Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista"

(KOM(2003) 176 lopullinen - 2003/0068 (CNS))

(2003/C 208/16)

Neuvosto päätti 22. huhtikuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi yleisesittelijäksi Christoforos Koryfidisin ja pyysi tätä vastaamaan asian valmistelusta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14. ja 15. toukokuuta 2003 pitämässään 399. täysistunnossa (toukokuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 87 ääntä puolesta, 4 vastaan, ja 23 pidättyi äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Euroopan komissio hyväksyi 8. huhtikuuta 2003 ensimmäistä kertaa samaan aikaan talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja sekä työllisyyspolitiikan suuntaviivoja ja suosituksia koskevat ehdotukset.

1.2. Tämä ETSK:n lausunto on jatkoa Euroopan työllisyysstrategiasta annetulle lausunnolle, jonka komitea hyväksyi maaliskuussa 2003 pitämässään täysistunnossa(1).

1.3. Kyseisen lausunnon lisäksi ETSK on laatinut vastaavan lausunnon myös talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista vuodeksi 2003.

2. Komission ehdotus

2.1. Ehdotuksen perusteluosassa komissio esittää syyt, joiden takia se ehdottaa suuntaviivojen perusteellista uudistamista. Lisäksi komissio määrittää uudet puitteet suuntaviivojen kehittämiselle ja esittää suuntaviivojen prioriteetit.

2.1.1. Syiksi, joiden takia suuntaviivat tulee uudistaa, komissio mainitsee haasteet, joihin unionin on puututtava, sekä erityisesti "taloudellisten, sosiaalisten ja väestörakenteellisten muutosten kiihtyminen, globalisaatio ja modernin talouselämän vaatimukset sekä EU:n tuleva laajentuminen". Lisäksi korostetaan tarvetta "toteuttaa Lissabonin strategia paremmin".

2.1.2. Määrittäessään puitteet suuntaviivojen kehittämiselle komissio ottaa ehdotuksessaan huomioon seuraavat asiat:

- suuntaviivojen vakauden lisääminen ja niiden kohdistaminen siten, että syntyy tuloksia ja että välitavoitteet saavutetaan keskeisten päämäärien ja Lissabonissa asetetun kymmenen vuoden määräajan puitteissa

- työllisyysstrategian viittä ensimmäistä toteutusvuotta koskeneen kattavan arvioinnin tulokset

- tähän mennessä käydyt laajat keskustelut ja kuulemiset kaikkien EU:n toimielinten ja muiden tärkeiden sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan, kanssa

- EU:n laajentuminen

- erityisesti Euroopan parlamentin panos(2).

2.1.3. Komission ehdottamien kymmenen erityisen toimintaprioriteetin tarkoituksena on vastata nykyisiin ja uusiin haasteisiin sekä tukea kolmea yleistä tavoitetta, jotka ovat täystyöllisyys, työn laadun ja tuottavuuden parantaminen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden lisääminen.

2.2. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla asetetaan määrällisiä tavoitteita, joiden perusteella edistymistä voidaan arvioida. Tietyt ehdotetuista tavoitteista neuvosto on asettanut itse tai ne ovat sisältyneet aikaisempiin suuntaviivoihin, mutta jotkin tavoitteet ovat uusia.

2.3. Suuntaviivat esitetään komission ehdotuksessa kolmessa osassa(3). Komissio painottaa jäsenvaltioiden vastuuta työllisyyspolitiikan toteutuksessa: työllisyyspolitiikkaa on toteutettava siten, että

- siinä pannaan täytäntöön tavoitteet ja toimintaprioriteetit

- siinä edetään kohti esitettyjä määrällisiä tavoitteita

- varmistetaan työllisyyspolitiikan hyvä hallinta muun muassa rakentamalla toimiva kumppanuus tärkeimpien sidosryhmien välille

- varmistetaan, että työllisyyden suuntaviivat toimivat yhdenmukaisesti talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa, jotka on pantava kaikilta osin täytäntöön.

