Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien ammattikoulutuksesta (komission esittämä EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti)

PERUSTELUT

A. Periaatteet

1. Komissio antoi helmikuussa 2001 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien ammattikoulutuksesta (KOM(2001) 56 lopullinen - 2000/0033 (COD)). Direktiivi on määrä antaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyssä yhteispäätösmenettelyssä.

2. Euroopan parlamentti teki 17. tammikuuta 2002 joukon tarkistuksia ensimmäisessä käsittelyssä. Komissio ilmaisi kantansa näihin tarkistuksiin ja ilmoitti, mitkä tarkistukset se voi hyväksyä sellaisinaan, mitkä sisällöllisesti ja/tai toimituksellisin muutoksin, mitkä osittain ja mitkä eivät ole hyväksyttävissä.

3. Komissio on tältä pohjalta laatinut tämän muutetun ehdotuksen.

4. Komissio on tehnyt kolmentyyppisiä muutoksia, jotka perusteellaan jäljempänä.

Ensiksikin tietyt uudet säännökset on hyväksytty ilman muutoksia Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn jäljiltä. Niiden tarkoituksena on parantaa teknisiä määritelmiä tai tasapainottaa ja selventää tekstiä sekä täsmentää tiettyjä ehdotuksen kohtia.

Toiseksi komissio on hyväksynyt tietyt tarkistukset sisällöllisesti tehden niihin pieniä toimituksellisia muutoksia mm. yhdenmukaistaakseen niitä ehdotuksen muiden osien kanssa tai tarkentaakseen tiettyjä ehtoja, rajoja tai poikkeuksia.

Kolmanneksi komissio on hyväksynyt joitain tiettyjä osia ensimmäisessä käsittelyssä tehdyistä tarkistuksista katsoessaan niiden soveltuvan ehdotuksen tavoitteeseen ja tuovan lisäarvoa, vaikka tarkistusta kokonaisuudessa ei ole voitu hyväksyä.

B. Huomioita hyväksytyistä tarkistuksista

Artiklat

1 artikla

Tarkistuksessa 1 direktiivin soveltamisalaan lisätään kolmansista maista tulevat kuljettajat ja muotoillaan selkeämmin 1 ja 2 artiklan sisältöä.

3 artikla

Tarkistuksesta 3 on hyväksytty osa, jolla poistetaan 50 kilometrin rajoitus, jonka noudattamista olisi käytännössä vaikea valvoa.

4 artikla

Tämä artikla on muotoiltu uudelleen tarkistuksen 4 valossa. On syytä säätää, että ammattikoutuksessa oleva kuljettaja voi kuljettaa ajoneuvoa jo ennen kuin hän on saanut ammattitaitoa osoittavan todistuksen. Tämä poikkeus on kuitenkin rajoitettava alueellisesti (asianomaisen jäsenvaltion alueelle) ja ajallisesti (vähintään kuuden kuukauden ja enintään kolmen vuoden kestoisen koulutuksen ajaksi).

6 artiklan 3 kohta

Tarkistus 6 a) on hyödyllinen selvennys. Vapaus niveltää ajokorttiin johtava koulutus tässä ehdotuksessa tarkoitettuun koulutukseen mahdollistaa direktiivin soveltamisen kohdennetummin paikallisten ja/tai yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tarkistus 6 b) on hyväksytty samassa hengessä mutta muotoiltu uudelleen sulkemalla pois ajokorttiin johtavan koulutuksen ja tässä ehdotuksessa tarkoitetun koulutuksen välinen päällekkäisyys.

6 artiklan 5 kohta

Tarkistus 7 täyttää alkuperäisessä ehdotuksessa olleen puutteen ja vastaa kyseisen artiklan rakennetta ja tavoitteita.

7 artiklan 1 ja 2 kohta

Tarkistuksessa 8 ja 9 täsmennetään, että säädetty koe on läpäistävä. Kyse on hyödyllisestä täsmennyksestä, joka on sopusoinnussa komission alkuperäisen ehdotuksen kanssa.

8 artiklan 2 kohta (uusi)

Tarkistus 11 sallii suuremman joustavuuden jatkokoulutuksen toteutuksessa mutta säilyttää yhden koulutusjakson vähimmäiskeston (seitsemän tuntia), minkä ansiosta vältetään liian lyhytkestoinen ja pedagogiselta vaikutukseltaan suppea koulutus.

8 artiklan 3 kohta

Tarkistus 12 on hyödyllinen täsmennys, joka on sopusoinnussa komission ehdotuksen kanssa.

9 artiklan 2 kohta (uusi)

Tarkistuksessa 14 täsmennetään sellaisten kolmansista maista tulevien kuljettajien koulutuspaikka, joilla ei ole vakinaista asuinpaikkaa jäsenvaltiossa. Tarkistus on suora seuraus tarkistuksesta 1, jolla laajennettiin komission ehdotuksen soveltamisalaa.

9 artiklan 3 kohta

Tarkistus 15 täyttää alkuperäisessä ehdotuksessa olleen puutteen ja vastaa ehdotuksen tavoitteita.

