ja mekanismeissa, joihin kuuluu myös maailmanlaajuinen rahasto.

Euroopan komissio jatkaa ja lisää monenvälisten YK:n järjestöjen kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua ja niiden rahoitusta : strateginen kumppanuus WHO:n kanssa (lääkepolitiikka, sääntelyasiat ja terveystilanteen seuranta) sekä lujat kumppanuudet UNAIDSin (kyseiset kolme tautia) ja UNFPAn kanssa (Kairon toimintasuunnitelma). Tämä olisi nähtävä osana Euroopan komission vastausta terveydenhoitoalan maailmanlaajuisen hallintotavan haasteisiin.

Euroopan komissio tukee edelleen kysynnän ohjaamia maaohjelmia maailmanlaajuisen rahaston avulla (lisätietoja liitteessä 2).

Euroopan komissio tukee edelleen tarpeisiin perustuvaa maailmanlaajuista tutkimussuunnitelmaa tukemalla EDCTP:tä ja solmimalla kumppanuuksia muihin kansainvälisiin tutkimusaloitteisiin kuten IAVI, IPM, GAVI ja G8-maiden tukema Global HIV Vaccine Enterprise.

Euroopan komissio puhuu edelleen voimakkaasti yhteisten eurooppalaisten arvojen puolesta Kairon ja Dohan jälkeisillä foorumeilla, ja lopullisena tavoitteena on saavuttaa vuosituhattavoitteet vuoteen 2015 mennessä.

5. Euroopan komission välineet

Johdonmukaisuus on yhä keskeinen osa Euroopan komission poliittista viitekehystä. Koko komission kattavan vastuullisuuden varmistamiseksi johdonmukaisuuden ja koordinoinnin on näyttävä Euroopan komission institutionaalisessa järjestelyssä mahdollisesti selkeästi määriteltynä johtoyksikkönä. Lisäksi toteutetaan toimenpiteitä ohjelmasuunnittelun eri vaiheista vastaavien komission yksiköitten, edustustot mukaan luettuina, välisen koordinoinnin varmistamiseksi. Ehdotuksia täsmennetään toimintaohjelmassa.

Uudet rahoitusnäkymät (2007–2013) tarjoavat enemmän johtamismahdollisuuksia maailmanlaajuisten haasteiden kuten näiden kolmen taudin kohtaamisessa. Uudet rahoitusvälineet hyödyttävät köyhimpiä maita, mutta tukevat samalla EU:n naapureita. Ehdotukset koskevat kuutta välinettä, joista kolme liittyy EU:n ulkopolitiikkoihin (liittymisen valmistelu, naapuruuspolitiikka ja kehitysyhteistyö) ja kolme on poliittisiin, humanitaarisiin ja rahoituksellisiin kriisitilanteisiin tarkoitettuja temaattisia välineitä (ks. liitteessä 3 oleva taulukko 4).[xxvi] Koska tällä tiedonannolla ei ole rahoitusvaikutuksia, eri alueita koskevat toimet ja ehdotetut määrärahat täsmennetään myöhemmin esitettävässä toimintaohjelmassa.

Euroopan komission pyöreän pöydän keskustelut vuonna 2000 antoivat eri sidosryhmien toimille pontta. Euroopan komissio aikoo vielä lisätä sitä ja järjestää sidosryhmien foorumin , jossa kuullaan sidosryhmien lisäksi HIV/aidsin, malarian tai tuberkuloosin kanssa eläviä ihmisiä siitä, miten näitä kolmea tautia olisi torjuttava, millä välineillä ja kuinka paljon rahoitusta tarvitaan.

6. Päätelmä

Toimintakehyksellä (2000) ja vuonna 2001 hyväksytyllä toimintaohjelmasta saatiin merkittäviä tuloksia näiden kolmen taudin torjunnassa köyhyyden vähentämisen osana. Tämä johtui pitkälti Euroopan komission tutkimus-, kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan yhteisvaikutuksesta. Tiedonannossa esitetään johdonmukainen toimintakehys kaikille näiden kolmen taudin torjumiseen tähtääville Euroopan komission ulkoisille toimille saatujen kokemusten ja sidosryhmien kuulemisen perusteella (mm. kehitysmaat ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden kuuleminen Vilnassa). Tiedonanto toimitetaan neuvostolle Alankomaiden puheenjohtajakaudella ja esitetään Euroopan parlamentille.

