KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE - Napolissa 2.-3. joulukuuta pidettävän ulkoministerien VI Euro-Välimeri-kokouksen valmistelusta (Barcelona VI)

Johdanto

1. Euro-Välimeri-kumppannuusalueen ulkoministerit haluavat VI kokouksessaan Napolissa viestittää Euroopan ja sen eteläisten naapurien yhteisistä eduista, yhteisistä arvoista sekä keskinäisestä solidaarisuudesta. He haluavat vakuuttaa kaikkien osapuolien haluavan yhdessä ponnistella alueen turvallisuuden ja vakauden lujittamiseksi ja taata, että äärifundamentalismin ja terrorismin ei anneta estää poliittisen ja taloudellisen uudistuksen etenemistä. Vuoropuhelu- ja yhteistyöprosessin edistäminen keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi on välttämätöntä Barcelonan prosessille. Kumppanuus on paras tapa kohdata kaikkien kumppanien edessä olevat haasteet liittyivätpä ne sitten turvallisuhkiin, siirtolaisuuden tuomiin ongelmiin ja mahdollisuuksiin, talouden globalisaatioon tai ympäristöön. Prosessin ydinajatukset ovat nykytilanteessa yhä relevantimpia.

2. Poliittisena viestinä olevan solidaarisuuden lisäksi ministerit haluavat tarkastella kumppanuuden täytäntöönpanon edistymistä ja saada seuraaviin kolmeen erityisaiheeseen liittyvän työn päätökseen:

- Euro-Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous

- EIP:n pääosin omistama sivukonttori, Euro-Välimeri-pankki, tai EIP:n lujitettu lainanantoväline Euro-Välimeri-alueen investointeihin

- Euro-Välimeri-säätiö kulttuurien väliseen vuoropuheluun

Sopimus näistä kolmesta aiheesta edistää suurempaa poliittista yhteistyötä, paremmin suunnattua tukea talousuudistukselle ja yksityissektorin kehitykselle sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua ja ymmärrystä. Kaikki kolme siirtävät kumppanuuden painopistettä enemmän kansalaisyhteiskunnan alalle ja siten synnyttävät tuloksia, jotka ovat jokamiehelle ja -naiselle merkityksellisiä.

Työskentelytapojen suhteen Valencian toimintasuunnitelma, josta ulkoministerit sopivat kokouksessaan huhtikuussa 2002, on tuorein kattava kokoelma sitoumuksia kumppanuuden kehittämiseksi. Sitä tarkasteltiin uudestaan puolivälin ministerikokouksessa Kreetalla. Ministerien olisi tehtävä taas tilannekatsaus ja annettava suuntaviivoja tulevaan työhön tämän tiedonannon pääpiirteiden mukaisesti.

3. Ministerien olisi tarkasteltava uudestaan myös laajempaa Eurooppaa sekä Euroopan uusia naapuruussuhteita koskevan Euroopan unionin politiikan, jonka merkitystä korostetaan perustuslakiluonnoksessa, täytäntöönpanon edistymistä ja keskusteltava siitä, kuinka tämä politiikka voi lujittaa yhteistyötä Barcelonan prosessin säännöstön pohjalta. Sen olisi annettava Euroopan unionille uusi sysäys Barcelonan julistuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Komissio tekee tästä aiheesta kokoukseen erillisen esityksen, johon sisältyy näkemyksiä uusia naapurussuhteita koskevasta välineestä, jota ei sen vuoksi syvällisemmin käsitellä tässä tiedonannossa.

Poliittinen ja turvallisuusalan kumppanuus

4. Napolin kokouksen valmistelussa olisi ponnisteltava yhdessä poliittisen ja turvallisuusalan yhteistyön merkityksen lisäämiseksi. On huomattava, että vaikka kaikkia suoria yhteyksiä Lähi-idän rauhaprosessin ja Barcelonan prosessin välillä olisi edelleen vältettävä, on kuitenkin totta, että silloin kun joskus on edistytty rauhanprosessissa, se on edistänyt suuressa määrin myönteisemmän ilmapiirin syntymistä Barcelonan prosessin edistymiseksi. Myös päinvastainen pitää paikkansa ja pätee etenkin poliittiseen ja turvallisuusalan yhteistyöhön. Kaikkien kumppanien olisi näin ollen ymmärrettävä tiekartan täytäntöönpanon ja neuvottelujen jatkamisen olevan etujensa mukaista.

5. Nykyistä johtavien virkamiesten käymää politiikkaa ja turvallisuutta koskevaa vuoropuhelua olisi näin ollen jatkettava tavoitteena turvallisuusalan kumppanuutta lujittavista jatkotoimenpiteistä sopiminen. Tarpeen vaatiessa tällaiset toimenpiteet voisivat perustua joidenkin kumppanien osallistumiseen ja muut voisivat liittyä mukaan myöhemmin. Tapauskohtaisesti sovittujen terrorismia käsittelevien kokousten tuloksena olisi oltava varhaisvaroitus- ja tiedonvaihtoyhteysverkoston perustaminen halukkaiden kumppanien välille. Muuta terrorismin torjuntaan liittyvää yhteistyötä tehdään nykyisten ja tulevien alueellisten ja kahdenvälisten koulutusohjelmien ja teknisen avun ohjelmien puitteissa valmiuksien parantamiseksi terrorismin ja muiden järjestäytyneen rikollisuuden muotojen torjumiseksi toiminnan kuitenkaan rajoittamatta ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamista.

6. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETTP) alan yhteistyön aloittaminen on erittäin myönteistä. Vuoropuhelu EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean kanssa sekä asiantuntijatasolla voi olla hyödyllinen lisä Barcelonan prosessin mukaisesti käytössä oleviin välineisiin. Vuoropuhelun olisi määrä perehdyttää Välimeren alueen kumppanit ETTP:n tavoitteisiin ja välineisiin ja vähitellen johtaa heidän osallistumiseensa joihinkin ETTP:n toimintoihin. Siitä pitäisi heijastua, että jotkin Välimeren kumppanimaista työskentelevät jo YK:n suojassa EU:n rauhanturvatoimien parissa (Balkanilla, Afrikassa) ja tämä osallistuminen voisi laajentua myöhemmin. Muut täydentävät toimenpiteet, kuten siviilikriisinhallintakoulutus, pelastuspalvelun alan viranomaisten yhteistyö (jatkoa nykyiselle kriisinhallintahankkeelle, jonka tulokset on arvioitu tyydyttäviksi) sekä konfliktien jälkeistä humanitaarista apua koskeva koulutus siviili- ja sotilasväestölle, lujittaisivat kumppanuutta huomattavasti. EU:n olisi toimittava aktiivisesti saadakseen kumppanit huomaamaan ETTP:n mahdollisuudet ja kannustettava niitä osallistumaan tuleviin toimiin joko yksittäin tai ryhmänä. Komissio on valmis osaltaan helpottamaan tätä yhteistyötä.

7. Ihmisoikeuksien ja demokratian alan yhteistyö on keskeisessä asemassa kumppanuuden onnistumisessa. Komissio on jo erittäin kattavasti ja täsmällisesti esittänyt, miten sen mielestä olisi edettävä tässä aiheessa [1]. Se ehdottaa kumppanien kanssa käytävään vuoropuheluun perustuvaa lähestymistapaa. Vuoropuhelun avulla sovittaisiin yhteisistä toimintasuunnitelmista, jotka olisivat keino panna sitoumukset, joista kumppanit ovat kansainvälisellä tasolla sopineet, tehokkaasti täytäntöön kansallisen sääntelyn ja lainsäädännön kautta. Nämä suunnitelmat olisivat hakukelpoisia MEDA:sta saatavaan rahoitustukeen. Lisäksi kumppanit, jotka haluaisivat panna täytäntöön tällaisia suunnitelmia, saisivat MEDA:n puitteissa palkkion kansallisiin määrärahoihinsa. Ministerikokouksen olisi tuettava tätä lähestymistapaa ja suhtauduttava myönteisesti kehitykseen, jonka komissio ja kumppanit saavat aikaan näiden toimintasuunnitelmien avulla.

[1] Komission tiedonanto "Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa toteutettavien, ihmisoikeuksiin ja demokratiakehitykseen liittyvien EU:n toimien lujittaminen - Strategiset suuntaviivat" KOM(2003) 294 lopullinen, 21.5.2003.

8. Lopuksi poliittisen ja turvallisuusalan yhteistyön yhteydessä on toivottavaa, että ministerit sisällyttävät uuden Euro-Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen neuvoa-antavassa ominaisuudessa Barcelonan prosessiin. Tämän vuoksi komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja Euro-Välimeri-kumppanien kansallisia eduskuntalaitoksia pääsemään asiasta sopimukseen.

Taloudellinen ja rahoitusalan kumppanuus

Vapaakauppa-alue

9. Barcelonan julistuksessa asetetaan Euro-Välimeri-alueen vapaakauppa-alueen perustamisen määräaikana oleva vuosi 2010 "tavoiteajaksi". Vapaakauppa-aluetta luodaan purkamalla tariffeja Euro-Välimeri-assosiaatiosopimuksilla ja Välimeren alueen kumppanien keskinäisillä sopimuksilla. Tavoitteena on maataloustuotteiden ja palveluiden asteittainen vapauttaminen. Puolivälissä tätä 15-vuotista aikataulua voidaan vapaakaupan yleistilanne tiivistää seuraavasti:

* Pohjoinen-etelä. Sopimukset on nyt allekirjoitettu EU:n ja 12 kumppanimaasta 11 kumppanimaan kanssa. Maista kaksi (Kypros ja Malta) ovat liittymässä olevia maita. Turkin, joka on ehdokasmaa, kanssa ollaan panemassa tulliliittosopimusta täytäntöön. Tunisian, Israelin, Marokon, Jordanian ja palestiinalaishallinnon [2] kanssa sopimukset ovat voimassa. Libanon on täysimääräisten sopimustensa ratifiointia ja voimaantuloa odottaessaan allekirjoittanut väliaikaisen sopimuksen ja Egypti voisi pian menetellä samoin. Algeria on tähän asti kieltäytynyt allekirjoittamasta väliaikaista sopimusta. Syyrian kanssa neuvotellaan assosiaatiosopimuksesta. Tariffien purkamisen siirtymäajan päättymisajankohta vaihtelee vuodesta 2008 (Tunisia) vuoteen 2014 (Libanon). Egyptin ja Algerian kohdalla siirtymäkausi jatkuu pidemmälle kuin vuoteen 2014.

