KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE - TULOSTAULU VAPAUTEEN, TURVALLISUUTEEN JA OIKEUTEEN PERUSTUVAN ALUEEN TOTEUTUMISEN SEURAAMISEKSI EUROOPAN UNIONISSA: PUOLIVUOTISPÄIVITYS (VUODEN 2003 ALKUPUOLISKO)

ESIPUHE

Komissio julkaisee säännöllisesti tulostaulun vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta. Sen avulla seurataan Amsterdamin sopimuksessa ja Eurooppa-neuvoston Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999 pidetyssä kokouksessa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavan laajan toimenpidevalikoiman hyväksymistä ja soveltamista.

Tulostaulun tässä päivityksessä, niin kuin edellisissäkin päivityksissä, esitetään Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tavoitteet ja määräajat sekä tehtävänjako, joka liittyy eri uudistusten käynnistämiseen, eteenpäin viemiseen ja päätökseen saattamiseen. Seuraamisen helpottamiseksi taulukossa esitetään eri sarakkeissa ehdotukset ja aloitteet, asian käsittelyvaihe neuvostossa ja tarvittaessa Euroopan parlamentissa sekä tulevat toimenpiteet. Kohdassa "Kansalliset toimenpiteet" annetaan myös tietoa tehtyjen päätösten ja hyväksyttyjen toimenpiteiden jne. voimaantulosta ja täytäntöönpanosta.

Tämä tulostaulu esitetään täsmälleen yhtä vuotta ennen Amsterdamin sopimuksessa asetettua määräaikaa, johon mennessä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue on toteutettava, ja tulostauluun on sisällytetty Sevillassa vahvistetut määräajat, varsinkin maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksiä koskevat määräajat.

Tulostaulun seuraavassa päivityksessä, joka tehdään tämän vuoden lopulla, komissio tarkastelee yksityiskohtaisesti lainsäädäntömenettelyn viipeitä, jotka voivat liittyä neuvoston päätöksentekomenettelyyn tai säädösten saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Aluksi esitetään yhteenveto Tampereen kokouksen jälkeisistä keskeisistä saavutuksista ja niihin liittyvistä komission töistä. Yhteenvedon tarkoituksena on helpottaa taulukkomuotoisen esityksen tulkitsemista.

SISÄLLYS

1. Yhteenveto

2. EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka

2.1. Kumppanuussuhde lähtömaihin

2.2. EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä

2.3. Kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu

2.4. Maahanmuuttovirtojen hallinta

3. Todellinen Euroopan oikeusalue

3.1. Oikeussuojan parempi saatavuus EU:ssa

3.2. Oikeuden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen

3.3. Yhtenäistämisen jatkaminen yksityisoikeuden alalla

4. Rikollisuuden torjunta koko unionissa

4.1. Rikosten ehkäiseminen unionin tasolla

4.2. Yhteistyön tehostaminen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa

4.3. Eräiden rikollisuuden muotojen torjunta

4.4. Erityistoimet rahanpesun torjumiseksi

5. Unionin sisä- ja ulkorajoihin sekä viisumipolitiikka, ey:n perustamissopimuksen 62 artiklan soveltaminen ja Schengenin säännöstön siirtäminen yhteisön toimivaltaan

6. Unionin kansalaisuus

7. Yhteistyö huumeiden torjunnassa

8. Ulkoisen toiminnan vahvistaminen

9. Muut vireillä olevat aloitteet

1. YHTEENVETO

Tampereen Eurooppa-neuvoston pyynnöstä komission laatimassa tulostaulussa pyritään esittämään säännöllisesti tärkeimmät saavutukset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa tarvittavien toimenpiteiden täytäntöönpanossa sekä se, miten on noudatettu Amsterdamin sopimuksessa, Wienin toimintasuunnitelmassa ja Tampereen päätelmissä vahvistettuja määräaikoja.

Tulostaulun taulukko-osassa esitetään viimeisimmän puolivuotispäivityksen, jonka komissio esitti 16. joulukuuta 2002, jälkeen aikaansaadut tärkeimmät saavutukset sekä komission suunnitelmat vuoden 2003 jälkipuoliskolle.

Johdannossa pyritään esittämään tärkeimmät saavutukset ja kertomaan, millaisia vaikeuksia on ollut perussopimuksessa asetettujen ja Euroopan neuvoston asettamien määräaikojen noudattamisessa.

Tämä kausi on erityisen merkittävä, koska enää on yksi vuosi Amsterdamin sopimuksessa asetettuun määräaikaan, johon mennessä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue on toteutettava, ja koska Euroopan unioni laajenee kymmenellä uudella jäsenvaltiolla ensi vuonna.

Komissio totesi tulostaulun edellisessä päivityksessä joulukuussa 2002, että Sevillan Eurooppa-neuvosto antoi toiminnalle uutta pontta ilmoittamalla päättäneensä vakaasti nopeuttaa kaikilta osin Tampereella hyväksytyn ohjelman toteuttamista. Samalla komissio totesi, että Laekenin Eurooppa-neuvoston puoliväliarviointia varten laaditussa tulostaulussa mainittuja viipeitä ei ollut saatu kurottua umpeen.

Kreikan puheenjohtajakaudella on lopultakin päästy yksimielisyyteen useista keskeisistä ehdotuksista, ja näyttää siltä, että kesäkuussa kokoontuvien oikeus- ja sisäasiain ministerien kokouksen tuloksista riippuen useimpia Sevillassa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden alalla asetettuja määräaikoja pystytään noudattamaan. Ulkorajojen valvonnan alalla toteutetaan parhaillaan kaikkia suunniteltuja toimia ja Thessalonikissa kokoontuvalla Eurooppa-neuvostolla on hyvä mahdollisuus arvioida toiminnan tuloksia ensimmäisen kerran ja asettaa uusia tavoitteita.

Näissä suurelle yleisölle tärkeissä kysymyksissä on olennaista unionin uskottavuuden kannalta, että neuvosto pyrkii edelleen sinnikkäästi hyväksymään yhä käsiteltävänä olevat ehdotukset ja että asiassa edistytään merkittävästi.

Tätä myönteistä arviointia himmentää kuitenkin jonkin verran lopullinen tulos: eräiden säädösten sisältö on laimentunut verrattuna Tampereella alun perin laadittuihin tavoitteisiin, joihin komissio on pyrkinyt esittämissään ehdotuksissa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita laillista maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö. Sillä ja muilla toimintalohkoilla on vaarana, että yhdenmukaistamisessa jäädään pienimmän yhteisen nimittäjän tasolle, mikä tarkoittaa, että Euroopan tasolla jäädään vaille yhteisestä toiminnasta saatavaa lisäarvoa. Tässä yhteydessä ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden jatkuvan vastustuksen komissio on edennyt askel askeleelta, mikä on osoittautunut tehokkaaksi näissä poliittisesti aroissa kysymyksissä. Tämä toimintatapa perustuu Euroopan yhdentymisen alkuvaiheessa menestyksellisesti käytettyyn strategiaan.

Tampereen päätelmissä korostetusta vastavuoroisen tunnustamisen periaatteesta on tullut EU:n toiminnan kulmakivi yksityisoikeudellisissa ja rikosasioissa toteutettavassa oikeudellisessa yhteistyössä. Tällä keskinäisen luottamuksen kehittymiseen perustuvalla alalla on pyrittävä edistymään erityisesti rinnakkaistoiminnan kautta, jossa otetaan huomioon unionin uusien jäsenvaltioiden erityispiirteet. Vastavuoroisen tunnustamisen kehittäminen edellyttää kuitenkin samansuuntaisia toimia rikosoikeuden alalla. Vuonna 2003 komissio korostaa erityisesti rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen menettelyllisten takeiden varmistamista, jotta varmistettaisiin tasapaino lainvalvonnan ja perusoikeuksien kunnioittamisen välillä.

