KOMISSION KERTOMUS: LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2004 (laadittu perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti) [SEC(2004) 1268]

1. Kertomuksen tarkoitus

Komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) on perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaan laadittava neuvostolle kertomus, jossa tarkastellaan, kuinka hyvin "jäsenvaltiot, joita koskee poikkeus" ovat edistyneet pyrkimyksissä saattaa lainsäädäntönsä perustamissopimuksen mukaisiksi ja talouksiensa kestävän lähentymisen saavuttamisessa. Jäsenvaltiot, joita koskee poikkeus, ovat jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön. Tanskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on erityisasema [1]. Lähentymisraportit on laadittava vähintään kahden vuoden välein tai kun jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, sitä pyytää. Ruotsi on yksi tällainen jäsenvaltio, josta on nyt laadittava kertomus, sillä edellisen kertomuksen laatimisesta on kulunut kaksi vuotta. Samalla tarjoutuu myös mahdollisuus arvioida ensimmäisen kerran niitä kymmentä maata, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 ja jotka ovat liittymissopimuksen 4 artiklan mukaisesti automaattisesti "jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus". Tässä kertomuksessa käsitellään euron käyttöönoton edellytyksiin valmistautumista kyseisissä maissa. Siinä käsitellään seuraavia yhtätoista jäsenvaltiota, jota koskee poikkeus: Tsekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Ruotsi.

[1] Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat erityisasemassa, sillä ne ovat jättäytyneet rahaliiton ulkopuolelle. Niitä ei tarkastella, sillä ne eivät ole ilmaisseet haluaan ottaa euro käyttöön (eräistä Tanskaa koskevista määräyksistä tehdyn pöytäkirjan 4 artikla ja eräistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan 10 artiklan a kohta).

Komission ja EKP:n laatimien kertomusten sisältö [2] määritellään perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdassa, jonka mukaan kertomukseen on sisällyttävä (i) arvio siitä, onko jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö sopusoinnussa perustamissopimuksen sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja Euroopan keskuspankin perussäännön kanssa. Kertomuksissa on myös tarkasteltava, onko kestävän lähentymisen korkean taso saavutettu neljän lähentymiskriteerin - (ii) hintavakauden, (iii) julkistalouden tilanteen, (iv) valuuttakurssien vakauden ja (v) pitkien korkojen - sekä eräiden lisäkriteerien [3] perusteella. Neljää lähentymiskriteeriä ja niiden noudattamisen määräaikoja on käsitelty laajemmin perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (pöytäkirja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 121 artiklassa tarkoitetuista lähentymisperusteista).

[2] Ruotsia koskeva lähentymiskehityksen arviointi 2002, KOM(2002) 243 lopullinen, 22. toukokuuta 2002; Ruotsia ja Kreikkaa koskeva lähentymiskehityksen arviointi 2000, KOM(2000) 277 lopullinen, 3. toukokuuta 2000; (kaikkia 15 senhetkistä jäsenvaltiota koskeva) lähentymiskehityksen arviointi 1998, KOM(1998) 1999 lopullinen, 25. maaliskuuta 1998; lähentymiskehityksen arviointi 1996, KOM(1996) 560 lopullinen, 6. marraskuuta 1996.

[3] Nämä lisäkriteerit eivät ole välttämättömiä edellytyksiä euron käyttöönotolle eikä niitä sen vuoksi käsitellä tässä kertomuksessa. Tekninen analyysi kaikista lähentymiseen vaikuttavista tekijöistä on asiakirjassa SEC(2004) 1268.

2. Katsaus: lainsäädännön yhteensopivuus ja talouden lähentyminen

(i) Kertomuksissa on myös varmistettava, onko kunkin jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, yhteensopiva perustamissopimuksen 108 ja 109 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Uusien jäsenvaltioiden keskuspankkien itsenäisyydestä ja niiden yhteensopivuudesta Euroopan keskuspankkijärjestelmän kanssa on huolehdittu jo osana liittymistä edeltäviä vaatimuksia. Jotta voidaan varmistaa eri keskuspankkien täysimääräinen liittyminen EKPJ:ään ennen maiden liittymistä euroalueeseen, kaikkien maiden lainsäädännössä on kuitenkin ratkaistava yhteensopimattomuutta koskevia kysymyksiä.

