Ehdotus NEUVOSTON ASETUS kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. johdanto

Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän traagisten tapahtumien jälkeen jäsenvaltiot pyysivät komissiota ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin asiakirjojen turvallisuuden parantamiseksi. Selvästikin on pystyttävä paljastamaan henkilöt, jotka pyrkivät Euroopan unionin alueelle väärennettyjen asiakirjojen turvin. Yritykset tulla maahan peite- tai väärän henkilöllisyyden turvin on helpointa estää, jos voidaan nykyistä luotettavammin tarkistaa, että asiakirjan esittäjä on juuri se henkilö, jolle asiakirja on myönnetty.

Nykyisen järjestelmän heikkoutena on se, että tarramuotoiseen viisumiin tai oleskelulupaan ei sisälly minkäänlaista valokuvaa tai muuta luotettavaa tunnistetta. Siksi päätettiin, että molempiin asiakirjoihin on kiireellisesti sisällytettävä vähintäänkin korkeat turvallisuusvaatimukset täyttävä valokuva.

Asiaa koskevat ehdotukset annettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille syyskuussa 2001. Neuvosto antoi 18. helmikuuta 2002 asetuksen (EY) N:o 334/2002 yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1683/95 muuttamisesta [1] ja 13. kesäkuuta 2002 asetuksen (EY) N:o 1030/2002 kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta [2]. Komissio hyväksyi 3. kesäkuuta 2002 viisumia ja 14. elokuuta 2002 oleskelulupaa koskevat tekniset lisäeritelmät. [3] Jäsenvaltioiden on noudatettava näitä eritelmiä viimeistään 3. kesäkuuta 2007 ja 14. elokuuta 2007 alkaen.

[1] EYVL L 53, 23.2.2002, s. 7.

[2] EYVL L 157, 15.6.2002, s. 1.

[3] Komission päätökset C(2002) 2002 ja C(2002) 3069, ei julkaistu.

Jäsenvaltiot ovat kuitenkin painottaneet haluavansa, että viisumien ja muidenkin matkustusasiakirjojen turvallisuusvaatimuksia kiristetään edelleen. Ne ovat ilmoittaneet kannattavansa biometristen tunnisteiden sisällyttämistä viisumiin ja kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupaan, koska näin voidaan luoda entistä luotettavampi yhteys passin ja viisumin tai oleskeluluvan ja näiden asiakirjojen haltijan välille.

Veriassa 28.-29. maaliskuuta 2003 järjestetyssä epävirallisessa oikeus- ja sisäasioiden ministerien tapaamisessa jäsenvaltiot kehottivat jälleen komissiota antamaan ehdotuksen biometristen tunnisteiden sisällyttämisestä yhtenäiseen viisumin kaavaan ja kolmansien maiden kansalaisille myönnettävän oleskeluluvan yhtenäiseen kaavaan. Komissaari António Vitorino lupasi esittää ehdotuksen ja korosti samalla, että olisi omaksuttava yhtenäinen linja suhteessa kaikkiin matkustusasiakirjoihin (myös EU:n kansalaisten passiin). Asian tärkeyttä korostaa se, että EU:n olisi omaksuttava yhteinen linja Yhdysvaltojen uuteen lainsäädäntöön, jonka mukaan viisumivapautta voidaan jatkaa 26. lokakuuta 2004 jälkeen vain niiden maiden osalta, jotka sisällyttävät myöntämiinsä passeihin biometrisiä tunnisteita.

Thessalonikissa 19.-20. kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että EU tarvitsee johdonmukaista lähestymistapaa biometristen tunnisteiden tai biometristen tietojen käyttämiseen, jotta voitaisiin löytää yhdenmukaistettuja ratkaisuja kolmansien valtioiden kansalaisten asiakirjoja, EU:n kansalaisten passeja ja tietojärjestelmiä (VIS ja SIS II) varten. Se kehotti komissiota laatimaan asianmukaiset ehdotukset ja aloittamaan viisumeista.

Näin yhtenäisen viisumin kaava, kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupa ja viisumitietojärjestelmä kytkettiin läheisesti toisiinsa.

Yhteisen viisumijärjestelmän (VIS) perustamisen tärkeyttä taas korostetaan Laekenin ja Sevillan Eurooppa-neuvoston päätelmissä sekä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntasuunnitelmassa. Neuvosto hyväksyi torjuntasuunnitelman suuntaviivat kesäkuussa 2002 ja pyysi komissiota tekemään niihin perustuvan toteutettavuustutkimuksen. Neuvoston suuntaviivoissa asetetaan VIS:n keskeisiksi tavoitteiksi helpottaa petostentorjuntaa, estää visa shopping -ilmiötä eli edullisimman viisumikohtelun hakemista, helpottaa viisumien tarkastusta sekä Dublin II -asetuksen soveltamisen ja laittomien maahanmuuttajien palauttamisen edellyttämää henkilöiden tunnistusta, parantaa yhteisen viisumipolitiikan hoitoa ja sisäistä turvallisuutta ja edistää terrorismin torjuntaa. VIS koostuu keskustietojärjestelmästä (C-VIS) sekä kunkin jäsenvaltion kansallisesta tietojärjestelmästä (N-VIS). Toteutettavuustutkimus on valmistunut. Siinä analysoidaan VIS-järjestelmän teknistä puolta ja rahoitusta. Biometriikan merkitystä järjestelmän kokonaistehokkuudelle on syytä korostaa, varsinkin nyt kun biometriset tunnisteet on tarkoitus ottaa käyttöön ennennäkemättömässä laajuudessa, millä tulee olemaan suuri vaikutus sekä tekniikan kehittymiseen että järjestelmän rahoitukseen.

