Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle - Ensimmäinen vuosikertomus radiotaajuuspolitiikasta euroopan unionissa; täytäntöönpanotilanne ja näkymät {SEK(2004) 957} (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) /* KOM/2004/0507 lopull. */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE - ENSIMMÄINEN VUOSIKERTOMUS RADIOTAAJUUSPOLITIIKASTA EUROOPAN UNIONISSA; TÄYTÄNTÖÖNPANOTILANNE JA NÄKYMÄT {SEK(2004) 957} (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) Tiivistelmä Tämä tiedonanto on ensimmäinen kertomus radiotaajuuspäätöksen [1] perusteella toteutetuista toimista. Siinä kuvaillaan menneitä ja tulevia toimia ja haasteita, jotka liittyvät menestyksekkään yhteisön politiikan täytäntöönpanoon tällä alalla. [1] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 676/2002/EY, tehty 7 päivänä maaliskuuta 2002, Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1). Radiotaajuuspäätöksellä on perustettu yhteisön poliittinen ja oikeudellinen kehys, jolla koordinoidaan toimintaperiaatteet ja tarvittaessa yhdenmukaistetaan radiotaajuuksien saatavuuden ja tehokkaan käytön ehtoja. Tämä on tarpeen yhteisön politiikan alojen sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan kannalta. Radiotaajuuspäätöksen täytäntöönpanon ensimmäinen vaihe on osoittautunut menestyksekkääksi: tarpeelliset mekanismit on perustettu ja radiotaajuuspäätöksessä tarkoitetut neljä pääasiallista toimenpidetyyppiä saatettu alkuun. Poliittisia toimia on käynnistetty radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän tuella; komissio on antanut CEPT:lle toimeksiannon teknisten täytäntöönpanotoimenpiteiden laatimiseksi radiotaajuuskomitean avustuksella; radiotaajuuksien käyttöä koskevien tietojen saatavuutta analysoidaan; ja komission toteuttama asianmukainen koordinointi on mahdollistanut yhteisön poliittisten tavoitteiden edistämisen kansainvälisissä radiotaajuusneuvotteluissa. Tämän politiikan mahdollisuudet saavuttaa sille asetetut tavoitteet ja tuottaa etuja pitkällä aikavälillä Euroopan kansalaisille riippuvat kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden, ts. komission, poliittisella ja teknisellä tasolla jäsenvaltioiden sekä Euroopan parlamentin, tehokkaasta yhteistyöstä. Nämä tahot ovat sopineet politiikan toimintakehyksestä innovatiivisten langattomien sovellusten oikea-aikaisen käyttöönoton tukemiseksi ja samalla eri alojen, myös julkisten palvelujen, nykyisten ja tulevien tarpeiden tasapainottamiseksi. Radiotaajuuksien tehokas sääntely on tietoon perustuvan nykyaikaisen yhteiskunnan perustavaa laatua oleva edellytys, ja se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden hyötyä monista uusista sovelluksista ja elinkeinoelämälle mahdollisuuden nostaa tuottavuutta teknisten innovaatioiden avulla. Radiotaajuuksien hallinnoinnin jatkuva analyysi ja uudistaminen on tarpeen, jotta varmistetaan tämän voimavaran käyttö parhaalla mahdollisella tavalla. Kun otetaan huomioon Euroopan johtava asema langattomien sovellusten alalla ja kiinnostus alaa kohtaan, tehtävään on tartuttava täysin tietoisena pelissä olevista panoksista. Yhteisö voi merkittävästi vaikuttaa yhtenäisyyteen ja lopullisen menestyksen saavuttamiseen tämän tärkeän tehtävän yhteydessä. Tämän asiakirjan tarkoituksena on tiedottaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille radiotaajuuspäätöksen perusteella tähän mennessä toteutetuista toimista ja pyytää niiden tukea tulevaa toimintaa koskevan politiikan näkymille. 