3. Yleistä

3.1. ETSK on samaa mieltä komission ehdotuksen perusteluosassa esitettyjen näkemysten kanssa. Erityisesti seuraavien asioiden käsittely vastaa ETSK:n näkemyksiä:

- keskipitkän aikavälin strategia uusiin työmarkkinahaasteisiin vastaamiseksi

- Lissabonin tavoitteiden tukeminen

- hallintotavan, yhteistyökumppanuuden ja toteutuksen (hallinto) parantaminen työllisyyspolitiikan yhteydessä

- työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ja talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen keskinäisen johdonmukaisuuden ja täydentävyyden edellyttäminen.

3.1.1. ETSK korostaa erityisesti työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ja talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen keskinäisen johdonmukaisuuden merkitystä. Komitean mielestä kyseisen suhteen tulee olla molemminpuolinen ja tasavertainen ja sen tulee edistää yleisten tavoitteiden saavuttamista siinä muodossa kun ne on esitetty Lissabonin strategiassa.

3.1.1.1. Edellä mainituista syistä ETSK korostaa, että jäsenvaltioiden on katsottava, että talous- ja työllisyyspolitiikkaa koskeva ehdotuspaketti muodostaa niitä sitovat, Lissabonin tavoitteiden saavuttamista edistävät yhtenäiset puitteet.

3.1.1.2. Lisäksi ETSK katsoo, että suuntaviivojen uudistaminen ja niiden määrittäminen kolmeksi vuodeksi eteenpäin on erittäin merkittävää EU:n työllisyysstrategian tulevaisuudelle ja sen tehokkaalle toiminnalle, kun otetaan huomioon Lissabonin strategian tavoitteet ja uusi tilanne, joka syntyy kun unioni laajenee 25-jäseniseksi.

3.1.1.3. ETSK haluaa kuitenkin muistuttaa seuraavista näkemyksistään(4):

- Lissabonin strategian toteuttaminen on vaikeuksissa.

- Lissabonissa sovittuja muita tavoitteita on vaikea saavuttaa ilman vahvaa ja kestävää talouskasvua.

- Taloudellinen tilanne on heikentynyt kahden viime vuoden aikana.

- Tämänhetkiset jännitteet kansainvälisessä politiikassa eivät ole omiaan edesauttamaan talouden elpymistä.

3.1.1.4. Edellä kuvaillut olosuhteet vaikeuttavat suuntaviivojen täytäntöönpanoa. Tämän takia komitea ehdottaa, että jäsenvaltiot ja unioni turvautuvat kaikkiin niiden käytettävissä oleviin keinoihin ja välineisiin - rakennerahastot mukaan luettuina - asian edistämiseksi.

3.1.1.5. Työllisyyspolitiikan uudet suuntaviivat asettavat suuria haasteita myös unionin uusille jäsenvaltioille. Kaikkien muiden ongelmiensa lisäksi kyseisten maiden on alettava yleensä ensimmäistä kertaa soveltaa suuntaviivojen mukaista politiikkaa. Tämän vuoksi komission on otettava erityisvastuu uusien jäsenmaiden tukemisesta, kun ne pyrkivät vastaamaan unionin yhdentymisen synnyttämiin odotuksiin.

3.2. Euroopan uudesta työllisyysstrategiasta antamassaan lausunnossa ETSK korostaa, että "uusi työllisyysstrategia voi edistää Lissabonin tavoitteiden ja niihin sisältyvien konkreettisten välitavoitteiden saavuttamista, sikäli kuin siihen liitetään pysyvät ja integroidut suuntaviivat, joiden tehokkuutta valvotaan järjestelmällisesti(5)".

3.2.1. Aikaisempien lausuntojensa pohjalta ja koska ETSK tukee Lissabonin strategiaan sisältyvää kolmea yleistä työllisyystavoitetta(6), komitea kannattaa myös komission ehdotuksen osan A (yleiset tavoitteet) sisältöä sekä siinä esitettyä lähestymistapaa ja yksittäisiä tavoitteita.

3.2.1.1. ETSK kannattaa erityisesti seuraavia näkemyksiä:

- Komissio kehottaa jäsenvaltioita asettamaan täystyöllisyyttä koskevat kansalliset tavoitteet, jotka ovat johdonmukaisia EU:n tasolla odotettavien tulosten kanssa.

- Komissio tarkastelee osaamistalouteen siirtymisen merkitystä pyrittäessä parantamaan työn tuottavuutta ja laatua.

- Sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta on vahvistettava työllisyyspolitiikalla, jonka on "edistettävä työssäkäyvien köyhien määrän huomattavaa vähentämistä kaikissa jäsenvaltioissa vuoteen 2010 mennessä". Lisäksi ETSK pitää välttämättömänä, että suuntaviivoihin liitetään valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistasolla sovellettavia määrällisiä tavoitteita, että (jokaisen yksittäisen toimenpiteen) täytäntöönpanoon, tuloksiin ja arviointiin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota ja että niitä täydennetään kaikissa tapauksissa suosituksilla.

3.3. ETSK panee merkille, että ehdotukseen ei sisälly erityisesti maahanmuuttoa koskevaa erillistä prioriteettia ja että maahanmuuttoon liittyviä asioita käsitellään muiden prioriteettien yhteydessä. Tästä huolimatta komitea korostaa edelleen, että EU:n on luotava yhteinen maahanmuuttopolitiikka, jotta se voi hallita muuttovirtoja myös työllisyyspolitiikan harjoittamisen yhteydessä.

4. Erityistä

4.1. ETSK esittää kuhunkin toimintaprioriteettiin liittyen seuraavat huomautukset:

4.1.1. Toimintaprioriteetti 1; Työttömiin ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin kohdistetut aktiiviset ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet

4.1.1.1. Euroopan uutta työllisyysstrategiaa koskevassa viimeisimmässä lausunnossaan ETSK korostaa, että "tulee luoda suuntaviiva, jonka yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota työttömien ja pitkäaikaistyöttömien, vammaisten, naisten, nuorten ja etnisten vähemmistöjen tilannetta helpottaviin ennaltaehkäiseviin ja aktiivisiin toimiin. Tavoitteena tulee olla sellaisten tekijöiden poistaminen, jotka haittaavat kyseisten ryhmien pääsyä työmarkkinoille ja korkealaatuisiin työpaikkoihin sekä niissä pysymistä. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää selvittää ajoissa työnhakijoiden tarpeet ja tarjota vastaavia ohjaus- ja uudelleenintegrointisuunnitelmia(7)".

4.1.1.2. Edellä esitetyn näkemyksensä perusteella ETSK kysyy, eikö jäsenvaltioiden olisi parempi koota yhden suuntaviivan piiriin kaikki toimenpiteet, joiden tavoitteena on poistaa työmarkkinoille pääsyä haittaavat esteet - unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten syrjintä työmarkkinoilla ja alueiden väliset erot mukaan luettuina. Työmarkkinaosapuolet, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajat yleisemmin sekä alue- ja paikallishallinto voisivat osallistua kyseisen suuntaviivan toteuttamiseen.

4.1.1.2.1. Komitea huomauttaa, että luomalla yksi yhtenäinen suuntaviiva työmarkkinoille pääsyä haittaavien esteiden poistamista varten muutettaisiin työllisyyspolitiikan lähestymistapaa siten, että olisi mahdollista saada entistä kattavampi - sekä realistisempi ja selkeämpi - kuva työllisyyspolitiikan tulevaisuudennäkymistä. Jos meneteltäisiin näin, kaikki toiminta muuttuisi ennaltaehkäiseväksi, se koskisi kaikkia tahoja ja sen pitkäaikaiset sosiaaliset vaikutukset voimistuisivat, mikä vaikuttaisi mahdollisuuksiin ratkaista ongelma keskipitkällä aikavälillä.

4.1.2. Toimintaprioriteetti 2; Kannustetaan yrittäjyyttä ja edistetään työpaikkojen luomista

4.1.2.1. ETSK kannattaa tähän prioriteettiin liittyviä komission ehdotuksia. Asiasta aikaisemmin esittämiensä näkemysten(8) perusteella komitea korostaa erityisesti tarvetta edistää koulutuksen avulla järjestelmällisesti ja integroidusti yrittäjyyttä ja liiketoimintaympäristöä, joka on perinteisten eurooppalaisten sosiaalistandardien mukainen.

4.1.2.1.1. Erityisesti yrittäjyyden osalta ETSK muistuttaa seuraavaa:

- Yrittäminen - solidaarisiin tavoitteisiin tai yleishyödyllisten palvelujen tuottamiseen pyrkivien henkilöiden yrittäjyys mukaan luettuna - tuottaa tehokkaasti työpaikkoja.

- Pienet yritykset ovat tavallisesti luonteeltaan työvaltaisia ja ne luovat suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin suuret pääomavaltaiset yritykset.

- Pk-yritysten määrän kasvu EU:ssa ei vielä sinällään ole yksiselitteinen merkki politiikan onnistumisesta.

- On varmistettava, että pienyritysten määrä kasvaa ja ettei itsenäisen yrittäjän uraa tarvitse valita pakon edessä tilanteessa, jossa työmarkkinat eivät tarjoa palkkatyön mahdollisuutta nyt tai tulevaisuudessa(9).

- Perinteisten alojen yritykset luovat jatkuvasti työpaikkoja, ja siksi ne on sisällytettävä unionin ja jäsenvaltioiden yritystukipolitiikkoihin.

- Yritysten perustamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota laadun parantamiseen tarjoamalla potentiaalisille yrittäjille asianmukaista koulutusta sekä yritystoimintaa tukevia palveluita.

4.1.3. Toimintaprioriteetti 3; Vastataan muutoksiin ja edistetään sopeutumiskykyä työssä

4.1.3.1. Asiasta aikaisemmin esittämiensä näkemysten(10) perusteella ETSK kannattaa tähän prioriteettiin liittyviä komission ehdotuksia. Komitea painottaa kuitenkin työmarkkinaosapuolten roolia kyseisen prioriteetin kehittämisessä. Tämä rooli edellyttää, että työmarkkinaosapuolet sitoutuvat prosessiin lujasti kaikilla tasoilla (unionissa, jäsenvaltioittain ja paikallistasolla) toimintalinjojen laatimisvaiheesta niiden toteuttamiseen ja arviointiin.

4.1.3.2. Kyseisen tavoitteen edistäminen edellyttää, että kasvuun ja työllisyyteen liittyvää kolmikantayhteistyötä koskeva työmarkkinaosapuolten ehdotus toteutetaan välittömästi, samoin kuin komission samasta aiheesta tekemä ehdotus, jonka mukaan ennen keväällä pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta järjestetään kasvua ja työllisyyttä käsittelevä kolmikantakokous.

4.1.4. Toimintaprioriteetti 4; Lisätään ja parannetaan investointeja henkilöpääomaan ja elinikäisen oppimisen strategioihin

4.1.4.1. ETSK kiinnittää erityistä huomiota henkiseen pääomaan investoimiseen. "Komitea pitää elinikäistä oppimista koskevaa suuntaviivaa keskeisen tärkeänä ja painottaa voimakkaasti tarvetta lisätä alalla oleellisesti sekä julkisista että yksityisistä varoista tarkoitukseen suunnattuja investointeja. Lisäksi komitea korostaa tarvetta löytää ja kehittää nykyistä joustavampi ja tehokkaampi tapa hyödyntää tarkoitukseen varattuja määrärahoja ja painottaa rakennerahastojen sekä erityisesti Euroopan sosiaalirahaston roolin ja panoksen merkitystä(11)".

4.1.4.2. ETSK korostaa erityisesti elinikäisen oppimisen merkitystä ja katsoo, että tavoite, jonka mukaan aikuisten osallistumista yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen on lisättävä niin, että osallistumisaste on EU:ssa keskimäärin 15 prosenttia ja kaikissa jäsenvaltioissa yli 10 prosenttia, ei riitä tyydyttämään(12) tietoyhteiskunnan suuria vaatimuksia.

4.1.5. Toimintaprioriteetti 5; Lisätään työvoiman tarjontaa ja edistetään aktiivista ikääntymistä

4.1.5.1. Komitea painottaa myös, että "aktiivista ikääntymistä edistävässä politiikassa on otettava huomioon vaikea työllisyystilanne sekä vallitseva taloudellinen tilanne, jonka seurauksena yritykset päätyvät syvällekäyviin rakenneuudistuksiin, jotka puolestaan liian usein johtavat ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomisiin. Tällaisia irtisanomisia vastaan on toimittava etenkin kunnianhimoisten saneeraussuunnitelmien sekä uudelleentyöllistämistä ja uudelleenkoulutusta koskevien toimenpiteiden avulla, mutta myös jättämällä avoimeksi nykyiset mahdollisuudet siirtyä ennenaikaisesti eläkkeelle(13)".

4.1.5.2. Koulutus ja etenkin elinikäinen oppiminen voivat toimia katalysaattoreina, joiden avulla voidaan hankkia tietoyhteiskuntaan perehtyneitä työntekijöitä kouluttamalla naisia, ikääntyneitä työntekijöitä ja heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

4.1.6. Toimintaprioriteetti 6; Sukupuolten tasa-arvo

4.1.6.1. ETSK kannattaa komission ehdotuksia ja tähdentää, että tasa-arvon edistäminen työelämässä on työelämään pääsyä haittaavien esteiden poistamiseen ja palkkapolitiikkaan liittyvä kysymys.

4.1.6.2. ETSK kannattaa erityisesti sitä, että työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista helpotetaan tarjoamalla palveluita, jotka koskevat lapsia ja muita huollettavia. Sikäli kun nämä toimenpiteet yhdistetään työelämään pääsyä haittaavien esteiden poistoon ja sukupuolten palkkaerojen pienentämiseen tähtääviin toimiin, niiden odotetaan edistävän huomattavasti asiaan liittyvien tavoitteiden(14) saavuttamista vuoteen 2010 mennessä.

4.1.7. Toimintaprioriteetti 7; Edistetään työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien ryhmien integroitumista ja torjutaan syrjintää

4.1.7.1. ETSK kannattaa myös tähän prioriteettiin liittyviä yksittäisiä komission ehdotuksia. Komitea huomauttaa kuitenkin jälleen, kuten se teki jo kohdassa 4.1.1.2, että sen mielestä olisi parempi luoda yksi yhtenäinen suuntaviiva työmarkkinoille pääsyä haittaavien esteiden poistamista varten. Lisäksi komitea on erittäin kiinnostunut siitä, että asetetaan heikommassa asemassa olevia ryhmiä koskevia määrällisiä tavoitteita. Tällaiset tavoitteet voivat helpottaa ratkaisevalla tavalla välttämättömän jälkiarvioinnin suorittamista.

4.1.7.2. "Heikommassa asemassa olevilla ryhmillä" tarkoitetaan kuitenkin useita eri ihmisryhmiä, jotka ovat työllisyyspolitiikan näkökulmasta toisistaan poikkeavassa asemassa. Erityisesti vammaisten ja työelämän suhdetta sekä sen ehtoja ja määritelmiä on tarkasteltava esitettyä yksityiskohtaisemmin. Monet vammaiset ja mahdollisesti joihinkin muihin ryhmiin kuuluvat ihmiset eivät edes ole pyrkimässä työmarkkinoille. Tämä ei tietenkään saa johtaa siihen, että heiltä poistetaan mahdollisuus saada koulutusta tai hankkia ammattikokemusta työllisyyden toimintasuunnitelmien puitteissa.

4.1.7.3. ETSK ehdottaa, että asetetaan myös sellaisia heikommassa asemassa olevia henkilöitä koskevia määrällisiä tavoitteita, joiden ei heidän elämäntilanteensa takia katsota kuuluvan aktiiviseen työvoimaan.

4.1.8. Toimintaprioriteetti 8; Tehdään työnteko kannattavaksi työn houkuttelevuutta lisäävin kannustimin

4.1.8.1. ETSK kannattaa tätä prioriteettia koskevaa komission ehdotusta ja korostaa työelämän laadullisen ulottuvuuden merkitystä työntekijöiden aktiiviselle pysymiselle työelämässä. Tämän takia on tärkeää, että työllisyyden kansallisia toimintasuunnitelmia laadittaessa otettaisiin huomioon myös työelämän laadullinen ulottuvuus.

4.1.9. Toimintaprioriteetti 9; Pimeän työn muuttaminen ilmoitetuksi työksi

4.1.9.1. Euroopan uudesta työllisyysstrategiasta annetussa ETSK:n lausunnossa esitetyt näkemykset(15) ovat perusteltuja, eivätkä ne poikkea komission kannasta. ETSK kannattaa erityisesti edellytysten luomista sille, että ongelma tiedostetaan koko laajuudessaan ja että tilanteen edistymistä valvotaan nykyistä parempien tilastotietojen avulla.

4.1.10. Toimintaprioriteetti 10; Edistetään ammattien ja alojen välistä liikkuvuutta ja parannetaan työnvälitystä

4.1.10.1. ETSK toteaa, että henkilöiden liikkuvuus EU:ssa on tärkeää myös työelämän osalta, ja kannattaa kaikkia asiaan liittyviä komission ehdotuksia. Komitea suhtautuu kuitenkin erityisen myönteisesti tärkeänä pitämäänsä ehdotukseen, jonka mukaan kaikkien EU:n kansalaisten olisi vuoteen 2005 mennessä pystyttävä näkemään kaikki jäsenvaltioiden työnvälityspalveluissa ilmoitetut avoimet työpaikat.

4.2. Hallintotavan, yhteistyökumppanuuden ja toteutuksen parantamisen osalta ETSK tähdentää seuraavaa:

4.2.1. ETSK tunnustaa tarpeen parantaa työllisyyden kansallisten toimintasuunnitelmien yhteydessä Euroopan työllisyysstrategian hallintoa ja täytäntöönpanoa ja kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan "asiaankuuluvien parlamentaaristen elinten tiivis osallistuminen suuntaviivojen täytäntöönpanoon olisi varmistettava - erilaisten kansallisten perinteiden ja käytäntöjen mukaisesti". Komitea ehdottaa kuitenkin edelleen, että jäsenvaltioiden parlamenteille varataan tärkeä rooli työllisyyden kansallisten toimintasuunnitelmien toteuttamisessa, ja toistaa tämän takia jäsenvaltioissa sovellettavia käytäntöjä koskeneen ehdotuksensa, jonka mukaan jäsenvaltioiden parlamenttien tulisi käydä kansallisten työllisyysbudjettien vuosittaisen käsittelyn yhteydessä aktiivista keskustelua Euroopan työllisyysstrategiaan liittyvistä kansallisista toimintasuunnitelmista ja tehdä niitä koskevia päätöksiä(16).

4.2.2. ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että "kaikkien keskeisten sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan edustajien, olisi osallistuttava täysimääräisesti Euroopan työllisyysstrategian toteutukseen". Lisäksi komitea kannattaa komission näkemystä, jonka mukaan "alue- ja paikallistason toimijoiden osallistumista suuntaviivojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon olisi tuettava etenkin paikalliskumppanuuksien, tiedonlevityksen ja kuulemisen kautta".

4.2.2.1. Edistääkseen edellä mainittua tavoitetta ETSK korostaa aikaisempien lausuntojensa perusteella jälleen kerran sen merkitystä, että määritellessään suuntaviivojen yksityiskohtaisen sisällön jäsenvaltiot liittävät niihin sekä valtakunnallisella että myös alue- ja paikallistasolla sovellettavia määrällisiä tavoitteita. Tästä syystä jäsenvaltioita kehotetaan kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota kunkin toimenpiteen täytäntöönpanoon, tuloksiin ja arviointiin. Lisäksi kyseisiä toimenpiteitä tulee aina täydentää suosituksilla.

4.2.3. Perusedellytys sille, että suuntaviivoja koskevaa integroitua politiikkaa voidaan kehittää tehokkaasti, on tilastotietojen käyttö. ETSK korostaa jälleen kerran tilastotietojen merkitystä ja kehottaa komissiota työskentelemään koordinoidusti ja kaikin voimin sen varmistamiseksi, että luotettavia tilastotietoja on oikeaan aikaan saatavilla. Kyseisten tilastotietojen tulee perustua kaikkia jäsenvaltioita koskeviin vertailukelpoisiin ja luotettaviin indikaattoreihin.

4.2.4. Hallinnon sekä työmarkkinajärjestöjen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien väliset yhteistyökumppanuudet suuntaviivojen täytäntöönpanossa erityisesti paikallis- ja aluetasolla ovat keskeisessä asemassa niiden tehokkaan toiminnan kannalta. Edellä mainituista syistä työmarkkinaosapuolten ja yleisemmin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolia paikallis- ja aluetasolla on vahvistettava sekä politiikan muotoilussa ja tavoitteiden määrittelyssä että yksittäisten toimenpiteiden tapauskohtaisessa toimeenpanossa ja arvioinnissa.

Bryssel 14. toukokuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) EYVL C 133, 6.6.2003.

(2) Ks. esimerkiksi 25. syyskuuta ja 5. joulukuuta 2002 aiheesta annetut päätöslauselmat sekä helmikuussa 2003 annettu päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kevätkokouksen valmisteluista.

(3) Näissä kolmessa osassa käsitellään a) strategian kolmea keskeistä yleistavoitetta, b) rakenteellisen uudistuksen kymmentä prioriteettia sekä c) tarvetta parantaa prosessin toteutusta ja hallintaa. Suuntaviivojen kaikkia kolmea osaa on käsiteltävä kansallisissa toimintasuunnitelmissa ja valvottava EU:n tasolla.

(4) EYVL C 95, 23.4.2003.

(5) EYVL C 133, 6.6.2003.

(6) Täystyöllisyys, työn laadun ja tuottavuuden parantaminen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen.

(7) EYVL C 133, 6.6.2003.

(8) "Yritysten kehittämistä suosivan toimintaympäristön luomiseksi ja yrittäjyyden vahvistamiseksi erityisesti pk-sektorilla sekä henkilöyhteisöjen toiminta-aloilla (osuuskunnat, yhdistykset ja keskinäiset vakuutusyhtiöt) tulisi lisäksi luoda yksi suuntaviiva, jonka tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla entistä useampien laadukkaiden ja elinkelpoisten työpaikkojen luominen", EYVL C 133, 6.6.2003.

(9) EYVL C 368, 20.12.1999 (liite).

(10) EYVL C 133, 6.6.2003.

(11) EYVL C 133, 6.6.2003.

(12) EYVL C 133, 6.6.2003.

(13) EYVL C 133, 6.6.2003.

(14) Tavoitteena on vuoteen 2010 mennessä poistaa sukupuolierot työttömyysasteissa ja puolittaa sukupuolten palkkaerot.

(15) EYVL C 133, 6.6.2003.

(16) EYVL C 133, 6.6.2003.