Vuotta ennen Amsterdamin sopimuksessa ja Tampereen ohjelmassa asetettuja määräaikoja on selvää, että etusija on annettava vielä keskeneräisten töiden saattamiselle päätökseen. Erityisesti on vältettävä uusia aloitteita, joissa poiketaan sovituista töistä sekä käytetään aikaa ja resursseja muuanne kuin ensisijaisiin tavoitteisiin. Tervetulleena osoituksena ensisijaisten tavoitteiden noudattamisesta on puheenjohtajamaa Kreikan ja tulevan puheenjohtamaa Italian esittämä yhteinen ohjelma.

Vuosi 2003 on merkittävä vuosi määriteltäessä, millaisia toimia oikeus- ja sisäasioiden alalla toteutetaan Euroopassa. Nämä kysymykset ovat vaatineet paljon huomiota Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevässä valmistelukunnassa. Johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa on tärkeää, että 25 jäsenvaltion muodostamalle unionille laaditaan yksi ainoa perustamissopimus, jonka mukaan neuvostossa sovelletaan entistä useammin määräenemmistöpäätöksiä. Tällaisissa kansalaisia suoraan koskettavissa kysymyksissä on vain oikeudenmukaista, että Euroopan parlamentilla on oikeus yhteispäätösmenettelyyn kaikissa lainsäädäntöaloitteissa. On harkittava tarkoin, voidaanko säilyttää jäsenvaltioiden yhteinen aloiteoikeus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon (poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö) liittyvissä asioissa, koska on epäselvää, miten se sopisi yhteen yhteispäätösmenettelyn kanssa. Joka tapauksessa on olennaista, että tulevaisuudessa kaikki lainsäädäntöaloitteet vastaavat täysin Eurooppa-neuvoston ensisijaisia poliittisia tavoitteita ja ohjelmia.

EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka

Keskeisenä osana turvapaikkapolitiikkaa Nizzan sopimuksen 67 artiklan 5 kohdassa määrätään siirtymisestä yhteispäätösmenettelyyn ennen 1. huhtikuuta 2004 niin, että neuvosto on voinut antaa ennakolta yhteisön lainsäädäntöä, jossa määritellään alaa koskevat olennaiset yhteiset säännöt ja periaatteet. Toisaalta on huomattava, että Nizzan sopimuksen 5. julistuksessa jäsenvaltiot ilmaisevat suostuvansa siirtymään yhteispäätösmenettelyyn toukokuusta 2004 alkaen niiden toimenpiteiden osalta, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten liikkumisoikeutta ja jotka koskevat laitonta maahanmuuttoa. Lisäksi julistuksessa todetaan, että neuvosto pyrkii soveltamaan yhteispäätösmenettelyä myös muihin IV osastoon kuuluviin aloihin. Lisäksi erillisessä pöytäkirjassa määrätään, että toukokuun 1. päivästä 2004 alkaen neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 66 artiklassa tarkoitetut (viranomaisten yhteistyötä koskevat) toimenpiteet.

Turvapaikkapolitiikassa on edistytty merkittävästi viime kuukausina. On annettu Dublin II -asetus, joka koskee perusteiden ja menettelyjen vahvistamista kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määräämiseksi. Tämä on merkittävä edistysaskel yhdessä 15. tammikuuta 2003 käynnistetyn Eurodac-järjestelmän kanssa. Jotta varmistettaisiin yhteisön oikeuden yhtäläinen soveltaminen, komissio on ehdottanut, että Tanskan kanssa tehdään kaksi rinnakkaissopimusta, jotka koskevat Dublin II -asetusta ja Eurodac-asetusta. Tanska ei Amsterdamin sopimuksen nojalla osallistu IV osaston kaikkien säännösten soveltamiseen. Rinnakkaissopimukset ovat väliaikainen ja innovatiivinen ratkaisu, joka perustuu kolmeen seikkaan: yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta, Tanskan velvollisuus osallistua tämän säännöstön kehittämiseen ja vastavuoroinen suostumus tehdä näitä kysymyksiä koskevia sopimuksia kolmansien maiden kanssa.

Lisäksi neuvosto antoi tammikuussa direktiivin turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista. Näiden säädösten ansiosta yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ensimmäinen vaihe alkaa muotoutua.

Lisäksi tämän jakson loppuun mennessä saataneen hyväksyttyä kahta keskeistä asiaa (pakolaisaseman yhteistä määritelmää ja yhteistä lähestymistapaa toissijaiseen suojeluun) koskeva säädös. Neuvoston olisi myös pyrittävä hyväksymään turvapaikkamenettelyjä koskeva muutettu ehdotus. Komissio teki kyseisen ehdotuksen vuosi sitten.

Komissio antoi maaliskuussa 2003 tiedonannon, jossa se ilmaisee näkemyksensä yhteisestä turvapaikkapolitiikasta ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun esittämän suojelua koskevan toimintasuunnitelman keskeisistä kohdista. Tiedonanto on myös kertomus siitä, miten on edistytty yhteisen turvapaikkamenettelyn ja turvapaikan saaneille yhtenäisen aseman luomisessa, sekä ensimmäisen vaiheen säädösten täytäntöönpanosta. Kevään Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota tarkastelemaan yhdessä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa uusia lähestymistapoja kansainväliseen suojeluun ja laatimaan kertomuksen neuvoston välityksellä Thessalonikissa kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa varten.

Komissio tekee ehdotuksen kauden 2005-2009 kattavasta uudesta pakolaisrahastosta vuoden 2003 loppuun mennessä. Ehdotuksessa noudatetaan yhteisvastuun periaatetta ja vastuun (myös rahoitusvastuun) jakamista tasapuolisesti jäsenvaltioiden kesken. Uuden ohjelman laajuus riippuu Euroopan pakolaisrahaston ensimmäistä vaihetta koskevan väliarvioinnin tuloksista sekä täydentävyydestä, johon on pyrittävä palauttamista koskevassa politiikassa.

Maahanmuuttopolitiikan alalla neuvosto pääsi sopimukseen perheenyhdistämistä koskevasta direktiivistä kolmen vuoden hankalien neuvottelujen jälkeen. Se on ensimmäinen EU:n historiassa koskaan annettu säädös, jota sovelletaan lailliseen muuttoliikkeeseen. Perheenyhdistäminen on olennaista, jotta kolmansien maiden kansalaisten kotoutuminen onnistuu, ja se olisi nähtävä prosessin ensimmäiseksi merkittäväksi vaiheeksi. Siitä huolimatta, että annetun direktiivin eräät säännökset eivät vastaa Tampereella esitettyjä tavoitteita yhtä hyvin kuin komissio olisi toivonut, direktiivi sisältää tarkastelulausekkeen (jota sovelletaan kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaansaattamisesta), joka liittyy arkoja asioita, kuten perheenjäsenten määritelmää, koskeviin säännöksiin.

Tämä säädös on olennainen osa komission ehdottamaa yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ja sen jälkeen olisi hyväksyttävä nopeasti ehdotus direktiiviksi EU:n alueella pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta. Muut keskeiset laillista maahanmuuttoa koskevat komission ehdotukset odottavat edelleen neuvoston hyväksyntää. Näitä ovat mm. heinäkuussa 2001 esitetty ehdotus direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsystä palkkatyötä varten ja lokakuussa 2002 esitetty ehdotus direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä opiskelua, ammatillista koulutusta tai vapaaehtoistyötä varten. Vuoden 2003 loppuun mennessä tehdään vielä toimintasuunnitelma ja ehdotus direktiiviksi tutkijoiden maahantulon ja oleskelun edellytyksistä. Tämän luulisi lisäävän kolmansista maista tulevien tutkijoiden määrää Euroopassa.