1. Johdanto Tämä ensimmäinen kertomus radiotaajuuspäätöksen perusteella toteutetuista toimista esitetään radiotaajuuspäätöksen 9 artiklan mukaisesti, ja se koskee ajanjaksoa 24. huhtikuuta 2002 (radiotaajuuspäätöksen julkaiseminen EYVL:ssä) - 15. kesäkuuta 2004. Kaikki radioviestintään perustuvat laitteet käyttävät radiotaajuuksia tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen. Radiotaajuuksien käyttö ja tästä johtuen niiden arvo on dramaattisesti lisääntynyt viime vuosina, kun langattomat sovellukset ovat osoittautuneet hyvin menestyksekkäiksi yhteiskunnan monien muuttuvien tarpeiden tyydyttämisessä esimerkiksi liikkuvuuden ja tiedonsiirron alalla. Radiotaajuuksien saatavuus on kuitenkin ratkaisevan tärkeää myös monien muiden sovellusten kannalta. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi tarkat sääennusteet, radioastronomia, lento- ja meriliikenteen turvallisuus, yleisradiotoiminta ja jokapäiväistä elämää helpottavat laitteet, kuten kaukosäätimet ja kuulolaitteet. Koska samalla tai vierekkäisillä taajuuksilla toimivien radioasemien välillä voi esiintyä interferenssiä, radiotaajuuksien käyttöä on historiallisesti säännelty tiukasti. Radiotaajuuksien hallinnointia on pitkään pidetty "teknisenä" alana, jolla pyritään torjumaan haitallista interferenssiä ja teknisesti optimoimaan radiotaajuuksien käyttö. Viime aikoina radiotaajuuksien hallinnointi on havaittu keinoksi tuottaa julkisia tuloja, kun taajuuksien rajallisuus on nostanut niiden arvoa. Sellainen politiikkaan perustuva pitkän aikavälin lähestymistapa tämän voimavaran hallinnointiin, jonka tavoitteena on innovaatioiden edistäminen ja suurempaa lisäarvoa tarjoavien sovellusten käyttöönotto, voisi kuitenkin tuottaa paljon enemmän kokonaishyötyä yhteiskunnalle. Radioviestintään perustuvien palvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta Euroopan unionissa voidaan edistää yhdenmukaistamalla tällaisten palvelujen käyttöedellytykset, taajuudet mukaan luettuna, jolloin mahdollistetaan yhtenäismarkkinoiden tarjoamat edut. Vaikka yleisesti katsotaan, että tämän alan koordinoitu EY:n laajuinen lähestymistapa on ollut tärkeä tekijä GSM-standardin menestyksessä Euroopassa, jäsenvaltiot ovat pitäneet parempina vapaaehtoisia taajuuksien yhdenmukaistamistoimia viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Radiotaajuuspäätös on tehty yhteisön osallistumisen vahvistamiseksi tällä alalla. Radiotaajuuksien hallinnointiin liittyvän yhteisön politiikan näkökohtia on tarkoitus kehittää edelleen ja tarjota oikeudellinen varmuus radiotaajuuksien yhdenmukaistamiselle, joka on tarpeen yhteisön politiikkojen tukemiseksi. Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssin (European Conference of Postal and Telecommunications Administrations, CEPT; hallitustenvälinen järjestö, johon kuuluu 46 Euroopan maata) teknisen asiantuntemuksen avulla komissio on nyt toteuttamassa yhdenmukaistamistoimia. Komissio myös tarkastelee jäsenvaltioiden kanssa politiikan uusia lähestymistapoja radiotaajuuksien hallinnoinnin joustavuuden ja reagointiherkkyyden parantamiseksi sekä sääntelyyn liittyvien esteiden poistamiseksi teknisten innovaatioiden tieltä. 2. Politiikan laadinta ja täytäntöönpano Komissio on käynnistänyt radiotaajuuspäätöksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimet, jotka liittyvät neljään pääasialliseen alaan: poliittiseen päätöksentekoon, täytäntöönpanotoimenpiteisiin, radiotaajuuksien käyttöä koskevien tietojen saatavuuteen ja kansainvälisiin neuvotteluihin. Aluksi luotiin tarvittavat institutionaaliset mekanismit: 2.1. Radiotaajuuspoliittisen mekanismin perustaminen Kaksi erilaista foorumia on perustettu: * Radiotaajuuskomitea (Radio Spectrum Committee, RSC) Tähän komiteaan, jonka puheenjohtajana toimii komissio ja joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista, sovelletaan komiteamenettelyä [2]. Komitea avustaa komissiota radiotaajuuspäätöksen tiettyjen määräysten täytäntöönpanossa. [2] Neuvoston päätös 