30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 112/81

1.1

Ehdotuksen tarkoituksena on antaa yhteisöjen tuomioistuimille yhteisöpatenttiriitoja koskeva toimivalta.

1.2

Lissabonissa maaliskuussa 2000 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin yleisestä ohjelmasta unionin talouden kilpailukyvyn parantamiseksi, jotta unionista tulisi maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous. Kunnianhimoinen ohjelma ulottuu useille aloille ja myös teollisoikeuksiin. Neuvosto kehotti luomaan yhteisöpatenttijärjestelmän, jolla poistetaan teknologisten keksintöjen oikeudellisen suojan puutteet ja sillä keinoin kannustetaan investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen Euroopan yhteisössä.

1.3

Neuvosto, jolla on patenttiasioissa yksinomainen päätösvalta käsiteltävänä olevien ehdotusten oikeusperustan mukaan, ei ole vielä tehnyt asetuksesta lopullista päätöstä. Komissio perusti ehdotuksensa toimivallan antamisesta yhteisöjen tuomioistuimelle neuvoston ilmaiseman yhteisen poliittisen lähestymistavan oikeudellisiin näkökohtiin (1) (ehdotusta käsiteltiin kilpailuneuvostossa 3.3.2003 sekä työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, terveyttä ja kuluttaja-asioita käsitelleessä neuvostossa 6.3.2003).

1.4

Ehdotuksen tavoitteena on estää yhteisöpatentin pätevyyttä ja siitä suoraan johdettavia teollisoikeuksia koskevien riitojen alueellinen ja aineellinen hajaantuminen. Tämä koskee myös mahdollista patentin lisäsuojaoikeutta. Näin ollen ehdotetaan perustettavaksi erityinen yhteisöpatenttituomioistuin, jossa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi nostaa kanteen ja jonka on määrä aloittaa toimintansa viimeistään vuonna 2010.

1.5

Nizzan sopimuksella EY:n perustamissopimukseen lisätty 229 a artikla on oikeudellinen perusta ehdotukselle siitä, että yhteisöjen tuomioistuimelle annetaan toimivalta ratkaista yhteisöpatenttiriidat (2). Perustamissopimuksen mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan antaa haluamassaan laajuudessa yhteisöjen tuomioistuimelle toimivallan ratkaista yhteisön oikeuden mukaiseen teollisoikeudelliseen suojaan liittyviä riitoja. Neuvosto suosittaa jäsenvaltioille, että ne hyväksyisivät nämä toimivallan antamista koskevat säännökset. Jäsenvallat ratifioivat säännökset valtiosääntönsä mukaisesti.

1.6

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta yhteisöpatentin ja mahdollisen lisäsuojan loukkausta ja pätevyyttä koskevissa riita-asioissa (suppea tulkinta). Kanteet, jotka voidaan ottaa tutkittavaksi, on yksityiskohtaisesti esitetty tarkistetussa ehdotuksessa yhteisöpatenttia koskevaksi neuvoston asetukseksi (3). Patenttisuojan loukkauksen osalta kyse on kanteesta loukkauksen lopettamiseksi sekä kanteesta sen vahvistamiseksi, että loukkausta ei ole tapahtunut. Yhteisöjen tuomioistuin voi myös määrätä loukkaamisesta johtuvista seuraamuksista. Yhteisöpatentin pätevyyden osalta asetusehdotuksessa säädetään mitättömyyskanteesta ja mitättömyyttä koskevasta vastakanteesta. Yhteisöjen tuomioistuin olisi myös toimivaltainen määräämään välitoimenpiteistä ja uhkasakoista, jotka voivat olla tarpeen sen käsittelemissä riidoissa.

1.7

Yhteisöpatentti tulee mahdollisesti voimaan ennen yhteisöpatenttituomioistuimen perustamista vuonna 2010, ja tätä varten on säädetty siirtymätoimenpiteistä. Jäsenvaltioiden nimetyillä tuomioistuimilla on toimivalta soveltaa Münchenin sopimuksen mukaista aineellista oikeutta sekä kyseeseen tulevaa yhteisön oikeutta riidoissa, jotka ovat vireillä ennen yhteisöpatenttituomioistuimen perustamista; kansallisten tuomioistuinten on määrä myös ratkaista vireillä olevat asiat.

2.1

Komitea toteaa, että päätösehdotus on EY:n perustamissopimuksen ja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan mukainen. Komitea tukee ehdotusta jäljempänä esitetyin varauksin.

2.2

Komitea on samaa mieltä siitä, että on tarpeen perustaa tuomioistuin, jolla on yksinomainen toimivalta soveltaa yhdenmukaisia sääntöjä ja luoda yhdenmukaista oikeuskäytäntöä, jotta yhteisöpatenttioikeutta sovellettaisiin oikeudenmukaisesti yhteisön alueella syntyviin riitoihin. Tällainen ratkaisu luo asianosaisille perustellut takeet oikeusvarmuudesta. Suullisessa istunnossa asianosaisella on myös oikeus käyttää omaa äidinkieltään.

2.3

Komitea katsoo myös, että on perusteltua, että luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat riita-asiassa patentin pätevyyttä tarkasteltaessa riitauttaa epäsuorasti yhteisön säädösten pätevyyden (lainvastaisuusväite) oikeuksiensa takaamiseksi. Yhteisöpatenttituomioistuin ei kuitenkaan voi kumota riitautettuja yhteisön säädöksiä. Komitean mukaan olisi kuitenkin tarpeen päättää mahdollisista seurauksista esimerkiksi siten, että komissio voisi nostaa kanteen yhteisöjen tuomioistuimessa, mikäli yhteisöpatenttituomioistuin on pitänyt lainvastaisuusväitettä perusteltuna.

2.4

Siirtymäkauden osalta on korostettava, että jäsenvaltioiden nimeämät tuomioistuimet, joiden lukumäärä on rajallinen, saattavat antaa erilaisia ratkaisuja etenkin eurooppapatentista tehdyn sopimuksen 52 ja 57 artiklaa tulkittaessa. Olisi ehkä mietittävä sellaista vaihtoehtoa, jonka mukaan yhteisöjen tuomioistuin voisi, sen jälkeen kun sen toimivalta on määritelty, ottaa asian käsiteltäväkseen tällaista menettelyä koskevien tyhjentävien edellytysten vallitessa. Tämä olisi tarpeen, jotta yhteisöpatenttia koskevia riita-asioita käsittelevien tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä voitaisiin tarvittaessa yhdenmukaistaa; ei nimittäin ole oikeudenmukaista, että samanlaisessa asiassa voidaan antaa erilainen ratkaisu. Tällainen tilanne voisi tulla kysymykseen esimerkiksi Euroopan patenttiviraston myöntämien patenttien pätevyyttä koskevien ehtojen osalta. Patentoitavuuden edellytyksiä koskevat Euroopan patenttiviraston väiteosastojen ja valituslautakuntien ratkaisut (4) voidaan asettaa kyseenalaisiksi, sillä kansalliset tuomioistuimet eivät ole aina noudattaneet niitä.

2.5

Lisäsuojatodistus (lääkkeet ja kasvinsuojeluaineet) ei vielä ole yhteisöpatentin osalta mahdollinen, ja komissio tekee siitä myöhemmin ehdotuksen. Komitean mielestä ei ole tarkoituksenmukaista, että yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan lisättäisiin sellaisia suunnitteilla olevia, oikeuksia koskevia asioita, joista ei vielä ole varmuutta. Voitaisiin ajatella, että yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sanamuoto voitaisiin tulevaisuuden varalta määritellä laajemmaksi (esimerkiksi ”yhteisöpatentti ja muut yhteisön oikeudet ja todistukset”). Suojan laajuus tai sen muuttaminen monilla eri aloilla, joilla tehdään patentoitavia keksintöjä, tulee epäilyksettä aiheuttamaan ristiriitoja, ja lieneekin kyseenalaista tehdä ratkaisuja sellaisista oikeuksista, joista yhteisön lainsäätäjä päättää tulevaisuudessa.

2.6

Komitea suhtautuu myönteisesti yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan välitoimien (päätös, jolla velvoitetaan toimimaan tai olemaan toimimatta, todisteiden suojaaminen, patentin loukkaamisen välitön lopettaminen) ja seuraamusten sekä myös sakkojen suhteen, sillä ilman niitä riitojen ratkaisu ei olisi tehokasta. Käytännön syistä yhteisöpatenttituomioistuimen tuomioiden tai välipäätösten täytäntöönpano olisi uskottava jäsenvaltioiden toimivaltaisille tuomioistuimille, joilla on valta käyttää pakkokeinoja kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Kansalliset tuomioistuimet ovat edelleen toimivaltaisia siltä osin kuin toimivaltaa ei ole annettu yhteisöjen tuomioistuimelle; kyseeseen voivat tulla yhteisöpatentista tehtyihin sopimuksiin tai sen omistusoikeuteen liittyvät riita-asiat. Komitea suhtautuu näihin ratkaisuihin myönteisesti mutta esittää niiltä osin eräitä huomioita.

2.7

Komitea pitää päätöksen voimaantulon edellytyksiä loogisina ja välttämättöminä, sillä päätös edellyttää kansallisten toimi- ja tuomiovaltasuhteiden muuttamista. Jäsenvaltioiden on annettava nämä muutokset komissiolle etukäteen tiedoksi. Päätöksen voimaantulo edellyttää myös yhteisöpatenttituomioistuimen perustamista samanaikaisesti; se perustetaan ehdotetulla neuvoston päätöksellä. Komitea tarkastelee ehdotusta erillisessä lausunnossaan.

3.1

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on jo toimivaltainen tutkimaan tavaramerkkien ja mallien teollisoikeuksia koskevia riita-asioita. Näitä oikeuksia hallinnoi sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto. Yhteisön oikeuden mukaisia teollisoikeuksia koskevien riita-asioiden keskittämiseksi olisi ehkä ollut asianmukaista, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen olisi perustettu teollisoikeustuomioistuin, jolla olisi toimivalta ratkaista kaikki yhteisön oikeuden mukaisiin teollisoikeuksiin liittyvät asiat, sekä myös erityinen muutoksenhakujaosto, johon näitä oikeuksia koskevista ratkaisuista voitaisiin valittaa. Tätä kysymystä voitaneen tarkastella myöhemmin, vuoden 2013 jälkeen, kun yhteisöpatenttituomioistuimesta on saatu riittävästi käytännön kokemusta. Mahdollisuus laajentaa toimivaltaa on jo ehdotuksen perusteella olemassa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen muutoksenhakujaoston suhteen, mihin komitea suhtautuu myönteisesti.