7.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 302/8

1.1

EU on joutunut kohtaamaan jo ennen Lissabonin huippukokouksen tavoitteiden asettamista mutta myös sen jälkeen vakavia ongelmia, jotka liittyvät seuraaviin asioihin: a) eurooppalaisten yritysten, etenkin pk-yritysten kilpailukyky ja nykyaikaistaminen, b) julkisten viranomaisten toiminnan tehottomuus sekä byrokratia yrittäjyyden tukemisen yhteydessä, c) pk-yrityksiä edustavien organisaatioiden, julkishallinnon ja komission toimien puutteellinen koordinointi pk-yrityksiä tuettaessa, d) pk-yrityksiä koskevien kansallisten ohjelmien puutteellinen koordinointi, e) pk-yrityksiä koskevien pitkän aikavälin sitovien strategioiden puuttuminen jäsenvaltioissa, f) yritysten (etenkin pk-yritysten) mahdollisuudet saada rahoitustukea pankkisektorilta ja riskipääomamarkkinoilta, g) pk-yritysten pienestä koosta ja riskialttiudesta johtuvat korkeat lainanhoitokustannukset sekä h) pysyvän pk-yrityspolitiikan puuttuminen.

1.2

Vaikka yhtenäismarkkinat onkin toteutettu lainsäädännön ja sääntelyn osalta, EU myöntää, että pk-yritykset eivät ole täysin kyenneet omaksumaan nykyistä järjestelmää ja sen tuomia potentiaalisia etuja eivätkä ne osaa käyttää hyväkseen tarjolla olevia mahdollisuuksia.

1.3

EU pyrkii säilyttämään asemansa maailmanlaajuisessa kilpailussa sekä vastaamaan Yhdysvaltojen (1) — jossa kilpailukyky ja tuottavuus ovat kehittyneet erityisen myönteisesti — vahvaan taloudelliseen ja poliittiseen asemaan. Samalla unionin on kyettävä vastaamaan Japanin ja Kaakkois-Aasian maiden (2) sekä Kiinan, Intian ja Brasilian tapaisten nousevien talousmahtien haasteeseen.

1.4

Vaikein EU:ta koetteleva sosiaalinen ja taloudellinen ongelma on työttömyys. Unioni onkin asettanut ensisijaiseksi tavoitteekseen uusien työpaikkojen luomisen etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kun otetaan huomioon, että ylivoimaisesti suurin osa eurooppalaisista yrityksistä on juuri pk-yrityksiä.

1.5

EU pyrkii panostamaan merkittävästi tutkimuksen ja teknologisen kehityksen vahvistamiseen, sillä unioni tietää, että ainoastaan eteneminen kyseisillä aloilla riittää takaamaan kasvun ja edistyksen. Esitetty strategia ei kuitenkaan aina tuo odotettuja tuloksia. Syynä tähän ovat joustavien mekanismien puuttuminen sekä byrokratiaa lisäävät sääntelykehykset, jotka myös heikentävät tehokkuutta ja aiheuttavat haitallisia viivästyksiä.

1.6

Voidakseen vastata kaikkiin edellä esitettyihin haasteisiin Amsterdamiin kokoontunut Eurooppa-neuvosto (kesäkuu 1997) ja Luxemburgissa pidetty erityinen työllisyyshuippukokous (marraskuu 1997) loivat perustan kasvua ja työllisyyttä koskevalle aloitteelle. Sen lisäksi ministerineuvosto loi päätöksillään 98/347/ΕY (3) ja 2000/819/ΕY (4) perustan eurooppalaisen yrittäjyyden järjestelmälliselle ja jatkuvalle tukemiselle. Tavoitteena oli samalla työpaikkojen määrän lisääminen erityisohjelmien avulla.

2.1.1

Pk-yrityksiä halutaan tukea siksi, että niihin on osoitettu syntyvän muita yrityksiä helpommin uusia työpaikkoja. Syynä tähän on se, että pk-yritykset kykenevät sopeutumaan markkinaolosuhteiden muutoksiin, niiden päätöksentekojärjestelmät ovat yksinkertaisia ja ne pystyvät nopeasti mukauttamaan toimintansa uusiin olosuhteisiin. Lisäksi on käynyt ilmi, että tavallisesti juuri pk-yrityksillä on (byrokraattisten menettelyjen ja rahoituksen puutteen vuoksi) eniten ongelmia yrityksen perustamisvaiheessa sekä silloin, kun pyritään edistämään innovatiivisia hankkeita (koska pk-yrityksillä ei ole mahdollisuutta saada pankkirahoitusta ja uusissa jäsenvaltioissa ei ole pankkijärjestelmää, joka kykenisi antamaan tällaista rahoitusta) tai kehittämään kansainvälistä yhteistyötä.

2.2.1

Aloitteen alkuperäiset budjettimäärärahat olivat 423,56 miljoonaa euroa, joista ETF-käynnistysjärjestelmän osuus oli 168 miljoonaa euroa, JEV:n osuus 57 miljoonaa euroa ja pk-yritysten takausjärjestelmän osuus 198,56 miljoonaa euroa. Koska pk-yritysten takausjärjestelmän käyttöaste oli korkea, JEV:stä siirrettiin 30,56 miljoonaa euroa pk-yritysten takausjärjestelmään. Sitoumusjakson päättyessä 29. toukokuuta 2002 EIR oli sitonut kokonaisuudessaan ETF-käynnistysjärjestelmään ja pk-yritysten takausjärjestelmään käytettävissä olevat alkuperäiset budjettimäärärahat. JEV-hankkeisiin oli sidottu yhteensä 14,5 miljoonaa euroa.

2.2.2

Riskipääomajärjestelmä (ETF-käynnistysjärjestelmä) luo edellytykset sille, että innovatiivisten pk-yritysten riskipääoman saantia erityisesti yritysten perustamisvaiheessa ja varhaisessa kehitysvaiheessa voidaan lisätä investoimalla erikoistuneisiin riskipääomarahastoihin.

2.2.2.1

JVL:n (Joint European Venture) kautta EU myöntää pk-yrityksille rahoitustukea jäsenvaltioiden rajat ylittävien yhteisyritysten perustamiseen EU:ssa.

2.2.2.2

Pk-yritysten takausjärjestelmän kautta EU osoittaa budjettivaroja EIR:n antamista takauksista ja vastatakauksista aiheutuvien kulujen peittämiseen, jotta pk-yrityksille ja innovatiivisille uusyrityksille suunnattua luotonantoa voitaisiin lisätä. Tähän päästään lisäämällä jäsenvaltioissa toimivien takausjärjestelmien kapasiteettia, mikä koskee sekä uusia että olemassa olevia salkkuja. Järjestelmästä katetaan osa takaustappioista ennalta määrättyyn summaan asti, ja erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten aineettoman toiminnan rahoitukseen.

3.1

Komission kertomuksen mukaan (6) ETF-käynnistysjärjestelmästä oli kesäkuuhun 2002 mennessä tuettu noin 206:ta korkean teknologian (bioteknologian/biotieteiden ja tietotekniikan alojen) pk-yritystä. Kyseiset yritykset olivat onnistuneet erinomaisesti myös uusien työpaikkojen luomisessa. Pk-yritysten takausjärjestelmästä oli samana ajankohtana tuettu yli 112 000:ta pientä yritystä, joiden tarjoamien työpaikkojen määrä oli lisääntynyt yli 30 prosenttia, kun taas JEV:stä tuettujen hankkeiden määrä oli hyvin pieni (vain 137 sijoitusehdotusta oli hyväksytty).

4.1

Komission kertomus (7) perustuu kaikkien kolmen järjestelmän osalta hyvin pieneen otokseen yrityksiä, joten siinä tehdyt päätelmät sisältävät erittäin todennäköisesti sekä tilastollisia että asiavirheitä.

4.2

Vuosien 1998 (käynnistämisvuosi) ja 2002 (arviointivuosi) välisenä neljän vuoden ajanjaksona a) ETF-käynnistysjärjestelmästä tuettiin noin 206:ta pk-yritystä. ETSK pitää kyseistä lukua pienenä, jos sitä verrataan vastaavien hankkeiden tuloksiin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa pk-yritysten perustaminen on lisääntynyt rajusti ja yrittäjyys on noussut erityiseen suosioon vastaavanlaisten, korkean riskin pääomaan perustuvien järjestelmien ansiosta. Samaan aikaan b) JEV:n avulla perustettiin vain 31 rajatylittävää yhteisyritystä ja luotiin 252 uutta työpaikkaa, mikä ei vastaa odotuksia. c) Pk-yritysten takausjärjestelmän tuloksia voidaan pitää myönteisinä.

4.3

Kertomuksessa esitetyt ennusteet työpaikkojen määrän lisääntymisestä tukea saavissa yrityksissä perustuvat vanhoihin tilastotietoihin (vuodesta 2001 vuoden 2002 puoliväliin), eikä niiden perusteella voida arvioida riittävän hyvin kyseisten kolmen alaohjelman vaikutuksia.

4.4

Koska ETSK:lla ei ole käytettävissään lopullisia, konkreettisia ja kattavia tietoja uusien työpaikkojen syntymisestä vuosina 1998—2003, tilanteen arvioiminen sekä asiaa koskevien näkemysten ja päätelmien esittäminen on erityisen vaikeaa. Siitä huolimatta ETSK painottaa jälleen kerran, että komitea on erityisen kiinnostunut pyrkimyksistä luoda uusia työpaikkoja. ETSK kehottaakin komissiota kiinnittämään asiaan ensisijaista huomiota sen jälkeen, kun kyseistä ohjelmaa on tarkistettu.

4.5

Innovaatiotoiminnan vahvistamisen välttämättömänä edellytyksenä on suurten investointiriskien ottaminen, jotta innovaatiot voidaan muuttaa liiketoimintasuunnitelmiksi ja menestyksellisiksi investointihankkeiksi. Eräiden tällaisten hankkeiden hämmästyttävä menestys korvaa niiden innovaatiohankkeiden epäonnistumisen, jotka eivät lopulta ole saaneet markkinoiden hyväksyntää.

4.6

Ohjelmassa ei kiinnitetä lainkaan huomiota talouden perinteisiin aloihin. Innovaatiotoiminnan jatkuva korostaminen estää perinteisillä aloilla toimivia pieniä ja keskisuuria yrityksiä saamasta rahoitusta. Innovaatiot ovat erittäin tärkeä väline pyrittäessä nykyaikaistamaan taloutta ja vahvistamaan sen kilpailukykyä. On kuitenkin syytä korostaa seuraavia seikkoja: a) Eurooppalaiset yritykset ovat vaarassa menettää lopullisesti markkinaosuuksiaan Euroopassa, kun unionin markkinoille tuodaan EU:n ulkopuolisista matalan kustannustason maista perinteisten alojen tuotteita. b) Jos perinteisten alojen pk-yrityksiä ei tueta, vaarana on, että jakelun ja kaupan alalle syntyy oligopoleja. Asialla on seurannaisvaikutuksia koko tuotantoketjuun, ja lopputuloksena on työpaikkojen kokonaismäärän vähentyminen.

4.7

Perusedellytyksenä sille, että pk-yritykset voivat osallistua kyseiseen ohjelmaan, on byrokraattisten menettelyjen vähentäminen. On otettava käyttöön kaikki menettelyt sisältävä yhden luukun palvelu, joka mahdollistaa turhista asiakirjoista luopumisen uutta teknologiaa käyttämällä.

5.1

ETSK kannattaa tarkistuksia, joita komissio esittää päätökseen 2000/819/EY.

5.2

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kyseisten kolmen rahoitusvälineen kokonaisvaikutukset voidaan arvioida vasta pitkän ajan kuluttua. Komitea katsoo kuitenkin, että välineiden käynnistämisestä niiden vaikutusten arviointiin on jo kulunut riittävän pitkä aika, jotta voidaan tehdä rakenteellisiin muutoksiin johtavia päätelmiä. Lisäksi nykyisissä globaalin maailmantalouden ja erittäin kireän kilpailun olosuhteissa ei ole varaa hukata aikaa, sillä yritystrendit ja yritysten tulevaisuudennäkymät muuttuvat jatkuvasti.

5.3

ETSK on pannut merkille, että kansainvälinen liiketoimintaympäristö kehittyi vuosina 2001 ja 2002 epätyydyttävästi. Lisäksi tarjolla olevan riskipääoman määrä väheni EU:ssa, eivätkä suuret pankit olleet halukkaita lainoittamaan pk-yritysten toimintaa. Vuonna 2002 takausten kysyntä Euroopassa nousi huomattavasti suurten pankkien vaatiessa lisävakuuksia, kun ne arvioivat riskien ja hallinnointikustannusten lisääntyneen. Edellä mainittujen olosuhteiden vuoksi ETSK pitää kyseisten järjestelmien, erityisesti takausjärjestelmän ja ETF-käynnistysjärjestelmän, olemassaoloa sitäkin hyödyllisempänä. Komitea ehdottaa myös yhteistyön tiivistämistä sellaisten pienten erikoistuneiden pankkien kanssa, jotka ovat ottaneet päätehtäväkseen pk-yritysten palvelemisen ja joilla on käytössään joustavia viestintäjärjestelmiä.

5.4

ETSK tukee kyseisten kolmen alaohjelman tavoitteita ja pitää ohjelmia tarpeellisina. Komitea katsoo kuitenkin, että menettely, jota pk-yritysten on noudatettava voidakseen osallistua kyseisiin ohjelmiin, on hankala, byrokraattinen ja joustamaton, kun otetaan huomioon, että pk-yrityksillä on usein huomattavia tiedotukseen ja sisäiseen organisaatioon liittyviä ongelmia.

5.5

ETSK pitää pk-yritysten takausjärjestelmää erityisen hyödyllisenä välineenä ja kehottaa vahvistamaan huomattavasti järjestelmän rahoitusta. Lisäksi tulisi pyrkiä varmistamaan kaikin keinoin niiden maiden välitön osallistuminen, jotka eivät vielä kuuluu järjestelmän piiriin (Kreikka, Irlanti, Luxemburg).

5.6

ETSK tukee pyrkimyksiä vahvistaa pk-yritysten takausjärjestelmää, kun otetaan huomioon uusien jäsenvaltioiden liittyminen unioniin. Kyseisissä maissa on tuhansia pk-yrityksiä, joilla ei ole mahdollisuutta saada pankkilainaa ja jotka eivät voi siten investoida tuottavasti ja luoda uusia työpaikkoja.

5.7

ETSK:n mielestä ohjelman talousarvion suuruus on arvioitava uudelleen, jotta uusien jäsenvaltioiden tarpeet voidaan ottaa huomioon. Tällä hetkellä käytössä oleva talousarvio on tarkoitettu 15- eikä 25-jäsenistä EU:ta varten, ja uusilla kumppaneilla on varmasti vanhoja jäsenvaltioita suurempia tarpeita.

5.8

ETSK kehottaa komissiota ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin pk-yritysten takausjärjestelmän vahvistamiseksi entisestään, koska kyseessä on välttämätön väline innovatiivisten pk-yritysten kehittämiseksi sekä sellaisten korkeariskisten yrityshankkeiden tukemiseksi, joita tarvitaan tutkimuksen ja teknologian kehittämiseksi. Järjestelmän avulla voidaan edistää myös muita pk-yritysten investointihankkeita, jotka eivät kuulu huipputeknologian alaan mutta joihin liittyy merkittäviä liiketoimintaintressejä ja joiden yhteydessä tulee siten voida hyödyntää kaikkia erimuotoisia rahoitusvälineitä. Tämän vuoksi komitea ehdottaa seuraavaa:

5.9

ETSK katsoo, että tutkimus- ja kehittämistoimintaan (T&K) EU:ssa suunnattu yksityinen ja julkinen rahoitus on riittämätöntä, eikä sillä kyetä kattamaan tietotekniikan, uuden teknologian ja biotieteiden aloilla toimivien pk-yritysten kasvavia tarpeita. ETSK kehottaa irrottamaan huomattavasti nykyistä enemmän varoja kyseisten tarpeiden kattamiseksi.

5.10

Sellaisia nopeavaikutteisia ja joustavia järjestelmiä, joita on käytössä Yhdysvalloissa ja jotka ovat johtaneet siellä erinomaisiin tuloksiin, on tutkittava, arvioitava ja hyödynnettävä tarpeen mukaan. Lisäksi on annettava enemmän tilaa yksityisten erikoistuneiden riskipääomarahastojen kanssa tehtävälle yhteistyölle silloin kun se on investointien kannalta perusteltua (8). ETSK kehottaa komissiota ottamaan johtavan roolin asiassa.

5.11

ETSK katsoo, että pk-yrityksille olisi tiedotettava nykyistä paremmin takausjärjestelmän olemassaolosta ja toiminnasta. Lisäksi olisi löydettävä parempia tapoja lähestyä Euroopan investointirahastoa ja Euroopan investointipankkia ja luoda yhteyksiä niihin. On tehty tutkimus, jonka mukaan useimmilla pk-yrityksillä ei ole tietoa EU:n järjestelmällisistä yritystukitoimista. Sen vuoksi yrityksiä edustavien organisaatioiden (kauppakamarit ja muut vastaavat järjestöt, pk-yritysorganisaatiot jne.) suora osallistuminen on välttämätöntä, jotta tiedon jakamista voidaan tehostaa, yhteydenpito pk-yrityksiin voidaan muuttaa entistä suoremmaksi ja asiapitoisemmaksi ja ohjelman soveltamisen yhteydessä esiintyvät käytännön ongelmat voidaan ratkaista mahdollisimman nopeasti.