1999/468/EY. * Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä ryhmä (Radio Spectrum Policy Group, RSPG) Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä ryhmä [3] on neuvoa-antava sui generis -elin, joka avustaa ja neuvoo komissiota kysymyksissä, jotka ovat poliittisesti laaja-alaisempia kuin radiotaajuuspäätöksen soveltamisalaan tyypillisesti kuuluvat tekniset toimenpiteet. Ryhmän jäseniä ovat komissio ja jäsenvaltioiden korkean tason edustajat. Ryhmän puheenjohtaja tulee myös jäsenvaltioista. Sidosryhmät ovat mukana työssä ryhmän järjestämien julkisten kuulemisten kautta. [3] Komission päätös 2002/622/EY. 2.2. Tiettyjä radiotaajuuskysymyksiä koskevien toimien käynnistäminen Kahden selvästi erilaisen ryhmän luominen radiotaajuuskysymyksien käsittelemiseksi yhteisössä heijastaa tällä alalla vallitsevia erilaisia toimivaltoja ja lähestymistapoja, ts. yhteisön sääntelyn kehittämistä ("tekniset täytäntöönpanotoimenpiteet") ja politiikan kysymyksiin liittyvien jäsenvaltioiden näkökantojen lähentämistä. 2.2.1. Tekniset täytäntöönpanotoimenpiteet Radiotaajuuspäätöksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan komissio voi tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä teknisten täytäntöönpanotoimenpiteiden avulla radiotaajuuspäätöksen tavoitteiden saavuttamiseksi CEPT:n tekemän valmistelutyön ja RSC:n lausunnon perusteella. Teknisten täytäntöönpanotoimenpiteiden tarkoituksena on - tarvittaessa yhdenmukaistettujen standardien ohella - yhtenäistää radiolaitteiden sisämarkkinoita. Vaikka radiotaajuuksien yhdenmukaistamista on aiemmin pääasiassa toteutettu suuritehoisten telepalvelujen yhteydessä, sääntely kohdistuu entistä enemmän lukuisiin pienitehoisiin tekniikkoihin, jotka nousevat esiin erityisesti langattomien sovellusten voimakkaan yleistymisen ansiosta IT-alalla. Tällä yhdenmukaistamisella voidaan tukea innovaatioita lisäämällä mittakaavaetuja ja investointipäätöksiin tarvittavaa oikeudellista varmuutta sekä ratkaista interferenssiongelmat ja soveltamisen valvonnan ongelmat, jotka liittyvät näiden laitteiden helppoon leviämiseen kansallisten rajojen yli. Radiotaajuuspäätöksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan CEPT:lle on annettu valtuutukset kehittää tiettyjä kysymyksiä koskevat yhdenmukaistetut tekniset ratkaisut seuraavia kysymyksiä koskevien yhteisön tavoitteiden ja politiikkojen mukaisesti (valtuutusten antamisen järjestyksessä): * Kolmannen sukupolven matkaviestintä (IMT-2000): yhdenmukaistettujen käyttöparametrien kehittäminen kolmannen sukupolven matkaviestinnän lisätaajuuksille vuodeksi 2008, jotta helpotetaan laitteiston oikea-aikaista kehittämistä ja nopeaa käyttöönottoa; * ERMES-kaistan uudelleenkäyttö: 169 MHz:n taajuudelle, joka on tällä hetkellä ERMES-kaukohakujärjestelmän (European radio messaging system) vajaakäytössä, pyritään löytämään uusia käyttötarkoituksia, jotka EU:n laajuinen yhdenmukaistaminen voisi mahdollistaa; * Langattomat lähiverkot (Radio Local Area Networks, RLAN): radiotaajuuksien yhdenmukaistaminen seuraavan sukupolven langattomille lähiverkoille, jotka tarjoavat langattoman laajakaistayhteyden tietokoneille ja kannettaville laitteille 5 GHz:n alueella; * Itseliikkuvat lyhyen kantaman tutkat (automotive short-range radars, SRR): tieturvallisuuden parantaminen, joka on eSafety-aloitteen tavoite, hyötyisi SRR-sovellusten radiotaajuuksien yhdenmukaistamisesta, jolloin pitkän aikavälin yhdenmukaistettu kaista olisi 79 GHz ja väliaikaisesti avattaisiin 24 GHz:n kaista; * Ultra-laajakaistateknologia (UWB): vaihtelevilla radiotaajuuksilla tietoa lähettävien viestintä- ja kuvansiirtosovellusten yhdenmukaistettu sääntely voi vaikuttaa huomattavan moniin yhteisön politiikkoihin; * Lyhyen kantaman laitteet (Short-Range