Tämän kattavan toimintakehyksen perusteella laaditaan uusia strategioita ja toimintaohjelmia. Niissä viitataan tiettyjen välineiden ja varojen käyttöön ja ehdotetaan koordinoinnin lisäämistä EU:n jäsenvaltioiden kesken. Vilnaa varten laaditussa komission valmisteluasiakirjassa luonnosteltiin jo erityistoimia naapuruuspolitiikan kumppanimaille Itä-Euroopassa.

Eurooppa on johtoasemassa HIV/aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjunnassa maailmanlaajuisesti. EU:n nykyinen puheenjohtajamaa (Alankomaat) ja tulevat puheenjohtajamaat (Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta, Itävalta ja Suomi) ovat antaneet näiden kolmen taudin torjumiselle ja Kairon toimintasuunnitelman noudattamiselle ensisijaisen aseman. Tartuntataudit ovat edelleen maailmanlaajuisesti merkittäviä YK:n foorumien ja G8-maiden toiminnassa. Euroopan osallistumisella HIV/aids-pandemian taltuttamiseen sekä malarian ja tuberkuloosin torjuntaan edistetään lopullisina tavoitteina olevien vuosituhattavoitteiden saavuttamista – miljoonien ihmisten köyhyyden vähentämistä maailmanlaajuisesti. Annex 1: Resources spent, and resources needed, for HIV/AIDS

Table 2: Resources invested in HIV/AIDS, 1996-2003 [xxvii]

[pic]

Table 3: Projected Annual HIV/AIDS financing needs (in US$ million) by region (2004-2007) [xxviii]

[pic]

Annex 2: The Global Fund to Fight AIDS, TB and Malaria and the EU’s role

The Global Fund was established to generate additional public and private resources to confront the three diseases. It departs from traditional forms of multilateral governance because non-state actors share decision-making powers and financing responsibilities with national governments. This reflects the political implausibility of raising much-needed funds through the UN, while still remaining reliant on the infrastructure and support of UN agencies, funds and programmes. For example, WHO and UNAIDS are providing technical aid and administrative support and building capacities. The Global Fund was also established to be a model of performance-based funding. While not a purchasing institution, the funding provided to support demand-based proposals made by countries, and the transparency in purchasing, can help to reduce prices of pharmaceutical products and commodities. The demand generated could also have a medium-term leverage effect on research into new tools to confront the three diseases.

A forecast of the Global Fund operations and the business model[xxix] illustrates that, if the current business model is pursued, the Global Fund will reach an annual value of approvals, commitments and disbursements of US$3 billion from 2008 onwards. This forecast predicts a considerable increase in both the demand for resources and the workload compared to the current levels. Although disbursements have been slow initially, they would speed up over the next three years to meet the level of approvals.

The annual average level of donor contributions to the Global Fund would have to triple from its current US$1 billion to respond to the increase in resource demands. The 2005 high-level replenishment conference of the Global Fund is an opportunity for all donors to increase their contributions to the Fund. As tens of thousands of people begin receiving anti-retroviral treatment financed by the Global Fund, the issue of sustainable and predictable funding is even more important. Countries should gradually move towards self-sustaining financial systems. However, faced with severe resource constraints in the poorest countries, the global community will need to continue its support for many years to come.

Other future challenges to the Global Fund for the EC/EU to take a position on in the Board meetings are the difficulty of some poor countries to effectively use large sums of money, especially with the significant brain drain in developing countries, which depletes human resources, particularly in the health services most needed. It has also been discussed whether the disease-specific approach committing global finance primarily to the three diseases, instead of health services, is, in general, beneficial. The Global Fund programmes have so far been successful in delivering the demand at country level. Some countries have even exceeded performance targets and disbursements have been made faster than expected. In a recent performance review made by the Global Fund, the 25 grants that had passed one year of operations were performing above the targets set and in comparison with other donors. On average for all grants reviewed, 70 percent of the expected disbursements had been made, and the disbursement rate was climbing. Some of the programmes had achieved spectacular results. For instance, in the Global Fund TB programmes in China, Ghana, Indonesia, Mongolia, Panama and Sri Lanka, performance targets were exceeded by 32%.[xxx]

Developing countries have expressed positive views on the Global Fund’s performance and have, in particular, underlined ownership based on the national development of programmes and global representation at Board level; the flexibilities offered by Global Fund financing, especially with regard to recurrent costs, which are rarely permitted under the guidelines of most other aid agencies (with the exception of the EC); and the openness and transparency in transactions (e.g. the Global Fund’s activities are accessible on its website, including the results of negotiations of pharmaceutical product pricing).