(ii) Hintavakauden arvioinnin perustana on keskimääräinen inflaatio. Se ei saa ylittää tarkastelua edeltävän vuoden aikana enintään kolmen hintavakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion inflaatiota enempää kuin 1,5 prosenttiyksikköä. Viitearvo oli elokuussa 2004 2,4 prosenttia ja se oli laskettu Suomen, Tanskan ja Ruotsin inflaation perusteella. Tässä kertomuksessa käsiteltävistä yhdestätoista jäsenvaltiosta viisi täyttää hintavakauskriteerin. Nämä maat ovat Tsekki, Viro, Kypros, Liettua ja Ruotsi.

(iii) Julkistalouden tilannetta koskeva kriteeri liittyy perustamissopimuksen 104 artiklassa esitetyn liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisesti tehtyihin päätöksiin. Yhdestätoista tarkasteltavana olevasta jäsenvaltiosta viittä ei tällä hetkellä koske perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisesta alijäämästä. Maat ovat Viro, Latvia, Liettua, Slovenia ja Ruotsi, jotka siis täyttävät kriteerin.

(iv) Valuuttakurssikriteeri edellyttää valuuttakurssimekanismin (ERM II) tavanomaisen vaihteluvälin noudattamista ainakin kahden vuoden ajan ilman vakavia jännitteitä. Viron kruunu, Liettuan liti ja Slovenian tolar liittyivät ERM II:een 28. kesäkuuta 2004. Tsekin koruna, Unkarin forintti, Kyproksen punta, Latvian lati, Maltan liira, Puolan zloty, Slovakian koruna ja Ruotsin kruunu eivät ole vielä liittyneet ERM II:een. Kolme 28. kesäkuuta 2004 ERM II:een liittynyttä valuuttaa ovat olleet vakaita suhteessa euroon, mutta yksikään tarkastelluista maista ei ole kuulunut ERM II:een vaadittua aikaa. Mikään niistä ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

(v) Pitkien korkojen arvioinnin perustana on keskimääräinen nimelliskorkojen taso. Se saa olla enintään 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin nimelliskorkojen taso niissä enintään kolmessa jäsenvaltiossa, jotka ovat suoriutuneet parhaiten hintavakaustavoitteessa. Viitearvo laskettiin elokuussa 2004 6,4 prosentiksi. Pitkät korot alittivat viitearvon Tsekissä, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Maltassa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Ruotsissa. Näiden kahdeksan maan katsottiin täyttävän korkokriteerin. Virossa ei ole yhdenmukaistettua pitkäaikaista valtion viitelainaa tai vastaavaa arvopaperia; ei ole kuitenkaan syytä todeta, että Viro ei täyttäisi korkokriteeriä.

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jäsenvaltiokohtainen arvio

3.1. Tsekki

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Tsekin lainsäädäntö ja erityisesti Tsekin keskuspankkilaki eivät ole täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 109 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Tsekissä 1,8 prosenttia. Tsekki täyttää hintavakauskriteerin.

Tsekistä on tehty liiallista alijäämää koskeva päätös (5. heinäkuuta 2004 tehty neuvoston päätös). Vuonna 2003 julkisen talouden alijäämä oli 12,6 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 37,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tsekki ei täytä julkista taloutta koskevaa kriteeriä.

Tsekin koruna ei kuulu ERM II:een. Se kelluu säännellysti ja keskuspankki tekee satunnaisia interventioita. Tsekki ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

Tsekin keskimääräinen pitkä korko elokuuta 2004 edeltävänä vuonna oli 4,7 prosenttia ja se täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin Koska inflaatiopaineet ovat pienet, pitkät korot laskivat vuoden 2002 puolestavälistä vuoden 2003 puoleenväliin Tsekissä väliaikaisesti alle euroalueen tason, mutta sen jälkeen pitkät korot ovat olleet euroalueen tason yläpuolella.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Tsekin asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.

