Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Rautateiden tavaraliikenteen yhdennettyjen markkinoiden toteuttaminen on kulmakivi liikennepolitiikassa, joka on hahmoteltu vuoden 2001 syyskuussa julkaistussa, eurooppalaista liikennepolitiikkaa vuoteen 2010 käsittelevässä valkoisessa kirjassa. Rautateiden tavaraliikenteen elvyttäminen on tarpeen, jotta sen osuutta tulevaisuudessa lisääntyvästä tavaraliikenteen kysynnästä voidaan kasvattaa. Tavoitteena ei ole lisätä rautatieliikenteen markkinaosuutta markkinavoimien vastaisesti, vaan hyödyntää markkinavoimia rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi niillä markkinasegmenteillä, joilla tällä liikennemuodolla on suhteellinen kilpailuetu. Komissio uskoo, että rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden avaaminen käynnistää kilpailun, jonka myötä markkinatoimijat saavat tarpeelliset kannustimet kehittyäkseen entistä tehokkaammiksi ja kilpailukykyisemmiksi ja toimiakseen lähempänä asiakasta. Markkinoiden avaamisen odotetaan houkuttelevan markkinoille uutta pääomaa ja uusia yrityksiä, edistävän asiakkaiden tarpeita vastaavien uusien palvelujen kehittämistä ja parantavan rautatieyritysten taloudellista tilannetta. Tämä on välttämätöntä, jos rautateiden on määrä vaikuttaa Euroopan tavaraliikennealan suorituskyvyn parantamiseen tulevaisuudessa.

Rautateiden tavaraliikenteen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisessa on jo edistytty jonkin verran, mutta rautatieliikenteen kehittäminen on selvästi muita liikennemuotoja - varsinkin kilpailijoitaan tie- ja lentoliikennettä - jäljessä. Komissio teki vuonna 1995 ehdotuksen tavara- ja henkilöliikenteen rautatieverkkojen avaamisesta kilpailulle EU:ssa, ja ehdotuksen pohjalta toteutettiinkin joitakin toimia. Tuohon aikaan rautatiealan sääntelyjärjestelmä ei ollut vielä riittävän pitkälle kehittynyt (esimerkiksi turvallisuuden ja yhteentoimivuuden osalta) avoimien markkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. On todettu, että rautatiealan markkinat olisi erityispiirteidensä vuoksi yhdennettävä vähitellen.

Palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltaminen merkitsee sitä, että oikeus käyttää rautatieinfrastruktuuria on rautatieyrityksillä, jotka on perustettu ja jotka ovat saaneet liikenneluvan Euroopan unionissa. Direktiivissä 91/440/ETY otettiin ensimmäinen askel tähän suuntaan, koska siinä säädettiin, että kansainvälisille ryhmittymille ja rautatieyrityksille on myönnettävä oikeus käyttää rautatieinfrastruktuuria kansainvälisten yhdistettyjen tavarakuljetusten suorittamiseksi. Direktiivissä 2001/12/EY säädetään oikeudesta käyttää Euroopan laajuista rautateiden rahtiliikenneverkkoa ja oikeudesta käyttää viimeistään vuodesta 2008 lähtien Euroopan rautateiden tavaraliikenneverkkoa kokonaisuudessaan kansainvälisten palvelujen suorittamiseksi.

Komissio katsoo, että vapauttamisprosessin nopeuttamiselle on monta perustetta. Hiljattain tehdyt päätökset ovat saaneet aikaan dynaamista kehitystä markkinoilla ja luoneet lastinantajille, liikenteenharjoittajille ja potentiaalisille investoijille uusia odotuksia.