Näillä ehdotuksilla on ratkaiseva merkitys valittaessa VIS-järjestelmässä käytettäviä biometrisiä tunnisteita, sillä yhtenäisyyden vuoksi on käytettävä samoja tunnisteita EU:n laajuisesti. Sitä paitsi biometristen tunnisteiden käytössä on noudatettava VIS-järjestelmän vaatimuksia, jotta tunnistaminen voi tapahtua vertailemalla näytettä tietokantaan.

2. Ehdotusten tavoite

Komissio esittää nyt aluksi ehdotukset yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1683/95 sekä kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta.

EU:n kansalaisten henkilöasiakirjoja koskeva ehdotus annetaan myöhemmin tänä vuonna.

Nyt käsiteltävillä ehdotuksilla on kaksi tavoitetta:

- aikaistaa valokuvan käyttöönottoa kahdella vuodella (vuodesta 2007 vuoteen 2005), ja

- varmistaa yhteentoimivuus huolehtimalla siitä, että jäsenvaltiot sisällyttävät biometriset tunnisteet viisumeihin ja kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupiin yhdenmukaisesti.

Sen lisäksi, että digitaalinen kasvokuva sisällytetään viisumiin, se on tarkoitus tallentaa kapasiteetiltaan riittävälle tallennusvälineelle ensisijaisena yhteentoimivana biometrisenä tunnisteena. Tämän vuoksi määräaikaa on kiristettävä. Jotkin jäsenvaltiot ovatkin jo päättäneet alkaa soveltaa asetuksia hyvissä ajoin ennen vuotta 2007.

3. Biometristen tunnisteiden valinta

Komission ehdotuksissa edellytetään pakollista kasvokuvan tallentamista ensisijaisena biometrisenä tunnisteena yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Tähän olisi lisättävä toissijaisena tunnisteena sormenjälki, koska se on paras ratkaisu ns. taustatarkistuksiin eli tunnistamiseen, joka perustuu näytteen vertailemiseen tietokannassa oleviin näytteisiin. Tunnisteiden valinnan tärkein tavoite on saada korkean turvallisuuden tason ja parhaat tekniset tulokset takaava ratkaisu. Nykyisiä turvallisuusvaatimuksia voitaisiin joidenkin mielestä parantaa entisestään ottamalla käyttöön kaksi uuteen teknologiaan perustuvaa biometristä tunnistetta, joiden avulla voidaan torjua sekä asiakirjojen väärentämistä että niiden käyttämistä petostarkoituksessa. Tätä varten on luotava entistä luotettavampi yhteys viisumin tai oleskeluluvan haltijan ja viisumin tai oleskeluluvan kaavan välille.

Sopivia biometrisiä tunnisteita valittaessa on nojauduttu Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n uraauurtavaan työhön sekä viisumitietojärjestelmää (VIS) koskevan toteutettavuustutkimuksen tuloksiin. Pyrittäessä lisäämään turvallisuutta on tärkeää muistaa, että samalla on kunnioitettava toimenpiteiden kohteeksi joutuvien henkilöiden oikeuksia.

ICAO on valinnut kasvokuvan ensisijaiseksi yhteentoimivaksi biometriseksi tunnisteeksi ja sormenjälki- ja/tai iiriskuvan valinnaiseksi biometriseksi tunnisteeksi maissa, jotka tarvitsevat sellaista tietokantahakuja varten.

VIS-toteutettavuustutkimuksen suosituksen mukaan (kohta 3.3.5.1, s. 45) kultakin viisuminhakijalta on otettava kymmenen sormenjälkinäytettä, koska vain näin saadaan tutkitusti riittävän hyvä tarkkuus. Sormenjälki on tunnisteista vanhin ja kehittynein, ja kaikilla jäsenvaltioilla on sormenjälkinäytteitä kansallisissa tietokannoissaan.

Ensimmäinen biometrinen tunniste (teräväpiirtoinen sähköinen valokuva) on jo saatavilla, sillä sellainen on määrä painaa viisumeihin vuodesta 2007 alkaen. Tämänkin vuoksi olisi hyvä aikaistaa määräaikaa, johon mennessä valokuva on sisällytettävä viisumiin ja oleskelulupaan. Näin parannettaisiin yhtenäisen kaavan turvallisuutta. Sähköistä tallennetta voitaisiin käyttää raja-asemilla kuvan saamiseksi näyttöruudulle sekä silmämääräiseen lisätarkastukseen, vaikka kasvojentunnistustekniikkaa ei käytettäisikään. Tämä olisi digitaalisen valokuvan peruskäyttö. Kehittyneempi sovellus olisi kasvojentunnistusjärjestelmän käyttö digitaalisen valokuvan yhteydessä. Tämä edellyttäisi tarvittavan tekniikan ja laitteiston hankkimista raja-asemille. Jäsenvaltioiden harkittavaksi jää, riittääkö valokuvan saaminen näyttöruudulle vai halutaanko käyttää kasvojen-tunnistusohjelmaa. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi olisi noudatettava ICAO:n digitaalivalokuvalle asettamia laatuvaatimuksia. Tekniikan valinta jäisi jäsenvaltioiden tehtäväksi.

