52003SC0251

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 92/82/EY muuttamisesta /* SEK/2003/0251 lopull. - COD 2001/0257 */


KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 92/82/EY muuttamisesta

2001/0257 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 92/82/EY muuttamisesta

1. MENETTELY

Joulukuun 10. päivänä 2001 tehty ehdotus KOM(2001) 624 lopullinen - 2001/0257(COD) [1] toimitettiin neuvostolle 11. joulukuuta 2001 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohdassa määrätyn yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

[1] EYVL C 75, 26.3.2002, s. 357.

Euroopan Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausunnon 24. huhtikuuta 2002.

Euroopan parlamentti antoi ensimmäisen käsittelyn lausunnon täysistunnossa 3. heinäkuuta 2002.

Komissio hyväksyi 26. syyskuuta 2002 muutetun ehdotuksen KOM(2002) 540 lopullinen - 2001/0257(COD), joka toimitettiin neuvostolle 26. syyskuuta 2002.

Euroopan parlamentin annettua lausuntonsa ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvosto vahvisti yhteisen kannan 20. helmikuuta 2003.

2. DIREKTIIVIN TARKOITUS

Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9. joulukuuta 1996 annetulla neuvoston direktiivillä 96/82/EY [2] (niin sanotulla Seveso II -direktiivillä) pyritään estämään vaarallisista aineista johtuvia suuronnettomuuksia ja rajoittamaan niiden ihmiselle ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia ja varmistamaan näin suojelun korkea taso yhdenmukaisesti ja tehokkaasti koko yhteisössä

[2] EYVL L 10, 14.1.1997, s.13.

Ehdotus on jatkoa komission tiedonannolle "Turvallinen kaivostoiminta: viimeaikaisten kaivosonnettomuuksien jälkeiset toimet" (KOM (2000) 664 lopullinen), jossa komissio esittää kaivosten turvallisuuden parantamiseksi ensisijaisesti kolmea tointa (Seveso II -direktiivin muuttaminen, kaivosjätteen käsittelyä koskeva aloite ja IPPC-direktiivissä (96/61/EY) tarkoitettu parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskeva viiteasiakirja). Ehdotuksella pyritään sisällyttämään direktiivin soveltamisalaan tietyt kaivostoiminnan osat, kaivosjätteen käsittelylaitokset mukaan luettuina.

Ehdotuksessa käsitellään myös ilotulitteiden räjähdysonnettomuutta, joka tapahtui Enschedessä Alankomaissa toukokuussa 2000. Tähän liittyen ehdotuksessa esitetään, että räjähteet ja pyrotekniset aineet olisi määriteltävä paremmin ja että olisi pienennettävä vähimmäismäärää, joka edellyttää määräysten soveltamista niihin. Lisäksi ehdotuksessa esitetään kahden ympäristölle vaarallisia aineita ja syöpää aiheuttavaa aineita koskevan tutkimuksen suositusten perusteella, että direktiivin soveltamisalaan sisällytettäisiin useampia syöpää aiheuttavia aineita ja että sääntöjen soveltamisen vähimmäismäärää alennettaisiin vesiympäristölle myrkyllisten aineiden osalta.

Komissio on myös pohtinut, pitäisikö AZF-yrityksen kemian laitoksessa Toulousessa 21. syyskuuta 2001 tapahtuneen räjähdyksen johdosta tehdä välittömästi muutoksia Seveso II -direktiiviin. Alkuperäiseen ehdotukseen ei sisältynyt tähän liittyviä oikeudellisia toimenpiteitä, mutta muutetussa ehdotuksessa esitettiin ammoniumnitraatin määrittelyyn ja kynnysarvoihin, maankäytön suunnitteluun ja yleisölle suunnattuun tiedotukseen liittyviä muutoksia.

3. KOMISSION HUOMAUTUKSET

3.1. Yleiset huomautukset

Komissio hyväksyi kokonaan, osittain tai periaatteessa 24 tarkistusta Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä esittämästä 47 tarkistuksesta. Näistä 24 tarkistuksesta 21 tarkistusta on sisällytetty yhteiseen kantaan sellaisenaan tai periaatteessa. Neuvosto hylkäsi muut kolme tarkistusta.

Heinäkuun 3. päivänä 2002 antamassaan lausunnossa Euroopan parlamentti pyysi Sesevo II -direktiivin perusteellisempaa tarkistusta. Sen hyväksymistä 47 tarkistuksesta ainoastaan muutama liittyy Seveso II -direktiivin soveltamisalaan. Vaikuttaa siltä, että suurin osa tarkistuksista on laadittu Toulousen traagisen onnettomuuden jälkimainingeissa.

Komissio panee merkille, että neuvosto on samaa mieltä komission kanssa siitä, että tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista tarkistaa Seveso II -direktiiviä perusteellisemmin. Nykyistä direktiiviä on sovellettu vasta kolme vuotta. Siinä ajassa ei toiminnanharjoittajilta teollisuudesta eikä jäsenvaltioilta ole voitu saada vielä riittävästi palautetta direktiivin soveltamisessa mahdollisesti havaituista ongelmista. Ilman tällaista palautetta ei Euroopan parlamentin ehdottama laajempi tarkistus ole tässä vaiheessa perusteltua.

Komission mielestä 20.02.2003 joulukuuta hyväksytty yhteinen kanta ei muuta ehdotuksen lähestymistapaa eikä tavoitteita ja näin ollen se voi tukea yhteistä kantaa.

3.2. Yksityiskohtaiset huomautukset

3.2.1. Parlamentin tarkistukset, jotka komissio hyväksyy ja jotka on sisällytetty yhteiseen kantaan kokonaan tai osittain

Tarkistuksissa 1 ja 2 ehdotetaan johdanto-osan kappaleita, jotka liittyvät Toulousen onnettomuuteen. Tarkistuksissa ehdotetaan muutoksia ammoniumnitraattia koskeviin kohtiin sekä esitetään, että direktiiviä ei pitäisi soveltaa ammoniumnitraatin loppukäyttäjien laitoksiin. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan kokonaan.

Tarkistuksessa 7, joka liittyy siihen, kuuluvatko kaivosjätteen käsittelylaitokset direktiivin soveltamisalaan, esitetään, että ainoastaan "toimivat" käsittelylaitokset kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Komissio hyväksyi tämän periaatteessa, mutta ehdotti, että ilmaisu "toimiva" korvataan ilmaisulla "aktiivinen". Tarkistuksessa ehdotetaan lisäksi, että direktiivin soveltamisalaan kuuluisivat myös käsittelylaitokset, joita käytetään mekaanisen ja fysikaalisen prosessoinnin yhteydessä. Komissio ei hyväksynyt tätä tarkistukseen 6 liittyvistä syistä (katso jäljempänä kohta 3.2.3.). Kuten komission alkuperäisen ehdotuksen perusteluissa todetaan, komission tarkoituksena on käsitellä kaivosjätteen käsittelylaitosten turvallisuusnäkökohtia kaivosjätteen käsittelyä koskevassa aloitteessa. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan kokonaan.

Tarkistuksessa 8 ehdotetaan uuden kohdan lisäämistä 4 artiklaan. Näin siirrettäisiin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävää toimintaa koskeva kohta "mineraalien offshore-etsintään tai -hyödyntämiseen" selkeyden vuoksi e kohdasta tähän uuteen kohtaan. Komissio hyväksyi tämän selvennyksen sillä edellytyksellä, että tehdään lisäys, jolla selvennetään, että hiilivedyt jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan kokonaan.

Tarkistuksissa 9, 13, 18, 23 ja 24 käsitellään Seveso II -direktiivin soveltamisalaan tulevia tuotantolaitoksia. Näiden tarkistusten tarkoituksena on asettaa kohtuulliset määräajat ilmoitusten lähettämiselle (6 artikla), turvallisuusselvityksille (9 artikla), toimintaperiaatteille suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi (7 artikla) sekä sisäisille ja ulkoisille pelastussuunnitelmille (11 artikla). Komissio hyväksyi nämä kaikki periaatteessa, mutta esitti kuitenkin pieniä muutoksia sanamuotoon. Tarkistukset on sisällytetty yhteiseen kantaan kokonaan.

Tarkistuksessa 16 esitetään, että korvataan 8 artiklassa ilmaisu "toimivaltaiselle viranomaiselle ulkoisten pelastussuunnitelmien laatimista varten" ilmaisulla "ulkoisten pelastussuunnitelmien laatimisesta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle". Komissio hyväksyi tämän periaatteessa. Koska tarkistusta kuitenkin esitetään yhdessä tarkistuksen 15 kanssa, jota komissio ei hyväksynyt, sanamuotoa oli muutettava. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan kokonaan.

Tarkistuksessa 17 ehdotetaan, että turvallisuusselvitykseen sisällytetään luettelo selvityksen laatineista henkilöistä ja organisaatioista sekä kuvaus selvityksen laatimisessa käytetyistä menetelmistä. Komissio hyväksyi ehdotuksen ensimmäisen osan, mutta ei usko, että lisävaatimus käytetyistä menetelmistä - lukuun ottamatta niitä, jotka ovat tarpeen turvallisuusselvityksen arvioimiseksi - lisäisivät turvallisuutta. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan samalla kun ilmaisu "(Turvallisuusselvityksessä) on lueteltava selvityksen laatineet henkilöt ja organisaatiot...." korvattu ilmaisulla "(Siinä) on mainittava selvityksen laatimiseen osallistuvat asianmukaiset tahot..." (englanninkielisessä toisinnossa "relevant organizations"). Komissio haluaisi kiinnittää huomiota siihen, että turvallisuusselvitysten laadinnassa voidaan käyttää riippumattomia asiantuntijoita (= yksittäisiä henkilöitä), joita ei voida sisällyttää käsitteeseen "organisaatiot". Näin ollen komissio pitää muutetun ehdotuksensa muotoilua parempana.

Tarkistuksilla 25 ja 26 pyritään vahvistamaan 11 artiklan säännöksiä, jotka koskevat pelastussuunnitelmien tekemiseen ja tarkastamiseen liittyviä kuulemismenettelyjä. Komissio hyväksyi periaatteessa tarkistuksen 25 sekä myös periaatteessa tarkistuksen 26 tavoitteen laitoksessa työskentelevän ulkopuolisten yritysten henkilökunnan kuulemisesta. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan samalla kun on lisätty ilmaisu "pitkäaikaiset" viittaamaan alihankkijoihin. Komission mielestä ei ole merkittävää se, kuinka pitkäaikaisesti alihankkijat työskentelevät tuotantolaitoksessa, vaan se, työskentelevätkö he tuotantolaitoksen vaaralle alttiilla alueilla. Sen vuoksi komissio pitää parempana muutetun ehdotuksensa muotoilua, jossa ei ole ilmaisua "pitkäaikaiset".

Tarkistuksella 27 luodaan yhteys neuvoston päätökseen 2001/792/EY yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa [3] edellyttämällä, että jäsenvaltiot ottavat päätöksen huomioon ulkoisissa pelastussuunnitelmissa. Tarkistuksen periaate on hyväksytty samalla kun on poistettu viittaus neuvoston päätökseen 2001/792/EY. Komissio uskoo, että selvä viittaus neuvoston päätökseen 2001/792/EY on hyödyllinen ja sen vuoksi pitää parempana Euroopan parlamentin ehdottamaa muutosta, jonka komissio täysin hyväksyi.

[3] EYVL L 297, 15.11.2001, s. 7.

Tarkistuksessa 32 edellytetään, että turvallisuustoimenpiteet ja onnettomuuden tapahtuessa noudatettavaa käyttäytymistä koskevat tiedot saatetaan sellaisten henkilöiden tietoon, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa, "säännöllisesti ja asianmukaisinta menettelyä noudattaen", ja ulotetaan tämä velvoite "kaikkiin julkisiin laitoksiin (esimerkiksi koulut ja sairaalat)". Komissio hyväksyi tämän tarkistuksen periaatteessa. Tarkistuksen periaate on sisällytetty yhteiseen kantaan. Komissio kiinnittää huomiota siihen, että ilmaisuun "julkisiin laitoksiin" sisältyvät vain julkiset rakennukset mutta eivät yksityiset toimistorakennukset. Näin ollen komissio pitää parempana muutetun ehdotuksen ilmaisua, jossa puhuttiin "suuria ihmismääriä vastaanottavista laitoksista".

Tarkistuksen 37 mukaan jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle perustiedot (nimi, osoite ja toiminta) direktiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan samalla kun on lisätty lause: "Vain komission valtuuttamilla henkilöillä tai jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy tietokantaan." Komissio pitää tarkistusta parempana sellaisena kuin Euroopan parlamentti sen esitti ja komissio täysin hyväksyi, ilman tätä lausetta.

Tarkistuksessa 39 ehdotetaan neljää uutta ammoniumnitraattia koskevaa kohtaa sekä niiden kynnysarvoja. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan kokonaan.

Tarkistuksessa 45 muotoillaan uudestaan liitteessä III oleva organisaatiota ja henkilökuntaa koskeva kohta, jossa määritetään turvallisuusjohtamisjärjestelmään sisällytettävät tiedot, ja korostetaan alihankkijoiden asemaa. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan, joskin komission esittämään muotoiluun on tehty pieniä muutoksia (ilmaisu "alihankkijoiden" korvattu ilmaisulla "tuotantolaitoksissa toimivien alihankkijoiden") (englanninkielisessä toisinnossa ilmaisu "subcontractors" korvattu ilmaisulla "subcontracted personnel").

Tarkistuksessa 53 ehdotetaan määritelmiä ammoniumnitraattia koskevalle neljälle kohdalle, joita ehdotetaan tarkistuksessa 39. Komissio hyväksyi tämän tarkistuksen periaatteessa. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan kokonaan.

Tarkistuksessa 54 ehdotetaan 12 artiklan (maankäyttö) muuttamista laajentamalla sellaisten laitosten luetteloa, joiden sijaintipaikka olisi pitkällä aikavälillä määrättävä tietylle etäisyydelle Seveso II -direktiivissä tarkoitetuista laitoksista, siten, että luetteloon sisällytetään yleisessä käytössä olevat alueet, liikenneväylät, teollisuuslaitokset ja virkistysalueet. Komissio hyväksyi tämän ehdotuksen osittain, lukuun ottamatta teollisuuslaitoksia, koska sitä mahdollisuutta, että suuronnettomuuden seuraukset lisääntyvät vaarallisten teollisuuslaitosten läheisyyden vuoksi, käsitellään jo 8 artiklassa. Se katsoi myös, että "liikenneväylät" on liian laaja ilmaisu tässä yhteydessä ja että se olisi korvattava ilmaisulla "pääliikenneväylät". Tarkistus on sisällytetty kokonaan samalla kun lisätty ilmaisu "mahdollisuuksien mukaan" ilmaisun "pääliikenneväylät" jälkeen. Komission mielestä tämä voi johtaa tulkintaongelmiin ja sen vuoksi se pitää parempana muutetun ehdotuksensa muotoilua.

Tarkistuksella 55 velvoitettaisiin komissio laatimaan suuntaviivat, joiden perusteella määritellään direktiivin soveltamisalaan kuuluvien olemassa olevien tuotantolaitosten ja erityisen herkkien alueiden välisen yhteensopivuuden arvioimisessa käytettävä mahdollisten riskien ja onnettomuuksien yhdenmukaistettu tekninen tietokanta ja laaditaan menetelmät vähimmäisvaatimuksena pidettävien turvavälien määrittelemiseksi. Komissio tukee maankäyttöä koskevien suuntaviivojen kehittämistä edelleen, mutta ei ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että tällä hetkellä olisi mahdollista tai hyödyllistä kehittää yksittäistä metodologiaa. Sen vuoksi komissio hyväksyi tämän tarkistuksen vain osittain. Tarkistus on sisällytetty yhteiseen kantaan, mutta samalla on poistettu ilmaisu "yhdenmukaistettu" ja viittaus "mahdollisten riskien ja onnettomuuksien". Komission mielestä ilman yhdenmukaistettua teknistä tietokantaa eli ilman yhteisymmärrystä mahdollisista onnettomuuksista ja niiden vaikutuksista ei ole mahdollista edistyä korkeatasoisen suojelun tarjoamisessa kaikille kansalaisille Euroopan unionissa. Näin ollen komissio pitää muutetun ehdotuksen tekstiä huomattavasti parempana.

3.2.2. Parlamentin tekemät tarkistukset, jotka komissio hyväksyi ja joita ei ole sisällytetty yhteiseen kantaan

Tarkistuksessa 40 ja 42 ehdotetaan kahta uutta kaliumnitraattia koskevaa kohtaa sekä niiden määritelmiä ja kynnysarvoja. Komissio hyväksyi nämä tarkistukset, koska ne yhdenmukaistavat kaliumnitraatin kynnysarvot ammoniumnitraatille määrättyjen kynnysarvojen kanssa.

Tarkistus 46 liittyy velvoitteeseen toimittaa tietoja niiden alueiden väestölle, johon onnettomuuden seuraukset todennäköisesti vaikuttavat. Tarkistuksessa ehdotetaan, että tietoihin lisätään helposti luettavassa mittakaavassa oleva kartta, josta käyvät ilmi riskialueet. Komissio hyväksyi tämän tarkistuksen periaatteessa.

3.2.3. Parlamentin tarkistukset, joita komissio ja neuvosto eivät hyväksy ja joita ei ole sisällytetty yhteiseen kantaan

Tarkistuksissa 3-5 ehdotetaan johdanto-osan kappaleita, joissa käsitellään Toulousen onnettomuuteen liittyviä asioita.

Tarkistuksessa 6 ehdotetaan, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan kaivostoimintaan sisällytettäisiin myös mineraalien mekaaninen ja fysikaalista prosessointi.

Tarkistuksessa 10 ehdotetaan, että toiminnanharjoittaja sisällyttää ilmoitukseen tiedot koulutustoimenpiteistä.

Tarkistuksessa 11 ehdotetaan, että toiminnanharjoittajien olisi ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, mikäli laitosta, tuotantolaitosta tai varastoaluetta muutetaan.

Tarkistuksessa 12 esitetään, että toiminnanharjoittajan olisi "osoitettava noudattavansa velvoitteitaan" asiakirjassa, jossa toiminnanharjoittaja selostaa toimintaperiaatteensa suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi (ns. MAPP-asiakirja).

Tarkistuksessa 14 esitetään, että 8 artiklaan (dominovaikutuksista) lisätään linkki maankäytön suunnittelua koskevaan 12 artiklaan.

Tarkistuksessa 15 ehdotetaan, että väestölle tiedotettaisiin onnettomuuksien leviämisen mahdollisista vaaroista ja riskeistä paikallisten lehtien välityksellä, postitse ja asianomaisen alueellisen elimen virallisen Internet-sivuston kautta.

Tarkistuksessa 19 ehdotetaan, että turvallisuusselvitys on tarkistettava ehdottomasti "aina, kun työn organisointia muutetaan niin, että muutoksilla on vaikutuksia laitoksen turvallisuuteen".

Tarkistuksella 20 pyritään siihen, että jäsenvaltioiden olisi yhdistettävä turvallisuusselvitysten laatimiseen käytettävät erilaiset menetelmät yhdeksi yhteisön menetelmäksi.

Tarkistuksissa 21 ja 22 ehdotetaan 10 artiklan muuttamista siten, että kaikkien tuotantolaitosten toiminnanharjoittajien on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista muutoksista ennen niiden toteuttamista.

Tarkistuksessa 28 ehdotetaan, että onnettomuustapauksessa jäsenvaltioiden olisi tiedotettava asiasta neuvoston päätöksen 2001/792/EY mukaisesti perustetulle seuranta- ja tiedotuskeskukselle ja tehtävä yhteistyötä kyseisen keskuksen kanssa.

Tarkistuksessa 29 ehdotetaan maankäytön suunnittelua koskevan 12 artiklan muuttamista siten, että siihen sisällytettäisiin "toteutetut tekniset ratkaisut, joilla pyritään vähentämään vaara-alueen laajuutta".

Tarkistuksella 31 velvoitettaisiin komissio kehittämään "kannustinohjelma ja/tai rahoitusohjelma laitosten uudelleensijoittamiseksi".

Tarkistuksella 33 ja 34 pyritään vahvistamaan väestön oikeutta tutustua turvallisuusselvitykseen ja ulkoisiin pelastussuunnitelmiin. Tarkistuksissa vaaditaan mm., että ne julkaistaan lehdissä ja Internet-sivustoilla, että ne toimitetaan paikallisille neuvoa-antaville elimille ja että ne asetetaan selvästi esille kaikissa suurelle määrälle yleisöä avoimissa laitoksissa.

Tarkistuksessa 35 ehdotetaan uutta artiklaa "tuotantolaitosten tai yritysten ja ulkopuolisten yritysten henkilöstön koulutuksesta". Artiklan mukaan toimivaltaisten viranomaisten olisi järjestettävä henkilöstölleen säännöllisesti koulutusta ja annettava toimivaltaisille viranomaisille selvitys koulutuksesta joka toinen vuosi.

Tarkistuksessa 36 esitetään, että jäsenvaltioiden olisi keskeytettävä laitoksen toiminta, mikäli toiminnanharjoittaja ei ole toimittanut tietoja muutoksista ja koulutuksesta.

Tarkistuksella 38 pyritään rajoittamaan "liike- tai teollisuussalaisuus" ainoastaan prosesseihin eli se ei koskisi vaarallisten aineiden varastointia.

Tarkistuksessa 43 esitetään viittauksia direktiiviin 2000/60/EY vesipolitiikan puitteista sekä direktiiviin 91/689/ETY vaarallisista jätteistä.

Tarkistuksessa 44 ehdotetaan, että liitteen II osaan IV sisällytetään velvoite laatia eri aineista vaaroja koskevia selvityksiä.

3.2.4. Muut neuvoston tekemät muutokset

Seuraava teksti lisättiin 13 artiklan 6 kohdan loppuun: ", ellei tämän artiklan 4 kohdan ja 20 artiklan säännöksistä muuta johdu." (1 artiklan 1 kohta)

Liitteessä I olevan johdannon kohtaa 6 selvennettiin ja lisättiin seuraava kohta 7: "7. Tässä direktiivissä tarkoitetaan nesteellä kaikkia aineita, joita ei ole määritelty kaasuiksi ja joiden olomuoto ei ole kiinteä 20 celsiusasteen lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa." (1 artiklan 2 kohta).

Muut tekniset muutokset liittyvät liitteen I osan 2 huomautuksiin. (1 artiklan 2 kohta).

Lisäksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen määräaikaa 2 artiklan 1 kohdassa pidennettiin 12 kuukaudesta 18 kuukauteen.

Komissio voi hyväksyä nämä muutokset, mutta se olisi pitänyt alunperin ehdotettua 12 kuukauden siirtymäaikaa parempana.

4. PÄÄTELMÄ

Komission mielestä 20. helmikuuta 2003 vahvistettu yhteinen kanta ei muuta ehdotuksen lähestymistapaa eikä tavoitteita, joten se voi tukea yhteistä kantaa.