[2] Sopimus palestiinalaishallinnon kanssa on väliaikainen.

* Etelä-etelä. Irrallisten sopimusten, joiden johdonmukaisuus on vähäinen ja joiden siirtymäajat, kattamat alat ja alkuperäsäännöt ovat erilaisia, määrä on lisääntynyt monella tavoin. Tämän vuoksi Euro-Välimeri-vapaakauppa-alueen etelä-etelä-ulottuvuudessa ei ole onnistuttu. Jatkuvista ponnisteluistaan huolimatta Turkki ei ole onnistunut tekemään sopimuksia muiden Välimeren alueen kumppanien kuin Israelin kanssa. Turkilla ja Israelilla on sopimus vuodesta 1997 alkaen. Agadirin sopimus (Egypti Jordania, Marokko ja Tunisia) vaikuttaa lupaavalta aloitteelta etelä-etelä-vapaakauppa-alueen edistämisessä, vaikka sopimusta ei olekaan vielä allekirjoitettu sen jälkeen, kun se parafoitiin tämän vuoden tammikuussa. Kumppaneita olisi kannustettava takaamaan, että sopimus kehittyy kaupan vapauttamista koskevien erityisten ja konkreettisten määräysten suuntaan ja että se pannaan tehokkaasti täytäntöön. Sopimus olisi allekirjoitettava ajallaan, jotta se voisi tulla voimaan ennen kuin uudet jäsenvaltiot liittyvät EU:hun. MEDA:sta rahoitettava tukiohjelma sopimuksen täytäntöönpanemiseksi on hyväksytty.

* Vinottain. Heinäkuussa vuonna 2003 Euro-Välimeri-alueen kauppaministerien kokouksessa päätettiin laajentaa paneurooppalainen kumulaatiojärjestelmä Välimeren alueen kumppaneihin. Vinottainen kumulaatio kolmen tai useamman vapaakauppasopimuksen keskenään tehneen maan välillä on mahdollista sen jälkeen, kun assosiaatiosopimuksiin on sisällytetty uusi alkuperäpöytäkirjan malli.

Barcelonassa käsiteltyjä vapaakauppa-alueen elementtejä on näin ollen vakaasti pantu täytäntöön, vaikka vauhti - erityisesti etelä-etelä-kaupan osalta - onkin toivottua hitaampi. Prosessi on käytännössä jo peruuttamaton.

10. Tässä yhteydessä olisi harkittava seuraavia askeleita Euro-Välimeri-vapaakauppa-alueen syventämiseksi ja laajentamiseksi:

* Maatalouskaupan vastavuoroisen vapauttamisen jatkaminen. Kaikki assosiaatiosopimukset sisältävät määräyksiä maatalous- ja kalastusalan kaupan vapauttamisen jatkamisesta. Tähän mennessä on maatalouskaupan vapauttamisen jatkamisesta hyväksytty kaksi lisäpöytäkirjaa (Tunisia ja Israel) ja Marokon kanssa neuvotteluissa ollaan pitkällä. Libanonin kanssa tehdyn sopimuksen avoimempi suhtautuminen maataloustuotteiden kaupan vapauttamiseen perustuu rajoitettujen tuotteiden kielteiseen luetteloon eikä kokonaan tai osittain vapautettujen tuotteiden myönteiseen luetteloon.

Valencian toimintasuunnitelman suositusten mukaisesti komissio toteuttaa maataloustuotteiden kaupan vapauttamisen vaikutuksia koskevan tutkimuksen, jonka olisi määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, joka hyväksyttiin 26. kesäkuuta 2003, ja Dohan kehitysohjelman neuvottelut avaavat uusia mahdollisuuksia parempaan pääsyyn EU:n markkinoille. Euro-Välimeri-alueen vapaakauppa-alueen loppuunsaattamisen olisi perustuttava nykyiselle lähestymistavalle suuremman asteittaisen vastavuoroisen vapautumisen tason saavuttamiseksi.

Maatalouden asteittaisen vapauttamisen jatkamisen olisi liityttävä Välimeren alueen kumppanien kokonaisvaltaiseen ja tasapainoiseen maaseudun kehitykseen ja Euro-Välimeri-alueen vapaakauppa-alueen kuluttajien suojan takaamiseen. Avoimemmat EU:n maatalousmarkkinat tarjoavat Välimeren alueen kumppaneiden viennille uusia kanavia. Vapauttamisprosessin olisi oltava yhdenmukainen vähien vesivarojen kestävän käytön ja ympäristön suojelun kanssa, mistä on määrä keskustella maatalousministerien tulevassa kokouksessa Venetsiassa. Euroopan komissio teetättää lisäksi vapaakauppa-alueen kestävän kehityksen vaikutusten arvioinnin.

* Palveluiden vapaa kauppa. Palveluita koskevien määräystensä osalta Euro-Välimeri-assosiaatiosopimukset eroavat toisistaan huomattavasti. Joihinkin sisältyy määräyksiä sijoittautumisoikeudesta ja kaupallisesta läsnäolosta (Jordania, Algeria). Toisissa on rendez-vous-lausekkeita palveluiden vapauttamisen jatkamisesta (Marokko, Tunisia, Libanon, Jordania). Palermossa pidetyssä kauppaministerien kokouksessa hyväksyttiin alueellinen lähestymistapa, jossa olisi päätettävä kumppanien välisestä puitepöytäkirjasta perustaksi kahdenvälisiin neuvotteluihin ryhtymiseen.

