28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/61


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus — neuvoston asetus yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (EY) N:o 2847/93 muuttamisesta”

KOM(2004) 289 lopullinen — 2004/0108 CNS

(2005/C 157/09)

Neuvosto päätti 14. toukokuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 37 artiklan mukaisesti pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta aiheesta.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 16. marraskuuta 2004. Esittelijä oli Gabriel Sarró Iparraguirre.

Euroopan talous ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. joulukuuta 2004 pitämässään 413. täysistunnossa (joulukuun 15. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 138 puolesta, 3 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1   Johdanto

1.1

Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistus tuli voimaan tammikuun 1. päivänä 2003. Sen tärkein tavoite on kalavarojen säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen. Tätä varten otettiin käyttöön niin yhteisön kalastusalaa kuin jäsenvaltioitakin velvoittavia sääntöjä.

1.2

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) V luvussa säädetään yhteisön valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmästä, ja siinä rajataan tarkasti sekä jäsenvaltioiden että Euroopan komission toimivalta ja säädetään jäsenvaltioiden keskinäisistä sekä jäsenvaltioiden ja komission välisistä yhteistyö- ja yhteensovittamismenetelmistä YKP:n sääntöjen noudattamisen takaamiseksi.

1.3

Euroopan komissio katsoo, että YKP:n sääntöjen soveltaminen jäsenvaltioissa edellyttää yhteisön tasolle sijoitettavaa, valvonnasta ja tarkastuksesta vastaavaa organisaatiorakennetta, riittäviä valvonta- ja tarkastusvälineitä sekä sopivaa strategiaa näiden välineiden käytön yhteensovittamiseksi.

1.4

Uudessa asetusehdotuksessaan (2) Euroopan komissio ehdottaa yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamista. Virasto toimisi yhteisön teknisenä erityiselimenä, joka huolehtisi siitä, että jäsenvaltiot soveltaisivat yhteisön kalastuspolitiikan alan säännöstöä yhdenmukaisesti ja tehokkaasti, yhteensovittaisi jäsenvaltioiden kalastuksenvalvonta- ja tarkastustoimia ja edistäisi jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.

1.5

Siksi Euroopan komissio ehdottaa, että virasto yhteensovittaisi yhteisön valvonta- ja tarkastusvelvoitteisiin perustuvia jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastustoimia sekä jäsenvaltioiden yhteisten kansallisten valvonta- ja tarkastusvälineiden käyttöä ja auttaisi jäsenvaltioita välittämään komissiolle ja kolmansille osapuolille tietoa kalastustoiminnasta sekä valvonta- ja tarkastustoimista sekä suoriutumaan YKP:sta aiheutuvista tehtävistä ja velvoitteista.

1.6

Lisäksi komissio ehdottaa, että virasto tarjoaisi jäsenvaltioille sopimuspohjaisia, maksullisia palveluja ja auttaisi jäsenvaltioita kouluttamaan tarkastajia, hankkimaan yhteisesti valvonnassa ja tarkastuksessa tarvittavia välineitä ja koordinoimaan yhteisiä valvontaa ja tarkastusta koskevia pilottihankkeita.

1.7

Asetusehdotuksen mukaan virasto on yhteisön elin, joka on oikeushenkilö. Sillä on myös oma henkilökuntansa. Komissio ehdottaa, että virastolla olisi hallintoneuvosto, johon kuuluisi edustaja kustakin sellaisesta jäsenvaltiosta, jolla on merikalastusta harjoittava kalastuslaivasto, neljä komission edustajaa ja neljä komission nimittämää kalatalousalan edustajaa. Lisäksi hallintoneuvostolla olisi pääjohtaja.

1.8

Komission mukaan viraston tulot koostuvat yhteisön rahoitusosuudesta sekä maksuista, joita virasto perii jäsenvaltioille tuottamistaan palveluista sekä julkaisuista, koulutuksesta ja muista viraston tarjoamista palveluista.