Näitä odotuksia on myös vahvistanut kanta, jonka Euroopan parlamentti ilmaisi selkeästi neuvoston kanssa käytävän infrastruktuuripakettia koskevan sovittelumenettelyn yhteydessä marraskuussa 2000. Parlamentti kannattaa tavaraliikennemarkkinoiden täysimääräistä avaamista kilpailulle ja esitti komissiolle virallisen pyynnön antaa pikaisesti uusia ehdotuksia tätä varten. Parlamentin näkemys sai jatkoa Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joissa vahvistettiin tarve toteuttaa liikenteen sisämarkkinat rautatieliikennettä silmällä pitäen. Laajentumisen mahdollisuudet olisi myös otettava huomioon.

Näin ollen on aika valmistautua markkinoiden yhdentämisen seuraavaan vaiheeseen, joka on rautateiden tavaraliikenteen kotimaanmarkkinoiden (eli ulkomaisen rautatieyrityksen suorittamien säännöllisten kotimaan liikennepalvelujen) avaaminen kilpailulle. Markkinoiden avaaminen kattaa myös mahdollisuuden kabotaasiliikenteeseen (eli mahdollisuuden suorittaa kotimaan liikennepalveluja satunnaisesti kansainvälisten palvelujen ohella).

Muilla rautatieyrityksillä kuin kansallisilla liikenteenharjoittajilla on jo joissakin jäsenvaltioissa kansalliseen lainsäädäntöön perustuva oikeus käyttää rautatieverkkoja kotimaan tavaraliikenteeseen. Tällainen oikeus on myönnetty Itävallassa, Italiassa, Saksassa, Alankomaissa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Sveitsissä. Kokemukset markkinoiden vapauttamisen vaikutuksista kilpailukykyyn ja palveluinnovaatioihin ovat yleisesti ottaen olleet myönteiset.

Tietyt positiiviset kokemukset osoittavat, että on tarpeen nopeuttaa vapauttamisprosessia ja antaa mahdollisuus innovointiin tarjottavien palvelujen osalta:

- Joissakin maissa, kuten Italiassa, Sveitsissä, Saksassa, Itävallassa ja Alankomaissa, ollaan perustamassa uusia perinteisten ja uusien liikenteenharjoittajien välisiä yhteenliittymiä, jotka liikennöivät kansainvälisillä liikennekäytävillä ja huolehtivat erityisesti tavarakuljetuksista Alppien yli. Näiden yhteenliittymien toiminnalle olisi hyötyä markkinoiden täysimääräisestä avaamisesta, koska ne voisivat yhdistää kansainväliset ja kotimaan palvelut yhdeksi kattavaksi logistiikkaketjuksi.

- Saksassa on syntynyt monia uusia rautatieyrityksiä, jotka ovat halukkaita täydentämään suurempien rautatieyritysten toimintoja, joita nämä puolestaan haluavat järkiperäistää. Tällaiset pienet rautatieyritykset huolehtisivat syöttöliikenteestä rautatieverkossa, eikä niiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa rajojen yli tai muiden yritysten kanssa muodostettavien yhteenliittymien avulla tulisi rajoittaa.

- IKEA suunnittelee koko Euroopan kattavia sukkulakuljetuksia, jotka huolehtisivat tavarantoimituksista sen liikkeisiin ja varastoihin. Ensimmäisen, Ruotsin ja Saksan Duisburgin välisen linjan myötä maantieliikenteestä voitaisiin vähentää monta kuorma-autoa, jos suunnitellut kansainväliset sukkulakuljetukset voitaisiin sujuvasti yhdistää muihin kyseiseen määränpäähän suuntautuviin kansallisiin rautatiekuljetuksiin.

- Yhdistyneen kuningaskunnan rautateiden tavaraliikenne on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994 lähtien infrastruktuurin hallinnossa koetuista ongelmista huolimatta.