Toisen biometrisen tunnisteen tallentamista ei pidä jättää jäsenvaltioiden harkintavaltaan, sillä riittävän luotettavaa tunnistusta varten tarvitaan vähintään kaksi tunnistetta. Joka tapauksessa tarvitaan kaksi tunnistetta siltä varalta, että toista ei syystä tai toisesta voida käyttää. Paras mahdollinen vastaavuus saadaan tallentamalla myös sormenjäljet, jolloin voidaan tehdä tietokantahakuja.

Ehdotusten mukaan henkilöasiakirjoihin tallennettaisiin vain kaksi sormenjälkikuvaa. Alkuvaiheessa niitä on tarkoitus käyttää ainoastaan todentamiseen (kahden näytteen keskinäinen vertailu) eikä hakujen tekemiseen VIS-järjestelmässä. Jos kokemus osoittaa, että todennus johtaa liian usein hylkäämiseen, sormenjälkikuvien määrää on pohdittava uudelleen. Kontaktittomalle sirulle voidaan tallentaa - ainakin tässä vaiheessa - vain kaksi sormenjälkikuvaa.

Asetuksen (EY) N:o 1683/95 6 artiklalla perustetun komitean olisi määrättävä sormenjälkikuvien laatuvaatimuksista. Sormenjälki on otettava painamalla, sillä pyöritellyn sormenjäljen ottaminen vaatii toisen henkilön apua. Tästä on syytä luopua, jotta vältettäisiin fyysinen kosketus konsuliviranomaisten ja viisuminhakijoiden välillä.

Voidaan tosin ajatella, että jäsenvaltioille olisi sallittava enemmän joustoa täytäntöönpanossa. Yhteentoimivuussyistä kasvokuvan olisi kuitenkin oltava ensisijainen biometrinen tunniste. Pakollisia sormenjälkikuvia ei välttämättä tarvitse ottaa käyttöön samaan aikaan, sillä vielä ei ole päätetty, tallennetaanko VIS-järjestelmään biometrisiä tietoja heti alusta alkaen. Sormenjäljet voitaisiin ottaa käyttöön vaiheittain järjestelmän laajentamisen myötä, sillä kaikki konsulaatit tuskin saisivat käyttöönsä tarvittavaa infrastruktuuria samaan aikaan.

Iiristunnistusta ei ole valittu biometriseksi tunnisteeksi, koska tekniikan kehittänyt amerikkalainen yritys on patentoinut sen. Koska kyse on varsin uudesta tekniikasta (sitä alettiin kehittää vuonna 1992), se ei ole vielä valmis käytettäväksi suurimittaisten tietokantojen yhteydessä.

4. Tietosuojaviranomaiset

Edellä mainitut kaksi asetusta muodostavat vain oikeusperustan, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat tallentaa biometrisiä tietoja yhtenäiseen viisumin kaavaan ja kolmansille maille myönnettävän oleskeluluvan yhtenäiseen kaavaan. Näiden toimien toteuttaminen kuuluu yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1683/95 6 artiklalla perustetun komitean antaman teknisen eritelmän mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenvaltiot hoitavat biometristen tietojen käsittelyn.

Jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamaan henkilötietojen (myös biometristen tietojen) käsittelyyn sovelletaan yhteisön lainsäädännössä tietosuojadirektiiviä 95/46/EY [4].

[4] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

Direktiivin 95/46/EY 28 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat perustaneet viranomaisia, jotka valvovat jäsenvaltioiden direktiivin mukaisesti toteuttamien toimenpiteiden soveltamista niiden alueella. Näiden viranomaisten on hoidettava tehtäviään itsenäisesti.

Valvontaviranomaisilla on toimivalta käsitellä tietosuojaa koskevia vaateita, jotka kuka tahansa henkilö tai häntä edustava yhdistys esittää niille.

Valvontaviranomaisilla on

* tutkintavaltuudet, kuten

- valtuudet saada käsiteltäviä tietoja,

- valtuudet kerätä kaikki valvontatehtävänsä suorittamiseksi tarvittavat tiedot,

* tehokkaat toimintavaltuudet, kuten

- valtuudet antaa lausuntoja ennen käsittelyn toteuttamista ja

- varmistaa näiden lausuntojen asianmukainen julkistaminen,

- määrätä tietojen suojaamisesta, poistamisesta tai tuhoamisesta,

- kieltää käsittely väliaikaisesti tai lopullisesti taikka antaa rekisterinpitäjälle huomautus tai varoitus,

- saattaa asioita kansallisen parlamentin tai muiden poliittisten elinten käsiteltäväksi,

* valtuudet olla asianosaisena oikeudenkäynnissä, jos direktiivin 95/46/EY mukaisesti toteutettuja kansallisia toimenpiteitä rikotaan, tai valtuudet saattaa nämä rikkomukset lainkäyttöviranomaisten tietoon.

Valvontaviranomaisten päätöksistä, jotka antavat aihetta valituksiin, voi valittaa tuomioistuimeen.

Lisäksi valvontaviranomaisten on laadittava kertomus toiminnastaan säännöllisin väliajoin ja toisen jäsenvaltion viranomainen voi pyytää valvontaviranomaista käyttämään valtuuksiaan.