* Alueellinen yhdentyminen. Tullin rooli laillisen kaupan edistäjänä on merkittävä. Palermossa kauppaministerit hyväksyivät joukon toimenpiteitä tullimenettelyjen yksinkertaistamiseksi. Nyt on Välimeren alueen maiden asia panna täytäntöön nämä toimenpiteet, joista hyötyvät sekä taloudelliset toimijat että tullihallinto.

Kauppaan liittyvien toimenpiteiden yksinkertaistamisen lisäksi kaupan vapauttaminen riippuu myös tavaroiden vapaaseen liikkumiseen liittyvien teknisten määräysten ja sääntelyn lähentymisestä. Palermossa kauppaministerit julkistivat uuden aloitteen standardeja, teknisiä määräyksiä ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin menettelyjä koskevan lainsäädännön lähentämiseksi, mikä on huomattava askel kohti vapaakauppa-aluetta. Tavoitteena olisi tehdä kiinnostuneiden osapuolten kanssa sopimukset, joiden perusteella tietyt tuotteet pääsevät sisämarkkinoille vapaasti ilman lisäkokeita ja varmentamista.

* Monenvälinen vapaakauppa. Kun Agadirin sopimus on allekirjoitettu, muiden kumppanien olisi liityttävä siihen. Välimeren alueen kumppaneita kannustetaan myös etenemään kohti keskinäistä vapaakauppaa. Tämä tarkoittaa Välimeren alueen kumppanien välisten aitojen vapaakauppasopimusten allekirjoittamista ja täytäntöönpanoa mahdollisimman pian, jotta täytetään yhteinen sitoumus yleisen Euro-Välimeri-alueen vapaakauppa-alueen saavuttamisesta vuoteen 2010 mennessä. Muita Välimeren alueen kumppaneita olisi myös kannustettava vastaamaan myönteisesti Turkin pyrkimyksiin tehdä niiden kanssa vapaakauppasopimukset.

Näiden ehdotusten valossa ministerit voisivat sopia seuraavista askeleista vapaakauppa-alueen täysimääräiseksi luomiseksi.

EURO-VÄLIMERI-VAPAAKAUPPA-ALUEEN LUOMISEKSI TARVITTAVAT TOIMET

a) 1. toukokuuta 2004 mennessä, jolloin uudet jäsenvaltiot liittyvät EU:hun, kaikki jo allekirjoitetut Euro-Välimeri-assosiaatiosopimukset olisi ratifioitava, Agadirin sopimus olisi allekirjoitettava ja ratifioitava ja neuvottelut Syyrian kanssa olisi saatava päätökseen. Kaikkiin sopimuksiin liittyen olisi alkuperäsääntöjä koskeva pöytäkirja korvattava Euro-Välimeri-pöytäkirjalla.

b) Maataloustuotteiden kaupan vapauttamisen vaikutusten tutkimus olisi saatava päätökseen joulukuuhun 2003 mennessä. Sen päätelmien mukaisesti komissiota olisi pyydettävä ehdottamaan vuoden 2004 ensimmäisen puoliskon aikana tarkkaa nykyisiin järjestelyihin perustuvaa tiekarttaa suuremman vastavuoroisen vapautumisen saavuttamiseksi.

c) Välimeren alueen kumppaneille olisi tarjottava teknistä apua ja koulutukseen liittyviä yhteistyöohjelmia sääntelyn ja standardien lähentämiseksi EU:n sisämarkkinoihin.

d) Tulevassa kauppaministerien kokouksessa vuonna 2004 tarkastellaan palveluiden kaupan vapautumisessa tapahtunutta edistystä Palermon lähestymistavan suuntaviivojen mukaisesti. Kaikille Välimeren alueen maille yhteisen puitesopimuksen laatiminen luo pohjan johdonmukaisuudelle. Sen jälkeen olisi ryhdyttävä kahdenvälisiin neuvotteluihin, joiden olisi katettava kaikki alat. Vaikka jotkin nopeuteen ja kattavuuteen liittyvät vivahteet ovat mahdollisia, lopullisena tavoitteena on saavuttaa tasakoosteinen vapautuminen läpi Euro-Välimeri-alueen.

e) Alueellisen yhdentymisen työryhmän olisi tulevassa kauppaministerien kokouksessa vuonna 2004 esiteltävä väliraportti teollisuustuotteiden kaupan vapauttamista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Erityisiä Välimeren alueelle suunnattuja teknisen avun ohjelmia ja hankkeita olisi käytettävä tämän toimintasuunnitelman tueksi ja tarvittaessa vaatimustenmukaisuuden arviointisopimusten tekemiseksi.

f) Agadirin sopimusta olisi laajennettava muihin Välimeren alueen kumppaneihin. Muiden Välimeren alueen kumppanien olisi suostuttava vapaakauppaan Turkin kanssa.