1.9

Komissio suunnittelee viraston aloittavan toimintansa vuonna 2006, jolloin sen talousarvio on 4,9 miljoonaa euroa. Ensimmäisenä vuonna virastossa työskentelee 38 henkilöä. Toisena vuonna (2007) talousarvio nousee 5,2 miljoonaan euroon ja henkilökunnan määrä 49 työntekijään. Viraston toimipaikka on Espanjassa.

2   Yleisiä huomioita

2.1

Komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Kohti yhteisen kalastuspolitiikan yhtenäistä ja tehokasta toteutusta” (3) suunniteltiin, että ennen yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamista tehtäisiin toteutettavuustutkimus yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio esitteli asetusehdotuksen ilman että se oli tehnyt kyseistä toteutettavuustutkimusta. ETSK pitää tätä valitettavana.

2.2

ETSK pitää Euroopan komission ehdotusta viraston perustamisesta myönteisenä ja on yhtä mieltä komission tavoitteista, jotka koskevat YKP:n tehokasta soveltamista, tarkastustoimien yhdenmukaisuutta ja säännöstön noudattamista kaikkialla EU:ssa. ETSK on tietoinen siitä, että YKP:n sääntöjä on tarpeellista noudattaa yhdenmukaisesti ja tehokkaasti, mutta se katsoo, että tavoitteen saavuttamiseksi kalastusalan toimijoiden on hyväksyttävä säännöt ja ymmärrettävä ne. Jotta tämä olisi mahdollista, alan toimijoiden on oltava alusta asti mukana päätöksentekoprosessissa, joka alkaa strategioiden suuntaviivojen ja kalavarojen suojelutoimenpiteiden perustana käytettävien tieteellisten lausuntojen laatimisesta yhteistyössä. Tästä syystä ETSK arvioi, että viraston olisi myös tutkittava, missä määrin tieteellisiä lausuntoja voidaan parantaa, ja edistettävä näin alan toimijoiden osallistumista lausuntojen laatimiseen. Lausuntojen tutkimisen pitäisikin olla osa kalastuksenvalvontaviraston toimenkuvaa, joka määritellään asetusehdotuksen 4 artiklassa.

2.3

Kun otetaan huomioon, että kalastuksenvalvontavirasto on ensimmäinen virasto, joka keskittyy yksinomaan kalastustoimintaa koskeviin kysymyksiin, komitea katsoo, että asetusehdotuksessa tulisi säilyttää mahdollisuus laajentaa viraston toimenkuvaa tulevaisuudessa.

2.4

Näin ollen ETSK katsoo, että virasto voisi tarjota jäsenvaltioille ja komissiolle teknistä ja tieteellistä tukea, joka koskisi YKP:n sääntöjen tehokasta soveltamista ja erityisesti viraston ehdottamien valvonta- ja tarkastustoimenpiteiden tehokkuutta ja näihin toimenpiteisiin liittyviä mahdollisuuksia. Virasto voisi niin ikään huolehtia tarkastajien ja erityisen valvontahenkilöstön koulutuksen edistämisestä ja perustaa erityiskoulutusta tarjoavan keskuksen. Lisäksi virasto voisi edistää tarvittavia toimia rangaistusten yhdenmukaistamiseksi eri jäsenvaltioissa.

2.5

Neuvoston asetusehdotuksen mukaan viraston harjoittamat koordinointitoimet käsittävät jäsenvaltioiden alueella tai yhteisön vesillä harjoitettavan kalastustoiminnan taikka yhteisön vesien ulkopuolella yhteisön alusten harjoittaman kalastustoiminnan valvonnan ja tarkastukset kalastustuotteiden ensimmäiseen myyntipisteeseen saakka. ETSK katsoo, että koordinointitoimien soveltamisalan on oltava laajempi. Toisaalta siihen pitäisi kuulua tarkastuksia ja valvontaa koko elintarvikeketjun ajan eli kalastustapahtumasta tuotteen lopulliselle kuluttajalle saapumiseen saakka eikä ainoastaan ensimmäiseen kalastustuotteiden myyntipisteeseen saakka. Toisaalta vastuualueeseen pitäisi kuulua yhteisön ulkopuolisten valtioiden lippujen alla purjehtivilta kalastusaluksilta peräisin olevien kalastustuotteiden valvonnan yhteensovittaminen, erityisesti kun kyse on laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta harjoittavista aluksista.