Devices, SRD): monentyyppiset matalatehoiset langattomat laitteet ovat yleensä edullisia ja niiden käyttöön ei tarvita lupaa. Erilaisten taajuuskaistojen priorisoinnin ja yhdenmukaistamisen yleinen lähestymistapa poistaisi esteet EU:n sisämarkkinoiden tehokkaalta toiminnalta. * Lentokoneiden maanpäällinen televiestintäjärjestelmä (Terrestrial Flight Telephone System, TFTS): parhaillaan tarkastellaan niiden taajuuskaistojen tehokkaampaa käyttöä, jotka aiemmin osoitettiin TFTS-järjestelmän yhdenmukaistettua käyttöönottoa varten. EY:ssä tällaisten valtuutusten avulla yhdenmukaistetun sääntelyn tarkoituksena on nopeuttaa uusien sovellusten käyttöönottoa sekä samalla tarjota riittävä suoja nykyisille käyttäjille, ei-kaupalliset tai tieteelliset palvelut mukaan luettuna, ja riittävä joustavuus tuleville käyttäjille. 2.2.2. Politiikan kehittämistoimet Yhdenmukaistamisen ohella radiotaajuuspolitiikkaan liittyvien, yhteisön politiikkaan vaikuttavien laajempien kysymysten koordinointi on myös tarpeen, mukaan luettuna käyttölupien myöntämistä ja itse käyttölupia koskevat ehdot, joita radiotaajuuksien hallinnoinnin määritelmä ei teknisellä tasolla kata. Ensimmäisenä toimintavuotenaan RSPG on päässyt sopimukseen työohjelmasta, jossa määritellään ryhmässä käsiteltävät kysymykset, ja laatii parhaillaan seuraavia asioita koskevia kantoja ("lausuntoja"): * Radiotaajuuksien käyttöoikeuksien kauppa toisen operaattorin kanssa. Sen pohtiminen, kuinka markkinamekanismien kansallinen käyttöönotto radiotaajuuksien hallinnoinnissa voidaan optimoida niin, että otetaan huomioon tämän uuden lähestymistavan mahdolliset vaikutukset yhteisöön; * Yleisradiotoiminnan digitalisointiprosessin vaikutukset radiotaajuuksiin. Sen arviointi, kuinka edistetään digitaalisen yleisradiotoiminnan oikea-aikaista kehittämistä EU:ssa ja samalla tuetaan radiotaajuuksien tehokasta käyttöä tulevaisuuden uusia tekniikoita ja yhteiskunnan tarpeita silmällä pitäen; * ITU WRC-07 -konferenssin valmistelut. Asianmukainen EY:n politiikka ja sen koordinointi kansainvälisissä radiotaajuusneuvotteluissa on olennaisen tärkeää EY:n politiikkojen ja etujen edistämiseksi. 2.3. Tietojen saatavuus Radiotaajuuspäätöksen 5 artiklan mukaan toimia voidaan toteuttaa radiotaajuuksien varaamista, saatavuutta ja käyttöä EY:ssä koskevien tietojen koordinoidun ja oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi. Komissio on käynnistänyt selvityksen tarkastellakseen jo saatavilla olevia tietoja ja sitä, ovatko ne riittäviä päätöksenteon mahdollistamiseksi erityisesti radiotaajuuksien uusien käyttömekanismien, kuten käyttöoikeuksien kaupan, yhteydessä. 2.4. Kansainväliset toimet Radiotaajuuspäätöksen 6 artiklaan liittyen komissio on: * seurannut radiotaajuuksiin liittyvää kansainvälistä kehitystä. Jäsenvaltiot eivät ole virallisesti ilmoittaneet komissiolle erityisistä vaikeuksista, joita yhteisön ulkopuoliset maat tai kansainväliset organisaatiot olisivat aiheuttaneet radiotaajuuspäätöksen täytäntöönpanolle; * käynyt vuoropuhelua EY:n tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa radiotaajuuksien hallinnoinnin innovatiivisten lähestymistapojen ja uudistusaloitteiden kehittämisestä; * ajanut EY:n etuja kansainvälisissä radiotaajuusneuvotteluissa. ITU:n maailman radioviestintäkonferenssia 2003 (WRC-03) varten määritellyt yhteisen politiikan tavoitteet [4] saavutettiin EU:n satelliittiradionavigointijärjestelmä Galileon sekä IMT-2000:n ja muiden langattomien laajakaistaa hyödyntävien liityntäalustojen [5] osalta. [4] KOM(2003) 183 lopullinen, vahvistettu 2 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston päätöslauselmalla, asiakirja 9131/03 ja COR 1. [5] KOM(2003) 707 lopullinen. 