Nämä ehdotukset olisi pyrittävä hyväksymään aikataulussa lokakuussa 2002 kokoontuneen oikeus- ja sisäasiain neuvoston päätelmiä noudattaen. Päätelmissä todetaan, että Tampereella asetettujen tavoitteiden mukaisesti Euroopan unionin olisi varmistettava jäsenvaltioiden alueella laillisesti asuvien kolmansien maiden kansalaisten yhtäläinen kohtelu ja että tehokkaammalla integraatiopolitiikalla olisi pyrittävä myöntämään heille EU:n kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia vastaavat oikeudet ja velvollisuudet. Päätelmien seurauksena on nimitetty integraatioasioita käsitteleviä kansallisia yhteysviranomaisia, joiden ensimmäinen kokous pidettiin maaliskuussa 2003. Komissio antaa kesäkuussa 2003 maahanmuuttoa, kotoutumista ja työllistymistä koskevan tiedonannon. Tämän poliittisen asian merkitystä korostettiin myös Sevillassa, Nizzassa ja viimeksi nyt keväällä pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa. Tiedonannossa keskitytään määrittämään, millaisia toimenpiteitä kansallisella ja EU:n tasolla on toteutettava, kun on kyse maahanmuuttajien kestävän kotoutumisen sosiaalisista ja taloudellisista näkökohdista, kulttuurien ja uskontojen moninaisuudesta, osallistumisesta politiikkaan ja ns. yhteiskunnan kansalaisuuden (civic citizenship) käsitteestä.

Kun otetaan huomioon näiden uusien politiikkojen kehittämisen edellyttämä hallinnollinen yhteistyö, komissio hyväksyi tiedonannon, jolla käynnistetään yhteisön toimintasuunnitelma kansainvälisiä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevien tilastotietojen vaihtamisen ja analysoinnin parantamiseksi. Komissio alkoi myös soveltaa unionin ulkorajoja sekä viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan alaa koskevaa toimintaohjelmaa (Argo). Argo-ohjelman arviointikertomus esitetään vuoden 2003 lopulla.

Komissio esittää Sevillan paketin puitteita noudattaen Thessalonikissa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle laitonta maahanmuuttoa koskevan kertomuksen, jossa arvioidaan, miten alan toimissa on edistytty sen jälkeen, kun komissio antoi marraskuussa 2001 tiedonannon laittomasta maahanmuutosta. Lisäksi komissio teki helmikuussa 2003 ehdotuksen neuvoston päätökseksi kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun neuvoston direktiivin 2001/40/EY soveltamisesta aiheutuvan taloudellisen epätasapainon korvaamista koskevista käytännön perusteista ja säännöistä. Komissio esittää vuoden 2003 lopulla ehdotuksen direktiiviksi palauttamismenettelyissä sovellettavista vähimmäisvaatimuksista. Palauttamista koskevan politiikan taloudellisten mahdollisuuksien osalta komissio tarkastelee palauttamista koskevan ohjelman perustamista ja puoltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka tulisi kattaa kaikki palauttamismenettelyn vaiheet.

Olennaista maahanmuuton hallinnassa on parempi yhteistyö lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Komissio esittää vuoden 2003 alkupuolella ehdotuksen kolmansien maiden kanssa maahanmuuttoasioissa tehtävää yhteistyötä koskevan ohjelman perustamiseksi. EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan b alakohtaan perustuvan toimivaltansa nojalla neuvosto on toistaiseksi valtuuttanut komission neuvottelemaan takaisinottosopimuksen tekemisestä yhteisön ja 11 kolmannen maan/tahon kanssa: Marokon, Sri Lankan, Venäjän ja Pakistanin kanssa syyskuussa 2000, Hong Kongin ja Macaon kanssa toukokuussa 2001, Ukrainan kanssa kesäkuussa 2002 sekä Albanian, Algerian, Kiinan ja Turkin kanssa marraskuussa 2002. Marraskuussa 2002 allekirjoitettiin takaisinottosopimus Hong Kongin kanssa, sopimusten teossa on edistytty Macaon (toukokuu 2002) ja Sri Lankan (lokakuu 2002) kanssa ja neuvottelut ovat hyvällä mallilla myös Venäjän, Marokon ja Ukrainan kanssa.

Euroopan oikeusalue

Yksityisoikeudelliset asiat

Kansalaisiin ja yrityksiin suoraan vaikuttavan Euroopan oikeusalueen perustamisessa edetetään edelleen mukavasti.

Samoin kuin turvapaikka-asioissa ja yhteisön oikeuden yhtäläisen soveltamisen takaamiseksi (ks. maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat edellä) komissio neuvottelee neuvoston valtuuttamana kahdesta rinnakkaisesta sopimuksesta, joilla Brysselin yleissopimuksen määräysten ja asiakirjojen tiedoksiannosta annetun asetuksen (EY) N:o 1348/2000 säännösten soveltaminen ulotetaan koskemaan Tanskaa.

Neuvosto antoi tammikuussa 2003 oikeusapua koskevan direktiivin, minkä jälkeen komissio toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä (komission päätös oikeusapuhakemusten välittämisessä käytettävän lomakkeen laatimisesta). Lisäksi komissio hyväksyi tammikuussa 2003 vihreän kirjan Rooman yleissopimuksen uudistamisesta ja sen mahdollisesta muuntamisesta yhteisön säädökseksi. Samoihin aikoihin järjestettiin Rooma II -yleissopimusta koskeva julkinen kuulemistilaisuus. Tarkoituksena on tehdä vuoden 2003 alkupuoliskolla ehdotus asetukseksi sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavasta laista.

Komissio julkisti 12. helmikuuta 2003 johdonmukaisempaa eurooppalaista sopimusoikeutta koskevan toimintasuunnitelman, joka käynnistää keskustelun kolmesta ehdotetusta toimenpiteestä, kuten eurooppalaista sopimusoikeutta koskevasta valinnaisesta välineestä. Näin ollen komissio noudattaa heinäkuussa 2001 annetussa tiedonannossa ehdotettua avointa ja neuvottelevaa lähestymistapaa ja odottaa vastaavaa tai laajempaa ohjeistusta tulevien toimiensa määrittelemiseksi.

On syytä huomata, että Nizzan sopimuksen tultua voimaan alalla toteutettavat toimenpiteet, perhelainsäädäntöön liittyviä toimenpiteitä lukuun ottamatta, kuuluvat vastedes yhteispäätösmenettelyn piiriin. Yhteispäätösmenettelyn piiriin kuuluu nykyisin ehdotus riidattomia saatavia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanomääräyksen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti antoi siitä lausuntonsa huhtikuussa 2004 ja komissio tekee asiasta piakkoin muutetun ehdotuksen. Joulukuussa 2002 antamansa vihreän kirjan jälkeen komissio tekee vuoden 2003 jälkipuoliskolla ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä sekä suunnittelee tekevänsä vuonna 2004 säädösehdotuksen vähäisiä vaateita koskevista oikeudenkäynneistä.

Huolimatta siitä, että neuvosto hyväksyi lokakuussa 2002 neuvotteluohjeet sopimuksen tekemisestä yhteisön ja Luganon yleissopimukseen osallistuvien jäsenvaltioiden kesken siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen helpottamiseksi, neuvotteluja ei saada päätökseen ennen kuin yhteisöjen tuomioistuin antaa neuvoston pyynnöstä lausuntonsa yhteisön toimivallasta.

Toukokuussa on odotettavissa ehdotus päätökseksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan vuoden 1996 Haagin yleissopimus. Se on jatkoa viime joulukuussa hyväksytylle neuvoston päätökselle, jolla jäsenvaltiot valtuutettiin allekirjoittamaan Haagin yleissopimus.

Neuvosto valtuuttaa lähiaikoina yhteisön allekirjoittamaan lapsiin liittyvää yhteydenpitoa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen.

Komissio järjesti maaliskuussa 2003 asiantuntijoiden kokouksen avioeroon sovellettavasta laista ja aikoo laatia asiasta valkoisen kirjan vuoden 2003 loppuun mennessä. Avioliittoa koskevan selvityksen tulokset valmistuvat vuonna 2003. Lisäksi komissio pyysi huhtikuussa 2003 valtuuksia neuvotella elatusvelvollisuutta koskevasta sopimuksesta kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin puitteissa. Komissio aikoo esittää vihreän kirjan elatusvaateista vuonna 2004.

Vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä käsittelevästä komission 2002 antamasta vihreästä kirjasta järjestettiin julkinen kuuleminen helmikuussa 2003. Vuoden 2003 aikana aletaan suunnitella parhaita välitysapua koskevia eurooppalaisia toimintatapoja.

Parhaillaan on käynnissä tiedotuskampanja, jossa korostetaan yksityisoikeudellisen yhteistyön suoraa vaikutusta kansalaisiin ja yrityksiin. Lisäksi joulukuusta 2002 toimiva siviilialan Euroopan oikeudellinen verkosto avasi Internet-sivustonsa maaliskuussa 2003.

Rikosoikeudelliset asiat

Komissio esitti helmikuussa 2003 vihreän kirjan rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen etujen turvaamisesta rikosoikeudenkäynneissä Euroopan unionin alueella. Tämä on yksi komission vuoden 2003 lainsäädäntö- ja työohjelman painopisteistä. Komissio katsoo, että se täydentää vastavuoroista tunnustamista koskevaa ohjelmaa ja on tärkeä seikka tasapainon varmistamiseksi lainvalvonnan ja yksilöiden perusoikeuksien kunnioittamisen välillä. Komissio on pyytänyt jäsenvaltioita, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja oikeusalan toimijoita osallistumaan vihreän kirjan pohjalta avattuun keskusteluun. Keskustelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta todella sovellettaisiin koko nykyisen ja tulevan EU:n alueella. Osana tätä prosessia komissio aikoo tehdä ehdotuksen puitepäätökseksi vuoden 2003 jälkipuoliskolla. Menettelyllisistä takeista keskusteltiin ensimmäistä kertaa neuvoston epävirallisessa kokouksessa, joka pidettiin Veriassa maaliskuussa 2003.

Yhteisöjen tuomioistuin on antanut tuomionsa ne bis in idem -periaatteen soveltamisesta yhdistetyissä asioissa Gözütok ja Brügge. Lisäksi puheenjohtajamaa Kreikka on tehnyt aloitteen ne bis in idem -periaatteen soveltamisesta. Tässä yhteydessä komissio aikoo esittää tiedonannon tuomioistuimen toimivallasta rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisessa tunnustamisessa. Tavoitteena on erityisesti toimivaltaristiriitojen ehkäiseminen.

Komissio esittää ensimmäisen kertomuksen rikoksen uhrien asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä koskevan puitedirektiivin täytäntöönpanosta.

Ennen tuomiota annettujen määräysten vastavuoroisen tunnustamisen osalta neuvoston on määrä vahvistaa virallisesti varojen jäädyttämistä ja todisteita koskeva puitepäätös. Komissio puolestaan aikoo esittää kesäkuussa ehdotuksen puitepäätökseksi eurooppalaisesta luovuttamismääräyksestä todisteiden, asiakirjojen ja tietojen hankkimiseksi rikosoikeudenkäyntejä varten. Ehdotuksessa sovelletaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta todisteiden, asiakirjojen ja tietojen hankkimiseksi. Ehdotuksen ansiosta yhteistyö nopeutuu ja tehostuu ja ehdotuksella korvataan nykyinen keskinäisen oikeusavun järjestelmä Tampereen päätelmien mukaisesti. Lisäksi tarkoituksena on laatia vuoden 2003 jälkipuoliskolla vihreä kirja välineestä, jonka avulla oikeusviranomaisen määräämät valvonta- tai ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joiden toteuttaminen odottaa sen tuomioistuimen päätöstä, jonka ratkaistavaksi asia on annettu, voidaan tunnustaa ja panna välittömästi täytäntöön.

Tanskan tehtyä aloitteen neuvoston päätöksen tekemiseksi jäsenvaltioiden yhteistyön tehostamisesta oikeudenmenettämispäätösten osalta komissio antaa vuoden 2003 jälkipuolella tiedonannon oikeudenmenettämispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta.

Toukokuussa kokoontunut neuvosto pääsi periaatesopimukseen puitepäätöksestä, joka koskee vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista sakkorangaistuksiin.

Aineellisen rikosoikeuden lähentämisen osalta, komissio aikoo esittää heinäkuussa vihreän kirjan rikosoikeudellisten seuraamusten lähentämisestä, tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta Euroopan unionissa, minkä jälkeen vuoden 2003 lopulla tehtäisiin puitepäätös. Yhdenmukaistamisen tavoitteena on varmistaa, että kaikki kansalaiset EU:n alueella saavat tehokkaan ja yhtäläisen suojan ja että samoista rikoksista rangaistaan samalla tavalla. Kun eri jäsenvaltioiden rikosoikeudellisten seuraamusten väliset suurimmat erot poistetaan, rikollisilla ei ole enää missään suojapaikkaa sen vuoksi, että jossakin jäsenvaltiossa seuraamukset samasta rikoksesta olisivat lievemmät.

Rikollisuuden torjunta koko unionissa

Terrorismin torjunta kuuluu EU:n painopisteisiin vuonna 2003, niin kuin komission lainsäädäntö- ja työohjelmassa vuodelle 2003 mainitaan. Tässä yhteydessä komissio esittää vuoden 2003 jälkipuoliskolla tiedonannon terrorismin rahoittamisen torjunnasta sekä ehdotuksen päätökseksi terrorismia koskevien tietojen vaihtamisesta. Joulukuussa 2002 tehtiin neuvoston päätös poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi. Vuoden 2003 lopulla esitetään myös kertomus terrorismin torjumista koskevan puitepäätöksen täytäntöönpanosta.

Neuvosto hyväksyy lähiaikoina neuvoston säädöksen Europol-yleissopimuksen muuttamisesta monilta osin sen toimivuuden tehostamiseksi. Erityisesti Europolin toimivalta määritellään tarkemmin, Europol toimii EU:n yhteystahona euron väärentämistä koskevissa kysymyksissä ja Europolin ja jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten yhteyksiä parannetaan. Komissio ja Europol allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 19. helmikuuta 2003.

Maaliskuussa 2003 valmistuneessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa arvioidaan, miten järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemistä ja valvontaa koskevan "Euroopan unionin strategian uuden vuosituhannen alussa" toteuttamisessa on edistytty.

Kaikkien rikollisuuden muotojen tehokas torjuminen edellyttää ennaltaehkäiseviä toimia. Näin ollen komissio esittää vuoden 2003 jälkipuoliskolla tiedonannon rikollisuuden ehkäisemisestä jatkona sen joulukuussa 2000 antamalle tiedonannolle ja asettaa seuraavan viisivuotiskauden prioriteetit. Helmikuussa 2003 järjestettiin eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston kansallisten edustajien kokous Ateenassa. Lisäksi järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemistä käsittelevä eurooppalainen foorumi on suunnitellut lukuisia seminaareja täksi vuodeksi. Tammikuussa pidetyssä ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin väärentämisestä ja piratismista.