If sufficient resources are provided to meet the increase in demand, then the current business model must be adapted to make the operations more effective and reduce transaction costs. Key suggestions to streamline Global Fund procedures include:

- The Global Fund could adopt a differentiated approach based on a risk analysis, taking into account contextual considerations and past performance of grant receivers.

- The Global Fund could establish a public and a private funding channel in a country with an approved proposal. The principal recipient for the public channel would be likely to be the Ministry of Health or the Ministry of Finance, while the private channel could be NGOs and take on a country-appropriate form.

- Existing mechanisms such as the country-specific accreditation scheme (planned by the Health Metrics Network) for monitoring and evaluation systems could also be used as a standard for assessments, rather than using a parallel Global Fund assessment system.

- The Global Fund Secretariat could play a more active role in identifying needs for technical assistance, and garner support from donor agencies and other partners present in the country to improve the provision of such assistance.

Any changes in the Global Fund business model must be based on the ability to serve the Global Fund recipients, both those who will directly receive and use funding and the people and communities living with, affected by and at risk from HIV/AIDS, TB and malaria. The performance of the Global Fund programmes is measured by their ability to reach the poorest and most vulnerable.

Annex 3: New EC financial instruments (as proposed by the EC, September 2004)

Table 4 should be used for initial reflection on the potential use of EC financial instruments for external action to confront the three diseases. Specific proposals will be presented in a Programme for Action.

Table 4: Overview of the proposed new EC financial instruments and their potential to be used in confronting HIV/AIDS, malaria and TB

+++++ TABLE +++++

[i] Liite 4: Viitteet

[ii] Tärkeimpien tartuntatautien torjuntaan tähtäävien toimien vauhdittaminen köyhyyden torjunnassa KOM(2000) 585.

[iii] Toimintaohjelma: Ajantasainen katsaus EY:n toimintaohjelmaan - HI-virusta ja aidsia, malariaa ja tuberkuloosia koskeva nopeutettu toiminta köyhyyden vähentämisessä: HI-virusta ja aidsia, malariaa ja tuberkuloosia koskeva nopeutettu toiminta köyhyyden vähentämisessä. Toimintaperiaatteisiin liittyvät ratkaisemattomat kysymykset ja tulevaisuuden haasteet KOM(2003) 93.

[iv] Toinen seurantaraportti EY:n toimintaohjelmasta: HIV/aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjuntaan tähtäävien toimien vauhdittaminen köyhyyden torjunnassa (2004).

[v] http://europa.eu.int/comm/development/body/theme/human_social/pol_health3_en.htm

[vi] ”Euroopan unionin ja sen naapurimaiden välinen koordinoitu ja yhtenäinen lähestymistapa HIV/aidsin torjuntaan”. Asiakirjassa tehdään yleiskatsaus alueellisiin epidemioihin, yhtenäistetään tautien torjuntaa koskevat parhaat käytänteet, mikä vähentää epidemioiden vaikutusta, sekä resurssien mobilisointiin ja kumppanuuksien luomiseen.

[vii] UNAIDS, Report on the Global AIDS Epidemic , 2004.

[viii] Arvio käytettävissä olevista varoista (2002): WHO, Consultation on Increasing Investments in Health Outcomes for the Poor , lokakuu 2003. HIV/aidsia koskevat luvut on saatu UNAIDS:lta, Report on the Global AIDS Epidemic , 2004 http://www.who.int/macrohealth/events/health_for_poor/en/1michaud.pdf Arvio rahoitusvajeesta (2003): Maailmanlaajuisen rahaston vuosikertomus 2003.

[ix] Sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kehitysyhteistyössä 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 806/2004.

[x] Neuvoston ja komission antama EY:n kehitysyhteistyöpoliittinen lausunto, 10.10.2000.

[xi] Koko EU kohdistaa keskimäärin 0,39 prosenttia bruttokansantulostaan julkiseen kehitysapuun vuoteen 2006 mennessä, ja yksittäiset jäsenvaltiot kohdistavat vähintään 0,33 prosenttia bruttokansantulostaan julkiseen kehitysapuun vuoteen 2006 mennessä.