Lisäinvestoinneilla lisää työpaikkoja

11. Vallitsee yleinen yhteisymmärrys siitä, että Välimeren alueen kumppanimaiden yksityissektorin kehityksen ja siihen tehtävien investointien riittämättömyys estää suuresti kasvua ja työpaikkojen luomista. EU:n mielestä EU:n investointituen painopisteen olisi oltava yksityissektorilla ja maaliskuussa 2002 Barcelonassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti vahvistaa EIP:n toimintaa pankin sisäisellä rahoitusvälineellä (Euro-Välimeri-alueen investointeja ja kumppanuutta koskeva rahoitusväline, FEMIP). Tämä rahoitusväline aloitti toimintansa syyskuussa 2002. Komissio on tehnyt FEMIPin laajennetun vaikutustenarvioinnin, johon sisältyvät molemmat nyt harkittavana olevat vaihtoehdot eli FEMIPin säilyttäminen tai sen liittäminen EIP:n enemmistöomistuksessa olevaan tytärpankkiin (katso KOM(2003) 587, lopullinen, 15.10.2003). Valittavaa politiikkaa koskevan neuvoston arvion odotetaan valmistuvan 25. marraskuuta 2003. Tämä arvio ja sen päätelmät ovat tärkeitä Napolin kokouksen päätelmien kannalta.

12. Ensisijaisen tavoitteena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston päätelmiä, olisi oltava voimakkaampi keskittyminen yksityissektoriin. Välimeren alueen kumppanit kykenevät saamaan vapaakaupasta täyden hyödyn, jos siihen liittyy yksityissektorin kehityksen nopeutuminen, mikä puolestaan riippuu taloudellisten uudistusten nopeutumisesta. Kotimaisten ja ulkomaisten yksityisten investointien olisi tultava alueella tapahtuvan kasvun ja työpaikkojen luomisen tärkeimmäksi voimalähteeksi. Alue on saatava investoijia houkuttelevammaksi pitämällä yllä vakaita makrotaloudellisia puitteita, tekemällä sääntelyyn ja instituutioihin liittyviä oleellisia uudistuksia sekä lähentymällä parhaisiin kansainvälisiin käytänteisiin. Menestyksekkäät talouspolitiikat edellyttävät Välimeren alueen kumppaneilta voimakkaampia uudistuksia. Yrittäjyyttä edistävän Euro-Välimeri-peruskirjan tarkoitus on olla viiteasiakirjana pk-yritysten perustamista ja kehittämistä ja yritysten toimintaolosuhteita tukevien politiikkojen sujuvoittamisessa. Näitä aiheita on käsiteltävä perusteellisesti, kun pannaan täytäntöön assosiaatiosopimuksia, ja niitä voidaan edistää laajempi Eurooppa -politiikan yhteydessä.

13. Tutkimus ja teknologian kehittäminen (TTK) on merkittävä väline kaikkien Välimerta ympäröivien maiden talouden vakaudessa ja kasvussa. EU:lla on jo Kyproksen, Israelin, Maltan ja Turkin kanssa sopimukset, jotka liittävät ne TTK-puiteohjelmaan. Hiljattain on allekirjoitettu sopimukset Tunisian ja Marokon kanssa ja neuvotteluja käydään Egyptin kanssa tieteellisistä ja teknologisista yhteistyösopimuksista.

14. Eurooppalaisen tutkimusalueen avaaminen kaikille Välimeren alueen kumppaneille lujittaa alueellista yhdentymistä lyhyellä aikavälillä ja edistää kestävää kasvua, työpaikkojen luomista korkean lisäarvon omaavilla aloilla sekä kilpailukykyisen talouselämän kehittymistä alueella. Koko Välimeren alueelle avatun eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteena on Lissabonin tavoitteiden mukaisesti tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin osaamisyhteiskunta. EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Välimeren alueen kumppanien yhteistyö on tällä alalla kehittynyt kumppanuuden perustamisesta alkaen ja sillä on liikkeellepaneva rooli vapaakauppa-alueen saavuttamisessa. Näin ollen synergiat EU:n eri välineiden, kuten MEDA ja TTK- puiteohjelma, välillä ovat välttämättömiä Välimeren alueen kumppanien tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukemiseksi.

Infrastruktuurien yhdistäminen

15. Yhdentynyt ja sijoitusmyönteinen Euro-Välimeri-alue tarvitsee tehokkaita televiestintä-, liikenne- ja energiaverkkoja. Energiaministerien 21. toukokuuta 2003 pitämän Euro-Välimeri-kokouksen päätelmien perusteella energialiittymistä ja -infrastruktuureista keskustellaan Rooman kokouksessa, joka pidetään joulukuussa muutamaan päivää ennen Napolin kokousta. Tavoitteena on lujittaa nykyisiä yhteyksiä, helpottaa uusia investointeja ja kehittää yhteisiä strategioita ja koordinoituja politiikkoja. Turvalliset ja kilpailukykyiset alueelliset ja pienalueita koskevat infrastruktuurit sekä tarvittavat alakohtaiset uudistukset, joilla pyritään markkinoiden avaamiseen, ovat tarpeellisia kaupan edistämiselle, Välimeren alueen kumppanien viennin kilpailukyvyn parantamiselle sekä tavaroiden, palveluiden ja energiaresurssien saamiselle toinen toisensa markkinoille.