Komissio antaa myös tieteellistä tukea järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi ja sen käsittelemiseksi kuudenteen puiteohjelmaan kuuluvan, tieteellistä tukea politiikoille koskevan ohjelman puitteissa.

Rikollisuuden torjunta edellyttää horisontaalista, EU:n eri politiikat kattavaa toimintaa. Komissio aloittaa vuonna 2003 lainsäädännön aukottomuuden (legislative crime proofing) arvioinnin.

Lainvalvontaviranomaisten yhteistyön osalta toukokuussa kokoontunut neuvosto hyväksyi suosituksen mallisopimuksesta yhteisille tutkintaryhmille. Neuvosto teki helmikuussa 2003 päätöksen jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten lähettämien yhteyshenkilöiden yhteisestä käytöstä.

Komissio esittää vuoden 2003 jälkipuoliskolla tiedonannon poliisi- ja tulliviranomaisten yhteistyöstä EU:ssa.

Neuvosto hyväksyi toukokuussa tulliyhteistyötä koskevan pöytäkirjan, jolla muutetaan tietotekniikan käyttöä tullialalla koskevaa yleissopimusta tullitutkintatietokannan perustamiseksi.

Rikollisuuden eräiden muotojen torjunnan edistämiseksi komissio perusti maaliskuussa 2003 ihmiskaupan torjumista käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän. Brysselissä syyskuussa 2002 järjestetyn eurooppalaisen konferenssin "Ihmiskaupan ehkäiseminen ja torjunta - 2000-luvun globaali haaste" päätteeksi annettiin Brysselin julistus, joka on EU:n tulevan toiminnan perusta, niin kuin toukokuussa kokoontunut oikeus- ja sisäasiain neuvosto vahvisti.

Neuvosto pääsi helmikuussa 2003 poliittiseen sopimukseen komission ehdotuksesta puitepäätökseksi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä. Komission marraskuussa 2001 tekemää ehdotusta puitepäätökseksi rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta tuskin hyväksytään kesäkuuhun 2003 mennessä siitä huolimatta, että se on yksi Kreikan puheenjohtajakauden tärkeistä tavoitteista.

Komissio antaa lähiaikoina tiedonannon lahjonnan vastaisesta yhteisestä politiikasta.

Komissio teki maaliskuussa 2003 ehdotuksen direktiiviksi alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja pilaamisrikoksista määrättävistä seuraamuksista, myös rikosoikeudellisista seuraamuksista. Direktiiviä täydennettiin toukokuussa ehdotuksella puitepäätökseksi alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan rikosoikeudellisen kehyksen vahvistamisesta.

Yhteisön taloudellisten etujen suojan vahvistamisen osalta komissio esitti huhtikuussa 2003 arviointikertomuksen OLAFin toiminnasta. Maaliskuussa 2003 esitettiin seurantakertomus vuonna 2001 tehdystä Euroopan syyttäjäviranomaista koskevasta vihreästä kirjasta.

Rahanpesun osalta komissio aikoo esittää kesäkuussa 2003 tiedonannon, jossa arvioidaan kolmannen pilarin yhteydessä toteutettuja talousrikollisuuden torjuntatoimia. Joulukuussa 2002 päästiin poliittiseen sopimukseen Tanskan aloitteesta menetetyksi tuomitsemista koskevan puitepäätöksen tekemisestä.

Unionin sisä- ja ulkorajoihin sekä viisumipolitiikkaan ja Schengen-alueeseen liittyvät kysymykset

Ulkorajojen valvontaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa on edistytty Sevillan Eurooppa-neuvoston asettamien prioritettien mukaisesti. Koko ns. Sevillan paketin toteutuksen edistymisestä keskustellaan Thessalonikissa kesäkuussa pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Komissio aikoo esittää siellä kertomuksen siitä, miten vuonna 2002 hyväksytyn kolmen toimintasuunnitelman perustella tehdyssä työssä on edistytty. Kyseiset toimintasuunnitelmat koskevat laittoman maahanmuuton torjuntaa, rajavalvontaa ja palauttamista koskevaa politiikkaa. Kertomus täydentää puheenjohtamaa Kreikan yhteistyössä komission kanssa laatimaa kertomusta rajavalvontaa koskevista toiminnallisista hankkeista ja pilottihankkeista, joita on toteutettu viime kuukausina.

Vuoden 2003 alkupuoliskolla komissio valmistelee ehdotusta ulkorajoja koskevan Schengenin yhteisen käsikirjan uudelleenlaatimisesta. Samalla kehitetään toiminnallisia hankkeita ja pilottihankkeita ja parannetaan yhteyshenkilöiden yhteistyötä. Komissio valmistelee lisäksi myös toteutettavuustutkimuksia merirajojen valvonnasta, kustannusten jakamisesta ja viisumeja koskevan yhteisen tietojenvaihtojärjestelmän perustamisesta.

Komissio aikoo tehdä vuoden 2003 jälkipuoliskolla ehdotuksen asetukseksi viisumeja koskevan yhteisen tietojenvaihtojärjestelmän kehittämisestä.

Komission yksiköiden ensimmäinen kertomus Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä toimitettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille helmikuussa 2003 ja sitä koskeva toteutettavuustutkimus valmistui aikataulun mukaisesti huhtikuussa 2003.

Osana yhteistä viisumipolitiikkaa ja Sevillan Eurooppa-neuvoston pyynnöstä neuvosto antoi maaliskuussa 2003 asetuksen luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta. Komissio esittää kesäkuussa 2003 kertomuksen vastavuoroisuuden periaatteen vaikutuksista viisumipolitiikassa. Lisäksi neuvosto antoi helmikuussa 2003 neuvoston asetuksen viisumien myöntämisestä kauttakulkumatkalla oleville merimiehille. Komissio teki huhtikuussa 2003 ehdotuksen asetukseksi Kreikassa vuonna 2004 pidettävien olympiakisojen osanottajien viisumihakemuksia ja viisumin myöntämistä koskevien menettelyjen helpottamisesta.

Neuvosto antoi huhtikuussa asetuksen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä asetuksen kummankin yhtenäisestä kaavasta. Nämä ovat tärkeä osa toimenpiteitä, jotka on toteutettava Kaliningradin erillisalueesta johtuvan erikoisen tilanteen ratkaisemiseksi Euroopan unionin ulkorajojen laajentuessa.

Näiden politiikkojen ulkoista ulottuvuutta, varsinkin Sveitsin liittymistä Schengenin säännöstöön, käsitellään ulkoisen toiminnan vahvistamista koskevassa kappaleessa jäljempänä.

Unionin kansalaisuus

Perusoikeuksien kehittämisen ja kunnioittamisen sekä EU:n kansalaisuuden edistämisen osalta komissio esitti tammikuussa 2003 kertomuksen äänioikeuteen ja vaalikelpoisuuteen Euroopan parlamentin vaaleissa myönnettyistä poikkeuksista. Lisäksi komissio hyväksyi huhtikuussa 2003 tiedonannon toimenpiteistä, jotka on toteutettava sen varmistamiseksi, että kaikki laajentuneen unionin kansalaiset voivat osallistua vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleihin. Maaliskuussa 2003 hyväksyttiin kertomus työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden oleskeluoikeutta koskevien direktiivien 90/364/EY, 90/365/EY ja 93/96/EY soveltamisesta.

Euroopan parlamentin annettua helmikuussa 2003 lausuntonsa komissio teki huhtikuussa 2003 muutetun ehdotuksen direktiiviksi EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella.

Viidennessä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmassa tutkitaan mm. EU:n kansalaisuutta yhdessä turvallisuuden ja vapauden välillä vallitsevan tasapainon kanssa. Tätä jatketaan kuudennen tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman ensisijaisen aihealueen "Kansalaiset ja hallinto osaamisyhteiskunnassa" puitteissa.

Muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien suojelemiseksi tehtiin helmikuussa 2003 ehdotus lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä sekä väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemista koskevan yhteisön toimintaohjelman toisen vaiheen perustamisesta (vuosiksi 2004-2008) (DAPHNE II -ohjelma).

Perusoikeuksien osalta komissio aikoo lisäksi esittää kesään mennessä tiedonannon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan soveltamisesta.

Yhteistyö huumeiden torjunnassa

Siitä huolimatta, että Laekenin Eurooppa-neuvosto pyysi, että komission ehdotus neuvoston puitepäätökseksi laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjen ja seuraamusten vähimmäissäännöksistä hyväksyttäisiin toukokuussa 2002, neuvosto käsittelee asiaa edelleen ja tätä säädöstä tuskin saadaan hyväksyttyä Kreikan puheenjohtajakaudella.

Puheenjohtajamaa Kreikka ja Yhdistynyt kuningaskunta jättivät neuvostolle aloitteen suunnitelman hyväksymisestä ensisijaisten toimien toteuttamiseksi huumausaineita koskevan Euroopan unionin toimintasuunnitelman (2000-2004) puitteissa.

Neuvosto antoi helmikuussa 2003 päätöslauselman vankiloissa olevien huumeidenväärinkäyttäjien hoidosta ja neuvosto hyväksyy lähiaikoina komission ehdotuksen suositukseksi huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien riskien ehkäisemisestä ja vähentämisestä.

Komissio esittää vuoden 2003 jälkipuoliskolla tiedonannon huumausaineiden koordinoinimenetelmien parantamisesta Euroopan ja kansallisella tasolla.

Ulkoisen toiminnan vahvistaminen

Kymmenen tulevaa Euroopan unionin jäsenvaltiota allekirjoitti liittymissopimuksen 16. huhtikuuta. EU laajentuu ennennäkemättömän suuressa mittakaavassa, mikä edellyttää, että uusien jäsenvaltioiden käytettävissä on tukea, myös taloudellista tukea, jotta ne pystyvät täyttämään kaikki jäsenyyden ehdot, varsinkin laajentumisen toisessa vaiheessa toteutettavan henkilötarkastusten poistamisen sisärajoilta. Tästä syystä seitsemän liittymissopimuksen allekirjoittaneen valtion kanssa on sovittu erityisestä lisärahoituksesta, ns. Schengen-järjestelystä vuosille 2004-2006 pöytäkirjassa, joka on liittymissopimuksen liitteenä. Samanaikaisesti liittymisneuvottelut oikeus- ja sisäasioita koskevasta luvusta 24 jatkuvat edelleen Romanian ja Bulgarian kanssa.

Vuoden 2003 alkupuoliskolla etusija on annettu liittymässä olevien maiden hallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksien lujittamiseksi ja niiden avustamiseksi myös muilla tavoin, jotta ne pystyvät täyttämään liittymisneuvottelujen aikana tekemänsä sitoumukset. Kymmenen liittymässä olevan maan osalta on tehostettu kattavia erityisiä oikeus- ja sisäasioiden valvontamenetelmiä. Muiden ehdokasmaiden liittymistä valmisteleva kumppanuus, myös oikeus- ja sisäasioiden kohta, on saatettu ajan tasalle. Oikeus- ja sisäasioita koskevia uusia Phare-hankkeita on käynnistetty Bulgarian ja Romanian avustamiseksi ja Turkissa on käynnistetty ensimmäiset kahdenväliset hankkeet.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevan strategian laatiminen kuuluu unionin esityslistan painopisteisiin ja tätä varten komissio valmistelee uusia instituutioiden kehittämistoimia. Helmikuussa Länsi-Balkanin tilanteesta käytiin avoin keskustelu neuvostossa. Oikeus- ja sisäasiainministerien troikka kokoontui 22. huhtikuuta Länsi-Balkanin, Bulgarian, Romanian ja Turkin edustajien kanssa. Lisäksi Länsi-Balkanin tilanne on Thessalonikissa kokoontuvan Eurooppa-neuvoston esityslistalla.

Välimeren maiden osalta on tehty päätös perustaa assosiaatiosopimusten puitteissa oikeus- ja sisäasioita käsittelevät alakomiteat - ensimmäinen alakomitea perustetaan Marokon kanssa - ja on toteutettu toimenpiteitä uuden alueellisen oikeus- ja sisäasioita koskevan ohjelman toteuttamiseksi.

Takaisinottosopimuksia koskevissa neuvotteluissa edistytään, niin kuin kohdassa EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka todetaan.

Parhaillaan työskennellään Venäjän ja Ukrainan kanssa lähinnä oikeus- ja sisäasioita koskevien toimintasuunnitelmien toteuttamiseksi.

Yhdysvaltojen kanssa käydään neuvotteluja sopimuksesta, joka koskee rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa, joka on yksi EU:n keskeisistä neuvottelutavoitteista. Neuvottelut edistyvät.

Parhaillaan käydään neuvotteluja Sveitsin kanssa sen liittymisestä Schengenin säännöstöön ja Dublinin yleissopimukseen. Norjan ja Islannin osalta neuvosto teki helmikuussa 2003 päätöksen 2003/169/YOS sen vahvistamisesta, mitkä yksinkertaistetusta menettelystä Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvassa luovuttamisessa vuonna 1995 tehdyn yleissopimuksen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta vuonna 1996 tehdyn yleissopimuksen määräyksistä ovat Schengenin säännöstön kehittämistä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Monenvälisten välineiden osalta komissio aikoo tehdä vuonna 2003 ehdotuksen järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen tekemiseksi.

Oikeus- ja ja sisäasioita koskevat komission ehdotukset ja jäsenvaltioiden aloitteet, jotka ovat muiden EU:n toimielinten käsiteltävänä

Tässä luettelossa esitetään tärkeimmät komission ehdotukset ja jäsenvaltioiden aloitteet, jotka ovat muiden EU:n toimielinten käsiteltävänä tai joiden hyväksyntä edellyttää kansallisten varaumien poistamista, Amsterdamin sopimuksessa asetettujen velvoitteiden noudattamiseksi ja Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien toteuttamiseksi ja näin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen perustamiseksi Eurooppaan toukokuuhun 2004 mennessä.

Yhteinen turvapaikkapolitiikka

- Ehdotus neuvoston direktiiviksi pakolaisaseman myöntämistä tai peruuttamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista

- Ehdotus direktiiviksi vähimmäisvaatimuksista siitä, milloin kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä on pidettävä pakolaisina tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitsevina henkilöinä, ja näiden henkilöiden asemasta

Yhteinen maahanmuuttopolitiikka ja laittoman maahanmuuton torjunta

- Ehdotus neuvoston direktiiviksi oikeudesta perheen yhdistämiseen

- Ehdotus neuvoston direktiiviksi EU:n alueella pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta

- Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä palkkatyötä tai itsenäistä ammatinharjoittamista varten

- Ehdotus neuvoston direktiiviksi sellaisille laittomassa maahanmuutossa avustamisen tai ihmiskaupan uhreille, jotka tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, myönnettävästä lyhytaikaisesta oleskeluluvasta

- Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä opiskelua, ammatillista koulutusta tai vapaaehtoistyötä varten

- Ehdotus neuvoston päätökseksi kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun neuvoston direktiivin 2001/40/EY soveltamisesta aiheutuvan taloudellisen epätasapainon korvaamista koskevista käytännön perusteista ja säännöistä

- Saksan liittotasavallan aloite neuvoston direktiivin antamiseksi avunannosta kauttakulkutilanteissa lentoteitse tapahtuvien palauttamistoimenpiteiden yhteydessä

Sisä- ja ulkorajat, yhteinen viisumipolitiikka

- Ehdotus neuvoston direktiiviksi edellytyksistä, joiden täyttyessä kolmansien maiden kansalaiset voivat matkustaa vapaasti jäsenvaltioiden alueella enintään kolmen kuukauden ajan, erityisen matkustusluvan käyttöön ottamisesta ja maahantulon edellytysten vahvistamisesta enintään kuuden kuukauden matkaa varten

- Espanjan kuningaskunnan aloite neuvoston direktiivin antamiseksi liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja kuljetetuista henkilöistä

EU:n kansalaisuus ja perusoikeuksien suojaamunen

- Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella

- Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä sekä väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemista koskevan yhteisön toimintaohjelman toisen vaiheen perustamisesta (vuosiksi 2004-2008) (DAPHNE II -ohjelma)

Todellinen oikeusalue yksityisoikeudellisissa asioissa

- Ehdotus neuvoston direktiiviksi rikoksen uhreille maksettavista korvauksista

- Ehdotus neuvoston asetukseksi riitauttamattomia vaateita koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanomääräyksen käyttöönotosta

- Ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja lapsen huoltoa koskevissa asioissa sekä asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 44/2001 muuttamisesta elatusapua koskevien asioiden osalta

Rikollisuuden torjunta ja todellinen oikeusalue rikosoikeudellisissa asioissa

- Ehdotus neuvoston puitepäätökseksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta

- Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellisesta suojaamisesta

- Ehdotus neuvoston puitepäätökseksi laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjen ja seuraamusten vähimmäissäännöksistä

- Ehdotus neuvoston päätökseksi rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta toiminnasta

- Ehdotus neuvoston puitepäätökseksi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä

- Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin

- Ehdotus direktiiviksi alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja pilaamisrikoksista määrättävistä seuraamuksista, myös rikosoikeudellisista seuraamuksista

- Ehdotus neuvoston puitepäätökseksi alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan rikosoikeudellisen kehyksen vahvistamisesta

- Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan aloite neuvoston puitepäätöksen tekemiseksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin

- Tanskan kuningaskunnan aloite neuvoston puitepäätöksen tekemiseksi rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta

- Tanskan kuningaskunnan aloite neuvoston puitepäätöksen tekemiseksi menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa

- Tanskan kuningaskunnan aloite neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteistyön tehostamisesta oikeudenmenettämispäätösten osalta

- Ranskan tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan ja Belgian kuningaskunnan aloite neuvoston puitepäätöksen tekemiseksi omaisuuden hukkaamiskieltoa ja todistusaineiston säilyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa

- Tanskan kuningaskunnan aloite neuvoston säädöksen antamiseksi Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen (Europol-yleissopimus) 43 artiklan 1 kohdan perusteella tehtävästä pöytäkirjasta kyseisen yleissopimuksen muuttamisesta

- Kreikan tasavallan aloite puitepäätöksen tekemiseksi ne bis in idem -periaatteen soveltamisesta.

2. EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka

Tampereen prioriteetit

Turvapaikka ja maahanmuutto ovat erillisiä, mutta toisiinsa läheisesti kytkeytyviä asioita ja edellyttävät EU:n yhteisen politiikan kehittämistä. Sevillan Eurooppa-neuvosto muistutti asian tärkeydestä ja asetti tarkat määräajat säädösten antamista varten.

2.1. Kumppanuussuhde lähtömaihin

Euroopan unioni tarvitsee kokonaisvaltaisen maahanmuuttoa koskevan menettelytavan, jossa otetaan huomioon poliittiset näkökohdat, ihmisoikeudet ja kehitys lähtö- ja kauttakulkumaissa ja -alueilla. On luotava kumppanuussuhde kolmansien maiden kanssa ja pyrittävä yhteiseen kehitykseen kumppanuuden pohjalta, jotta tämä politiikka toimisi.

Tampereella pidetystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta lähtien kolmansien maiden kanssa toteutettaviin yhteistyöohjelmiin on sisällytetty oikeus- ja sisäasioita (ks. esim. kansallista ja alueellista strategiaa koskevat komission asiakirjat).

Tavoite: Arvioida lähtö- ja kauttakulkumaita ja -alueita tarkoituksenmukaisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämistä varten

>TAULUKON PAIKKA>

2.2. EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä

Tavoitteena on soveltaa Geneven yleissopimusta täysimääräisesti ja kokonaisvaltaisesti, jolloin varmistetaan, että ketään ei palauteta takaisin vainottavaksi, eli noudatetaan edelleen palauttamiskiellon periaatetta.

On myös luotava yhteinen turvapaikkamenettely ja koko unionissa sovellettavat yhtenäiset säännöt turvapaikan myöntämiselle.

Turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltioiden välillä on rajoitettava.

Pyritään aktiivisesti pääsemään sopimukseen jäsenvaltioiden yhteisvastuuseen perustuvasta järjestelmästä siirtymään joutuneiden henkilöiden tilapäistä suojelua varten.

Tavoite: Määrittää turvapaikkahakemuksen käsittelemisestä vastuussa oleva jäsenvaltio

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.3. Kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu

Kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja oleskelun edellytyksiä koskevaa kansallista lainsäädäntöä on lähennettävä unionin talouden ja väestön kehityksestä laadittavan yhteisen arvion sekä lähtömaiden tilanteen perusteella.

On pyrittävä integrointipolitiikan avulla takaamaan jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille EU:n kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin verrattavissa olevat oikeudet ja velvollisuudet. Kyseisellä politiikalla on myös edistettävä syrjimättömyyttä sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaisia toimenpiteitä.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Maahanmuuttovirtojen hallinta

Muuttovirtojen kaikkien vaiheiden hallintaa on tehostettava läheisessä yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Laekenin Eurooppa-neuvosto muistutti siitä, kuinka tärkeää on liittää muuttovirtoja koskeva politiikka osaksi Euroopan unionin ulkopolitiikkaa ja tehostaa laittoman maahanmuuton torjumista toimimalla siihen sekaantuneita rikollisverkostoja vastaan taaten samalla uhrien oikeudet, ja pyysi laatimaan toimintaohjelman laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa koskevan komission tiedonannon perusteella. Sevillan Eurooppa-neuvosto vahvisti nämä suuntaviivat ja pyysi, että toteutettavissa toimenpiteissä otetaan tasaveroisesti huomioon toisaalta laillisten maahanmuuttajien kotouttamispolitiikka ja kansainvälisten yleissopimusten, pääasiassa vuoden 1951 Geneven yleissopimuksen, mukainen turvapaikkapolitiikka sekä toisaalta laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan määrätietoinen torjunta. Lisäksi komissio esittää niin ikään Eurooppa-neuvoston pyynnöstä kertomuksen yhteisön tasolla käytettävissä olevasta rahoituksesta maahanmuuttajien ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisessa, ulkorajojen valvonnassa sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin liittyvissä hankkeissa kolmansissa maissa. Kertomuksesta keskustellaan Thessalonikissa järjestettävässä Eurooppa-neuvostossa.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3. Todellinen Euroopan oikeusalue

Tampereen prioriteetit

Tavoitteena on, että kansalaisilla olisi yhtäläinen käsitys oikeudesta koko unionin sisällä. Oikeus on miellettävä arkielämää helpottavaksi asiaksi, jonka ansiosta henkilöt, jotka uhkaavat yksilöiden ja yhteiskunnan vapautta ja turvallisuutta, joutuvat vastuuseen teoistaan. Tämän edellytyksenä on sekä oikeussuojan parempi saatavuus että täysipainoinen oikeudellinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä.

Tampereen huippukokouksessa vaadittiin konkreettisia toimia oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi Euroopassa ja uhrien oikeudet suojaavien menettelyjen käyttöönottamiseksi. Lisäksi vaadittiin, että luodaan järjestelmä, jossa oikeuden päätökset tunnustetaan vastavuoroisesti.

3.1. Oikeussuojan parempi saatavuus EU:ssa

Todellisen Euroopan oikeusalueen on varmistettava, että yksityishenkilöt ja yritykset voivat saattaa asiansa tuomioistuimen tai viranomaisten käsiteltäväksi missä tahansa jäsenvaltiossa yhtä hyvin kuin omassa maassaan ilman, että jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus estävät heitä käyttämästä oikeuksiaan tai saavat oikeuksien käyttämisen vaikuttamaan hankalalta.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3.2. Oikeuden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen

Todellisen oikeusalueen on taattava oikeusvarmuus sekä yksityishenkilöille että talouden toimijoille. Siksi tuomioita ja muita oikeusviranomaisten päätöksiä on noudatettava ja ne on pantava täytäntöön koko EU:n alueella.

Tehostettu oikeuden päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen ja lainsäädännön lähentäminen parantaisivat viranomaisten välistä yhteistyötä ja yksilön oikeuksien oikeudellista suojaa, ja kuten Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistuttaa, oikeusjärjestelmien eroista johtuvat ongelmat voitaisiin ratkaista tehostamalla oikeuden päätösten vastavuoroista tunnustamista. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pitäisi olla unionin oikeudellisen yhteistyön kulmakivi sekä yksityisoikeudellisissa että rikosasioissa.

Yksityisoikeudelliset asiat

>TAULUKON PAIKKA>

3.3. Yhtenäistämisen jatkaminen yksityisoikeuden alalla

Oikeudellisen yhteistyön sujuvoittamiseksi ja oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi on jatkettava oikeusjärjestelmien yhtenäistämistä ja parannettava niiden yhteensopivuutta.

>TAULUKON PAIKKA>

4. Rikollisuuden torjunta koko unionissa

Tampereen painopisteet ja EU:n strategia järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan uudelle vuosituhannelle

Tampereella kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti, että unionin laajuisia toimia kaikkien rikollisuuden muotojen torjumiseksi, vakava järjestäytynyt ja valtioiden rajat ylittävä rikollisuus mukaan luettuna, pitäisi kehittää tasapainoisesti turvaten samalla yksilöiden sekä talouden toimijoiden vapaus ja lainmukaiset oikeudet. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemistä ja valvontaa koskevaan "Euroopan unionin strategiaan uuden vuosituhannen alussa". Tähän lukuun on sisällytetty joitakin mainitussa strategiassa suositeltuja toimia, jotka täydentävät Tampereen huippukokouksen päätelmiä.

4.1. Rikosten ehkäiseminen unionin tasolla

Kaikkien rikollisuuden muotojen, niin järjestäytyneen kuin muunkin rikollisuuden, tehokas torjuminen edellyttää laaja-alaisia ennaltaehkäiseviä toimia.

Rikosten ehkäisemistä koskeva näkökulma on sisällytettävä kaikkiin rikollisuuden vastaisiin EU:n ja jäsenvaltioiden toimiin ja ohjelmiin.

Kansallisten rikostenehkäisemisjärjestöjen yhteistyötä on vahvistettava ja sen painopistealueet on määritettävä.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

4.2. Yhteistyön tehostaminen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa

Todellisella oikeusalueella rikollisille ei saa antaa mahdollisuutta käyttää hyväkseen jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien eroja. Suojatakseen Euroopan yhteisön taloudellisia etuja Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi komission vihreän kirjan Euroopan syyttäjäviranomaisen perustamisesta ja kehotti neuvostoa käsittelemään sen nopeasti.

Korkeatasoisen suojan antaminen kansalaisille edellyttää jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilta nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, jota on hyödynnettävä mahdollisimman laajasti tutkittaessa valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta.

Amsterdamin sopimuksessa laajennettiin Europolin toimivaltuuksia ja tunnustettiin siten sen keskeinen asema järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävässä eurooppalaisessa yhteistyössä.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

4.3. Eräiden rikollisuuden muotojen torjunta

Kansallisen rikoslainsäädännön osalta pyrkimyksissä sopia yhteisistä määritelmistä, kriminalisoinnista ja seuraamuksista olisi keskityttävä ensimmäisessä vaiheessa vain muutamiin erityisen tärkeisiin aloihin. On tehtävä sopimukset yhteisistä määritelmistä, kriminalisoinnista ja seuraamuksista vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi, jotta voidaan turvata yksilöiden ja talouden toimijoiden vapaus ja lainmukaiset oikeudet. Neuvosto sitoutui 27. ja 28.9.2001 pidetyssä kokouksessaan kehittämään viipymättä rangaistusten yhdenmukaistamisessa noudatettavaa menettelyä ja antoi 25. ja 26.4.2002 pidetyn kokouksen päätelmät rangaistusten yhdenmukaistamisessa noudatettavista suuntaviivoista.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

4.4. Erityistoimet rahanpesun torjumiseksi

Rahanpesu on keskeisellä sijalla järjestäytyneessä rikollisuudessa. Se on kitkettävä kaikkialta, missä sitä esiintyy. Siksi on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, jotta rikoksen tuottama hyöty voidaan jäljittää, jäädyttää, takavarikoida ja tuomita menetetyksi. Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 21.9.2001 korostettiin myös terrorismin rahoittamisen torjumista.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

5. Unionin sisä- ja ulkorajoihin sekä viisumipolitiikka, ey:n perustamissopimuksen 62 artiklan soveltaminen ja Schengenin säännöstön siirtäminen yhteisön toimivaltaan

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

6. Unionin kansalaisuus

>TAULUKON PAIKKA>

7. Yhteistyö huumeiden torjunnassa

Euroopan unionin huumeiden vastaisen strategian painopisteet

Huumausaineet ovat uhkana yhteisöjen ja yksilöiden turvallisuudelle, joten ongelma on pyrittävä ratkaisemaan kokonaisvaltaisella, monialaisella ja yhtenäisellä tavalla. Komissio esitti marraskuussa 2002 antamassaan tiedonannossa huumausaineita koskevan Euroopan unionin toimintasuunnitelman (2000-2004) täytäntöönpanon väliarvioinnin. Loppuarviointi tehdään jäsenvaltioiden, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EDMC) ja Europolin avulla.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

8. Ulkoisen toiminnan vahvistaminen

Tampereen ja Feiran Eurooppa-neuvoston prioriteetit

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi on käytettävä tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkia Euroopan unionilla erityisesti ulkosuhteiden alalla käytettävissä olevia toimivaltuuksia ja välineitä. Oikeus- ja sisäasiakysymykset on otettava huomioon muiden unionin politiikkojen ja toimien määrittelyssä ja täytäntöönpanossa.

Komissio pyrkii sisällyttämään oikeus- ja sisäasioihin liittyvät aiheet (monivuotisen ohjelman mukaisesti) yhteistyösopimuksiin myös niiden kolmansien maiden kanssa, jotka eivät ole hakeneet yhteisön jäsenyyttä.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

9. Muut vireillä olevat aloitteet

>TAULUKON PAIKKA>