3.2. Viro

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Viron lainsäädäntö, erityisesti Viron keskuspankkilaki, Viron perustuslaki, rahalaki ja laki Viron kruunun turvaamisesta eivät ole täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 109 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Virossa 2,0 prosenttia. Viro täyttää hintavakauskriteerin.

Virosta ei ole tehty liiallista alijäämää koskevaa päätöstä. Vuonna 2003 julkisen talouden ylijäämä oli 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 5,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Viro täyttää julkista taloutta koskevan kriteerin.

Viro on kuulunut ERM II:een 28. kesäkuuta 2004 alkaen, ja Viron viranomaiset ovat yksipuolisesti sitoutuneet pitämään yllä valuuttakatejärjestelmää ERM II:ssa. Viron kruunu ei ole poikennut keskuskurssistaan. Tarkasteluajankohtana Viro oli kuulunut ERM II:een alle kahden vuoden ajan. Viro ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

Koska Virolla ei ole yhdenmukaistettua pitkäaikaista valtion viitelainaa tai vastaavaa arvopaperia osittain julkisen talouden vähäisen velan vuoksi, sille on määritelty pankkien antolainauskorkoihin perustuva korkoindikaattori. Korkoindikaattori oli elokuuta 2004 edeltävän vuoden ajan keskimäärin 4,6 prosenttia. Korkoindikaattorin ja mm. vähäisen julkisen talouden velan perusteella ei ole syytä päätellä, ettei Viro täyttäisi pitkien korkojen lähentymiskriteeriä.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Viron asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.

3.3. Kypros

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Kyproksen lainsäädäntö ja erityisesti Kyproksen keskuspankkilaki eivät ole täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 109 artiklan kanssa eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Kyproksessa 2,1 prosenttia. Kypros täyttää hintavakauskriteerin.

Kyproksesta on tehty liiallista alijäämää koskeva päätös (5. heinäkuuta 2004 tehty neuvoston päätös). Vuonna 2003 julkisen talouden alijäämä oli 6,4 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 70,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kypros ei täytä julkista taloutta koskevaa kriteeriä.

Kyproksen punta ei kuulu ERM II:een ja se on sidottu euroon siten, että vaihteluväli on ±15 prosenttia. Kypros ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

Kyproksen keskimääräinen pitkä korko elokuuta 2004 edeltävänä vuonna oli 5,2 prosenttia ja se täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Pitkät korot lähestyivät vuoden 2002 alkupuolella huomattavasti euroalueen korkotasoa, ja ero pysyi yhden prosenttiyksikön sisällä suurimman osan vuotta 2003. Pitkät korot ovat hiljattain nousseet selvästi euroalueen tason yläpuolelle.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Kyproksen asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.

3.4. Latvia

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Latvian lainsäädäntö ja erityisesti Latvian keskuspankkilaki eivät ole täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 109 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Latviassa 4,9 prosenttia. Latvia ei täytä hintavakauskriteeriä.

Latviasta ei ole tehty liiallista alijäämää koskevaa päätöstä. Vuonna 2003 julkisen talouden alijäämä oli 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 14,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Latvia täyttää julkista taloutta koskevan kriteerin.

Latvia lati ei kuulu ERM II:een. Se on sidottu erityisen nosto-oikeuden valuuttakoriin, ja sen tavanomainen vaihteluväli on ±1 prosentti. Latvia ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

Latvian keskimääräinen pitkä korko elokuuta 2004 edeltävänä vuonna oli 5,0 prosenttia ja se täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Pitkien korkojen ero euroalueeseen on kasvanut Latviassa hieman vuoden 2002 puolenvälin jälkeen ja on 0,5-1 prosenttiyksikköä.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Latvian asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.

3.5. Liettua

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Liettuan lainsäädäntö ja erityisesti Liettuan keskuspankkilaki, Liettuan perustuslaki sekä rahalaki ja laki Liettuan litin luotettavuudesta eivät ole täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 109 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Liettuassa -0,2 prosenttia. Liettua täyttää hintavakauskriteerin.