Tässä direktiiviehdotuksessa säädetään, että kaikille Euroopan unionin alueelle sijoittautuneille ja tällä alueella liikenneluvan saaneille rautatieyrityksille myönnetään oikeus käyttää rautatieverkkoa kotimaiseen ja kansainväliseen tavaraliikenteeseen ehdotetun direktiivin täytäntöönpanopäivästä alkaen. Oikeutta käyttää rautatieverkkoa kansainväliseen tavaraliikenteeseen on aikaisemmin rajoitettu siten, että se käsittää oikeuden käyttää ainoastaan Euroopan laajuista rautateiden rahtiliikenneverkkoa (TERFN). Tämä rajoitus kumotaan, koska se oli joka tapauksessa väliaikainen järjestely, jonka oli määrä olla käytössä enintään vuoteen 2008 asti. Näin ollen tästä ehdotuksesta on poistettu kaikki viittaukset TERFN-verkkoon.

Rautateiden turvallisuuteen liittyvät direktiivin 91/440/ETY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2001/12/EY) säännökset on poistettu tästä ehdotuksesta, jottei syntyisi päällekkäisyyksiä rautateiden turvallisuutta koskevan direktiiviehdotuksen kanssa.

2002/0025 (COD)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EYVL C [ ], [ ].[ ].[ ], s. [ ].

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

[2] EYVL C [ ], [ ].[ ].[ ], s. [ ].

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [3],

[3] EYVL C [ ], [ ].[ ].[ ], s. [ ].

noudattavat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [4],

[4] EYVL C [ ], [ ].[ ].[ ], s. [ ].

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisön rautateiden kehittämisestä 29 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa direktiivissä 91/440/ETY [5] säädetään, että liikenneluvan saaneille rautatieyrityksille myönnetään oikeus käyttää Euroopan laajuista rautateiden rahtiliikenneverkkoa ja viimeistään vuodesta 2008 alkaen oikeus käyttää koko rautatieverkkoa kansainvälisen tavaraliikenteen hoitamiseksi.

[5] EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2001/12/EY (EYVL L 75, 15.3.2001, s.1).

(2) Käyttöoikeuksien laajentaminen palvelujen tarjonnan vapauden periaatteen mukaisesti siten, että ne koskevat kaikkea rautateiden tavaraliikennettä, parantaisi rautatieliikenteen tehokkuutta muihin liikennemuotoihin nähden. Lisäksi se helpottaisi jäsenvaltioiden välistä ja sisäistä kestävää liikennettä edistämällä kilpailua ja mahdollistamalla uuden pääoman ja uusien yritysten tulon markkinoille.

(3) Rautateiden tavaraliikenteen alalla on mittavia mahdollisuuksia luoda uusia kuljetuspalveluja ja parantaa nykyisiä palveluja kansallisella ja Euroopan tasolla.

(4) Jotta rautateiden tavaraliikenneala olisi kaikilta osin kilpailukykyinen, on oltava tarjolla kattavia palveluja, joihin kuuluu myös jäsenvaltioiden välinen ja sisäinen liikenne.

(5) Käyttöoikeuksien laajentaminen koskemaan kaikkea rautateiden tavaraliikennettä edellyttää sen säännöksen kumoamista, jonka mukaan kansainvälisessä tavaraliikenteessä on oikeus käyttää ainoastaan Euroopan laajuista rautateiden rahtiliikenneverkkoa (TERFN) ja jonka oli joka tapauksessa määrä olla käytössä vain väliaikaisesti. Näin ollen tästä ehdotuksesta on poistettu kaikki viittaukset TERFN-verkkoon.

(6) Koska rautateiden turvallisuudesta säädetään turvallisuuden sääntelystä sekä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta yhteisön rautateillä [päivä] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä [ ]/[ ]/EC [6], joka on osa yhteisön rautatiealan uutta yhtenäistä sääntelyjärjestelmää, direktiivin 91/440/ETY turvallisuutta koskevat säännökset olisi poistettava.

[6] EYVL L [ ], [ ].[ ].[ ], s. [ ].

(7) Direktiivi 91/440/ETY on muutettava vastaavasti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 91/440/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2001/12/EY, seuraavasti:

1) Poistetaan 3 artiklan viides luetelmakohta.

2) Poistetaan 7 artiklan 2 kohta.

3) Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2. Edellä 2 artiklassa tarkoitetuille rautatieyrityksille on myönnettävä yhtäläisin ehdoin oikeus kaikkien jäsenvaltioiden infrastruktuurin käyttöön rautateiden tavaraliikenteen ja yhdistettyjen tavarakuljetusten suorittamiseksi."

b) Poistetaan 3 kohta.

c) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

"5. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen rautatieliikennettä harjoittavien yritysten on tehtävä tarvittavat hallinnolliset, tekniset ja rahoitukseen liittyvät julkisoikeudelliset tai yksityisoikeudelliset sopimukset käyttämänsä rautatieinfrastruktuurin hallinnon kanssa kyseistä liikennettä koskevien liikenteenohjaus- ja turvallisuuskysymysten ratkaisemiseksi. Näissä sopimuksissa olevien ehtojen on oltava ketään syrjimättömiä ja soveltuvin osin yhdenmukaisia rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY* säännösten kanssa."

( EYVL L 75, 15.3.2001, s. 29.

d) Poistetaan 8 kohta.

4) Poistetaan 10 a artikla.

5) Korvataan 10 b artiklan 4 kohdan c alakohta seuraavasti:

"c) Euroopan rautatieverkon tilanteesta"

6) Poistetaan liite I.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen]. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja Puheenjohtaja

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI EHDOTUKSEN VAIKUTUS YRITYSTOIMINTAAN JA ERITYISESTI PIENIIN JA KESKISUURIIN YRITYKSIIN (PK-YRITYKSIIN)

Ehdotuksen nimi

Direktiivi yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY, jota on viimeksi muutettu 26. helmikuuta 2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/12/EY, muuttamisesta

Asiakirjan viitenumero

----

Ehdotus

1. Miksi yhteisön lainsäädäntö on tarpeen tällä alalla ja mitkä ovat sen päätavoitteet, kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate*

Ehdotetun direktiivin tavoitteena on luoda Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 14 ja 80 artiklan nojalla sääntelyjärjestelmä rautateiden yhdennettyjen eurooppalaisten tavaraliikennemarkkinoiden toteuttamiseksi. Useimmissa jäsenvaltioissa rautateiden tavaraliikennemarkkinoilla ei ole kilpailua, vaikka joissakin jäsenvaltioissa markkinat ovatkin jonkin verran avautuneet. On siis välttämätöntä yhdenmukaistaa sääntelyjärjestelmä, joka koskee rautatieverkon käyttöä yhteisön tasolla, jotta voidaan edistää rautateiden saumattoman tavaraliikenteen kehittämistä jäsenvaltioissa ja niiden välillä.

Vaikutus yritystoimintaan

2. Mitä yrityksiä ehdotus koskee*

- Mitkä ovat kyseiset yritystoiminnan alat*

Ehdotus koskee koko rautatiealaa, mukaan luettuina tavarantoimittajat ja rautateiden tavaraliikenteen asiakkaat, kuten huolitsijat, logistiikkaoperaattorit ja lastinantajat. Ehdotuksella yhdenmukaistetaan kansalliset säännöt ja luodaan yhteinen sääntelykehys rautatieverkon käyttämiseksi tavaraliikenteeseen, ja näin ollen ehdotuksen avulla edistetään kilpailua ja luodaan kannustimia tuoteinnovointiin, laadun parantamiseen ja kilpailukykyiseen hinnoitteluun. Näin on tarkoitus lisätä asiakkaiden kiinnostusta rautateiden tavaraliikenteeseen ja kasvattaa tällaisten palvelujen kysyntää. Ehdotettujen toimien toteuttamisen myötä kansalliset rautatieyritykset, jotka aikaisemmin keskittyivät liian paljon kansallisiin markkinoihin, voivat alkaa toteuttaa todellista Euroopan tason markkinastrategiaa. Lisäksi rautatieliikennemarkkinoiden yhdentäminen vaikuttaa positiivisesti rautatiealan tavarantoimittajien markkinoihin edistämällä avoimia ja kilpailtuja tarjousmenettelyjä.