Kuten komission ensimmäisessä kertomuksessa direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanosta [5] todetaan, valvontaviranomaisten nykyiset resurssit ovat alimitoitetut niiden lukuisten tehtävien hoitamiseen. Koska biometristen tietojen käsittely tulee lisäämään niiden työmäärää, niille on välttämättä saatava lisäresursseja.

[5] KOM(2003) 265 lopullinen, 15.5.2003.

Kertomuksessa todetaan: "Resurssiongelmat voivat vaarantaa riippumattomuuden. Riippumattomuus on järjestelmän toiminnan ehdoton edellytys. Tätä näkökulmaa on tarkasteltava lähemmin, mutta jos näiden suuntausten todetaan olevan todellisia, ne ovat hyvin huolestuttavia, ja komission, jäsenvaltioiden ja valvontaviranomaisten on määritettävä niiden syyt ja löydettävä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Näiden kolmen seikan liittyminen toisiinsa merkitsee sitä, että yhden ongelman onnistuneella ratkaisemisella saattaa olla myönteisiä heijastusvaikutuksia muihin. Soveltamisen valppaampi ja tehokkaampi valvonta parantaa lakien noudattamista. Tehostunut vaatimustenmukaisuus johtaa siihen, että rekisterinpitäjät antavat rekisteröidyille enemmän ja parempaa informaatiota tietojen käsittelystä ja rekisteröityjen lainmukaisista oikeuksista. Tämä puolestaan parantaa kansalaisten yleistä tietämystä tietosuojasta.

Teknisiä tuotteita olisi aina kehitettävä tietosuojasääntöjen mukaisesti. Vaatimustenmukaisuus on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Tavoitteena olisi oltava tuotteet, jotka ovat paitsi yksityisyyden suojan takaavia ja yksityisyyden suojan kannalta mahdollisimman tehokkaita, myös yksityisyyden suojaa parantavia. Yksityisyyden suojan takaavat tuotteet on kehitetty vastaamaan täysin direktiivin vaatimuksia, yksityisyyden suojan kannalta mahdollisimman tehokkaat tuotteet taas menevät askeleen pidemmälle siten, että niissä on helpommin käytettäviä yksityisyyteen liittyviä elementtejä, esimerkiksi antamalla rekisteröidylle hyvin helppokäyttöistä tietoa tai hyvin yksinkertaisia tapoja käyttää oikeuksia. Yksityisyyden suojaa parantavat tuotteet puolestaan on suunniteltu siten, että niiden avulla voidaan käsitellä mahdollisimman suuria määriä aidosti anonyymia tietoa."

Tietosuojatyöryhmä, joka perustettiin direktiivin 95/46/EY 29 artiklalla antamaan komissiolle neuvoja tietosuoja-asioissa, hyväksyi 1. elokuuta 2003 biometriikkaa käsittelevän valmisteluasiakirjan (valmisteluasiakirja nro WP 80). Siinä käsitellään tarkoituksenmukaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista, rekisteröidylle annettavia tietoja, ilmoitusmenettelyä, turvatoimenpiteitä ja arkaluonteisiin tietoihin sovellettavia järjestelyjä.

Jäsenvaltioiden on otettava edellä esitetyt näkökohdat huomioon, kun ne ottavat biometriset tunnisteet käyttöön näiden asetusten mukaisesti. Samalla kun toteutetaan yleistä turvallisuutta parantavia toimia, on kunnioitettava toimien kohteena olevien henkilöiden perusoikeuksia. Tässä yhteydessä tämä tarkoittaa, että kansallisten tietosuojaviranomaisten henkilöstöä on lisättävä, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus ja huolehtia siitä, että valitut tekniikat ovat direktiivin 95/46/EY säännösten mukaiset.

Siksi komissio aikoo pyytää ehdotuksista lausuntoa direktiivin 95/46/EY 29 artiklalla perustetulta tietosuojatyöryhmältä direktiivin 30 artiklan mukaisesti.

Vastaisuudessa olisi kuitenkin parempi, että tietosuoja-asioita hoidettaisiin keskitetysti. Jos päätetään perustaa yhteisön virasto hoitamaan VIS- ja SIS-järjestelmiä, asetuksella (EY) N:o 45/2001 perustettu riippumaton valvontaviranomainen vastaa viraston toimintaan liittyvistä tietosuojakysymyksistä.

5. Ehdotusten rakenne

Nämä asetusehdotukset koskevat kahden nykyisen asetuksen muuttamista. Tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita sisällyttämään kasvo- ja sormenjälkikuvat viisumin ja oleskeluluvan yhtenäisiin kaavoihin.

Ehdotukset koskevat ainoastaan sitä, minkä biometristen tunnisteiden käytöstä olisi säädettävä. Niissä ei puututa teknisiin yksityiskohtiin.

Ehdotuksiin liittyvät tekniset täytäntöönpanovaltuudet olisi annettava komissiolle, jota avustaa yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen N:o 1683/95 6 artiklalla perustettu komitea päätöksen 1999/468/EY [6] 5 artiklassa säädetyn menettelyn ja päätöksen 7 artiklan mukaisesti. Tarkoituksena on määritellä ne tekniset ominaisuudet, joiden avulla kyseisistä asiakirjoista tehdään vaadittujen turvastandardien mukaiset. On päätettävä muun muassa sellaisen standardin laatimisesta, joka koskee tallennusvälineen valintaa ja kapasiteettia sekä tallenteiden suojaamiseen käytettävää julkisen avaimen järjestelmää (public key infrastructure, PKI) ja digitaalista allekirjoitusta. Lisäksi komitealle olisi annettava tehtäväksi päättää vaatimuksista, joita sovelletaan kahden sormenjälkikuvan tallentamiseksi viisumin ja oleskeluluvan kaavaan. Menettelyn etuna on se, että tekniset asiantuntijat voivat selvittää tarpeet, ja toteuttamispäätökset voidaan tehdä selvitysten pohjalta suhteellisen nopeasti. Komitea voi myös reagoida ripeästi tekniikan kehitykseen.

[6] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

6. Oikeusperusta

Yhtenäistä viisumin kaavaa koskeva asetusehdotus annetaan EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan nojalla.

Kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäistä kaavaa koskeva ehdotus puolestaan annetaan EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla.

Muutossäännösten olisi oltava samanlaiset molemmissa ehdotuksissa.

Koska kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annettu asetus (EY) N:o 1030/2002 on katsottu Schengenin säännöstöä kehittäväksi säädökseksi, myös sen muuttamisesta annettava asetus kehittää Schengenin säännöstöä.

7. Perustamissopimukseen liitetyistä pöytäkirjoista aiheutuvat seuraukset

Koska jäsenvaltioiden kolmansien maiden kansalaisille myöntämiä asiakirjoja koskevat oikeusperustat (viisumin ja kolmansien maiden kansalaisille myönnettävän oleskeluluvan yhtenäinen kaava) kuuluvat EY:n perustamissopimuksen IV osaston piiriin, niihin sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan asemaa koskevia pöytäkirjoja.

7.1 Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti

Perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 2 artiklan mukaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osaston määräykset ja mainitun osaston nojalla hyväksytyt toimenpiteet eivät sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa tai Irlantia.

Tästä huolimatta kyseisen pöytäkirjan 3 artiklan nojalla Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti voi ilmoittaa neuvoston puheenjohtajalle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osaston nojalla tehty ehdotus tai aloite on esitetty neuvostolle, että se haluaa osallistua ehdotetun toimenpiteen antamiseen tai soveltamiseen, jolloin kyseisellä valtiolla on oikeus tehdä niin.

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on 3 päivänä heinäkuuta 2001 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut, että se haluaa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.

7.2 Tanska

a) Asetus yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1683/95 muuttamisesta

Amsterdamin sopimuksella Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja EY:n perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan nojalla Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden antamiseen, joita ehdotetaan EY:n perustamissopimuksen IV osaston nojalla, lukuun ottamatta toimenpiteitä, joilla määritetään ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, tai yhtenäistä viisumin kaavaa koskevia toimenpiteitä (ent. 100 c artikla).

Tämä pöytäkirjan kohta osoittaa, että Tanska haluaa täyttää yhteisölle Maastrichtin sopimuksen yhteydessä antamansa sitoumukset (EY:n perustamissopimuksen 100 c artikla ja asetukset (EY) N:o 1683/95 ja 574/99). Entistä 100 c artiklaa koskevan tulkintansa perusteella komissio katsoo, että EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 alakohdan b alakohdan iii alakohdassa ei varsinaisesti muuteta entisen 100 c artiklan sisältöä, vaan ainoastaan vahvistetaan ja selkeytetään siinä ilmaistua tavoitetta. Tanskan olisi siis osallistuttava täysipainoisesti 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan iii alakohdan nojalla annettujen asetusehdotusten (kuten asetuksen N:o 1683/95 muuttamista koskevan ehdotuksen) käsittelyyn.

b) Asetus kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta

Koska kuitenkin tässä tapauksessa asetusehdotukset kehittävät Schengenin säännöstöä, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti Tanska päättää kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on tehnyt Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osaston määräysten nojalla päätöksen Schengenin säännöstöön perustuvasta ehdotuksesta tai aloitteesta, saattaako Tanska kyseisen päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

7.3 Norja ja Islanti

Schengenin säännöstöstä tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvosto, Islanti ja Norja ovat allekirjoittaneet 18 päivänä toukokuuta 1996 sopimuksen [7], jonka nojalla kyseiset maat osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen.

[7] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 35.

Sopimuksen 1 artiklan mukaan Norja ja Islanti osallistuvat Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin toimintaan ja sen edelleen kehittämiseen sopimuksen liitteissä A (Schengenin säännöstön määräykset) ja B (Euroopan yhteisön säädösten säännökset, joilla on korvattu Schengenin yleissopimuksen vastaavat määräykset tai jotka on hyväksytty kyseisen yleissopimuksen nojalla) tarkoitettujen määräysten piiriin kuuluvilla aloilla.

Sopimuksen 2 artiklan mukaan Islanti ja Norja soveltavat ja panevat täytäntöön Euroopan unionin hyväksymät säädökset ja toimenpiteet, jotka muuttavat perustamissopimukseen sisällytetyssä Schengenin säännöstössä (liitteet A ja B) mainittuja säännöksiä tai perustuvat niihin.

Liitteeseen B sisältyy yhtenäisestä viisumin kaavasta 29 päivänä toukokuuta 1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1683/95. Asetuksella kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta kehitetään Schengenin säännöstöä sopimuksen liitteessä A tarkoitetulla tavalla.

