Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI ajokorteista (uudelleen laadittu)

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Johdanto

Tausta

Yhteisön ajokortista annettua direktiiviä 91/439/ETY [1] ohjaa kaksi pääperiaatetta: yhteisön kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Nämä periaatteet ovat myös tulevan ajokorttilainsäädännön pääpiirteet.

[1] EYVL L 237, 24.8.1991, s. 1.

Määrällisesti tarkastellen yhteisön ajokorttilainsäädäntö vaikuttaa välittömästi erittäin moniin yhteisön kansalaisiin. Arviolta 60 prosentilla unionin koko väestöstä (noin 200 miljoonalla kansalaisella) on voimassa oleva ajokortti. Suuri osa näistä kansalaisista tekee EU:n sisällä valtioiden rajat ylittäviä yksityis- tai työmatkoja, ja joka vuosi monet heistä vaihtavat asuinmaataan. Tämän vuoksi yhteisön ajokorttilainsäädännön välittömiä vaikutuksia kansalaisiin ei pidä aliarvioida.

Viime vuosina jäsenvaltioiden voimassa olevia ajokorttijärjestelmiä on yhdenmukaistettu eri toimenpitein. Ajokorttilainsäädäntöä on kuitenkin kehitetty vaiheittain, joten eri näkökohtien yhdenmukaistaminen on ollut varsin vähäistä. Ennen neuvoston direktiivin 80/1263/ETY antamista alan tärkein kansainvälinen säädös oli tieliikennettä koskeva Wienin yleissopimus (1968) [2], joka koskee kansainvälistä rajat ylittävää liikennettä. Niissä tapauksissa, joissa yhteisön kansalainen muutti asumaan toiseen jäsenmaahan, sovellettiin kahdenvälisiä sopimuksia. Usein kansalaisten oli vaihdettava ajokorttinsa ja läpäistävä uusi teoria- ja ajokoe sekä lääkärintarkastus saadakseen vakinaisena asuinpaikkana olevan uuden jäsenvaltion antaman ajokortin. Yhteisön tuomioistuin kuitenkin katsoi tämän käytännön olevan este henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle [3] ja kehotti toimielimiä antamaan tarvittavat asiaa koskevat säädökset. Näin ollen yhteisön ajokortin käyttöönotosta annetussa neuvoston ensimmäisessä direktiivissä 80/1263/ETY [4] säädettiin periaatteesta, jonka mukaan toisten jäsenvaltioiden antamat ajokortit on tunnustettava vaatimatta uusia kokeita tai tarkastuksia. Ajokortin haltijan oli kuitenkin vaihdettava ajokortti toiseen vuoden kuluessa kyseiseen jäsenvaltioon muuttamisesta.

[2] Convention on Road Traffic, 8.11.1968, United Nations Treaty Series, Vol. 1042, s. 17.

[3] Asia 16/78, Choquet (Kok. 1978, s. 2293).

[4] EYVL L 375, 31.12.1980, s. 1.

Vaatimus ajokortin vaihtamisesta oli direktiivillä 80/1263/ETY perustetussa sääntelyjärjestelmässäkin yhä este henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle. Kansalaiset eivät useinkaan tienneet tästä lainsäädäntöön perustuvasta velvoitteesta, mikä ei ollut yllättävää, koska se ei käynyt ajokortista millään tavoin ilmi. Direktiivissä 91/439 tämä hallinnollinen menettely poistettiin käytöstä ja käyttöön otettiin ajokorttien vastavuoroisen tunnustamisen periaate, jonka noudattaminen oli pakollista. Tämän periaatteen soveltamista ja täytäntöönpanoa on kuitenkin haitannut se, että ajokorttien voimassaoloaikoja ja lääkärintarkastusten määräaikoja ei ole yhdenmukaistettu. Koska ETA:n 18 jäsenmaan ajokorttien antamiseen liittyvissä oikeusjärjestelmissä on edelleenkin huomattavia eroja mainittujen kysymysten osalta, oikeusvarmuus toiseen jäsenvaltioon muuttavien kansalaisten kannalta on heikentynyt eikä parantunut. Tilannetta on selostettu yksityiskohtaisesti komission maaliskuussa 2002 antamassa ajokortteja koskevassa tulkitsevassa tiedonannossa [5].

[5] EYVL C 77, 28.3.2002, s. 5.

On olennaista korjata tällainen oikeusvarmuuden puute, joka on esteenä kansalaisten vapaalle liikkuvuudelle. Tämä ajokorttien antamista koskeva näkökohta liittyy Eurooppa-neuvoston Lissabonin strategiassa asettamiin paljon laajempiin tavoitteisiin eli sisämarkkinoiden sataprosenttisen toimivuuden saavuttamiseen. Vapaan liikkuvuuden viimeisen esteen poistaminen tällä alalla voidaan katsoa vaiheittain edenneen yhdenmukaistamiskehityksen päätepisteeksi.

Väärentämisen estämiseen liittyvät turvaominaisuudet

Varsinkin syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumien jälkeen yhä tärkeämmäksi kysymykseksi on tullut väärentämisen estäminen. Kysymys on otettu esille EU:n tasolla sekä niiden jäsenvaltioiden hallitusten asiantuntijoiden keskuudessa, jotka ovat vastuussa ajokorttien antamisesta, ja sitä pidetään ensisijaisen tärkeänä.

On korostettava, että nykytilanteessa ajokorttien asianmukainen valvonta ei juuri ole mahdollista. Koska ajokorttien voimassaoloaikoja ei ole yhdenmukaistettu, jäsenvaltioissa on käytössä yli 80 erilaista voimassa olevaa ajokorttimallia, jotka antavat erilaisia ajo-oikeuksia. Ajokortti ei kuitenkaan anna pelkästään oikeutta kuljettaa erilaisia, mahdollisesti hyvinkin raskaita ja suurikokoisia, ajoneuvoja, vaan monissa EU-maissa ajokorttia käytetään myös henkilöllisyystodistuksena pankkitiliä avattaessa tai lentolippuja varattaessa.

Väärentämisen estämiseksi ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi ehdotetaan, että nyt ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

* Paperiajokortteja ei enää anneta, koska näin rajoitetaan nykyisin käytössä olevien ajokorttimallien määrää. Ainoa sallittu yhteisön ajokorttimalli on luottokortin kokoinen muovikortti, jossa kehittyneempien turvaominaisuuksien käyttäminen on mahdollista.

* Parannetaan väärentämisen estämiseen liittyviä turvaominaisuuksia siten, että ajokorttiin voidaan liittää mikrosiru. Näin ollen jäsenvaltiot voivat halutessaan varustaa ajokortit mikrosirulla ja tallentaa sille ajokortin sisältämät tiedot. Mikrosirun liittäminen ajokorttiin on yksinkertainen toimenpide, mutta sen avulla on mahdollista parantaa kortin turvaominaisuuksia (esimerkiksi käyttämällä tarkoituksenmukaista julkisen avaimen salausjärjestelmää ja/tai digitaalista allekirjoitusta) ja varmistaa kansalaisia koskevien tietojen suoja. Mikrosirun käyttö on rajoitettu ainoastaan ajokorttiin liittyviin käyttötarkoituksiin. Näin turvataan mahdollisuus takavarikoida ajokortti vakavan liikennerikkomuksen johdosta.

* Asetetaan ajokorttiasiakirjan voimassaoloaikaa koskevia rajoituksia. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

* ajokorttiasiakirjat on uusittava säännöllisesti, mikä mahdollistaa kaikkien ajokorttien turvaominaisuuksien säännöllisen päivittämisen;

* ajokortissa olevan valokuvan uusiminen samassa yhteydessä; myös tämä on ajokorttien hallinnointia ja valvontaa helpottava turvaominaisuus.

Ajokorttiasiakirjan voimassaolon rajoittaminen ei vaikuta oikeuteen kuljettaa kyseiseen ajoneuvoluokkaan kuuluvia ajoneuvoja, vaan ainoastaan velvoittaa uusimaan tämän ajo-oikeuden osoittavan asiakirjan. Kansalaiset saavat pitää hankitut oikeutensa, kun taas ajokorttiasiakirjan säännöllinen uusiminen auttaa vähentämään väärentämismahdollisuuksia, joita nykyisin on runsaasti.

Nimenomaan tämän toimenpiteen myötä on mahdollista poistaa lopullisesti viimeinen este kansalaisten vapaan liikkuvuuden tieltä. Koska kaikilla uusilla ajokorteilla on sama voimassaoloaika, joka näkyy ajokortissa, kansallisia sääntöjä ei enää tarvitse laatia eikä soveltaa, kuten nykyisinkin. Ajo-oikeus syntyy selvästi ajokortin antamisen myötä, ja tämä on haltijan sekä hallinto- ja valvontaviranomaisten helppo todeta.

Koska tässä ehdotuksessa otetaan käyttöön ajokorttiasiakirjan rajoitettu voimassaoloaika, jäsenvaltioilta poistuu oikeus soveltaa kansallisia voimassaoloaikoja sellaisiin ajokorttien haltijoihin, joille on annettu ajokortti jossain toisessa jäsenvaltiossa ja jotka muuttavat asumaan vakinaisesti toisen jäsenvaltion alueelle. Tällaiset parhaillaan käytössä olevat ajokortit ovat voimassa ajokorttiin merkittyyn päivään saakka. Ennen voimassaoloajan päättymistä haltijan on uusittava ajokorttinsa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu vakinaisesti. Tällaisilla säännöksillä varmistetaan ajokortin haltijan kannalta välttämätön oikeusvarmuus.

Ehdotuksessa ei esitetä kaikkien käytössä olevien vanhojen ajokorttimallien vaihtamista riittämättömien turvaominaisuuksien tai erilaisten voimassaoloaikojen perusteella. Tällainen säännös merkitsisi sitä, että ajokortteja olisi vaihdettava miljoonittain. Näin suurisuuntaisen operaation hallitseminen olisi vaikeaa, vaikka se toteutettaisiinkin vähitellen 5-10 vuoden aikana. Sen sijaan ehdotetaan, että ajokortin rajoitettua voimassaoloaikaa aletaan soveltaa ehdotetun direktiivin soveltamispäivän jälkeen annettuihin ajokortteihin. Näin vanhat ajokorttimallit poistuvat käytöstä vähitellen.

Se, ettei kaikkia nykyisiä ajokortteja uusita, merkitsee tietenkin sitä, että jotkut käytössä olevat vanhat ajokorttimallit ovat pitkän aikaa heikommin suojattuja väärentämisen varalta. Jäsenvaltiot velvoitettiin kuitenkin jo direktiivillä 91/439/ETY huolehtimaan kaikkien tarvittavien väärentämisenestotoimenpiteiden toteuttamisesta. Tässä ehdotuksessa asiaa koskeva artikla on muotoiltu uudelleen sisällyttämällä siihen vanhojen ajokorttimallien väärentämisen seuranta, jonka tuloksena vanhat mallit lopulta poistuvat käytöstä. Seurannan avulla voidaan erotella toisistaan ne vanhemmat ajokorttimallit, joiden turvaominaisuudet ovat riittäviä, ja ne, joissa ei ole minkäänlaisia turvaominaisuuksia. Ehdotettu direktiivi antaa komissiolle mahdollisuudet seurata tilannetta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos jäsenvaltiot eivät itse vähitellen poista vanhoja ajokorttimalleja käytöstä. Vastuu näistä toimenpiteistä on kuitenkin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioilla. Niillä itsellään on parhaat edellytykset määrittää, kuinka nopeasti ne pystyvät etenemään ajokorttien korvaamisessa.

Kaikki edellä selostetut toimenpiteet - uusien ajokorttiasiakirjojen voimassaoloajan rajoittaminen ja sen tuloksena ajokorttimallien määrän väheneminen vähitellen, yhteisön paperiajokorttimallin käytöstä poistaminen ja mikrosirun liittämismahdollisuus - auttavat parantamaan ajokorttien turvaominaisuuksia ja valvontamahdollisuuksia. Nämä toimenpiteet vaikuttavat myös välillisesti tieliikenteen turvallisuuteen, joka on tärkeä tekijä Euroopan unionin kansalaisten turvallisuuden kannalta, kun ajatellaan tiettyjen ajoneuvotyyppien ajo-oikeuksien antamista.

Liikenneturvallisuus

Tämän ehdotuksen toinen tärkeä osatekijä liittyy näkökohtiin, joilla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta.

Direktiivin 91/439/ETY 11 artiklan mukaan komission on annettava viiden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta (eli ennen 1. heinäkuuta 2001) ehdotus ajoneuvotyyppejä koskevien alaluokkien yhdenmukaistamisesta [6]. Nykyisin alaluokkien käyttäminen on valinnaista. Alaluokkien yhdenmukaistamisen tarkoituksena on soveltaa entistä tehokkaammin periaatetta, jonka mukaan ajoluvat annetaan portaittain. Tämä saadaan aikaan siten, että ajokortin myöntämisen alaikäraja vaihtelee 16 ja 24 vuoden välillä ajoneuvon teknisten ominaisuuksien ja/tai tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien vastuun mukaan. Valinnaiset alaluokat on muutettava varsinaisiksi ajoneuvoluokiksi, joiden käyttäminen on pakollista. Tässä yhteydessä on myös muutettu joidenkin ajoneuvotyyppien määritelmiä. Muutokset on tehty liikenneturvallisuuden asettamia vaatimuksia silmällä pitäen.

[6] Direktiivin 91/439/ETY mukaiset alaluokat ovat A1, B1, C1, C1+E, D1 ja D1+E. Ne ovat pääluokkien A (moottoripyörät), B (autot), C (kuorma-autot) ja D (linja-autot) alaluokkia.

Tässä ehdotetussa direktiivissä yhtenäistetään yhteisön ajokortista annettu direktiivi 91/439/ETY ammattikuljettajien peruspätevyydestä ja jatkokoulutuksesta hiljattain annetun direktiivin 2003/56/EY [7] kanssa. Näin portaittaisen ajoluvan periaate otetaan käyttöön myös niiden kuorma-auton- ja linja-autonkuljettajien osalta, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/56/EY soveltamisalaan.

[7] EUVL L 226, 10.9.2003.

Lisäksi on syytä mainita mopoja koskevan ajokorttiluokan käyttöönotto. Koska mopot ovat suosittuja kulkuneuvoja varsinkin nuorten parissa ja toisaalta myös yksi onnettomuusaltteimmista ajoneuvoluokista, niitä ei pitäisi enää jättää ajokorttilainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle.

Ajokorttien antamisjärjestelmiä on suurelta osin yhdenmukaistettu, ja vastavuoroinen tunnustaminen on yleisperiaatteena jo vakiintunut. Kuitenkin ne henkilöt, joilla näissä yhteyksissä on olennainen tehtävä, toisin sanoen kuljettajantutkinnon vastaanottajat, on toistaiseksi jätetty yhdenmukaistamisen ulkopuolelle. Vaikka kuljettajantutkinnon vastaanottajan tehtävä on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa, heidän koulutuksensa laadussa on nykyisin huomattavia eroja. Tämän vuoksi ehdotettuun direktiiviin olisi lisättävä uusi liite IV, jossa säädetään kuljettajantutkinnon vastaanottajien peruspätevyyden ja jatkokoulutuksen vähimmäisvaatimuksista. Tarkoituksena on, että kuljettajantutkinnoista tulisi vähitellen entistä yhdenmukaisempia kaikkialla EU:n ja ETA:n alueella.

Jäsenvaltiot voivat halutessaan asettaa vaatimuksia ajokorttiasiakirjan uusimisen yhteydessä suoritettavista lääkärintarkastuksista ja muiden liikenneturvallisuuteen liittyvien toimien toteuttamisesta. Henkilöauto- tai moottoripyöräkortin haltijoille ei toistaiseksi aseteta yhteisön laajuista velvollisuutta käydä lääkärintarkastuksissa. Kuorma-auto- ja linja-autokortin haltijoille säännölliset lääkärintarkastukset ovat jo nyt pakollisia. Näiden tarkastusten määräajat on tarkoitus yhdenmukaistaa liittämällä ne ajokorttiasiakirjan uusimisen yhteyteen.

Ehdotetussa direktiivissä käsitellään myös yhdenmukaista ja yleiseurooppalaista menettelyä ajokorttien takavarikoinnissa. Perustana aiotaan käyttää 'yksi haltija, yksi ajokortti' -periaatetta. Nykyisin on liian yleistä, että kansalaiset sijoittautuvat toiseen jäsenvaltioon voidakseen anoa uutta ajokorttia, kun heiltä on kotimaassa takavarikoitu ajokortti vakavan liikennerikkomuksen takia. Tilanne on erittäin epätyydyttävä liikenneturvallisuuden kannalta ja johtaa tosiasiallisesti direktiivin 91/439/ETY säännösten rikkomiseen. [8] Ehdotetussa direktiivissä säädetään nimenomaisesti, että jäsenvaltiot eivät saa antaa uutta ajokorttia henkilölle, jonka ajokortti on takavarikoitu ja joka siis on yhä epäsuorasti ajokortin haltija. Ehdotetun direktiivin tarkoituksena on saada "ajokorttiturismi" loppumaan. Lisäksi sillä on tarkoitus täydentää ajokorttien takavarikoinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta tehtyä yleissopimusta [9], jota sovelletaan henkilöihin kansainvälisessä liikenteessä. Kansainväliseen liikenteeseen puolestaan sovelletaan Geneven [10] ja Wienin yleissopimusta [11].

[8] Direktiivin 91/439/ETY 7 artiklan 5 kohdassa säädetään: "Henkilöllä voi olla vain yhden jäsenvaltion antama ajokortti."

[9] Neuvoston säädös, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1998, ajokieltoja koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL C 216, 10.7.1998).

[10] Convention on Road Safety, 19.9.1949, United Nations Treaty Series, Vol.125, s. 3.

[11] Katso alaviite 2.

Direktiivin uudelleenlaatiminen

Tämä ehdotus on säädösten uudelleenlaatimistekniikasta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen [12] mukainen direktiivin 91/439/ETY uudelleen laatiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että direktiiviin 91/439/ETY tehtävät sisällön muutokset ja sen muuttumattomina säilyvät säännökset yhdistetään samaan tekstiin. Ehdotettu direktiivi korvaa ja kumoaa direktiivin 91/439/ETY. Näin pyritään parantamaan yhteisön lainsäädännön saatavuutta ja selkeyttä.

[12] Toimielinten välinen sopimus, tehty 28 päivänä marraskuuta 2001, säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä (EYVL C 77, 28.3.2002).

Päätelmät

Tällä ehdotuksella on kolme päätavoitetta:

* Väärentämismahdollisuuksien vähentäminen: Mahdollisuus antaa paperiajokortteja lopetetaan ja niiden sijasta annetaan ainoastaan muovisia ajokortteja. Otetaan käyttöön mahdollisuus lisätä ajokorttiin mikrosiru. Otetaan käyttöön ajokorttiasiakirjan rajoitettu voimassaoloaika, jota sovelletaan kaikkiin ehdotetun direktiivin soveltamispäivän jälkeen annettuihin ajokortteihin.

* Kansalaisten vapaan liikkuvuuden turvaaminen siten, että otetaan käyttöön ajokorttiasiakirjan rajoitettu voimassaoloaika ja yhdenmukaistetaan ammattikuljettajilta vaadittavien lääkärintarkastusten määräajat.

* Tieliikenteen turvallisuuden parantaminen: Otetaan käyttöön mopoajokortti. Ulotetaan portaittaisen ajoluvan periaate koskemaan myös raskaimpien ja suuritehoisimpien ajoneuvojen ajokortteja. Otetaan käyttöön kuljettajantutkinnon vastaanottajien peruspätevyyttä ja jatkokoulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Käytetään perustana 'yksi haltija, yksi ajokortti' -periaatetta.

I. Väärentämismahdollisuuksien vähentäminen

I.1. Nykytilanne

(1) Ajokortti oikeuttaa haltijansa kuljettamaan tiettyyn ajoneuvoluokkaan kuuluvaa ajoneuvoa. Tätä oikeutta sekä yhteiskunta että kansallinen ja yhteisön lainsäätäjä pitävät hyvin tärkeänä. Monille ajokortin saaminen merkitsee suurempaa liikkumisen vapautta. Lainsäätäjä on asettanut tiukkoja vaatimuksia ajokorttien antamiselle ja uusimiselle. Ne kuuluvat toimivaltaisten viranomaisten tehtäviin, ja niissä käytetään perusteena vakinaista asuinpaikkaa. Kaikkea tätä valvotaan tarkasti. Direktiivissä 91/439/ETY jopa nimenomaisesti säädetään, että henkilöllä voi olla vain yksi ajokortti.

(2) Kun ajokortti on annettu, kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan harjoita tarkkaa valvontaa vaatimalla ajokorttiasiakirjan säännöllistä uusimista. Ajokorttien voimassaoloaikojen yhdenmukaisuuden puute on tärkein syy siihen, että jäsenvaltioissa ja Euroopan talousalueella on nykyisin käytössä valtava määrä (yli 80) erilaisia voimassaolevia ajokorttimalleja, joista monet eivät ole yhdenmukaistettujen yhteisön mallien mukaisia. Monet korteista ovat kymmeniä vuosia vanhoja ja hyvin helppoja väärentää. Näin ollen ajokorttien valvonta on joissakin jäsenvaltioissa lähes olematonta. Kun otetaan huomioon ajokortin antamat oikeudet, tilannetta olisi parannettava pikaisesti ja ratkaisevalla tavalla.

(3) Nykytilanteen selkeyttämiseksi ja direktiivin 91/439/ETY 10 artiklassa säädetyn velvollisuuden mukaisesti komissio teki päätöksen tiettyjen ajokorttiluokkien välisistä vastaavuuksista [13]. Päätös on yleisesitys kaikista voimassaolevista ajokorttimalleista, ja siinä säädetään niitä vastaavista direktiivin 91/439/ETY 3 artiklan mukaisista oikeuksista [14]. Päätöksessä olevat vastaavuustaulukot ovat varsin monimutkaisia ja selkiyttävät asiaa ainoastaan siltä osin, että niissä annetaan kuvaus kaikista voimassa olevista ajokorteista. Voimassaoloaikojen yhdenmukaistaminen auttaisi vähentämään ajokorttimallien määrää asteittain.

[13] Komission päätös 2000/275/EY, tehty 21 päivänä maaliskuuta 2000 tiettyjen ajokorttiluokkien välisistä vastaavuuksista (EYVL L 91, 12.4.2000, s. 1).

[14] Esimerkki vastaavuudesta: Saksassa 1.6.1982 ja 2.10.1990 välisenä aikana myönnetty B-luokan ajokortti vastaa direktiivin 91/439/ETY 3 artiklassa määriteltyjä luokkia B, B+E, C1 ja C1+E.

(4) Tällä hetkellä auto- ja moottoripyöräkorttien voimassaoloaikaa ei rajoiteta neljässä jäsenvaltiossa [15]. Monissa muissa jäsenvaltioissa joidenkin luokkien ajokortit ovat voimassa useita vuosikymmeniä. Yhdenmukaistetun, säännöllisen ja pakollisen ajokorttien vaihdon käyttöönoton avulla kaikki uudet ajokortit voitaisiin päivittää niin, että niissä olisi alan uusimmat turvaominaisuudet, mikä vähentäisi väärennösten ja petosten riskiä.