16. Ministerikokouksessa Napolissa olisi suhtauduttava myönteisesti tämän alan kehitykseen, erityisesti Ateenassa sovittuihin vuosien 2003-2006 energia-alan painopisteisiin, ja kannustettava tässä yhteydessä tehtyjä aloitteita, jotka koskevat Maghrebin sähkömarkkinoita, kolmenvälistä energialiittymien työryhmää, johon kuuluvat Israel, palestiinalaishallinto ja Euroopan komissio, sekä tarvetta antaa energia-alan Euro-Välimeri-yhteistyöfoorumille tapauskohtaisesti logistista tukea.

17. Liikennealan yhteistyön osalta Napolissa kokoontuvien ministerien olisi tuettava jo saavutettua kehitystä ja erityisesti meneillään olevaa Euro-Välimeri-liikennehanketta, jonka olisi johdettava alueellisen liikenneinfrastruktuuriverkoston määrittelyyn ja keskeisten hankkeiden nimeämiseen. Heidän olisi myös tuettava uusien alueellisten hankkeiden varhaista käynnistämistä merenkulun turvallisuuden ja satelliittinavigaation (GALILEO) alalla sekä suhtauduttava myönteisesti keskustelun aloittamiseen ilmaliikennettä koskevista kysymyksistä liikennealan Euro-Välimeri-yhteistyöfoorumilla.

18. Kokouksessa olisi suhtauduttava myönteisesti Euro-Välimeri-alueen tutkimus- ja koulutusviestintäinfrastruktuurin (EUMEDCONNECT) luomisessa tapahtuneeseen edistymiseen. Ministerien olisi vahvistettava alueen veden järkiperäisen ja taloudellisen käytön merkitys ja kannustettava syventämään alueellista ja pienalueita koskevaa yhteistyötä tässä asiassa muun muassa EU:n vesialoitteen Välimereen liittyvän komponentin kautta. Ministerien olisi korostettava tarvetta kiinnittää runsaasti huomiota infrastruktuurien yhdistämishankkeisiin uuden naapuruuden välineen puitteissa. Heidän olisi myös vahvistettava, että tässä suhteessa olisi erityisesti kehitettävä pienalueita koskevaa yhteistyötä etenkin Maghrebin kohdalla.

19. Ministerien olisi korostettava tarvetta panna ympäristönsuojelu- ja kestävän kehityksen politiikat täytäntöön. Tähän olisi pyrittävä Euro-Välimeri-alueen ympäristöministerien heinäkuussa 2002 Ateenassa pitämän kokouksen julkilausuman ja Johannesburgissa pidetyn Maailman kestävän kehityksen huippukokouksen toimintaohjelman mukaisesti. Ympäristökysymykset olisi sisällytettävä kumppanuuden kaikkiin aloihin.

Yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja inhimillinen kumppanuus

20. Kulttuurien välisen vuoropuhelun alalla ministerikokouksen olisi sovittava kumppanuuden saavutusten voimistamisesta lujittamalla nykyisiä välineitä ja alueellisia ohjelmia ja samanaikaisesti taattava uusien välineiden käyttöönotto. Näistä uusista välineistä merkittävin on Euro-Välimeri-säätiö, joka on tämän alan toimien näkyvin puoli.

21. Ministerien olisi suhtauduttava myönteisesti nykyisiin ohjelmiin, jotka on pantu menestyksekkäästi täytäntöön. Näitä ovat Euro-Välimeri-kulttuuriperintöohjelma (Euromed Heritage), jonka kolmas vaihe alkaa vuonna 2003, audiovisuaalisen alan Euro-Välimeri-ohjelma (Euromed Audio-visual), jossa valmistellaan toista vaihetta, Euro-Välimeri-nuoriso-ohjelma (Euromed Youth), jossa valmistellaan kolmatta vaihetta sekä Euro-Välimeri-nuorisofoorumi (Euromed Youth Platform), joka tukee nuorison edustajien ja hallitusten välistä vuoropuhelua nuorisoa koskevista politiikoista.

22. Kulttuurien välistä vuoropuhelua edistävän Euro-Välimeri-säätiön perustaminen olisi saatettava päätökseen Napolissa. Tämän uuden itsenäisen välineen perustaminen on selvä viesti sitoutumisesta laajaan kulttuurien väliseen vuoropuheluun Euro-Välimeri-alueella. Säätiön olisi oltava katalyyttina kaikille vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärtämystä lisääville aloitteille. Sen organisaatio verkostojen verkostona, jolla on kevyt hallinnollinen rakenne, mahdollistaa säännöllisen vuoropuhelun erityisesti virallisten diplomaattisten ja kulttuurifoorumien ulkopuolisten piirien välillä. Kumppanien olisi vahvistettava valmiutensa tuntuviin rahoitusosuuksiin, jotta säätiön alkuvaiheet ovat menestykselliset.

23. Puheenjohtaja Romano Prodin nimittämän korkean tason työryhmän lokakuussa Alexandriassa esittelemä raportti auttaa määrittelemään Euro-Välimeri-alueen kansojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun pääperiaatteet, joiden olisi ohjattava säätiön toimintaa.