[xii] Monterreyn konsensuksen sovittaminen käytäntöön: Euroopan unionin antama kehitysapu KOM (2004) 150

[xiii] http://www.unaids.org/en/about+unaids/what+is+unaids/unaids+at+country+level/the+three+ones.asp

[xiv] Euroopan komissio varmistaa edustuksensa yhteisön 128 lähetystön ja toimiston kautta koko maailmassa.

[xv] OECD, DAC, Development Cooperation in Difficult Partnerships, http://www.oecd.org/dataoecd/26/53/21682588.pdf .

[xvi] Maailmanpankki, HIV/AIDS Treatment and Prevention in India, 2004.

[xvii] http://www.who.int/healthmetrics/about/en/

[xviii] Julkinen kehitysapu terveydenhuoltoon on nyt vuosittain noin 6 biljoonaa euroa

[xix] Maailmanlaajuisen rahaston sihteerin johtaja Richard Feachem rahaston hallituksen kahdeksannessa kokouksessa kesäkuussa 2004.

[xx] Lääkärit ilman rajoja, Untangling the web of price reductions , 2004 http://www.accessmed-msf.org/documents/untanglingtheweb6.pdf

[xxi] TRIPs tarkoittaa sopimusta teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista. Elokuussa 2003 tehdyllä sopimuksella tarkoitetaan Maailman kauppajärjestön päätöstä TRIPS-sopimusta ja kansanterveyttä koskevan Dohan julistuksen 6 kohdan soveltamisesta.

[xxii] Coplan, Mitchnik & Rosenburg, ‘Regulatory Challenges in Microbicide Development’, Science , Vol. 304, 25.6.2004 http://www.ipm-microbicides.org/pdfs/Reg_Chal_Dev.pdfLääkärit ilman rajoja, Running out of Breath? TB Care in the 21st Century , 2004http://www.doctorswithoutborders.org/publications/reports/2004/tbreport_2004.pdf

[xxiii] Asetuksen (EY) N:o 726/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, 58 artikla, EYVL L 136, 30.4.2004, s.1

[xxiv] Yhdysvaltojen lääkelait#$,67CNOPQopqrs- 0 4 5 D V W n o p q Œ ? üôüêüæÞÚüÞνν±½Îü樜¨ü’Œ’ykbkhÿ-©mHnHu[pic]hl^]hÿ-©0J¡mHnHu[pic]$jos on jokin aika sitten ottanut käyttöön nopean hyväksymismenettelyn, jossa lääkkeen kehittäneet tuottajat voivat esittää kiinteämääräisten annostusten yhdistelmiä. Lääkkeen kehittäneitä tuottajia on painostettu tuottamaan kiinteämääräisten annostusten yhdistelmiä.

[xxv] Vaikka HIV/aids-rokotteita on parhaillaan kliinisessä testivaiheessa yli 30, läpimurtoa ei odoteta pian. (www.aidsvaccine04.org). HIV/aids-rokotteen kehittämiseen arvellaan vuosittain tarvittavan 1,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

[xxvi] Lääkärit ilman rajoja, AIDS Treatment Experience, Rapid Expansion Emerging Challenges, 2004.

[xxvii] Tiedonanto KOM(2004) 626, 29.9.2004.

[xxviii] * Kotimainen, yksityinen, monenvälinen ja kahdenvälinen (lähde UNAIDS, 2004; YK:n yleiskokous, 2004). ** Kahdenvälinen ja monenvälinen (lähteet UNAIDS, 2004; OECD/DAC, 2004).

[xxix] UNAIDS, Report on the Global AIDS Epidemic , 2004http://www.unaids.org/bangkok2004/GAR2004_pdf/Chapter6_finance_en.pdf

[xxx] Richard Feachem, maailmanlaajuisen rahaston sihteeristön johtaja rahaston hallituksen kahdeksannessa kokouksessa kesäkuussa 2004.

[xxxi] The Global Fund to Fight AIDS, Tuberculosis and Malaria, A Force for Change. The Global Fund at 30 Months , kesäkuu 2004.

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

HIV/AIDS

Tuberkuloosi

Malaria

Miljardia Yhdysvaltojen dollaria

Ulkoisen rahoituksen vaje

Julkinen kehitysapu