5.12

ETSK katsoo, että heti sen jälkeen, kun uudet jäsenvaltiot ovat liittyneet unioniin, on tehtävä erityisarviointi ohjelman välineiden käytöstä. Syynä tähän on se, että vaikka EU:hun liittymässä olevien maiden nykyisiin ongelmiin onkin kiinnitetty huomiota, on selvää, että a) todellinen tilanne osoittautuu arvioitua pahemmaksi, b) uudet jäsenvaltiot tarvitsevat paljon tukea, jota ei tällä hetkellä pystytä arvioimaan ja c) edessä on sopeutumisaika, joka merkitsee vakavia riskejä pk-yrityksille.

5.13

ETSK kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan JEV-järjestelmästä luovutaan väliaikaisesti, kun otetaan huomioon järjestelmän nykyinen, arvostelua osakseen saanut rakenne. Komitea korostaa kuitenkin kannattavansa samalla jatkuvasti kansainvälisiä ohjelmia, sillä komitean mielestä kansainvälinen yhteistyö ja rajatylittävät yrityshankkeet ovat viivästyneet EU:ssa huomattavasti. Lisäksi yritystoimintaa haittaavien rajojen poistaminen Euroopan sisällä on välttämätöntä.

5.14

On myös tutkittava mahdollisuutta ottaa uudelleen käyttöön JEV tai jokin muu samoihin periaatteisiin pohjautuva järjestelmä, jos ja kun laajentumisen jälkeen syntyy mahdollisuuksia luoda rajatylittäviä yhteistyöhankkeita EU:n ja ETA:n sisällä. Olisi siis luotava toimintalinjat pk-yritysten kansainvälisen yhteistyön tukemiseksi, jotta edellä mainittu tärkeä tavoite voidaan saavuttaa. Samalla olisi kuitenkin päästävä eroon JEV:n rasitteena olleesta byrokraattisesta taakasta, joka oli myös syynä järjestelmän epäonnistumiseen.

5.15

ETSK katsoo, että tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudennesta puiteohjelmasta tähän asti saatujen kokemusten perusteella olisi otettava jälleen käyttöön pk-yrityksille tarkoitettuja pieniä ohjelmia, jotka eivät sisälly nykyisen ohjelman periaatteisiin.

5.16

ETSK toteaa, että rahoitukseltaan pienten ohjelmien täytäntöönpanoon liittyy raskaita hallinnollisia kustannuksia, minkä vuoksi niiden määrää on pyritty vähentämään huomattavasti. Komitea huomauttaa lisäksi, että pienten ohjelmien määrän vähentäminen kaventaa pk-yritysten mukanaoloa, sillä niillä ei ole mahdollisuutta osallistua suurta rahoitusta vaativiin ohjelmiin. Edellä mainituista syistä ETSK yhtyy Euroopan parlamentin näkemykseen ja kehottaa komissiota harkitsemaan erityisen tarkkaan etenkin sellaisten pienten ohjelmien lakkauttamista, joiden on osoitettu vastaavan pk-yritysten keskeisiin tarpeisiin. Sen vuoksi ETSK pitää komission yhteistyötä yrityksiä edustavien organisaatioiden kanssa välttämättömänä.

5.17

ETSK katsoo, että Eurooppa-neuvoston Feirassa 19. kesäkuuta 2000 hyväksymä pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja on erityisen tärkeä aloite. Komitea on jo aikaisemmissa lausunnoissaan esittänyt toistuvasti näkemyksiään asiasta. Komitea katsoo tarpeelliseksi muistuttaa, että peruskirjan linjaukset olisi toteutettava myös käytännössä laatimalla selkeitä asiaa koskevia säännöksiä.

5.18

ETSK kannattaa päätöksen 2000/819/EY liitteessä 1 (Toiminta-alojen kuvaus) esitettyjä pk-yritysten takausjärjestelmän tukitavoitteita (4 kohdan a alakohdan ii alakohta). Komitea katsoo kuitenkin, että tavoitteita voitaisiin laajentaa entisestään, kunhan asiasta käydään ensin perusteellinen vuoropuhelu pk-yrityksiä edustavien organisaatioiden kanssa (esim. laatujärjestelmät, ympäristö- ja laatututkimukset, tekninen ja teknologinen apu, teknologian siirto).

5.19

ETSK katsoo, että EU:n on ryhdyttävä painokkaisiin ja päättäväisiin toimenpiteisiin innovatiivisten pk-yritysten tukemiseksi. Ohjelmista on poistettava sellaiset byrokraattiset menettelyt, jotka vaikuttavat haitallisesti niiden toimintaan ja aiheuttavat viivästyksiä (mm. tarpeettomista asiakirjoista on päästävä eroon ja menettelyjä on nopeutettava).

5.20

ETSK arvioi ohjelmien edenneen myönteisesti ja toivoo, että niiden tukemista ja kehittämistä jatketaan.