Sopimuksen 4 artiklan nojalla tätä asetusta koskevista kysymyksistä on näin ollen keskusteltava sekakomiteassa, jotta voidaan varmistaa, että Islannin ja Norjan edustajilla on mahdollisuus selvittää säädöksen suhteen kohtaamiaan ongelmia ja kertoa käsityksensä niiden kannalta tärkeiden määräysten kehittämistä ja täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä.

8. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaan yhteisön toiminnassa ei saada ylittää sitä, mikä on tarpeen sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisön toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa, mutta samalla on taattava, että ehdotuksen tavoite toteutuu ja että se pannaan täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti.

Koska Schengenin säännöstön kehittämistä koskevien aloitteiden tarkoituksena on muuttaa kahta asetusta, joilla pyritään varmistamaan, että kaikki Schengenin säännöstöä soveltavat jäsenvaltiot soveltavat uusia säädöksiä yhdenmukaisesti, säädöstyypiksi on valittu asetus.

Asiakirjamallien ja niiden turvaominaisuuksien yhdenmukaistamisella ehkäistään väärentämistä. Estämällä matkustus- ja oleskelulupa-asiakirjojen väärentämisen ja jäljentämisen komissio pyrkii vahvistamaan korkeaa turvatasoa, joka on asetettu tavoitteeksi sekä EY:n perustamissopimuksessa että Thessalonikin Eurooppa-neuvoston päätelmissä. Riittävään yhdenmukaistamiseen voidaan päästä ainoastaan yhteisön toimenpiteillä. Tämän ovat osoittaneet monet muut asiakirjojen turvallisuuden parantamisesta annetut säädökset.

Ehdotuksilla biometristen tunnisteiden sisällyttämisestä viisumin ja oleskeluluvan yhtenäiseen kaavaan pyritään parantamaan asiakirjojen turvallisuutta, oikeudellista sitovuutta ja mukautettavuutta väärennysriskin takia. Asiakirjojen avulla voitaneen ratkaista Euroopan unionin ulkorajojen ylittämiseen liittyvissä erikoistilanteissa esiintyvät ongelmat. Tästä syystä koko EU:ssa olisi oltava käytössä samanlaiset asiakirjat. Lisäksi ehdotuksilla pyritään luomaan luotettava yhteys asiakirjan ja sen haltijan välille. Säädöstyypiksi on valittu asetus eikä direktiiviä ennen muuta siksi, että tavoitteena on tämäntyyppisten asiakirjojen ulkoasun ja biometristen tunnisteiden täydellinen yhdenmukaisuus; jäsenvaltioilla ei siis ole asiassa harkinnanvaraa.

9. Rahoitusvaikutukset

On vaikea arvioida näiden lainsäädäntötoimien täsmällisiä rahoitusvaikutuksia, koska tarkat vaatimukset eivät vielä ole tiedossa. Vaatimukset asettaa yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1683/95 6 artiklalla perustettu komitea.

Joka tapauksessa on vielä asennettava tarvittavat tekniset laitteet, jotta korkeiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti valmistettu valokuva voidaan liittää viisumiin ja kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupaan ja jotta VIS-järjestelmä voidaan ottaa käyttöön. Seuraavat tekniset vaatimukset lienevät tarpeen:

- Tallennusväline

Toistaiseksi tarkoituksenmukaisin tallennusväline on kontaktiton mikrosiru. Mikrosirua tarvitaan biometristen tietojen ja turvakoodin (digitaalisen PKI-allekirjoituksen) tallentamista varten. ICAO suosittaa vähimmäisvaatimuksena 32 KB:n sirua. Koska sirulle on tallennettava kasvokuva ja lisäksi kaksi sormenjälkikuvaa, 64 KB:n siru olisi parempi, varsinkin jos jäsenvaltiot haluavat lisätä siihen aakkosnumeerisia tietoja.

Tarvittavan mikrosirun hinta ei ole vielä tiedossa. Tekniikka kehittyy nopeasti, ja kun siruja tarvitaan 25 jäsenvaltiossa, hinta laskee merkittävästi kysynnän kasvun myötä. Komissio voisi tarvittaessa tehdä tarjouskilpailun ratkettua "ryhmätilauksen", jolloin sirut voitaisiin hankkia halvemmalla.

- Tunnisteiden tallennuslaitteet

Jäsenvaltioiden on asennettava tallennuslaitteet paikkaan, joissa tunnistetiedot tuotetaan. Kahden tunnisteen (kasvo- ja sormenjälkikuva) käyttäminen edellyttää joko kahta eri tallennusjärjestelmää tai yhdistettyä järjestelmää (esim. pöytätietokone, jossa on kamera ja sormenjäljen tallennuslaite). Laite, joka tallentaa vain yhden sormen jäljen, on huomattavasti halvempi kuin laite, jolla voidaan tallentaa useamman sormen jäljet. Tallenteiden pitkän käyttöajan (jopa 10 vuotta) varmistamiseksi laitteiden laadun tulisi olla hyvä.

- Todennuslaitteet

Todennuslaitteita on asennettava raja-asemille. Laitteet on suunniteltava siten, että niillä pystytään käsittelemään tietoa "nopeasti", sillä jäsenvaltioiden tarkoituksena ei ole pakottaa ihmisiä jonottamaan rajatarkastusta tuntikausia. Laitteiden on toimittava normaaliolojen lisäksi myös silloin, kun ilmaantuu ongelmia.

- Tiedonhallinta

Turvallisuus on ratkaiseva edellytys sille, että laitteiden käyttöönotto onnistuu ja ne hyväksytään yleisesti.

10. Artiklakohtaiset huomautukset

10.1 1 artikla

Artiklan ensimmäisellä kohdalla lisätään molempien asetusten 2 artiklaan kaksi alakohtaa, joiden mukaan yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen N:o 1683/95 6 artiklalla perustetulla komitealla on toimivalta määrätä teknisistä lisäominaisuuksista biometristen tunnisteiden käyttöönoton yhteydessä.

Toisessa kohdassa säädetään kummankin asetuksen 4 artiklan muuttamisesta. Muutos on tarpeen, jotta biometriset tunnisteet voidaan sisällyttää asiakirjoihin. Samalla kuitenkin rajoitetaan viisumiin tallennettavat henkilötiedot niihin, jotka mainitaan varsinaisessa asetustekstissä, sen liitteessä tai asianomaisen henkilön passissa. On vältettävä sitä, että myös muiden tietojen tallentaminen olisi mahdollista.

Kolmannessa kohdassa lisätään asetukseen uusi 4 a artikla, jossa säädetään käytettävistä biometrisistä tunnisteista ja niiden sisällyttämisestä viisumin ja oleskeluluvan kaavaan. Siinä säädetään myös, että biometriset tunnisteet on tallennettava kapasiteetiltaan riittävälle tallennusvälineelle, joka voi olla joko kontaktiton siru tai jokin muu väline. Välineestä päättävät asiasta vastaavan komitean tekniset asiantuntijat. Tällä säädöksellä annetaan komitealle toimivalta asettaa kahden sormenjälkikuvan tallentamisessa noudatettavat tekniset vaatimukset.

Artiklan neljännessä kohdassa nykyisten asetusten tekstiä mukautetaan siten, että valokuvan sisällyttämisen määräaikaa voidaan aikaistaa. Komissio päätti valokuvan sisällyttämisestä viisumiin 3. kesäkuuta 2002 ja valokuvan sisällyttämisestä oleskelulupaan 14. elokuuta 2002. Sen vuoksi lopullinen täytäntöönpanopäivämäärä on 3. kesäkuuta 2005 viisumien osalta ja 14. elokuuta 2005 kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan osalta.

Koska jäsenvaltiot haluavat toteuttaa toimenpiteet kiireellisesti, määräajaksi kasvokuvan sisällyttämiselle vahvistetaan kaksi vuotta sitä koskevien teknisten lisäeritelmien hyväksymisestä ja määräajaksi sormenjälkien hyväksymiselle hieman joustavammin kolme vuotta teknisten lisäeritelmien hyväksymisestä.

10.2 2 artikla

Tämä on vakiomuotoinen voimaantulosäännös.

Sanasto

Biometriikka

// (International Scientific Vocabulary, 1831): biologisten havaintojen ja ilmiöiden tilastoanalyysi. Perustuu kreikan kielen sanoihin bios (elämä) ja metron (mitta). Biometrinen tunniste on elossa olevan ihmisen fyysinen ominaisuus tai käyttäytymisen piirre, varsinkin sellainen, jota voidaan käyttää henkilön tai ilmoitetun henkilöllisyyden tunnistamiseen. Koska biometrinen tunniste on yksilön ainutlaatuinen piirre, se on tehokkain yksittäinen väline todentamisessa.

Sormenjälkien tallentaminen

// Sormenjälkinäytteen ottaminen tarkoituksena käyttää sitä biometrisenä tunnisteena biometriikkajärjestelmissä

Kasvokuva

// Digitaalinen valokuva kasvoista (vrt. malline)

Kasvojen tunnistus

// Järjestelmä hakee ja eristää ihmiskasvot video- tai digitaalikameralla tallennetusta kuvasta. Näin saadusta kuvasta analysoidaan tietokoneohjelman avulla kasvonpiirteitä (esim. silmiä ja nenää) sekä mitataan ja määritetään kasvojen muut osat. Muita kuvausmenetelmiä ovat kolmiulotteinen kartoitus (kameran sijasta käytetään laserskanneria) ja ihonalaisten verisuonien lämpökuvaus. Ilmoitetun henkilöllisyyden todentamisessa verrataan tulosta henkilön kasvoihin samaa kuvaustekniikkaa käyttäen.

Teräväpiirtoinen sähköinen kuva

// Erittäin laadukas digitaalikuva.

Yhteentoimivuus

// Eri järjestelmissä voidaan käyttää samaa digitaalikuvaa (Saksassa tallennettu digitaalinen sormenjälkikuva voidaan tunnistaa Ranskassa ja päinvastoin), joten laitteiden ei tarvitse olla samalta toimittajalta.

Tunnistus

// Myös identifiointi, yksi-moneen -haku. Henkilöllisyyden määrittäminen vertailemalla näytettä monta mallinetta tai kuvaa sisältävään tietokantaan.

Todennus

// Myös verifiointi, yksi-yhteen -haku. Kahden mallineen tai kuvan vertaileminen ilmoitetun henkilöllisyyden todentamiseksi. Prosessi, jossa henkilöllisyys ilmoitetaan ja ilmoitettu henkilöllisyys todennetaan.