2.6

ETSK pitää erittäin aiheellisena, että virasto tukisi yhteisöä ja jäsenvaltioita näiden suhteissa yhteisön ulkopuolisiin maihin ja alueellisiin kalastusjärjestöihin sekä pitäisi itse suoraan yhteyttä näihin tahoihin, koska sen tehtävänä on myötävaikuttaa kalavarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen yhteisön ulkopuolisten maiden vesillä ja kansainvälisillä vesillä. Näin ollen ETSK katsoo, että talousarviosta on myönnettävä virastolle tämän tehtävän hoitamiseksi riittävästi varoja, jotta se voi kehittää kalastusta kestävällä tavalla.

2.7

ETSK kannattaa asetusehdotuksen 6 artiklassa esitettyä ajatusta perustaa yhteisön kalastuksenseurantakeskus yhteisten valvonta- ja tarkastustoimien koordinoinnin organisoimiseksi. Komitea katsoo kuitenkin, että asetusehdotuksessa pitäisi tarkentaa keskuksen tehtävät päällekkäisyyksien välttämiseksi jäsenvaltioiden toimivallan kanssa. Komitea katsoo, että toiminnan käynnistyttyä on tärkeää, että virasto noudattaa neuvoston asetusehdotuksen 33 artiklan mukaisia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä.

2.8

Komission ehdotuksen III luvussa käsitellyt yhteiset toimintasuunnitelmat ovat ETSK:n mielestä erittäin tärkeitä eri jäsenvaltioiden valvontapolitiikan tehokkaan, yhtenäisen ja tasapainoisen soveltamisen kannalta. ETSK pitää näiden yhteisten suunnitelmien sisältöä, hyväksyntämenettelyä, toimeenpanoa ja arviointia asianmukaisina ja katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi toimia tiiviissä yhteistyössä viraston kanssa saattaakseen suunnitelmat päätökseen.

2.9

Komitean mielestä asetusehdotuksen mukainen kunkin yhteisen toimintasuunnitelman tehokkuuden vuotuinen arviointi on välttämätön sen varmistamiseksi, että eri laivastot noudattavat asianmukaisella tavalla olemassa olevia suojelu- ja valvontasääntöjä.

2.10

ETSK kannattaa ehdotusta komission, viraston ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen tiedotusverkoston perustamisesta, mutta katsoo, että viraston ja komission on tehtävä aktiivisesti työtä taatakseen saatujen ja keskinäisesti levitettyjen tietojen luottamuksellisuuden säilyttämisen sellaisena kuin sitä edellytetään jäsenvaltioilta asetusehdotuksen 17 artiklan 2 kohdassa.

2.11

Viraston sisäisestä rakenteesta ja toiminnasta asetusehdotuksessa tarkennetaan, että virasto on yhteisön elin ja oikeushenkilö. ETSK on täysin samaa mieltä tästä tarkennuksesta, sillä viraston on oltava koko yhteisöä palveleva, täysin avoimesti toimiva elin, jonka toimintaan komission tai jäsenvaltioiden erityisedut eivät saa vaikuttaa. Näin ollen komitea on huolissaan mahdollisista epäselvyyksistä tavassa, jolla virasto ottaa virkamiehiä palvelukseensa, olivatpa nämä sitten komission tai jäsenvaltioiden tehtävään määräämiä tai komissiolta tai jäsenvaltioilta määräaikaisen toimeksiannon saaneita.

2.12

Viraston henkilökuntaan on aiheellista soveltaa Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, yhteisöjen muihin työntekijöihin sovellettavia sääntöjä sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti hyväksymiä sääntöjä, jotta viraston ja sen henkilökunnan sopimusvelvoitteet ja sopimuksen ulkopuoliset velvoitteet tulevat tarkasti määriteltyä. Toisaalta komitean mielestä on johdonmukaista, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella olisi toimivalta ratkaista riidat, joita saattaa syntyä viraston ja korvausvaatimuksia esittävien henkilöiden välisistä sopimuksista.

2.13

Viraston, kuten minkä tahansa julkisen tai yksityisen yrityksen, kulmakivenä toimii hallintoneuvosto, jonka komissio esittelee asetusehdotuksen 25 artiklassa. ETSK on huolissaan siitä, että tällainen hallintoneuvosto on liian riippuvainen komissiosta, koska komissiolla on hallintoneuvostossa kymmenen ääntä, kun taas kullakin jäsenvaltiolla, jonka alukset harjoittavat meren elollisten luonnonvarojen kalastustoimintaa, on vain yksi ääni. Jäsenvaltioilla on yhteensä korkeintaan kaksikymmentä ääntä, minkä vuoksi komission on helppo saada päätöksensä läpi. ETSK katsoo, että kullakin komission edustajalla tulisi olla vain yksi ääni, kuten muillakin.

2.14

Komissio ehdottaa lisäksi, että se nimeäisi hallintoneuvostoon neljä kalatalousalan edustajaa, joilla ei olisi äänioikeutta. ETSK katsoo, että komission ehdottama kalatalousalan edustajien määrä on hyvin pieni ja että sitä pitäisi nostaa vähintään kahdeksaan mainitsemalla erityisesti, että eurooppalaiset työntekijä- ja työnantajajärjestöt nimeävät edustajat ja että heillä on äänioikeus. ETSK katsoo, että asetusehdotuksessa olisi määritettävä vähimmäisperusteet, jotka alan edustajien on täytettävä hallintoneuvostoon päästäkseen. Lisäksi asetusehdotuksessa tulisi mainita, että alan edustajilla on myös oikeus nimetä hallintoneuvoston varajäsenet.

2.15

Komissio ehdottaa, että hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta ja että se kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen kerran vuodessa tai puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai kolmannes hallintoneuvostossa edustettuina olevista jäsenvaltioista sitä pyytää. ETSK:n mielestä ehdotusta pitäisi tarkentaa siten, että sanamuoto olisi ”kolmasosa yhteisön viraston hallintoneuvostossa edustettuina olevista jäsenvaltioista”, koska hallintoneuvoston kokoontuminen voi olla myös kalatalousalan edustajien edun mukaista.

2.16

Asetusehdotuksen 27 artiklan 4 kohdan mukaan hallintoneuvosto voi päättää käsitellä tiettyjä esityslistansa kohtia ilman komission nimittämien kalatalousalan edustajien läsnäoloa, jos kyseessä on salassa pidettävä asia tai eturistiriita. ETSK ehdottaa, että kyseisen artiklan kyseinen kohta poistettaisiin, sillä käytännössä se tarkoittaisi, että kalatalousalan edustajien osallistumista hallintoneuvoston kokouksiin rajoitettaisiin merkittävästi.

2.17

Asetusehdotuksessa hallintoneuvostolle annettuihin tehtäviin kuuluu viraston edellisen vuoden toimintaa koskevan yleiskertomuksen ja seuraavan vuoden työohjelman hyväksyminen ja niiden toimittaminen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioille. ETSK katsoo, että avoimuuden ja kalatalousalan osallistumispanoksen lisäämiseksi hallintoneuvoston pitäisi toimittaa yleiskertomus ja työohjelma myös Euroopan unionin neuvoa-antavalle kalatalous- ja vesiviljelykomitealle.

2.18

Asetusehdotuksen 29 artiklan mukaan hallintoneuvostoon kuuluvien kalatalousalan edustajien on tehtävä sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. ETSK katsoo, että tällainen etunäkökohtia koskeva ilmoitus on epäjohdonmukainen ja tarpeeton, sillä kenellä tahansa edustajalla, joka toimii kalatalousalalla aktiivisesti ja voi tulla valituksi hallintoneuvostoon, voi olla välittömiä kalastukseen liittyviä etunäkökohtia, jotka heikentävät hänen riippumattomuuttaan. Mikäli etunäkökohtia koskevasta ilmoituksesta ei luovuta, sitä pitäisi laajentaa niin, että kaikkien hallintoneuvoston jäsenten olisi tehtävä tällainen ilmoitus.

2.19

ETSK on myös huolissaan komission liiallisesta päätösvallasta pääjohtajan valinnassa, nimittämisessä, tehtävissä ja erottamisessa. Siksi ehdotetun asetuksen 31 artiklassa tulisi täsmentää, että komission ehdotuksesta tehtävän pääjohtajan erottamisen — samoin kuin hänen nimittämisensä — tulisi saada taakseen hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistön tuki. ETSK katsoo, että kolmesta pääjohtajaehdokkaasta on ilmoitettava alustavasti neuvoa antavalle kalatalous- ja vesiviljelykomitealle, jotta tämä voi antaa ehdokkaista ei-sitovan lausuntonsa.

2.20

Ainakin ensimmäisinä viraston perustamisen jälkeisinä toimintavuosina viraston talousarvion tulojen pitäisi pääasiallisesti koostua varoista, joita sille myönnetään Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, koska virasto saa käyttöönsä vasta tietyn ajan kuluttua tulot, jotka ovat peräisin kahdesta muusta lähteestä (maksut, joita virasto perii jäsenvaltioilta tuottamistaan palveluista, sekä julkaisuista ja koulutuksesta perittävät maksut). Komitea katsoo, että viraston kolmena ensimmäisenä toimintavuotena talousarvion pitäisi olla joustava, koska komission ehdotuksen mukainen talousarvio vaikuttaa liian tiukalta.

2.21

ETSK kannattaa asetusehdotuksen mukaista talousarvion toteuttamis- ja valvontajärjestelmää, erityisesti tilintarkastustuomioistuimen vuosittain tekemää alustavaa tilinpäätöstä sekä asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (4) soveltamista virastoon rajoituksitta petosten, korruption ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi. Keskeistä on, että virasto kuuluu Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen piiriin.

2.22

Ehdotetulla asetuksella muutetaan yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annettua asetusta (ETY) N:o 2847/93 (5) korvaamalla sen 34 c artikla, jonka mukaan komission määrittämiin kalastustoimiin sovellettavat valvonta- ja tarkastusohjelmat eivät saa kestää yli kahta vuotta ja jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet valvontaohjelmien täytäntöönpanemisen helpottamiseksi, olipa kyse sitten tarvittavasta henkilöstöstä tai kalustosta. Asetusehdotuksessa esitetään muutosta, jonka mukaan valvonta- ja tarkastusohjelmat voivat kestää enintään kolme vuotta tai elvytyssuunnitelmassa tätä tarkoitusta varten säädetyn ajan ja jäsenvaltioiden on pantava valvonta- ja tarkastussuunnitelmat täytäntöön yhteiskäyttösuunnitelmien pohjalta. ETSK pitää muutosta hyväksyttävänä.

2.23

Määräaikojen noudattamiseksi ja viraston toiminnan aloittamista koskevan 40 artiklan mukaisesti ETSK katsoo, että ehdotetun asetuksen olisi tultava voimaan 1. tammikuuta 2005, jotta virasto voi aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2006.

3   Päätelmät

3.1

ETSK on tyytyväinen komission ehdotukseen yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja kehottaa komissiota myöntämään virastolle talousarviosta riittävät varat viraston tavoitteiden saavuttamiseksi, suunnittelemaan viraston toimivallan laajentamista ja panemaan ehdotetun asetuksen toimeen suunnitellussa aikataulussa.

3.2

Lisäksi ETSK kehottaa Euroopan komissiota ottamaan huomioon erityisesti seuraavat käsillä olevassa lausunnossa esitetyt suositukset:

3.2.1

Asetuksessa tulisi ottaa huomioon mahdollisuus siitä, että virasto laajentaa toimivaltaansa.

Viraston tulisi myös arvioida sitä, miten tieteellisiä lausuntoja voitaisiin parantaa ja kannustaa alaa osallistumaan arviointien laadintaan.

Virasto voisi avustaa jäsenvaltioita ja komissiota teknisesti ja tieteellisesti YKP:n säädösten tehokkaassa soveltamisessa käytäntöön etenkin ehdotettujen tarkastus- ja valvontatoimenpiteiden valvonnan tehokkuuden ja mahdollisuuksien osalta.

Virasto voisi ottaa tehtäväkseen edistää tarkastajien ja valvontaan erikoistuneen henkilöstön koulutusta perustamalla erityinen koulutuskeskus.

Virasto voisi myötävaikuttaa seuraamuksien yhdenmukaistamista eri jäsenvaltioissa koskeviin välttämättömiin toimiin.

3.3

Viraston harjoittaman toiminnan koordinoinnin soveltamisalaa on laajennettava. Sen tulisi yhtäältä kattaa tarkastus- ja valvontatoiminta, eikä ainoastaan kalastustuotteiden ensimmäiseen myyntipisteeseen saakka, vaan koko elintarvikeketjun osalta, eli kalanpyynnistä siihen saakka, kun kalastustuote on lopullisella kuluttajalla. Toisaalta viraston tehtäviin tulisi kuulua yhteisön ulkopuoliseen valtioon rekisteröidyistä kalastusaluksista sekä etenkin laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta harjoittavista aluksista peräisin olevien kalastustuotteiden valvonnan koordinointi.

3.4

Viraston on oltava koko yhteisön käytössä oleva elin, jonka toiminta on täysin avointa ja itsenäistä ja joka ei anna komission eikä jäsenvaltioiden erityisintressien vaikuttaa toimintaansa.

3.5

Jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja kalatalousalan edustajien tulisi olla tasapuolisesti edustettuina hallintoneuvostossa.

3.6

Komission ehdottama kalatalousalan edustajien määrä hallintoneuvostossa on hyvin pieni, mistä syystä sitä pitäisi nostaa vähintään kahdeksaan. Erityisesti on mainittava, että eurooppalaiset työntekijä- ja työnantajajärjestöt nimeävät edustajat ja että heillä on äänioikeus.

3.7

Viraston tulisi noudattaa tarkasti ehdotetun asetuksen 33 artiklan sisältämiä salassapitosääntöjä.

3.8

Ehdotetun asetuksen 27 artiklan 4 kohta tulisi poistaa.

3.9

Asetusehdotuksen 29 artiklassa mainittu kalatalousalan edustajien etunäkökohtia koskeva ilmoitus on epäjohdonmukainen ja tarpeeton. Tarvittaessa se tulisi vaatia kaikilta hallintoneuvoston jäseniltä.

3.10

Asetuksen tulisi myös olla yksiselitteisempi yhteisön kalastuksenseurantakeskuksen tehtävien osalta.

Bryssel 15. joulukuuta 2004

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Anne-Marie SIGMUND


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2371/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2002, elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa (EYVL L 358, 31.12.2002).

(2)  KOM(2004) 289 lopullinen, 28.4.2004.

(3)  KOM(2003) 130 lopullinen, 21.3.2003.

(4)  EYVL L 136, 31.5.1999.

(5)  EYVL L 261, 20.10.1993.