Komission tiedonanto - Euroopan kasvualoite - Investointi verkkoihin ja osaamiseen kasvun ja työllisyyden hyväksi - Loppuraportti Eurooppa-neuvostolle /* KOM/2003/0690 lopull. */
KOMISSION TIEDONANTO - EUROOPAN KASVUALOITE - INVESTOINTI VERKKOIHIN JA OSAAMISEEN KASVUN JA TYÖLLISYYDEN HYVÄKSI - LOPPURAPORTTI EUROOPPA-NEUVOSTOLLE LOPPURAPORTTI EUROOPPA-NEUVOSTOLLE EUROOPAN KASVUALOITE SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Euroopan kasvualoite 2.1. Aloitteen soveltamisala 2.2. Euroopan kasvualoitetta tukevien investointien ja rahoituksen lisääminen 3. Aloitteen edistyminen 3.1. Pikakäynnistysohjelma 3.2. Euroopan kasvualoitetta tukeva innovatiivinen rahoitus 3.3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja arvopaperistamistoimien tilastollinen kohtelu EKT 95:ssä 3.4. Edistymisen seuranta ja säännöllinen raportointi 4. Päätelmät Liite 1: Yhteenveto hankkeista ja rahoituksesta Liite 2: Osaamista ja verkkoja koskeva toimintasuunnitelma Liite 3: Pikakäynnistysohjelman liikennehankkeet 1. Johdanto Euroopan taloudella on ollut kaksi vaikeaa vuotta. Rohkaisevat merkit viittaavat tällä hetkellä siihen, että pahin on voitettu. Yritysten ja kuluttajien luottamus on alkanut vahvistua. Taloudellisen kasvun odotetaan elpyvän vuoden 2003 jälkipuoliskolla ja vauhdittuvan vuoden 2004 aikana. Tuoreiden ennusteiden mukaan BKT kasvaa euroalueella keskimäärin 1,8 prosenttia vuonna 2004 ja jopa 2,3 prosenttia vuonna 2005. Tilanne jatkuu epävakaana. Viime aikainen talouden vaimea suorituskyky osoittaa, miten tärkeää on toteuttaa Lissabonissa sovittu taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristön uudistumista koskeva haastava strategia. Uudistuksiin on pyrittävä ponnekkaasti, jotta niiden vaikutus Euroopan kasvumahdollisuuksien vauhdittajana saadaan esille. Uudistus on valtioiden ja Euroopan tasolla olennaisen tärkeää, mutta ei sinänsä riittävää kehityksen kannalta. Sitä on nyt tuettava, jotta investoinnit lisääntyvät, unionin kasvumahdollisuudet paranevat ja kehitys saa kestävän suunnan. Tällainen menettely viestittää luottamuksesta, sitoutumisesta ja tehokkaasta taloudenpidosta. Tilaisuutta ei saa hukata, kuten tapahtui taloudellisen kasvun aikana 1999-2000. Viime lokakuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto [1] kehotti tästä syystä jäsenvaltioita toteuttamaan järkevää makrotalouspolitiikkaa, nopeuttamaan rakenneuudistuksia ja kannustamaan verkkoihin ja osaamiseen investointia. Eurooppa-neuvosto korosti tarvetta vauhdittaa Euroopan laajuisten liikenteen, energian ja sähköisen viestinnän verkkojen kehittämistä ja lisätä investointeja henkilöresursseihin. Nämä ovat merkittäviä askelia, joilla edistetään kasvua ja laajentuneen Euroopan yhdentymistä sekä parannetaan tuottavuutta ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. [1] Puheenjohtajan päätelmät, Eurooppa-neuvosto, 16.-17. lokakuuta 2003, SN 300/03. Euroopan kasvualoite on vastaus tähän kehotukseen. Kasvualoitteen tarkoituksena on lisätä investointeja aloilla, jotka lujittavat parhaillaan toteutettavia rakenneuudistuksia, edistävät kasvua ja luovat uusia työpaikkoja. Energiaverkot ja liikenneyhteydet ovat tarpeen laajentuneiden sisämarkkinoiden toiminnan sekä maantieteellisen ja sosiaalisen yhtenäisyyden kannalta. Laajakaistaviestinnän ansiosta osaamiseen perustuva talous on konkreettisesti unionin kaikkien alueiden ulottuvilla. On tuettava kykyämme hankkia tietoa ja käyttää sitä - tapahtuipa se tieteessä, ammattitaitojen tai yleensä ihmisten välityksellä - jos halutaan varmistaa, että eurooppalaiset yritykset voivat edelleen olla innovoivia ja kilpailukykyisiä ja että eurooppalaiset voivat osallistua täysipainoisemmin yhteiskunnan toimintaan. Aloitteessa esitetään toisaalta toimet, joita tarvitaan oikeanlaisten sääntely-, rahoitus- ja hallintopuitteiden luomiseen yksityisten investointien ja yhteisön rahoituksen vauhdittamiseksi, toisaalta kehotus jäsenvaltioille vuoden 2003 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen [2] mukaisestisuunnata edelleen julkiset varat kasvua vahvistaviin aloihin kasvattamatta valtion budjettia. Niinpä aloitteessa todetaan, että vakaan makrotalouden säilyttäminen ja vakaus- ja kasvusopimuksen noudattaminen ovat keskeisiä ohjattaessa unioni vakaaseen kasvuun. Ehdotetuissa toimissa otetaan myös huomioon unionin oma budjettikuri, joka sisältyy nykyisten rahoitusnäkymien menokattoihin, ja todennäköinen keskittyminen kasvun edistämiseen seuraavia rahoitusnäkymiä vahvistettaessa (vuoden 2006 jälkeen). [2] KOM(2003) 170 lopullinen, 24.7.2003, s. 2. Kaiken kaikkiaan ehdotetut toimet voivat antaa uutta luottamusta, koska ne luovat kasvun edellytykset keskipitkällä aikavälillä. Tämä merkitsee kustannussäästöjä tuotanto- ja kuljetusajan lyhenemisenä, laadun paranemisena, innovointien vauhdittumisena erityisesti teknologian avainaloille annetun tuen ansiosta, kilpailun lisääntymisenä sekä investointeihin ja yritysten sijoittautumiseen liittyvien vaihtoehtojen määrän kasvuna. Toimilla vahvistetaan myös yhtenäisyyttä, sillä infrastruktuuri tehostuu ja kansalaiset saavat uusia valinnanmahdollisuuksia. Tässä loppuraportissa, jossa tukeudutaan yhteyksiin jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin (EIP) kanssa, esitetään seuraavaa: - Raportissa nimetään Euroopan kasvualoitteessa suunnitellut tarvittavat toimet ja esitetään keskeiset päätökset, joita neuvostolta ja Euroopan parlamentilta odotetaan, sekä alat, joilla komissio aikoo edetä. - Aloitteen ensi vaiheena esitetään yleisiä painopisteitä vastaavien, välittömästi käynnistettävissä olevien konkreettisten toimien pikakäynnistysohjelma (Quick-start). Eritellään hankkeisiin liittyvät kustannukset ja suunnitellut rahoituslähteet. - Raportissa eritellään nykyiset ja uudet Euroopan kasvualoitetta tukemaan tarkoitetut rahoitusvälineet, mukaan luettuina yksityisiä investointeja lisäävät. Raportissa tarkastellaan myös, miten eri rahoituslähteet - rakennerahastot, tutkimusvarat, Euroopan investointipankin myöntämä tuki - ovat paremmin yhdisteltävissä ja koordinoitavissa. - Raportissa esitetään muutamia (rahoitukseen liittymättömiä) toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta pystytään luomaan tarvittavat sääntely- ja hallintopuitteet kasvualoitteeseen ja etenkin pikakäynnistysohjelmaan suunnattavien yksityisten investointien lisäämiseksi. Komission tuoreissa Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevissa ehdotuksissa esitetään kuljetusalalle rajatylittäviä yhteyksiä edistävää koordinaattoria tai koordinointielintä sekä ilmoitusta Euroopan edun mukaisuudesta. - Raportissa tarkastellaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT -95) mukaisia tilastollisia periaatteita, joiden perusteella vakaus- ja kasvusopimukseen perustuvia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia olisi kohdeltava jäsenvaltioiden talousarvioissa. - Raportissa kuvataan, miten aloitteen edistymistä arvioidaan jatkossa. 2. Euroopan kasvualoite 2.1 Aloitteen soveltamisala Euroopan kasvualoite kohdistuu verkkoihin ja osaamiseen suunnattuihin julkisen ja yksityisen sektorin investointeihin. Ennen lokakuun Eurooppa-neuvoston kokousta julkaistussa komission väliraportissa [3] nimettiin kolme painopistealuetta ja konkreettinen poliittinen toimintasuunnitelma: [3] Euroopan kasvualoite, väliraportti Eurooppa-neuvostolle, KOM(2003) 579 lopullinen, 1.10.2003. - Viedään eteenpäin Euroopan laajuisia liikennehankkeita, mikä edellyttää 220 miljardin euron investointeja vuoteen 2020 mennessä. - Vauhditetaan nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönottoa unionin kaikissa osissa, jotta päästään kattavia yhteyksiä ja käyttömahdollisuuksia koskevaan tavoitteeseen vuoteen 2005 mennessä. - Vahvistetaan unionin toimintavalmiutta tuottaa ja hyödyntää osaamista erityistoimin, joilla lisätään investointeja huipputeknologian alalla - olipa kyseessä vedyn käyttö polttoaineena tai avaruusteknologia sovelluksineen. Lokakuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi tämän toimintasuunnitelman ja korosti Euroopan laajuisten energiaverkkojen tärkeyttä. Verkot vahvistavat kaasun ja sähkön sisämarkkinoita ja vähentävät joissakin jäsenvaltioissa äskettäin koettujen suurten sähkökatkosten riskiä. Eurooppa-neuvosto tähdensi osaamisen ja kattavan henkilöresursseihin investoinnin välistä yhteyttä. Lisäksi se kehotti komissiota ja Euroopan investointipankkia kehittämään aloitteen ensi vaiheena pikakäynnistysohjelman sekä verkkojen että osaamisen alalla, mikä vahvistaa aloitteen uskottavuutta. Pikakäynnistysohjelmaan hyväksyttävät hankkeet ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä, niillä on vahva eurooppalainen ulottuvuus, ne ovat osoittautuneet komission arvioinnissa harkituiksi, rahoituksellisesti ja taloudellisesti elinkelpoisiksi, ne voivat helpottaa investointeja muihin kansallisiin infrastrukstuureihin ja aloitteisiin sekä hyödyttävät merkittävästi ja pitkäjänteisesti kasvua, työpaikkoja ja ympäristöä. Näihin hankkeisiin voidaan myöntää varoja vuoden 2006 loppuun asti, ja niihin liittyvät työt voidaan aloittaa. Investointeja jarruttavien esteiden poistaminen Aloitteen toimintamalli perustuu tarpeeseen raivata tieltä monenlaiset esteet, jotka pidättelevät yksityisiä investointeja. Jotkin esteistä liittyvät sääntelyyn tai hallintoon, toiset heijastavat sitä seikkaa, että yhteisön, jäsenvaltioiden tai EIP:n rahoitusvälineitä on käytettävä tehokkaammin, jotta ne kannustaisivat hankkeiden käynnistämiseen. LAATIKKO 1: ERILAISET SYYT INVESTOINTIEN VÄHENEMISEEN Varsin usein investoinnit verkko- ja osaamishankkeisiin ovat viivästyneet joko rahoitukseen tai muihin syihin liittyvien ongelmien vuoksi. Näihin kuuluvat seuraavat: * Verkkojen osalta viivästyminen koskee laajamittaisia rajatylittaviä liikennehankkeita ja johtuu useista syistä: Hallintomenettelyt ovat monimutkaisia, jäsenvaltiot asettavat hankkeet prioriteettilistan loppupäähän, reittivalintoihin ja suunnitteluun liittyy epävarmuutta ja rajatylittävien hankkeiden koordinointi on ongelmallista. Lisäksi on ollut vaikeuksia struksturoida ylikansallisia yrityksiä suorittamaan näitä tehtäviä. Unioniin liittymässä olevien valtioiden hallintokapasiteetti on myös vaikuttanut merkittävästi hankkeiden edistymisvauhtiin. Tuen ja poliittisen sitoutumisen taso ei aina ole riittänyt kannustamaan julkisen tai yksityisen sektorin toimijoita investointeihin - vaikka yhteisön rahoitusta olisi ollut saatavillakin. Laajakaistaverkkojen käyttöönottoon liittyviä investointeja, joiden rahoituksesta pääasiallisesti vastaa yksityissektori, ovat jarruttaneet useat tekijät: nopeiden Internet-yhteyksien esteenä on taloudellisen tilanteen voimakas vaikutus alaan, kilpailun vähäisyys monissa jäsenvaltioissa, syrjäisillä alueilla ja maaseudulla tarjottavien palvelujen heikko kannattavuus ja viranomaisten puutteelliset toimet päivittäisten verkkopalvelujen takaamiseksi tietoyhteiskuntaa edistävästi ja suuren yleisön kysyntää herättävästi. * Osaamisen alalla päävastuu tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan investointien rahoituksesta on yksityissektorilla. Investointeja ovat jarruttaneet useat tekijät: esimerkiksi innovaatioyritysten, etenkin pk-yritysten, vaikeudet hankkia tarvittavaa pääomaa sekä ammattitaitoisemman työvoiman tarve, yhteisöpatentin puuttuminen edelleen sekä tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien verokohtelu. Vaikka eräillä aloilla on edistytty, julkiset tutkimusinvestoinnit ovat parhaassa tapauksessa pysyneet ennallaan mutta useimmiten supistuneet, eikä yksityissektori ole lähimainkaan saavuttanut Eurooppa-neuvoston sille maaliskuussa 2002 asettamaa tavoitetta. Neuvostolta ja Euroopan parlamentilta odotetaan päätöksiä, jotka vauhdittavat verkkoihin ja osaamiseen liittyvää työtä Komission väliraportissa käsiteltiin edellä mainittuja haasteita. Siinä esitettiin tarvittavia päätöksiä koskeva suunnitelma ja kartoitettiin mahdollisia rahoituslähteitä Euroopan kasvualoitetta varten; tällöin pohdittiin etenkin julkisen rahoituksen mahdollisuutta toimia yksityisten investointien kimmokkeena. Raportissa valotettiin parhaillaan toteutettavia suunnitelmia, joissa edellytetään toimia neuvostolta ja Euroopan parlamentilta, sekä aloja, joilla komissio ehdottaa lähiaikoina muutoksia monimutkaisten rajatylittävien investointihankkeiden sääntelyyn, rahoitukseen ja hallintoon. Väliraportissa painotettiin myös, että on sovellettava tehokkaasti nykyisiä sääntöjä - esimerkiksi viime heinäkuussa voimaan tullutta sähköisen viestinnän uutta laaja-alaista sääntelykehystä. Nämä toimet ovat tärkeitä, koska niiden avulla luodaan yrityksille ja hallituksille ennakoitavissa olevat puitteet investointien suunnitteluun. Unionin tasolla tarvittavien toimien mittakaava, kohde ja laajuus vaihtelee alueittain. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rajatylittäviin osuuksiin tarvitaan EU:n tason julkista rahoitusta, mutta laajakaistateknologian käyttöönottoon tai rajatylittävien energiaverkkojen kehittämiseen saataneen tukea yksityisiltä sijoittajilta. Vastaavasti päävastuussa tutkimushankkeiden edistämisestä on tutkimus- ja innovaatiotoimintaa harjoittava yhteisö. EU:n tutkimusrahoitus on tärkeä katalysaattori mutta vain pieni osa kansallisista tutkimusvaroista, jotka sinänsä ovat niukempia kuin teollisuuden ja liike-elämän käytössä olevat varat. Tässä mielessä komission esittämä kasvualoite noudattaa täysin toissijaisuusperiaatetta, sekä vertikaalisti (järkevä toimintataso: EU, jäsenvaltiot tai paikallisviranomaiset) että horisontaalisti (viranomaisten myötävaikutus markkinavoimien ollessa riittämättömiä, tehottomia tai hajanaisia). LAATIKKO 2: EUROOPAN TASOLLA TARVITTAVAT TOIMET INVESTOINTIEN SÄÄNTELY-, HALLINTO- JA RAHOITUSYMPÄRISTÖN PARANTAMISEKSI Mielekkään sääntely-, hallinto- ja rahoitusympäristön on tuettava aloitetta. Tämä merkitsee, että neuvoston ja Euroopan parlamentin on viipymättä sovittava viidestä toimenpidekokonaisuudesta: - Hyväksytään Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevat painopisteet ja rahoitussääntöjen uudistukset liikenne- ja energiaverkkoja ja eTEN-ohjelmaa varten. - Vahvistetaan uudet säännöt liikenteen infrastruktuurin maksuja ja rahoitusta varten (eurovinjetti-ehdotus). - Hyväksytään lopullisesti yhteisöpatentti. - Hyväksytään yhteisön hankintasääntöjen uudistusta koskeva lainsäädäntöpaketti. - Muutetaan yhtiö- ja verotuslainsäädäntöä rajatylittävien yrityssulautumien sekä emo- ja tytäryhtiöiden toiminnan helpottamiseksi unionin alueella. Samaan aikaan jäsenvaltioiden on tehokkaammin pantava täytäntöön voimassa olevaa lainsäädäntöä, esimerkiksi sähköistä viestintää koskevia uusia sääntöjä, ja lisättävä investointeja ohjaamalla julkisia menoja kohti kasvua edistäviä investointeja unionin vuoden 2003 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaisesti. Lisäksi komissio edistää lähikuukausina viittä toimintakenttää: - Yksinkertaistetaan pk-yrityksille annettavaa valtiontukea koskevia menettelyjä, myös sääntöjä, jotka koskevat tukea tutkimukseen ja kehittämiseen, sekä tutkitaan pienten tutkimusintensiivisten yritysten tarpeita kilpailu- ja valtiontukisääntöjen osalta. - Tutkitaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kohtelua julkisia hankintoja koskevassa yhteisön lainsäädännössä ja laaditaan alustavat ohjeet näiden kumppanuuksien asemasta valtioiden talousarvioissa. - Valmistellaan yhdenmukaistettua eurooppalaista riskipääomarahastoa koskevia lainsäädäntöehdotuksia verotukseen liittyvän avoimuuden varmistamiseksi Euroopassa. - Perustetaan useita eurooppalaisia teknologiayhteisöjä kehittämään ja toteuttamaan strategista tutkimus- ja innovaatiotoimintasuunnitelmaa avainaloilla, jotta koordinoimalla ja integroimalla saadaan eurooppalaiset voimavarat paremmin hyödynnettyä. - Kehitetään ehdotus eurooppalaisesta vakuusvälineestä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyvien hankkeiden rakentamisen jälkeen ilmenevien riskien varalta (ks. laatikko 6). 2.2. Euroopan kasvualoitetta tukevien investointien ja rahoituksen lisääminen EU:n tason rahoituksen osuus Lokakuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota ja Euroopan investointipankkia tutkimaan, miten parhaiten saataisiin lisättyä yksityistä rahoitusta Euroopan kasvualoitteen tueksi. Samalla Eurooppa-neuvosto totesi, että yhteisön rahoitus on merkittävää eräiden aloitteen tavoitteiden kannalta - eritoten yksityisten investointien kimmokkeena. Yhteisön rahoituksen piiriin kuuluvat muun muassa unionin tutkimusbudjetti, rakenne- ja koheesiorahastot ja Euroopan laajuisten liikenne-, energia- ja televiestintäverkkojen tuki. Lisäksi on esitetty useita ehdotuksia, jotka koskevat esimerkiksi EIP:n uutta rahoitusvälinettä, uutta vakuusvälinettä ja EIP:n riskinkantokyvyn lisäämistä luottokelpoisuutta heikentämättä, käyttämällä strukturoitua rahoitusvälinettä (Structured Finance Facility) ja muita innovatiivisia apuvälineitä, esimerkiksi arvopaperistamista. Näihin palataan seuraavassa luvussa. EIP ja komissio aikovat tutkia edelleen EIP:n ja Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisrahoitukseen ammattitaitoa edistävien verkko-opiskeluohjelmien tueksi. Lisäksi Euroopan kasvualoite käsittää yhteisön nykyisten talousarvio- ja rahoitusvälineiden tarkistamisen. Tavoitteena on nykyisten rahoitusnäkymien puitteissa hyödyntää näistä aloitteelle saatava tuki mahdollisimman täysimääräisesti ja tutkia, miten voidaan ylläpitää tätä dynamiikkaa seuraavien rahoitusnäkymien aikana. LAATIKKO 3: KATSAUS YHTEISÖN JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN TUESTA EUROOPAN KASVUALOITTEELLE Yhteisön talousarviolla voi olla merkittävä osuus kasvualoitteen tukemisessa. - Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevasta budjettikohdasta osoitetaan vuosittain noin 700 miljoonaa euroa, jolla voidaan rahoittaa enintään 10 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Komission tekemä Euroopan laajuisia liikenne- ja energiaverkkoja koskevien rahoitussääntöjen muutosehdotus avaa uusia mahdollisuuksia rahoittaa jopa 30 prosenttia kustannuksista ensisijaisten hankkeiden rajatylittävillä osuuksilla. Valmisteltavana on samantapainen ehdotus 30 prosentin rahoituskynnyksestä televiestintäverkkojen (eTEN) käyttöönottohankkeiden alalla. - Nykyisellä kaudella (2000-2006) rakennerahastoista on varattu noin 60 miljardia euroa infrastruktuuri-investointien (energia, liikenne ja televiestintä), tutkimuksen ja teknologisen kehityksen sekä innovaatiotoiminnan tukemiseen. Tästä 29,2 miljardia euroa on tarkoitettu liikenteen infrastruktuuriin, 9,2 miljardia euroa tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen ja innovaatioihin, 6,1 miljardia euroa televiestintään ja tietoyhteiskuntaan sekä 1,8 miljardia euroa energiaan. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tarjoaa 20 miljardia euroa tietotekniikkataitojen kehittämiseen ja 7 miljardia euroa yrittäjätaitojen parantamiseen. Lisäksi koheesiorahastosta voidaan vuosittain ottaa käyttöön jopa 1,5 miljardia euroa neljän koheesiomaan infrastruktuuri-investointeihin. - Kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa varataan 17,5 miljardia euroa neljäksi vuodeksi tutkimus- ja kehitysinvestointien tukemiseen Euroopassa. Jo nyt ohjelma kattaa raportissa yksilöityjä avainaloja, ja siitä on suunniteltu tuettavan useita aloja, joilla on nimetty pikakäynnistyshankkeita. - Lisäksi on tuettu lähes 300 miljoonalla eurolla nopeiden viestintäverkkojen ottamista GEANT-tutkimusverkon käyttöön; näin saadaan yhteistoiminnan piiriin 3 000 yliopistoa ja tutkimuskeskusta, yli 18 000 korkea-asteen oppilaitosta ja yli 3 000 sairaalaa, kirjastoa sekä muuta laitosta nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa. - Komissio harkitsee innovatiivisen takausjärjestelmän luomista helpottamaan yksityisen sektorin rahoitusta TEN-liikennehankkeita varten perustettujen yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien yhteydessä. Takausjärjestelmä tarjoaisi ajallisesti rajatut takeet heti rakentamisen jälkeisessä vaiheessa esiintyviä erityisriskejä varten, joita tämänhetkisillä rahoitusmarkkinoilla ei riittävästi kateta. (Tätä käsitellään yksityiskohtaisemmin edempänä laatikossa 6). Euroopan investointipankki osallistuu myös täysimääräisesti Lissabonissa sovittujen uudistusten ja Euroopan kasvualoitteen tukemiseen. - EIP on valmis sitomaan ensisijaisia TEN-hankkeita varten 50 miljardia euroa TEN-hankkeiden investointijärjestelmään (TIF). - EIP on investoinut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan yhteensä 15,3 miljardia euroa sen jälkeen, kun sen i2i-aloite vuonna 2000 lähti käyntiin. Se aikoo jatkaa ja kehittää näitä toimia tukeakseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (T&K ja innovaatiot) Innovaatio 2010 -aloitteen avulla, johon kuuluvat myös laajakaistaan ja eTEN -verkkoihin liittyvät sovellukset sekä koulutus. Tämä merkitsee jopa 50 miljardin euron lisärahoitusta vuoteen 2010 mennessä sekä entistä laajempaa valikoimaa välineitä, jotka vastaavat paremmin tarpeita. - EIP on valmistautunut vahvistamaan rahoituskapasiteettiaan strukturoidun rahoitusvälineen (SFF-rahoitusväline) avulla, millä on merkitystä sekä TEN-hankkeiden että T&K- ja innovaatiohankkeiden kannalta. EIP:n hallintoneuvosto perusti kyseisen rahoitusvälineen vuonna 2001 ja laajensi pankin rahoitustoiminnan koskemaan etuoikeusasemaltaan parempia lainoja tai takauksia (jotka kattavat riskit ennen valmistumista tai varhaisvaiheen toiminnassa), pääomalainoja ja etuoikeusasemaltaan heikompia takauksia sekä mezzanine- eli välirahoitusta. Ensimmäinen SFF-varaus oli 250 miljoonaa euroa vuonna 2001, ja nyt EIP ehdottaa 250 miljoonan lisävarausta, joka sallisi rahoitusvolyymin kasvattamisen yhteensä 2,5 miljardiin euroon. - Innovaatioiden tukeminen riskipääoman avulla. Euroopan investointirahasto tukee riskipääomarahastoja, yhteisön ETF-käynnistysjärjestelmä mukaan luettuna, 2,5 miljardin euron arvosta. Tuki on jaettu 185 riskipääomarahastolle, jotka avustavat 1500:aa huipputekniikkaan erikoistunutta yritystä noin 10 miljardilla eurolla. Euroopan investointipankki on sitoutunut kohdentamaan asianmukaiseen varantoon 500 miljoonan euron suuruisen lisäsumman, jonka avulla Euroopan investointirahasto voi nostaa investointitasoaan noin 1 miljardilla eurolla riskipääomavaltuutuksen nojalla. Jotta Euroopan kasvualoite vaikuttaisi julkisen sektorin investointien nykyisiin ja tuleviin painopisteisiin sekä yhteisön tasolla että kansallisesti, eri rahoituslähteiden tehokkaasta koordinoinnista on huolehdittava. LAATIKKO 4: RAHOITUSLÄHTEIDEN SELKEÄMPI KOORDINOINTI EU:N TASOLLA Komissio ja EIP-ryhmä ovat vahvistaneet käytännön menettelyt, joilla koordinoidaan ja lisätään rahoitusvälineiden hyödyntämistä: - EIP:n toimien ja rakennerahastojen kesken tavoitteena on helpottaa tuen yhteistä suunnittelua (EIP:n kokonaissitoumukset yhteisön tukikehyksissä; tuen tason tarkoituksenmukainen mukauttaminen; Euroopan investointirahaston neuvoa-antava rooli kehitettäessä pk-yritysten rahoitusmekanismeja alueellisesti). - EIP-ryhmän ja komission tutkimusohjelman kesken on allekirjoitettu toimielinten välistä yhteistyötä koskeva sopimus, jolla vahvistetaan yhteistyöpuitteet. Vastaavia sopimuksia on suunnitteilla muille keskeisille politiikan aloille. - Molemmat elimet tutkivat edelleen, miten yhteistyötä voidaan laajentaa muille aloille, joilla EIP:n tuki voi ratkaisevasti täydentää yhteisön talousarviota. Kasvua edistävien yksityissektorin investointien lisääminen Infrastruktuuriin sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan suunnattavien yksityisten investointien lisääminen on keskeistä unionin kasvumahdollisuuksien parantamiseksi tulevina vuosina. Tässä mielessä on tärkeää saada aikaan täysin integroidut rahoitusmarkkinat vuoteen 2005 mennessä. Tällaiset rahoitusmarkkinat voivat ratkaisevasti auttaa saamaan Euroopassa olevat suunnattomat säästöt hyödyttämään kasvua edistäviä hankkeita unionin alueella. Vuonna 2003 yksityiset säästöt kohoavat noin 10 triljoonaan euroon - sijoitettuina eläkerahastoihin, henkivakuutuksiin ja yhteissijoitusyrityksiin. Tällä hetkellä rahoitusmarkkinoilla olevat runsaat säästöt, ennätysmäisen alhaiset pitkäaikaiset korot ja EIP:n erinomaisen luottokelpoisuuden vipuvaikutus luovat ainutlaatuisen tilaisuuden yksityisten investointien houkuttelemiseksi. Tilaisuus on myös seurausta edistyksestä, jota on saavutettu vahvistettaessa julkisia talousarvioita vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. Tämä vapauttaa käyttöön yksityisiä varoja suunnattavaksi Euroopan kasvualoitteen tueksi. Euroopan kasvumahdollisuuksia parannetaan investoinneilla valikoituihin pitkäjänteisempiin hankkeisiin, jotka ovat keskeisiä Euroopan kilpailukyvyn parantamisen ja yhtenäisyyden kannalta. Tästä syystä monissa edellä luetelluista toimista pyritään luomaan oikeat kannustimet yksityissijoittajia ajatellen: * Viime lokakuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti Euroopan kasvualoitteen tärkeyttä ja kiinnitti huomiota puuttuviin yhteyksiin keskeisten verkkojen ja osaamiseen liittyvän infrastruktuurin välillä, mikä estää tehokkaan integroinnin laajentuneessa Euroopassa. Nostamalla yhteisön tuen tasoa ja suuntaamalla tuki hankkeisiin, jotka voidaan välittömästi käynnistää, varmistetaan yhteisön tuen tehokkuus ja vauhditetaan rajatylittäviä investointeja jäsenvaltioiden infrastruktuuriverkkojen viimeistelemiseksi ja liittämiseksi yhteen. Infrastruktuuriverkkojen parempi integrointi takaa osaltaan tehokkaamman liikennevolyymin ja -infrastruktuurin ja vähentää kuljetuskustannuksia, mikä lisää yksityisten sijoitusten kannattavuutta ja merkitsee huomattavia etuja taloudellisen tehokkuuden, kuljetusaikojen lyhenemisen ja ympäristön kestävyyden kannalta. Lisäksi valmisteilla oleva eurovinjettiehdotus antaa enemmän mahdollisuuksia eri kuljetusmuotojen ristiinrahoitukselle. Se luo myös kaivatut yhtäläiset toimintaedellytykset unionin tasolla ja sallii Euroopan laajuisten tieliikenneverkkojen sisäisten ja ulkoisten käyttökustannusten kattamisen. Jäsenvaltiot voivat aloitteen hyväksymisen myötä ottaa käyttöön lisämaksuja, jotka koskevat eräitä herkkiä liikenneväyliä ja joilla pystytään rahoittamaan vaihtoehtoisia kestäviä infrastruktuuriratkaisuja (näin voitaisiin arvioiden mukaan kattaa 30-40 prosenttia ehdotettuun Brennerin tunneliin liittyvistä kustannuksista nostamalla tiemaksuja, mikä on ehdotettujen eurovinjettisääntöjen mukaista). Infrastruktuurihankkeita koskeva selvä ja koordinoitu suunnitelma auttaa potentiaalisia sijoittajia määrittelemään investointien kannattavuuden, olipa kyse rajatylittävästä osuudesta, kansallisten osuuksien ensisijaisesta liikennekäytävästä tai muista vastaavista infrastruktuureista. Lisäksi yhteisön erityistuki kannustaa julkisen ja yksityisen sektorin sijoittajia suunnittelemaan ja viimeistelemään Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan ohjelman suuntaviivoissa ensisijaisiksi katsotut hankkeet siten, että ne voidaan hyväksyä pikakäynnistysohjelmaan. Koordinoimalla ja yhdistämällä paremmin yhteisön rahoitusvälineitä - tutkimuksen puiteohjelmaa, TEN-ohjelmia, rakennerahastoja ja EIP:n tukea - parannetaan myös niiden vipuvaikutusta yksityisiin sijoituksiin. * Vuonna 1994 valituista Essenin infrastruktuurihankkeista sekä meneillään olevista EIP:n ja rakennerahastojen rahoittamista hankkeista saadut kokemukset osoittavat, että rahoitukseen liittymättömät tekijät voivat olla suurempana esteenä hankkeiden toteutettavuudelle ja kiinnostavuudelle kuin itse rahoituksen puuttuminen. T&K-investointien epävarmat kannattavuusnäkymät saattavat sitä paitsi säikyttää yksityisiä sijoittajia investoimasta osaamiseen ja innovaatioon. Tämä johtuu etenkin kalliista rajatylittävästä teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta, rajatylittäviin tutkimusverkkoihin tarvittavan siemenpääoman ja perustamisrahoituksen oikeudellisista tai rahoituksellisista esteistä sekä heikosta koordinoinnista, jotta julkisista varoista rahoitettua perustutkimusta voitaisiin hyödyntää. Niinpä on huolehdittava koordinoinnista. Julkisia hankintoja ja käyttöoikeuksia koskevilla säännöillä on edistettävä laajamittaisia hankkeita ja kannustettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, hankkeita edistäviä rajatylittäviä pääomasijoituksia on verotettava ja säänneltävä asianmukaisesti ja tasapuoliset toimintaedellytykset on varmistettava T&K-toimintaan investoivien pk-yritysten valtiontukia koskevin joustavin säännöin. Lisäksi on välttämätöntä tehokkaasti pyrkiä integrointiin ja esteiden poistoon sisämarkkinoiden avainaloilla rautateistä ja satamapalveluista sähköiseen viestintään ja rahoitusmarkkinoihin. Rahoitusmarkkinoita ajatellen on hyväksyttävä rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmaan kuuluvat jäljellä olevat toimenpiteet ja pantava ne täytäntöön täysimääräisesti ja mielekkäästi yksityisrahoituksen lisäämiseksi. Koska pikakäynnistyshankkeista suuri osa liittyy raideliikenteen alaan, tämä merkitsee nopeaa edistystä rautatieyritysten yhteentoimivuuden, markkinoiden avautumisen ja hallintorakenteiden nykyaikaistaminen kannalta. Näillä toimenpiteillä aktivoidaan potentiaalisia sijoittajia, jotka voivat perustaa sijoitussuunnitelmansa luotettaviin ennusteisiin ja tasapuolisiin toimintaedellytyksiin. * Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen rahoitusehdotusten merkittävänä tavoitteena on suunnata käytettävissä olevat rahoituslähteet ja poliittiset toimet ensisijaisiin hankkeisiin ja lisätä yhteisön budjetista myönnettävän tuen määrää 10 prosentista 20:een ja jopa 30 prosenttiin TEN-yhteyksien rajatylittäville osuuksille sekä tietyille eTEN-hankkeille [4]. [4] Vuonna 2002 julkaistuissa uusituissa eTEN-ohjelman suuntaviivoissa komissio on mukauttanut ohjelman tavoitteet eEurope-aloitteen tavoitteisiin, joihin sisältyvät laajakaistan laaja saatavuus ja käyttö. Ohjelman hankkeilla pyritään vauhdittamaan tieto- ja viestintätekniikan sovellusten käyttöönottoa yleisten palvelujen alalla, esimerkiksi sähköisen hallinnon, terveydenhoidon, osallisuutta edistävän yhteiskunnan ja koulutuksen alalla. * Toinen viime aikojen jarruttava tekijä on ollut rajatylittävien hankkeiden tai yhteistyön ongelmallisuus sekä liikenteen että tutkimuksen alalla. Liikenteessä tarvitaan tiettyihin hankkeisiin liittyvää tehokasta koordinoijaa tai koordinointielintä edistämään hankkeita, kuten komissio äskettäin ehdotti. Koordinoija voisi ohjata osaltaan hankkeiden arviointia, sovittaa hallinnollisia menettelyjä toisiinsa ja seurata toimintaa rajan molemmin puolin, avustaa tarvittavan rahoituksen järjestämisessä ja toimia yksityisten sijoittajien yhteyspisteenä. Jotta tuloksiin päästään mahdollisimman pian, ei voida odottaa lainsäädäntökäsittelyä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. On löydettävä tilapäisratkaisu. Komissio voi antaa tarvittavat rakenteet niiden jäsenvaltioiden käyttöön, jotka haluavat koordinoida toimensa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rajatylittävillä osuuksilla tai merten moottoriteillä. Tukea voidaan antaa todennäköisimmin - vaikkakaan ei yksinomaan - suunnittelun koordinointiin, ympäristövaikutusten arviointiin tai monimutkaisiin rahoitusjärjestelyihin. Tutkimuksen alalla eurooppalaiset tutkimusalueet voivat olla samalla tavoin innostavia. Tutkimusalueiden piirissä julkisen ja yksityisen sektorin toimijat voivat muodostaa määräaikaisia kumppanuuksia, jotka suunnittelevat yhteisiä strategioita ja toimintatapoja teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa varten ja tarkastelevat muita kuin teknisiä esteitä ja yleiseen hyväksyttävyyteen liittyviä kysymyksiä. Kaiken kaikkiaan on vahvistettava hankkeiden hallinnointiin ja edistämiseen tarvittavaa jäsenvaltioiden hallintokapasiteettia koordinoinnista riippumatta. 3. Aloitteen edistyminen Tässä Euroopan kasvualoitetta koskevassa raportissa edetään lokakuun väliraporttia ja kansallisia aloitteita pidemmälle ja esitellään objektiivisten ja yksiselitteisten perusteiden valossa Eurooppa-neuvoston peräämää pikakäynnistysohjelmaa. Raportissa eritellään tarkemmin yhteisön tason rahoitusvälineet, joilla tuetaan sekä ohjelmaa että aloitetta kokonaisuudessaan. Lopuksi tarkastellaan muita neuvoston esiin nostamia kysymyksiä - miten eri rahoitustyypit ja -tasot voidaan selkeämmin nivoa yhteen? Miten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia valvotaan jäsenvaltioiden talouspolitiikassa? Miten edistystä seurataan tulevina vuosina? 3.1. Pikakäynnistysohjelma Pikakäynnistysohjelma on Euroopan kasvualoitteen ydinkysymys. Sen tavoitteena on saada Euroopan kannalta tärkeimpien investointihankkeiden tueksi poliittinen sitoumus ja varat. Ohjelma perustuu painopisteiden ja tarpeiden perinpohjaiseen arviointiin objektiivisin ja selkein perustein, ja huomioon otetaan yhteisön ja jäsenvaltioiden tason rahoitusresurssit. Pikakäynnistysohjelma on avoin dynaaminen prosessi. Se tarjoaa tehokasta ja harkittua yhteisön ja jäsenvaltioiden tason tukea hankkeille, jotka voidaan heti käynnistää. Samalla se kannustaa voimakkaasti julkisen ja yksityisen sektorin sijoittajia toimimaan muiden Euroopan kannalta ensisijaisten hankkeiden hyväksi. Kun hankkeet vastaavat näitä vaatimuksia, kun ne ovat sitoumusten, kypsyyden ja valmiusasteen kannalta riittävän pitkällä, ne voidaan sisällyttää ohjelmaan. Tällainen arviointi ja pikakäynnistysohjelman mahdollinen päivitys tehdään kevään 2005 Eurooppa-neuvoston kokoukseen liittyvän vuosittaisen raportointijakson yhteydessä. Yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa komissio on nimennyt hankkeiden pikakäynnistysohjelman. Tämä merkitsee päätöksiä ja välittömiä toimia, joilla kehitetään Euroopan kasvualoitteen verkko- ja osaamislohkoa. Liikennehankkeiden osalta nämä kuuluvat ensisijaisiin TEN-liikennehankkeisiin ja ajan tasalle saatettuihin liikenne- ja energiaverkkoja koskeviin rahoitussääntöihin, joita komissio on ehdottanut 1. lokakuuta 2003. Osaamiseen liittyvät hankkeet vastaavat tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja eEurope-ohjelman painopisteitä Lissabonin strategian mukaisesti. Hankkeet on nimetty seuraavien neljän perusteen mukaan arvioituina: 1. Hankkeen valmiusaste. Pikakäynnistyshankkeet ovat sekä hankkeen suunnittelun että rahoituksen kannalta valmiita käynnistettäviksi joko välittömästi tai lähitulevaisuudessa. Tavoitteena on varmistaa, että hankkeelle saadaan merkittävä osa rahoituksesta vuoden 2006 loppuun mennessä. Joissakin tapauksissa nyt myönnettävä Euroopan kasvualoitteen tuki voi osaltaan edistää tai vauhdittaa hanketta. Nopea käynnistys on mahdollista, jos esimerkiksi yksityisistä investoinneista saatava tuotto lisääntyy, jäsenvaltion julkisen rahoituksen tarve supistuu tai käynnistetään kalliit tekniset valmistelut, kuten perusteelliset tekniset tutkimukset. 2. Rajatylittävä ulottuvuus, jossa keskeisiä ovat liikenneyhteydet TEN-hankkeiden rajatylittävillä osuuksilla [5]. Tämä ulottuvuus on merkittävä sekä poliittisesti että taloudellisesti. Rajatylittävät osuudet ovat herkkä kohta kehitettäessä täysin integroituja sisämarkkinoita laajentuneessa unionissa, ja niihin liittyvät viivytykset ovat tavanomaisia, koska niistä saatava tuotto saattaa olla vähäisempi ja koska ne ovat sinänsä vaikeammin koordinoitavissa. Kuitenkin näillä yhteyksillä saattaa usein olla voimakas kerrannaisvaikutus: ne voivat parantaa muiden TEN-liikenneväylien kotimaisten osuuksien rahoituksellista elinkelpoisuutta tai tuoda lisäarvoa muille infrastruktuuri-investoinneille, joita rahoitetaan esimerkiksi rakennerahastoista. [5] Liikennealan TEN-hankkeisiin liittyen komission ehdotuksessa säädetään, että Euroopan laajuisten verkkojen rajatylittäviin osuuksiin voitaisiin myöntää jopa 30 prosenttia tukea TEN-ohjelmasta, jotta yhteisön rahoitus suuntautuisi kohteisiin, joissa siitä olisi eniten hyötyä. 3. Vaikutus kasvuun ja innovaatioon laajentuneessa Euroopan unionissa. Vaikka hankkeiden välitöntä tai välillistä vaikutusta voi toisinaan olla vaikea arvioida määrällisesti, on nimetty hankkeita, jotka todennäköisesti tukevat kasvua ja työpaikkoja. Niissä resurssit integroidaan ja niitä hyödynnetään paremmin, ja unionin innovointikapasiteettia tehostetaan tutkimalla pioneeriteknologiaa vetyteknologiasta nanoteknologiaan ja avaruustutkimukseen. 4. Hyöty ympäristön kannalta. Etusijalle olisi asetettava hankkeet, jotka tuottavat merkittävää hyötyä ympäristön kannalta, esimerkiksi hankkeet, jotka edistävät vetytaloutta tai siirtävät kuljetuksia maantieliikenteestä raiteille tai merelle. Lisäksi saaste- ja ruuhkaongelmat ovat useimmiten pahimmat Euroopan laajuisen liikenneverkon kapeikoissa, jotka muodostavat luonnollisen esteen maanosassamme, esimerkkeinä Alpit ja Pyreneitten vuoristo. Edellä mainittujen kriteerien perusteella nimetyt hankkeet ovat sekä poliittisesti merkittäviä että toimivat vahvana taloudellisena ja rahoituksellisena kimmokkeena. LAATIKKO 5: EuroOPAN KASVUALOITE: PIKAKÄYNNISTYSOHJELMA Pikakäynnistysohjelmassa nimetään keskeiset investoinnit verkkoihin ja osaamiseen. Näillä hankkeilla, joissa toiminta ja investointi voidaan saada käyntiin kolmessa vuodessa, nopeutetaan etenemistä kohti EU:n nykyisiä tavoitteita. Aloitteen edellyttämät kokonaisinvestoinnit ovat noin 60 miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä ja eräissä tapauksissa tätä pidemmällä aikavälillä. Julkisten ja yksityisten varojen osuus vaihtelee tuettujen hankkeiden lajin mukaan. Suunnitellut hankkeet liittyvät seuraaviin aloihin: a) Verkkoihin investointi Komissio nimesi lokakuun alussa 29 yleiseurooppalaista liikennekäytävää ensisijaisina TEN-liikenneyhteyksinä, jotka edellyttävät 220 miljardin euron investointeja vuoteen 2010 asti. Käytävät muodostuvat useista erillisistä osuuksista. Näistä EIP ja jäsenvaltiot ovat yhdessä nimenneet eräitä pikakäynnistettäviä liikennehankkeita, joihin liittyvät investoinnit ovat 38 miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä. Pikakäynnistyskriteerien mukaan valitut hankkeet ovat valtaosin hyvin valmisteltuja rajatylittäviä raideyhteyksiä, meri- tai sisävesireittejä tai maantieyhteyksiä, jotka liittävät toisiinsa muita verkkoja, esimerkiksi merten moottoriteitä. Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä kuuluu myös tuen piiriin. Monia hankkeista yhteisrahoitetaan unionin tasolla TEN-ohjelmatuen ja rakennerahastotuen yhdistelmällä. Hankkeet voivat myös saada noin 12-13 miljardin euron tuen EIP:n lainoina kolmen seuraavan vuoden aikana muun EIP:n mahdollisesti antaman tuen lisäksi (esim. vakuudet tai uusi arvopaperistamisväline). Seitsemäntoista pikakäynnistettävää energialinkkiä on myös valittu TEN-energia-alan ehdotuksista; näissä on mukana pääasiassa yksityissektorin investointeja 10,1 miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä. Kolmen pikakäynnistettävän laajakaistahankkeen tavoitteena on nopeuttaa suurkapasiteettisten viestintäverkkojen toimintaa ja käyttöä osana siirtymistä osaamisyhteiskuntaan. Digitaalisen kahtiajaon poistamiseen tähtäävässä hankkeessa pyritään saamaan seuraavien kahden vuoden aikana laajakaistayhteydet syrjäisille alueille ja maaseudulle käyttämällä useita eri tekniikoita. Vaadittava kokonaisinvestointi riippuu jäsenvaltioiden laajakaistastrategioista, jotka on määrä julkistaa vuoden loppuun mennessä. Hanke saa lisäksi huomattavaa tukea tieto- ja viestintäteknologiaan myönnettävästä Euroopan investointipankin luototuksesta, joka on 7 miljardia euroa kolmen seuraavan vuoden aikana. Matkaviestin- ja teknologiahankkeessa keskitytään tukemaan tutkimusta, joka liittyy 3G-matkaviestinjärjestelmien tai seuraavan sukupolven viestinteknologian kehittelyyn (hanketta tuetaan myös jonkin verran EU:n tasoisesti yhteisön tutkimus- tai rakennerahastoista). Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvassa tutkimusverkoston infrastruktuurihankkeessa kehitetään edelleen Géant-verkkoa, joka jo yhdistää 3000 yliopistoa ja tutkimuskeskusta sekä 18 000 korkea-asteen oppilaitosta nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa. Yhteisön tukea on varattu noin 250 miljoonaa euroa noin 2,35 miljardin euron investointeihin vuoteen 2010 saakka. Tarkoituksena on parantaa yhteyksiä ensin vuoteen 2005 mennessä nopeuteen 10 Gbit/s ja vuosikymmenen loppuun mennessä terabittinopeuksiin. b) Osaamiseen investointi Tutkimuksen, kehityksen ja innovaation alalla nimetään viisi aluetta, joiden kokonaiskustannukset vuoteen 2015 mennessä ovat noin 10 miljardia euroa. Kolmessa hankkeessa keskitytään teknologian avainaloihin unionin pitkäjänteisen kilpailukyvyn ja Euroopan talouden parantamiseksi. Näihin kuuluvat nanoteknologia, uuden sukupolven laser-teknologia sekä vedyn käyttö energian ja sähkön tuotantoon. Esimerkki suunnitelluista toteutuksista liittyy vetytalouteen: Hypogen-hankkeessa kehitetään laajamittainen kokeilu vedyn ja sähkön tuottamiseen, kun puolestaan Hycom-hankkeessa perustetaan unionin eri osissa muutamia vedyntutkimusyhteisöjä, jotka käyttävät vetyä sähkön ja lämpöenergian tuottamiseen sekä ajoneuvojen polttoaineena. Toinen esimerkki on tuki verkoston kehittämiselle uuden sukupolven laserteknologiaa kehittävien jäsenvaltioiden yhteisöjen kesken. Laserien käyttö on ratkaisevan tärkeää esimerkiksi uusien materiaalien kehittämiselle, nanoteknologialle, bioteknologialle ja genomiikalle. Lisäksi suunnitellaan Hampuriin ainutlaatuista kansainvälistä lasertutkimuskeskusta, jonka on määrä aloittaa toimintansa suunnilleen vuonna 2012. Kahdessa muussa pikakäynnistysohjelman hankkeessa pyritään antamaan pontta Euroopan unionin avaruustutkimukselle, täydentäen näin tukea Galileo-ohjelmalle ja satelliittiteknologian mahdolliselle käytölle muun muassa laajakaistayhteyksien hyväksi. GMES-hankkeessa (Global system for Monitoring of the Environment and Security) tuetaan edelleen uutta ympäristön ja turvallisuuden satelliittivalvontajärjestelmää, jonka on määrä olla toimintavalmis vuoteen 2008 mennessä. Toisessa avaruushankkeessa on tarkoituksena rakentaa Guyanan avaruuskeskuksessa Sojuz-kantoraketin laukaisualusta eurooppalaisen avaruuslaukaisukyvyn tehostamiseksi laukaisualuksen ja hyötykuorman koon osalta. Tarkempi katsaus hankkeista, suunnitellusta aikataulusta ja vaadittavista investoinneista esitetään liitteessä 1. Muut hankkeet voivat osoittautua tukikelpoisiksi toisessa pikakäynnistysohjelmassa, mikäli ne vastaavat edellä TEN-liikennehankkeiden yhteydessä esitettyjä painopisteitä. Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan alalla saattaa syntyä kypsiä hankkeita monien teknologiayhteisöjen työn tuloksena (aiheina esimerkiksi ilmailuteollisuus, vetyteknologia, televiestintä, merenkulku- ja terästeknologia, rautatieliikenne, tekstiiliala, sulautetut järjestelmät ja bioteknologia) sekä ympäristöteknologian alalla parhaillaan tehtävän työn puitteissa. 3.2. Euroopan kasvualoitetta tukeva innovatiivinen rahoitus Euroopan kasvualoitteen toteuttamiseksi tarvittavan yksityisen rahoituksen saannin edistämisessä tärkeässä asemassa ovat innovatiiviset rahoitusmuodot. Merkittäviä ovat erityisesti seuraavat neljä välinettä: - kolmannelta taholta tulevan pääoman tai välirahoituksen tarjoaminen hankkeille avustusten sekä hanke-ehdotusten tekijöiden rahoitusosuuden ohella. TEN-rahoitusasetuksessa säädetään, että osa budjetista on käytettävä hankkeille annettavaan oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen tai välirahoitukseen erityissijoitusrahastojen kautta. Komissio on antanut rahoitusta tällaiselle rahastolle, jonka on määrä rahoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin perustuvia liikenteen infrastruktuureihin liittyviä hankkeita. Osaamisen ja innovaatioiden osalta Euroopan investointirahaston (EIR) tehtävä riskipääoman tarjoamisessa innovatiivisille pienyrityksille vahvistuu, kun EIP antaa hyväksyntänsä EIR:n käytettävissä olevien määrien lisäämiseen riskipääomavaltuutuksensa nojalla. - arvopaperistamisen avulla voidaan lisätä rahoitusmarkkinoilta kasvua edistäviin sijoituksiin saatavia resursseja sekä vähentää kasvualoitteen kattamilla aloilla toimivien rahoituslaitosten taseesta ja likviditeetistä aiheutuvia rajoituksia. Joitakin TEN-hankkeita on jo rahoitettu laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja, joiden vakuutena ovat hankkeista odotettavat nettotulot. Infrastruktuuriin liittyvät arvopaperistamismarkkinat ovat kuitenkin paljon heikommin kehittyneet ja vähemmän likvidit kuin luottokortti- tai kiinnitysvakuudellisten arvopaperien markkinat. Likvidimpien ja hyödykkeellistetympien markkinoiden kehittämiseen tähtääviä toimia olisi edistettävä. Rahoituslaitokset voisivat muun muassa useammin yhdistää eri hankkeisiin liittyviä varoja. Komissio ja EIP tutkivat tähän liittyen mahdollisuuksia perustaa arvopaperistamisrahasto, joka yhdistää osallistuvien rahoituslaitosten infrastruktuuriluottoportfoliot ja arvopaperistaa ne institutionaalisille sijoittajille siirtämistä varten. Osallistuvat luottolaitokset sitoutuisivat tällöin kohdentamaan arvopaperistamisen kautta syntyneen likviditeetin luotonantokapasiteettinsa lisäämiseen Euroopan kasvualoitteeseen liittyvien hankkeiden hyväksi. - mekanismit suuriin hankkeisiin liittyvän luottoriskin jakamiseksi ja hajauttamiseksi. EIP:n strukturoitu rahoitusväline (Structured Finance Facility) lisää osaltaan velkarahoituksen saatavuutta hankkeiden aikaisissa, rakentamista edeltävissä vaiheissa. Komissio valmistelee uutta vakuusvälinettä TEN-hankkeiden erityisten kaupallisten riskien kattamiseen rakentamisen jälkeisessä vaiheessa. Tämän välineen keskeiset piirteet on kuvattu laatikossa 6. LAATIKKO 6: EU:N VAKUUSVÄLINE KASVUALOITTEEN TUKEMISEKSI EU:n vakuusvälineellä on oltava seuraavat keskeiset piirteet: 1. Tavoite. Välineen tavoitteena on saada aikaan vipuvaikutus rahoituksessa, jota Euroopan laajuiset verkot saavat yksityiseltä sektorilta. Sen olisi autettava vähentämään hankkeiden rahoituskustannuksia ja edistettävä rahoitusjärjestelyjä. Uusi rahoitusväline vastaa nykyisiä takuurahastoja (esimerkiksi ulkosuhteisiin liittyville hankkeille). Se täydentää nykyisiä EU:n avustusvälineitä ja Euroopan laajuisia verkkoja koskevaan investointijärjestelyyn liittyviä EIP:n välineitä, strukturoitu rahoitusväline mukaan luettuna. Välineen tulisi tarjota vakuuksia, joilla katetaan erityiset kaupalliset riskit ja joita ei ole riittävästi saatavissa rahoitusmarkkinoilta tai EU:n nykyisten tukimekanismien kautta. Olisi hyödyllistä tutkia, miten voitaisiin laajentaa uuden vakuusvälineen mahdollisuuksia Euroopan laajuisten T&K- ja laajakaistahankkeiden rahoittamiseen. 2. Katettava riski. EIP:n strukturoitu rahoitusväline on tärkeä lisä nykyiseen avustuksiin ja markkinoilta saatavaan rahoitukseen perustuvaan järjestelmään suurten infrastruktuurihankkeiden rakennusvaiheiden rahoittamiseksi. Yhteisön vakuusvälineen olisi keskityttävä rakentamisen jälkeiseen riskiin kuten uusille alueille sijoittuvien hankkeiden toiminnan alkuvuosina ilmenevän liikenteen/tulojen vajeen riskiin. Vakuusväline toimisi samalla tavoin kuin hinnanerokorvausmekanismi, joka otettiin aiemmin käyttöön joidenkin liikennehankkeiden yhteydessä. Vakuus kattaisi osittain vajeet, jotka todetaan suhteessa sovitun kannattavuustason mukaiseen perussuunnitelmaan rakentamisen jälkeisen vaiheen alkujakson (esim. 3 vuotta) aikana. Osasta tuloihin kohdistuvaa kokonaisriskiä vastaisi yksityinen sektori. 3. Vaatimukset täyttävät hankkeet. Kaikkien hankkeiden olisi oltava taloudellisesti järkeviä ja kustannustehokkaita, ja niillä olisi oltava, avustusten jälkeen, riittävän hyvät mahdollisuudet taloudelliseen elinkelpoisuuteen. Vakuus olisi tarjolla hankkeille, joiden riskinjaossa on mukana yksityinen sektori, erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. Ensisijaisia olisivat rajatylittävät hankkeet muutetussa TEN-rahoitusasetuksessa ja pikakäynnistysohjelmassa ehdotettujen painopisteiden mukaisesti. 1. Edunsaajat. Vakuus olisi tarjolla luotonantajille, jotka hyötyisivät asiaankuuluvasta velanhoidosta kyseisenä ajanjaksona. Velanhoitovakuutena väline toimisi vastaavalla tavalla kuin erikoistuneen vakuutusyhtiön [6] tarjoama vakuutus. Toisin kuin muut takuumuodot (remburssi jne.), väline ei sisällä sitoumusta velan takaisinmaksuun tilanteessa, jossa maksukyvyttömyys aiheutuu liikenteen/tulojen vajeesta. Väline antaisi edunsaajalle ajallisesti rajatun korvauksen tuloille, joilla normaalisti voitaisiin maksaa säännönmukaiset velan takaisinmaksuerät. [6] Erikoistunut vakuutusyhtiö (monoline insurer): vakuutusyhtiö, joka tarjoaa vain yhden alan vakuutuksia. Yleensä se takaa kaikki vakuutettuun velkaan liittyvät suunnitelmien mukaiset korko- ja päävelan maksut. Takuuseen perustuvan vaatimuksen perusteella se suorittaa maksut määräaikoina sovitun takaisinmaksusuunnitelman mukaisesti. 5. Riskilisä. Vakuus ei saisi olla ilmainen. Ajatuksena olisi veloittaa edunsaajalta maksu, joka lasketaan riskin perusteella vertaamalla keskenään takuusvälineen vetovoimaa sijoittajiin nähden ja EU:n talousarviolle aiheutuvia kustannuksia. Riskiluokkien määrittelemisen pohjana olisivat menetelmät, jotka EIP on kehittänyt strukturoidun rahoitusvälineensä tarjoamista ja riskinhallintaa varten. 6. Takuuriskin jakaminen. Takuuriski olisi jaettava tasan EU:n talousarvion ja sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat rahoittaneet hanketta. Jos hankkeessa on mukana kaksi jäsenvaltiota, kunkin osapuolen (jäsenvaltio 1, jäsenvaltio 2 ja EU) vastattavaksi tulisi 33 prosenttia takuuriskistä. 7. Rajallinen, ehdollinen talousarviolle aiheutuva riski. Välineen sisältämät riskit merkitsisivät EU:n talousarviolle vastuusitoumusta. Mahdolliset talousarviolle aiheutuvat riskit ovat kuitenkin rajallisia, ja komissio aikoo ehdottaa varausjärjestelmän rakentamista talousarvion likviditeetin puskuriksi. Se toimii samalla tavoin kuin ulkosuhteisiin liittyville hankkeille tarkoitettu takuurahasto varmistaa EU:n ulkopuolelle annettavat lainat. Välineellä on lisäksi kolme piirrettä, jotka rajoittavat mahdollista talousarviolle aiheutuvaa riskiä. Ensinnäkin lainanhoidosta vastaaminen vain määrättyjen vuosien ajan poistaa riskin siitä, että talousarviosta olisi rahoitettava suuri vaatimussumma taattujen lainojen erääntyneen pääoman maksamiseksi. Tämä poikkeaa EIP:n yhteisön ulkopuolisen luotonantotoiminnan vakuuksista, jotka katetaan talousarviosta. Toiseksi keskittyminen ensisijaisesti Euroopan laajuisiin rajatylittäviin liikenneverkkoihin rajoittaa soveltuvien hankkeiden määrää. Kolmanneksi riskinjako jäsenvaltioiden kanssa vähentää myös olennaisesti mahdollista vaikutusta EU:n talousarvioon. Koska takuu tulee voimaan vasta rakentamisen jälkeisessä vaiheessa, riski yhteisön talousarvioon kohdistuvista vaatimuksista lykkääntyy joka tapauksessa. Suurimpia mahdollisia summia ja riskin realisoitumisen todennäköisyyttä tutkitaan yksityiskohtaisemmin ennen kuin virallinen ehdotus voidaan tehdä. 8. Markkinatestit. On olennaisen tärkeää, että väline täyttää toimivalla tavalla niiden markkinoiden toimijoiden tarpeet, jotka rahoittavat ja hallinnoivat kyseessä olevia hankkeita. Komissio on tämän vuoksi käynnistänyt EIP:n kanssa markkinatestit rahoituslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. 9. Seuraavat vaiheet. Markkinatestien ja neuvostolta saadun palautteen avulla komissio toivoo ratkaisevansa välineeseen liittyvät avoimet kysymykset ajoissa, jotta virallinen ehdotus voidaan tehdä vuoden 2004 alussa. 3.3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja arvopaperistamistoimien tilastollinen kohtelu EKT 95:ssä Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä (EKT 95) - Maastrichtin kriteerien perusta - sisältää tilastolliset säännöt siitä, miten erilaiset menolajit on luokiteltava kansantalouden tilinpidossa ja miten julkisyhteisöjen sitoumuksia olisi tarkasteltava sen suhteen, mikä on niiden vaikutus julkisyhteisöjen alijäämään ja velkaan. EKT 95:n perusajatuksena on, että varojen taloudellinen omistusoikeus riippuu siitä, kenelle kuuluvat varoihin liittyvät riskit ja edut. Tämän periaatteen toteuttaminen on melkoisen monimutkaista ja edellyttää tarkempaa ohjeistusta. On ratkaistava erityisesti yksi tärkeä tekninen kysymys: miten todetaan kohde-etuuden taloudellinen omistusoikeus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudessa julkisyhteisölle tai kumppanille kuuluvaksi, omistusoikeutta sääntelevistä oikeussäännöksistä riippumatta. Euroopan kasvualoite, jonka on määrä pysyä täysin vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa, voimistaa tarvetta selventää edellä mainittua teknistä kysymystä, sillä aloitteen yhteydessä on mahdollista käyttää laajamittaisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tehtäessä sijoituksia fyysiseen infrastruktuuriin. Helmikuussa 2003 komissio perusti työryhmän yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten tilastolaitosten (NSI), liittymässä olevien maiden, EKP:n ja EIP:n asiantuntijoiden kanssa selvittääkseen kyseessä olevan tilastollisen kohtelun ja laatiakseen tarvittavat tekniset ohjeet, jotka eivät ole riippuvaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien omistussuhteita sääntelevistä oikeussäännöksistä. Työryhmä sai äskettäin työnsä päätökseen, ja yhteisymmärrykseen tunnutaan päässeen useista keskeisistä periaatteista: * Erotetaan kaksi eri tyyppiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa: kumppanuudet, joissa sopimuspuoli hankkii tuloja suoraan kohde-etuuden (esim. tietullin) käyttäjiltä, ja kumppanuudet, joissa sopimuspuoli veloittaa julkisyhteisöä. Ensin mainitun osalta kohde-etuuden katsotaan kuuluvan täysin kyseisen sopimuspuolen omistukseen. Toiseksi mainitun osalta täyden omistusoikeuden katsotaan kuuluvan osapuolelle, johon kohde-etuuden omistamisen riskit ja edut lähinnä kohdistuvat ajanjakson aikana. * Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kohde-etuuksia ei olisi luokiteltava julkisyhteisön kohde-etuuksiksi silloin, kun yksityinen kumppani joka tapauksessa vastaa rakentamisen riskeistä ja jommastakummasta seuraavasta riskistä: (i) saatavuuden riski (kumppanin suorituskyvystä riippuen); ja/tai (ii) kysynnän riski (liittyy varojen lopullisten käyttäjien käyttäytymiseen). Muita huomioon otettavia näkökohtia ovat seuraavat: vaikutukset vaatimuksista, jotka kohdistuvat joihinkin julkisyhteisön myöntämiin vakuuksiin; hankkeesta vastaavan yksikön luokittelu sen päätöksenteon itsenäisyyden osalta julkisyhteisöön nähden; varojen lopullinen kohdentaminen joissakin erityistapauksissa. * Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden kohde-etuuksien katsotaan kuuluvan julkisyhteisölle, pääomamenot (uusiin kohde-etuuksiin tai merkittäviin kunnostuksiin liittyvät) kirjataan julkisyhteisön menoiksi, millä on kielteinen vaikutus julkisyhteisön alijäämään/ylijäämään. Tämän johdosta julkisyhteisölle aiheutuu uusi velka, joka kirjataan samanaikaisesti menon kanssa. * Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden kohde-etuuksien ei katsota kuuluvan julkisyhteisölle, pääomamenoilla ei ole vaikutusta julkisyhteisön alijäämään/ylijäämään eikä julkisyhteisön velkaan. Julkisen kumppanin tavanomaisia palvelujen ostoja yksityiseltä pidetään julkisyhteisön menoina sopimuksen koko voimassaoloajan. Työryhmä toimittaa lopullisen kertomuksensa neuvoa-antavan lausunnon saamiseksi raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitealle tammikuussa 2004. Myöhemmin tehdään lopullinen päätös hyvissä ajoin ennen 1. maaliskuuta 2004 annettavaa virallista alijäämä- ja velkailmoitusta. LAATIKKO 7: JULKISEN HALLINNON ARVOPAPERISTAMISTOIMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT 1. Tulevaisuudessa saapuvien virtojen, jotka eivät liity aikaisempaan varallisuuteen, arvopaperistamista on aina käsiteltävä julkisyhteisön luotonottona. 2. Kun julkisyhteisö myöntää vakuuden projektiyhtiölle (Special Purpose Vehicle, SPV) tai jollekin muulle yksikölle, riski siirtyy epätäydellisesti eikä varallisuuden omistusoikeus ole siirtynyt tehokkaasti. Kun projektiyhtiön kanssa tehdään arvopaperistamistoimi, se merkitsee tästä syystä yhtiön luokittelemista uudelleen julkisella sektorilla tai epäsuoran lainan kirjaamista projektiyhtiöltä julkisyhteisölle. 3. Kun arvopaperistamissopimukseen sisältyy - projektiyhtiön julkisyhteisölle suorittaman alkuperäisen maksun lisäksi - lauseke projektiyhtiön tulevista lisämaksuista (lykätty ostohinta), sovelletaan erityissäännöksiä. Erityisesti silloin, kun ero alkuperäisen maksun ja todetun markkinahinnan tai arvioidun markkinaperusteisen hinnan välillä on suurempi kuin 15 prosenttia, taloustointa on käsiteltävä julkisyhteisön luotonottona. 4. Alkuperäisen taloustoimen arvo on kirjattava projektiyhtiön julkisyhteisölle tosiasiallisesti maksamana käteissummana. Mahdolliset lisämaksut eivät vaikuta nettoluotonottoon/nettoluotonantoon kuin mahdollisesti niiden suorittamishetkellä muuta kuin rahoitusvarallisuutta myytäessä. 3.4. Edistymisen valvonta ja säännöllinen raportointi Unionin tasolla Euroopan kasvualoitteen edistymistä arvioidaan säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen keväällä pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen liittyvien vuosittaisten raportointijaksojen yhteydessä. Lisäksi edistymistä arvioidaan kattavammin viiden vuoden kuluttua aloitteen käynnistämisestä. 4. Päätelmät Tämä kertomus perustuu Eurooppa-neuvoston viime lokakuussa esittämään pyyntöön edistää Euroopan kasvualoitetta. Kertomus sisältää toteutuskaavion verkkoihin tehtävien investointien lisäämiseksi sekä tietoa, jota tarvitaan unionissa tehtäviin laajamittaisiin rakenneuudistuksiin. Siinä esitetään, miten kyseiset investoinnit voidaan rahoittaa ja erityisesti miten oikea sääntely- ja hallinnollinen ympäristö sekä kohdistettu rahoitus Euroopan tasolla voivat edistää yksityisen sektorin mukaantuloa. Kertomuksessa esitetään pyynnön mukaisesti pikakäynnistysohjelmaan liittyvät ensimmäiset hankkeet, jotka voivat auttaa laajentuneen Euroopan unionin yhdentämisessä ja vahvistaa sen innovointikapasiteettia. Kyseessä ei ole tyhjentävä luettelo. Mikäli syntyy muita hankkeita, jotka täyttävät tässä kertomuksessa esitetyt kriteerit, ne voidaan ottaa mukaan tähän pikakäynnistysohjelmaan. Tämän kertomuksen tarkoituksena on luoda puitteet, joissa määritetään sekä toiminnan että rahoituksen painopistealueet kansallisella ja Euroopan tasolla. Erityisesti esitetyille pikakäynnistyshankkeille on saatava tarvittava rahoitus. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeiden edistämiseksi on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla sekä varoja, jotka on kohdennettu tiettyyn tarkoitukseen kuten TEN-ohjelmaan tai kuudenteen tutkimuksen puiteohjelmaan, että myös rakennerahastojen ja EIP:n tarjoamaa tukea. Eurooppa-neuvostoa pyydetään hyväksymään ehdotettu toimintamalli ja vahvistamaan selkeä aikataulu komission, neuvoston, Euroopan parlamentin, EIP:n ja jäsenvaltioiden toimenpiteille, jotta tämä Euroopan kasvualoite saadaan käynnistettyä. Liite 1: Pikakäynnistyshankkeet: liikenneverkot, laajakaistaverkot, tutkimus, innovointi ja kehitys >TAULUKON PAIKKA> Liikenneverkot Energiaverkot >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> >VIITTAUS KAAVIOON> >VIITTAUS KAAVIOON> Laajakaistaverkot, tutkimus, kehitys ja innovaatiot >TAULUKON PAIKKA> Liite 2 : Osaamista ja verkkoja koskeva toimintasuunnitelma Joulukuuhun 2003 mennessä - Pk-yritysten valtiontukimenettelyjen sekä T&K-toimintaan annettavaa tukea koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen (komissio) - Turvallisuuteen liittyvää tutkimusta koskevan valmistelevan toimen käynnistäminen - TEN-ehdotukset liikenneverkkoja koskeviksi ensisijaisiksi hankkeiksi ja Euroopan laajuisia liikenne- ja energiaverkkoja koskevien rahoitussääntöjen mukauttaminen - Ehdotukset nykyisen yhtiölain säännöksiä koskeviksi muutoksiksi, joilla helpotetaan rajatylittävien yrityssulautumien muodostamista - Ehdotetut ohjeet julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kohtelusta kansantalouden tilipidossa - Laajakaistaviestintää koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpano - Katsaus joulukuun Eurooppa-neuvostoon mennessä saavutettuun alustavaan edistymiseen Maaliskuuhun 2004 mennessä - Poliittinen sopimus Euroopan laajuisia verkkoja koskevista ensisijaisista hankkeista ja Euroopan laajuisten liikenne-, televiestintä- ja energia-alan rahoitussäännöistä - Julkisia hankintasääntöjä ja yhteisöpatenttia koskevien käsiteltävinä olevien toimenpiteiden lopullinen hyväksyminen - Toisen rautateitä koskevan toimenpidepaketin lopullinen hyväksyminen Kesäkuuhun 2004 mennessä - Eurovinjettijärjestelmän muuttamista koskevien ehdotusten lopullinen hyväksyminen - Sopimus emo- ja tytäryhtiöiden sekä yrityssulautumien verokohtelua koskevista ehdotuksista - Sijoituspalvelu- ja avoimuusdirektiivien lopullinen hyväksyminen - Rakennerahastojen väliarviointi - Vihreä kirja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja julkisia hankintoja koskevasta lainsäädännöstä - Komission ehdotukset mahdollisesti yhdenmukaistettavasta Euroopan rahoitusrakenteesta, jolla varmistetaan riskipääomaoperaatioiden verotuksellinen avoimuus - Euroopan teknologiayhteisöjen perustamista koskevan ensimmäisen vaiheen loppuun saattaminen Joulukuuhun 2004 mennessä - Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien ensisijaisten hankkeiden ja Euroopan laajuisten liikenne-, televiestintä- ja energia-alan rahoitussääntöjen lopullinen hyväksyminen EIP/EIR-TOIMET EUROOPAN KASVUALOITETTA KOSKEVASSA TOIMINTASUUNNITELMASSA Joulukuuhun 2003 mennessä: EIP:n COP-toimintasuunnitelman (Corporate Operational Plan) 2004-2006 hyväksyminen, johon EIP:n osuus kasvualoitteesta sisältyy. TEN-investointivälineen (TIF) käynnistäminen virallisesti. Innovaatio 2010 -aloitteen suuntaaminen uudelleen kasvualoitteen mukaisesti. EIP-ryhmä käynnistää (kuudennen tutkimuksen puiteohjelman kanssa) toteutettavuustutkimuksen uudentyyppisestä riskipääomajärjestelmästä huippuosaamiskeskuksia sekä tutkimuksen ja alkuvaiheen investointien välisen rahoitusvajeen täyttämistä varten. Tämä saattaa johtaa pilottihankkeen toteuttamiseen vuonna 2004. Kesäkuuhun 2004 mennessä: Väliarvio COP-toimintasuunnitelmasta ja EIP:n osuudesta kasvualoitteeseen; raportti hallintoneuvostolle. Joulukuuhun 2004 mennessä: EIP:n COP toimintasuunnitelman 2005-2007 hyväksyminen, mukaan luettuina mahdolliset muutokset EIP: osuuteen kasvualoitteesta. Liite 3: Pikakäynnistysohjelman liikennehankkeet >VIITTAUS KAAVIOON>