Liettuasta ei ole tehty liiallista alijäämää koskevaa päätöstä. Vuonna 2003 julkisen talouden alijäämä oli 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 21,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Liettua täyttää julkista taloutta koskevan kriteerin.

Liettua on kuulunut ERM II:een 28. kesäkuuta 2004 alkaen, ja Liettuan viranomaiset ovat sitoutuneet pitämään yksipuolisesti yllä valuuttakatejärjestelmää ERM II:ssa. Liettuan liti ei ole poikennut keskuskurssistaan. Tarkasteluajankohtana Liettua oli kuulunut ERM II:een alle kahden vuoden ajan. Liettua ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

Liettuan keskimääräinen pitkä korko elokuuta 2004 edeltävänä vuonna oli 4,7 prosenttia ja se täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Pitkät korot olivat Liettuassa vuoden 2001 alussa 10 prosenttia, mutta ne ovat laskeneet huomattavasti, ja tammi-elokuussa 2004 korkoero euroalueen kanssa kaventui 0,4 prosenttiyksikköön.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Liettuan asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.

3.6. Unkari

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Unkarin lainsäädäntö ja erityisesti Unkarin keskuspankkilaki eivät ole täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 109 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Unkarissa 6,5 prosenttia. Unkari ei täytä hintavakauskriteeriä.

Unkarista on tehty liiallista alijäämää koskeva päätös (5. heinäkuuta 2004 tehty neuvoston päätös). Vuonna 2003 julkisen talouden alijäämä oli 6,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 59,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Unkari ei täytä julkista taloutta koskevaa kriteeriä.

Unkarin forintti, joka on sidottu euroon siten, että vaihteluväli on ±15 prosenttia, ei kuulu ERM II:een. Unkari ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

Unkarin keskimääräinen pitkä korko elokuuta 2004 edeltävänä vuonna oli 8,1 prosenttia eikä se täytä pitkien korkojen lähentymiskriteeriä. Pitkät korot poikkesivat Unkarissa euroalueen kehityksestä, mikä liittynee valuuttakurssiriskipreemion kasvuun ja inflaation kiihtymisodotuksiin.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Unkarin asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.

3.7. Malta

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Maltan lainsäädäntö ja erityisesti Maltan keskuspankkilaki eivät ole täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 109 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Maltassa 2,6 prosenttia. Malta ei täytä hintavakauskriteeriä.

Maltasta on tehty liiallista alijäämää koskeva päätös (5. heinäkuuta 2004 tehty neuvoston päätös). Vuonna 2003 julkisen talouden alijäämä oli 9,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 71,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Malta ei täytä julkista taloutta koskevaa kriteeriä.

Maltan liira on sidottu valuuttakoriin, josta euron osuus on 70 prosenttia, eikä se kuulu ERM II:een. Malta ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

Maltan keskimääräinen pitkä korko elokuuta 2004 edeltävänä vuonna oli 4,7 prosenttia ja se täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Pitkien korkojen ero euroalueeseen tammi-elokuussa 2004 oli noin 0,4 prosenttiyksikköä.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Maltan asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.

3.8. Puola

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Puolan lainsäädäntö ja erityisesti Puolan keskuspankkilaki ja Puolan perustuslaki eivät ole täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 109 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Puolassa 2,5 prosenttia. Puola ei täytä hintavakauskriteeriä.

Puolasta on tehty liiallista alijäämää koskeva päätös (5. heinäkuuta 2004 tehty neuvoston päätös). Vuonna 2003 julkisen talouden alijäämä oli 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 45,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Puola ei täytä julkista taloutta koskevaa kriteeriä.

Puolan zloty ei kuulu ERM II:een. Se kelluu, eikä keskuspankki tee valuuttainterventioita. Puola ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

Puolan keskimääräinen pitkä korko elokuuta 2004 edeltävänä vuonna oli 6,9 prosenttia eikä se täytä pitkien korkojen lähentymiskriteeriä. Puolan pitkät korot poikkesivat euroalueen kehityksestä, mikä liittynee finanssipolitiikan ja inflaation aiheuttamaan huoleen.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Puolan asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.