[15] Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa. Ranska on kuitenkin päättänyt hiljattain muuttaa politiikkaansa ja on parhaillaan panemassa täytäntöön asiaa koskevaa uutta lainsäädäntöä.

(5) Ajokorttiasiakirjan säännöllisellä uusimisella varmistettaisiin myös se, että siihen liitetty valokuva on todella kuljettajan näköinen. Tämä on suurin ongelma niissä jäsenvaltioissa, joissa sovelletaan rajoittamattomia voimassaoloaikoja.

(6) Epäsuorasti nämä toimenpiteet vaikuttavat myös liikenteen turvallisuuteen. Ajokorttimallien vähennetty määrä, korttien parannetut turvaominaisuudet, korttien säännöllinen uusiminen ja näin ollen niiden helpompi jäljitettävyys lisäävät mahdollisuuksia ajokorttien tehokkaaseen valvontaan ja asianmukaiseen hallinnointiin.

I.2. Ehdotukset

Ehdotus 1: poistetaan liite I, joka koskee paperiajokorttimallia

(7) Käytössä olevien erilaisten ajokorttimallien määrän vähentämiseksi ja turvaominaisuuksien parantamiseksi yhteisön paperinen ajokorttimalli olisi poistettava käytöstä.

Ehdotus 2: mikrosirun valinnainen lisääminen

(8) Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus liittää yhteisön mallin mukaiseen muoviajokorttiin mikrosiru turvaominaisuuksien parantamiseksi. Korttiin painettujen tietojen tallentaminen mikrosiruun mahdollistaa turvaominaisuuksien parantamisen, ja samalla varmistetaan kansalaisia koskevien tietojen suoja. Mikrosirun käyttö on rajoitettu ainoastaan ajokorttiin liittyviin käyttötarkoituksiin. Näin turvataan mahdollisuus takavarikoida ajokortti vakavan liikennerikkomuksen johdosta.

(9) Mikrosirua koskevien teknisten vaatimusten vahvistaminen on komission tehtävä komiteamenettelyä noudattaen, koska näin varmistetaan yhteentoimivuus tulevaisuudessa. Näin parannetaan asiakirjan turvaominaisuuksia väärentämisen varalta ja lisätään valvontamahdollisuuksia. Toissijaisena vaikutuksena on liikenneturvallisuuden yleinen parantuminen.

Ehdotus 3: ajokorttiasiakirjan uusiminen (uudelleen laadittu 7 artiklan 2 kohta)

(10) AM-, A1-, A2-, A-, B-, B1- ja B+E-luokan ajokortit, jotka jäsenvaltiot antavat tämän direktiivin voimaantulon jälkeen, ovat voimassa enintään kymmenen vuotta. Yli 65-vuotiaiden ajokortin haltijoiden ajokortit ovat voimassa enintään viisi vuotta.

(11) C-, C+E-, C1-, C1+E-, D-, D+E-, D1- ja D1+E-luokan ajokortit, jotka jäsenvaltiot antavat tämän direktiivin voimaantulon jälkeen, ovat voimassa enintään viisi vuotta. Yli 65-vuotiaiden ajokortin haltijoiden ajokortit ovat voimassa enintään vuoden. Tätä käytäntöä sovelletaan useimmissa jäsenvaltioissa jo nykyisinkin.

(12) Edellä mainittua voimassaoloaikaa sovelletaan niihin (kaikkien luokkien) ajokortteihin, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet ennen direktiivin 91/439/ETY muutoksen voimaantuloa, ainoastaan, jos ajokorttiin merkitty voimassaoloaika päättyy tai jos kadonneen tai varastetun ajokortin tilalle on annettava uusi kortti.

Odotetut tulokset

(13) Yhdenmukaistetulla, pakollisella ja säännöllisellä ajokorttiasiakirjojen uusimisella edistetään seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

* väärentämisen estäminen: kaikki käytössä olevat ajokortit voidaan päivittää säännöllisesti uusimpia turvatekniikoita hyödyntäen väärennösten ja petosten vähentämiseksi; ajokorttiin liitetty valokuva on yhdennäköinen haltijan kanssa;

* käytössä olevien ajokorttimallien vähentäminen asteittain, mikä auttaa selkeyttämään monimutkaista nykytilannetta ja parantaa valvontamahdollisuuksia;

* ajokortin haltijoiden vapaan liikkuvuuden parantaminen: ajokorttien voimassaoloaika yhdenmukaistetaan, eikä kansallisten voimassaoloaikojen soveltamisesta tai säännöllisissä lääkärintarkastuksissa käymisestä aiheudu enää rajoituksia.

(14) Sääntö ei vaikuta hankittuihin oikeuksiin, koska sitä sovelletaan ainoastaan uusiin ajokortteihin. Ajokorttiasiakirjojen uusia voimassaoloaikoja sovelletaan vain niissä tapauksissa, joissa ennen tämän ehdotetun direktiivin voimaantuloa annettu ajokortti on uusittava katoamisen tai varkauden vuoksi. Tällöin on annettava 1 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti ehdotetussa direktiivissä esitetty yhden ainoan mallin mukainen muovinen ajokortti.

(15) C- ja D- luokkien (tai niihin liittyvien ala- tai perävaunuluokkien) ajokorttien antamien oikeuksien merkittävyyden vuoksi kyseisten ajokorttien voimassaoloajan on oltava yksi vuosi siitä lähtien, kun kuljettaja täyttää 65 vuotta.

II. Kansalaisten vapaan liikkuvuuden turvaaminen

II.1. Nykytilanne

(16) Direktiivin 91/439/ETY 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kaikki jäsenvaltioiden antamat ajokortit on tunnustettava vastavuoroisesti. Tätä periaatetta sovelletaan ilman mitään lisävelvoitteita [16].

[16] Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisalan asiassa C-193/94, Skanavi, antamansa tuomion 26 kohdassa: "...direktiivin 1 artiklan 2 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden myöntämien ajokorttien vastavuoroisesta tunnustamisesta ilman muodollisuuksia". Tällainen muodollisuus olisi esimerkiksi ajokortin rekisteröinti henkilön muuttaessa asumaan toiseen jäsenvaltioon.

(17) Ajokorttien vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteutumista haittaa nykyään se, että ajokorttien voimassaoloaikaan ja lääkärintarkastusten määräaikoihin sovelletaan järjestelmällisesti kansallisia säännöksiä. Tämä käytäntö perustuu 1 artiklan 3 kohtaan, jossa säädetään poikkeuksesta edellä mainittuun 1 artiklan 2 kohdassa säädettyyn yleiseen periaatteeseen.

(18) Kyseisen 1 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi vakinaisen asuinpaikkansa jäsenvaltiosta toiseen vaihtaneelta yhteisön kansalaiselta saatetaan vaatia lääkärintarkastusta tai hänen ajokorttinsa voimassaolo saattaa päättyä ajankohtana, joka poikkeaa ajokortin antaneessa jäsenvaltiossa sovellettavasta, ajokorttiin merkitystä ajankohdasta. Tällä hetkellä lääkärintarkastuksia ja ajokorttien voimassaoloaikoja koskevat järjestelmät eroavat toisistaan lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Niinpä käytännöllisesti katsoen yksikään toiseen jäsenvaltioon vakinaisesti muuttanut kansalainen ei tiedä, milloin hänen ajokorttinsa voimassaolo päättyy, koska voimassaoloajat poikkeavat toisistaan. Hän ei myöskään tiedä, milloin hänen on käytävä kyseisen maan lainsäädännön mukaisessa lääkärintarkastuksessa.

(19) Jäsenvaltioiden antamien kaikkien ajokorttien todellisen ja yleisen vastavuoroisen tunnustamisen toteutumiseksi on säädettävä jäljempänä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta.

Voimassaoloajat

(20) Ajokorttien voimassaoloaikoja ei ole vielä yhdenmukaistettu. Joissakin jäsenvaltioissa tiettyjen luokkien ajokortit annetaan koko eliniäksi, kun taas joissakin toisissa jäsenvaltioissa ajokortti on uusittava säännöllisin väliajoin tai tietyn iän saavuttamisen jälkeen.

(21) Direktiivin 1 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat soveltaa ajokortin voimassaoloaikaan kansallisia määräyksiä. Käytännössä voimassaoloaikaa koskevat jäsenvaltioiden järjestelmät eroavat toisistaan huomattavasti. Tämän vuoksi useimmissa tapauksissa ajokortin haltijaan sovelletaan erilaista voimassaoloaikaa hänen vaihdettua asuinpaikkaansa. Kun esimerkiksi saksalainen ajokortin haltija muuttaa Alankomaihin, hänellä on oltava asiakirja, josta käy ilmi, että hänen ajokorttinsa on voimassa koko eliniän. Alankomaissa voimassaoloaikoihin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja velvoitetaan saksalainen ajokortin haltija vaihtamaan korttinsa kymmenen vuoden jälkeen. Tai jos esimerkiksi ruotsalainen ajokortin haltija muuttaa Espanjaan nauttimaan eläkepäivistään, hänen on toimittava Espanjan lainsäädännön mukaisesti ja käytävä lääkärintarkastuksessa ja uusittava ajokortti säännöllisesti (sen sijaan, että ajokorttiasiakirja uusittaisiin kymmenen vuoden välein kuten Ruotsissa). Tämä tilanne johtaa oikeusvarmuuden heikkenemiseen ja avoimuuden puutteeseen. Tämä seikka on tuotu esiin niissä sadoissa valituksissa, joita komissio on saanut kansalaisilta, ja tämän perusteella voidaan päätellä, ettei vastavuoroisen tunnustamisen periaate toteudu käytännössä eikä kansalaisten vapaata liikkuvuutta ole turvattu.

(22) Toiseen jäsenvaltioon vakinaisesti asumaan muuttavat ajokorttien haltijat kohtaavat vielä erään käytännön ongelman, joka koskee voimassaoloaikojen laskentaa. Koska jäsenvaltioiden soveltamat voimassaoloajat eroavat toisistaan, ajokortin haltija saattaa joutua vaihtamaan ajokorttinsa jäsenvaltiossa, jossa sovelletaan lyhyempää voimassaoloaikaa. Myös tämä seikka heikentää vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteutumista.

(23) Edellä kuvattu tilanne on epäselvä niin kansalaisten kuin hallintoviranomaistenkin kannalta ja heikentää oikeusvarmuutta. Ajokortissa oleviin tietoihin ei voi enää luottaa. Tilannetta voidaan selkeyttää ainoastaan yhdenmukaistamalla ajokorttien voimassaoloajat. Kaikki ehdotetun direktiivin jälkeen annetut ajokortit on säännöllisesti uusittava ajokorttiasiakirjan rajoitetun voimassaoloajan vuoksi, ja ne vaihdetaan uuden mallin mukaisiin kortteihin, joissa on alan uusimmat turvaominaisuudet.

Lääkärintarkastukset

(24) Tämä kysymys liittyy tiiviisti voimassaoloaikoihin. Useimmissa jäsenvaltioissa vaaditut lääkärintarkastusten määräajat ja ajokorttien voimassaoloajat osuvat yhteen. Lääkärintarkastusten määräaikoja ei kuitenkaan ole yhdenmukaistettu direktiivillä 91/439/ETY. Direktiivin 1 artiklan 3 kohdassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa omia kansalaisiaan koskevia lääkärintarkastusten määräaikoja niihin kansalaisiin, jotka muuttavat asumaan vakinaisesti niiden alueelle.

(25) Direktiivin 91/439/ETY liitteessä III vahvistetaan moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset. Kaikkien ajokortin haltijoiden on täytettävä tässä liitteessä vahvistetut vaatimukset sekä ensimmäistä ajokorttia annettaessa että ajokortin antamisen jälkeen.

(26) Direktiivin 91/439/ETY liitteessä III ajokorttiluokat on jaettu kahteen ryhmään. Ryhmään 1 kuuluvat A1-, A-, B1-, B- ja B+E-luokka (henkilöautot ja moottoripyörät), ryhmään 2 C1-, C1+E-, C-, C+E-, D1-, D1+E-, D- ja D+E-luokka (linja- ja kuorma-autot).

(27) Ryhmään 1 kuuluvien ajoneuvojen kuljettajilta ei vaadita lääkärintarkastusta ensimmäistä ajokorttia annettaessa. Lääkärintarkastus on suoritettava ainoastaan, jos hakijan ajokykyä on aihetta epäillä. Lääkärintarkastuksia ei myöskään vaadita ajokortin saamisen jälkeen. Näiden ajokorttiluokkien osalta lääkärintarkastusten määräaikoihin nykyisin sovellettavat säännöt eroavat useimmissa jäsenvaltioissa toisistaan. Jäsenvaltioiden voidaan kuitenkin todeta soveltavan pääasiassa kolmea lähestymistapaa:

* ei pakollisia lääkärintarkastuksia ajokortin haltijan saatua ensimmäisen ajokorttinsa;

* pakolliset lääkärintarkastukset tietyn iän saavuttamisen jälkeen; tai

* pakolliset lääkärintarkastukset viiden tai kymmenen vuoden välein.

(28) Linja-autojen ja kuorma-autojen (ryhmän 2 ajoneuvojen) kuljettajilta sen sijaan vaaditaan määräaikaisia lääkärintarkastuksia direktiivin 91/439/ETY mukaan. Direktiivissä ei kuitenkaan määritellä tarkastusten määräaikoja. Käytännössä kaikki jäsenvaltiot vaativat tämän ryhmän kuljettajilta säännöllisiä lääkärintarkastuksia useimmiten viiden vuoden välein.

(29) Lääkärintarkastuksia koskevien kansallisten sääntöjen selkeyttäminen poistaisi edellä kuvatut esteet ajokorttien vastavuoroisen tunnustamisen käytännön toteutumisen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden tieltä. Tämä voitaisiin saavuttaa yhdenmukaistamalla ryhmään 2 kuuluvien ajoneuvojen (kuorma- ja linja-autot) kuljettajien lääkärintarkastusten määräajat. Jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus halutessaan vaatia ryhmään 1 kuuluvien ajoneuvojen (henkilöautot ja moottoripyörät) kuljettajilta lääkärintarkastuksia, mutta ainoastaan ajokortin uusimisen yhteydessä. Tällaiset toimenpiteet selkeyttävät tilannetta kansalaisten ja viranomaisten kannalta, turvaavat kansalaisten vapaan liikkuvuuden käytännössä ja edistävät liikenneturvallisuutta.

II.2. Ehdotukset

(30) Edellä kuvatut ongelmat voidaan ratkaista kohdassa I.2 ehdotetun toimenpiteen avulla, ottamalla käyttöön ajokorttiasiakirjan uusiminen. Ehdotuksen avulla turvataan todellinen kansalaisten vapaa liikkuvuus ajokorttien suhteen.

(31) Jotta ajokorttiasiakirjan voimassaoloaika voidaan ottaa käyttöön, 1 artiklan 3 kohta on poistettava. Kaikissa uusissa ajokorteissa on sama voimassaoloaika, joka pätee kaikkialla Euroopan unionissa. Kaikki vielä voimassa ja käytössä olevat vanhat ajokortit on tunnustettava sellaisinaan, eikä niiden voimassaoloaikaa saa rajoittaa eikä määrätä rajoittavista toimenpiteistä, kuten lääkärintarkastuksista.

III. Tieliikenteen turvallisuuden parantaminen

III.1. Määräaikaiset lääkärintarkastukset

Nykytilanne

(32) Linja-autojen ja kuorma-autojen kuljettajien säännölliset lääkärintarkastukset ovat perusteltuja näillä kuljettajilla olevan suuremman vastuun vuoksi. Lisäksi näiden ajoneuvojen ominaispiirteet (paino, koko, kuorma jne.) sekä ajoneuvojen kuljettamiseen käytetty aika vaativat korkeatasoista ammattitaitoa ja hyvää fyysistä kuntoa. Näiden kuljettajien lääkärintarkastukset on siis suoritettava säännöllisin väliajoin ajokortin antamispäivästä laskettuna. Linja- ja kuorma-autojen kuljettajiin on sovellettava tiukempia vaatimuksia kuin henkilöautojen ja moottoripyörien kuljettajiin.

(33) Lääkärintarkastusten määräaikojen yhdenmukaistamista ehdotetaan ryhmään 2 kuuluvien ajokorttien haltijoilta ja varsinkin ammattikuljettajilta myös siksi, että lääketieteellisiin kysymyksiin liittyvien vaatimusten eroavaisuudet jäsenvaltioissa johtavat kilpailun vääristymiseen.

Ehdotus

(34) Rajoittamatta neuvoston tulevaisuudessa mahdollisesti antamia säännöksiä, kaikki jäsenvaltiot voivat edelleen kansallisten perusteiden mukaisesti vahvistaa AM-, A1-, A2-, A-, B-, B1- ja B+E-luokkia koskevien lääkärintarkastusten määräajat sillä edellytyksellä, että ne osuvat yhteen ajokorttiasiakirjan uusimisen kanssa.

(35) Lääkärintarkastus, jossa varmistetaan direktiivin 91/439/ETY liitteessä III vahvistettujen vähimmäisvaatimusten täyttyminen, on suoritettava aina C-, C+E-, C1-, C1+E-, D-, D+E-, D1- ja D1+E-luokan ajokorttiasiakirjaa uusittaessa.

(36) Lääkärintarkastusten on osuttava yhteen ajokorttiasiakirjan uusimisen kanssa. Näin parannetaan selkeyttä kansalaisten kannalta. Ajokorttiin merkityn voimassaolon päättymispäivän on selvästi osoitettava, että asiakirja on uusittava. Tässä yhteydessä voidaan vaatia lääkärintarkastuksessa käymistä ryhmään 1 kuuluvilta kuljettajilta, ja sitä on vaadittava ryhmään 2 kuuluvilta kuljettajilta. Lääkärintarkastusta ei vaadita muuna ajankohtana kuin ajokorttiin merkittynä voimassaolon päättymispäivänä.

(37) Lääkärintarkastukset suoritetaan aina siinä jäsenvaltiossa, jossa on vakituinen asuinpaikka ja jossa ajokortti uusitaan. Toissijaisuusperiaatteen soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat itse nimittää toimivaltaisen viranomaisen.

III.2. Ajoneuvoluokkien määritelmät [17]

[17] 'Ajoneuvoluokalla' tarkoitetaan ajoneuvoja, joiden kuljettamiseen tietyn luokan ajokortti antaa oikeuden.

(38) Direktiivin 91/439/ETY soveltaminen käytännössä on tuonut esiin tarpeen selkeyttää useiden ajoneuvoluokkien määritelmiä. Lisäksi direktiivin 91/439/ETY 11 artiklassa säädetään nimenomaisesti, että viiden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta (eli ennen 1. heinäkuuta 2001) komission on tarkasteltava uudelleen ajoneuvojen alaluokkia ja tehtävä ehdotuksia niiden mahdollista yhdenmukaistamista tai poistamista varten. Liikenneturvallisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi portaittaisen ajoluvan käsite ulotetaan joihinkin uusiin ajokorttiluokkiin. Selkeyden vuoksi kaikki luokat mainitaan seuraavassa. Ehdotetussa direktiivissä kaikki alaluokat muutetaan luokiksi ja otetaan käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa, lukuun ottamatta luokkaa B1, jonka käyttöönotto on toistaiseksi valinnaista.

III.2.1. Moottorikäyttöiset kaksipyöräiset ajoneuvot

Nykytilanne

Mopot

(39) Nykyisin mopot eivät kuulu direktiivin 91/439/ETY soveltamisalaan. Onnettomuusluvut kuitenkin osoittavat, että käyttöön olisi otettava uusi mopojen ajoneuvoluokka. Joissakin jäsenvaltioissa hyvin nuorten henkilöiden (jopa 14-vuotiaiden) sallitaan kuljettaa mopoja. Samaan aikaan Euroopan liikenneonnettomuustilastot osoittavat, että erittäin nuorten tielläliikkujien onnettomuusriski on erittäin suuri. Yhdenmukaistetun AM-luokan ja pakollisen teoriakokeen käyttöönoton avulla voidaan tehostaa tämän onnettomuuksille alttiin tielläliikkujien ryhmän valvontaa ja saada heidät tietoisemmiksi liikenteen vaatimuksista.

(40) Näin selkeytetään tilannetta myös valtioiden rajat ylittävien mopoilijoiden kannalta. Lisäksi ehdotuksella pyritään myös välttämään ne nykyiset ongelmat, joita kansalaisilla on, kun he haluavat vuokrata mopon lomansa aikana. Oikeus kuljettaa mopoa tunnustetaan kaikkialla unionissa, jos ajokortin haltija vaihtaa asuinpaikkaansa.

Kevyet moottoripyörät

(41) Kevyiden moottoripyörien rajana on nykyään enintään 125 cm3:n sylinteritilavuus ja 11 kW:n teho. Direktiivissä 91/439/ETY ei aseteta teho/painosuhdetta koskevia vaatimuksia. Tämä voisi johtaa yhä kevyempien ajoneuvojen kehittämiseen ja mahdollisuuksiin kasvattaa jatkuvasti kiihtyvyyttä ja huippunopeutta. Ottamalla käyttöön teho/painosuhdetta koskeva lisävaatimus estetään se, että A1-luokan ajokortin haltijoilla on oikeus kuljettaa erittäin kevyitä, mutta tehokkaita ajoneuvoja.

Moottoripyörät

(42) Tällä hetkellä direktiivissä 91/439/ETY säädetään raskaita moottoripyöriä koskevasta portaittaisesta ajoluvasta seuraavaa: sellaisten moottoripyörien kuljettamiseen, joiden teho/painosuhde on enemmän kuin 0,16 kW/kg tai joiden teho on suurempi kuin 25 kW, vaaditaan vähintään kahden vuoden kokemus pienemmän moottoripyörän kuljettamisesta, jonka teho-ominaisuudet eivät ylitä edellä mainittuja. Näin ollen nykyisen moottoripyöriä koskevan A-luokan sisälle on direktiivillä 91/439/ETY luotu pienempitehoisten ja suurempitehoisten pyörien luokka. Kummallekin moottoripyörätyypille on ajokorttimallissa oma tunnus, mutta niitä ei erotella toisistaan, vaan kumpikin tyyppi kuuluu luokkaan A.

(43) A-luokan pienempitehoisten pyörien joukkoon sisältyy monia sellaisia moottoripyöriä, joiden tehoa on laskettu. Usein valmistajat tuottavat A-luokan suurempitehoisiin pyöriin kuuluvia moottoripyöriä, joiden sylinteritilavuudet vaihtelevat 300 cm³:n ja 1 000 cm³:n välillä, mutta joiden tehoa rajoitetaan keinotekoisesti, jotta ne kuuluisivat A-luokan pienempitehoisiin pyöriin. Tällainen tehon laskeminen johtaa toisinaan sellaisten moottoripyörien tuotantoon, joiden ominaisuudet eivät vastaa rajoitettua tehoa. Lisäksi näitä moottoripyöriä voidaan viritellä ennen ajamista.

(44) Lisäksi kuljettajat voivat kiertää kahden vuoden ajokokemusta koskevan vaatimuksen yksinkertaisesti odottamalla kaksi vuotta A-luokan pienempitehoisten pyörien ajokortin saatuaan: hakija voi esimerkiksi suorittaa ajokokeen 18-vuotiaana, olla sen jälkeen lainkaan ajamatta ja hankkia 20 vuotta täytettyään raskaan moottoripyörän.

(45) Myös jäsenvaltiot saattoivat olla soveltamatta aiempaa ajokokemusta koskevaa vaatimusta ja myöntää suoraan ajoluvan suurempitehoisten moottoripyörien ajamiseen hakijan täytettyä 21 vuotta. Suoria ajolupia myönnetään miltei kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ollen hakijat voivat odottaa 21 vuoden ikään saakka, ja käytännössä monet tekevätkin näin, koska kevyempiä moottoripyöriä ei pidetä tarpeeksi houkuttelevina.

(46) Tämän seurauksena monet nuoret kokemattomat kuljettajat ajavat kaikkien tehokkaimpia moottoripyöriä, eivätkä nykyiset säännökset mahdollista sellaista valvontaa, jonka myötä voitaisiin todeta, onko pienempitehoisella pyörällä todella hankittu ajokokemusta. Tällainen käytäntö on ristiriidassa liikenneturvallisuuden vaatimusten kanssa. Käytäntö on saatava loppumaan ajoneuvoja, alaikärajoja ja ajolupia koskevien uusien perusteiden käyttöönoton myötä.

(47) Uudet perusteet on suunniteltu siten, että niillä rajoitetaan mahdollisuutta laskea tehokkaampien moottoripyörien tehoa, estetään portaittaisen ajoluvan saanti ilman ajokoetta sekä nostetaan suoran ajoluvan alaikärajaa. Samoista syistä A-luokan pienempitehoisten moottoripyörien määritelmää olisi tarkistettava, jotta uudet moottoripyöräilijät saisivat kokemusta hieman tehokkaammista pyöristä.

(48) Näin ollen A-luokka, joka nykyisin jakautuu pienempitehoisiin ja suurempitehoisiin pyöriin, jaetaan niitä vastaavasti luokkiin A2 ja A. Lisäksi asetetaan A2-luokkaa koskeva tekninen lisävaatimus, jonka avulla estetään moottoripyörien tehon laskeminen. Tämän luokan portaittaisen ajoluvan antamista valvotaan ottamalla käyttöön suppea ajokoe.

(49) Raskaiden moottoripyörien määritelmä säilyy ennallaan. Tämän luokan suoraan ajolupaan sovellettavaa alaikärajaa kuitenkin nostetaan (katso jäljempänä).

Ehdotus

Mopot

(50) Mopoiksi katsotaan kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h ja joiden moottorin sylinteritilavuus on enintään 50 cm3, jos niissä on polttomoottori, ja joiden suurin jatkuva nimellisteho on enintään 4 kW, jos niissä on sähkömoottori. Mopoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 6 km/h, ja apumoottorilla varustettuja polkupyöriä ei katsota mopoiksi. Kolmipyöräisissä mopoissa moottorin suurin nettoteho saa olla enintään 4 kW, jos mopossa on muu polttomoottori. Tämä määritelmä vastaa kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annetun direktiivin 2002/24/ETY [18] määritelmää.

[18] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/24/EY, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2002, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta (EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1).

(51) Kevyisiin nelipyöräisiin moottoripyöriin, toisin sanoen moottoriajoneuvoihin, joissa on neljä pyörää, sovelletaan monissa tapauksissa erilaisia sääntöjä. Näin ollen tämän ajoneuvoryhmän sisällyttäminen tähän ehdotettuun direktiiviin ei ole tarkoituksenmukaista. Määritelmä on direktiivissä 2002/24/EY olevan määritelmän mukainen.

(52) Mopon ajo-oikeuden saamiselle asetetaan vähimmäisvaatimukseksi teoriakokeen suorittaminen. Jäsenvaltiot voivat asettaa lisävaatimuksia, kuten ajokokeen tai lääkärintarkastuksen. Lisävaatimukset eivät kuitenkaan saa estää muiden jäsenvaltioiden antamien ajokorttien vastavuoroista tunnustamista.

Kevyet moottoripyörät

(53) Kevyiden moottoripyörien (luokka A1) määritelmää on muutettava seuraavasti: kevyet moottoripyörät, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm3, teho enintään 11 kW ja teho/painosuhde pienempi kuin 0,1 kW/kg.

(54) Näin ollen direktiivin 91/439/ETY 3 artiklan 5 kohta, jossa säädetään, että jäsenvaltiot voivat säätää muita rajoituksia, on poistettava.

Moottoripyörät

(55) Moottoripyörien määritelmiä on muutettava seuraavasti:

* Luokka A2: moottoripyörät, joko sivuvaunulla tai ilman, joiden teho on enintään 35 kW ja teho/painosuhde pienempi kuin 0,2 kW/kg ja joita ei ole muunnettu ajoneuvosta, jonka teho on yli kaksi kertaa suurempi kuin enimmäisteho.

* Luokka A: moottoripyörät , joko sivuvaunulla tai ilman.

Yleistä

(56) Henkilöllä, jolla on jonkin moottorikäyttöisten kaksipyöräisten ajoneuvojen luokan ajokortti, on oikeus kuljettaa kaikkia alempiin moottorikäyttöisten kaksipyöräisten ajoneuvojen luokkiin kuuluvia ajoneuvoja.

(57) Jos henkilö on jo saanut A1- tai A2-luokan ajokortin, ylemmän moottoripyöräluokan ajolupaa haettaessa ei tule enää vaatia teoriakokeen läpäisemistä. Luokkien A1, A2 ja A ajolupaa koskevien teoriakokeiden välillä ei voida tehdä todellista eroa. Näin ollen turhat kokeet jäävät pois. Sen sijaan olisi edelleen suoritettava ajokoe kyseiseen luokkaan kuuluvalla ajoneuvolla, koska näihin kahteen luokkaan kuuluvien ajoneuvojen ominaisuudet eroavat toisistaan.

III.2.4. Moottoriajoneuvot (luokat B, B+E ja B1)

Nykytilanne

(58) B-luokan nykyinen määritelmä, jonka mukaan vetovaunusta ja perävaunusta koostuvat yhdistelmät, joiden massa on enintään 3 500 kg, kuuluvat B-luokkaan, jos perävaunun suurin sallittu massa on enintään vetovaunun oma massa, johtaa käytännön ongelmiin: niiltä kuljettajilta, jotka vaihtavat joko vetovaunua tai perävaunua, saatetaan vaatia lisäkokeen läpäisemistä B+E-luokan osalta. Lisäksi jotkin ajoneuvoyhdistelmät, joiden ominaisuudet ja ominaispiirteet vaativat taitoa kuljettaa suurempia perävaunuja, kuuluvat B-luokkaan eivätkä B+E-luokkaan (yhdistelmät ovat toisinaan yli 10 metriä pitkiä). Vetovaunun ja perävaunun suhteen sijasta on otettava käyttöön selkeä painoraja: niitä perävaunuja, joiden suurin sallittu massa on yli 750 kg, saa kuljettaa ainoastaan B+E-luokan ajokortilla. Myös C- ja D-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettajien on läpäistävä lisäkoe saadakseen oikeuden vetää perävaunua, jonka massa on yli 750 kg. Nämä uudet B- ja B+E-luokan ajoneuvojen perävaunua koskevat määritelmät vastaavat teknisiä vaatimuksia siinä määrin, että käytännössä niiltä perävaunuilta, joiden massa on yli 750 kg, vaaditaan jarrujärjestelmää.

Ehdotus

(59) Moottoriajoneuvoluokkien määritelmiä on muutettava seuraavasti:

* Luokka B: moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg ja joissa voidaan kuljettaa enintään kahdeksan matkustajaa kuljettajan lisäksi; tämän luokan moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg.

* Luokka B+E: ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat B-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on suurempi kuin 750 kg.

(60) B1-luokan (kolmi- tai nelipyöräiset moottoripyörät) määritelmä on muutettu direktiivissä 2002/24/ETY olevan määritelmän mukaiseksi. Luokan B1 käyttöönotto on valinnaista.

III.2.5. Kuorma-autot ja linja-autot (luokat C1, C1+E, C, C+E, D1, D1+E, D ja D+E)

Nykytilanne

(61) Kaikki kuorma-auto- ja linja-autoluokat: nykyiset direktiivissä 91/439/ETY olevat määritelmät viittaavat istuinten lukumäärään. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi B- tai D1-ajokortin haltija voi ajaa ajoneuvoa, kuten bussia, jossa on pääasiassa seisovia matkustajia ja vain muutama istuin, eikä tähän tarvita D-luokan ajokorttia. Tilanne on mahdollinen kaikissa ajokorttiluokissa. Näin ollen määritelmässä on viitattava istuinten lukumäärän sijasta matkustajien lukumäärään.

(62) C1- ja D1-luokka: Nykyisin C1- ja D1-alaluokka ovat valinnaisia, eikä niitä käytetä kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa eikä Euroopan talousalueeseen kuuluvissa maissa. Nämä alaluokat on otettava käyttöön varsinaisina luokkina kaikissa jäsenvaltioissa, koska niiden avulla voidaan ajokortin antamista silmällä pitäen paremmin erotella enimmäkseen kaupallisiin kuljetuksiin käytettävät suurimmat kuorma- ja linja-autot eri tarkoituksiin käytettävistä pienemmistä kuorma- ja linja-autoista.

(63) C1- ja D1-luokan määritelmiä on tarkistettava, jotta tähän ryhmään kuuluvien ajoneuvojen tekniset ominaispiirteet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon. Lisäksi otetaan käyttöön matkustajien määrää ja ajoneuvon pituutta koskevat uudet lisäperusteet.

(64) C1-luokan ajokortin haltija saa ajaa ajoneuvoja, joiden massa vaihtelee 3 500 kg:n ja 7 500 kg:n välillä. Näissä rajoissa markkinoilla on kahden eri tyypin ajoneuvoja: niitä, joiden massa on enintään noin 6 000 kg, ja niitä, joiden massa on tätä suurempi. Ajoneuvoja, joiden massa on alle 6 000 kg, ei ole varustettu ilmajarruilla tai -jousitusjärjestelmillä, ja ne on yleensä rakennettu B-luokan ajoneuvojen pidennetylle alustalle. Ajoneuvot, joiden massa on yli 6 000 kg, on varustettu ilmajarruilla/-jousitusjärjestelmillä, ja ne ovat pikemminkin pienten kuorma-autojen kaltaisia ja eroavat rakenteellisesti pakettiautoista, joiden massa on alle 6 000 kg. Kahden teknisesti hyvin erilaisten ajoneuvotyypin kuuluminen samaan ajokorttiluokkaan johtaa tiettyihin ei-toivottuihin tilanteisiin. Ensinnäkin ajokortinhaltija saa koulutuksen ja suorittaa kokeen pienemmällä ajoneuvolla, minkä jälkeen hän saa oikeuden kuljettaa myös suurempaa ajoneuvoa, joka kuitenkin vaatii erilaista ajotaitoa. Lisäksi ajoneuvot, joiden massa on 6 000-7 500 kg, on muunnettu luokasta, joka sisältää massaltaan 12 000 kg:n ajoneuvot, ja näin ollen ne on helppo ylikuormata.

(65) Suunnitelmissa on ottaa käyttöön vastaavuus, jonka mukaisesti D1-luokan ajokortin haltijoilla on oikeus kuljettaa C1-luokan ajoneuvoja ja päinvastoin, kunhan näiden luokkien erilaisia ikärajavaatimuksia noudatetaan. Alle 6 000 kg painavien C1-luokan ajoneuvojen ja D1-luokan ajoneuvojen alustat ovat rakenteeltaan yleensä samanlaiset, ja ainoastaan ajoneuvojen korit eroavat toisistaan.

(66) D1- ja D-luokka: D1- ja D-luokan määritelmiä on tarkistettava ottamalla käyttöön matkustajien määrää ja ajoneuvon pituutta koskevat uudet perusteet.

(67) C-, C1-, D- ja D1-luokissa ja niitä vastaavissa perävaunuluokissa portaittainen ajolupa on liikenneturvallisuuden asettama selkeä vaatimus. Tämä johtuu siitä, että tähän ryhmään kuuluvien ajoneuvojen kuljettaminen vaatii paljon kokemusta niiden erityispiirteiden, kuten painon, koon, teknisten ominaisuuksien ja hallinnan vuoksi. Ajoluvan antaminen porrastetusti varmistetaan viittaamalla ammattikuljettajien peruspätevyydestä ja jatkokoulutuksesta annettuun yhteisön lainsäädäntöön [19], ja portaittaista ajolupaa koskevat säännökset on yhdenmukaistettava tämän lainsäädännön kanssa. Näin myös muihin kuin ammattikuljettajiin sovelletaan portaittaisen ajoluvan periaatetta.

[19] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/59/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta, neuvoston asetuksen (ETY) 3820/85 ja neuvoston direktiivin 91/439/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 76/914/ETY kumoamisesta (EYVL L 226, 10.9.2003).

(68) Selkeyden vuoksi seuraavassa esitetään kaikki määritelmät, vaikka niitä ei olisikaan muutettu.

Ehdotus

(69) Moottoriajoneuvoluokkien määritelmiä on muutettava seuraavasti:

* Luokka C: tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetut moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on suurempi kuin 3 500 kg ja joissa voidaan kuljettaa enintään kahdeksan matkustajaa kuljettajan lisäksi; tämän luokan moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg.

* Luokka C+E: ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat C-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg (määritelmää ei ole muutettu).

* Luokka C1: tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetut moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on suurempi kuin 3 500 kg, mutta enintään 6 000 kg, ja joissa voidaan kuljettaa enintään kahdeksan matkustajaa kuljettajan lisäksi; tämän luokan moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg. Tämä valinnainen alaluokka muutetaan varsinaiseksi ajoneuvoluokaksi ja otetaan käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa.

* Luokka C1+E: ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat C1-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on suurempi kuin 750 kg, jos näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12 000 kg ja jos perävaunun suurin sallittu massa on enintään vetovaunun oma massa (määritelmää ei ole muutettu).

* Luokka D: matkustajien kuljettamiseen tarkoitetut moottoriajoneuvot, joissa voidaan kuljettaa enemmän kuin kahdeksan matkustajaa kuljettajan lisäksi; tämän luokan moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg.

* Luokka D+E: ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat D-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg (määritelmää ei ole muutettu).

* Luokka D1: matkustajien kuljettamiseen tarkoitetut moottoriajoneuvot, joissa voidaan kuljettaa enintään 16 matkustajaa kuljettajan lisäksi ja joiden pituus on enintään seitsemän metriä; tämän luokan moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg.

* Luokka D1+E: ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat D1-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, seuraavin edellytyksin:

* näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12 000 kg ja perävaunun suurin sallittu massa on enintään vetovaunun oma massa;

* perävaunua ei käytetä henkilöiden kuljettamiseen (määritelmää ei ole muutettu).

III.3. Alaikärajat

Nykytilanne

(70) Alaikärajojen yhdenmukaistaminen edistää henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen.

(71) Raskaiden moottoripyörien suoran ajoluvan saamiseen vaadittavan alaikärajan nostaminen on ehdottoman tärkeää liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Onnettomuustilastot osoittavat, että onnettomuusriski on erittäin suuri alle 24-vuotiailla kokemattomilla raskaiden moottoripyörien kuljettajilla. Alaikäraja olisi näin ollen nostettava nykyisestä 21 vuodesta 24 vuoteen.

(72) Samalla portaittaisen ajoluvan saamiseen liittyvä vuosien vähimmäismäärä olisi nostettava kahdesta kolmeen vuoteen pidemmän ajokokemuksen vaatimiseksi. Tällaisia moottoripyöriä koskevan portaittaisen ajoluvan edellytyksenä on aina oltava vastaavaan luokkaan kuuluvalla ajoneuvolla suoritettava erillinen ajokoe, jotta portaittaista ajolupaa ei voida enää myöntää henkilöille, joilla ei ole käytännön ajokokemusta.

(73) Ammattikuljettajien koulutusvaatimusten taso on hiljattain vahvistettu ammattikuljettajien peruspätevyydestä ja jatkokoulutuksesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/59/EY [20]. Näihin kuljettajiin sovelletaan portaittaista ajolupaa. Myös muille kuin ammattikuljettajille, joita tarkoitetaan kyseisen direktiivin 2 artiklassa, olisi annettava näiden luokkien ajokortti porrastetusti siten, että ajoluvan korkeampiin luokkiin saa vasta korkeammassa iässä.

[20] Katso alaviite 7.

Ehdotukset

(74) A1- ja B1-luokan ikäraja säilyy ennallaan. AM-luokan ikärajaksi asetetaan 16 vuotta, mutta jäsenvaltiot voivat antaa AM-luokan ajoluvan 14-vuotiaille; ajolupa on voimassa kuitenkin vain niiden omalla alueella.

(75) B- ja B+E-luokan ikärajat säilyvät ennallaan. Direktiivin 91/439/ETY 6 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta alaikärajasta sovelletaan kuitenkin ainoastaan B-luokkaan. Jäsenvaltiot voivat antaa B-luokan ajoluvan 17-vuotiaille, mutta ajolupa on voimassa ainoastaan niiden omalla alueella.

(76) Jotta ajolupa voidaan antaa portaittain luokissa C1, C, D1 ja D sekä niitä vastaavissa perävaunuluokissa, jotka perustuvat ajoneuvojen painoihin ja mittoihin, C1- ja C1+E-luokan ajokortit annetaan 18-vuotiaille hakijoille ja C- ja C+E-luokan ajokortit 21-vuotiaille. Samanlainen ero tehdään D1 ja D1+E-luokkien ajokorttien suhteen, koska ne voidaan antaa 21-vuotiaille, kun taas D- ja D+E-luokkien ajokortit voidaan antaa vasta 24-vuotiaille. Tätä sovelletaan muihin kuin ammattikuljettajiin, rajoittamatta kuitenkaan niiden sääntöjen soveltamista, jotka koskevat ammattikuljettajia ja jotka on annettu direktiivissä 2003/59/EY vahvistettujen peruspätevyyttä ja jatkokoulutusta koskevien yhteisön sääntöjen mukaisesti.

(77) Jos hakijalla on vähintään kolmen vuoden kokemus A2-luokkaan kuuluvan moottoripyörän kuljettamisesta ja hän on läpäissyt erityisen A-luokan ajokokeen, hänellä on oikeus kuljettaa A-luokan ajoneuvoja 21 vuotta täytettyään. Ajokoe koskee ainoastaan ajotapaa liikenteessä, eikä siinä ole tarpeen tarkastella perusohjausliikkeiden hallintaa eikä teknistä tarkastusta. Erityistä huomiota kiinnitetään ajoneuvon kuljettamiseen taajamien ulkopuolella ja moottoriteillä. Liikenneturvallisuuden vaatimusten vuoksi A-luokan suora ajolupa annetaan ainoastaan kuljettajille, jotka ovat täyttäneet 24 vuotta.

(78) Näin ollen alaikärajat ovat seuraavat:

* AM-, A1- ja B1-luokka: 16 vuotta; 14 vuotta mahdollinen AM-luokassa (ainoastaan luvan antaneen jäsenvaltion omalla alueella)

* A2-luokka: 18 vuotta

* B- ja B+E-luokka: 18 vuotta; 17 vuotta mahdollinen B-luokassa (ainoastaan luvan antaneen jäsenvaltion omalla alueella)

* C1- ja C1+E-luokka: 18 vuotta

* C- ja C+E-luokka: 21 vuotta

* D1- ja D1+E-luokka: 21 vuotta

* D- ja D+E-luokka: 24 vuotta

* A-luokka: 21 vuotta / 24 vuotta

III.4. Moottoriajoneuvojen portaittainen ajolupa

(79) Jotta tämän lainsäädännön tulevissa muutoksissa voitaisiin ottaa käyttöön portaittainen ajolupa jossakin muodossa, luokan B1 käyttöönoton olisi oltava valinnaista.

(80) Ehdotetussa direktiivissä olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus lyhentää ensimmäisten ajokorttiasiakirjojen uusimisen määräaikaa kolmeen vuoteen. Tällä tavoin uusiin kuljettajiin voidaan soveltaa erityistoimenpiteitä, jotta he saisivat enemmän ajokokemusta ennalta määritetyissä olosuhteissa.

III.5. Kuljettajantutkinnon vastaanottajia koskevat vähimmäisvaatimukset

Nykytilanne

(81) Yhteisön ajokorttilainsäädäntö ei ole vielä täysin yhdenmukainen, mutta yhdenmukaistamisessa voidaan katsoa edetyn jo niin pitkälle, että kuljettajantutkinnon vastaanottajien ammattipätevyyttä ja kokemusta koskevien yhdenmukaistettujen vähimmäisvaatimusten käyttöönottoa on pidettävä ensisijaisena tavoitteena. Kuljettajantutkintojen vastaanottajien koulutusvaatimukset eroavat jäsenvaltioissa toisistaan huomattavasti. Koska teoria- ja ajokokeet on yhdenmukaistettu yksityiskohtaisesti, kuljettajantutkintojen vastaanottajia koskevien vähimmäisvaatimusten yhdenmukaistaminen on välttämätöntä, jotta ajokokeiden tulokset olisivat vertailukelpoisia kaikkialla EU:ssa. Myös liikenneturvallisuus edellyttää kuljettajantutkintojen vastanottajien asianmukaista koulutusta. Jatkokoulutus on välttämätöntä kuljettajantutkintojen vastaanottajien asianmukaisten taitojen ja kokemuksen ylläpitämiseksi tekniikan kehittyessä koko ajan nopeammin.

(82) Osana edellä kuvattua ajokorttilainsäädännön asteittaista yhdenmukaistamista otetaan käyttöön kuljettajantutkinnon vastaanottajien peruspätevyyttä ja säännöllistä jatkokoulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Samalla on määritettävä tietyt perusehdot kuljettajantutkinnon ammattiin pääsyä varten.

Ehdotus (direktiivin 91/439/ETY uusi liite IV)

(83) Kuljettajantutkintojen vastaanottajilla on aina oltava voimassa oleva ajokortti niissä ajoneuvoluokissa, joiden tutkintoja he ottavat vastaan. Lisäksi heidän on täytynyt hankkia peruspätevyys, ja heidät on velvoitettava osallistumaan jatkokoulutukseen.

(84) Tutkintojen vastaanottajille on annettava kattava koulutus perusasioista, ja heidän on hankittava tietty peruspätevyys ennen kuin he voivat alkaa ottaa vastaan kuljettajantutkintoja. Eri luokkien tutkintojen vastaanottamisessa sovelletaan porrasteisuuden periaatetta siten, että aluksi tutkintojen vastaanottajat saavat valvoa B-luokan ajokortin hakijoiden tutkintoja (joita on 90 prosenttia kaikista kuljettajantutkinnoista). Vasta saatuaan kokemusta näistä tutkinnoista ja hankittuaan lisäpätevyyttä muissa ajoneuvoluokissa kuljettajantutkinnon vastaanottajat voivat alkaa valvoa muiden luokkien tutkintoja.

IV. Muuta

IV.1. Tarkastelu (15 artikla)

(85) Viisi vuotta sen jälkeen, kun ehdotettu direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, on tarkoitus tarkastella niitä käyttöön otettuja uusia säännöksiä, jotka koskevat ajoneuvoluokkien määritelmiä (ja alaikärajoja), sekä sitä, miten säännökset ovat vaikuttaneet liikenneturvallisuuteen. Samalla arvioidaan mahdollisuutta ottaa käyttöön portaittainen ajolupa B-luokassa (B1-luokka mukaan luettuna).

IV.2. Yhteisön ajokorttimalliin tehtävät muutokset (liite I)

(86) Kaikkiin ehdotetun direktiivin voimaantulon jälkeen annettuihin (yhteisön ajokorttimallin mukaisiin) ajokortteihin merkitään AM,- A1-, A2- ja A-luokka.

IV.3. Koeajoneuvot (liite II)

(87) Moottoripyöriä varten on määriteltävä uudet koeajoneuvot, koska moottoripyöräluokkien määritelmät muuttuvat (edellä kohdassa III.2 kuvatulla tavalla).

V. TOISSIJAISUUSNÄKÖKOHDAT

(88) Yhteisön toimivallasta ajokorttilainsäädännön alalla säädetään neuvoston direktiivillä 91/439/ETY, jolla kumotaan ajokorteista annettu ensimmäinen direktiivi 80/1263/ETY. Edellä kuvatut muutokset kuuluvat edelleen yhteisön toimivallan piiriin EY:n perustamissopimuksen 71 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tämän määräyksen mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat yhteispäätösmenettelyä noudattaen toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

(89) Ehdotetuilla muutoksilla pyritään pääasiassa parantamaan tieliikenteen turvallisuutta, joka on osa liikenneturvallisuutta. Muutoksilla parannetaan ajokorttien antamiseen liittyviä turvallisuusnäkökohtia kaikkialla Euroopassa, koska niillä yhdenmukaistetaan ajokorttilainsäädäntöä. Lisäksi suuri osa ehdotetuista toimenpiteistä on suunniteltu edistämään ajokorttien haltijoiden vapaata liikkuvuutta, ja tällaisia henkilöitä on Euroopan kansalaisista huomattava osa. Tämä on myös Lissabonin strategian tavoitteiden mukaista. Lisäksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on korostettu niitä vaikutuksia, joita ajokorttien antamisella voi olla kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen, joka on yksi EY:n perustamissopimuksessa turvatuista perusvapauksista.

(90) Ehdotettujen toimenpiteiden myötä liikenneturvallisuus paranee välillisesti, koska yhteisön ajokorttimallissa otetaan käyttöön parannetut turvaominaisuudet väärentämisen varalta, ajokorttiin on mahdollista liittää mikrosiru ja yhteisön paperiajokorttimalli poistetaan käytöstä.

(91) Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävässä määrin saavuttaa ehdotettujen lainsäädäntötoimien tavoitteita. Kansalliset ajokorttijärjestelmät eroavat toisistaan huomattavasti, eikä niissä korosteta vapaaseen liikkuvuuteen tai sijoittautumisvapauteen liittyviä näkökohtia. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on selvästi korostanut myös näitä näkökohtia.

2003/0252 (COD)

91/439/ETY (mukautettu)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI .../.../EY, annettu [...], ajokorteista (uudelleen laadittu)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [21],

[21] EUVL C 48, 27.2.1989, s. 1.

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [22],

[22] EUVL C 159, 26.6.1989, s. 21.

noudattavat perustamissopimuksen 251artiklassa määrättyä menettelyä [23],

[23] EUVL C

sekä katsovat seuraavaa:

91/439/ETY johdanto-osan 1kappale (mukautettu)

91/439/ETY johdanto-osan 2kappale (mukautettu)

91/439/ETY johdanto-osan 3kappale (mukautettu)

uusi

(1) Yhteisön ajokortista 29 päivänä heinäkuuta 1991 annettua neuvoston direktiiviä91/439/ETY [24] on muutettu useita kertoja huomattavilta osilta. Seuraavien muutosten yhteydessä kyseinen direktiivi olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

[24] EYVL L 237, 24.8.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 15 päivänä heinäkuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/59/EY (EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4).

(2) Ajokortteja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisessa saavutetusta edistyksestä huolimatta jäsenvaltioiden lainsäädännöissä on edelleen perustavia eroja, jotka vaativat pidemmälle vietyä yhdenmukaistamista yhteisön politiikkojen toteuttamisen edistämiseksi. Ajokortteihin liittyvät säännöt ovat välttämätön osatekijä yhteisön liikennepolitiikan toteuttamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä sellaisten henkilöiden liikkuvuuden helpottamiseksi, jotka sijoittautuvat johonkin toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, joka on antanut ajokortin. Henkilökohtaisten kulkuvälineiden suuren merkityksen vuoksi uuden asuinmaan asianmukaisesti tunnustaman ajokortin haltijuus edistää kansalaisten vapaata liikkuvuutta.

(3) Koska direktiivissä 91/439/ETY säädetään mahdollisuudesta antaa ajokortin voimassaoloaikaa koskevia kansallisia määräyksiä, eri jäsenvaltioissa sovelletaan erilaisia sääntöjä ja käytössä on yli 80 erilaista voimassa olevaa ajokorttimallia. Tämä aiheuttaa epäselviä tilanteita kansalaisille, lainvalvontaviranomaisille ja ajokorttihallinnosta vastaaville viranomaisille sekä johtaa joskus useita vuosikymmeniä sitten annettujen asiakirjojen väärentämiseen. Näistä syistä on tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa ajokorttien voimassaoloaikaa koskevat säännöt ja soveltaa niitä tämän direktiivin soveltamispäivän jälkeen annettaviin tai uusittaviin ajokortteihin.

(4) Ajokorttiasiakirjan voimassaoloajan rajoittaminen mahdollistaa ajokortin uusimisen säännöllisesti. Näin voidaan soveltaa uusimpia menetelmiä väärentämisen estämiseksi ja toteuttaa ajokortin määräaikaisen uusimisen yhteydessä lääkärintarkastuksia tai muita jäsenvaltioiden määräämiä toimenpiteitä, kuten antaa teoriatietoja tai käytännön taitoja koskevaa lisäkoulutusta.

(5) Jäsenvaltiot voivat asettaa vaatimuksen lääkärintarkastusten suorittamisesta sen varmistamiseksi, että moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavan fyysisen ja henkisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Selvyyden vuoksi lääkärintarkastusten määräaikojen olisi sovittava yhteen ajokortin uusimisen kanssa tapauksissa, joissa lääkärintarkastus on pakollinen, jolloin lääkärintarkastusten määräajat määräytyvät ajokortin voimassaoloajan mukaan.

(6) Moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavan fyysisen ja henkisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimusten täyttyminen olisi tarkastettava tiettyihin luokkiin kuuluvien, matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettävien ajoneuvojen kuljettajien osalta lääkärintarkastuksessa, joka suoritetaan ajokortin antamisen yhteydessä ja tämän jälkeen säännöllisesti kansallisten määräysten mukaisesti. On tarpeen yhdenmukaistaa näiden lääkärintarkastusten määräajat, jotta voidaan vaikuttaa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteutumiseen, välttää kilpailun vääristyminen ja ottaa huomioon kyseisten ajoneuvojen kuljettajien vastuu.

(7) Alaikärajojen osalta on välttämätöntä soveltaa entistä tehokkaammin periaatetta, jonka mukaan ajolupia annetaan ajoneuvoluokissa portaittain. Kaksipyöräisten ajoneuvojen eri luokkien sekä matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettävien ajoneuvojen eri luokkien osalta on syytä käyttää monipuolisempia sääntöjä näiden luokkien ajokorttien antamiseksi. Ajoneuvoluokan B1 käyttöönoton olisi säilyttävä valinnaisena, ja sen osalta olisi voitava poiketa asetetusta alaikärajasta siltä varalta, että myöhemmin otetaan käyttöön samaa ajoneuvoluokkaa koskeva portaittainen ajolupa.

(8) Ajoneuvoluokat olisi yhdenmukaistettava portaittaisen ajoluvan antamista koskevan periaatteen soveltamiseksi entistä tehokkaammin.

(9) Sekä uusien että olemassa olevien ajoneuvoluokkien määritelmistä olisi käytävä paremmin ilmi niihin luokiteltavien ajoneuvojen tekniset ominaisuudet ja näiden ajoneuvojen kuljettamiseen tarvittava taito.

(10) Mopoja koskevan ajokorttiluokan käyttöönotolla on tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti nuorimpien kuljettajien osalta, koska tilastotietojen mukaan tieliikenneonnettomuuksiin joutuvat useimmin nuorimmat kuljettajat.

91/439/ETY johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)

(11) Sen vuoksi on tarpeen säätää ajokortin antamisen vähimmäisedellytyksistä liikenneturvallisuussyistä .

91/439/ETY johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)

91/439/ETY johdanto-osan 6 kappale (mukautettu)

91/439/ETY johdanto-osan 7 kappale

(12) Olisi annettava erityissäännökset, joilla helpotetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kuljettaa ajoneuvoja.

91/439/ETY johdanto-osan 8 kappale (mukautettu)

91/439/ETY johdanto-osan 9 kappale (mukautettu)

91/439/ETY johdanto-osan 10 kappale

(13) Liikenneturvallisuuden ja tieliikenteen vuoksi jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava soveltaa kansallisia ajokorttien poisottamista tai määräaikaista tai lopullista peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiä kaikkiin ajokortin haltijoihin, joiden vakinainen asuinpaikka on niiden alueella.

uusi

(14) Direktiivissä 91/439/ETY määritelty ajokorttimalli olisi korvattava yhdellä ainoalla muovikorttimallilla. Tätä ajokorttimallia olisi samalla muutettava, koska käyttöön otetaan uusi mopoja koskeva ajokorttiluokka.

(15) Luottokortin kokoisiin ajokorttimalleihin voidaan haluttaessa liittää mikrosiru, jonka avulla jäsenvaltiot voivat entisestään parantaa korttien turvaominaisuuksia väärentämisen estämiseksi. Mikrosirua koskevat tekniset vaatimukset vahvistaa komissio ajokorttikomitean avustuksella.

(16) Olisi määritettävä kuljettajantutkinnon vastaanottajien alalle pääsyn vähimmäisvaatimukset, jotta voidaan parantaa tutkinnon vastaanottajien tietoja ja taitoja, arvioida ajokokelaiden suoritusta puolueettomammin, yhdenmukaistaa kuljettajantutkintoja entistä enemmän ja soveltaa entistä tehokkaammin ajokorttien vastavuoroisen tunnustamisen yleistä periaatetta.

(17) Komission olisi voitava mukauttaa liitteet I-IV tekniseen kehitykseen.

(18) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [25] mukaisesti.

[25] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(19) Suunnitellun toiminnan tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen5artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(20) Tämä direktiivi ei rajoita liitteessä V olevassa B osassa mainittuja jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat direktiivien kansalliseen lainsäädäntöön saattamisen ja soveltamisen määräaikoja,

91/439/ETY (mukautettu)

196/47/EY 1 artiklan 1 alakohta

294/72/EY 1 artikla

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla Ajokorttimalli

1. Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin säännösten mukaisesti otettava käyttöön liitteessä I1 esitetty yhteisön mallin mukainen kansallinen ajokortti.2

uusi

2. Jäsenvaltioilla on oikeus liittää antamiinsa ajokortteihin mikrosiru siitä lähtien, kun komissio on vahvistanut asiaa koskevat tekniset vaatimukset 10artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio huolehtii siitä, että ajokorttiin liitettävää mikrosirua koskeviin teknisiin vaatimuksiin sisältyy EY-tyyppihyväksyntä, joka voidaan myöntää vasta, kun on osoitettu, että mikrosirulle tallennettuja tietoja ei pystytä luvattomasti käsittelemään tai muuttamaan. Mikrosirulle saa tallentaa ainoastaan ajokortissa olevat tiedot, eikä sillä saa olla muita käyttötarkoituksia kuin ne, jotka liittyvät suoraan ajokorttiin.

91/439/ETY (mukautettu)

2 artikla Vastavuoroinen tunnustaminen

Jäsenvaltioiden antamat ajokortit on tunnustettava vastavuoroisesti.

91/439/ETY 2 artikla (mukautettu)

3 artikla Väärentämisen estäminen

91/439/ETY

uusi

1. Yhteisön mallin mukaisen ajokortin 1 sivulla olevassa soikiossa on oltava ajokortin antavan jäsenvaltion kansallisuustunnus.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet ajokorttien väärentämismahdollisuuksien estämiseksi myös niiden ajokorttimallien osalta, jotka on annettu ennen tämän direktiivin voimaantuloa. Niiden on ilmoitettava komissiollekyseisistä toimenpiteistään.

91/439/ETY (mukautettu)

196/47/EY 1 artiklan 1 alakohta

96/47/ETY 1 artiklan 2 kohta (mukautettu)

91/439/ETY 3 artikla (mukautettu)

4 artikla Ajoneuvoluokat

91/439/ETY

1. Edellä 1artiklassa tarkoitettu ajokortti oikeuttaa kuljettamaan seuraaviin luokkiin kuuluvia ajoneuvoja:

uusi

AM-luokka:

- mopoja, toisin sanoen kaksi- tai kolmipyöräisiä ajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 6 km/h mutta enintään 45 km/h ja joiden moottorin sylinteritilavuus on enintään 50 cm3, jos niissä on polttomoottori, tai joiden suurin jatkuva nimellisteho on enintään 4 kW, jos niissä on sähkömoottori, taikka sellaisia kolmipyöräisiä mopoja, joiden moottorin suurin nettoteho on enintään 4 kW, jos niissä on muu polttomoottori;

A1-luokka:

- kevyitä moottoripyöriä, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm3, enimmäisteho 11 kW ja teho/painosuhde pienempi kuin 0,1 kW/kg;

A2-luokka:

- moottoripyöriä, joko sivuvaunulla tai ilman, joiden enimmäisteho on 35 kW ja teho/painosuhde pienempi kuin 0,2 kW/kg; tällainen moottoripyörä ei saa olla muunnettu versiosta, jonka moottorin teho on yli kaksi kertaa suurempi kuin enimmäisteho; tällaiseen moottoripyörään voidaan kiinnittää sivuvaunu;

91/439/ETY

A-luokka:

- moottoripyöriä joko sivuvaunulla tai ilman;

uusi

B1-luokka:

- kolmi- tai nelipyöräisiä moottoripyöriä;

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

B-luokka:

autoja, joiden suurin sallittu massa on enintään 3500 kg ja joissa voidaan kuljettaa enintään kahdeksan matkustajaakuljettajan lisäksi; tähän luokkaan kuuluviin autoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750kg;

91/439/ETY (mukautettu)

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

B+E-luokka:

- ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat B-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg

uusi

C1-luokka:

- tavaroiden kuljettamiseen käytettäviä autoja, joiden suurin sallittu massa on enemmän kuin 3500 kg mutta enintään 6000 kg ja joissa voidaan kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään kahdeksan matkustajaa; autoihin, joita voidaan kuljettaa C1-luokan ajokortilla, voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

C1+E-luokka:

- ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat C1-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta tai puoliperävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, jos näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12000 kg ja jos perävaunun tai puoliperävaunun suurin sallittu massa on enintään vetovaunun oma massa;

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

C-luokka:

tavaroiden kuljettamiseen käytettäviä autoja, joiden suurin sallittu paino on enemmän kuin 3500 kg ja joissa voidaan kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään kahdeksan matkustajaa; autoihin,joita voidaan kuljettaa C-luokan ajokortilla, voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään750 kg;

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

C+E-luokka:

- ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat C-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta tai puoliperävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg;

uusi

D1-luokka:

- matkustajien kuljettamiseen käytettäviä autoja, joissa voidaan kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään 16 matkustajaa ja joiden pituus on enintään seitsemän metriä; autoihin, joita voidaan kuljettaa D1-luokan ajokortilla, voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

D1+E-luokka:

- ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat D1-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, jos näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12000 kg ja jos perävaunun suurin sallittu massa on enintään vetovaunun oma massa;

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

D-luokka:

- matkustajien kuljettamiseen käytettäviä autoja,joissa voidaan kuljettajan lisäksi kuljettaa enemmän kuin kahdeksan matkustajaa ; autoihin, joita voidaan kuljettaa D-luokan ajokortilla, voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

91/439/ETY (mukautettu)

D+E-luokka:

- ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat D-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin750kg.

uusi

Perävaunuja ei saa käyttää matkustajien kuljettamiseen.

91/439/ETY (mukautettu)

91/439/ETY (mukautettu)

2 . Tässä direktiivissä :

a) 'moottoriajoneuvolla' tarkoitetaan kaikkia tiellä omalla käyttövoimalla liikkuvia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, lukuun ottamatta kiskoilla kulkevia ajoneuvoja;

uusi

b) 'mopolla' ei tarkoiteta kevyitä nelipyöräisiä moottoripyöriä eikä apumoottorilla varustettuja polkupyöriä;

c) 'kolmipyöräisellä moottoripyörällä' tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa on kolme symmetrisesti sijoitettua pyörää ja jonka moottorin sylinteritilavuus on yli 50 cm3, jos kyseessä on polttomoottori, ja/tai jonka suurin rakenteellinen nopeus on enemmän kuin 45 km/h;

d) 'nelipyöräisellä moottoripyörällä' tarkoitetaan, kevyttä nelipyöräistä moottoripyörää lukuun ottamatta, ajoneuvoa, jonka oma massa on enintään 400 kg (550 kg, jos kyseessä on tavaroiden kuljettamiseen käytettävä ajoneuvo), lukuun ottamatta akkujen massaa, jos kyseessä on sähkökäyttöinen ajoneuvo, ja jonka moottorin suurin nettoteho on enintään 15kW;

91/439/ETY (mukautettu)

197/26/EY 1 artiklan 1 alakohta

uusi

e) 'moottoripyörällä' tarkoitetaan kaikkia kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 45 km/h ja joiden moottorin sylinteritilavuus on yli 50 cm3, jos ajoneuvossa on polttomoottori; sivuvaunu katsotaan tämän tyyppiseksi ajoneuvoksi;

97/26/ETY 1 artiklan 1 kohta (mukautettu)

91/439/ETY (mukautettu)

f) autolla tarkoitetaan, moottoripyöriä lukuun ottamatta, kaikkia muita moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, joita käytetään tavanomaisesti matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen tiellä taikka matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettyjen ajoneuvojen vetämiseen tiellä. Tähän käsitteeseen sisältyvät johdinautot, eli sellaiset sähköjohtimeen kytketyt ajoneuvot, jotka eivät kulje kiskoilla. Siihen eivät sisälly maatalous- tai metsätraktorit;

g) 'maatalous- tai metsätraktorilla' tarkoitetaan kaikkia pyörillä tai kiskoilla liikkuvia, vähintään kaksiakselisia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, joiden pääasiallinen tarkoitus perustuu niiden vetovoimaan ja jotka on tarkoitettu erityisesti vetämään, työntämään, kuljettamaan tai käyttämään tiettyjä työkaluja, koneita tai perävaunuja, joita käytetään maa- tai metsätaloustöissä ja joita vain toissijaisesti käytetään matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen tiellä taikka matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettyjen ajoneuvojen vetämiseen tiellä.

uusi

3. Ajoneuvoluokan B1 käyttöönotto on valinnaista.

91/439/ETY (mukautettu)

4. Jäsenvaltiot saavat komissiota kuultuaan jättää tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle tietyt erilaiset moottorikäyttöiset ajoneuvot, esimerkiksi vammaisten erityisajoneuvot.

91/439/ETY 4 artikla (mukautettu)

5 artikla Edellytykset ja rajoitukset

91/439/ETY

1. Ajokortissa on mainittava, millä edellytyksillä sen haltija saa kuljettaa ajoneuvoa.

2. Jos ajokortin haltija on vammaisuuden vuoksi oikeutettu kuljettamaan ainoastaan tietyntyyppisiä tai tietyllä tavalla varustettuja ajoneuvoja, 7artiklassa tarkoitettu ajotaitoa koskeva koe ja ajokoe on suoritettava tällaisella ajoneuvolla.

91/439/ETY 5 artikla (mukautettu)

6 artikla Ajoneuvoluokkien väliset vastaavuudet

91/439/ETY

1. Ajokorttien antamiseen sovelletaan seuraavia ehtoja:

a) C- ja D-luokkien ajokortteja annetaan vain kuljettajille, joilla on jo oikeus kuljettaa B-luokan ajoneuvoja;

b) B+E-, C+E- ja D+E-luokkiin annetaan ajokortteja ainoastaan kuljettajille, joilla on jo oikeus kuljettaa B-, C- tai D-luokkien ajoneuvoja.

2. Ajokorttien kelpoisuus määritellään seuraavasti:

a) C+E- tai D+E-luokkiin kelpoisuuden antavat ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös B+E-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä;

b) C+E-luokkaan kelpoisuuden antavat ajokortit oikeuttavat myös D+E-luokkaan, jos niiden haltijoilla on oikeus kuljettaa D-luokkaan kuuluvia ajoneuvoja.

uusi

c) C1- tai C1+E-luokkaan kelpoisuuden antavat ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös D1- tai D1+E-luokkaan kuuluvia ajoneuvoja, jos niiden haltija on saavuttanut 21 vuoden alaikärajan;

d) D1- tai D1+E-luokkaan kelpoisuuden antavat ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös C1- tai C1+E-luokkaan kuuluvia ajoneuvoja.

91/439/ETY (mukautettu)

3. Jäsenvaltiot voivat omalla alueellaan hyväksyä seuraavat vastaavuudet:

a) moottorikäyttöisiä kolmi- tai nelipyöräisiä moottoripyöriä saa kuljettaa A- tai A1-luokan ajokortilla;

b) kevyitä moottoripyöriä saa kuljettaa B-luokan ajokortilla.

4. Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan oikeuttaa kuljettamaan alueellaan:

a) D1-luokan ajoneuvoja (joiden suurin sallittu massa on 3500 kg, lukuun ottamatta vammaisten matkustajien kuljettamiseen tarkoitettuja erityislaitteita), kun kuljettaja on yli 21-vuotias ja hänellä on ollut vähintään kaksi vuotta B-luokan ajokortti, sillä edellytyksellä, että ajoneuvoa käyttää muu kuin kaupallinen yhteisö sosiaalisiin tarkoituksiin ja että kuljettaja kuljettaa ajoneuvoa korvauksetta;

b) ajoneuvoja, joiden suurin sallittu massa on enemmän kuin3500kg, jos kuljettaja on yli 21-vuotias ja hänellä on ollut vähintään kaksi vuotta B-luokan ajokortti, sillä edellytyksellä, että ajoneuvot on pääasiallisesti tarkoitettu käytettäviksi paikallaan koulutus- tai vapaa-ajan viettotarkoituksiin ja niitä käyttävät muut kuin kaupalliset yhteisöt sosiaalisiin tarkoituksiin ja että ajoneuvot on muutettu niin, että niitä ei voida käyttää useamman kuin yhdeksän henkilön eikä muiden kuin niiden käytön kannalta ehdottoman välttämättömien tavaroiden kuljettamiseen.

91/439/ETY 6 artikla (mukautettu)

7 artikla Alaikäraja

91/439/ETY

1. Ajokorttien antamiseen sovelletaan seuraavia alaikärajoja:

a) 16 vuotta:

uusi

- AM-luokka;

91/439/ETY (mukautettu)

- A1-luokka;

- B1-luokka;

91/439/ETY

b) 18 vuotta:

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

- A 2-luokka;

91/439/ETY

- B- ja B+E-luokka;

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

- C1- ja C1+E-luokka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/59/EY [26]annettujen, kyseisiin luokkiin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamista koskevien säännösten soveltamista;

[26] EYVL L 226, 10.9.2003, s. 4.

91/439/ETY

c) 21 vuotta:

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

- A-luokka sillä edellytyksellä, että hakijalla on vähintään kolmen vuoden kokemus moottoripyörän kuljettamisesta A2-luokan ajokortilla ja että hän on läpäissyt 8artiklan 1kohdan dalakohdassa määritellyn erityisesti A-luokkaa koskevan ajokokeen;

- C-, C+E-, D1- ja D1+E-luokat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivissä 2003/59/EY annettujen, kyseisiin luokkiin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamista koskevien säännösten soveltamista;

d) 24 vuotta:

- A-luokka;

- D- ja D+E-luokka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivissä2003/59/EY annettujen, kyseisiin luokkiin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamista koskevien säännösten soveltamista;

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

2. Jäsenvaltiot voivat poiketa A-, B- ja B+E-luokkia varten säädetyistä alaikärajavaatimuksista ja antaa tällaiset ajokortit jo 17-vuotiaille sekä poiketa B1-luokkaa koskevasta alaikärajavaatimuksesta ja antaa tämän luokan ajokortin vasta 18 vuotta täyttäneille. Jäsenvaltiot voivat kieltäytyä tunnustamasta alueellaan nuoremmille kuin 18-vuotiaille annettuja B- ja B1-luokan ajokortteja.

uusi

Jäsenvaltiot voivat poiketa AM-luokkaa varten säädetyistä alaikärajavaatimuksista ja antaa tätä luokkaa koskevat ajokortit jo 14-vuotiaille. Jäsenvaltiot voivat kieltäytyä tunnustamasta alueellaan nuoremmille kuin 16-vuotiaille annettuja AM-luokan ajokortteja.

91/439/ETY (mukautettu)

91/439/ETY 7 artikla (mukautettu)

8 artikla Ajokorttien antaminen, voimassaoloaika ja uusiminen

1. Ajokortin antamiseen sovelletaan seuraavia edellytyksiä :

91/439/ETY (mukautettu)

a) hakija on suorittanut hyväksytysti ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen ja teoriakokeen sekä täyttää terveydelliset vaatimukset liitteiden II ja III säännösten mukaisesti;

uusi

b) hakija on suorittanut hyväksytysti pelkän teoriakokeen, kun on kyse AM-luokan ajokortista; jäsenvaltiot voivat vaatia ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen suorittamista hyväksytysti ja lääkärintarkasta ennen AM-luokan ajokorttien antamista;

c) hakija on suorittanut hyväksytysti pelkän ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen, kun on kyse A2-luokan ajokortin hakijasta, jolla on vähintään kahden vuoden kokemus moottoripyörän kuljettamisesta A1-luokan ajokortilla;

d) hakija on suorittanut hyväksytysti pelkän ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen, kun on kyse A-luokan ajokortin hakijasta, jolla on vähintään kolmen vuoden kokemus moottoripyörän kuljettamisesta A2-luokan ajokortilla; tämä koe voidaan rajoittaa pelkästään osaan, joka koskee ajotapaa liikenteessä ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota liikkumiseen taajamien ulkopuolella sijaitsevilla teillä;

91/439/ETY (mukautettu)

e ) hakijan vakinainen asuinpaikka on ajokortin antavan jäsenvaltion alueella tai hän voi näyttää toteen, että hän on opiskellut siellä vähintään kuusi kuukautta.

uusi

2. Jäsenvaltioiden antamien ajoneuvoluokkia AM, A1, A2, A, B, B1 ja B+E koskevien ajokorttiasiakirjojen voimassaoloaika on kymmenen vuotta; tätä voimassaoloaikaa sovelletaan [Lisätään päivämäärä, joka määritetään 17 artiklan 2 kohdassa] lähtien. Kyseisiä ajoneuvoluokkia koskevien ajokorttien voimassaoloaika on viisi vuotta, jos ne on annettu 65 vuotta täyttäneille kuljettajille. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa uusille kuljettajille annettavien ensimmäisten A- ja B-luokan ajokorttien voimassaoloajan kolmeen vuoteen, jotta näihin kuljettajiin voidaan soveltaa liikenneturvallisuutta erityisesti heidän kannaltaan parantavia toimenpiteitä.

Jäsenvaltioiden antamien ajoneuvoluokkia C, C+E, C1, C1+E, D, D+E, D1 ja D1+E koskevien ajokorttien voimassaoloaika on viisi vuotta; tätä voimassaoloaikaa sovelletaan [Lisätään päivämäärä, joka määritetään 17 artiklan 2 kohdassa] lähtien. Kyseisiä ajoneuvoluokkia koskevien ajokorttien voimassaoloaika on yksi vuosi, jos ne on annettu 65 vuotta täyttäneille kuljettajille.

Jos kuitenkin ennen tämän direktiivin voimaantuloa annettu ajokortti on uusittava sen voimassaoloajan päättymisen vuoksi, uuteen ajokorttiin sovelletaan edellä ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa määritettyjä voimassaoloaikoja.

3. Ajokortti voidaan uusia sen voimassaoloajan päättyessä seuraavin edellytyksin:

a) tarkastetaan, että liitteessä III esitetyt, ajoneuvoluokkiin C, C+E, C1, C1+E, D, D+E, D1 ja D1+E kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät;

b) hakijan vakinainen asuinpaikka on ajokortin antavan jäsenvaltion alueella tai hän voi todistaa opiskelevansa siellä; ajokortin uusiminen ei edellytä vähintään kuuden kuukauden oleskelua.

Jäsenvaltiot voivat vaatia, että ajoneuvoluokkia A, A1, A2, B, B1 ja B+E koskevan ajokortin uusimisen yhteydessä on tarkastettava, että liitteessä III esitetyt, ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät.

91/439/ETY

4. Jäsenvaltiot saavat komission suostumuksella soveltaa ajokorttien antamiseen kansallisten säännösten mukaisia edellytyksiä, jotka koskevat muita kuin tässä direktiivissä tarkoitettuja edellytyksiä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten rikoslakien ja yleistä järjestystä koskevien säännösten soveltamista.

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

5. Henkilöllä voi olla vain yksi ainoaajokortti. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ensimmäistä ajokorttia tai ajokortin uusimista hakevalla henkilöllä ei ole ennestään voimassa olevaa tai jonkin toisen jäsenvaltion viranomaisten takavarikoimaa ajokorttia. Lisäksi jäsenvaltioiden on tarkastettava, ovatko jonkin jäsenvaltioiden viranomaiset tehneet päätöksen, jolla kielletään ajokortin antaminen kyseiselle henkilölle.

97/26/ETY 1 artiklan 2 kohta (mukautettu)

uusi

9 artikla Komitea

Tarvittavat muutokset liitteiden I-IV mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen hyväksytään 10 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

1882/2003 3 artikla ja liitteessäIII oleva 24 kohta (mukautettu)

10 artikla Komiteamenettely

1882/2003 3 artikla ja liitteessäIII oleva 24 kohta

1. Komissiota avustaa ajokorttikomitea, jäljempänä 'komitea'.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

uusi

11 artikla Kuljettajantutkinnon vastaanottajat

Kuljettajantutkinnon vastaanottajien on täytettävä liitteessä IV olevat vähimmäisvaatimukset tämän direktiivin voimaantulosta lähtien. Niiden kuljettajantutkinnon vastaanottajien, jotka ovat aloittaneet toimintansa harjoittamisen ennen ... [17artiklan 2kohdassa määritetty päivämäärä], ei tarvitse hankkia mainitun liitteen 2 kohdassa tarkoitettua peruspätevyyttä.

91/439/ETY 8 artikla (mukautettu)

12 artikla Ajokortin tunnustamiseen liittyvät säännökset

91/439/ETY

1. Jos jäsenvaltion antaman voimassa olevan kansallisen ajokortin haltija on muuttanut vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon, hän voi pyytää, että hänen ajokorttinsa vaihdetaan sitä vastaavaan ajokorttiin; vaihdon suorittavan jäsenvaltion asiana on tarvittaessa todentaa, onko sille esitetty ajokortti yhä voimassa.

2. Jollei rikoslain ja yleistä järjestystä koskevien säädösten alueellisen soveltamisen periaatteen huomioon ottamisesta muuta johdu, se jäsenvaltio, jossa toisen jäsenvaltion antaneen ajokortin haltijalla on vakinainen asuinpaikka, saa soveltaa ajokortin haltijaan kansallisia ajo-oikeuden rajoittamista tai poistamista taikka sen määräaikaista tai pysyvää peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiä ja tarvittaessa vaihtaa ajokortin tätä tarkoitusta varten.

3. Vaihdon suorittavan jäsenvaltion on palautettava aikaisempi ajokortti ajokortin antaneen jäsenvaltion viranomaisille sekä perusteltava tämä menettely.

4. Jäsenvaltio voi kieltäytyä hyväksymästä toisen jäsenvaltion sellaiselle henkilölle antamaa ajokorttia, johon ensin mainitun jäsenvaltion alueella on kohdistettu jokin2kohdassa mainittu toimenpide.

Jäsenvaltio voi samoin kieltäytyä antamasta ajokorttia hakijalle, johon on kohdistettu tällainen toimenpide toisessa jäsenvaltiossa.

5. Uuden kortin saa esimerkiksi hävinneen tai varastetun ajokortin tilalle sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, jossa kortin haltijalla on vakinainen asuinpaikka; näiden viranomaisten on annettava uusi kortti hallussaan olevien tietojen perusteella tai hankittuaan tarvittaessa tiedon alkuperäisen ajokortin antaneen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta.

6. Jos jäsenvaltio vaihtaa yhteisöön kuulumattoman maan antaman ajokortin yhteisön mallin mukaiseksi ajokortiksi, vaihdosta samoin kuin mahdollisista myöhemmistä ajokortin uudistamisista tai ajokortin korvaamisesta on tehtävä merkintä ajokorttiin.

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

Tällainen vaihtaminen voidaan suorittaa ainoastaan, jos kolmannen maan antama ajokortti annetaan vaihdon suorittavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Jos tällaisen ajokortin haltija siirtyy asumaan vakinaisesti toiseen jäsenvaltioon, kyseisen jäsenvaltion ei tarvitse soveltaa 2artiklassa määriteltyä vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta.

91/439/ETY 9 artikla (mukautettu)

13 artikla Vakinainen asuinpaikka

91/439/ETY

Tässä direktiivissä 'vakinaisella asuinpaikalla' tarkoitetaan paikkaa, jossa henkilö asuu tavanomaisesti eli vähintään 185 päivää kalenterivuodessa sellaisten henkilökohtaisten tai ammatillisten siteiden vuoksi tai, jos kyse on henkilöstä, jolla ei ole ammatillisia siteitä, sellaisten henkilökohtaisten siteiden vuoksi, jotka osoittavat läheistä yhteyttä tämän henkilön ja hänen asuinpaikkansa välillä.

Jos henkilön ammatilliset siteet ja henkilökohtaiset siteet ovat eri paikoissa ja henkilö tästä syystä asuu vuorotellen kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa olevissa eri paikoissa, hänen vakinaisena asuinpaikkanaan pidetään sitä paikkaa, jossa hänen henkilökohtaiset siteensä ovat, jos hän palaa sinne säännöllisesti. Viimeksi mainitun edellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos henkilö asuu jäsenvaltiossa suorittaakseen siellä tietyn ajan kestävän tehtävän. Opiskelu yliopistossa tai muussa koulussa ei merkitse vakinaisen asuinpaikan muutosta.

91/439/ETY 10 artikla (mukautettu)

14 artikla Vastaavuus muiden kuin yhteisön ajokorttimallin mukaisten ajokorttien kanssa

91/439/ETY (mukautettu)

Jäsenvaltiot varmistavat komission suostumuksella ennen tämän direktiivin täytäntöönpanoa annettujen ajokorttien luokkien ja 4artiklassa määriteltyjen luokkien vastaavuuden.

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan tehdä kansalliseen lainsäädäntöönsä 12 artiklan 4, 5 ja 6kohdan säännösten täytäntöönpanon edellyttämät muutokset.

91/439/ETY 11 artikla (mukautettu)

uusi

15 artikla Tarkastelu

Neuvosto tarkastelee niitä yhteisön säännöksiä, jotka koskevat 4artiklassa tarkoitettuja ajoneuvoluokkia ja 7artiklassa määritettyjä alaikärajoja sekä niiden vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja tarkastelee myös sitä, onko mahdollista ottaa käyttöön viimeistään ... [Lisätään päivämäärä: 5 vuotta tämän direktiivin soveltamispäivästä, joka määritetään 17artiklan 2kohdassa] ajoneuvoluokkaa B koskeva portaittainen ajolupa siten, että siihen sisällytetään B1-luokka.

91/439/ETY 12 artikla (mukautettu)

uusi

16 artikla Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan tämän direktiivin soveltamisessa ja niiden on vaihdettava antamiaan, vaihtamiaan ja korvaamiaan ajokortteja koskevat tiedot.

(mukautettu)

17 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on ...annettava ja julkaistava 1artiklan 2kohdan, 3artiklan 2kohdan, 4artiklan 1, 2 ja 3kohdan, 6artiklan 2kohdan c ja dalakohdan, 7artiklan, 8artiklan 1, 2, 3 ja 5kohdan, 11artiklan, 16-20artiklan sekä liitteessä II olevan 5.2kohdan ja liitteen IV noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään ...[Lisätään päivämäärä: 2 vuotta päivästä, joka määritetään 19artiklassa]. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

2. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä ... päivästä ...kuuta .... [Lisätään päivämäärä: 2 vuotta päivästä, joka määritetään 19artiklassa] .

3. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Lisäksi niissä on mainittava, että voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevat viittaukset niihin direktiiveihin, jotka on kumottu tällä direktiivillä, on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

91/439/ETY 13 artikla (mukautettu)

18 artikla Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 91/439/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä V olevassa A osassa luetelluilla direktiiveillä, ... päivästä ...kuuta .... [Lisätään päivämäärä: 2 vuotta päivästä, joka määritetään 17artiklan 1kohdassa], sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä V olevassa B osassa esitettyjä jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat määräaikoja direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittaukset kumottuun direktiiviin on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin, ja niitä on luettava liitteessä VI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

19 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1artiklan 1kohtaa, 2artiklaa, 3artiklan 1kohtaa, 4artiklan 4kohtaa, 5artiklaa, 6artiklan 1kohtaa, 2kohdan a ja balakohtaa sekä 3 ja 4kohtaa, 8artiklan 4kohtaa, 9artiklaa, 10artiklaa, 12-15artiklaa sekä liitteitä I, II ja III sovelletaan [Lisätään päivämäärä: 2 vuotta päivästä, joka määritetään 19artiklassa].

91/439/ETY 14 artikla (mukautettu)

20 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä [...]

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[...] [...]

91/439/ETY (mukautettu)

Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan 29 artikla ja liite I, s. 166 (mukautettu)

91/439/ETY (mukautettu)

2000/56/EY 1 artikla 1 kohta ja liite I (mukautettu)

2003/59/EY 10 artiklan 2 kohta (mukautettu)

96/47/EY (mukautettu)

Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan 29 artikla ja liite I, s. 166 (mukautettu)

91/439/ETY (mukautettu)

>VIITTAUS KAAVIOON>

96/47/EY 1 artikla 3 kohta (mukautettu)

LIITE I

YHTEISN AJOKORTTIMALLIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

96/47/EY 1 artikla 3 kohta (mukautettu)

1. Yhteisön ajokorttimallin fyysiset ominaisuudet ovat yhdenmukaiset standardien ISO7810 ja ISO 7816-1 kanssa.

Tarkistamismenetelmät, joilla varmistetaan ajokortin ominaisuuksien yhdenmukaisuus kansainvälisten standardien kanssa, ovat standardin ISO 10373 mukaiset.

2. Kortti on kaksipuolinen:

Etupuolella on:

a) merkintä 'ajokortti' painettuna suurikokoisilla kirjaimilla ajokortin myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä,

b) ajokortin myöntävän jäsenvaltion nimi (vapaaehtoinen merkintä),

c) ajokortin myöntävän jäsenvaltion kansainvälinen tunnus negatiivina sinisessä ja kahdentoista tähden ympäröimässä suorakulmiossa; jäsenvaltioiden kansainväliset tunnukset ovat seuraavat:

B: // Belgia

DK: // Tanska

D: // Saksa

GR: // Kreikka

E: // Espanja

F: // Ranska

IRL: // Irlanti

I: // Italia

L: // Luxemburg

NL: // Alankomaat

A: // Itävalta

P: // Portugali

FIN: // Suomi

S: // Ruotsi

UK: // Yhdistynyt kuningaskunta,

d) myönnettyä ajokorttia koskevat, seuraavasti numeroidut tiedot:

1. Haltijan sukunimi

2. Haltijan etunimi (etunimet)

3. Haltijan syntymäaika ja -paikka

4 a. Ajokortin myöntämispäivä

4 b. Ajokortin viimeinen voimassaolopäivä tai viiva, kun ajokortin voimassaoloa ei ole rajoitettu

4 c. Kortin myöntänyt viranomainen (voidaan painaa kortin kääntöpuolelle)

4 d. Hallinnollinen numero, joka on muu kuin 5 kohdassa ilmoitettu numero (vapaaehtoinen)

5. Ajokortin numero

6. Haltijan valokuva

7. Haltijan allekirjoitus

8. Vakinainen asuinpaikka, kotipaikka tai postiosoite (vapaaehtoinen merkintä)

9. Ajoneuvoluokat , joita haltijalla on oikeus kuljettaa (kansalliset luokat painetaan toisenlaisella kirjasintyypillä kuin yhdenmukaistetut luokat)

e) merkintä 'Euroopan yhteisöjen malli' painettuna ajokortin myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä ja merkintä 'ajokortti' kaikilla muilla Euroopan yhteisöjen kielillä vaaleanpunaisella painettuna muodostavat ajokortin taustan:

Permiso de Conducción

Kørekort

Führerschein

¶äåéá ÏäÞãçóçò

Driving Licence

Ajokortti

Permis de conduire

Ceadúas Tiomána

Patente di guida

Rijbewijs

Carta de Conduão

Körkort;

f) viitevärit:

- sininen Pantone Reflex Blue,

- keltainen Pantone Yellow.

Kääntöpuolella on:

a) 9. Ajoneuvoluokat , joita haltijalla on oikeus kuljettaa (kansalliset luokat painetaan toisenlaisella kirjasintyypillä kuin yhdenmukaistetut luokat)

10. Päivämäärä, jolloin ajokortti on annettu kutakin luokkaa varten (tämä päivämäärä on siirrettävä uuteen ajokorttiin ajokorttia korvattaessa tai vaihdettaessa)

11. Voimassaolon päättymispäivä kunkin luokan osalta

12. Kutakin luokkaa koskevat lisätiedot tai rajoitukset koodin muodossa

Koodit ovat seuraavat:

2000/56/EY 1 artiklan 1 kohta ja liiteI

- koodit 01-99: // yhdenmukaistetut yhteisön koodit

KULJETTAJA (lääketieteelliset syyt)

01. Näönkorjaus ja/tai -suojaus

01.01 Silmälasit

01.02 Piilolinssi(t)

01.03 Suojalasi

01.04 Himmennetty linssi

01.05 Silmänsuojus

01.06 Silmälasit tai piilolinssit

02. Kuulokoje/viestintäapuväline

02.01 Kuulokoje yhdelle korvalle

02.02 Kuulokoje kahdelle korvalle

03. Proteesi / ortopedinen apuväline

03.01 Yläraajan proteesi / ortopedinen apuväline

03.02 Alaraajan proteesi / ortopedinen apuväline

05. Rajoitettu käyttö (alakoodin käyttö pakollinen, ajo-oikeus rajoitettu lääketieteellisistä syistä)

05.01 Rajoitettu matkoihin päiväsaikaan (esimerkiksi tunti auringonnousun jälkeen ja tunti ennen auringonlaskua)

05.02 Rajoitettu matkoihin ... kilometrin säteellä ajokortin haltijan asuinpaikasta tai ainoastaan matkoihin ... kaupungissa/alueella

05.03 Ei oikeutta kuljettaa matkustajia

05.04 Rajoitettu enintään nopeuteen ... kilometriä tunnissa

05.05 Ajaminen sallittu ainoastaan ajokortin haltijan seurassa

05.06 Ilman perävaunua

05.07 Ei ajoa moottoriteillä

05.08 Ei alkoholia

AJONEUVON MUKAUTUKSET

10. Muutettu vaihteisto

10.01 Käsivälitteinen vaihteisto

10.02 Automaattivaihteisto

10.03 Sähkökäyttöinen vaihteisto

10.04 Mukautettu vaihdetanko

10.05 Ilman aluevaihteistoa

15. Muutettu kytkin

15.01 Mukautettu kytkinpoljin

15.02 Käsikäyttöinen kytkin

15.03 Automaattikytkin

15.04 Etuosasta porrastettu/poiskäännettävä/irrotettava kytkinpoljin

20. Muutetut jarrujärjestelmät

20.01 Mukautettu jarrupoljin

20.02 Laajennettu jarrupoljin

20.03 Vasemmalle jalalle soveltuva jarrupoljin

20.04 Jalkapohjalla painettava jarrupoljin

20.05 Kallistettu jarrupoljin

20.06 Käsikäyttöinen (mukautettu) käyttöjarru

20.07 Tehostetun käyttöjarrun täyskäyttömahdollisuus

20.08 Käyttöjarruun integroidun hätäjarrun täyskäyttömahdollisuus

20.09 Mukautettu seisontajarru

20.10 Sähkökäyttöinen seisontajarru

20.11 (Mukautettu) jalkakäyttöinen seisontajarru

20.12 Etuosasta porrastettu/poiskäännettävä/irrotettava jarrupoljin

20.13 Polvella käytettävä jarru

20.14 Sähkökäyttöinen käyttöjarru

25. Muutetut kaasupoljinjärjestelmät

25.01 Mukautettu kaasupoljin

25.02 Jalkapohjalla painettava kaasupoljin

25.03 Kallistettu kaasupoljin

25.04 Käsikäyttöinen kaasupoljin

25.05 Polvella käytettävä kaasupoljin

25.06 Tehostettu kaasutin (sähkökäyttöinen tai ilmaohjattu)

25.07 Kaasupoljin jarrupolkimen vasemmalla puolella

25.08 Kaasupoljin vasemmalla

25.09 Etuosasta porrastettu/poiskäännettävä/irrotettava kaasupoljin

30. Muutetut yhdistetyt jarru- ja kaasupoljinjärjestelmät

30.01 Rinnakkaiset polkimet

30.02 Polkimet samassa (tai melkein samassa) tasossa

30.03 Liukuohjattava kaasutin ja jarru

30.04 Ortopedisesti varustettu liukuohjattava kaasutin ja jarru

30.05 Poiskäännettävät/irrotettavat kaasu- ja jarrupolkimet

30.06 Korotettu lattia

30.07 Sivusta porrastettu jarrupoljin

30.08 Proteesia varten sivusta porrastettu jarrupoljin

30.09 Etuosasta porrastetut kaasu- ja jarrupolkimet

30.10 Kantapään/säären tuki

30.11 Sähkökäyttöinen kaasupoljin ja jarru

35. Muutettu hallintalaitteisto

(Valokatkaisimet, tuulilasinpyyhin/-pesin, äänimerkinantolaite, suuntavilkut jne.)

35.01 Hallintalaitteiden käyttö ei haittaa ohjausta ja käsittelyä

35.02 Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.)

35.03 Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta vasemman käden otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.)

35.04 Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta oikean käden otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.)

35.05 Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.) sekä yhdistetyistä jarru- ja kaasupoljinjärjestelmistä

40. Muutettu ohjauslaitteisto

40.01 Vakio-ohjaustehostin

40.02 Vahvistettu ohjaustehostin

40.03 Ohjauksen varmistusjärjestelmä

40.04 Pidennetty ohjauspylväs

40.05 Mukautettu ohjauspyörä (esim. suurempi ja/tai paksumpi pyöräosa, pienempi ohjauspyörän halkaisija)

40.06 Kallistettu ohjauspyörä

40.07 Pystysuorassa tasossa oleva ohjauspyörä

40.08 Vaakasuorassa tasossa oleva ohjauspyörä

40.09 Jalkakäyttöinen ohjaus

40.10 Vaihtoehtoinen mukautettu ohjaus (esim. ohjaussauva)

40.11 Nuppi ohjauspyörässä

40.12 Ohjauspyörän ortopedinen laite kättä/käsiä varten

40.13 Jännetuella varustettu ortopedinen laite

42. Muutettu/muutetut taustapeili(t)

42.01 Ulkopuolinen taustapeili (vasemmalla tai) oikealla puolella

42.02 Ulkopuolinen taustapeili lokasuojassa

42.03 Sisäpuolinen lisätaustapeili liikenteen seuraamista varten

42.04 Sisäpuolinen laajakulmataustapeili

42.05 Katvealueet kattava taustapeili

42.06 Sähkökäyttöinen(/-set) ulkopuolinen(/-set) taustapeili(t)

43. Muutettu kuljettajan istuin

43.01 Kuljettajan istuin hyvän näkyvyyden takaavalla korkeudella normaalin välimatkan päässä ohjauspyörästä ja polkimesta

43.02 Vartalon muotoon mukautettu kuljettajan istuin

43.03 Sivusta tuettu kuljettajan istuin tukevan istuma-asennon varmistamiseksi

43.04 Käsinojallinen kuljettajan istuin

43.05 Kuljettajan istuimen liukukiskojen pidennys

43.06 Mukautettu turvavyö

43.07 Valjastyyppinen turvavyö

44. Moottoripyöriin tehdyt muutokset (alakoodin käyttö pakollista)

44.01 Yhdellä toiminnolla käytettävä jarru

44.02 (Mukautettu) käsikäyttöinen jarru (etupyörä)

44.03 (Mukautettu) jalkajarru (takapyörä)

44.04 (Mukautettu) kaasukahva

44.05 (Mukautettu) käsivälitteinen vaihteisto ja käsikäyttöinen kytkin

44.06 (Mukautettu/mukautetut) taustapeili(t)

44.07 (Mukautetut) merkinantolaitteet (suuntavilkut, jarruvalo jne.)

44.08 Istuinkorkeus, jolta kuljettajan molemmat jalat ylettyvät istuma-asennossa koskettamaan tien pintaan

45. Ainoastaan sivuvaunullinen moottoripyörä

50. Rajoitettu yksilöityyn ajoneuvoon/valmistenumeroon (ajoneuvon tunnusnumero)

51. Rajoitettu yksilöityyn ajoneuvoon/rekisterikilpeen (ajoneuvon rekisterinumero)

HALLINNOLLISET KYSYMYKSET

70. Ajokortti nro ..., myöntänyt: ..., vaihdettu (YK/ECE-tunnus yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, esim. 70.0123456789.NL)

71. Ajokortin nro ... kaksoiskappale (YK/ECE-tunnus yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, esim. 71.987654321.HR)

72. Rajoitettu A-luokan ajoneuvoihin, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm3 ja enimmäisteho on 11 kW (A1)

73. Rajoitettu B-luokan kolme- ja nelipyöräisiin moottoripyöriin (B1)

74. Rajoitettu C-luokan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu massa on enintään 7500 kg (C1)

75. Rajoitettu D-luokan ajoneuvoihin, joissa on enintään 16 istuinta kuljettajan istuimen lisäksi (D1)

76. Rajoitettu C-luokan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu massa on enintään 7500 kg (C1) ja joihin on kytketty perävaunu, jonka suurin sallittu massa on yli 750 kg, jos näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12000 kg ja jos perävaunun suurin sallittu massa on enintään vetoajoneuvon kuormittamaton massa (C1+E)

77. Rajoitettu D-luokan ajoneuvoihin, joissa on enintään 16 istuinta kuljettajan istuimen lisäksi (D1) ja joihin on kytketty perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, jos a) näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12000 kg ja perävaunun suurin sallittu massa on enintään vetoajoneuvon kuormittamaton massa ja b) jos perävaunua ei käytetä matkustajien kuljettamiseen (D1+E)

78. Rajoitettu ajoneuvoihin, joissa on automaattivaihteisto

(Direktiivin 91/439/ETY liitteessä II oleva 5.1kohta)

79. (...) Rajoitettu sulkeissa mainittujen eritelmien mukaisiin ajoneuvoihin direktiivin 10artiklan 1kohdan soveltamisen yhteydessä

90.01: vasemmalle

90.02: oikealle

90.03: vasen

90.04: oikea

90.05: käsi

90.06: jalka

90.07: käytettävissä

2003/59/EY 10 artiklan 2 kohta (mukautettu)

95. ... voimassa olevan [esimerkiksi: 1 päivään tammikuuta 2012 voimassa olevan], direktiivissä 2003/59/EY tarkoitettua ammattitaitoa osoittavan CAP-todistuksen saanut kuljettaja

96/47/EY (mukautettu)

- koodit 100 ja yli 100 // kansalliset koodit, jotka ovat voimassa ainoastaan ajokortin myöntäneen jäsenvaltion alueella

Jos koodi pätee kaikkiin luokkiin, joita varten kortti on myönnetty, se voidaan painaa sarakkeisiin 9, 10 ja 11.

13. Tila hallintoa varten tarvittaville tiedoille, jotka vastaanottava jäsenvaltio mahdollisesti lisää tämän liitteen 3kohdan aalakohdan mukaisesti.

14. Tila hallintoa varten tarvittaville tai liikenneturvallisuuteen liittyville tiedoille, jotka jäsenvaltio mahdollisesti lisää (vapaaehtoinen merkintä). Jos merkintä liittyy tässä liitteessä määriteltyihin ajokorttia koskeviin tietoihin, merkinnän eteen lisätään vastaavan kohdan numero.

Tähän tilaan voidaan haltijan nimenomaisella kirjallisella suostumuksella merkitä muita kuin hallintoon tai liikenneturvallisuuteen liittyviä tietoja; tämän kaltaisten tietojen lisääminen ei millään tavoin vaikuta mallin käyttämiseen ajokorttina.

b) Ajokortin sivuilla 1 ja 2 olevien numerokohtien (ainakin kohtien 1, 2, 3, 4a, 4b, 4c, 5, 10, 11 ja 12) selitykset.

Jos jäsenvaltio haluaa tehdä tällaiset merkinnät kansallisella kielellä, joka on muu kuin englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi tai tanska, sen on laadittava ajokortti kahdella kielellä käyttäen jotakin edellä mainituista kielistä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tämän liitteen määräysten soveltamista.

c) Yhteisön korttimalliin on varattava tila sitä varten, että korttiin mahdollisesti myöhemmin lisätään mikroprosessori tai muu vastaava tietotekninen väline.

3. Erityismääräykset

a) Kun jäsenvaltion tämän liitteen mukaisesti myöntämän ajokortin haltija on asettunut vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon, tämä jäsenvaltio voi merkitä ajokorttiin maassa vaadittavat merkinnät sillä ehdolla, että nämä merkinnät tehdään myös tässä jäsenvaltiossa myönnettäviin ajokortteihin ja että kortissa on näihin merkintöihin tarvittava tila.

b) Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan lisätä korttiin värejä tai merkintöjä, kuten viivakoodin, kansallisia tunnuksia ja turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia, tämän kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen muita määräyksiä.

Ajokorttien vastavuoroisen tunnustamisen vuoksi viivakoodi saa sisältää ainoastaan ne tiedot, jotka jo ovat näkyvissä ajokortissa tai jotka ovat tarpeellisia ajokortin myöntämismenettelyssä.

YHTEISN AJOKORTTIMALLI

Sivu 1

>VIITTAUS KAAVIOON>

Sivu 2

>VIITTAUS KAAVIOON>

YHTEISN MALLIN MUKAISEN AJOKORTIN NÄYTEKAPPALE

Belgian ajokortti (tiedoksi)

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

2000/56/EY 1 artiklan 2kohta (mukautettu)

LIITE II

I. AJOKOKEIDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ajokortin hakijoilla on moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavat teoriatiedot, ajotaito ja ajotapa. Tätä tarkoitusta varten käyttöön otettavien kokeiden on sisällettävä:

- teoriakoe , ja sen jälkeen

- ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe.

Edellytyksistä, joilla nämä kokeet on suoritettava, säädetään jäljempänä.

A. TEORIAKOE

1. Muoto

Valitun muodon on oltava sellainen, että se osoittaa hakijalla olevan vaadittavat tiedot 2-4 kohdassa luetelluista aiheista.

Ajokortin hakija, joka on läpäissyt toisen ajoneuvoluokan teoriakokeen , voidaan vapauttaa 2-4 kohdan yhteisten säännösten noudattamisesta.

2. Kaikkia ajoneuvoluokkia koskevan teoriakokeen sisältö

2.1. Kokeessa on esitettävä kysymyksiä kaikista seuraavista aiheista, mutta kysymysten sisältö jätetään kunkin jäsenvaltion harkintaan:

2.1.1. Tieliikenteen säännöt:

- erityisesti liikennemerkit, opasteet, etuajo-oikeus- ja nopeusrajoitusmerkinnät;

2.1.2. Kuljettaja:

- valppauden ja muiden tienkäyttäjien huomioon ottamisen tärkeys;

- havaintokyky, arviointikyky ja päätöksenteko sekä erityisesti reaktioaika ja alkoholista, huumeista ja lääkkeistä, mielentilasta ja väsymyksestä johtuvat muutokset ajotavassa;

2.1.3. Tie:

- tärkeimmät ajoneuvojen välistä turvaväliä, jarrutusmatkoja ja tiellä pysymistä koskevat periaatteet erilaisissa sää- ja tieolosuhteissa;

- vaaratekijät, jotka liittyvät erilaisiin tieolosuhteisiin ja erityisesti niiden muutoksiin sään ja vuorokaudenajan johdosta;

- erityyppisten teiden ominaisuudet ja niitä koskevat lainsäädännön vaatimukset;

2.1.4. Muut tien käyttäjät:

- erityiset vaaratekijät, jotka aiheutuvat muiden tien käyttäjien ja erityisesti vaaralle altteimpien osapuolten kuten lasten, jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja liikuntarajoitteisten kokemattomuudesta liikenteessä;

- vaaratekijät, jotka liittyvät erityyppisten ajoneuvojen liikkumiseen ja ajamiseen ja niiden kuljettajien näkökenttien eroihin;

2.1.5. Yleiset säännöt ja määräykset sekä muut asiat:

- ajoneuvojen käyttöön liittyviä hallinnollisia asiakirjoja koskevat säännöt;

- yleiset säännöt, jotka koskevat kuljettajan käyttäytymistä onnettomuustilanteessa (varoitusmerkkien asettaminen ja hälytyksen suorittaminen) ja toimenpiteitä, joilla hän voi tarvittaessa auttaa liikenneonnettomuuden uhreja;

- ajoneuvoa, kuormaa ja matkustajia koskevat turvallisuustekijät;

2.1.6. Tarvittavat varotoimenpiteet ajoneuvosta noustaessa

2.1.7. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat mekaaniset seikat; kuljettajien on pystyttävä havaitsemaan tavallisimmat viat, jotka voivat vaikuttaa erityisesti ohjaukseen, jousitus- ja jarrujärjestelmiin, renkaisiin, valoihin ja suuntamerkinantolaitteisiin, heijastimiin, taustapeileihin, tuulilasiin ja tuulilasinpyyhkimiin, pakoputkistoon, turvavöihin ja äänimerkinantolaitteeseen;

2.1.8. Ajoneuvon turvavarusteet ja erityisesti turvavöiden, niskatukien ja lasten turvaistuinten käyttö;

2.1.9. Ympäristöön liittyvät ajoneuvon käyttöä koskevat säännöt (äänimerkinantolaitteiden asianmukainen käyttö, kohtuullinen polttoaineen kulutus, päästöjen rajoittaminen jne.).

3. A- ja A1-luokkaa koskevat erityiset säännökset

3.1. Seuraavia seikkoja koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

3.1.1. Suojavarusteiden kuten suojakäsineiden, jalkineiden, -vaatteiden ja -kypärän käyttö;

3.1.2. Moottoripyöräilijöiden havaittavuus muiden tienkäyttäjien kannalta;

3.1.3. Edellä mainitut tieolosuhteisiin liittyvät vaaratekijät; erityistä huomiota on kiinnitettävä liukkaisiin osuuksiin, kuten viemärinkansiin, tiemerkintöihin, kuten viivoihin ja nuoliin, sekä raitiovaunukiskoihin;

3.1.4. Edellä mainitut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat mekaaniset seikat; erityistä huomiota on kiinnitettävä hätäpysäyttimiin, öljymääriin ja ketjuihin.

4. C-, C + E-, C1-, C1 + E-, D-, D + E-, D1- ja D1 + E-luokkaa koskevat erityiset säännökset

4.1. Seuraavia seikkoja koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

4.1.1. Ajo- ja lepoaikoja koskevat säännöt, jotka määritellään neuvoston asetuksessa (ETY)N:o 3820/85 [27]; neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 [28] määriteltyjen valvontalaitteiden käyttö;

[27] EYVL L 370, 31.12.1985, s. 1.

[28] EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.

4.1.2. Säännöt kuljetustyypistä: tavaroiden tai matkustajien kuljettaminen;

4.1.3. Kansallisessa ja kansainvälisessä tavara- ja matkustajaliikenteessä vaadittavat ajoneuvoa ja kuljetusta koskevat asiakirjat;

4.1.4. Toiminta onnettomuustilanteessa; tiedot onnettomuuden tai vastaavan jälkeen toteutettavista toimenpiteistä, mukaan lukien hätätoimenpiteet kuten matkustajien evakuointi ja perustiedot ensiavusta;

4.1.5. Varotoimenpiteet renkaiden poistamisen ja vaihtamisen yhteydessä;

4.1.6. Ajoneuvon painoa ja mittoja koskevat säännöt; nopeudenrajoittimia koskevat säännöt;

4.1.7. Ajoneuvojen rakenteesta näkökentälle aiheutuvat esteet;

4.1.8. Tiekartan käyttö ja reitin suunnittelu mukaan lukien elektronisten navigointijärjestelmien käyttö (vapaaehtoinen);

4.1.9. Ajoneuvon kuormaukseen liittyvät turvallisuustekijät: kuorman tarkastus (pakkaus ja kiinnitys), erilaisiin kuormiin liittyvät ongelmat (esim. nesteet, riippuvat kuormat), tavaroiden lastaaminen ja purkaminen sekä lastauslaitteiden käyttö (ainoastaan C-, C+E-, C1-, C1+E-luokka);

4.1.10. Kuljettajan vastuu matkustajaliikenteessä; matkustajien mukavuus ja turvallisuus; lasten kuljettaminen; tarvittavat tarkastukset ennen ajon aloittamista; kaikkien linja-autotyyppien olisi sisällyttävä teoriakokeeseen (julkisen palvelun kaupunki- ja lähiliikennelinja-autot ja kaukoliikennelinja-autot, mitoiltaan poikkeavat linja-autot jne.) (ainoastaan D-, D+E-, D1-, D1+E-luokka).

4.2. C-, C+E-, D- ja D+E-luokan seuraavia lisäsäännöksiä koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

4.2.1. Seuraavien periaatteellinen rakenne ja toiminta: polttomoottorit, öljyt ja nesteet (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste), polttoainejärjestelmä, sähköjärjestelmä, sytytysjärjestelmä, voimansiirtolaitteet (kytkin, vaihteisto jne.);

4.2.2. Voitelu ja jäätymisenesto;

4.2.3. Renkaiden rakenne, asentaminen, oikea käyttö ja hoito periaatteessa;

4.2.4. Jarrujen ja nopeudensäätimien tyypit, toiminta, tärkeimmät osat, liitännät, käyttö ja päivittäinen huolto sekä lukkiutumattomien jarrujen käyttö periaatteessa;

4.2.5. Kytkentäjärjestelmien tyypit, toiminta, tärkeimmät osat, liitännät, käyttö ja päivittäinen huolto periaatteessa (ainoastaan C+E-, D+E-luokka);

4.2.6. Menetelmät vikojen syiden löytämiseksi;

4.2.7. Ajoneuvojen ennaltaehkäisevä huolto ja tavanomaiset korjaukset;

4.2.8. Kuljettajan vastuu tavaroiden vastaanottamisesta, kuljettamisesta ja toimittamisesta sovittujen ehtojen mukaisesti (ainoastaan C-, C+E-luokka).

B. AJOTAITOA JA AJOTAPAA KOSKEVA KOE

5. Ajoneuvo ja sen varusteet

5.1. Käsivälitteisellä vaihteistolla varustetun ajoneuvon kuljettamista koskeva ajokoe on suoritettava ajoneuvolla, jossa on käsivälitteinen vaihteisto.

Jos hakija suorittaa ajokokeen ajoneuvolla, jossa on automaattivaihteisto, tämä on merkittävä jokaiseen tällaisen kokeen perusteella annettavaan ajokorttiin. Tällaisella merkinnällä varustettuja ajokortteja saa käyttää ainoastaan sellaisten ajoneuvojen kuljettamiseen, joissa on automaattivaihteisto.

'Ajoneuvolla, jossa on automaattivaihteisto' tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa moottorin ja pyörien välistä välityssuhdetta voidaan muuttaa ainoastaan kaasupolkimen ja jarrujen avulla.

5.2. Ajotaitoa ja ajotapaa koskevassa kokeessa käytettyjen ajoneuvojen on oltava jäljempänä lueteltujen vähimmäisvaatimusten mukaisia. Jäsenvaltiot voivat säätää ankarammista vaatimuksista tai lisävaatimuksista.

uusi

A1-luokka:

Sivuvaunuton A1-luokan moottoripyörä, jonka moottorin sylinteritilavuus on vähintään 120 cm3 ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 90 km/h.

A2-luokka:

Sivuvaunuton A2-luokan moottoripyörä, jonka moottorin sylinteritilavuus on vähintään 375 cm3 ja moottorin teho vähintään 25 kW.

A-luokka:

Sivuvaunuton A-luokan moottoripyörä, jonka moottorin sylinteritilavuus on vähintään 600 cm3 ja moottorin teho vähintään 35 kW.

2000/56/EY 1 artiklan 2 kohta (mukautettu)

2000/56/EY 1 artiklan 2 kohta (mukautettu)

B-luokka:

B-luokan nelipyöräinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 100 km/h.

B+E-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu B-luokan koeajoneuvosta ja B-luokkaan kuulumattomasta perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään1000kilogrammaa ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 100 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään moottoriajoneuvon levyinen ja korkuinen; suljettu laatikkomainen rakenne voi myös olla hiukan kapeampi kuin ohjaamo sillä edellytyksellä, että näkymä taakse on mahdollinen vain käyttämällä moottoriajoneuvon ulkopuolisia taustapeilejä; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään800kilogrammaa.

B1-luokka:

Kolmi- tai nelipyöräinen moottoripyörä, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 60 km/h.

C-luokka:

C-luokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 12000 kilogrammaa, pituus vähintään 8 metriä, leveys vähintään 2,40 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja vähintään 8 eteenpäinajovaihdetta ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; ajoneuvon todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 10000 kilogrammaa.

C+E-luokka:

Nivelajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka pituus on vähintään 7,5 metriä; sekä nivelajoneuvon että ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on vähintään 20000 kilogrammaa, pituus vähintään 14 metriä, leveys vähintään 2,40 metriä, suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h, ja siinä on oltava lukkiutumattomat jarrut ja vähintään8eteenpäinajovaihdetta ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; nivelajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän todellisen kokonaismassan on oltava vähintään15000kilogrammaa.

C1-luokka:

C1-alaluokan ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on vähintään4000kilogrammaa, pituus on vähintään 5 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa(ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen.

C1+E-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C1-alaluokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1250 kilogrammaa; ajoneuvoyhdistelmän pituus on vähintään 8 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; suljettu laatikkomainen rakenne voi myös olla hiukan kapeampi kuin ohjaamo sillä edellytyksellä, että näkymä taakse on mahdollinen vain käyttämällä moottoriajoneuvon ulkopuolisia taustapeilejä; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kilogrammaa.

D-luokka:

D-luokan ajoneuvo, jonka pituus on vähintään 10 metriä, leveys vähintään2,40metriä ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet.

D+E-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu D-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1250 kilogrammaa, leveys vähintään 2,40 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan osan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään 2 metrin levyinen ja korkuinen; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään800 kilogrammaa.

D1-luokka:

D1-alaluokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 4000 kilogrammaa, pituus on vähintään 5 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet.

D1+E-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu D1-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1250 kilogrammaa ja suurin rakenteellinennopeus vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan osan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään 2 metrin levyinen ja korkuinen; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään800kilogrammaa.

B+E-, C-, C+E-, C1-, C1+E-, D-, D+E-, D1- ja D1+E-luokan koeajoneuvoja, jotka eivät täytä edellä annettuja vähimmäisvaatimuksia mutta olivat käytössä tämän komission direktiivin voimaantulopäivänä tai ennen sitä, saa käyttää enintään kymmenen vuoden ajan kyseisestä päivästä. Jäsenvaltiot voivat toimeenpanna määräykset koskien näiden ajoneuvojen kuormaa kymmenen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

6. A- ja A1-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe

6.1. Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta

Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset:

6.1.1. Suojavarusteiden, kuten suojakäsineiden, -jalkineiden, -vaatteiden ja -kypärän, säätäminen.

6.1.2. Renkaiden, jarrujen, ohjauksen, hätäpysäyttimen (tarvittaessa), ketjujen, öljymäärien, valojen, heijastimien, suuntamerkinantolaitteiden ja äänimerkinantolaitteen kunnon tarkistaminen pistokokein.

6.2. Liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet

6.2.1. Moottoripyörän asettaminen sivuseisontatuen varaan ja sen poistaminen sivuseisontatuen varasta sekä moottoripyörän taluttaminen moottori pysäytettynä;

6.2.2. Moottoripyörän pysäköiminen sivuseisontatuen varaan;

6.2.3. Hitaalla nopeudella vähintään kaksi toimenpidettä, joihin sisältyy pujottelu; tämän pitää mahdollistaa taitojen tarkistaminen seuraavissa asioissa: kytkimen käyttö yhdessä jarrun kanssa, tasapaino, katseen suuntaus, moottoripyörän asento ja jalkojen asento jalkatapeilla;

6.2.4. Edellistä suuremmalla nopeudella vähintään kaksi toimenpidettä, joista yksi toimenpide 2- tai 3-vaihteella vähintään 30 kilometrin tuntinopeudessa ja yksi toimenpide, johon sisältyy esteen väistäminen vähintään 50 kilometrin tuntinopeudessa; tämän pitää mahdollistaa taitojen tarkistaminen seuraavissa asioissa: moottoripyörän asento, katseen suuntaus, tasapaino, ohjaustekniikka ja vaihteiden käsittely;

6.2.5. Jarrutus: vähintään kaksi jarrutusta, joihin sisältyy hätäjarrutus vähintään50kilometrin tuntinopeudessa; tämän pitää mahdollistaa taitojen tarkistaminen seuraavissa asioissa: etu- ja takajarrun käyttö, katseen suuntaus ja moottoripyörän asento.

Erityistoimenpiteet, jotka on mainittu 6.2.3-6.2.5 kohdassa, on pantava täytäntöön viimeistään viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

6.3. Ajotapa liikenteessä

Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen:

6.3.1. Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

6.3.2. Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

6.3.3. Ajaminen mutkissa;

6.3.4. Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

6.3.5. Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto;

6.3.6. Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

6.3.7. Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan);

6.3.8. Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä;

6.3.9. Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa.

7. B-, B1- ja B+E-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe

7.1. Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta

Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset:

7.1.1. Istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi;

7.1.2. Taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen;

7.1.3. Sen varmistaminen, että kaikki ovet ovat kiinni;

7.1.4. Renkaiden, ohjauksen, jarrujen, öljyjen ja nesteiden (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) valojen, heijastimien, suuntamerkinantolaitteiden ja äänimerkinantolaitteen kunnon tarkistaminen pistokokein.

7.1.5. Ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, ohjaamon lukitus, kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan B+E luokka);

7.1.6. Kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan B+E-luokka);

7.2. B- ja B1-luokka: liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet

Seuraavista valitaan joukko testattavia toimenpiteitä (vähintään kaksi neljästä kohdasta; yksi näistä on suoritettava peruutusvaihteella):

7.2.1. Peruutus suoraan taaksepäin tai peruutus kulman ympäri oikealle tai vasemmalle käyttäen kääntymiseen tarkoitettua ajokaistaa;

7.2.2. U-käännös ajo- ja peruutusvaihteita käyttäen;

7.2.3. Ajoneuvon pysäköinti (ajoradan suuntaisesti tai vinosti tai suorassa kulmassa ajorataa vastaan eteenpäin tai peruuttamalla tasaisella maalla, ylämäkeen tai alamäkeen);

7.2.4. Pysähtyminen jarruttamalla; hätäjarrutus on valinnainen.

7.3. B+E-luokka: liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet

7.3.1. Perävaunun kytkeminen ajoneuvoon ja irrottaminen siitä; tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla), jotta voitaisiin tarkistaa kuljettajan kyky saattaa ajoneuvo ja perävaunu turvallisesti samalle linjalle sekä hänen taitonsa perävaunun kytkemisessä ajoneuvoon ja irrottamisessa siitä;

7.3.2. Peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille;

7.3.3. Turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten.

7.4. Ajotapa liikenteessä

Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen:

7.4.1. Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

7.4.2. Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

7.4.3. Ajaminen mutkissa;

7.4.4. Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

7.4.5. Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto;

7.4.6. Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

7.4.7. Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan);

7.4.8. Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä;

7.4.9. Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa.

8. C-, C+E-, C1-, C1+E-, D-, D+E-, D1- ja D1+E-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe

8.1. Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta

Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset:

8.1.1. Istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi;

8.1.2. Taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen;

8.1.3. Renkaiden, ohjauksen, jarrujen, valojen, heijastimien, suuntamerkin- ja äänimerkinantolaitteiden kunnon tarkistaminen pistokokein;

8.1.4. Jarru- ja ohjaustehostinjärjestelmien tarkistaminen; pyörien, pyörän muttereiden, lokasuojien, tuulilasin, ikkunoiden ja tuulilasinpyyhkimien kunnon sekä öljyjen ja nesteiden (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) tarkistaminen; kojetaulun tarkistaminen ja käyttö, mukaan luettuina asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet;

8.1.5. Ilmanpaineen, ilmasäiliöiden ja jousituksen tarkistaminen;

8.1.6. Ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, kuormausmekanismi (tarvittaessa), ohjaamon lukitus (tarvittaessa), kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan C-, C+E-, C1- ja C1+E-luokka);

8.1.7. Kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan C+E-, C1+E-, D+E- ja D1+E-luokka);

8.1.8. Kyky toteuttaa erityisiä ajoneuvon turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä; korin, käyttöovien ja hätäpoistumisteiden sekä ensiapuvälineiden, sammutuslaitteiden ja muiden turvalaitteiden valvonta (ainoastaan D-, D+E-, D1- ja D1+E-luokka);

8.1.9. Tiekartan käyttö (valinnainen)

8.2. Liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet

8.2.1. Perävaunun tai puoliperävaunun kytkeminen ajoneuvoon ja irrottaminen siitä (ainoastaan C+E-, C1+E-, D+E- ja D1+E-luokka); tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla), jotta voitaisiin tarkistaa kuljettajan kyky saattaa ajoneuvo ja perävaunu turvallisesti samalle linjalle sekä hänen taitonsa perävaunun kytkemisessä ajoneuvoon ja irrottamisessa siitä;

8.2.2. Peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille;

8.2.3. Turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten lastaussillan/-laiturin tai vastaavan rakennelman luo (ainoastaan C-, C+E-, C1- ja C1+E-luokka);

8.2.4. Turvallinen pysäköinti linja-auton matkustajien ottamista tai jättämistä varten (ainoastaan D-, D+E-, D1- ja D1+E-luokka).

8.3. Ajotapa liikenteessä

Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen:

8.3.1. Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

8.3.2. Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

8.3.3. Ajaminen mutkissa;

8.3.4. Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

8.3.5. Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto;

8.3.6. Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

8.3.7. Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan);

8.3.8. Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä;

8.3.9. Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa.

9. Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen arvostelu

9.1. Arvostelussa on kussakin edellä mainitussa ajotilanteessa otettava huomioon hakijan kyky käsitellä ajoneuvon hallintalaitteita ja ajaa liikenteessä täysin turvallisesti. Tutkinnon vastaanottajan on tunnettava olonsa turvalliseksi koko kokeen ajan. Ajovirheistä tai vaarallisesta ajotavasta, joka välittömästi vaarantaa koeajoneuvon, sen matkustajien tai muiden tien käyttäjien turvallisuuden, on rangaistava jättämällä koe hyväksymättä, riippumatta siitä, onko tutkinnon vastaanottajan tai muun mukana olevan henkilön puututtava ajoon vai ei. Tutkinnon vastaanottaja saa kuitenkin vapaasti päättää, onko ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe suoritettava loppuun.

Kuljettajantutkinnon vastaanottajilla on oltava koulutus hakijoiden turvallisen ajotavan arvioimiseksi. Jäsenvaltion valtuuttaman elimen on seurattava ja valvottava kuljettajantutkinnon vastaanottajien työtä huolehtiakseen siitä, että virheiden arviointi suoritetaan oikein ja johdonmukaisesti tämän liitteen määräysten mukaisesti.

9.2. Tutkinnon vastaanottajien on arvioinnissaan kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, osoittaako hakija harkitsevaa ja sosiaalista liikennekäyttäytymistä. Tämän pitäisi näkyä ajotyylissä, ja tutkinnon vastaanottajan olisi otettava se huomioon muodostaessaan kokonaiskuvaa hakijasta. Tällaiseen liikennekäyttäytymiseen kuuluu mukautuva ja määrätietoinen (turvallinen) ajo, tie- ja sääolosuhteiden, muun liikenteen ja muiden (erityisesti vaaralle altteimpien) tien käyttäjien huomioon ottaminen sekä ennakointi.

9.3. Kuljettajantutkinnon vastaanottajan on lisäksi arvioitava hakijasta seuraavat seikat:

9.3.1. Ajoneuvon hallinta, ottaen huomioon seuraavat: turvavöiden, taustapeilien, niskatuen ja istuimen asianmukainen käyttö; valojen (tarvittaessa) ja muiden varusteiden asianmukainen käyttö; kytkimen, vaihteiston, kaasupolkimen, jarrujärjestelmien (mukaan luettuna mahdollinen apujarrujärjestelmä) ja ohjauksen asianmukainen käyttö; ajoneuvon hallinta erilaisissa olosuhteissa ja nopeuksissa; ajoneuvon vakaus tiellä; ajoneuvon paino, mitat ja ominaisuudet; kuorman paino ja tyyppi (ainoastaan B+E-, C-, C+E-, C1-, C1+E-, D+E- ja D1+E-luokka); matkustajien mukavuus (ainoastaan D-, D+E-, D1- ja D1+E-luokka) (tasainen ajo ilman nopeita kiihdytyksiä ja äkkijarrutuksia);

9.3.2. Taloudellinen ja ympäristöystävällinen ajotapa, ottaen huomioon kierrosluku minuutissa, vaihtaminen, jarruttaminen ja kiihdyttäminen (ainoastaan B+E-, C-, C+E-, C1-, C1+E-, D-, D+E-, D1- ja D1+E-luokka);

9.3.3. Havainnointi: aktiivinen havainnointi kaikkiin suuntiin; peilien asianmukainen käyttö; katseen suuntaaminen kauas, keskietäisyydelle ja lähelle;

9.3.4. Etuajo-oikeus/väistäminen: etuajo-oikeus risteyksissä ja liittymissä; etuajo-oikeus muissa tilanteissa (esim. suunnan vaihto, kaistan vaihto, erityistoimenpiteet);

9.3.5. Oikea sijainti tiellä: ajoneuvon tyypistä ja ominaisuuksista riippuva asianmukainen sijainti tiellä, kaistoilla, liikenneympyröissä, mutkissa; sijainnin ennakointi;

9.3.6. Etäisyys: riittävän etäisyyden pitäminen eteen ja sivuille; riittävän etäisyyden pitäminen muihin tienkäyttäjiin;

9.3.7. Nopeus: suurinta sallittua nopeutta ei saa ylittää; nopeuden mukauttaminen sää-/liikenneolosuhteisiin ja tarvittaessa kansallisiin nopeusrajoituksiin; ajaminen sellaisella nopeudella, että pysähtyminen on mahdollista näkyvissä olevalla vapaalla tieosuudella; nopeuden mukauttaminen muiden samanlaisten tienkäyttäjien yleiseen nopeuteen;

9.3.8. Liikennevalot, liikennemerkit ja muut edellytykset: oikea käyttäytyminen liikennevaloissa; liikenteenvalvojien ohjeiden noudattaminen; liikennemerkkien (kieltojen tai määräysten) oikea noudattaminen; tiemerkintöjen asianmukainen noudattaminen;

9.3.9. Merkinanto: merkkien antaminen tarvittaessa asianmukaisesti ja oikeaan aikaan; oikea suuntamerkin antaminen; asianmukainen toiminta suhteessa kaikkiin muiden tienkäyttäjien antamiin merkkeihin;

9.3.10. Jarruttaminen ja pysähtyminen; olosuhteisiin mukautettu oikea-aikainen hidastaminen, jarruttaminen ja pysähtyminen; ennakointi; erilaisten jarrujärjestelmien käyttö (ainoastaan C-, C+E-, D- ja D+E-luokka); muiden hidastusjärjestelmien kuin jarrujen käyttö (ainoastaan C-, C+E-, D- ja D+E-luokka);

10. Kokeen kesto

Ajokokeen keston ja ajetun matkan on oltava riittävät tämän liitteen B kohdassa määrätyn ajotaidon ja ajotavan arvioimiseksi. Ajoaika tiellä ei missään tapauksessa saisi olla vähemmän kuin 25 minuuttia A, A1, B , B1 ja B+E-luokassa ja 45 minuuttia muissa luokissa. Tähän aikaan ei sisälly kokelaan vastaanottaminen, ajoneuvon valmistelu, ajoneuvon tekninen tarkistus liikenneturvallisuuden kannalta, erityistoimenpiteet ja käytännön kokeen tuloksen ilmoittaminen.

11. Kokeen suorituspaikka

Erityistoimenpiteiden arvioimista koskeva koe voidaan suorittaa erityisellä koeradalla. Jos se on käytännössä mahdollista, ajotaidon arvioimiseksi suoritettava kokeen osa olisi suoritettava taajamien ulkopuolisilla teillä, pikateillä ja moottoriteillä (tai vastaavilla) sekä erilaisilla kaduilla (asuinalueilla, 30 ja 50 km/h nopeusrajoitusten alueilla ja taajamien pikateillä), joilla tulisi esiintyä erilaisia kuljettajien kohtaamia vaikeuksia. On myös suotavaa, että koe suoritetaan erilaisilla liikennetiheyksillä. Ajamiseen kuluva aika olisi käytettävä optimaalisesti hakijan arvioimiseen kaikilla mahdollisilla liikenteen osa-alueilla; erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siirtymiseen osa-alueelta toiselle.

II. MOOTTORIKÄYTTISEN AJONEUVON KULJETTAMISEEN VAADITTAVAT TEORIATIEDOT, AJOTAITO JA AJOTAPA

Kaikkien moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajilla on kaikissa tilanteissa oltava 1-9 kohdassa esitetyt teoriatiedot, ajotaito ja ajotapa, joiden perusteella he voivat:

- tunnistaa liikenteen vaaratilanteet ja arvioida niiden vakavuuden,

- hallita ajoneuvonsa niin hyvin, että he eivät aiheuta vaaratilanteita ja että he toimivat tällaisissa tilanteissa asianmukaisesti,

- noudattaa liikennesääntöjä ja erityisesti niitä, joiden tarkoituksena on estää liikenneonnettomuudet ja ylläpitää sujuvaa liikennettä,

- havaita ajoneuvoissaan olevat merkittävät tekniset ja erityisesti turvallisuuden vaarantavat puutteet, ja korjauttaa ne asianmukaisesti,

- ottaa huomioon kaikki ajotapaan vaikuttavat seikat (esimerkiksi alkoholi, väsymys, huononäköisyys, jne.), jotta he pystyvät täyttämään kaikki turvallisen ajon edellytykset;

- osaltaan varmistaa kaikkien ja erityisesti heikoimpien ja vaaralle altteimpien tienkäyttäjien turvallisuus ottamalla muut tienkäyttäjät asianmukaisesti huomioon.

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kuljettajat, joilla ei enää ole 1-9 kohdassa esitettyjä teoriatietoja, ajotaitoa ja ajotapaa, voivat saavuttaa uudelleen nämä tiedot ja taidot sekä noudattaa jatkossa moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa ajotapaa.

91/439/ETY (mukautettu)

uusi

LIITE III

MOOTTORIAJONEUVON KULJETTAMISEEN VAADITTAVAA FYYSISTÄ JA HENKISTÄ SUORITUSKYKYÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

MÄÄRITELMÄT

1. Tässä liitteessä kuljettajat luokitellaan kahteen ryhmään:

1.1. Ryhmä 1:

A-, A1-, B-, B1- ja B+E-luokkien ajoneuvojen kuljettajat.

1.2. Ryhmä 2:

C-, C+E-, C1-, C1+E-,D-, D+E-, D1- ja D1+E-luokkien ajoneuvojen kuljettajat.

1.3. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää, että tämän liitteen ryhmän 2 kuljettajia tarkoittavia määräyksiä sovelletaan sellaisiin B-luokan ajoneuvojen kuljettajiin, jotka käyttävät ajokorttiaan ammattimaisesti (taksit, ambulanssit, jne.).

2. Ensimmäistä ajokorttia tai ajokortin uusimista hakevat henkilöt luokitellaan siihen ryhmään, johon he kuuluvat, kun ajokortti on annettu tai uudistettu.

LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

3. Ryhmä 1:

Hakijoiden on läpäistävä lääkärintarkastus, jos asianmukaisia muodollisuuksia täytettäessä tai ajokortin antamisen edellytyksenä olevien kokeiden aikana ilmenee, että heillä on yksi tai useampi tässä liitteessä tarkoitetuista lääketieteellisistä vajavuuksista.

4. Ryhmä 2:

Hakijoiden on käytävä lääkärintarkastuksessa ennen ensimmäisen ajokortin antamista, ja sen jälkeen kuljettajien on käytävä määräaikaistarkastuksissa aina ajokortin uusimisen yhteydessä.

5. Jäsenvaltiot voivat asettaa ajokortin antamiselle ja sen myöhemmälle uudistamiselle tämän liitteen vaatimuksia ankarampia vaatimuksia.

NÄK

6. Kaikkien ajokortin hakijoiden on käytävä asianmukaisessa tutkimuksessa, jolla varmistetaan, että heillä on moottoriajoneuvojen kuljettamiseen tarvittava riittävä näköaisti. Jos on aihetta epäillä, että hakijan näköaisti on riittämätön, toimivaltaisen lääkärin on tutkittava hänet. Tässä tutkimuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityisesti näkötarkkuuteen, näkökenttään, hämäränäköön ja eteneviin silmäsairauksiin.

Tässä liitteessä silmän sisäisiä linssejä ei pidetä korjaavina linsseinä.

Ryhmä 1:

6.1. Ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakevien henkilöiden silmien yhteisnäön on oltava vähintään 0,5 mahdollisin korjaavin linssein. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa, jos lääkärintarkastuksessa ilmenee, että vaakasuora näkökenttä on alle 120°, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa myönteisen lääkärinlausunnon ja hyväksytysti suoritetun käytännön kokeen perusteella, taikka jos osoittautuu, että henkilöllä on muu turvallista ajoa vaarantava silmäsairaus. Jos henkilöllä todetaan etenevä silmäsairaus tai jos hän ilmoittaa sairastavansa sellaista, ajokortti voidaan myöntää tai uudistaa, jos hakija käy säännöllisissä lääkärintarkastuksissa.

6.2. Jos ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakeva henkilö on menettänyt kokonaan näön toisesta silmästä tai käyttää ainoastaan yhtä silmää, esimerkiksi diplopian ollessa kyseessä, hakijan näkötarkkuuden on oltava vähintään 0,6 mahdollisin korjaavin linssein. Lääkärin on vahvistettava, että tällainen monokulaarisen näön tila on jatkunut riittävän kauan, jotta henkilö on sopeutunut siihen, ja että silmän näkökenttä on normaali.

Ryhmä 2:

6.3. Ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakevien henkilöiden näön tarkkuuden kahdella silmällä, mahdollisin korjaavin linssein on oltava vähintään 0,8 paremmassa silmässä ja vähintään 0,5 huonommassa silmässä. Jos henkilö käyttää korjaavia linssejä saavuttaakseen näön tarkkuuden 0,8 ja 0,5, kummankin silmän korjaamattoman näön tarkkuuden on oltava vähintään 0,05 tai näön tarkkuuden on noustava vaaditulle vähimmäistasolle (0,8 ja 0,5) joko käyttämällä korjaavia silmälaseja, joiden voimakkuus on enintään ± 8 diopteria, tai piilolinssejä käyttämällä (korjaamaton näön tarkkuus = 0,05). Henkilön on pystyttävä käyttämään hänelle määrättyjä korjaavia linssejä. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa sellaisen kuljettajan hakemuksesta, jonka binokulaarinen näkökenttä ei ole normaali tai jolla on diplopia.

KUULO

7. Ajokortin saa antaa tai uudistaa ryhmän 2 hakijoille tai kuljettajille ainoastaan lääkärin lausunnon perusteella; lääkärintarkastuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten heikentynyt kuulo voidaan korvata.

LIIKUNTARAJOITTEISET HENKILT

8. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka kärsivät sellaisesta tuki- ja liikuntaelinten sairaudesta tai vammasta, joka voi aiheuttaa vaaraa moottoriajoneuvoa kuljetettaessa.

Ryhmä 1:

8.1. Ajokortti voidaan tarvittaessa tietyin rajoituksin antaa fyysisesti vammaisille hakijoille tai kuljettajille lääkärin antaman lausunnon perusteella. Tämän lausunnon on perustuttava kyseisen sairauden tai vamman lääketieteelliseen arvioon ja tarvittaessa käytännön kokeeseen; lausunnossa on myös todettava, minkä tyyppisiä muutoksia ajoneuvoon tarvitaan ja tarvitseeko kuljettaja ortopedista laitetta, sikäli kuin ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe osoittaa, että ajaminen tällaisen laitteen avulla ei olisi vaarallista.

8.2. Ajokortin saa antaa tai uudistaa hakijalle, jolla on etenevä sairaus, jos henkilö tutkitaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että hän yhä pystyy kuljettamaan ajoneuvoa täysin turvallisesti.

Jos vamma on pysyvä, ajokortin saa antaa tai uudistaa ilman, että hakijan on käytävä säännöllisissä lääkärintarkastuksissa.

Ryhmä 2:

8.3. Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET

9. Sairaus, jonka vuoksi ensimmäisen ajokortin hakijan tai ajokortin uudistamista hakevan kuljettajan verenkierto voi äkkiä pettää niin, että hänen aivotoimintansa äkillisesti heikkenee, vaarantaa liikenneturvallisuuden.

Ryhmä 1:

9.1. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijalle, jolla on vakava rytmihäiriö.

9.2. Ajokortin saa antaa tai uudistaa sellaiselle hakijalle tai kuljettajalle, jolla on sydämentahdistin, asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella.

9.3. Kysymystä siitä, voidaanko ajokortti antaa tai uudistaa hakijoille tai kuljettajille, joilla on epänormaali verenpaine, on arvioitava ottaen huomioon tarkastuksen muut tulokset, mahdolliset sairauteen liittyvät komplikaatiot ja niiden liikenneturvallisuudelle mahdollisesti aiheuttama vaara.

9.4. Yleensä ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on rintakipuja levon tai mielenliikutuksen aikana. Sellaiselle hakijalle tai kuljettajalle, joka on sairastanut sydäninfarktin, voidaan antaa tai uudistaa ajokortti asiantuntijalääkärin lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

9.5. Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

SOKERITAUTI

10. Ajokortin saa antaa tai uudistaa sokeritautia sairastaville hakijoille tai kuljettajille asiantuntijalääkärin lausunnon ja kunkin tapauksen kannalta asianmukaisten säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

10.1. Ajokortin saa antaa tai uudistaa tämän ryhmän hakijoille tai kuljettajille, jotka sairastavat sokeritautia ja tarvitsevat insuliinihoitoa, vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa ja silloin ainoastaan asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

NEUROLOGISET SAIRAUDET

11. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka sairastavat vakavaa neurologista sairautta, ellei hakemuksen tueksi esitetä puoltavaa lausuntoa.

Sairauksista tai kirurgisista toimenpiteistä johtuvat tai keskus- tai ääreishermoston häiriöt, jotka johtavat aisti- tai liikuntahäiriöön taikka vaikuttavat tasapainoon ja koordinaatioon, on otettava huomioon aiheuttamansa toiminnan häiriön ja etenemisvaaran mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa ajokortin antamiseen tai uudistamiseen voidaan liittää ehto, jonka mukaan sairauden paheneminen on arvioitava määräajoin.

12. Moottoriajoneuvon kuljettajan epileptiset kohtaukset tai muut äkilliset tajunnan häiriöt ovat vakava vaara liikenneturvallisuudelle.

Ryhmä 1:

12.1. Ajokortti voidaan antaa tai uudistaa lääkärin suorittaman tarkastuksen ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella. Viranomaisen on päätettävä epilepsian tai muun tajunnan häiriön vakavuudesta, sen kliinisestä muodosta ja etenemisestä (esimerkiksi ei kohtauksia kahden viimeisen vuoden aikana), saadusta hoidosta ja sen tuloksista.

Ryhmä 2:

12.2. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka saavat tai voivat saada epileptisia kohtauksia tai muita äkillisiä tajunnan häiriöitä.

PSYYKKISET HÄIRIT

Ryhmä 1:

13.1. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on:

- vakavia psyykkisiä häiriöitä, riippumatta siitä, ovatko ne synnynnäisiä taikka sairauden, onnettomuuden tai neurokirurgisten toimenpiteiden aiheuttamia,

- vaikea henkinen jälkeenjääneisyys,

- vakavia vanhenemiseen liittyviä käytöshäiriöitä tai persoonallisuushäiriöitä, jotka johtavat vakavaan arvostelukyvyn, käytöksen tai sopeutuvuuden häiriöihin,

paitsi asiantuntijalääkärin puoltavan lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

13.2. Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

ALKOHOLI

14. Alkoholin käyttö on vakava vaara liikenneturvallisuudelle. Tämän ongelman merkittävyyden vuoksi lääkärien on oltava erityisen valppaina.

Ryhmä 1:

14.1. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat alkoholiriippuvaisia tai jotka eivät kykene pidättäytymään ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena.

Ajokortti voidaan myöntää tai uudistaa aikaisemmin alkoholiriippuvaiseksi todetulle hakijalle tai kuljettajalle asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa raittiina määräajan.

Ryhmä 2:

14.2. Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

HUUMEET JA LÄÄKKEET

15. Väärinkäyttö:

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia keskushermostoon vaikuttavista aineista tai jotka, olematta niistä riippuvaisia, käyttävät niitä säännöllisesti, riippumatta siitä, minkä luokan ajokortista on kyse.

Säännöllinen käyttö:

Ryhmä 1:

15.1. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka säännöllisesti käyttävät sellaisia missä tahansa muodossa olevia keskushermostoon vaikuttavia aineita, jotka käytettyinä määrinä voivat haitata ajoturvallisuutta. Tätä sovelletaan kaikkiin lääkkeisiin tai lääkeyhdistelmiin, jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn.

Ryhmä 2:

15.2. Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

MUNUAISSAIRAUDET

Ryhmä 1:

16.1. Ajokortti voidaan myöntää hakijalle tai kuljettajalle, joka kärsii vakavasta munuaisten vajaatoiminnasta, asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

16.2. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, joka kärsii vakavasta ja palautumattomasta munuaisten vajaatoiminnasta paitsi poikkeustapauksissa asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

ERINÄISIÄ SÄÄNNKSIÄ

Ryhmä 1:

17.1. Ajokortin saa antaa tai uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, jolla on ajokykyyn vaikuttava elinsiirrännäinen tai implantti, asiantuntijalääkärin lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

17.2. Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

18. Yleensäkään ajokorttia ei saa myöntää tai uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, jolla on jokin muu kuin edellä mainittu häiriö, joka saattaa muodostaa tai aiheuttaa liikenneturvallisuuteen vaikuttavan toimintahäiriön, paitsi jos hakemusta tukee asiantuntijalääkärin antama puoltava lausunto ja tarvittaessa säännölliset uusintatarkastukset.

uusi

LIITE IV KULJETTAJANTUTKINNON VASTAANOTTAJIEN PERUSPÄTEVYYS JA JATKOKOULUTUS

1. Yleiset vaatimukset

1.1. B-luokan kuljettajantutkinnon vastaanottajan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) hänellä on ollut B-luokan ajokortti vähintään viiden vuoden ajan

b) hän on vähintään 25-vuotias

c) hän on hankkinut 2kohdassa säädetyn peruspätevyyden, ja tämän jälkeen hänen on vuosittain suoritettava 3kohdassa säädetty jatkokoulutus.

1.2. Muita luokkia koskevan kuljettajantutkinnon vastaanottajan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) hänellä on kyseisen luokan ajokortti

b) hän on hankkinut 2kohdassa säädetyn peruspätevyyden, ja tämän jälkeen hänen on vuosittain suoritettava 3kohdassa säädetty jatkokoulutus

c) hän on toiminut B-luokan kuljettajantutkinnon vastaanottajana vähintään kolmen vuoden ajan; vaadittava aika voidaan lyhentää yhteen vuoteen, jos tutkinnon vastaanottaja voi todistaa, että hänellä on viiden vuoden kokemus kyseisen luokan ajoneuvojen kuljettamisesta.

2. Kuljettajantutkinnon vastaanottajien peruspätevyyden sisältö:

2.1. Kuljettajantutkinnon vastaanottajan on hankittava perusteelliset tiedot kaikista tässä direktiivissä ja etenkin sen liitteessä II tarkoitetuista asioista. Lisäksi peruspätevyyden on katettava seuraavat näkökohdat:

2.1.1. Ajoneuvon kuljettaminen:

a) ajotapa liikenteessä

b) muun tieliikenteen huomioon ottaminen

c) havainnointitekniikka

d) ajoneuvon hallinta

e) erilaisten sää- ja keliolosuhteiden huomioon ottaminen

f) muiden tienkäyttäjien huomioon ottaminen ja tilanteiden ennakointi

g) taloudellinen ja ympäristöä säästävä ajotapa.

2.1.2. Teoriatiedot

a) tieliikennelain perusteellinen tuntemus

b) didaktiset ja pedagogiset tiedot

2.2. Peruspätevyyden osalta jäsenvaltioiden on asetettava vaatimus vähintään yhden teoriakokeen ja yhden ajokokeen suorittamisesta. Kokeissa on tarkasteltava kaikkia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia ja varsinkin 2.1 kohdassa esitettyjä näkökohtia, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että hakijalla on tarvittava teoriatietämys, ajotaito ja ajotapa kyseisen ajoneuvoluokan kuljettajantutkinnon vastaanottajana toimimista varten; erityistä huomiota on kiinnitettävä taitoon kuljettaa kyseiseen ajoneuvoluokkaan kuuluvia ajoneuvoja.

A-luokan kuljettajantutkinnon vastaanottajat voivat ottaa vastaan myös AM-, A1- ja A2-luokan kuljettajantutkintoja.

C-luokan kuljettajantutkinnon vastaanottajat voivat ottaa vastaan myös C1-, D- ja D1-luokan kuljettajantutkintoja.

C+E-luokan kuljettajantutkinnon vastaanottajat voivat ottaa vastaan myös C1+E-, D+E- ja D1+E-luokkien kuljettajantutkintoja.

3. Jatkokoulutus

Jatkokoulutus kattaa samat asiat kuin peruspätevyys. Teoriakoulutuksessa on käsiteltävä erityisesti lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia sekä didaktisia ja sosiaalisia taitoja. Ajokoulutuksen avulla on voitava ylläpitää erinomaista ajotaitoa kyseisessä luokassa sekä alan henkilökohtaista asiantuntemusta. Vuosittain on järjestettävä vähintään yhden päivän mittainen seurantajakso, josta saatujen tietojen perusteella jatkokoulutus voidaan kohdentaa kuljettajantutkinnon vastaanottajan henkilökohtaisiin tarpeisiin sopivaksi. Vuosittaisen jatkokoulutuksen vähimmäiskesto on seuraava:

Teoriakoulutus (kaikki luokat):

2 päivää

Ajokoulutus:

B-luokka: 1 päivä

B+E-luokka: 1 päivä

A-luokka: 3 päivää

C-luokka: 3 päivää

C+E-luokka: 3 päivää

A-luokkaa koskeva jatkokoulutus koskee myös luokkia AM, A1 ja A2. C-luokkaa koskeva jatkokoulutus koskee myös luokkia C1, D ja D1. C+E-luokkaa koskeva jatkokoulutus koskee myös luokkia C1+E, D+E ja D1+E.

LIITE V

Osa A

Kumottava direktiivi muutoksineen (18artikla)

Neuvoston direktiivi 91/439/ETY [29] // (EYVL L 237, 24.8.1991, s. 1)

[29] Direktiiviä 91/439/ETY on muutettu myös seuraavalla asiakirjalla, jota ei ole kumottu: Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisasiakirja (EYVL C 241, 29.8.1994, s. 21).

Neuvoston direktiivi 94/72/EY // (EYVL L 337, 24.12.1994, s. 86)

Neuvoston direktiivi 96/47/EY // (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 1)

Neuvoston direktiivi 97/26/EY // (EYVL L 150, 7.6.1997, s. 41)

Komission direktiivi 2000/56/EY // (EYVL L 237, 21.9.2000, s. 45)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/59/EY, ainoastaan 10 artiklan 2 kohta // (EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4)

Osa B

Kansalliseen lainsäädäntöön saattamisen ja soveltamisen määräajat (18artikla)

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VI Vastaavuustaulukko

Direktiivi 91/439/EY // Tämä direktiivi

1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke // 1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohdan toinen virke // -

- // 1 artiklan 2 kohta

1 artiklan 2 kohta // 2 artikla

1 artiklan 3 kohta // -

2 artiklan 1 kohta // 3 artiklan 1 kohta

2 artiklan 2 kohta // 3 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke

- // 3 artiklan 2 kohdan toinen virke

2 artiklan 3 kohta // -

2 artiklan 4 kohta // -

3 artiklan 1 kohdan johdantolause // 4 artiklan 1 kohdan johdantolause

- // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

- // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmas luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäinenluetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan neljäs luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kuudes luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan kolmas luetelmakohta // -

3 artiklan 1 kohdan neljäs luetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan seitsemäs luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan viides luetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kymmenes luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan kuudes luetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdestoista luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan seitsemäs luetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan neljästoista luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan kahdeksas luetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan viidestoista luetelmakohta

3 artiklan 2 kohdan johdantolause // -

3 artiklan 2 kohdan ensimmäinenluetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta

3 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan viides luetelmakohta

3 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kahdeksas luetelmakohta

3 artiklan 2 kohdan neljäs luetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdeksäs luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan viides luetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kahdestoista luetelmakohta

3 artiklan 2 kohdan kuudennenluetelmakohdan johdantolause // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmastoista luetelmakohta

3 artiklan 2 kohdan kuudennenluetelmakohdan ensimmäinenalaluetelmakohta // 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmastoista luetelmakohta

3 artiklan 2 kohdan kuudennenluetelmakohdan toinenalaluetelmakohta // 4artiklan 1kohdan toinen alakohta

3artiklan 3kohdan johdantolause // 4artiklan 2kohdan johdantolause

3artiklan 3kohdan ensimmäinenluetelmakohta // 4artiklan 2kohdan aalakohta

- // 4artiklan 2kohdan balakohta

3artiklan 3kohdan toisen luetelmakohdan ensimmäinen alakohta // 4artiklan 2kohdan c ja d alakohta

3artiklan 3kohdan toisen luetelmakohdan toinen alakohta // -

3artiklan 3kohdan kolmas luetelmakohta // 4artiklan 2kohdan ealakohta

3artiklan 3kohdan neljäs luetelmakohta // 4artiklan 2kohdan falakohta

3artiklan 3kohdan viides luetelmakohta // 4artiklan 2kohdan galakohta

- // 4 artiklan 3 kohta

3 artiklan 4 kohta // -

3 artiklan 5 kohta // -

3 artiklan 6 kohta // 4 artiklan 4 kohta

4 artikla // 5 artikla

//

5artiklan 1kohta // 6artiklan 1kohta

5artiklan 2kohdan johdantolause // 6artiklan 2kohdan johdantolause

5artiklan 2kohdan aalakohta // 6artiklan 2kohdan aalakohta

5artiklan 2kohdan balakohta // 6artiklan 2kohdan balakohta

- // 6artiklan 2kohdan calakohta

- // 6artiklan 2kohdan dalakohta

5artiklan 3kohta // 6artiklan 3kohta

//

5artiklan 4kohta // 6artiklan 4kohta

6artiklan 1kohdan johdantolause // 7artiklan 1kohdan johdantolause

- // 7artiklan 1kohdan aalakohdan ensimmäinenluetelmakohta

6artiklan 1kohdan aalakohdan ensimmäinenluetelmakohta // 7artiklan 1kohdan aalakohdan toinenluetelmakohta

6artiklan 1kohdan aalakohdan toinenluetelmakohta // 7artiklan 1kohdan aalakohdan kolmasluetelmakohta

6artiklan 1kohdan balakohdan ensimmäinenluetelmakohta // 7artiklan 1kohdan balakohdan ensimmäinenluetelmakohta

6artiklan 1kohdan balakohdan toinenluetelmakohta // 7artiklan 1kohdan balakohdan toinenluetelmakohta

6artiklan 1kohdan balakohdan kolmasluetelmakohta // 7artiklan 1kohdan balakohdan kolmasluetelmakohta

- // 7artiklan 1kohdan calakohdan ensimmäinenluetelmakohta

6artiklan 1kohdan calakohdan ensimmäinenluetelmakohta // 7artiklan 1kohdan calakohdan toinenluetelmakohta

- // 7artiklan 1kohdan dalakohta

6 artiklan 2 kohta // 7artiklan 2kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke

- // 7artiklan 2kohdan ensimmäisen alakohdan toinen virke

// 7artiklan 2kohdan toinen alakohta

6artiklan 3kohta // -

7artiklan 1kohdan johdantolause // 8artiklan 1kohdan johdantolause

7artiklan 1kohdan aalakohta // 8artiklan 1kohdan aalakohta

- // 8artiklan 1kohdan balakohta

- // 8artiklan 1kohdan calakohta

- // 8artiklan 1kohdan dalakohta

7artiklan 1kohdan balakohta // 8artiklan 1kohdan ealakohta

7 artiklan 2 kohta // -

7 artiklan 3 kohta // -

- // 8 artiklan 2 kohta

- // 8 artiklan 3 kohta

7 artiklan 4 kohta // 8 artiklan 4 kohta

7 artiklan 5 kohta // 8 artiklan 5 kohdan ensimmäinen virke

- // 8 artiklan 5 kohdan toinen virke

7aartiklan 1kohta // -

//

7aartiklan 2kohta // 9 artikla

7bartikla // 10 artikla

- // 11 artikla

8 artikla // 12 artikla

9 artikla // 13 artikla

10 artikla // 14 artikla

11 artikla // 15 artikla

12artiklan 1kohta // -

12artiklan 2kohta // -

12artiklan 3kohta // 16artikla

- // 17artikla

13artikla // 18artiklan ensimmäinen alakohta

- // 18artiklan toinen alakohta

- // 19artikla

14artikla // 20artikla

Liite I // -

Liite Ia // Liite I

Liite II // Liite II

Liite III // Liite III

- // Liite IV

- // Liite V

- // Liite VI

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI EHDOTUKSEN VAIKUTUS YRITYSTOIMINTAAN JA ERITYISESTI PIENIIN JA KESKISUURIIN YRITYKSIIN (PK-YRITYKSIIN)

Ehdotuksen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ajokorteista ja direktiivin 91/439/ETY kumoamisesta

Asiakirjan viitenumero

KOM (2003)...

Ehdotus

1. Miksi yhteisön lainsäädäntö on tarpeen tällä alalla ja mitkä ovat sen päätavoitteet, kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate?

Yhteisön toimivallasta ajokorttilainsäädännön alalla säädetään neuvoston direktiivillä91/439/ETY, jolla kumotaan ajokorteista annettu ensimmäinen direktiivi80/1263/ETY. Edellä kuvatut muutokset kuuluvat edelleen yhteisön toimivallan piiriin EY:n perustamissopimuksen 71artiklan 1kohdan calakohdan mukaisesti. Tämän määräyksen mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat yhteispäätösmenettelyä noudattaen toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Ehdotetuilla muutoksilla pyritään pääasiassa parantamaan tieliikenteen turvallisuutta, joka on osa liikenneturvallisuutta. Muutoksilla parannetaan ajokorttien antamiseen liittyviä turvallisuusnäkökohtia kaikkialla Euroopassa, koska niillä yhdenmukaistetaan ajokorttilainsäädäntöä. Lisäksi suuri osa ehdotetuista toimenpiteistä tähtää ajokorttien haltijoiden vapaan liikkuvuuden tehostamiseen, ja tällaisia henkilöitä on Euroopan kansalaisista huomattava osa. Tämä on myös Lissabonin strategian tavoitteiden mukaista. Lisäksi on muistettava, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä korostetaan niitä vaikutuksia, joita ajokorttien antamisella voi olla kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen, joka on yksi EY:n perustamissopimuksessa turvatuista perusvapauksista.

Ehdotettujen toimenpiteiden myötä liikenneturvallisuus paranee välillisesti, koska yhteisön ajokorttimallissa aletaan käyttää parannettuja turvaominaisuuksia väärentämisen varalta, ajokorttiin on mahdollista liittää mikrosiru ja yhteisön paperiajokorttimalli poistetaan käytöstä.

Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävässä määrin saavuttaa ehdotettujen lainsäädäntötoimien tavoitteita. Kansalliset ajokorttijärjestelmät eroavat toisistaan huomattavasti, eikä niissä korosteta vapaaseen liikkuvuuteen tai sijoittautumisvapauteen liittyviä näkökohtia. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on selvästi korostanut myös näitä näkökohtia.

Vaikutus yritystoimintaan

2. Mitä yrityksiä ehdotus koskee?

- yritystoiminnan alat

Ehdotus vaikuttaa kaikkiin tuleviin ajokortin haltijoihin, ajo-opettajiin ja kuljettajantutkintojen vastaanottajiin sekä ajokorttien antamisesta vastaaviin viranomaisiin ja lainvalvontaviranomaisiin. Ajokorttien antamismenettelyihin kohdistuu välillisiä vaikutuksia, koska paperiajokorttimalli poistetaan käytöstä ja ainoastaan muoviajokortti jää käyttöön. Ehdotus ei kuitenkaan vaikuta suoraan mainittujen yrittäjien liiketoimintaan. Lisäksi välillisiä vaikutuksia kohdistuu ajoneuvoja koskeviin menettelyihin, koska direktiiviin 91/439/ETY sisältyvät alaluokat yhdenmukaistetaan. Tämän pitäisi vaikuttaa positiivisesti, koska markkinat kasvavat ja ajoneuvoluokkien määritelmät ovat yhdenmukaiset.

- yritysten koko (pienten ja keskisuurten yritysten osuus)

Suurin pk-yritysten ryhmä, joissa vaikutukset tuntuvat, on autokoulut. Ne ovat pääasiassa pieniä (lähinnä yhden henkilön) yrityksiä.

- ovatko yritykset keskittyneet yhteisön tietylle maantieteelliselle alueelle?

Ei, vaan ne jakautuvat tasaisesti kaikkien jäsenvaltioiden alueelle.

3. Mitä yritysten on tehtävä noudattaakseen ehdotusta?

Kuten ennenkin, autokouluilla on mahdollisuus tarjota opetusta ajokortin hakijoille. Tässä ei ole mitään uutta. Ainoastaan voitaisiin todeta, että eri ajokorttiluokkien yhdenmukaistamisen myötä on mahdollista, että työmäärä lisääntyy tällä tyypillisesti pienten yritysten alalla.

4. Mitkä ovat ehdotuksen todennäköiset talousvaikutukset

- työllisyyteen?

Yhdenmukaisuuden lisäämisellä on positiivisia vaikutuksia.

- investointeihin ja uusien yritysten perustamiseen?

Joissakin jäsenvaltioissa on otettava käyttöön uusia ajokorttiluokkia, ja tämä luultavasti johtaa kasvuun autokoulualalla, kuten edellä on todettu. Lisäksi uusien ajokorttiluokkien käyttöönotto voi johtaa välillisesti joidenkin ajoneuvotyyppien käytön lisääntymiseen. Tällaisia ovat kevyet moottoripyörät, pienet pakettiautot ja pienet linja-autot, joiden ajoneuvoluokkia ei ole vielä yhdenmukaistettu.

- yritysten kilpailukykyyn?

Ajokorttiluokkien määritelmien yhdenmukaistaminen vaikuttaa positiivisesti yritysten kilpailukykyyn. On kuitenkin vaikeaa puhua kilpailukyvystä alalla, joka toimii hyvin paikallisella tasolla.

5. Sisältyykö ehdotukseen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet (muihin ryhmiin verrattuna lievemmät tai erilaiset vaatimukset tms.)?

Ehdotukseen ei sisälly tällaisia toimenpiteitä.

Kuuleminen

6. Luettelo ehdotuksen valmistelussa kuulluista tahoista ja niiden esittämien kantojen pääpiirteet

Ehdotus perustuu vuodesta 1994 lähtien toteutettujen selvitysten tuloksiin. Ajokorttiluokkien yhdenmukaistamisesta on keskusteltu ajokorttien antamisesta jäsenvaltioissa vastaavien viranomaisten (CIECA), autokoulualan liittojen (mm. EFA, IVV), ajoneuvoteollisuuden edustajien (ACEM, AFQUAD), käyttäjiä edustavien organisaatioiden (FIM, FEMA, AIT-FIA) ja muiden alaa edustavien organisaatioiden (IRU) kanssa.

Selvitysten ja keskustelujen tulokset saatettiin ajokorttikomitean ja jäsenvaltioiden hallitusten nimittämien ajokorttilainsäädännön asiantuntijoiden tietoon, ja niistä keskusteltiin seikkaperäisesti.