13 artikla (uusi)

Tarkistuksessa 43 ehdotetaan arvioinnin tekemistä kolme vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen. Komissio voi periaatteessa hyväksyä tällaisen arvioinnin, sillä tarkistus ei sisällä lausekkeita, jotka rajoittaisivat komission aloiteoikeutta. Direktiivin täytäntöönpanon arvioinnista on todennäköisesti hyötyä määriteltäessä, voidaanko komission asettamat tavoitteet saavuttaa yhteisössä saavutetun yhdenmukaistamistason ansiosta. Tarkistusta on muotoiltu uudelleen mm. siirtämällä arvioinnin ajankohta myöhemmäksi.

Liite

Liite, osa 1

Komission ehdotuksen liitteen osa 1 (koulutusohjelma) on muotoiltu uudelleen tarkistusten 16, 17 ja 18 mukaisesti. Euroopan parlamentin ehdottaman rakenne on selkeämpi: tavara- ja matkustajaliikenteen välille on tehty selkeä ero ja kutakin kohtaa varten on asetettu tavoitteet. Samalla osa 1 on muotoiltu uudelleen tarkistuksen 6 valossa, jotta vältettäisiin päällekkäisyys ajokorttiin johtavan koulutuksen kanssa.

Liite, osa 4

Kokeista vastaavan riippumattoman tahon käyttöönotto on perusteltu ja hyödyllinen lisäys, joka on sopusoinnussa komission ehdotuksen kanssa.

Liite, osa 5

Tarkistus 24 vastaa komission alkuperäistä ehdotusta mutta tuo hieman enemmän joustavuutta opettajien ammattikokemusta koskeviin vaatimuksiin. On osoittautunut, että erityisesti vaatimus 5 vuoden kokemuksesta ammattikuljettajana olisi vaikeuttanut opettajien rekrytointia.

2000/0033 (COD)

Muutettu ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien ammattikoulutuksesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EYVL C , , s. .

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

[2] EYVL C , , s. .

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [3],

[3] EYVL C , , s. .

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Tieliikenteen kuljettajien koulutuksen vähimmäistasosta 16 päivänä joulukuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/914/ETY [4] ja tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 [5] turvin on voitu edistää ammattikoulutusta koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista.

[4] EYVL L 357, 29.12.1976, s. 36.

[5] EYVL L 370, 31.12.1985, s. 1.

(2) Lainsäädäntö kuitenkin edelleen vaihtelee jäsenvaltioittain, ja ne vaativat pitemmälle vietyä yhdenmukaistamista tässä asiassa edistääkseen työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen, sijoittautumisvapauteen ja palvelujen vapaaseen tarjoamiseen liittyvän yhteisön politiikan sekä yhteisen liikennepolitiikan toteuttamista.

(3) Ainoastaan vähemmistö ammattikuljettajista saa tällä hetkellä asetuksessa (ETY) N:o 3820/85 tarkoitetun pakollisen ammattikoulutuksen. Enemmistö ammatti kuljettajista harjoittaa ammattiaan pelkän ajokortin turvin.

(4) Direktiiviin 76/914/ETY ja asetukseen 3820/85 perustuva ja tieliikennesektorin tämänhetkisiin vaatimuksiin mukautettu täysi ammatillinen peruskoulutus on edelleen viitetavoitteena, joka olisi saavutettava pitkällä aikavälillä. Tätä ajatellen olisi lisättävä tällaisen koulutuksen hankkineille myönnettäviä etuja antamalla heille oikeus kuljettaa tiettyihin luokkiin kuuluvia ajoneuvoja nuoremmalla iällä.

(5) Näin tiukan vaatimuksen asettaminen kaikille uusille kuljettajille todennäköisesti kuitenkin vääristäisi alkuvaiheessa työmarkkinoiden toimintaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisperuskoulutuksesta siten, että suppea mutta riittävä ja tehokas koulutus voidaan tehdä pakolliseksi kaikille uusille kuljettajille heidän iästään tai kuljetettavan ajoneuvon luokasta riippumatta.

(6) Pakollisessa ammattikoulutuksessa on järjestelmällisesti painotettava ajon aikana ja sen ulkopuolella noudatettavia turvallisuussääntöjä. Ennakoivan ajotavan - vaarojen ennakoinnin ja tien muiden käyttäjien huomioonoton - kehittämisellä ja siihen liittyvällä polttoaineenkulutuksen järkeistämisellä on myönteisiä vaikutuksia liikennesektorin itsensä lisäksi myös yhteiskuntaan. Pakollisen ammattikoulutuksen on parannettava kuljetuksia, liikennettä ja työoloja (kuten lepoajan vähimmäiskestoa ja ajo- ja työajan enimmäiskestoa) koskevan säännöstön soveltamista. Lisäksi ammattikoulutuksessa on käsiteltävä kuljettajille tärkeitä ja olennaisia asioita, kuten terveyttä, turvallisuutta, palvelua ja logistiikkaa. Yritysten ja sektoreiden olisi osallistuttava tämän koulutusohjelman kehittämiseen ja toteuttamiseen.

(7) Ennen tämän direktiivin voimaantuloa ammattiaan jo harjoittavien ammattikuljettajien on voitava säilyttää saavutetut oikeutensa. On säädettävä jatkokoulutuksesta, jonka avulla erityisesti he, kuten myöhemmin myös uudet kuljettajat, voivat täydentää tietämystään ja parantaa taitojaan ammattiturvallisuuden ja -säännöstön osalta.

(8) Tämä direktiivi ei rajoita yhteisön ajokortista annetun neuvoston direktiivin 91/439/ETY [6], sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2000/56/EY [7], vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevan neuvoston direktiivin 94/55/EY [8], sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/61/EY [9], eikä maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsyä koskevan neuvoston direktiivin 96/26/EY [10], sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 98/76/EY [11], säännösten soveltamista.

[6] EYVL L 237, 24.8.1991, s. 1.

[7] EYVL L 237, 21.9.2000, s. 45

[8] EYVL L 319, 12.12.1994, s. 7.

[9] EYVL L 279, 1.11.2000, s. 40.

[10] EYVL L 124, 23.5.1996, s. 1.

[11] EYVL L 277, 14.10.1998, s. 17.

(9) Tämän direktiivin liitteessä vahvistetaan ammattikoulutuksen vähimmäisvaatimukset, jotta ei rajoitettaisi työmarkkinaosapuolten valtuuksia vahvistaa etenkin yleisissä työehtosopimuksissa työntekijöille suosiollisempia määräyksiä.

(10) Koska toimenpiteet, joita tarvitaan tämän direktiivin liitteen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen, ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [12] 2 artiklassa tarkoitettuja laajakantoisia toimenpiteitä, kyseiset toimenpiteet olisi vahvistettava mainitun päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

[12] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(11) Direktiivin 91/439/ETY liitteitä I ja Ia on muutettava lisäämällä niihin pakollista koulutusta vastaavat koodit.

(12) Direktiivi 76/914/EY on kumottava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin EU:n alueella toimiviin kuljettajan ammatin harjoittajiin:

a) jäsenvaltioiden kansalaiset,

b) kolmansien valtioiden kansalaiset, jotka ovat johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneen yrityksen laillisessa palveluksessa tai joita tällainen yritys käyttää laillisesti,

jäljempänä 'kuljettajat', jotka suorittavat maantiekuljetuksia yhteisön alueella yleisessä käytössä olevilla teillä seuraavilla ajoneuvoilla:

- ajoneuvot, joiden kuljettamiseen tarvitaan ajokorttiluokkiin C1, C1E, C ja CE, sellaisena kuin ne ovat määritettyinä direktiivissä 91/439/ETY, kuuluva ajokortti tai vastaava ajokortti,

- ajoneuvot, joiden kuljettamiseen tarvitaan ajokorttiluokkiin D1, D1E, D ja DE, sellaisena kuin ne ovat määritettyinä direktiivissä 91/439/ETY, kuuluva ajokortti tai vastaava ajokortti.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

(a) "maanteiden tavaraliikenteen ammattikuljettajalla" kuljettajaa, joka harjoittaa tavaraliikennettä korvausta vastaan

(b) "maanteiden henkiköliikenteen ammattikuljettajalla" kuljettajaa, joka harjoittaa henkilöliikennettä korvausta vastaan

(c) "ajokorttiluokilla C1, C1E, C, CE, D1, D1E, D, DE" direktiivissä 91/439/ETY määriteltyjä luokkia

(d) "vakinaisella asuinpaikalla" direktiivin 91/439/ETY 9 artiklassa määriteltyä asuinpaikkaa.

3 artikla

Poikkeukset

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta kuljetuksiin, jotka suoritetaan

(a) ajoneuvoilla, joiden suurin sallittu nopeus on enintään 30 kilometriä tunnissa,

(b) ajoneuvoilla, jotka ovat asevoimien, väestönsuojelun, palontorjuntaelinten ja yleisestä järjestyksestä vastaavien elinten käytössä tai hallinnassa,

(c) ajoneuvoilla, joilla tehdään tietestejä teknisiä parannuksia, korjausta tai huoltoa varten, ja uusilla tai muunnetuilla ajoneuvoilla, joita ei ole vielä otettu liikenteeseen,

(d) ajoneuvoilla, joita käytetään muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin yksityiskäytössä,

(e) ajoneuvoilla, joilla kuljetetaan materiaaleja tai laitteita, joita ajoneuvon kuljettaja käyttää ammattiaan harjoittaessaan; tämän poikkeuksen edellytyksenä on, että ajoneuvon kuljettaminen ei ole kuljettajan päätoimi ja että poikkeus ei rajoita tämän direktiivin tavoitteita. Jäsenvaltiot voivat asettaa tämän poikkeuksen ehdoksi erillisen luvan.

Niitä tämän direktiivin säännöksiä, joissa vahvistetut vaatimukset ovat samoja kuin direktiivissä 96/26/EY vahvistetut vaatimukset, ei sovelleta sellaisiin peruskoulutukseen pyrkiviin kuljettajiin, jotka tämän direktiivin voimaantulopäivänä ovat jo täyttäneet direktiivin 96/26/EY vaatimukset.

4 artikla

Koulutusvelvoite

Maanteiden tavara- tai henkilöliikenteen kuljettajan ammatin harjoittamisen ehtona on tässä direktiivissä säädetyn peruskoulutuksen loppukokeen läpäiseminen ja tässä direktiivissä säädettyjen jatkokoulutusta koskevien vaatimusten täyttäminen.

Jäsenvaltio voi kuitenkin sallia kuljettajan harjoittaa ammattiaan kyseisen jäsenvaltion alueella ennen peruskoulutuksen loppukokeen läpäisemistä vähintään kuuden kuukauden ja enintään kolmen vuoden ajan, jolloin hän on vuorottelukoulutuksessa. Tässä vuorottelukoulutuksessa edellä tarkoitettu koe voidaan toteuttaa vaiheittain.

Kyseisen koulutuksen läpäiseminen vahvistetaan todistuksella, jonka perusteella toimivaltaiset viranomaiset merkitsevät ajokorttiin yhteisön koodin hankitusta koulutuksesta.

5 artikla

Saavutetut oikeudet

Sellaiset maanteiden tavara- tai henkilöliikenteen ammattikuljettajat, jotka jo harjoittavat ammattiaan tai ovat harjoittaneet sitä kolmen vuoden ajan tämän direktiivin voimaantuloa edeltävien viiden vuoden aikana, vapautetaan pakollisesta peruskoulutuksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ikärajoihin ja ajokorttiluokkiin liittyviä yhteisön säännöksiä ja kansallisia säännöksiä.

6 artikla

Peruskoulutus

1. Henkilöiden, jotka ryhtyvät maanteiden tavara- tai henkilöliikenteen ammattikuljettajiksi tämän direktiivin voimaantulon jälkeen, on suoritettava tämän direktiivin liitteessä määritelty perusammattikoulutus.

2. Perusammattikoulutus muodostuu joko täydestä peruskoulutuksesta tai vähimmäisperuskoulutuksesta riippuen ikärajasta ja kuljettavien ajoneuvojen luokista. Nämä kaksi peruskoulutuksen tyyppiä, jotka määritellään tämän direktiivin liitteessä, poikkeavat toisistaan vain koulutuksen keston ja opetussisällön yksityiskohtaisuuden osalta.

3. Peruskoulutus voi olla kiinteä osa ajokortin saamiseen suoraan oikeuttavaa ammattikoulutusta.

4. Maanteiden tavaraliikenteen ammattikuljettaja voi harjoittaa ammattiaan

(a) 18 vuoden ikäisestä

(i) luokkiin C ja CE kuuluvilla ajoneuvoilla, jos hän on suorittanut täyden peruskoulutuksen,

(ii) luokkiin C1 ja C1E kuuluvilla ajoneuvoilla, jos hän on suorittanut vähimmäisperuskoulutuksen,

(b) 21 vuoden ikäisestä luokkiin C ja CE kuuluvilla ajoneuvoilla, jos hän on suorittanut vähimmäisperuskoulutuksen,

2. Maanteiden henkilöliikenteen ammattikuljettaja voi harjoittaa ammattiaan

(a) 18 vuoden ikäisestä

(i) luokkiin D ja DE kuuluvilla ajoneuvoilla, joita käytetään henkilökuljetuksiin säännöllisillä enintään 50 kilometrin pituisilla reiteillä, jos hän on suorittanut täyden peruskoulutuksen,

(ii) luokkiin D1 ja D1E kuuluvilla ajoneuvoilla, jos hän on suorittanut täyden peruskoulutuksen,

(b) 21 vuoden ikäisestä:

(i) luokkiin D ja DE kuuluvilla ajoneuvoilla, jos hän on suorittanut täyden peruskoulutuksen,

(ii) luokkiin D ja DE kuuluvilla ajoneuvoilla, joita käytetään henkilökuljetuksiin säännöllisillä enintään 50 kilometrin pituisilla reiteillä, jos hän on suorittanut vähimmäisperuskoulutuksen,

(iii) luokkiin D1 ja D1E kuuluvilla ajoneuvoilla, jos hän on suorittanut vähimmäisperuskoulutuksen,

(c) 24 vuoden ikäisestä luokkiin D ja DE kuuluvilla ajoneuvoilla, jos hän on suorittanut vähimmäisperuskoulutuksen.

6. Maanteiden tavara- tai henkilöliikenteen ammattikuljettajien, jotka ovat suorittaneet täyden peruskoulutuksen jonkin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun luokan osalta, ei tarvitse suorittaa peruskoulutusta muiden mainituissa kohdissa tarkoitettujen ajoneuvoluokkien osalta. Maanteiden tavaraliikenteen ammattikuljettajien, jotka laajentavat tai muuttavat toimenkuvaansa harjoittaakseen henkilöliikennettä (tai päinvastoin), ei tarvitse suorittaa säädetylle koulutukselle yhteisiä osia uudelleen.

7 artikla

Tietämyksen testaaminen

1. Vähimmäisperuskoulutuksen runko-ohjelmassa on läpäistävä ammattitaidon osoittava loppukoe. Tämän kokeen läpäisemisen jälkeen kuljettajan ammattiin koulutettavan on suoritettava erikoiskoulutus yrityksessä tai hyväksytyssä koulutuslaitoksessa. Koulutuksen kahden osan eli runko-ohjelman ja erikoiskoulutuksen päätyttyä kuljettajalle annetaan todistus vähimmäisperuskoulutuksesta.

2. Täyden peruskoulutuksen runko-ohjelmassa on läpäistävä ammattitaidon osoittava loppukoe. Tämän kokeen läpäisemisen jälkeen kuljettajan ammattiin koulutettavan on suoritettava erikoiskoulutus yrityksessä tai hyväksytyssä koulutuslaitoksessa. Koulutuksen kahden osan eli runko-ohjelman ja erikoiskoulutuksen päätyttyä kuljettajalle annetaan ammattitaitoa osoittava todistus.

8 artikla

Jatkokoulutus

1.Jatkokoulutus muodostuu koulutuksesta, jonka avulla tämän direktiivin voimaantulopäivänä kuljettajan ammattia jo harjoittavat henkilöt voivat täydentää ammattiinsa liittyvää keskeistä tietämystä ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota tieturvallisuuteen ja polttoaineenkulutuksen järkeistämiseen.

2. Jatkokoulutuksen kesto on 35 tuntia joka viides vuosi. Tämä koulutusohjelma laaditaan siten, että yksi jakso sisältää vähintään 7 tuntia.

3. Jatkokoulutus perustuu ammattikuljettajaan kohdistuviin vaatimuksiin, jotka määritellään arviointihaastattelussa. Jatkokoulutuksen tarkoituksena on syventää ja tarkentaa tietämystä tietyistä peruskoulutusohjelmassa käsitellyistä aiheista, jotka yksilöidään arviointihaastattelun aikana, sekä alakohtaisista näkökohdista.

4. Koulutuksen päätyttyä kuljettajalle annetaan todistus jatkokoulutuksesta.

5. Maanteiden tavara- tai henkilöliikenteen ammattikuljettajien, jotka ovat harjoittaneet ammattiaan kolmen vuoden ajan tämän direktiivin voimaantuloa edeltävien viiden vuoden aikana, on suoritettava jatkokoulutus ajokorttinsa seuraavan uusimisen yhteydessä ja joka tapauksessa viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

9 artikla

Koulutuspaikka ja koulutustodistusten voimassaolo

1. Ammattikuljettajien on suoritettava perus- ja jatkokoulutus siinä jäsenvaltiossa, jossa heidän vakinainen asuinpaikkansa on tai jossa he voivat todistaa olleensa opiskelijana vähintään kuuden kuukauden ajan.

2. Kolmansien valtioiden kuljettajat, jotka ovat yhteen tai useampaan jäsenvaltioon sijoittautuneen yrityksen palveluksessa ja joilla ei ole 1 artiklassa tarkoitettua vakinaista asuinpaikkaa yhteisön alueella, suorittavat vaaditun jatkokoulutuksen jäsenvaltiossa, johon yritys on sijoittautunut.

3. Kaikkien jäsenvaltioiden on tunnustettava todistus vähimmäisperuskoulutuksesta, ammattitaitoa osoittava todistus ja todistus jatkokoulutuksesta. Todistus jatkokoulutuksesta on voimassa enintään viisi vuotta. Yritystä vaihdettaessa aikaisemmin suoritettu jatkokoulutus on otettava huomioon.

Todistukset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet jo voimassa olevien kansallisten säännösten perusteella siihen päivään mennessä, josta alkaen tätä direktiiviä sovelletaan, on tunnustettava tässä direktiivissä tarkoitetuiksi ammattitaitoa osoittaviksi todistuksiksi ja koulutustodistuksiksi.

10 artikla

Yhteisön koodit

Lisätään direktiivin 91/439/ETY liitteissä I ja Ia vahvistettuun yhteisön koodien luetteloon seuraavat koodit:

95. Vähimmäisperuskoulutustodistuksen haltija.

96. Ammattitaitoa osoittavan todistuksen haltija.

97. Jatkokoulutustodistuksen haltija.

11 artikla

Mukauttaminen tieteen ja tekniikan kehitykseen

Muutokset, jotka ovat tarpeen liitteen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen, vahvistetaan 12 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

12 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa yhteisön ajokortista annetun direktiivin 91/439/ETY 7 b artiklalla perustettu ajokorttikomitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika on kolme kuukautta.

12 bis artikla

Kertomus

Komissio antaa kahdeksan vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kertomuksen, jossa on alustava arviointi tämän direktiivin täytäntöönpanosta erityisesti 6 artiklassa tarkoitettujen eri peruspätevyysjärjestelmien vastaavuuden osalta. Kertomuksen mukana annetaan tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset.

13 artikla

Täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ennen 1 päivää tammikuuta 2004. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

14 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 76/914/ETY 1 päivästä tammikuuta 2002 alkaen.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

16 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja Puheenjohtaja

LIITE

AMMATTIKOULUTUKSEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Osa 1. Koulutusohjelma

1. Turvallisuussääntöihin perustuva järkevän ajokäyttäytymisen parantaminen

Kaikki ajokortit

1.1. tavoite: vaihteiston ominaisuuksien tunteminen sen hyödyntämisen optimoimiseksi

vääntömomenttiin, tehoon ja moottorin ominaiskulutukseen liittyvät käyrät, käyntinopeusmittarin optimikäyttö, vaihteiston välityssuhteeseen liittyvät kaaviot,

1.2. tavoite: turvalaitteiden teknisten ominaisuuksien ja toiminnan tunteminen ajoneuvon hallitsemiseksi, sen kulumisen minimoimiseksi ja vikojen ehkäisemiseksi

paineöljykäyttöisten jarrupiirien erityisominaisuudet, jarrujen ja hidastinten käyttörajoitukset, jarrujen ja hidastimen yhteiskäyttö, nopeuden ja vaihteiston välityssuhteen yhteyden parantaminen, ajoneuvon inertian hyödyntäminen, hidastus- ja jarrutuskeinojen käyttö alamäessä, toimenpiteet toimintahäiriöiden varalle,

1.3. tavoite: polttoaineen kulutuksen optimointi

polttoaineenkäytön optimointi soveltamalla kunkin edellä olevan 1.1 ja 1.2 kohdan taitotietoa,

C-, CE-, C1- ja C1E-luokkien ajokortit

1.4. tavoite: turvallisuusmääräyksiä ja ajoneuvon asianmukaista käyttöä vastaavan kuormauksen varmistaminen

ajoneuvoihin liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, hyötytilavuuden määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste, pakkausten ja kuormalavojen tyypit,

tärkeimmät lukitusta edellyttävät tavaraluokat, kiilaus- ja lukitusmenetelmät, lukitushihnojen käyttö, lukituslaitteiden tarkistus, käsittelylaitteiden käyttö, suojapeitteiden asettaminen ja poistaminen,

D-, DE-, D1- ja D1E-luokkien ajokortit

1.5. tavoite: matkustajien turvallisuuden ja mukavuuden takaaminen

pitkittäis- ja sivusuuntaisten liikkeiden arviointi, ajoväylien käyttö, sijainti väylällä, joustava jarruttaminen, pitkien ajoneuvojen käyttö, erityisinfrastruktuurien (julkisten alueiden, varattujen väylien) käyttö, turvallisen ajon ja kuljettajan muiden tehtävien välisten ristiriitojen ratkaisu, kanssakäyminen matkustajien kanssa, tiettyjen matkustajaryhmien (vammaisten, lasten) erityisvaatimukset,

1.6. tavoite: turvallisuusmääräyksiä ja ajoneuvon asianmukaista käyttöä vastaavan kuormauksen varmistaminen

ajoneuvoihin liikkeessä vaikuttavat voimat, vaihteiston välityssuhteiden käyttö ajoneuvon kuorman ja tieprofiilin mukaan, ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorman määrittäminen, kuormituksen jakautuminen, akselin ylikuormituksen seuraukset, ajoneuvon vakaus ja painopiste,

2. Säännöstön soveltaminen

Kaikki ajokortit

2.1. tavoite: tiekuljetusten sosiaalisen ympäristön ja sitä koskevan sääntelyn tunteminen

kuljetusalan enimmäistyöajat, asetusten 3820/85 ja 3821/85 periaatteet, soveltaminen ja seuraukset; seuraamukset ajopiirturin käyttämättä jättämisestä, virheellisestä käytöstä tai väärentämisestä; tiekuljetusten sosiaalisen ympäristön tunteminen: kuljettajien oikeudet ja velvollisuudet perus- ja jatkokoulutuksen osalta,

C-, CE-, C1- ja C1E-luokkien ajokortit

2.2. tavoite: tavarankuljetusta koskevan sääntelyn tunteminen

kuljetusluvat, tavarankuljetusta koskevien vakiosopimusten velvoitteet, kuljetussopimukseen kuuluvien asiakirjojen laadinta, kansainvälisten kuljetusluvat, tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CMR-sopimuksen) velvoitteet, kansainvälisen rahtikirjan laadinta, rajanylitys, huolitsijat, tavaroiden mukana olevat erityisasiakirjat,

D-, DE-, D1- ja D1E-luokkien ajokortit

2.3. tavoite: matkustajakuljetuksia koskevan sääntelyn tunteminen

erityisryhmien kuljettaminen, turvavarusteet linja-autossa, turvavyöt, ajoneuvon kuormaus,

3. Terveys, liikenteen ja ympäristön turvallisuus, palvelu, logistiikka

Kaikki ajokortit

3.1. tavoite: liikenteen vaaroja ja työtapaturmia koskevan tietoisuuden lisääminen

kuljetusalan työtapaturmien tyypit, tieliikenteen onnettomuustilastot, raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen osallisuus onnettomuuksiin, inhimilliset, aineelliset ja taloudelliset seuraukset,

3.2. tavoite: salamatkustajien kuljettamisen ehkäiseminen

salamatkustajien ja laittomien siirtolaisten kuljetus: yleinen informaatio, seuraukset kuljettajien kannalta, torjuntatoimenpiteet, tehtävät tarkistukset, kuljettajien vastuuseen liittyvä lainsäädäntö,

3.3. tavoite: fyysisten riskien ehkäiseminen

ergonomiaperiaatteet: riskialttiit liikkeet ja asennot, fyysinen kunto, käsittelyharjoitukset, henkilökohtaiset suojavarusteet,

3.4. tavoite: tietoisuus fyysisen ja henkisen toimintakyvyn tärkeydestä

terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion periaatteet, alkoholin, lääkkeiden ja muiden käyttäytymiseen vaikuttavien aineiden vaikutukset, väsymyksen ja stressin oireet, syyt ja vaikutukset, työn ja levon perusrytmin keskeinen merkitys,

3.5. tavoite: hätätilanteiden arviointi

toiminta hätätilanteessa: tilanteen arviointi, tilanteen pahenemisen estäminen, avun kutsuminen paikalle, loukkaantuneiden auttaminen ja ensiavun antaminen, toimenpiteet tulipalon varalta, matkustajien evakuointi raskaasta ajoneuvosta tai linja-autosta, matkustajien turvallisuuden varmistaminen, reagointi aggressiiviseen käyttäytymiseen; vahinkoilmoituksen laadinnan pääperiaatteet,

3.6. tavoite: palveluyrityksen imagoa parantavan käyttäytymisen omaksuminen

kuljettajan käyttäytyminen ja yrityksen imago: kuljettajan työn laadun merkitys yritykselle, kuljettajan eri roolit, kuljettajan työssään kohtaamat henkilöt, ajoneuvon kunnossapito, työn organisointi, riidan seuraukset kaupallisella ja taloudellisella tasolla,

C-, CE-, C1- ja C1E-luokkien ajokortit

3.7. tavoite: tavaraliikenteen taloudellisen ympäristön ja markkinoiden organisaation tunteminen

tavaroiden tiekuljetukset suhteessa muihin kuljetusmuotoihin (kilpailu, rahtaustoiminta), tiekuljetusten eri toimintamuodot (muiden lukuun ja omaan lukuun tehtävät kuljetukset, kuljetuksiin liittyvät toiminnot), tavaroiden tiekuljetusyritysten päätyyppien ja kuljetuksiin liittyvien toimintojen organisaatiot, erityiskuljetusmuodot (säiliökuljetukset, kylmäkuljetukset jne.), alan kehitys (palvelujen monipuolistaminen, rautatie-maantiekuljetukset, alihankinnat jne.),

D-, DE-, D1- ja D1E-luokkien ajokortit

3.8. tavoite: matkustajakuljetusten taloudellisen ympäristön ja markkinoiden organisaation tunteminen

matkustajien tiekuljetukset suhteessa muuhun matkustajaliikenteeseen (raideliikenne, yksityisautot), matkustajien tiekuljetuksiin liittyvät toiminnot, rajojen ylittäminen (kansainväliset kuljetukset), matkustajien tiekuljetusyritysten päätyyppien organisaatiot.

Osa 2: Peruskoulutuksen rakenne

Perusammattikoulutus muodostuu kahdesta osasta: kaikille ammattikuljettajille yhteisestä runko-ohjelmasta, jonka sisältö vaihtelee kuljetustyypeittäin (tavara- tai henkilökuljetukset), ja erikoiskoulutuksesta, joka annetaan sen alan yrityksessä, jolla ammattikuljettaja tulee työskentelemään, tai hyväksytyssä koulutuslaitoksessa.

Runko-ohjelman on katettava tämän direktiivin liitteen mukaisesti erityisesti turvallisuussääntöihin perustuva järkevän ajokäyttäytymisen parantaminen, kuljetus-, tieliikenne- ja työsäännöstön soveltaminen sekä terveyteen, turvallisuuteen, palveluun ja logistiikkaan liittyvät näkökohdat.

Erikoiskoulutuksen ansiosta ammattikuljettajan on pystyttävä konkreettisesti soveltamaan runko-ohjelmassa oppimaansa välittömässä työympäristössään. Erikoiskoulutuksessa käsitellään samoja aiheita kuin runko-ohjelmassa, mutta mukautettuina kyseessä olevan yrityksen tai sektorin erityistilanteeseen. Tällä tavoin uusi ammattikuljettaja suorittaa osan koulutuksestaan kuljettamalla ajoneuvotyyppiä, jota hän käyttää jälkeenpäin työssään, minkä lisäksi hän saa tiedot erityissäännöstöstä, sopimuksista ja erityisasiakirjoista ja oppii tuntemaan erityiset logistiikkaketjut. Erikoiskoulutuksen kautta alan yritykset osallistuvat kuljettajien perusammattikoulutukseen.

Osa 3: Koulutuksen kesto

Vähimmäisperuskoulutuksen kesto on 140 tuntia runko-ohjelmassa ja 70 tuntia erikoiskoulutuksessa.

Täyden peruskoulutuksen kesto on 420 tuntia runko-ohjelmassa ja 210 tuntia erikoiskoulutuksessa.

Kussakin peruskoulutusohjelmassa vähintään 30 prosenttia käytettävissä olevasta ajasta on varattava kutakin kohtaa 1.1, 1.2 ja 1.3 varten ja jäljelle jäävä osa määritellään kuljettajan oman toimenkuvan mukaan.

Vähintään puolet 1.1 kohtaa varten varatusta koulutuksesta on toteutettava käytännön ajokoulutuksena asianomaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut testiajoneuvojen vaatimukset. Koska käytännön ajokoulutukseen voi osallistua samalla ajoneuvolla samaan aikaan useita henkilöitä, on täsmennettävä, että kunkin kuljettajan on saatava vähintään kymmenen tuntia henkilökohtaista ajokoulutusta.

Jatkokoulutuksen kesto on 35 tuntia joka viides vuosi. Koulutuksen sisältö määritellään kuljettajan toimenkuvan mukaan.

Osa 4: Tietämyksen testaaminen

Vähimmäisperuskoulutus päättyy ammattitaidon osoittavaan kokeeseen, joka perustuu koulutuksessa hankittuun tietämykseen. Kokeen laatii ja järjestää koulutuksesta vastaavasta tahosta riippumaton taho. Kokeen avulla on voitava tarkistaa, että osallistujat hallitsevat koulutuksen sisällön pääkohdat.

Ainoastaan kuljettajille, jotka läpäisevät ammattitaitoa osoittavan kokeen, myönnetään vähimmäisperuskoulutustodistus heidän suoritettuaan sekä runko-osan että erityiskoulutusosan.

Täysi peruskoulutus päättyy ammattitaidon osoittavaan kokeeseen, joka perustuu koulutuksessa hankittuun tietämykseen. Kokeella on testattava tietämys kustakin koulutuksen sisällön pääkohdasta, ja siihen on sisällyttävä vähintään yksi kysymys kustakin kohdissa 1.1, 1.2 ja 1.3 olevasta alakohdasta. Kokeen laatii ja järjestää koulutuksesta vastaavasta tahosta riippumaton taho.

Ainoastaan kuljettajille, jotka läpäisevät ammattitaitoa osoittavan kokeen, myönnetään vähimmäisperuskoulutustodistus heidän suoritettuaan sekä runko-osan että erityiskoulutusosan.

Osa 5: Koulutuksen hyväksyminen

5.1. Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä peruskoulutuksen runko-ohjelman ja jatkokoulutuksen kurssit. Hyväksyntä voidaan myöntää ainoastaan kirjallisesta pyynnöstä. Hyväksyntäpyyntöön on liitettävä seuraavat asiakirjat:

5.1.1. yksityiskohtainen koulutusohjelma, josta käyvät ilmi opetettavat asiat sekä ehdotettu toteutussuunnitelma ja opetusmenetelmät,

5.1.2. selvitys opettajien pätevyydestä ja aloista,

5.1.3. selvitys kurssien pitopaikoista, opetusmateriaalista, käytännön harjoituksia varten varatuista resursseista, käytettävästä ajoneuvokannasta,

5.1.4. selvitys kurssien osallistumisehdoista (osallistujien lukumäärä).

5.2. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä hyväksyntä kirjallisesti ja seuraavin ehdoin:

5.2.1. koulutus on annettava pyynnön mukana olleiden asiakirjojen mukaisesti,

5.2.2. toimivaltainen viranomainen pidättää itselleen oikeuden lähettää hyväksyttyjä henkilöitä tarkkailemaan kursseja ja kokeita,

5.2.3. toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava ajoissa kunkin kurssin ajankohdista ja pitopaikoista,

5.2.4. hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos sen ehdot eivät täyty.

Koulutuslaitoksen on taattava, että opettajat tuntevat hyvin ja ottavat huomioon säännöstön viimeisimmät kehityksen sekä ammattikoulutusta koskevat koulutussäännöt. Opettajien on osoitettava didaktiset ja pedagogiset valmiutensa erityisessä valintamenettelyssä ja lisäksi heidän on osoitettava, että heillä on kyseisen ajoneuvon käyttämiseen tarvittava pätevyys ja kokemusta ajoneuvon käytöstä. Opettajilla on oltava kokemusta kuljettajan ammatista sekä täysi peruskoulutus. Koulutusohjelma on laadittava hyväksynnän ja kohdissa 1.1, 1.2 ja 1.3 mainittujen aiheiden mukaisesti.