24. Ministerien olisi kiinnitettävä huomiota edistykseen oikeus-, poliisi- ja maahanmuuttoalat kattavan alueellisen ohjelman täytäntöönpanossa. Ensimmäistä kertaa kumppanuuden puitteissa Euro-Välimeri-alueen maiden asiantuntijat ja alalla toimivat työskentelevät yhdessä oikeudellisessa yhteistyössä terrorismin, huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisissa toimissa ja siten, että heillä on yhteinen lähestymistapa siirtolaisuuteen. Kumppanien olisi taattava täysi tuki tälle ensimmäiselle konkreettisen ryhmätyöskentelyn kokeilulle kouluttamalla tuomareita ja poliiseja sekä kehittämällä yhteistä välinettä Välimeren alueen siirtolaisvirtojen tarkkailuun ja analyysiin. Jos nämä toimet ovat menestyksekkäitä, ne voisivat suuresti parantaa kumppanuutta näillä herkillä alueilla ja mahdollisesti johtaa vielä tavoitteellisempaan ohjelmaan vastaisuudessa.

25. Ministerit voisivat uudestaan vahvistaa siirtolaisuuden olevan merkittävä kysymys ja ilmaista, että jos siirtolaisuutta hallitaan oikein, se voi olla myönteinen tekijä koko alueen yhteiskunnallisen ja taloudellisen kasvun kannalta. Joidenkin Välimeren alueen kumppanien kanssa aloitettu siirtolaisuutta käsittelevä vuoropuhelu ja alan yhteistyö olisi laajennettava koskemaan kaikkia kumppaneita ja sen olisi katettava siirtolaisuuden perustana olevat syyt sekä laillisen siirtolaisuuden edistämisen ja laittoman siirtolaisuuden torjumisen mahdollisuudet. Muodolliset neuvottelut takaisinotosta ovat meneillään EY:n ja Marokon välillä. Niihin olisi ryhdyttävä muidenkin kumppanien kanssa. Tässä herkässä aiheessa, jonka on oltava osa siirtolaisuuden kokonaisstrategiaa, onnistuminen edellyttää siirtolaisuutta koskevaa tasapainoista yleislähestymistapaa, jossa ei keskitytä pelkästään teknisiin määräyksiin. Ministerien olisi vahvistettava lähestymistapa, jossa turvallisuuteen liittyvät kysymykset ja siirtolaisvirtojen hallinto olisivat tasapainossa siirtolaisten sosiaalisen integraation kanssa.

26. Ministerien olisi sovittava lisäpanostuksesta koulutukseen kulttuurien välisen vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärtämyksen perusvälineenä. Alueellisella tasolla ovat Välimeren alueen kumppaneille hiljan avatut EU-ohjelmat tärkeä askel tähän suuntaan. Tempuksen laajentaminen koskemaan myös Välimeren alueen kumppaneita lujittaa korkeamman koulutuksen ja keskiasteen jälkeisen ammatillisen koulutuksen alan yhteistyötä ja sen avulla viranomaiset voivat ehdottaa erityisiä rakenteellisia toimia. Alexandriassa pidetty koko Välimeren alueen korkeamman asteen koulutuksen yhteistyötä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua käsitellyt konferenssi oli ohjelman muodollinen avaus ja kokosi Euroopan unionin ja Välimeren alueen kumppanien akateemisia ja poliittisia edustajia yhteen keskustelemaan korkeamman asteen koulutuksen yhteistyön ja kulttuurien välisen vuoropuhelun kehityksestä uuden naapuruuspolitiikan puitteissa. Alaa edistävät myös Netd@ys ja eSchola -ohjelmat uuden teknologian käytön edistämiseksi ala-asteen ja keskiasteen koulutuksessa. Ministerien olisi tuettava myös tulevia alueellisia ohjelmia, jotka liittyvät koulutukseen ja naisten roolin talouselämässä.

27. Ministerien olisi myös suhtauduttava myönteisesti kansalaisyhteiskunnan kasvavaan rooliin Barcelonan prosessissa. Sen lisäksi, että ministerien olisi kiinnitettävä huomiota kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen Barcelonan kulttuuriohjelmiin, heidän olisi kiinnitettävä huomiota myös ennen Barcelonan VI kokousta pidetyn Napolin kansalaisfoorumin saavutuksiin. Tällä foorumilla kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen olisi määrä kyetä sopimaan tavoista taata toimiensa jatkuvuus ja johdonmukaisuus ja siten lisätä tehokkuuttaan kumppanuuteen vaikuttamisessa.

Päätelmät ja suositukset

28. Valencian toimintasuunnitelma, jonka Euro-Välimeri-alueen ministerit hyväksyivät 23. huhtikuuta 2002, on muodostanut puitteet kumppanuustoimille viimeisten puolentoista vuoden ajan. Sen saavutusten lujittaminen edellyttää merkittävien päätösten ja uusien aloitteiden tekemistä.

29. Kumppanuuden yhteinen tavoite on vakaa ja entistä vauraampi eteläisen Välimeren alue, joka on tiiviissä ja myönteisessä keskinäisessä riippuvuussuhteessa Euroopan kanssa. Laajempi Eurooppa -politiikan olisi määrä antaa unionille uutta käyttövoimaa Barcelonan julistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Politiikka tukee Välimeren alueen kumppaneita sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja taloudellisen dynamismin takaamisessa sekä vapaakaupan eduista nauttimisen edellyttämien poliittisten, institutionaalisten ja taloudellisten uudistusten täytäntöönpanon edistymisessä. Laajempi Eurooppa -politiikkaan liittyvät kansalliset toimintasuunnitelmat ovat katalysaattorina dynaamisemmalle ja tavoitteellisemmalle Barcelonan prosessin asialistalle.