3.9. Slovenia

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Slovenian lainsäädäntö ja erityisesti Slovenian keskuspankkilaki eivät ole täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 109 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Sloveniassa 4,1 prosenttia. Slovenia ei täytä hintavakauskriteeriä.

Sloveniasta ei ole tehty liiallista alijäämää koskevaa päätöstä. Vuonna 2003 julkisen talouden alijäämä oli 2,0 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 29,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Slovenia täyttää julkista taloutta koskevan kriteerin.

Slovenian tolar on kuulunut ERM II:een 28. kesäkuuta 2004 alkaen, minkä jälkeen sen kurssi on ollut lähellä keskuskurssiaan. Tarkasteluajankohtana Slovenia oli kuulunut ERM II:een alle kahden vuoden ajan. Slovenia ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

Slovenian keskimääräinen pitkä korko elokuuta 2004 edeltävänä vuonna oli 5,2 prosenttia, ja se täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Pitkät korot ovat laskeneet Sloveniassa jyrkästi vuoden 2002 puolenvälin jälkeen kohti euroalueen tasoa, johon nähden ero on kaventunut 0,6 prosenttiyksiköksi tammi-elokuussa 2004.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Slovenian asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.

3.10. Slovakia

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Slovakian lainsäädäntö ja erityisesti Slovakian keskuspankkilaki eivät ole täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 108 ja 109 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Slovakiassa 8,4 prosenttia. Slovakia ei täytä hintavakauskriteeriä.

Slovakiasta on tehty liiallista alijäämää koskeva päätös (5. heinäkuuta 2004 tehty neuvoston päätös). Vuonna 2003 julkisen talouden alijäämä oli 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 42,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Slovakia ei täytä julkista taloutta koskevaa kriteeriä.

Slovakian koruna ei kuulu ERM II:een, vaan kelluu säännellysti ja keskuspankki tekee satunnaisia interventioita. Slovakia ei täytä valuuttakurssikriteeriä.

Slovakian keskimääräinen pitkä korko elokuuta 2004 edeltävänä vuonna oli 5,1 prosenttia ja se täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Pitkät korot ovat laskeneet Slovakiassa jyrkästi vuoden 2002 puolenvälin jälkeen kohti euroalueen tasoa, johon nähden ero on kaventunut 0,9 prosenttiyksiköksi tammi-elokuussa 2004.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Slovakian asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.

3.11. Ruotsi

Komissio totesi vuoden 2002 lähentymiskertomuksessaan, että Ruotsi täytti jo kolme lähentymiskriteeriä (hintavakaus, julkinen talous ja korkojen lähentyminen), mutta ei valuuttakurssikriteeriä. Kertomuksessa todettiin myös, että Ruotsin lainsäädäntö ei ollut yhteensopiva perustamissopimuksen eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Ruotsin lainsäädäntö, erityisesti Ruotsin keskuspankkilaki ja hallitusmuoto (perustuslaki) eivät ole edelleenkään täysin yhteensopivia perustamissopimuksen 108 ja 109 artiklan kanssa eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

Elokuuta 2004 edeltävien 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio oli Ruotsissa 1,3 prosenttia, ja Ruotsi täyttää edelleen hintavakauskriteerin.

Ruotsista ei ole tehty liiallista alijäämää koskevaa päätöstä. Vuonna 2003 julkisen talouden ylijäämä oli 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 52,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ruotsi täyttää edelleen julkista taloutta koskevan kriteerin.

Ruotsin kruunu ei kuulu ERM II:een, vaan kelluu. Ruotsi ei edelleenkään täytä valuuttakurssikriteeriä.

Ruotsin keskimääräinen pitkä korko elokuuta 2004 edeltävänä vuonna oli 4,7 prosenttia ja se täyttää edelleen pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Ruotsin pitkät korot ovat olleet lähellä euroalueen tasoa ja satunnaisesti niiden alapuolella.

Tämän arvioinnin perusteella komissio katsoo, että ei ole syytä muuttaa Ruotsin asemaa jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus.