Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista:

- "Ehdotus neuvoston päätös pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta",

- "Ehdotus neuvoston päätös vuonna 1979 tehtyyn valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen liittyvän vuonna 1998 tehdyn pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä yhteisön puolesta", ja

- "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivien 79/117/ETY ja 96/59/EY muuttamisesta"

(KOM(2003) 331, 332, 333 lopullinen - 2003/0118-0117-0119 (CNS))

(2004/C 32/08)

Neuvosto päätti 10.-11. heinäkuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 ja 175 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainituista ehdotuksista.

Asian valmistelusta vastannut "maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 14. lokakuuta 2003. Esittelijä oli Giacomina Cassina.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 29.-30. lokakuuta 2003 pitämässään 403. täysistunnossa (lokakuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 122 ääntä puolesta ja 1 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto ja ehdotusten sisältö

1.1. Pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP, persistent organic pollutants) ovat kemiallisia aineita, jotka hajoavat huonosti luonnollisissa olosuhteissa. Ne leviävät ympäristöön veden, sateen ja tuulen tai eläinten mukana ja saattavat kulkeutua huomattavankin kauas päästöpaikasta. Nämä aineet kerääntyvät ravintoverkkoon, ja ne ovat vaaraksi ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Niiden haitalliset vaikutukset sekä lähellä että kaukana päästölähteistä on laajasti todistettu ja yleisesti tunnustettu.

1.2. Kaukokulkeutumisen takia arktisten alueiden ekosysteemit ovat erityisen alttiita riskille, mutta koko maapallo on vaarassa. Kansainvälinen yhteisö ryhtyi jokin aika sitten poistamaan näitä aineita käytöstä kieltämällä tiettyyn määräaikaan mennessä niiden tuotannon, markkinoinnin ja käytön.

1.3. Kansainvälinen yhteisö on laatinut kaksi välinettä, jotka ovat perustana nykyisille toimille:

- UNECE:n pöytäkirja on avoin kaikille valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen (CLRTAP)(1) allekirjoittaneille valtioille, jotka haluavat osallistua siihen. CLRTAP-yleissopimuksen toimeenpaneva elin hyväksyi pöytäkirjan kesäkuussa 1998 Århusissa Tanskassa. Yhteisö ja kaikki sen jäsenvaltiot allekirjoittivat pöytäkirjan 24. kesäkuuta 1998. Pöytäkirja koskee 16:tta ainetta, joihin kuuluu yksitoista torjunta-ainetta, kaksi teollista kemikaalia ja kolme tahatonta sivutuotetta. Pöytäkirja tuli voimaan 23. lokakuuta 2003.

- Tukholman yleissopimus hyväksyttiin toukokuussa 2001, ja Euroopan yhteisöllä oli siinä aktiivinen rooli. Yhteisön kaikki jäsenvaltiot allekirjoittivat yleissopimuksen 22. toukokuuta 2001. Yleissopimuksessa säännellään maailmanlaajuisesti kahdentoista POP-yhdisteen käyttöä, ja siinä viitataan erityisesti ennalta varautumisen periaatteeseen. Siinä annetaan säännöt yleissopimuksen asteittaiseksi laajentamiseksi kattamaan muita luonteeltaan pysyviä aineita, jotka edellyttävät maailmanlaajuisia toimia. Ennen kuin yleissopimus tulee voimaan, se on vielä ratifioitava noin kymmenessä maassa.

1.4. POP-yhdisteitä koskevan asetuksen(2) lisäksi komissio on ehdottanut edellä mainittujen sopimusten hyväksymistä EU:n puolesta. Komissio ehdottaa seuraavien päätösten hyväksymistä:

- ehdotus: neuvoston päätös pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen(3) hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta

- neuvoston päätös vuonna 1979 tehtyyn valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen(4) liittyvän vuonna 1998 tehdyn pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä yhteisön puolesta.

1.5. Tässä lausunnossa käsitellään pääasiassa ehdotettua asetusta. Kahta päätösehdotusta käsitellään kohdassa 6.

2. Yhteisön voimassaolevan lainsäädännön rajoitukset

2.1. Muun lainsäädännön ohella EU:n alueella sovelletaan nykyään pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevia seuraavia rajoituksia:

- rajoitukset, jotka perustuvat neuvoston direktiiviin 79/117/ETY(5), jolla kielletään tiettyjä tehoaineita sisältävien torjunta-aineiden markkinoille saattaminen ja käyttö

- tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden rajoituksista annetun direktiivin 76/769/ETY(6) säännökset PCB:n (polyklooratut bifenyylit) käytöstä.

2.2. Näissä kahdessa direktiivissä säädetyt poikkeukset ovat paljon laajempia kuin kahteen yleissopimukseen sisältyvät poikkeukset. Kun yhteisö hyväksyy yleissopimukset, sen on samalla mukautettava alan lainsäädäntöään.

2.3. Yhteisön nykyisen lainsäädännön muut suurimmat puutteet ovat seuraavat:

- Sellaisten kemiallisten aineiden tuotantoa, joilla on tunnustetusti POP-yhdisteisiin verrattavia ominaisuuksia, ei kielletä selkeästi. Tällaisia aineita koskevissa useimmissa säännöksissä esitetään vain (toisinaan osittainen) markkinointi- ja käyttökielto.

- Ei ole säännöksiä, jotka kieltäisivät sellaisten POP-yhdisteiksi luokiteltavien uusien aineiden tuotannon, jotka voitaisiin tulevaisuudessa lisätä sekä UNECE:n pöytäkirjan että Tukholman yleissopimuksen luetteloihin.

2.4. Yhteisön voimassaolevan lainsäädännön lopullisesta analyysistä käy ilmi, että vaikka eri lainsäädäntövälineillä on toteutettu tärkeitä ympäristötoimia, se ei vielä riitä toteuttamaan täysimittaisesti pöytäkirjan ja yleissopimuksen määräyksiä sekä varmistamaan ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemista POP-yhdisteiden kaltaisten tuotteiden vaikutuksilta.

3. Tiivistelmä asetusehdotukseen sisältyvistä tärkeimmistä ehdotuksista

3.1. Ehdotuksessa asetukseksi pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivien 79/117/ETY ja 96/59/EY muuttamisesta on tavoitteena panna täytäntöön sekä UNECE:n pöytäkirjaan että Tukholman yleissopimukseen sisältyvät tärkeimmät määräykset. Samalla yhteisön aiemmin antamia säädöksiä mukautetaan pöytäkirjaan ja yleissopimukseen tekemällä tarvittavat muutokset direktiiveihin 79/117/ETY(7) ja 96/59/EY(8). Ehdotetussa asetuksessa säädetään edellä mainituissa kahdessa kansainvälisessä sopimuksessa luetteloitujen aineiden tuotannon, käytön ja markkinoille saattamisen kieltämisestä.

3.2. Lisäksi asetusehdotuksessa esitetään tiettyjä tärkeitä elementtejä, jotka menevät edellä mainittuja kansainvälisiä sopimuksia pidemmälle:

- Poistetaan tietyille aineille kansainvälisissä sopimuksissa myönnetyt käyttörajoitusten vapautukset.

- Annetaan entistä tiukemmat säännökset ja/tai määräykset varastojen ja jätteiden käsittelystä.

- Säädetään menettelystä (sääntelykomitea), jonka avulla komissio voi lisätä rajoitettavien tai kiellettävien aineiden luetteloon muita kemiallisia aineita, joilla on POP-ominaisuuksia. Tämän tulee tapahtua korkeintaan vuoden sisällä niiden sisällyttämisestä yleissopimuksella tai pöytäkirjalla valvottujen tai kiellettyjen aineiden luetteloon.

- Direktiivin 79/117/ETY säännöksiä korvataan kahdeksalle torjunta-aineelle säädettyjen rajoitusten osalta ja direktiiviin 96/59/EY tehdään muutoksia PCB:n käsittelyn suhteen.

4. Yleistä

4.1. ETSK on tyytyväinen komission aloitteeseen mukauttaa yhteisön lainsäädäntöä ja siihen, että yhteisö aikoo hyväksyä kansainväliset sopimukset, joiden tavoitteena on pysyvien orgaanisten yhdisteiden torjunta. Komitea kannattaa myös varautumisperiaatetta koskevien säännösten vahvistamista. Aloite on osa ympäristöalan kuudennen toimintaohjelman yhteydessä tehtyjä päätöksiä, ja se on yhdenmukainen kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa annetun poliittisen julistuksen kanssa.

4.1.1. ETSK toivookin, että asetusehdotus ja molemmat päätösehdotukset hyväksytään pikaisesti, jotta yhteisö voi hyväksyä kyseiset kansainväliset sopimukset mahdollisesti jo ennen niiden voimaantuloa(9) tai ainakin riittävän ajoissa, jotta se voi osallistua ensimmäiseen arviointikonferenssiin, joka järjestetään vuoden kuluessa siitä, kun yleissopimus on tullut voimaan.

4.2. Ehdotetun asetuksen kaksi tärkeintä näkökohtaa ovat mahdollisuus lisätä luetteloon aineita, joilla on pysyvien orgaanisten yhdisteiden kaltaisia ominaisuuksia, sekä vapautusmahdollisuuksille asetetun marginaalin tiukentaminen.

4.3. ETSK on tyytyväinen kansallisten ja yhteisön täytäntöönpanosuunnitelmien käyttöön, minkä ansiosta jäsenvaltiot joutuvat tekemään keskinäistä vertailua ja toimimaan yhdenmukaisesti kyseisten vaarallisten aineiden ja niiden vaikutusten torjumiseksi. Positiivista on myös se, että asetus edistää jäsenvaltioiden ja yhteisön toimien yhteennivouttamista ja synergiaa. Komitea toteaa tyytyväisenä, että kyseessä ei ole pelkästään suunnitelma tai toivomus, sillä kiinnostavaa yhteistyötä on jo alettu toteuttaa yhteisön ohjelmien välityksellä myös alueellisella ja rajatylittävällä tasolla(10). Kestävää kehitystä edistävien toimien toteuttaminen yhteisön kehyksessä - vaikka niitä toteutettaisiin vain tietyllä alueella - takaa jäsenvaltioiden synergisen sitoutumisen, jolla sekä suojellaan ympäristöä kokonaisuudessaan että torjutaan kilpailuvääristymiä sisämarkkinoilla.

4.4. Edelleen on kuitenkin hyvin vaikeaa osoittaa yksityisten ja yritysten tekemiä rikkomuksia. Olisikin hyödyllistä verkottaa kansalliset arviointi- ja seurantavälineet sekä edistää valvontahenkilöstön erityiskoulutusta kansainvälisillä ja yhteisön aloitteilla.

4.5. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevien säännösten rikkomisesta määrättävät seuraamukset (jotka ovat sidoksissa jäsenvaltioiden tutkimuksellisiin ja oikeudellisiin välineisiin mutta joista tulee ilmoittaa komissiolle) olisi suhteellisen pikaisesti standardoitava, tai ainakin niissä tulisi pyrkiä vapaaehtoiselta pohjalta mahdollisimman tiukkaan yhdenmukaisuuteen.

4.6. ETSK on huolissaan tiettyjen uusien jäsenvaltioiden tilanteesta, sillä niillä on vielä käsiteltävänään hyvin suuria, pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävien tuotteiden varastoja. Liittymistä edeltävässä vaiheessa on erilaisten ohjelmien, kuten Ispan avulla taattu rahoitustuki kyseisten varastojen hävittämiseksi. Tulevaisuudessa näiden varastojen käsittelemiseen kyseisillä Euroopan alueilla tarvittavat resurssit ja tekninen tuki tulee ottaa tavanomaisista toimintavälineistä, erityisesti rakennerahastoista. Yhteisön toimielinten on kiinnitettävä asiaan jatkuvasti huomiota, mutta ennen kaikkea on tärkeää, että uusien jäsenvaltioiden viranomaiset saadaan osallistumaan vastuullisesti toimintaan. Tärkeitä ovat myös uusien jäsenvaltioiden viranomaisten mahdollisuudet saada yhteiskuntaelämän toimijat, valtioista riippumattomat järjestöt ja koko väestö mukaan toimintaan.

4.6.1. ETSK toivoo, että myös Välimeren alueella sijaitsevissa unionin ulkopuolisissa maissa, joissa on POP-yhdisteitä sisältävien tuotteiden vakavia käyttö- ja väärinkäyttöongelmia, tuetaan EU:n ja Välimeren alueen maiden strategioiden sekä "hyvien naapuruussuhteiden" yhteydessä ensisijaisesti kyseisten tuotteiden korvaamista ja käsittelemistä.

4.7. ETSK kehottaa lisäksi vahvistamaan pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävien tuotteiden kehityksen seurantaa sekä hyödyntämään tutkimuksen ja kehittämisen kuudennen puiteohjelman yhteydessä mahdollisimman hyvin olemassa olevia tilaisuuksia suunnata varoja seurantavälineiden parantamiseen ja sellaisten tekniikoiden hiomiseen, joiden avulla voidaan tunnistaa pysyvät orgaaniset yhdisteet ja seurata niiden kulkeutumista.

4.8. ETSK huomauttaa lopuksi, että kyseinen asetusehdotus on tarpeellinen myös siksi, että kemikaaleja käsittelevän valkoisen kirjan herättämästä laajasta keskustelusta huolimatta ei ole ollut vielä mahdollista panna täytäntöön siinä esitettyjä suosituksia. ETSK poikkeaa hetkeksi lausunnon varsinaisesta aihealueesta ja käyttää tilaisuutta hyväkseen kehottaakseen komissiota ryhtymään pikaisesti toteuttamaan ehdotuksia.

5. Erityistä

5.1. ETSK katsoo, että oikeusperustan esittelyssä tulisi mainita ensin perustamissopimuksen 175 artikla (ympäristönsuojelu) ja sen yhteydessä 95 artikla (sisämarkkinat), niin kuin johdanto-osan ensimmäisessä kappaleessa on asianmukaisesti tehty.

5.2. Johdanto-osan kahdeksannessa kappaleessa jää epäselväksi, miten määritellään HCH:n (lindaani) käytön jatkamisen tarkoituksenmukaisuus tietyissä jäsenvaltioissa, jos otetaan kuitenkin huomioon ennalta varautumisen periaatteen merkitys asiassa sekä päätös 2000/801/EY(11), jossa lindaanin käyttö kielletään kasvinsuojeluaineena. ETSK kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisimman tarkoin, missä ja mihin tarkoituksiin lindaania vielä käytetään. Komitea katsoo, että lindaania ei kuitenkaan tulisi käyttää lainkaan, jos tarjolla on muita vaihtoehtoja (tuotteet tai prosessit).

5.3. ETSK toteaa, että 5 artiklan (varastot) mukaan 100 kg:n ylittämisen jälkeen sovelletaan ilmoitusvelvollisuutta. ETSK toivoo, että rajaa alennettaisiin (esimerkiksi 50 kg:aan), mutta on tietoinen, että tämä aiheuttaisi huomattavan hallinnollisen taakan jäsenvaltioille ja yrityksille. Komitea esittääkin, että (a) järjestetään tiedotuskampanjoita, jotta tällaisia tuotteita hallussaan pitävät saadaan tietoisiksi aineisiin liittyvistä vaaroista, (b) ja että tarpeen vaatiessa tarjotaan neuvontaa ja teknistä apua myös pienten varastojen turvalliseksi käsittelemiseksi.

5.4. ETSK katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden kehitysmaille tarjoaman teknisen avun yhteydessä (11 artikla) tulisi säätää tuesta ei vain valtioista riippumattomille järjestöille, vaan myös erikseen työmarkkinaosapuolille.

5.5. Ehdotetun asetuksen 13 artiklassa (seuraamukset) säädetään, että seuraamusten on oltava "tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia". Vastuu seuraamusten langettamisesta ja niiden määrittelystä annetaan jäsenvaltioille. ETSK katsoo, että seuraamusten tulisi olla mahdollisimman samankaltaisia kaikkialla EU:ssa. Ennen kaikkea ne tulisi määritellä samojen kriteerien pohjalta. Yleiset kriteerit - tehokkuus, oikeasuhteisuus ja varoittavuus - voidaan tulkita eri tavoin eri maissa, jolloin vastuuseen ja markkinoiden dynamiikkaan syntyy eroja. Tämän välttämiseksi olisi tarpeen, että eri maiden valvontarakenteet ja seuraamuksista vastaavat elimet olisivat tiiviissä yhteistyössä. Asia tulisi mainita erikseen ehdotuksessa.

6. Ehdotus: neuvoston päätös vuonna 1979 tehtyyn valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen liittyvän vuonna 1998 tehdyn pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä yhteisön puolesta(12) - Ehdotus: neuvoston päätös pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta(13)

6.1. Edellä mainittujen ehdotusten tavoitteena on mahdollistaa se, että Euroopan yhteisö voi hyväksyä kyseiset kansainväliset sopimukset ja että voidaan päättää menettelyistä uusien aineiden ehdottamiseksi sisällytettäviksi sopimuksiin.

6.2. Näiden päätösten pohjalta neuvosto nimeää henkilön tai henkilöt, joilla on valtuudet antaa pöytäkirjan ja yleissopimuksen hyväksymisasiakirja talletettavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Tämän jälkeen ainoastaan unionin toimielimet voivat ehdottaa muutoksia yhteisön nimissä.

6.3. ETSK kannattaa ehdotettuja päätöksiä ja toivoo, että ne hyväksytään pikaisesti.

Bryssel 29. lokakuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus (Convention on Long Range Transboundary Air Pollution - CLRTAP), joka allekirjoitettiin Genevessä vuonna 1979.

(2) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivien 79/117/ETY ja 96/59/EY muuttamisesta, KOM(2003) 333 lopullinen.

(3) KOM(2003) 331 lopullinen.

(4) KOM(2003) 332 lopullinen.

(5) EYVL L 33, 8.2.1979.

(6) EYVL L 262, 27.9.1976.

(7) EYVL L 33, 8.2.1979.

(8) EYVL L 243, 24.9.1996.

(9) Pöytäkirja tuli voimaan lokakuussa 2003.

(10) Esimerkiksi Interreg-ohjelman yhteydessä toteutettava Alppimaiden välinen Monarpop-yhteistyöhanke (Monitoring Network in the Alpine Region for POPs).

(11) EYVL L 324, 21.12.2000.

(12) KOM(2003) 332 lopullinen.

(13) KOM(2003) 331 lopullinen.