2.5. Yhteisön radiotaajuuspolitiikan saavutusten arviointi Radiotaajuuspäätöksen täytäntöönpano on osoittautunut tähän mennessä menestykseksi: yleisesti ottaen toimet ovat edistyneet tyydyttävästi RSC:ssä, RSPG:ssä ja CEPT:n teknisissä ryhmissä. Radiotaajuuspäätöksen tavoitteiden menestyksekäs saavuttaminen riippuu kuitenkin kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden aktiivisesta yhteistyöstä ja esimerkiksi seuraavien asioiden yhteisvaikutuksesta: * CEPT:n olisi jatkettava radiotaajuuspäätöksen täytäntöönpanon tukemista erityisesti toimittamalla oikea-aikaisesti tuloksia yhteisön politiikan tavoitteiden mukaisesti, jotta tulokset voidaan saattaa osaksi komission päätöksiä. * Niiden mekanismien, joiden avulla valmistellaan ja tehdään radiotaajuuspäätökseen perustuvia komission päätöksiä, olisi oltava riittävän joustavia ja reagointiherkkiä nopeasti kehittyvien yhteiskunnan tarpeiden ja langattomien tekniikoiden kannalta. * Radiotaajuuspolitiikkojen koordinoinnin tehostaminen jäsenvaltioiden välillä RSPG:n kautta edellyttää riittävää poliittista tahtoa, jotta saadaan aikaan näihin kysymyksiin liittyviä toimintasuosituksia. * Tehokas synergia ja yhtenäinen ajoitus RSPG:n poliittisten aloitteiden, RSC:n täytäntöönpanotoimenpiteiden ja muiden yhteisön toimien välillä on varmistettava. 3. Tulevaisuuden toimet Radiotaajuuspäätöksen 9 artiklan mukaan tämän kertomuksen tarkoituksena on myös antaa katsaus tuleviin toimiin. Komissio on nyt käynnistänyt huomattavan määrän toimia, jotka koskevat uusien tekniikoiden käyttöedellytysten yhdenmukaistamista, mutta myös politiikan yleisempiä kysymyksiä. Kaikkien näiden toimien tehokas täytäntöönpano on ensisijaisen tärkeää tulevana vuonna. 3.1. Tekniset täytäntöönpanotoimenpiteet Komissio aikoo seuraavan raportointikauden aikana ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tehdä ensimmäiset täytäntöönpanopäätökset radiotaajuuspäätöksen 4 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. Hyväksyttyihin toimenpiteisiin odotetaan kuuluvan itseliikkuvien tutkien, RLAN:ien ja kolmannen sukupolven matkaviestinnän radiotaajuuksien käytön yhdenmukaistaminen. Lainsäädäntötyön alalla komissio aikoo pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa kumoamaan ERMES-direktiivin [6] ja säätää uusista tätä taajuuskaistaa koskevista yhdenmukaistetuista käyttötavoista teknisen täytäntöönpanotoimenpiteen avulla radiotaajuuspäätöksen 4 artiklan 3 kohdan perusteella. Komissio myös edelleen seuraa, ovatko nykyiset matkaviestinliikennettä (GSM) [7] ja digitaalista eurooppalaista langatonta televiestintää (DECT) [8] koskevat neuvoston direktiivit tulevaisuudessa tarpeen. [6] Neuvoston direktiivi 90/544/ETY. [7] Neuvoston direktiivi 87/372/ETY. [8] Neuvoston direktiivi 91/287/ETY. Komissio harkitsee edelleen mahdollisten uusien teknisten täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamista, jos yhdenmukaistamisesta olisi hyötyä yhteisön politiikoille. Radiotaajuuksien yhdenmukaistamiseen pyritään radiotaajuuspäätöksen avulla silloin, kun mahdolliset edut (mittakaavaetujen, verkkovierailujen, kilpailun ja yleiseurooppalaisten palvelujen lisääntyminen sekä rajat ylittävän interferenssin väheneminen) ovat mahdollisia kielteisiä vaikutuksia (kuten huonompi joustavuus mukautua paikallisiin markkinaolosuhteisiin) suurempia. Muita kysymyksiä, jotka liittyvät uusiin viestintätekniikoihin ja hätäapupalveluihin, analysoidaan parhaillaan RSC:n avustamana. 3.2. Radiotaajuuspolitiikan kysymykset Komission tavoite on radiotaajuuksien hallinnointiin jäsenvaltioissa liittyvien innovatiivisten keinojen koordinoidun käyttöönoton edistäminen, minkä mukaisesti se arvioi RSPG:n tukemana ja teettämänsä riippumattoman selvityksen perusteella, onko yhteisön toiminta tarpeen radiotaajuuksien käyttöoikeuksien kaupan alalla, joka on tärkeä osa radiotaajuuksien hallinnoinnin uudistusta. Yleisradiotoiminnan digitalisointiprosessin radiotaajuuspolitiikkaan kohdistuvien vaikutusten analyysi ja sen selvittäminen, miten voidaan optimaalisesti käyttää tämän teknologian siirtymän vapauttama taajuusspektri, saatetaan loppuun, ja harkitaan mahdollisia yhteisön laajuisia toimenpiteitä yhteisten poliittisten tavoitteiden tukemiseksi. EU:n näkökantojen koordinointi kansainvälisissä neuvotteluissa - erityisesti WRC-07-konferenssissa ja ITU:n alueellisessa radiokonferenssissa (ITU-RRC) - digitaalisen yleisradiotoiminnan radiotaajuussuunnitelman perustamiseksi jatkuu, jotta varmistetaan, että teknis-lainsäädännöllisiä sopimuksia koskevissa maailman tason neuvotteluissa otetaan täysimääräisesti huomioon yhteisön politiikan tavoitteet ja periaatteet. Komissio esittää uuden lausuntopyynnön RSPG:lle langattomista alustoista. Näin edistetään pitkän aikavälin strategista näkemystä nykyisten ja uusien tekniikoiden (GSM, 3G, RLAN jne.) radiotaajuustarpeista, ja tavoitteena on yksittäisiä palveluja koskevien päätösten yhtenäisyyden parantaminen Euroopan unionissa. Kun otetaan huomioon radiotaajuuksia koskevat uudistukset muissa maissa, on tärkeää, että Eurooppa ei jää kehityksessä jälkeen. Erityiskysymysten ohella RSPG:ssä arvioidaan edelleen radiotaajuuksien erilaisten hallinnointimallien mahdollisia etuja ja haittoja. Näitä malleja ovat perinteiset keskitetyt hallinnolliset päätökset, markkinasuuntautuneet ratkaisut ja vapaa tai toimiluvista vapautettu radiotaajuuksien käyttö. Kukin näistä lähestymistavoista voi olla asianmukaisin tietyissä tapauksissa, ja tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistaminen voi edellyttää yhteisön tason yhdenmukaistamista tai koordinointia. 4. Radiotaajuuspolitiikan yhtenäisyyden vahvistaminen EY:ssä Radiotaajuuspolitiikkaa on tarkasteltava yleisen EY-politiikan yhteydessä. Radiotaajuuksien sääntelyn vaikutus tiettyihin yhteisön politiikkoihin, kuten tietoyhteiskuntapolitiikkaan, meriliikenteen turvallisuuspolitiikkaan sekä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaan politiikkaan ja avaruuspolitiikkaan, on selvä, mutta yhteyksiä on myös laajempiin yleisiin politiikkoihin ja periaatteisiin. Komissiossa on perustettu radiotaajuuksia käsittelevä yksiköiden yhteinen ryhmä (Spectrum Interservice Group, SIG) tätä tarkoitusta varten ja valmistelemaan RSC:n ja RSPG:n kokouksia sekä kansainvälisiä neuvotteluja. Radiotaajuuksien käytön yhdenmukaistamisessa on seurattava olemassa olevaa sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmää [9], jossa viitataan radiotaajuuksiin olennaisena tekijänä radioviestintään perustuvissa sähköisissä viestintäpalveluissa. Olennainen vaatimus haitallisen interferenssin välttämisestä voi antaa oikeutuksen poikkeukseen siitä yleisestä säännöstä, että radiotaajuuksien käyttö ei saisi perustua yksittäisiin oikeuksiin, vaan ehtoihin, jotka on sisällytetty palvelujen tai verkkojen toimittamisen yleisvaltuutukseen. Tässä yhteydessä olisi tarkasteltava "haitallisen interferenssin" käsitteen yleistä määritelmää ja sovellettavuutta sekä sen merkitystä saavutettuihin radiotaajuusoikeuksiin yhteisössä. [9] Erityisesti neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivit 2002/20/EY ja 2002/21/EY. Radiotaajuuksien tehokkaan käytön varmistaminen voi oikeuttaa radiotaajuuksien yksittäisten käyttöoikeuksien määrän rajoittamisen. Koska ilmauksesta "tehokas käyttö" ei vallitse yhteisymmärrystä, radiotaajuudet olisi asetettava saataville mahdollisimman joustavasti, jotta sääntelyllä ei luoda taajuuspulaa, ja ottaen huomioon yleishyödyllisten palvelujen tulevat radiotaajuustarpeet. Radiotaajuuksien käyttäjiä on rohkaistava toiminnan tehostamiseen siirtymällä vanhentuneista tekniikoista nykyaikaisempiin ja "älykkäisiin" tekniikoihin ja käymällä radiotaajuuksista kauppaa. Radiotaajuusvarauksia ja toimilupien myöntämistä koskevat lainsäädäntöpäätökset vaikuttavat myös erityismarkkinoiden kilpailuasteeseen rajoittamalla kilpailijoiden määrää. Tämä koskee taajuuksien jakamista ja toimilupia koskevia toimenpiteitä, mutta myös taajuuksien varaamista tietylle radiopalvelulle, jolloin nämä näkökohdat voivat kuulua yhteisön oikeuden piiriin. Riittämättömien radiotaajuuksien varaaminen voi rajoittaa radiotaajuuksien jakamista yhdelle ainoalle käyttäjälle tietyntyyppistä palvelua varten, jolloin samalla luodaan yksinomainen käyttöoikeus. On päästävä yhteisymmärrykseen siitä, miten radiotaajuuksien hallinnointitoimenpiteet saadaan yhteisön kilpailualan säädösten mukaisiksi. Radiotaajuuksien varaamisen teknologisen puolueettomuuden on heijastettava sekä kansainvälisiin WTO-sääntöihin että yhteisön oikeuteen perustuvia velvoitteita. Ellei siihen ole asianmukaisia perusteluja, radiotaajuuksien varaamista yksinomaan tietyille standardoiduille tekniikoille on vältettävä. Järjestelmiä, jotka ovat toiminnoiltaan verrannollisia ja jotka pystyvät tyydyttämään olennaiset vaatimukset erilaisilla, mahdollisesti valmistajakohtaisilla tavoilla, pitäisi kohdella syrjimättömästi. Tuotevaatimuksissa olisi viitattava mieluummin suorituskykyominaisuuksiin kuin rakenteeseen tai kuvaileviin ominaisuuksiin. Langattomien laitteiden sisämarkkinoiden luominen edellyttää läheistä vuorovaikutusta yhteisön erilaisten sääntelyvälineiden välillä. Radio- ja telepäätelaitedirektiivillä [10] yhdenmukaistetaan radiolaitteiden markkinoille saattamista ja käyttöönottoa EY:ssä koskevat sääntelyvaatimukset, ja siinä säädetään riittävistä varotoimenpiteistä haitalliselta interferenssiltä suojautumiseksi. Radiotaajuuspäätöstä voitaisiin käyttää perustelluissa tapauksissa radiotaajuuksien varaamisen "sirpaloitumisen" estämiseen EU:ssa. Tämän sirpaloitumisen katsotaan muodostavan esteen yhtenäismarkkinoiden tavoitteiden menestyksekkäälle saavuttamiselle. Toiminnan koordinoimista radio- ja telepäätelaitedirektiivin pysyvä komitean, TCAM:n, kanssa jatketaan myös. [10] Neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivi 1999/5/EY. Rinnakkaiselo on myös varmistettava radiolaitteiden ja muista kuin radiolaitteista peräisin olevan sähkömagneettisen säteilyn, kuten sähköverkkoa hyödyntävän tiedonsiirron (PLC), välillä. Tästä johtuen on myös varmistettava läheisempi yhteys sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevaan direktiiviin [11], jossa esitetään olennaisena vaatimuksena haitallisen interferenssin välttäminen. [11] Neuvoston direktiivi 89/336/ETY. Kevyempien sääntelykeinojen, jotka mahdollistavat sen, että nopeasti kehittyvät alat voivat ottaa käyttöön uusia teknisiä sovelluksia markkinoilla, kehittämistä tuetaan voimakkaammilla yhteistyömekanismeilla EY:n TTK-puiteohjelman asiaan liittyvien toimien kanssa. On tarpeen pohtia, miten rohkaista innovaatioita yhteisössä radiotaajuuksien käytön kokeellisia lupia koskevan joustavamman sääntelyn avulla. Uusien tekniikoiden laajamittaiset, todellisissa olosuhteissa tehtävät testit mahdollistavat näiden tekniikoiden nopean käyttöönoton markkinoilla, mutta samalla on suojattava sääntelyn avulla radiotaajuuksien nykyisiä käyttäjiä ennalta arvaamattomilta haittavaikutuksilta. Yhteisön laajuisia kokeellisia lupia koskevan asianmukaisen sääntelykehyksen puuttuessa uusia langattomia tekniikoita testataan ja otetaan käyttöön ensimmäiseksi yhä enenevässä määrin Euroopan ulkopuolella. Lisäksi hyvin erilaisten tekniikoiden rinnakkaiselo radiotaajuuksilla johtaa vaikeuksiin sääntelyn kehittämisessä