30. Näiden tavoitteiden mukaisesti komissio suosittelee, että ministerit tekevät seuraavat päätökset ja aloitteet Napolin kokouksessa. Nämä toimet voidaan toteuttaa nykyisen talousarvion puitteissa eivätkä ne edellytä uusia varoja nykyisten rahoitusnäkymien vallitessa.

Suositus 1

Ministerien olisi ilmaistava uudestaan sitoutumisensa siihen, että Barcelonan prosessi toimii yhteistyön puitteina EU:n ja sen eteläisten naapureiden välisen solidaarisuuden takaamiseksi, jotta turvallisuutta ja vakautta edistävät poliittinen ja taloudellinen uudistus etenisi.

Suositus 2

Ministerien olisi ilmaistava tyytyväisyytensä uudesta laajempi Eurooppa - uudet naapurisuhteet -politiikasta ja sovittava, että sitä käytetään uuden voiman lähteenä assosiaatiosopimusten ja Barcelonan prosessin tavoitteiden saavuttamisessa kaikilla aloilla.

Suositus 3

Poliittista ja turvallisuuskysymyksiä koskevaa vuoropuhelua olisi jatkettava ja uusista kumppanuutta rakentavista toimenpiteistä olisi sovittava turvallisuusalalla. Vuoropuhelun olisi johdettava Välimeren alueen kumppanien mukaantuloon useisiin ESDP:n toimiin ja täydentäviin toimiin, erityisesti pelastuspalvelusta vastaavien viranomaisten verkostoitumiseen ja mahdolliseen kriisinhallintaa koskevaan koulutukseen.

Suositus 4

Ministerien olisi tuettava lähestymistapaa, jota komissio esittää tiedonannossaan ihmisoikeuksiin ja demokratisoitumiseen liittyvien toimien lujittamisesta, ja kannustettava EU:ta ja jokaista Välimeren alueen kumppanimaata yhdessä panemaan se täytäntöön.

Suositus 5

Ministerien olisi kyettävä sisällyttämään uusi Euro-Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous neuvoa-antavassa ominaisuudessa Barcelonan prosessin puitteisiin.

Suositus 6

Ministerien olisi sovittava tarpeellisista toimista vapaakauppa-alueen saavuttamiseksi. Niihin kuuluvat maataloustuotteiden ja palveluiden kaupan vastavuoroisen vapauttamisen lisääminen, vielä ratifioimattomien assosiaatiosopimusten ratifiointi, alkuperäsääntöjä koskevien pöytäkirjojen korvaaminen Euro-Välimeri-pöytäkirjalla ja Agadirin sopimuksen voimaantulo. Perustavien toimien pitäisi olla tehtynä, kun uudet jäsenvaltiot liittyvät EU:hun 1. toukokuuta 2004.

Suositus 7

EU:n ministerien tekemän päätöksen mukaisesti kumppanien olisi sovittava soveltuvista toimenpiteistä yksityisten investointien ja yksityissektorin lujittamiseksi kumppanimaissa ottaen huomioon komission FEMIP:iä koskeva suositus (katso KOM(2003) 587, lopullinen, 15.10.2003).

Suositus 8

Kumppanien olisi pyrittävä lujittamaan EU:n välineiden, kuten MEDA ja tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelma, synergiaa Välimeren alueen innovaatio- ja tutkimustoiminnalle annettavan tuen lisäämiseksi.

Suositus 9

Kumppanien olisi vahvistettava aktiivinen tukensa alueen infrastruktuurin kehitykselle erityisesti panemalla täytäntöön tarpeelliset alakohtaiset uudistukset, joiden tavoitteena on markkinoiden asteittainen avaaminen ja yksityisten sijoitusten edistäminen. Kumppanien olisi myös korostettava pienalueita koskevan yhteistyön merkitystä tässä suhteessa.

Suositus 10

Kestävyys olisi otettava osaksi kumppanuuden kaikkia aloja valtavirtaistamisperiaatteella; EU:n vesialoitteen Välimeren aluetta koskevaa komponenttia olisi kehitettävä.

Suositus 11

Kumppanien olisi vahvistettava valmiutensa riittäviin rahoitusosuuksiin kulttuurien väliseen vuoropuheluun liittyvän Euro-Välimeri-säätiön toiminnan aloittamisessa ja sovittava siihen liittyvistä yksityiskohtaisista säännöistä.

Suositus 12

Olisi korostettava, kuinka tärkeää on lisätä yhteistä panostusta koulutukseen vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärtämyksen perusvälineenä.

Suositus 13

Kumppanien olisi suhtauduttava myönteisesti alueelliseen ohjelmaan, jonka alaan kuuluvat oikeudelliset asiat, terrorismin sekä huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset toimet sekä yhteistyö siirtolaisuuden alalla ja pyrittävä kehittämään tätä yhteistyötä edelleen.