- Minkä kokoisia kyseiset yritykset ovat (mikä on pienten ja keskisuurten yritysten osuus)*

Nykyisin rautatiealaa hallitsevat kansalliset monopoliyritykset. Joissakin jäsenvaltioissa on joitakin pienehköjä riippumattomia rautatieyrityksiä, joiden markkinaosuus on kuitenkin vaatimaton. Ehdotetut toimet edistävät todennäköisesti uusien pienten ja keskisuurten liikenteenharjoittajien tuloa rautateiden tavaraliikennemarkkinoille. Näin kilpailu ja innovointi lisääntyvät ja rautatieala elpyy.

- Ovatko yritykset keskittyneet yhteisön tietylle maantieteelliselle alueelle*

Jokaisessa jäsenvaltiossa toimii kansallisia rautatieyrityksiä. Pieniä ja keskisuuria rautatieyrityksiä on kuitenkin pääasiassa Saksassa, Italiassa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ruotsissa.

3. Mitä yritysten on tehtävä noudattaakseen ehdotusta*

Kun ehdotettu direktiivi siirretään jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön, välittömänä vaikutuksena on rautatieyritysten markkinastrategioiden uudelleenmäärittely, koska niiden on reagoitava tilanteeseen, jossa potentiaalisina kilpailijoina ovat kotimaiset ja kansainväliset yritykset. Tästä seuraavien kilpailupaineiden määrän perusteella rautatieyritysten on järjestettävä organisaationsa uudelleen, jotta ne voivat hyödyntää olemassa olevia mahdollisuuksia kustannusten vähentämiseen ja ohjata liiketoimintaansa kasvaville markkinasegmenteille. Odotettavissa on ehkä siirtyminen kansainvälisen tavaraliikenteen harjoittamisessa nykyisin sovellettavasta yhteistyömallista muihin toimintatapoihin, joita ovat esimerkiksi alihankinta ja vapaa tavaraliikenne rataverkolla.

4. Mitkä ovat ehdotuksen todennäköiset talousvaikutukset*

- työllisyyteen

Rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden avaaminen voimistaa kilpailua rautatieliikenteen alalla ja lisää kustannustehokkaampia liikenneratkaisuja, mikä todennäköisesti vähentää työntekijöiden määrää. Entistä kilpailukykyisempi rautateiden tavaraliikenne kuitenkin todennäköisesti lisää markkinaosuuttaan niillä markkinasegmenteillä, joilla sillä on kilpailuetu muihin liikennemuotoihin nähden. Tämä liiketoiminnan kasvu johtaa varmojen ja houkuttelevien rautatiealan työpaikkojen lisääntymiseen. Vertailukohtana on nykyinen kehitys, jonka myötä työpaikat vähenevät entisestään, jollei rautateiden tavaraliikenteen elvyttämiseksi tehdä mitään.

- investointeihin ja uusien yritysten perustamiseen

Entistä kilpailukykyisempi rautatiejärjestelmä, joka siirtyy ensisijaisesti kotimaan markkinoiden palvelemisesta palvelemaan koko yhteisön markkinoita, tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisää investointeja. Avoimet palvelumarkkinat ja uudet palveluideat lisäävät investointeja esimerkiksi uuteen liikkuvaan kalustoon, junien ohjaus- ja valvontajärjestelmiin, sähköiseen tiedonvaihtoon ja asiakastiedotusjärjestelmiin. Uudet palvelukonseptit voivat johtaa uusien yritysten perustamiseen.

- yritysten kilpailukykyyn

Rautateiden kansallisten tavaraliikennemarkkinoiden avaaminen synnyttää kannustimia palvelunlaadun parantamiseen ja näin ollen parantaa palvelujen kilpailukykyä. Rautatieyritykset suuntaavat liiketoimintansa todennäköisesti Euroopan markkinoille. Tällaisen strategian toteuttaminen lujittanee kyseistä alaa Euroopan tasolla siten, että yritysten kyky kilpailla Euroopan tasolla kasvaa.

5. Sisältyykö ehdotukseen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet (muihin ryhmiin verrattuna lievemmät tai erilaiset vaatimukset tms.)*

Ehdotetut toimet todennäköisesti suosivat uusien rautatieyritysten markkinoille tuloa. Näitä ovat tavaraliikenteen asiakkaina olevien suuryritysten perustamat uudet, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ja kapeilla markkinasegmenteillä toimivat yritykset, kuten lyhyitä reittejä liikennöivät yritykset.

Kuuleminen

6. Luettelo ehdotuksen valmistelussa kuulluista tahoista ja niiden esittämien kantojen pääpiirteet

Ehdotus on vastaus pyyntöön, jonka suurimmat kansalliset rautatieyritykset ovat esittäneet rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden avaamisesta kilpailulle. Näitä yrityksiä ovat mm. Deutsche Bahn AG, Green Cargo, Yhdistyneen kuningaskunnan rautateiden tavaraliikenteen harjoittajat, riippumattomat rautateiden infrastruktuurin hallintoelimet tai -yritykset ja rautateiden tavaraliikenteen asiakkaat.

Energian ja liikenteen pääosasto järjesti 19. marraskuuta 2001 tilaisuuden toisen rautatiealan säädöspaketin osatekijöistä kuullakseen kaikkien merkityksellisten sidosryhmien kannat. Kuulemistilaisuuden tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

Rautateiden tavaraliikenteen asiakkaat, ympäristöjärjestöt, riippumattomat rautateiden infrastruktuurin hallintoelimet ja -yritykset sekä riippumattomat rautatieyritykset puolsivat voimakkaasti direktiivin 91/440/ETY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2001/12/EY) muuttamista koko rautatieverkon vapauttamiseksi kaikentyyppisen tavaraliikenteen käyttöön. Kilpailun edistäminen kotimaisilla ja kansainvälisillä rautateiden tavaraliikennemarkkinoilla katsottiin tärkeimmäksi edellytykseksi parantaa rautateiden tavaraliikenteen kilpailukykyä ja palvelunlaatua sekä lisätä sen osuutta muihin liikennemuotoihin nähden. Kannanotoissa korostettiin yhteentoimivuuden kehittämistä, jotta voidaan toteuttaa sujuvasti toimivat rautatieliikenteen markkinat.

Kansallisten rautatieyritysten edustajilla oli erilaisia mielipiteitä siitä, mitä hyötyä markkinoiden avaamisesta on rautateiden tavaraliikenteen elvyttämiselle. Jotkut olivat markkinoiden avaamisen kannalla, jotkut epäilivät saatavia hyötyjä. Epäilevällä kannalla olevat katsoivat, että kilpailu ei paranna rautateiden tavaraliikenteen kilpailukykyä, jos kansalliset rautatiejärjestelmät eivät ole keskenään yhteentoimivia, jos on kapasiteettirajoituksia ja jos kilpailuedellytykset eivät ole samat kuin maantieliikenteen tavarakuljetuksilla esimerkiksi infrastruktuurin käyttömaksujen ja sosiaalilainsäädännön osalta.

Yritykset/järjestöt, jotka käyttivät puheenvuoron tai lähettivät kirjallisen kannanoton:

- Rautateiden tavaraliikenteen asiakkaat: Transfesa, Dutch Shippers Council, UIRR, UNICE, European Shippers Council

- Kansalliset rautatieyritykset: SNCF, Deutsche Bahn AG, Tsekin rautatiet

- Riippumattomat rautatieyritykset: Netlog Netzwerk Logistik

- Rautatieyritysten järjestöt: Swedish Association of Train Operators, CER

- Riippumattomat infrastruktuurin hallintoelimet tai -yritykset: Nordic Infrastructure Managers

- Ympäristöjärjestöt: T&E