yksinomaan teoreettisten interferenssimallien pohjalta. Näiden mallien validoimiseksi olisi tästä johtuen käytettävä käytännön mittauskampanjoita. Langattoman teknologian uudet sovellukset eivät ole yhteiskunnallisesti neutraaleja ja voivat luoda uusia poliittisia tai eettisiä kysymyksiä, jotka eivät kuulu radiotaajuuspäätöksen soveltamisalaan. Kansalaisten terveyden suojelu radiolaitteiden sähkömagneettisten päästöjen haitallisilta vaikutuksilta on oltava ensisijaisen tärkeällä sijalla: radiolaitteiden radiotaajuuksien käyttöehdot on periaatteessa laadittava niin, että minimoidaan kansalaisille mahdollisesti aiheutuvat riskit. Koska langattomat keinot vaihtaa tietoja, usein käyttäjien sitä tietämättä (esimerkiksi RFID-älytunnisteet), lisääntyvät, yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä nousee esiin. Vaikka tämän tyyppiset kysymykset eivät teknisesti kuulu radiotaajuuspäätöksen täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamisalaan, yhteisön yleinen lähestymistapa ei voi niitä sivuuttaa. 5. Päätelmä Radioviestintään perustuvat tekniikat tukevat olennaisesti tärkeimpiä EU-politiikkoja ja nopeasti kasvavia teollisuudenaloja. Innovatiiviset tekniikat voivat mahdollistaa uusia palveluja ja sovelluksia ja tehostaa radiotaajuuksien käyttöä. Säädöksissä on annettava markkinatoimijoille mahdollisuus tutkia näiden tekniikoiden parhaita käyttötapoja ja samalla suojattava olemassa olevien palvelujen vaatimukset torjua haitallista interferenssiä. Euroopan on vastattava sen tärkeimpien kauppakumppaneiden näissä kysymyksissä saavuttamaan edistykseen. Radiotaajuuspäätöksen täytäntöönpano on tähän asti tapahtunut menestyksekkäästi: institutionaalinen rakenne on pantu täytäntöön, politiikan muodostamismekanismi on hyväksytty ja teknisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä on kehitetty monilla aloilla radiotaajuuksien yhdenmukaistamista koskevan oikeusvarmuuden takaamiseksi. Komissio luottaa muiden toimijoiden, kuten CEPT:n, ETSI:n kaltaisten standardointielimien ja jäsenvaltioiden olennaiseen myötävaikutukseen tämän prosessin onnistumiseksi. Yhteisön radiotaajuuspolitiikka rohkaisee edelleen radiotaajuuksien yhdenmukaistamiseen silloin, kun se on tarpeen innovaatioiden helpottamiseksi ja yhteisön politiikkojen tukemiseksi. Samalla yritetään välttää tarpeettomien rajoitusten asettamista käyttäjille. Asiaan liittyvässä yhteisön lainsäädännössä noudatettavia suhteellisuuden, syrjimättömyyden, terveen kilpailun, toissijaisuuden ja avoimuuden periaatteita sovelletaan radiotaajuusalalla. Komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa vahvistamaan radiotaajuuspäätöksen tähän mennessä tapahtuneen täytäntöönpanon ja antamaan tukensa tässä kertomuksessa esitetyille politiikan näkymille. Lisäksi jäsenvaltioita kehotetaan: * antamaan edelleen täyden tukensa RSPG:n ja RSC:n toimille * edistämään EY-politiikkoihin liittyviä yhteisön tavoitteita kansainvälisissä neuvotteluissa * rohkaisemaan CEPT:ä antamaan tukensa radiotaajuuspäätöksen täytäntöönpanolle tuottamalla tyydyttäviä tuloksia valtuutustensa pohjalta * varmistamaan komission päätösten tehokas ja oikea-aikainen täytäntöönpano * toimimaan täydessä yhteistyössä radiotaajuuksien käytön avoimuuden mahdollistamiseksi. Yhteisöllä on edessään tärkeitä politiikkaan liittyviä haasteita radiotaajuuksien tehokkaan käytön mahdollistamiseksi, joka tarjoaa etuja Euroopan kansalaisille, auttaa yrityksiä nostamaan tuottavuutta teknologisen innovoinnin avulla ja tukee EU:n radiolaitteiden valmistus- ja palvelualojen kilpailukykyä. Radiotaajuuspäätöksen täytäntöönpanon avulla ja yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa komissio pyrkii kohtaamaan tällaiset haasteet menestyksekkäästi tulevaisuudessa.