PKI (julkisen avaimen järjestelmä)

// Epäsymmetrisissä salausjärjestelmissä on kaksi avainta tiedon turvaamiseksi: julkinen ja yksityinen avain. Näiden avainten matemaattinen suhde on sellainen, että yhden avaimen tunteminen ei auta selvittämään toista. Tästä syystä toinen avain voi olla yleisesti saatavilla (julkinen avain), kun taas toinen on salainen (yksityinen avain).

Malline

// Koodattu tiedosto, joka sisältää biometrisen näytteen ainutlaatuiset piirteet tai biometrisiä tietoja (sen mukaan, mitä ohjelmistoja myyjä tarjoaa).

2003/0218 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 3 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [8],

[8] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [9],

[9] EUVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Amsterdamin sopimuksen tarkoituksena on luoda asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, ja siinä annetaan komissiolle jaettu aloiteoikeus tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen yhtenäisen maahanmuuttopolitiikan alalla.

(2) On välttämätöntä, että oleskeluluvan yhtenäinen kaava käsittää kaikki tarpeelliset tiedot ja täyttää erittäin korkeat tekniset vaatimukset ja että siinä on erityisesti jäljentämisen ja väärentämisen estämiseksi tarvittavat turvaominaisuudet. Tämä edistää osaltaan laittoman maahanmuuton ja laittoman oleskelun estämistä ja torjuntaa. Sen on myös sovelluttava kaikkien jäsenvaltioiden käytettäväksi.

(3) Biometristen tunnisteiden liittäminen oleskelulupaan on tärkeä askel sellaisten uusien tunnusmerkkien käyttöönotossa, joilla luodaan luotettavampi yhteys oleskeluluvan haltijan ja viisumin kaavan välille, millä on suuri merkitys sen varmistamisessa, että oleskelulupa on suojattu petostarkoituksiin käyttämiseltä. On otettava huomioon kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) koneellisesti luettavia viisumeja koskevassa asiakirjassa N:o 9303 esitetyt määräykset.

(4) Tässä asetuksessa säädetään ainoastaan niistä turvaominaisuuksista, jotka eivät ole salaisia. Näitä turvaominaisuuksia on täydennettävä lisäominaisuuksilla, jotka on pidettävä salassa jäljentämisen ja väärentämisen estämiseksi ja joihin ei saa sisältyä henkilötietoja tai viittauksia niihin. Toimivalta määritellä tällaisia lisäeritelmiä olisi annettava komissiolle, jota avustaa yhtenäisestä viisumin kaavasta 29 päivänä toukokuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/95 [10] 6 artiklalla perustettu komitea.

[10] EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1683/95 muuttamisesta annetulla asetuksella.

(5) Oleskeluluvan yhtenäisen kaavan mukaisiin lomakkeisiin sisältyviä henkilötietoja käsiteltäessä sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY [11]. On huolehdittava siitä, että oleskeluluvan yhtenäiseen kaavaan ei tallenneta muita tietoja kuin ne, joista säädetään asetuksessa tai sen liitteessä tai jotka mainitaan asianomaisessa matkustusasiakirjassa.

[11] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(6) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti perustavoitteen eli yhteentoimivien biometristen tunnisteiden käyttöönoton saavuttamiseksi on tarpeen ja asianmukaista antaa säännöt, jotka koskevat kaikkia Schengenin yleissopimusta soveltavia jäsenvaltioita. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.

(7) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska kuitenkin tämän asetuksen tarkoituksena on kehittää Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(8) Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY [12] 1 artiklan B kohdassa tarkoitetulla alalla.

[12] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(9) Tämä asetus kuuluu säädöksiin, jotka perustuvat Schengenin säännöstöön tai muutoin liittyvät siihen liittymissopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetusta (EY) N:o 1030/2002 seuraavasti:

(1) Lisätään 2 artiklan 1 kohtaan d ja e kohta seuraavasti:

"d) biometristen tunnisteiden tallennusvälineitä ja suojaamista koskevat tekniset turvaominaisuudet,

e) sormenjälkikuvia koskevat laatuvaatimukset."

(2) Korvataan 4 artiklan toinen kohta seuraavasti:

"Oleskeluluvassa ei saa olla mitään muita koneellisesti luettavia tietoja kuin ne, joista säädetään tässä asetuksessa tai sen liitteessä tai jotka on mainittu asianomaisessa matkustusasiakirjassa."

(3) Lisätään 4 a artikla seuraavasti:

"4 a artikla

Oleskeluluvan yhtenäiseen kaavaan sisältyy yhteentoimivana biometrisenä tunnisteena oleskeluluvan haltijan kasvokuva ja lisäksi kaksi sormenjälkikuvaa. Sormenjälkinäyte otetaan painamalla.

Biometriset tiedot on säilytettävä erittäin turvallisella ja kapasiteetiltaan riittävällä tallennusvälineellä."

(4) Korvataan 9 artiklan kolmas alakohta seuraavasti:

"Liitteessä olevassa 14 kohdassa tarkoitettu valokuvan liittämistä koskeva säännös on pantava täytäntöön viimeistään 14 päivänä elokuuta 2005. Kasvokuvan tallentaminen ensisijaisena biometrisenä tunnisteena toteutetaan viimeistään kahden vuoden kuluttua ja kahden sormenjälkikuvan tallentaminen viimeistään kolmen vuoden kuluttua 2 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa säädettyjen teknisten menettelyjen hyväksymisestä."

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä [...] päivänä [...]kuuta

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja