Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten lentoliikennesopimusten neuvottelemisesta ja täytäntöönpanosta"(1)

(KOM(2003) 94 lopullinen - 2003/0044 (COD))

(2003/C 234/06)

Neuvosto päätti 14. maaliskuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 26. kesäkuuta 2003. Esittelijä oli Hubert Ghigonis.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 16. ja 17. heinäkuuta 2003 pitämässään 401. täysistunnossa (heinäkuun 16. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 119 ääntä puolesta 1:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto ja taustaa

1.1. Euroopan unioni on 15 viime vuoden aikana toteuttanut mittavan lentoliikenteen vapauttamisen ja yhtenäistämisen ohjelman. Yhteisö on yhdistänyt lentoliikennemarkkinat yhdeksi "sisämarkkinaksi". Hyväksyessään "kolmantena pakettina" tunnetut lentoliikenteen vapauttamistoimenpiteet yhteisö on soveltanut lentoliikenteeseen sisämarkkinaohjelman taustalla olevia periaatteita.

1.2. Tästä huolimatta EU:sta lähteviä ja sinne saapuvia kansainvälisiä lentoja säännellään edelleen perinteisin lentoliikenteen bilateraalisopimuksin. Tämä tarkoittaa, ettei EU:lla ole vielä yhtenäistä kansainvälisen lentoliikenteen politiikkaa. Euroopan komissio nosti unionin ulkopuolelle suuntautuvan yhtenäisen lentoliikennepolitiikan laatimisen tärkeäksi painopistealueeksi valkoisessa kirjassaan "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" ja otti huomioon vaikutukset, joita hajanainen aihealueen käsittely tuottaa Euroopan lentoliikenteen harjoittajille. Komissio on aina katsonut, että bilateraalisopimukset aiheuttavat vääristymiä Euroopan lentoyhtiöiden kesken ja vaikeuttavat yhtenäismarkkinoiden kehittymistä, koska ne rajoittavat investointimahdollisuuksia sekä lentoliikennettä harjoittavien yhtiöiden vakautta (sopimusten mukaan yhtiöiden on säilyttävä yli 50-prosenttisesti alkuperämaansa kansalaisten hallussa tai ne mahdollisesti menettävät kansainväliset liikennöintioikeutensa). Joulukuussa 1998 komissio käynnisti rikkomisesta johtuvan menettelyn kahdeksaa valtiota vastaan perusteena sopimukset, jotka antavat liikennöintioikeudet EU:n alueelle, alueelta ja EU:n sisällä amerikkalaisille liikennöijille vastineeksi kyseisten maiden kansallisille lentoyhtiöille myönnetyille vastaaville - tosin tiukasti rajatuille - oikeuksille (kansallisuuteen perustuva ehto). Yhteisöjen tuomioistuin tuomitsi 5. marraskuuta 2002 antamassaan päätöksessä mainitut valtiot sen perusteella, että solmiessaan open skies -sopimuksia Yhdysvaltain kanssa valtiot ovat loukanneet Euroopan komission ulkoista toimivaltaa yhteisön sisäisten yhteyksien tariffien sekä tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien osalta. Tuomioistuin toteaa lisäksi, että lentoyhtiöiden omistussuhteita ja valvontaa koskevat lausekkeet rikkovat sijoittautumisperiaatetta. Kyse on syrjinnästä, joka estää muiden jäsenvaltioiden lentoyhtiöitä, jotka eivät ole sopimusta tehneet, hyötymästä kotimaansa ulkopuolella kansallisesta kohtelusta EU:n muissa jäsenvaltioissa, vaikka yhteisössä voimassa olevat sijoittautumisoikeutta koskevat säännöt kieltävät tämänkaltaisen tilanteen.

1.3. Tehtyään päätelmänsä annetuista päätöksistä komissio on laatinut tilannekatsauksen yhteisön ulkosuhteista lentoliikenteen alalla ja esittänyt suuntaviivoja sekä olennaisia periaatteita yhteisön ulkopolitiikaksi tällä alalla. Komissio katsoo, että tuomioistuimen päätöksillä on välittömiä oikeusvaikutuksia, jotka unionin on otettava huomioon hyvin lyhyellä aikavälillä. Tämä pätee ensisijaisesti kunkin sopimuksen määräyksiin, jotka kuuluvat vastedes yhteisön yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan. Lisäksi lähes kaikkiin sopimuksiin sisältyvät kansallisuuslausekkeet rikkovat yhteisön lainsäädäntöä, koska ne mahdollistavat kansallisuuteen perustuvan syrjinnän.

2. Ehdotuksen pääsisältö

Oman toimivaltansa turvin, siis jäsenvaltioiden oman toimivallan piiriin kuuluvien seikkojen suhteen (kahdenkeskiset sopimukset ovat ristiriidassa yhteisön lainsäädännön kanssa ja niitä on muutettava, mikäli neuvotteluja ei käydä yhteisön tasolla) jäsenvaltiot voivat edelleenkin solmia tai muuttaa sopimuksia yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa yhteisölainsäädännön mukaisesti. Koska ongelman ydin on toimivaltuuksista päättäminen, on tarpeen, että unionin jäsenvaltiot toimivat tiiviissä yhteistyössä yhteisön toimielinten kanssa. Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa esitetään sääntöjä ja velvollisuuksia, joita valtioiden on noudatettava solmiessaan kahdenkeskisiä sopimuksia. Koska niiden on otettava huomioon yhteisön yleinen etu, tätä varten on perustettava tehokas ja julkinen tarkistusmenettely. Kullakin jäsenvaltiolla on velvollisuus tiedottaa muille sopimusneuvottelujen alkamisesta ja päättämisestä. Jos lentoyhtiöt ovat osallisia neuvotteluissa, on kaikkia yhteisön lentoyhtiöitä kohdeltava tasavertaisesti kaikenlaisen syrjinnän välttämiseksi sekä ko. maan omien lentoyhtiöiden suosituimmuusaseman estämiseksi. Yleisesti ottaen on aiheellista kieltää kaikki säännöt, jotka voivat aiheuttaa markkinoiden vääristymistä Euroopan unionin lentoliikenteen sisämarkkinoilla. On lisäksi jäsenvaltioiden vastuulla toimeenpanna julkisia ja syrjintään syyllistymättömiä menettelyjä liikennöintioikeuksien jakamiseksi yhteisön liikennöitsijöiden kesken.

3. Taustasta

Saatuaan tiedon ministerineuvoston 5. kesäkuuta 2003 tekemästä poliittisesta sopimuksesta ETSK pahoittelee erityisesti, että sopimus tehtiin odottamatta komitean lausuntoa.

4. Yleistä

4.1. Euroopan yhteisön tuomioistuimen antaman edellä mainitun tuomion johdosta yhteisön lentoliikenneala on oikeudellisesti epävarmassa tilanteessa. Jäsenvaltiot ovat solmineet yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa lukuisia kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia, joiden tietyt määräykset ovat yhteisön lainsäädännön vastaisia. Komissiolla ei kuitenkaan ole valtuuksia käydä neuvotteluja kolmansien maiden kanssa yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Komissio tekee sen vuoksi asiaa koskevan esityksen (katso komission asiakirjan jakso 2).

4.2. Lentoliikennealan harjoittaman painostuksen vuoksi on vallitseva oikeudellinen epävarmuus poistettava erittäin pikaisesti. Kyseiselle sektorille on olennaisen tärkeää voida tukeutua oikeudellisesti päteviin sopimuksiin, sillä liikenneoikeudet ovat osa lentoliikennettä harjoittavien yritysten liiketoimintaa. ETSK kehottaakin laatimaan nopeasti selkeän oikeudellisen kehyksen kansainvälisiä lentoliikennesopimuksia koskevia neuvotteluja varten. Kyseisellä kehyksellä tulee varmistaa, että kahdenväliset lentoliikennesopimukset ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia, säilyttäen kuitenkin kyseisten sopimusten mukaisesti neuvotellut edut (liikenneoikeudet).

4.3. Kun otetaan huomioon yhteisöjen tuomioistuimen 5. marraskuuta 2002 antamien tuomioiden jälkeinen, kansainvälisten lentoliikennesopimusten neuvottelemista koskeva jäsenvaltioiden ja komission välinen toimivallanjako, lienee toivottavaa, että laaditaan yksinkertainen, selkeä, avoin ja tehokas tiedottamismenettely. Menettely mahdollistaisi niin ollen koordinoidut lentoliikennealan neuvottelut kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden tai yhteisön välillä.

4.4. Näissä olosuhteissa vaikuttaa asianmukaiselta, että hallinnollisia menettelyjä, joita jäsenvaltiot noudattavat komissiolle tiedottaessaan, yksinkertaistetaan mahdollisimman pitkälle ennen yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa käytävien neuvottelujen aloittamista. Lisäksi lienee toivottavaa, että komissiolla on mahdollisuus varoittaa jäsenvaltiota, mikäli vaikuttaa siltä, että jäsenvaltion käymät neuvottelut voivat vaarantaa yhteisön tavoitteet. Kyseisen ilmoitusmenettelyn tulisi rajoittua vain siihen, mikä on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden ja komission kunkin oman toimivaltansa puitteissa käymien neuvottelujen tehokas koordinointi.

5. Ehdotusta koskevat erityishuomiot

Koska toimivalta ja vastuu ovat lentoliikennealalla vielä jaetut, ETSK kannattaa periaatteessa komission aloitetta, jonka tarkoituksena on perustaa asetuksella tehokas jäsenvaltioiden ja yhteisön välinen yhteistoiminta- ja kuulemisjärjestelmä, jotta mahdolliset ongelmat ja näkemyserot tulisivat esiin jo alkuvaiheessa.

5.1. artiklan 2 kohta

Hallinnolliset menettelyt on rajattava minimiin (vaikuttaa melko liioitellulta vaatia, että kaikki 1 artiklan 1 kohdan mukaisten uusien sopimusten yksityiskohtia koskevat tiedot toimitetaan komissiolle ja muille jäsenvaltioille jo kuukausi ennen yhteyden luomista kyseessä olevaan kolmanteen maahan).

5.2. artiklan 2 kohta

Komission mahdollisuus vastustaa sopimuksen tekemistä vaikuttaa ylittävän selvästi ne tiedottamista, ilmoittamista ja avoimuutta koskevat lailliset oikeudet, jotka sillä jo on. ETSK pitää suositeltavampana, että kyseisen oikeuden sijaan komissiolle annetaan mahdollisuus varoittaa jäsenvaltiota, mikäli vaikuttaa siltä, että jäsenvaltion käymät neuvottelut voivat vaarantaa yhteisön tavoitteet.

Bryssel 16. heinäkuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) Tältä osin komissio on pyytänyt muitakin toimenpiteitä, mm. lupaa käynnistää:

- neuvottelut yhteisön ja Yhdysvaltojen välillä avoimen ilmailualueen luomisesta niiden kesken

- yhteisön tason neuvottelut yhteisön lentoliikenteen harjoittajien nimeämisestä kansainvälisille reiteille kolmansiin maihin ja kolmansista maista sekä yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvista asioista.