Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan rautatieviraston perustamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Johdanto

Sisämarkkinoiden toteuttaminen rautatiesektorilla on vasta alkamassa. Direktiiveissä 2001/12/EY, 2001/13/EY ja 2001/14/EY vahvistetaan, että vuoden 2003 maaliskuun mennessä laaditaan kehys rautatieliikenneinfrastruktuurin käytölle, toimiluville ja turvallisuustodistuksille, infrastruktuurikapasiteetin jakamiselle sekä infrastruktuurin käytön hinnoittelulle. Tällaisen uuden kehyksen avulla kansainvälinen tavaraliikenne avataan kilpailulle maaliskuusta 2003 alkaen.

Tällaisen yhdennetyn rautatieliikennealueen toteuttamiseksi on todettu välttämättömäksi käsitellä sääntöjä ja teknisiä normeja. Rautatiesektorille onkin ollut ominaista, ettei alalla ole viranomaisten määräämää kansainvälistä teknistä sääntelyä. Kaikissa jäsenvaltioissa on määritelty omat normit ja menettelytavat, ja usein sen ovat tehneet rautatieyhtiöt itse. Rautatieyhtiöt ovat luoneet kansainvälisen rautatiejärjestön UIC:n puitteissa yhtiöiden välistä yhteistyötä, joka muodostaa kyllä perustan mutta joka on osoittautunut riittämättömäksi erilaisten kansallisten järjestelmien lähentämiseksi todellisuudessa.

Yhdennetyn eurooppalaisen rautatiealueen perustaminen edellyttää näin ollen, että viranomaiset käynnistävät hallitun, yhteisen teknisen sääntelyn kuten muillakin talouden aloilla.

Ensimmäisessä vaiheessa yhteisö on laatinut kehyksen, joka mahdollistaa rautatiejärjestelmien yhteentoimivuusnormien asteittaisen kehittämisen (direktiivit 96/48/EY ja 2001/16/EY).

Rautatiesektorin toisen toimenpidepaketin yhteydessä ehdotetaan, että tätä lähestymistapaa täydennetään ottamalla käsittelyyn myös turvallisuusnäkökohdat laajentaen näin yhteentoimivuuden alalla tehtävää työtä uusille alueille ja asettamalla näin syntyvä kokonaisuus yhteen täydelliseen, selkeään ja johdonmukaiseen kehykseen.

Tämän työn toteuttamiseksi ja erilaisten ehdotusten valmistelemiseksi on löydettävä tasapaino yhtäältä julkisten viranomaisten, jotka ovat demokraattisen valvonnan alaisia, ja toisaalta markkinatoimijoiden, joiden asiantuntemus on kehityksessä välttämätön, välillä. Jäsenvaltioissa tällaiseen tasapainoon on päästy vaihtelevalla menestyksellä, ja se on myös varmistettava Euroopan tasolla. Tätä tarkoitusta varten on tarpeen perustaa yhteisöön asiantuntijavirasto ohjaamaan kehitystä.

Vaadittava erikoistuminen ja asiantuntemus eivät kuitenkaan ole sen luontoisia, että komission yksiköt olisivat suoraan osallisina. Eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassa [1] muistutetaan, että komission tulee keskittyä niihin tehtäviin, jotka sille perustamissopimuksissa on osoitettu, ja välttää hukkaamasta voimavarojaan liian teknisiin toimintoihin. Tällaista suuntautumista tukee myös energian ja liikenteen pääosastolle tehty selvitys, joka koski tiettyjen tehtävien ulkoistamista ja jossa tarkasteltiin erityisesti rautatiesektorin teknisten normien laadintaa.

[1] KOM(2001) 428, 25.7.2001.

Näin ollen vaikuttaa siltä, että virasto on soveltuvin väline teknisen työn tekemiseen alan asiantuntijoiden kanssa. On muistettava, että tätä ratkaisua on pohdittu jo vuodesta 1996 [2] ja että sitä suositeltiin myös komissiolle tehdyssä NERAn selvityksessä rautateiden turvallisuudesta [3]. Tämä suuntaus vahvistettiin valkoisessa kirjassa "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" [4] syyskuussa 2001.

[2] Komission valkoisessa kirjassa "Strategia yhteisön rautateiden elvyttämiseksi" (KOM(96) 421 lopullinen) yhteentoimivuuden puute ja kansallisten turvallisuussääntöjen yhteensopimattomuus yksilöitiin selkeästi rautatiesektorin kehittymistä rajoittaviksi tekijöiksi. Lisäksi sen toimien aikataulua koskevassa osassa sivulla 49 ehdotettiin muun muassa, että komissio keskittyy "tutkimuksiin eri vaihtoehdoista rautatieliikenteen tulevan kehityksen institutionaalisen kehyksen parantamiseksi (mukaan lukien Euroopan rautatiejärjestön perustamiseen)".

[3] NERAn loppuraportissa "Safety regulations and standards for European railways" (helmikuu 2000) suositellaan rautatieviraston luomista seuraavasti: "as an EU institution, providing an executive interface between DG TREN and the industry". NERAn analyysin mukaan tällaisen viraston on toimittava välineenä, jolla kehitetään yhteentoimivuutta ja etsitään yhteisiä ratkaisuja rautatieturvallisuuden alalla, jotta voitaisiin edistyä kohti eurooppalaista yhdennettyä rautatieliikennealuetta.

[4] KOM(2001) 370.

Tätä ehdotusta laadittaessa on tukeuduttu vastaaviin hankkeisiin merenkulun [5] ja ilmailun [6] alalla sekä komission käynnistämään keskusteluun hallintotavasta.

[5] KOM(2000) 802.

[6] KOM(2000) 595.

Eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassa täsmennetään ehdot, jotka on täytettävä luotaessa Euroopan yhteisön virastoja. Siinä muistutetaan, että perussopimuksissa sallitaan joidenkin tehtävien uskominen suoraan virastoille. Tämä on kuitenkin toteutettava toimielinten valtatasapainoa noudattaen ja rajoittamatta minkään toimielimen asemaa ja tehtäviä. Sääntelyvirastoille asetetaan näin ollen seuraavat ehdot:

- "Virastot saavat valtuudet tehdä itsenäisiä päätöksiä omalla alallaan, mutta eivät voi yksin vahvistaa yleisiä sääntelytoimenpiteitä. Ne saavat päätösvaltaa sellaisilla aloilla, joilla vallitsee yksi yleinen etu ja joilla toteutettavat toimet edellyttävät teknistä erikoisasiantuntemusta.

- Virastoille ei uskota tehtäviä, jotka perustamissopimuksessa on määrätty komission suoran päätösvallan piiriin kuuluviksi (kuten kilpailupolitiikka).

- Virastoille ei uskota päätösvaltaa alueilla, joilla on tehtävä ratkaisu erilaisten vastakkaisten yleisten etujen välillä, käytettävä poliittista harkintaa tai suoritettava monimutkaisia taloudellisia arviointeja.

- Virastojen toimintaa on valvottava tehokkaasti." [7]

[7] KOM(2001) 428, s. 23.

Jäljempänä esitetyllä asetuksella perustettavaksi ehdotetun rautatieviraston toimivalta rajataan ja sen organisaatiorakenne luodaan suoraan valkoisen kirjan suuntaviivojen pohjalta.

2. Euroopan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta käsittelevä virasto

2.1. Tarkoitus

Asetuksen tarkoituksena on perustaa Euroopan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta käsittelevä virasto.

2.2. Virasto

2.2.1. Tehtävät

Virasto on kiinteä osa yhteisön järjestelmää. Se on tekninen elin, joka tuottaa yhteisölle tarvittavat välineet, jotta rautateiden yhteentoimivuuden ja turvallisuuden alalla voitaisiin toimia tehokkaasti. Viraston tehtävät kuvataan täydellisemmin perusteluosan 5 kohdassa.

2.2.2. Toiminta

a) Hallintoelimet

Viraston asianmukainen toiminta edellyttää, että sen pääjohtajalla on laaja itsenäinen päätösvalta ja liikkumavara viraston sisäisen toiminnan organisoinnissa. Lisäksi pääjohtajan tehtävänä on valmistella ja toteuttaa viraston talousarvio ja toimintaohjelma sekä hoitaa henkilöstöasiat.

Pääjohtajan legitiimiyden varmistamiseksi suositetaan, että hallintoneuvosto nimittää hänet komission ehdotuksen perusteella.

Viraston valvontaelimeksi perustetaan hallintoneuvosto. Siinä on kuusi komission ja kuusi neuvoston nimeämää edustajaa sekä kolme asiantuntijaa, jotka tunnetaan pätevyydestään alalla. Viimeksi mainituilla ei ole äänioikeutta. Tämä kokoonpanoehdotus on 25. heinäkuuta 2001 julkaistussa hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassa [8] esitettyjen suuntaviivojen mukainen. Hallintoneuvosto hyväksyy viraston toimintasuunnitelman, toimintakertomuksen ja tilivuoden alussa viraston talousarvion, jonka se mukauttaa saamiinsa rahoitustukeen ja maksuihin.

[8] KOM(2001) 428, katso s. 7 huomautus 2.

Pääjohtajan ja hallintoneuvoston toimivalta kuvataan kokonaisuudessaan 5 kohdassa olevia artikloja koskevissa huomioissa.

b) Henkilöstö

Edellä mainittujen tehtävien suorittamiseksi virastolla on oltava riittävä, erittäin pätevä henkilöstö. Tarvittavan henkilöstön kokonaisvahvuudeksi arvioidaan noin sata henkilöä.

Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja. Yhteisön toimielimet siirtävät vain pienen määrän henkilöitä viraston palvelukseen. Muu henkilöstö otetaan palvelukseen kokemuksen ja ansioiden perusteella. Sanotun rajoittamatta tarvetta saada virastolle riittävä ja vakaa määrä päteviä työntekijöitä, henkilöstö palkataan kestoltaan enintään viiden vuoden pituisin määräaikaisin sopimuksin. Näin taataan, että henkilöstö uusiutuu jatkuvasti ja pysyy teknologian kehityksessä hyvin mukana, mutta kuitenkin siten, että hankittu kokemus säilyy.

c) Talousarvio

Virastolla on oltava riittävä talousarvio, jotta se voi palkata henkilöstönsä edellä kuvatulla tavalla, suorittaa sille uskotut tehtävät ja taata toimintakykynsä. Ensimmäisenä vuonna vuotuinen talousarvio arvioidaan noin 5 miljoonaksi euroksi ja sen arvioidaan nousevan 14,5 miljoonaan euroon, kun virasto on kokonaisuudessaan toiminnassa.

Viraston talousarvio katetaan olennaisilta osin yhteisön tuesta. Virastolla on oikeus periä maksuja julkaisuistaan, koulutuksesta tai muista palveluista. Näiden maksujen määrä on kuitenkin pieni verrattuna viraston kokonaistalousarvioon.

Yhteisö käyttää vuosittain noin 2 600 miljoonaa euroa rautatiehankkeiden rahoitukseen (TEN, koheesiorahasto, rakennerahastot, ISPA, tutkimusvarat jne.). Viraston vuotuinen talousarvio on vähemmän kuin 0,6 prosenttia tästä määrästä mutta mahdollistaa rautatiesektorin kehittämiseen osoitettujen yhteisön varojen käytön tehostamisen. Suhteessa jäsenvaltioiden rautatiesektoriin käyttämiin menoihin (noin 35 miljardia euroa vuodessa) viraston talousarvio on vähemmän kuin 0,04 prosenttia.

d) Toimipaikka

Viraston on sijaittava sopivassa paikassa, jossa sen on mahdollista tehdä yhteistyötä asiassa toimivien yhteisön toimielinten kanssa ja jonne se voi helposti kutsua jäsenvaltioiden asiantuntijoita kokouksiin. Komissio ehdottaa toimivaltaisille viranomaisille yhtä tai useampaa mahdollista toimipaikkaa ottaen huomioon nämä vaatimukset ja sille esitetyt ehdokkuudet. Toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä viraston sijainnista tämän ehdotuksen pohjalta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asetuksen antamisesta.

e) Avoimuus

Virasto laatii avoimuutta ja asiakirjojen saatavuutta koskevat sääntönsä EY:n perustamissopimuksen 255 artiklan hengessä tehtyjen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten mukaisesti.

3. Oikeusperustan valinta

Asetuksen oikeusperustaksi ehdotetaan 71 artiklan 1 kohtaa, joka vastaa ehdotuksen tavoitetta ja rautatiesektorilla jo annettua tai ehdotettua erityisesti turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä, lukuun ottamatta yhteentoimivuutta koskevia direktiivejä, jotka on annettu 156 artiklan perusteella.

4. Ehdotetun toimenpiteen perustelut

Mitkä ovat suunnitellun toimenpiteen tavoitteet suhteessa yhteisön velvoitteisiin ja mikä on kysymyksen yhteisöulottuvuus (esimerkiksi mitä jäsenvaltioita kysymys koskee ja mikä on asian tämän hetkinen tilanne) *

Perustamissopimuksessa määrätään yhteisen liikennepolitiikan laatimisesta. Tämän politiikan toteuttamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä ovat 71 artiklan 1 kohdan mukaisesti säännökset, joilla pyritään määrittelemään kansainväliseen liikenteeseen sovellettavat yhteiset säännöt, sekä säännökset, joiden avulla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta. Viraston perustamisella pyritään osaltaan saavuttamaan yhteisen liikennepolitiikan tavoitteet helpottamalla sellaisen rautatieliikennealueen perustamista, jolla ei ole teknisiä esteitä ja jolla on korkea turvallisuustaso.

Kuuluuko suunniteltu toimenpide yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan vai jaetaanko vastuu jäsenvaltioiden kanssa *

Virasto käsittelee yhteisön toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, koska se osallistuu yhteisön lainsäädännön toimeenpanoon. Viraston avulla rautateiden turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta vastaavat kansalliset viranomaiset myös verkottuvat pysyvästi, ja virasto tukeutuu tehtäviään suorittaessaan niiden asiantuntemukseen.

Mikä on yhteisön ja jäsenvaltioiden varat huomioon ottaen tehokkain ratkaisu *

Yhteiset säännöt voidaan rautateiden yhteentoimivuuden ja turvallisuuden alalla määritellä vain yhteisön tasolla. Koska kyseessä on erittäin tarkka tekninen tehtävä alalla, jossa teknologia kehittyy jatkuvasti, soveltuvin väline sen suorittamiseen on erikoistunut virasto eikä yleispätevä toimielin kuten komissio.

Mikä on yhteisön suunnitteleman toimenpiteen konkreettinen lisäarvo ja millaiset kustannukset syntyisivät, ellei asiassa toimittaisi lainkaan *

Rautatiesektorin alamäki ja sen kyvyttömyys voittaa markkinaosuuksia takaisin johtuu laajalti keskenään yhteensopimattomien kansallisten sääntöjen määrän moninkertaistumisesta. Viraston perustaminen on yksi niistä välineistä, joiden avulla pyritään luomaan yhdennetty ja kilpailukykyinen rautatieliikennealue.

Jos tällä alalla ei ryhdytä nopeaan ja määrätietoiseen toimintaan, rautatiesektorin ja erityisesti rautateiden tavaraliikenteen markkinaosuuden laskua ei saada pysäytettyä. Tämän liikennemuodon kehitys on kestävän liikkuvuuden kannalta kuitenkin välttämätön.

Millaisiin toimiin (suositukset, rahoitustuki, asetus, vastavuoroinen tunnustaminen) yhteisö voi ryhtyä *

Asetus on ainoa keino, jonka avulla toimenpiteen tavoite on mahdollista saavuttaa. Asetus on lisäksi se lainsäädännön muoto, jota on yleensä käytetty yhteisön virastojen perustamisessa.

Onko yhdenmukainen lainsäädäntö välttämätön vai riittääkö, että annetaan direktiivi, jossa vahvistetaan yleiset tavoitteet ja jätetään toteuttamistapa jäsenvaltioiden päätettäväksi*

Kuten edellisessä kohdassa mainitaan, oikeudellisen välineen tyyppi määräytyy toimenpiteen tavoitteen luonteen mukaan.

5. Huomiot

Luku 1: Periaatteet

1 artikla

Tällä artiklalla perustetaan kyseinen virasto ja määritellään sen tavoitteeksi antaa komissiolle ja jäsenvaltioille teknistä apua Euroopan rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Viraston kaikkien tehtävien toteuttamisessa on otettava huomioon EU:n laajentumisprosessi ja suhteet kolmansiin maihin.

2 artikla

Tässä artiklassa määritellään viraston laatimien säädösten luonne ja täsmennetään, että kyse on joko suosituksista tai lausunnoista. Tämän artiklan perusteella virastolla ei ole itsenäistä päätösvaltaa ja sen toimivalta rajoittuu teknisen työn toteutukseen komission ja jäsenvaltioiden puolesta.

3 artikla

Tässä artiklassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan viraston työhön osallistuvat alan asiantuntijat, ja määritellään tällaisen osallistumisen muodot.

4 artikla

Tässä artiklassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan yhteiskunnallisen vuoropuhelun komiteassa kuullaan työmarkkinaosapuolia niitä suoraan koskevista viraston tehtävistä.

5 artikla

Tässä artiklassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan käyttäjiä ja asiakkaita kuullaan heitä suoraan koskevien viraston tehtävien osalta.

Luku 2: Turvallisuus

6 artikla

Rautateiden turvallisuutta koskevan direktiivin 5 artiklassa vahvistetaan yhteisten turvallisuustavoitteiden ja yhteisten turvallisuusmenettelyjen määritelmät. Viraston tehtävänä on laatia näiden tekstien tekniset osat.

7 artikla

Rautateiden turvallisuutta koskevan direktiivin 14 artiklassa vahvistetaan, että turvallisuustodistuksia varten laaditaan yhdenmukaiset mallit. Viraston tehtävänä on laatia yhdenmukaiset mallit turvallisuustodistusta ja turvallisuustodistusanomusta varten.

8 artikla

Tämä artikla liittyy rautateiden turvallisuutta koskevan direktiiviehdotuksen 8 artiklaan, joka koskee uusien kansallisten turvallisuustoimenpiteiden tarkastelua. Siinä täsmennetään, että viraston asema tässä tarkastelussa on tekninen.

Virasto tarkastelee kyseisiä toimenpiteitä komission pyynnöstä ja antaa komissiolle lausunnon.

9 artikla

Tämä artikla liittyy rautateiden turvallisuutta koskevan direktiiviehdotuksen 6 artiklaan ja siinä määritellään viraston asema rautateiden turvallisuustason seurannassa.

Viraston tehtävänä on laatia yhteiset indikaattorit ja kerätä ja käsitellä saatavilla olevat tiedot. Parhaan mahdollisen avoimuuden takaamiseksi virasto esittää joka toinen vuosi rautatiesektorin turvallisuustasoa koskevan kertomuksen. Näiden tehtävien suorittamisessa virasto toimii yhteistyössä Eurostatin kanssa.

10 artikla

Direktiivin 2001/14/EY nojalla perustettujen markkinoiden sääntelyelinten olisi taattava käyttöoikeuksien avaaminen kansainväliselle tavaraliikenteelle ja liikenteenharjoittajien oikeus liikennöidä myös sen valtion ulkopuolella, jossa niiden toimipaikka sijaitsee. Mainitussa direktiivissä, kuten myös direktiivissä 2001/12/EY, vahvistetaan sellaisen komitean perustaminen, jolle pitäisi ilmoittaa kaikista infrastruktuurin käyttöoikeuksiin liittyvistä ongelmista.

Näitä markkinoiden sääntelyelimiä ei ole suunniteltu itse arvioimaan turvallisuuteen liittyviä teknisiä kysymyksiä, eikä niillä ole siihen resursseja. Kuitenkin niiden tietoon tulevissa tapauksissa saattaa ilmetä myös turvallisuuteen liittyviä osatekijöitä.

Näin ollen on tärkeää, että kansallisilla markkinoiden sääntelyelimillä ja edellä mainituilla komiteoilla on mahdollisuus pyytää riippumattomia lausuntoja. Viraston on annettava tällainen tekninen lausunto kahden kuukauden kuluessa.

Avoimuuden vuoksi viraston lausunto julkistetaan, mutta kuitenkin muodossa, joka ei sisällä liikesalaisuuteen liittyviä tietoja.

11 artikla

Markkinoiden avaamisen yhteydessä on tärkeää, että asiakirjat, kuten koko unionin alueella voimassa olevat toimiluvat ja turvallisuustodistukset, ovat suoraan kaikkien niiden saatavilla, joiden etua asia koskee, helposti ja avoimesti siten, että kaupallisten ja tekijänoikeuksiin liittyvien tietojen luottamuksellisuus kuitenkin taataan.

Tämä on erityisen tärkeää kansallisille viranomaisille, joiden on voitava tarpeen mukaan tarkistaa, noudattavatko niiden alueella toimivat liikenteenharjoittajat sääntöjä.

Tämän vuoksi viraston tehtävänä on koota kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ja asettaa ne yleisesti saataville Internetiin. Virasto perustaa tätä tarkoitusta varten kyseessä olevien asiakirjojen laadinnasta vastaavien elinten ja asianomaisten kansallisten viranomaisten verkoston.

Luku 3: Yhteentoimivuus

12 artikla

Virasto on rautateiden yhteentoimivuutta koskevien direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY täytäntöönpanon pääasiallinen toteuttaja. Tätä varten se käynnistää teknisen työn yhteentoimivuuden teknisten eritelmien laatimiseksi. Tässä tehtävässä se varmistaa, että tekniikan kehitys otetaan huomioon ja että eritelmät ovat yhteensopivat muiden eurooppalaisten standardien kanssa.

Yhteentoimivuutta koskevissa direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY säädetään, että jäsenvaltiot nimeävät elimet, joiden tehtävänä on arvioida osatekijöiden yhteensopivuutta tai käyttökelpoisuutta ja todentaa alajärjestelmiä EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamiseksi. On tärkeää, että nämä elimet ottavat käyttöön yhteisen lähestymistavan ja menetelmät ja että ne vaihtavat kokemuksia. On yhtä tärkeää, että nämä elimet ovat tietoisia yhteensopivuuden alalla tapahtuvasta kehityksestä ja että ne toisaalta voivat tiedottaa tiettyjen eritelmien soveltamiseen liittyvistä mahdollisista vaikeuksista. Viraston tehtäväksi annetaan järjestää yhteistyö ilmoitettujen elinten välillä.

13 artikla

Joissakin tapauksissa saattaa olla toivottavaa tehdä ilmoitettujen elinten toiminnan laadusta puolueeton arviointi. Ensisijainen valvontaa koskeva toimivalta ja vastuu on jäsenvaltiolla, joka elimen on nimennyt. Virasto voi kuitenkin lisäksi tapauskohtaisesti suoraan tarkastaa ilmoitettuja elimiä. Sillä ei tällaisessa tapauksessa ole suoraan tarkastettuun elimeen kohdistuvaa valtaa, vaan se raportoi komissiolle, joka voi kutsua koolle yhteensopivuutta koskevassa direktiivissä tarkoitetun jäsenvaltioiden edustajista koostuvan komitean.

14 artikla

On välttämätöntä seurata yhteentoimivuuden kehittymistä kentällä. Virasto suorittaa tällaista seurantaa ja esittää sitä koskevan kertomuksen joka toinen vuosi.

15 artikla

Euroopan unionin liikennepolitiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että yhteisön rahoitustukea saavissa infrastruktuurihankkeissa noudatetaan yhteensopivuuden teknisiä sääntöjä ja tavoitteita. Virasto toimii komission pyynnöstä tällaisten hankkeiden teknisenä arvioijana.

16 artikla

Tämä artikla koskee huoltoverstaiden sertifiointijärjestelmän kehittämistä. Jotta vaunujen liikennöintiä tyhjinä voitaisiin rajoittaa ja huoltokustannuksia alentaa, liikkuvan rautatiekaluston omistajien ja käyttäjien täytyy voida huoltaa kalustoa siellä, missä kalusto on, eli toisinaan vaunun rekisteröintivaltion ulkopuolella. Tätä varten niiden on voitava varmistua siitä, että huolto suoritetaan asianmukaisesti sekä laadullisesti että turvallisuuden kannalta. Näin ollen on välttämätöntä laatia verstaille eurooppalainen sertifiointijärjestelmä. Viraston tehtävänä on suorittaa alustava tekninen työ ja laatia suosituksia.

17 artikla

Veturinkuljettajien ammattipätevyys on nykyisin täysin erilainen eri jäsenvaltioissa ja riippuu paljolti rautatieyhtiöistä itsestään. Yhteentoimivuuden parantamiseksi mutta myös työntekijöiden vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi tällä alalla on määriteltävä asteittain koulutusjärjestelmän yhteiset ja tunnustetut osatekijät. Virasto kartoittaa ja tutkii yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa koulutus- ja todistusjärjestelmät ja pyrkii saamaan ne yhteiseen käyttöön. Virasto laatii asianomaisten toimijoiden kanssa kuljettajankoulutuslaitosten ja -tutkintojen akkreditointijärjestelmän, jotta kuljettajantutkinto voitaisiin hyväksyä yhteisön koko alueella. Virasto laatii aiheesta suosituksia. Euroopan parlamentin pyynnöstä [9] viraston tehtävänä on lisäksi edistää henkilöstön, erityisesti kuljettajien, vaihtoa jäsenvaltioiden välillä.

[9] Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta (KOM(1999) 617 - C5-0301/1999 - 1999/0252(COD)).

18 artikla

Useiden liikenteenharjoittajien vapaa liikennöinti avoimessa verkossa yli kansallisten rajojen edellyttää yhteistä kaluston rekisteröintijärjestelmää, jonka avulla kansalliset viranomaiset ja infrastruktuurin hallintoyritykset voivat varmistaa kaluston vaatimustenmukaisuuden ja saada kalustoon liittyviä tietoja (omistaja, käyttöönottoaika ja käyttöönottaja, tekniset ominaisuudet, huoltotilanne jne.).

Järjestelmän ei välttämättä tarvitse olla keskitetty, mutta jos tietokannat ovat samanlaisia ja ne on yhdistetty toisiinsa, pitäisi olla helppoa tunnistaa kalusto ja tarkastella sitä koskevia tietoja.

Viraston tehtävänä on laatia yhteinen malli liikkuvan kaluston rekisteröintiä varten. Se laatii suosituksen komissiolle, joka tekee päätöksen direktiivin 96/48/EY 14 artiklan ja 2001/16/EY 14 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Markkinoiden avaamisen yhteydessä on tärkeää, että kaluston vaatimustenmukaisuuden todistavat asiakirjat ovat suoraan kaikkien niiden saatavilla, joiden etua se koskee, helposti ja avoimesti siten, että kaupallisten ja tekijänoikeuksiin liittyvien tietojen luottamuksellisuus kuitenkin taataan. Tämä on erityisen tärkeää kansallisille viranomaisille, joiden on voitava tarpeen mukaan tarkistaa, onko niiden alueella liikennöivä kalusto vaatimusten mukainen.

Tämän vuoksi viraston tehtävänä on ylläpitää julkista luetteloa kaikista kyseessä olevista asiakirjoista. Virasto perustaa tätä tarkoitusta varten kyseessä olevien asiakirjojen laadinnasta vastaavien elinten ja asianomaisten kansallisten viranomaisten verkoston.

Luku 4: Tutkimus ja innovaatioiden edistäminen

20 artikla

Tässä artiklassa täsmennetään, että virasto voi teettää selvityksiä, mikäli se on viraston työn kannalta tarpeen.

21 artikla

Tämän artiklan avulla virasto voi edistää erityisesti uuden teknologian käyttöön liittyviä innovaatioita rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla.

Luku 5: Sisäinen rakenne ja toiminta

22 artikla

Tässä artiklassa täsmennetään, että virasto on yhteisön elin ja että sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin mahdollinen oikeuskelpoisuus. Toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä viraston sijainnista komission ehdotuksen pohjalta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asetuksen antamisesta. Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

23 artikla

Tässä säännöksessä vahvistetaan, että virastolla on yhteisön tapaan samat erioikeudet ja vapaudet, jotka myönnetään Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan nojalla.

24 artikla

Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä. Yhteisön toimielimet siirtävät vain pienen määrän henkilöitä viraston palvelukseen. Suurin osa henkilöstöä otetaan määräaikaiseen palvelukseen vaadittavan asiantuntemuksen ja kokemuksen perusteella. On tärkeää varmistaa viraston, kansallisten hallintojen ja rautatiesektorin välillä pätevyyden kierto, jotta virastolla on käytettävissään asiantuntijoita, jotka hallitsevat teknologian viimeisimmän kehityksen. Tämän vuoksi viraston henkilöstön työsopimusten kesto rajoitetaan enintään viiteen vuoteen (lukuun ottamatta pääjohtajaa, katso 26 artikla).

25 artikla

Tässä artiklassa vahvistetaan pääjohtajan tehtävät ja toimivalta. Pääjohtaja ei saa ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai organisaatiolta. Hänen on kuitenkin toteutettava kaikki komission antamat tehtävät ja vastattava komission pyyntöihin. Pääjohtaja hoitaa myös viraston liikkeenjohdolliset tehtävät, ja tässä asemassa hän valmistelee ja toteuttaa viraston talousarvion ja toimintaohjelman sekä hoitaa henkilöstöasiat.

26 artikla

Tässä artiklassa määritellään nimityksiä koskevat viraston säännöt.

27 artikla

Suoran demokraattisen valvonnan varmistamiseksi ja talousarviota koskevan toimivallan lisäksi Euroopan parlamentti voi kuulla viraston pääjohtajaa toimintakertomuksen esittämisen yhteydessä tai minä muuna ajankohtana tahansa.

28 artikla

Tässä 28 artiklassa määritetään hallintoneuvoston toimivalta. Se nimeää pääjohtajan ja käyttää viraston työjärjestystä, talousarviota, työohjelmaa ja toimintakertomusta koskevaa päätösvaltaa. Lisäksi hallintoneuvosto valvoo, että virasto toimii vaadittavan avoimesti ja puolueettomasti.

29 artikla

Tässä artiklassa täsmennetään, että hallintoneuvostossa on kuusi neuvoston nimeämää jäsenvaltioiden edustajaa, kuusi komission edustajaa ja kolme riippumatonta henkilöä, jotka komissio valitsee heidän asiantuntemuksensa perusteella.

Hallintoneuvoston kokoonpano kuvastaa periaatetta, jonka mukaan täytäntöönpano ja lainsäädäntö pidetään toisistaan erillisinä. Euroopan parlamentin demokraattisen valvontatehtävän on pysyttävä riippumattomana, joten parlamentti ei voi olla osallisena valvontansa alaisena olevan viraston hallintoneuvoston päätöksenteossa. Hallintoneuvoston kokoonpano kuvastaa yhteisön toimivaltarakenteen tasapainoperiaatetta.

Jotta hallintoneuvosto voisi toimia tehokkaasti ja kantaa toimistaan täyden vastuun, sen jäsenten määrää on tarpeen rajoittaa.

30 artikla

Tällä artiklalla vahvistetaan, että hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja rajaa heidän toimikautensa kolmeen vuoteen. Toimikausi voidaan uusia yhden kerran.

31 artikla

Tässä artiklassa säädetään hallintoneuvoston sekä sääntömääräisiin että ylimääräisiin kokouksiin liittyvistä kysymyksistä ja vahvistetaan muun muassa, että nämä kokoukset pidetään pääjohtajan läsnäollessa.

32 artikla

Hallintoneuvoston päätökset tehdään jäsenten kahden kolmasosan määräenemmistöllä siten, että jokaisella jäsenellä on yksi ääni lukuun ottamatta kolmea asiantuntijaa, joilla ei ole äänioikeutta.

33 artikla

Tässä artiklassa määritetään ehdot, joilla viraston toimihenkilöt voivat vierailla jäsenvaltioissa suorittaessaan virastolle uskottuja tehtäviä.

34 artikla

Viraston sopimussuhteeseen perustuva ja sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu määräytyy saman järjestelmän mukaisesti, jota sovelletaan perustamissopimuksen 288 artiklan nojalla yhteisöön.

35 artikla

Viraston työkieliksi vahvistetaan rautatiesektorilla yleisimmin käytetyt kielet. Näitä ovat erityisesti kielet, joita käytetään parhaillaan yhteentoimivuutta koskevassa työssä. Näin ollen ehdotetaan, että tehokkuussyistä samoja kieliä käytetään myös viraston sisällä.

36 artikla

Tässä artiklassa säädetään, että viraston toimintaan voivat osallistua ne Euroopan maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti ne saattavat voimaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan yhteisön lainsäädännön ja soveltavat sitä.

37 artikla

Tässä artiklassa säädetään, että virasto soveltaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saattamisesta yleisön tutustuttavaksi annettua asetusta (EY) 1049/2001.

Luku 6: Varainhoitosäännökset

38 artikla

Viraston talousarvio katetaan olennaisilta osin yhteisön tuesta. Virasto voi pyytää maksua tuottamistaan palveluista (julkaisut, koulutus ja muut palvelut). Lisäksi viraston toimintaan osallistuvilta yhteisön ulkopuolisilta mailta voidaan 36 artiklan nojalla periä maksua.

Virastolla on oltava riittävä talousarvio, jotta se voi palkata henkilöstönsä edellä kuvatulla tavalla ja suorittaa sille uskotut tehtävät joustavasti ja tehokkaasti.

Pääjohtaja laatii talousarvioluonnoksen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Se toimitetaan myöhemmin komissiolle, joka vuorostaan käsittelee sen tavanomaisten talousarviota koskevien menettelyjen mukaisesti.

39 artikla

Tässä artiklassa säädetään, että pääjohtajan tehtävänä on toteuttaa talousarvio. Varainhoitoa valvoo komission varainhoidon valvoja. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa viraston tilit ja julkaisee niistä vuosittain kertomuksen. Euroopan parlamentti myöntää hallintoneuvoston suosituksesta viraston pääjohtajalle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.

40 artikla

Tässä artiklassa vahvistetaan, että auttaakseen viraston talousarvion valmistelua ja toteuttamista hallintoneuvosto antaa varainhoitoasetuksen, jonka komissio on hyväksynyt ja josta tilintarkastustuomioistuin on antanut lausunnon.

41 artikla

Virastoon, sen toimihenkilöihin ja mahdollisiin sopimuspuoliin sovelletaan kaikkia voimassa olevia petostentorjuntaa koskevia yhteisön säännöksiä.

Luku 7: Yleiset ja loppusäännökset

42 artikla

Tässä artiklassa säädetään viraston toimintojen asteittaisesta lisääntymisestä kahden vuoden aikana.

43 artikla

Tässä artiklassa vahvistetaan, että komission on viiden vuoden kuluessa viraston toiminnan aloittamisesta suoritettava riippumaton arviointi tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

44 artikla

Tässä artiklassa vahvistetaan asetuksen voimaantulopäivä.

6. Loppusäännökset

Tämän ehdotuksen liitteenä on rahoitusselvitys. Yrityksille aiheutuvien vaikutusten arviointilomaketta ei ole, koska ehdotus ei vaikuta yrityksiin.

2002/0024 (COD)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan rautatieviraston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [10],

[10] EYVL C, , s. .

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [11],

[11] EYVL C, , s. .

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [12],

[12] EYVL C, , s. .

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [13],

[13] EYVL C, , s. .

sekä katsovat seuraavaa:

1) Eurooppalaisen, rajattoman rautatieliikennealueen asteittainen perustaminen edellyttää yhteisön toimia rautateihin sovellettavan teknisen sääntelyn alalla niin tekniikkaan kuin turvallisuuteenkin liittyvissä näkökohdissa, joita ei edes voi erottaa toisistaan.

2) Yhteisön rautateiden kehittämisestä annetussa direktiivissä 91/440/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/12/EY [14], säädetään infrastruktuurin käyttöoikeuksien avaamisesta kaikille yhteisön rautatieyhtiöille, joilla on toimilupa ja jotka haluavat kehittää kansainvälisiä tavaraliikennepalveluja.

[14] EYVL L 75, 15.3.2001, s. 1.

3) Rautatieyritysten toimiluvista annetussa direktiivissä 95/18/EY [15], sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/13/EY [16], säädetään, että kaikilla rautatieyrityksillä on oltava toimilupa ja että tällainen yhden jäsenvaltion myöntämä toimilupa on voimassa yhteisön koko alueella.

[15] EYVL L 143, 27.6.1995, s. 70.

[16] EYVL L 75, 15.3.2001, s. 26.

4) Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26. helmikuuta 2001 annetussa direktiivissä luodaan uusi kehys, jolla pyritään perustamaan rajaton eurooppalainen rautatieliikennealue.

5) Jäsenvaltioiden rautatiejärjestelmien väliset tekniset ja toiminnalliset erot ovat aiheuttaneet esteitä kansallisten rautatiemarkkinoiden välille ja estäneet alan dynaamisen kehittymisen Euroopan mittakaavassa. Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23. heinäkuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/48/EY ja Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetussa direktiivissä 2001/16/EY määritellään olennaiset vaatimukset ja annetaan säännökset, joiden tavoitteena on pakollisten yhteentoimivuuden teknisten eritelmien määrittely.

6) Turvallisuus- ja yhteentoimivuustavoitteeseen pyrkiminen samanaikaisesti edellyttää paljon teknistä työtä, jonka johdossa on oltava erikoistunut elin. Tästä syystä on tarpeen perustaa Euroopan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta käsittelevä virasto osaksi yhteisön elimiä ja toimivaltarakenteen tasapaino huomioon ottaen. Tällaisen viraston perustaminen tekee mahdolliseksi Euroopan rautateiden turvallisuus- ja yhteentoimivuustavoitteiden huomioon ottamisen samanaikaisesti ja korkealaatuista asiantuntemusta hyödyntäen, mikä elvyttää osaltaan rautatiesektoria ja edistää yhteisen liikennepolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamista.

7) [Rautatieturvallisuutta koskevassa] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä .../.../EY [17] säädetään yhteisten turvallisuusindikaattorien, turvallisuustavoitteiden ja turvallisuusmenetelmien laatimisesta. Niiden laatiminen edellyttää riippumatonta teknistä asiantuntemusta.

[17] EYVL L ...

8) Rautatieyritysten turvallisuustodistusten myöntämismenettelyjen helpottamiseksi ja näiden todistusten vastavuoroisen tunnustamisen edistämiseksi on tarpeen ryhtyä asteittaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että mahdollisimman suuri osa mainittujen todistusten osatekijöistä tunnustettaisiin vastavuoroisesti.

9) [Rautatieturvallisuutta koskevassa] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä .../.../EY [18] säädetään, että turvallisuutta koskevat kansalliset toimenpiteet tutkitaan yhteentoimivuuden näkökulmasta. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan riippumattomaan asiantuntemukseen perustuva puolueeton lausunto.

[18] EYVL L ...

10) Turvallisuuden alalla on tärkeää taata mahdollisimman laaja avoimuus ja tehokas tiedonkulku. Suoritustasosta ei ole vielä kehitetty yhteisiin indikaattoreihin perustuvaa analyysia, jossa ovat mukana kaikkien alan toimijoiden väliset suhteet. Tällainen analyysi olisi kuitenkin syytä kehittää. Tilastollisten näkökohtien osalta on tarpeen tehdä läheistä yhteistyötä Eurostatin kanssa.

11) Rautateiden turvallisuudesta vastaavien kansallisten elinten, sääntelyviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten on voitava pyytää riippumattomia teknisiä lausuntoja, kun niiden täytyy tutustua useita jäsenvaltioita koskeviin kansainvälisiin asioihin.

12) Liikkuvan kaluston huolto on turvallisuusjärjestelmän tärkeä osatekijä. Rautatiekaluston huoltoon ei ole syntynyt todellisia eurooppalaisia markkinoita, koska huoltoverstailla ei ole sertifiointijärjestelmää. Tilanteesta aiheutuu alalle lisäkustannuksia ja tyhjien vaunujen paluuliikennettä. Näin ollen on syytä kehittää asteittain huoltoverstaiden eurooppalainen sertifiointijärjestelmä.

13) Direktiivissä 2001/16/EY säädetään, että ensimmäiset yhteentoimivuuden tekniset eritelmät on laadittava 20 päivään huhtikuuta 2004 mennessä. Tämän työn toteuttajaksi komissio on valtuuttanut Euroopan rautateiden yhteentoimivuusjärjestön, johon kuuluvat rautatiekaluston valmistajat, liikenteenharjoittajat ja infrastruktuurin hallintoyritykset. On tärkeää ylläpitää ammattilaisten mainitun järjestön puitteissa kehittämä asiantuntemus. Työn jatkuvuuden ja yhteentoimivuuden teknisten eritelmien ajallinen kehittyminen edellyttävät pysyvää teknistä kehystä.

14) Euroopan laajuisen verkon yhteentoimivuutta on vahvistettava, ja yhteisön tukea saavien uusien investointihankkeiden valinnassa on noudatettava yhteentoimivuuden tavoitetta yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY [19] mukaisesti.

[19] EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1. Päätös on muutettu päätöksellä N:o 1346/2001/EY (EYVL L 185, 6.7.2001, p.1.).

15) Veturinkuljettajien ammattipätevyysvaatimukset ovat tärkeä osatekijä sekä turvallisuuden että yhteentoimivuuden osalta. Lisäksi niistä riippuvat myös rautatiealan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden mahdollisuudet. Tätä kysymystä on käsiteltävä sosiaalisen vuoropuhelun nykyisissä puitteissa. Viraston on annettava tarvittavaa teknistä tukea, kun tätä asiaa käsitellään Euroopan tasolla.

16) Rekisteröinti on ensisijaisesti todistus siitä, että liikkuva kalusto on sopiva liikennöimään tietyissä olosuhteissa. Rekisteröintijärjestelmän on oltava avoin ja syrjimätön, ja se on viranomaisten tehtävä. Viraston on annettava teknistä tukea liikkuvan kaluston rekisteröintijärjestelmän käyttöön ottamiseksi.

17) Yhteentoimivuuden saavuttamiseen pyrkivässä prosessissa tarvittavien asiakirjojen on oltava yleisön saatavilla, jotta taattaisiin mahdollisimman laaja avoimuus ja kaikkien asianosaisten yhtäläinen oikeus saada hyödyllisiä tietoja. Sama koskee myös toimilupia ja turvallisuustodistuksia. Viraston on toimittavana näiden tietojen tehokkaana välittäjänä.

18) Innovaatioiden edistäminen rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla on tärkeä tehtävä, ja viraston on kannustettava erityisesti uuden teknologian käyttöä.

19) Jotta virasto voisi hoitaa asianmukaisesti sille osoitetut tehtävät, sillä on oltava oikeushenkilön asema ja riippumaton talousarvio, joka katetaan pääasiassa yhteisön varoista. Viraston riippumattomuuden varmistamiseksi sekä päivittäisessä johtamisessa että sen laatimissa lausunnoissa ja suosituksissa on tärkeää, että pääjohtajalle annetaan täysi vastuu ja että viraston henkilöstö on riippumaton.

20) Viraston hallintoneuvoston kokoonpanon on heijastettava kahta yhteisön toimivaltarakenteen pääpilaria ja noudatettava periaatetta, jonka mukaan toimeenpaneva elin on vastuussa Euroopan parlamentille. Heinäkuun 25 päivänä 2001 annetussa hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassa [20] esitettyjen suuntaviivojen perusteella komission ja jäsenvaltioiden on oltava yhtäläisesti edustettuina hallintoneuvostossa, jolla on tarvittava valta laatia talousarvio ja todentaa sen toteuttaminen, hyväksyä asianmukaiset taloudenpitoa koskevat säännöt, laatia viraston päätöksentekoa koskevat avoimet menettelytavat ja nimittää viraston pääjohtaja. Hallintoneuvoston päätösten avoimuuden varmistamiseksi keskusteluissa on oltava mukana kutakin käsiteltävää asiaa koskevan alan edustajia, mutta kuitenkin ilman äänioikeutta, koska äänioikeus on varattu julkisen vallan edustajille, jotka ovat toimistaan vastuussa demokraattisille valvontaelimille. Komissio nimeää mainitut alan edustajat heidän ansioidensa ja rautatiealan kokemuksensa perusteella eikä tiettyjen ammattijärjestöjen edustajina.

[20] KOM (2001) 428.

21) Viraston on toimittava avoimesti ja sen hallinnossa on noudatettava kaikkia voimassa olevia hyvää hallintotapaa ja petostentorjuntaa koskevia säännöksiä. Euroopan parlamentin on varmistettava viraston tehokas valvonta, ja sillä on tämän vuoksi oltava mahdollisuus kuulla viraston pääjohtajaa.

22) Tämän toimenpiteen tavoitetta, joka on sellaisen erikoistuneen elimen luominen, jonka tehtävänä on laatia rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevia yhteisiä ratkaisuja, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti; tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei säädetä enemmästä kuin mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

Luku 1: Periaatteet

1 artikla

Viraston perustaminen ja tavoitteet

1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan rautatievirasto, jäljempänä "virasto".

2. Viraston tavoitteena on osallistua teknisten kysymysten osalta rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden tason parantamiseen pyrkivän yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoon ja kehittää Euroopan rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskeva yhteinen lähestymistapa ja näin edistää osaltaan rajattoman ja turvallisen Euroopan rautatieliikennealueen toteuttamista.

3. Näihin tavoitteisiin pyrkiessään virasto ottaa täysin huomioon Euroopan unionin laajentumisprosessin ja rautatieyhteyksissä unionin ulkopuolisiin maihin ilmenevät erityisrajoitukset.

2 artikla

Viraston päätösten tyypit

Virasto voi antaa

a) komissiolle 6, 7, 12, 14, 16, 17 ja 18 artiklan soveltamista koskevia suosituksia,

b) komissiolle tai jäsenvaltioiden asianomaisille viranomaisille 8, 10, 13 ja 15 artiklan soveltamista koskevia lausuntoja.

3 artikla

Rautatiealan asiantuntijoiden osallistuminen

1. Laatiessaan 6, 7, 12, 14, 16, 17 ja 18 artiklassa tarkoitettuja suosituksia virasto tukeutuu alan asiantuntijoiden ja erityisesti Euroopan rautateiden yhteentoimivuutta käsittelevän järjestön kehittämään asiantuntemukseen.

2. Tätä tarkoitusta varten virasto sopii työryhmien kokoonpanosta alan ammattijärjestöjen kanssa; järjestöt tekevät virastolle tätä koskevia ehdotuksia. Virasto varmistaa näiden ryhmien edustavuuden ja avoimuuden.

3. Työryhmissä puhetta johtaa viraston edustaja.

4 artikla

Työmarkkinaosapuolten kuuleminen

Virasto kuulee työmarkkinaosapuolia sosiaalisen vuoropuhelun komiteassa tämän asetuksen 6, 12 ja 17 artiklassa tarkoitetuista toimista siltä osin kuin niillä on suoria vaikutuksia sosiaaliseen ympäristöön tai alan työntekijöiden työolosuhteisiin.

Tällaiset kuulemiset järjestetään ennen kuin virasto toimittaa suosituksensa komissiolle. Virasto toimittaa sosiaalisen vuoropuhelun komitean antamat lausunnot komissiolle, ja komissio toimittaa ne direktiivin 2001/16/EY 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

5 artikla

Käyttäjien kuuleminen

Virasto kuulee rautateiden tavaraliikenteen käyttäjiä ja asiakkaita edustavia järjestöjä tämän asetuksen 6 ja 12 artikloissa tarkoitetuista toimista siltä osin kuin niillä on suoria vaikutuksia asiakkaisiin. Direktiivin 2001/16/EY 21 artiklassa tarkoitettu komitea laatii luettelon järjestöistä, joita on kuultava.

Tällaiset kuulemiset järjestetään ennen kuin virasto toimittaa ehdotuksensa komissiolle. Virasto toimittaa kyseisten järjestöjen antamat lausunnot komissiolle, ja komissio toimittaa ne direktiivin 2001/16/EY 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

Luku 2: Turvallisuus

6 artikla

Tekninen tuki

1. Virasto suosittaa komissiolle [rautateiden turvallisuutta koskevan] direktiivin 200./../EY 5 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä turvallisuustavoitteita (YTT) ja yhteisiä turvallisuusmenettelyjä (YTM).

2. Virasto suosittaa komission tai [rautateiden turvallisuutta koskevan] direktiivin 200./../EY 21 artiklassa tarkoitetun komitean pyynnöstä tai omasta aloitteestaan myös muita turvallisuutta koskevia toimenpiteitä.

3. Virasto voi laatia komissiolle mitä tahansa hyödyllisiä suosituksia yhteisten turvallisuustavoitteiden, yhteisten turvallisuusmenettelyjen ja yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE) hyväksymistä edeltävän siirtymäkauden aikana sekä sellaisen kaluston ja infrastruktuurin osalta, joita YTEt eivät koske. Virasto varmistaa, että nämä suositukset ja nykyiset ja valmisteilla olevat YTEt ovat keskenään johdonmukaiset.

4. Viraston on esitettävä tämän artiklan nojalla antamiensa suositusten tueksi kustannus-hyötyanalyysi.

5. Virasto järjestää [rautateiden turvallisuutta koskevassa] direktiivissä 200./../EY määriteltyjen kansallisten turvallisuusviranomaisten ja tarkastuselinten välisen yhteistyön ja helpottaa sitä.

7 artikla

Turvallisuustodistukset

Virasto laatii rautateiden turvallisuutta koskevan direktiivin turvallisuustodistusten yhdenmukaistamista koskevan 14 artiklan soveltamiseksi turvallisuustodistusta varten yhdenmukaisen mallin, joka sisältää myös sähköisen version, ja turvallisuustodistusanomusta varten yhdenmukaisen mallin, joka sisältää luettelon olennaisista toimitettavista tiedoista, ja suosittaa näitä malleja.

8 artikla

Kansalliset turvallisuustoimenpiteet

1. Virasto tekee komission pyynnöstä teknisiä selvityksiä [rautateiden turvallisuutta koskevan] direktiivin 200./../EY 8 artiklan mukaisesti komissiolle toimitetuista uusista kansallisista turvallisuustoimenpiteistä.

2. Virasto tarkastelee tällaisten toimenpiteiden yhteensopivuutta [rautateiden turvallisuutta koskevassa] direktiivissä 200./../EY määriteltyjen yhteisten turvallisuustavoitteiden ja yhteisten turvallisuusmenettelyjen sekä voimassa olevien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien kanssa.

3. Jos virasto jäsenvaltion toimittamat perustelut huomioon otettuaan on sitä mieltä, että jokin näistä toimenpiteistä on ristiriidassa 2 kohdassa mainittujen sääntöjen kanssa, se esittää lausuntonsa komissiolle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on toimittanut tiedot toimenpiteistä virastolle.

9 artikla

Turvallisuustason seuranta

1. Virasto perustaa turvallisuudesta vastaavien kansallisten viranomaisten ja [rautateiden turvallisuutta koskevassa] direktiivissä ../../EY tarkoitetusta tutkinnasta vastaavien kansallisten viranomaisten verkoston voidakseen määritellä [rautateiden turvallisuutta koskevan] ... päivänä ...kuuta .... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ../../EY [21] liitteessä I lueteltujen yhteisten indikaattorien sisällön ja koota kaikki rautateiden turvallisuutta koskevat saatavilla olevat tiedot.

[21] EYVL L ...

2. Virasto laatii turvallisuusindikaattorien, turvallisuutta ja onnettomuuksia koskevien kansallisten kertomusten ja omien tietojensa perusteella joka toinen vuosi turvallisuustasoa koskevan julkisen kertomuksen. Ensimmäinen tällainen kertomus julkaistaan viraston kolmantena toimintavuotena.

3. Virasto tukeutuu Eurostatin keräämiin tietoihin ja tekee sen kanssa yhteistyötä välttääkseen työn päällekkäisyyden ja varmistaakseen, että rautateiden turvallisuusindikaattoreissa ja muiden liikennemuotojen indikaattoreissa noudatetaan yhdenmukaista metodologiaa.

10 artikla

Tekniset lausunnot

1. Direktiivin 2001/14/EY 30 artiklassa tarkoitetut kansalliset sääntelyelimet voivat pyytää virastolta turvallisuusnäkökohtia koskevia teknisiä lausuntoja asioista, joista niille on ilmoitettava.

2. Direktiivin 2001/14/EY 35 artiklassa ja muutetun direktiivin 91/440/ETY 11a artiklassa tarkoitetut komiteat voivat pyytää virastolta turvallisuusnäkökohtia koskevia teknisiä lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvista asioista.

3. Virasto antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa. Virasto julkaisee tällaiset lausunnot kuitenkin niin, että niistä on poistettu kaupallisia tai teollisia salaisuuksia koskevat tiedot.

11 artikla

Julkinen asiakirjarekisteri

1. Viraston tehtävänä on ylläpitää julkista luetteloa seuraavista asiakirjoista:

a) direktiivin 95/18/EY mukaisesti myönnetyt toimiluvat,

b) [rautateiden turvallisuutta koskevan] direktiivin 200./../EY mukaisesti myönnetyt turvallisuustodistukset,

c) [rautateiden turvallisuutta koskevan] direktiivin 200./../EY 23 artiklan nojalla virastolle toimitetut tutkimusraportit,

d) [rautateiden turvallisuutta koskevan] direktiivin 200./../EY 8 artiklan nojalla komissiolle ilmoitetut kansalliset säädökset.

2. Edellä 1 kohdassa mainittujen asiakirjojen myöntämisestä vastaavien kansallisten viranomaisten on ilmoitettava virastolle kuukauden kuluessa jokaisesta päätöksestä myöntää, kieltäytyä myöntämästä tai peruuttaa tällainen asiakirja. Virasto voi pyytää, että sille toimitetaan tällaista myöntämis-, epäämis- tai peruutuspäätöstä koskevat perustelut. Tällaisessa tapauksessa asianomaiset viranomaiset toimittavat kyseisen materiaalin virastolle viidentoista työpäivän kuluessa.

3. Virasto voi täydentää tätä julkista tietokantaa muilla tämän asetuksen tavoitteisiin liittyvillä hyödyllisillä asiakirjoilla tai linkeillä.

Luku 3: Yhteentoimivuus

12 artikla

Viraston antama tekninen tuki

Virasto edistää osaltaan rautateiden yhteentoimivuuden kehittämistä ja toteuttamista direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY vahvistettujen periaatteiden ja määritelmien mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten virasto:

a) johtaa komission valtuuttamana luonnosten laatimista yhteentoimivuuden teknisiksi eritelmiksi ja toimittaa nämä luonnokset komissiolle,

b) valvoo yhteentoimivuuden teknisten eritelmien uudelleentarkastelua teknisen kehityksen sekä markkinoiden ja sosiaalisten vaatimusten muutosten suhteen ja ehdottaa komissiolle yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia,

c) valvoo yhtäältä yhteentoimivuuden teknisten eritelmien laadinnan ja käyttöönoton ja toisaalta yhteentoimivuuden edellyttämien eurooppalaisten standardien laadinnan välistä yhteensovittamista ja ylläpitää hyödyllisiä yhteyksiä eurooppalaisiin standardointielimiin,

d) järjestää ilmoitettujen elinten välisen yhteistyön ja helpottaa sitä.

13 artikla

Ilmoitettujen elinten tarkastus ja valvonta

Sanotun rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta nimeämistään ilmoitetuista elimistä virasto voi komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tarkastaa ilmoitettujen elinten työn laadun. Virasto laatii tällaisissa tapauksissa lausunnon komissiolle.

14 artikla

Yhteentoimivuuden tason seuranta

1. Virasto suosittaa komission pyynnöstä tapoja toteuttaa yhteentoimivuus helpottaen liikenteenharjoittajien ja infrastruktuurien hallinnon välistä yhteistyötä erityisesti siirryttäessä vanhasta järjestelmästä uuteen.

2. Virasto seuraa rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden edistymistä. Se laatii ja julkistaa joka toinen vuosi kertomuksen yhteentoimivuuden edistymisestä. Ensimmäinen tällainen kertomus julkaistaan viraston toisena toimintavuotena.

15 artikla

Euroopan laajuisen verkon yhteentoimivuus

Virasto tarkastelee komission pyynnöstä yhteentoimivuuden näkökulmasta kaikkia infrastruktuurihankkeita, joihin on anottu yhteisön rahoitustukea. Virasto antaa lausuntonsa kuukauden kuluessa.

16 artikla

Huoltoverstaiden sertifiointi

Virasto kehittää liikkuvan kaluston huoltoverstaiden eurooppalaisen sertifiointijärjestelmän ja laatii suosituksia tällaisen järjestelmän toteuttamiseksi.

17 artikla

Ammattipätevyys

1. Virasto luetteloi veturinkuljettajilta vaadittavat olennaiset pätevyysvaatimukset sekä veturinkuljettajien koulutusjärjestelmät. Se erottelee toisistaan yleiset pätevyysvaatimukset kalustotyypeittäin sekä jokaista ratayhteyttä ja kalustoa koskevat erityisvaatimukset.

2. Yleisten pätevyysvaatimusten osalta virasto luetteloi pääasiallisten kalustotyyppien mukaan kuljettajien ammattipätevyyden vähimmäisvaatimukset ja vaadittavan koulutuksen, jolla varmistetaan liikennöinnin turvallisuus.

3. Virasto laatii suosituksia koulutuslaitosten ja niiden myöntämien tutkintojen hyväksymisjärjestelmän käyttöönottamiseksi.

4. Virasto edistää ja tukee kuljettajien ja kouluttajien vaihtoa eri jäsenvaltioissa toimivien rautatieyritysten välillä.

18 artikla

Kaluston rekisteröinti

Virasto laatii liikkuvan kaluston yhtenäisen rekisteröintimallin ja suosittaa sitä komissiolle direktiivin 96/48/EY 14 artiklan ja direktiivin 2001/16/EY 14 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Yhteentoimivuutta koskevien asiakirjojen rekisteri

Virasto ylläpitää julkista luetteloa seuraavista direktiiveissä 2001/16/EY ja 96/48/EY määritellyistä asiakirjoista:

a) osajärjestelmien tarkastusvakuutus,

b) osajärjestelmien osien vaatimustenmukaisuusvakuutus,

c) käyttöönottolupa, mukaan luettuina käyttöönottoon liittyvät rekisterinumerot,

d) infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevat luettelot.

Asianomaiset elimet toimittavat asiakirjat virastolle, joka määrittelee niiden toimittamista koskevat käytännön menettelyt.

Virasto laatii nämä asiakirjat sisältävän sähköisen tietokannan. Tämä tietokanta on julkisesti käytettävissä Internetin välityksellä.

Luku 4: Tutkimus ja innovaatioiden edistäminen

20 artikla

Tutkimukset

Kun tällä asetuksella virastolle osoitettujen tehtävien suorittaminen niin vaatii, virasto voi teettää tutkimuksia, jotka se rahoittaa omasta talousarviostaan.

21 artikla

Innovaatioiden edistäminen

Komissio voi antaa virastolle tehtäväksi edistää innovaatioita, joilla pyritään parantamaan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta erityisesti uusien tietotekniikoiden ja paikannus- ja seurantajärjestelmien käytön alalla.

Luku 5: Sisäinen rakenne ja toiminta

22 artikla

Oikeudellinen asema ja toimipaikka

1. Virasto on yhteisön elin. Se on oikeushenkilö.

2. Viraston toimipaikasta päättävät toimivaltaiset viranomaiset komission ehdotuksesta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen antamisesta.

3. Virastolla on jokaisessa jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Virasto voi erityisesti hankkia irtainta ja kiinteää omaisuutta ja luopua siitä sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

4. Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

23 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

24 artikla

Henkilöstö

1. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavia sääntöjä ja ehtoja. Hallintoneuvosto vahvistaa komission suostumuksella tarvittavat soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2. Virasto käyttää oman henkilöstönsä suhteen virkamiesten henkilöstösääntöjen mukaisesti nimitysviranomaiselle annettuja valtuuksia ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti työsopimuksia tekemään oikeutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan soveltamista.

3. Viraston henkilöstö koostuu enintään viideksi vuodeksi palvelukseen otetuista määräaikaisista toimihenkilöistä, sanotun rajoittamatta 26 artiklan 1 kohdan soveltamista. Nämä määräaikaiset toimihenkilöt ovat:

- toimihenkilöitä, jotka on otettu palvelukseen alan asiantuntijoiden joukosta sen pätevyyden ja kokemuksen perusteella, jota heillä on rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla,

- toimihenkilöitä, jotka on otettu palvelukseen komission siirtäminä virkamiehinä johto- tai hallintotehtäviä varten,

- muita toimihenkilöitä, jotka on otettu palvelukseen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelusehtojen mukaisesti toimeenpaneviin tai sihteeritehtäviin.

4. Asiantuntijat, jotka osallistuvat viraston järjestämiin työryhmiin, eivät kuulu viraston henkilöstöön. Virasto kattaa heidän matka- ja oleskelukulunsa hallintoneuvoston vahvistamien sääntöjen ja tariffien mukaisesti.

25 artikla

Pääjohtajan tehtävät ja toimivalta

1. Virastoa johtaa sen pääjohtaja. Pääjohtaja on vastuussa viraston päivittäisestä johtamisesta ja on toimissaan riippumaton. Pääjohtaja ei pyydä eikä ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä tai yritykseltä.

2. Pääjohtaja

a) laatii toimintaohjelman ja toimittaa sen hallintoneuvostolle saatuaan sille ensin komission hyväksynnän,

b) toteuttaa toimintaohjelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet ja vastaa kaikkiin komission pyyntöihin,

c) toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, varmistaakseen viraston tämän asetuksen säännösten mukaisen toiminnan,

d) laatii ja ottaa käyttöön tehokkaan seurantajärjestelmän, jonka avulla voidaan verrata viraston tuloksia sen toimintatavoitteisiin, ja valmistelee tältä pohjalta vuosittain alustavan yleiskertomuksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle,

e) luo tunnustettujen ammatillisten vaatimusten mukaiset säännölliset arviointimenettelyt,

f) käyttää henkilöstön suhteen 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimivaltaa,

g) laatii arvion viraston tuloista ja menoista 38 artiklan mukaisesti ja huolehtii talousarvion toteuttamisesta 39 artiklan mukaisesti,

3. Pääjohtajaa voi avustaa yksi tai useampi yksikönpäällikkö. Hän ei voi siirtää hänelle myönnettyä toimivaltaa muille henkilöille.

26 artikla

Viraston sisäiset nimitykset

1. Hallintoneuvosto nimittää viraston pääjohtajan komission ehdotuksesta. Hallintoneuvostolla on valtuudet erottaa pääjohtaja komission ehdotuksesta. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Tätä toimikautta voidaan pidentää yhden kerran enintään kahdeksi vuodeksi.

2. Viraston pääjohtaja nimittää muut viraston henkilöstön jäsenet tämän asetuksen 23 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

27 artikla

Euroopan parlamentin oikeus kuulla pääjohtajaa

Pääjohtaja esittää vuosittain Euroopan parlamentille yleiskertomuksen viraston toiminnasta. Euroopan parlamentti voi lisäksi koska tahansa pyytää pääjohtajan kuultavakseen jostakin viraston toimintaan liittyvästä aiheesta.

28 artikla

Hallintoneuvoston perustaminen ja toimivalta

1. Virastolla on hallintoneuvosto.

2. Hallintoneuvosto

a) nimittää pääjohtajan 26 artiklan mukaisesti,

b) hyväksyy ennen kunkin vuoden maaliskuun 31 päivää viraston edellisen vuoden toimintaa koskevan yleiskertomuksen ja toimittaa sen komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille,

c) hyväksyy ennen kunkin vuoden lokakuun 30 päivää viraston seuraavan vuoden toimintaohjelman ja toimittaa sen komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille,

d) vahvistaa viraston lopullisen talousarvion ennen varainhoitovuoden alkua ja tarvittaessa muuttaa sitä yhteisön rahoitusosuuden ja viraston muiden tulojen mukaisesti,

e) hoitaa viraston talousarvioon liittyvät 6 luvun mukaiset tehtävänsä,

f) käyttää kurinpidollista toimivaltaa pääjohtajan suhteen ja valvoo, että virasto toimii vaadittavan avoimesti ja puolueettomasti.

29 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1. Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

- kuusi neuvoston edustajaa,

- kuusi komission edustajaa,

- kolme riippumatonta henkilöä, joilla ei ole äänioikeutta ja jotka komissio on nimennyt heidän alalla tunnustetun pätevyytensä perusteella.

2. Neuvosto ja komissio nimeävät edustajansa sekä jokaiselle heistä varamiehet, jotka voivat edustaa heitä ja äänestää heidän puolestaan heidän poissaollessaan. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää uudelleen hallintoneuvoston jäseneksi yhden kerran.

30 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtajuus

1. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta ja päättyy joka tapauksessa silloin, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy. Tämä toimikausi voidaan uusia yhden kerran.

31 artikla

Kokoukset

1. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Viraston pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn.

2. Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai jäsenten enemmistö sitä pyytää.

32 artikla

Äänestys

Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni, paitsi hallintoneuvostoon kuuluvilla kolmella riippumattomalla henkilöllä ja pääjohtajalla, joilla ei ole äänioikeutta.

33 artikla

Tarkastukset jäsenvaltioissa

1. Tämän asetuksen 8, 9, 10, 13 ja 15 artiklan nojalla virasto voi sille annettuja tehtäviä suorittaessaan tehdä komission pyynnöstä tarkastuskäyntejä jäsenvaltioihin. Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten on helpotettava viraston henkilöstön työtä, jotta tarkastukset tapahtuisivat asianmukaisesti. Viraston virkamiehillä on oikeus:

a) tutkia asiakirjat, tiedot, raportit ja muu aineisto, joka liittyy rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoon,

b) ottaa jäljennöksiä kyseisistä asiakirjoista, tiedoista, raporteista ja muusta aineistosta tai niiden osista,

c) vaatia suullisia selvityksiä paikalla,

d) päästä kaikkiin tiloihin, kaikille alueille tai kaikkiin liikennevälineisiin.

2. Viraston on ilmoitettava kyseessä olevalle jäsenvaltiolle suunnitellusta tarkastuksesta sekä sitä suorittamaan valtuutettujen virkamiesten henkilöllisyys ja tarkastuksen alkamisajankohta. Tarkastuksia suorittamaan valtuutettujen viraston virkamiesten on oikeuksiaan käyttäessään esitettävä viraston pääjohtajan päätös, jossa määritellään tarkastuksen kohde ja tarkoitus.

3. Viraston on kunkin tarkastuksen päätteeksi ja tarkastamiaan organisaatioita kuultuaan laadittava raportti ja toimitettava se komissiolle ja kyseiselle jäsenvaltiolle.

34 artikla

Vastuu

1. Sopimukseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, virasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5. Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

35 artikla

Kielet

1. Viraston sisäiset työkielet ovat englanti, ranska ja saksa. Jäsenvaltiot voivat lähestyä virastoa valitsemallaan yhteisökielellä.

2. Viraston toiminnassa tarvittavat käännöspalvelut tarjoaa Euroopan unionin elinten käännöskeskus.

36 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1. Viraston toimintaan voivat osallistua ne Euroopan kolmannet maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti ne saattavat voimaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan yhteisön lainsäädännön ja soveltavat sitä.

2. Mainittuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään muun muassa, missä laajuudessa ja miten kyseiset maat osallistuvat viraston toimintaan, sekä niiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Tällaisia järjestelyjä ovat myös rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat määräykset. Niissä voidaan määrätä edustuksesta - ilman äänioikeutta - hallintoneuvostossa.

37 artikla

Avoimuus

Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annettua asetusta (EY) 1049/2001.

Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, jotka koskevat asetuksen (EY) 1049/2001 soveltamista käytännössä.

Luku 6: Varainhoitosäännökset

38 artikla

Talousarvio

1. Viraston tulot koostuvat

- yhteisön rahoitusosuudesta,

- maksuista, joita virasto voi 35 artiklan nojalla periä sen toimintaan osallistuvilta yhteisön ulkopuolisilta mailta,

- julkaisuista, koulutuksesta ja kaikista muista viraston tarjoamista palveluista perittävistä maksuista.

2. Viraston menoihin kuuluvat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenot.

3. Pääjohtaja laatii arvion viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja toimittaa sen hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.

4. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

5. Hallintoneuvoston on 31 päivään maaliskuuta mennessä hyväksyttävä seuraavan tilivuoden alustava talousarvio ja toimitettava se komissiolle, joka sisällyttää sen perusteella vastaavat arviot Euroopan yhteisöjen yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen, jonka komissio toimittaa neuvostolle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

6. Hallintoneuvosto vahvistaa viimeistään 15 päivänä tammikuuta viraston kuluvan tilivuoden talousarvion ja mukauttaa sitä tarvittaessa budjettivallan käyttäjän päättämän yhteisöltä saatavan rahoitusosuuden mukaisesti.

39 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1. Pääjohtaja on vastuussa viraston talousarvion toteuttamisesta.

2. Komission varainhoidon valvoja valvoo viraston sitoutumista kaikkiin menoihin ja niiden maksamista sekä tulojen toteamista ja perimistä.

3. Pääjohtaja antaa komissiolle, hallintoneuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta edellisen varainhoitovuoden kaikki tulot ja menot sisältävän yksityiskohtaisen tilinpäätöksen.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tilit perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti. Se julkaisee vuosittain kertomuksen viraston toiminnasta.

4. Euroopan parlamentti myöntää hallintoneuvoston suosituksesta viraston pääjohtajalle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.

40 artikla

Varainhoitoasetus

Hallintoneuvosto vahvistaa komission suostumuksen ja tilintarkastustuomioistuimen lausunnon saatuaan viraston varainhoitoasetuksen, jossa säädetään erityisesti viraston talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatettavasta menettelystä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 142 artiklan mukaisesti.

41 artikla

Petosten torjunta

1. Petosten, korruption ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 [22] säännöksiä.

[22] EYVL L 136, 31.5.1999.

2. Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen [23] ja antaa välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

[23] EYVL L 136, 31.5.1999.

3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on todettava nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia paikalla viraston varojen edunsaajien luona.

Luku 7: Yleiset ja loppusäännökset

42 artikla

Viraston toiminnan aloittaminen

Viraston on voitava aloittaa toimintansa 24 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

43 artikla

Arviointi

Viiden vuoden kuluessa viraston toiminnan aloittamisesta komissio teettää arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta, viraston saavuttamista tuloksista ja sen työmenetelmistä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon toimialan edustajien, työmarkkinaosapuolten ja asiakasorganisaatioiden lausunnot. Arvioinnin tulokset on julkistettava. Komissio ehdottaa tarpeen mukaan tämän asetuksen muuttamista.

44 artikla

Tämä asetus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä .. päivänä ..kuuta ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

>TAULUKON PAIKKA>

1. BUDJETTIKOHTA

Luodaan uusi budjettikohta B2-703 osastoon B2-7 (Liikenne).

Tähän budjettikohtaan yhdistetään yhteentoimivuuden alalle osoitetut varat kohdista B2-704 ja B5-700 (tuki AEIF:lle).

2. NUMEROTIEDOT

2.1 Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): ei sovelleta

2.2 Toimenpiteen soveltamisaika: vuodesta 2004 alkaen

2.3 Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (katso kohta 6.1.2)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Ei sovelleta

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen(vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4 Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

|X| Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

| | Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen ohjelmasuunnitelman muuttamista,

| | ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

2.5 Vaikutukset tuloihin

| | Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

TAI

|X| Vaikutukset tuloihin ovat seuraavat:

Kolmansien maiden osallistumisesta tai asiakirjojen julkaisemisesta saatavat tulot ovat mahdollisia, mutta niitä ei voida tässä vaiheessa määrällisesti arvioida. Ne ovat viraston talousarvioon nähden vähäiset. Näin ollen kaikki menot katetaan jäljempänä yhteisön rahoituksella.

- Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset on liitettävä tähän rahoitusselvitykseen erillisellä lehdellä.

miljoonaa euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

(Kaikki asianomaiset budjettikohdat ilmoitetaan ja taulukkoon lisätään tarvittaessa rivejä, jos toimenpide kohdistuu useampaan budjettikohtaan.)

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

EY:n perustamissopimuksen 71 artiklan 1 kohta

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1 Yhteisön toiminnan tarve [24]

[24] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

Valkoisessa kirjassaan "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" [25] komissio ilmoitti ehdottavansa vuonna 2001 uuden toimenpidepaketin yhteydessä yhteisön elimen perustamista rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla.

[25] KOM(2001) 370, s. 31.

Komissio teetti vuonna 2001 selvityksen [26] tiettyjen energian ja liikenteen pääosaston suorittamien tehtävien ulkoistamisesta. Tässä selvityksessä käsitellään erityisesti teknisten standardien kehittämistä rautatiealalla, ja siinä tullaan johtopäätökseen, että tällaiset tehtävät, jotka eivät kuulu komission osaamisalan ytimeen mutta kuuluvat kuitenkin julkisten viranomaisten toimivaltaan, on uskottava erikoistuneen viraston tehtäväksi.

[26] Selvitys 3CE.

Viraston perustaminen on perusteltua ensinnäkin siksi, että rautateiden turvallisuuden alalla on välttämätöntä toteuttaa yhteisön tason toimenpiteitä. Ehdotetut toimenpiteet perustuvat rautateiden turvallisuutta koskevaan direktiiviehdotukseen ja tähän virastohankkeeseen. Rautateiden turvallisuutta koskevassa direktiivissä määritellään periaatteet ja kehys turvallisuusjärjestelmien lähentämiselle ja annetaan virastolle tehtäväksi yhteisön toimenpiteiden analysointi ja tekninen suunnittelu. Yhteisö ei voisikaan toimia alalla ilman riippumattoman teknisen elimen tukea: tällainen elin tarjoaa komissiolle korkeatasoista asiantuntemusta, joka on kuitenkin markkinoilla toimivista liikenteenharjoittajista ja kansallisista viranomaisista riippumatonta.

Rautateiden turvallisuuskysymyksiä voitiin aikaisemmin käsitellä vain kansallisesti siltä osin kuin kansallisia markkinoita ei vielä ollut avattu. Rautatieinfrastruktuurin käyttöoikeuksien asteittainen avaaminen jäsenvaltioiden välillä edellyttää kuitenkin yhteisten lähestymistapojen kehittämistä turvallisuuden alalla kahdesta syystä. Ensinnäkin on tarve taata korkea turvallisuustaso entistä useammille liikenteenharjoittajille avatuilla markkinoilla. Toiseksi on tarpeen mahdollistaa infrastruktuurin käyttöoikeuksien tehokas käyttö ilman, että keskenään yhteensopimattomat kansalliset turvallisuussäännöt muodostavat uusia esteitä infrastruktuurin käytölle.

Virasto on perusteltu myös siksi, että yhteentoimivuuden kehitystä on tarpeen nopeuttaa antamalla siihen vakaat ja riittävät välineet. Ottaen huomioon tehtävän tärkeyden tavanomaisten rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta koskevan direktiivin 2001/16/EY täytäntöönpanossa tämän työn käynnistysvaiheen jälkeen näyttää tarpeelliselta luoda pysyväisluontoinen elin, jolla on riittävät tekniset resurssit, jotta se voi valmistella yhteentoimivuuden tekniset eritelmät ja koordinoida valmistelua teollisuuden, liikenteenharjoittajien ja infrastruktuurin hallintoyritysten kanssa sekä myöhemmin soveltaa näitä eritelmiä.

Toistaiseksi yhteentoimivuutta koskevien direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY täytäntöönpano on rajoitetuin toimeksiannoin uskottu Euroopan rautateiden yhteentoimivuutta käsittelevälle järjestölle (AEIF). Näin tehtiin prosessin käynnistämiseksi, mutta nyt on kehitettävä pysyvämpi ratkaisu, jossa otetaan huomioon toimijoiden määrän kasvu. Periaatetta, jonka mukaan teollisuus ja liikenteenharjoittajat osallistuvat yhteentoimivuuden teknisten eritelmien laadintaprosessiin suoraan, noudatetaan edelleen, mutta vahvistetuin välinein.

On myös täysin perusteltua käsitellä rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta yhdessä, koska ne ovat toisiinsa läheisesti sidoksissa. Turvallisuus on yhteentoimivuuden teknisten eritelmien olennainen vaatimus, ja se on otettava suoraan huomioon näiden eritelmien laadintaprosessissa. Kääntäen voidaan sanoa, että keskenään yhteensopimattomat turvallisuussäännöt voivat olla melkoinen este kaluston yhteentoimivuudelle. Molemmissa tapauksissa vaatimukset esitetään samanlaisessa muodossa: teknisin eritelmin ja eurooppalaisin standardein.

Ehdotetut toimenpiteet koskevat kaikkia Euroopan kansalaisia, koska ne ovat osa kestävän liikkuvuuden politiikkaa. Erityisesti ne koskevat rautatiealan teollisuus- ja yksityisasiakkaita, koska niiden avulla tästä liikennemuodosta tulee kilpailukykyisempi ja sen turvallisuustaso nousee. Toimenpiteet koskevat suoraan myös rautatieyrityksiä, rautatieinfrastruktuurin hallintoa ja rautatiekaluston valmistajia.

Viimeksi mainituille teknisten ja turvallisuusnormien lähentymisen pitäisi alentaa rautatiekaluston valmistus- ja huoltokustannuksia ja parantaa merkittävästi Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Rautatielaitteiden eurooppalaisten markkinoiden koko on noin 13 miljardia euroa vuodessa. Näiden laitteiden osalta sisämarkkinat eivät kuitenkaan ole kansallisten teknisten eroavaisuuksien vuoksi kokonaisuudessaan toteutuneet. Virasto voi nopeuttaa prosessia ja alentaa rautatiekaluston kustannuksia antamalla yhteentoimivuuden kehitykselle voimakkaan sysäyksen. Alan liitto (UNIFE) kannattaa virastohanketta, koska sen mielestä virasto on välttämätön tekijä rautatiekaluston sisämarkkinoiden toteuttamisessa.

Lisäksi kaluston standardoinnin tehostaminen viraston kehittämillä eritelmillä auttaa vahvistamaan Euroopan teollisuuden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Eurooppalaiset tuottajat vastaavat 60:a prosenttia maailman koko tuotannosta ja työllistävät Euroopassa noin 130 000 henkilöä. Kyseessä ovat siis Euroopan teollisuudelle varsin tärkeät vientimarkkinat.

Viraston avulla voidaan myös varmistua siitä, että rautateille suunnatut julkiset varat (yli 35 miljardia euroa vuodessa), mukaan luettuina yhteisön määrärahat, käytetään erityisesti turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevien yhteisen liikennepolitiikan tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin.

Rautatiealalle varattujen yhteisön määrärahojen entistä parempi käyttö

Yhteisö käyttää vuosittain noin 2 600 miljoonaa euroa rautatiehankkeiden rahoitukseen (TEN, koheesiorahasto, rakennerahastot, ISPA, tutkimusvarat jne.).

Viraston vuotuinen talousarvio on vähemmän kuin 0,6 prosenttia tästä määrästä. Se mahdollistaa yhteisön varojen käytön paljon tehokkaammin ja varmistaa, että rahoitusta saavat hankkeet ovat yhteentoimivia.

5.2 Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Perustetaan yhteisön virasto, jonka tehtävänä on johtaa rautateiden yhteentoimivuuden ja turvallisuuden alalla tehtävää työtä. Tämän viraston on määrä olla toiminnassa vuonna 2005 yhden vuoden valmistelun jälkeen (vuosi 2004).

5.3 Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Ei sovelleta

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1 Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

(Alla olevassa taulukossa ilmoitettujen kokonaismäärien laskutapa on esitettävä taulukossa 6.2 esitetyn jaottelun avulla). )

6.1.1 Rahoitustuki Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

Ei sovelleta

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B osa (koko ohjelmakaudeksi) [27]

[27] Lisätietoja erillisessä ohjeasiakirjassa.

Virasto perustetaan kolmessa vaiheessa. Kuuden ensimmäisen kuukauden (ensimmäinen puolivuotiskausi 2004) aikana virasto perustetaan, sille vuokrataan toimitilat, sen palvelukseen otetaan ensimmäinen osa henkilöstöä sekä asennetaan tarvittavat varusteet ja tietokantojen hallintaan soveltuva tietotekniikan infrastruktuuri.

Toisen vaiheen aikana (toinen puolivuotiskausi 2004) virasto ottaa vastuun yhteentoimivuuden teknisten eritelmien kehittämisestä ja ottaa käyttöön järjestelmän rautateiden turvallisuustason yhteentoimivuuden edistymisen seurantaa varten.

Ennen vuoden 2005 loppua viraston on oltava kokonaisuudessaan toimintakykyinen, ja se käyttää kaikkea sille asetuksessa vahvistettua toimivaltaa.

Kustannusarvio ajalle, jolloin virasto on kokonaisuudessaan toimintakykyinen

a) Henkilöstö

Viraston henkilöstö koostuu kokopäivätoimisista toimihenkilöistä, joihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä.

Nämä toimihenkilöt otetaan palvelukseen määräaikaisin työsopimuksin siten, että virasto saa käyttöönsä alalla tunnustettuja, teollisuuden ja teknologian viimeisimmän kehityksen hallitsevia asiantuntijoita.

Lisäksi virastoon on määrä irrottaa muutama komission toimihenkilö, jotta virastoon saataisiin tehokkaan yhteistyön takaamiseksi tarvittava hallinnollinen ja oikeudellinen kokemus.

Tarvittavaksi henkilömääräksi arvioidaan 98 [28] (ks. taulukko jäljempänä). Tämä arvio perustuu yhteentoimivuuden alalla aloitettuun työhön [29] sekä vertailuun muiden elinten (esim. Euroopan lentoturvallisuusviraston) kanssa.

[28] Vertailun vuoksi mainittakoon, että lentoturvallisuusviraston henkilöstömääräksi on arvioitu 151 vakituista toimihenkilöä.

[29] AEIF:n pysyvän kokoonpanon (15 henkilöä) kustannusten arvioitiin vuonna 2001 olevan 2 359 200 euroa.

Kokopäivätoimisesta henkilöstöstä ja sen tarvitsemasta välineistöstä arvioidaan aiheutuvan 10,584 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset, kun keskimääräisinä kustannuksina käytetään komission henkilöstön kustannuksia (0,108 miljoonaa euroa/vuosi), joihin sisältyvät rakennuksiin liittyvät menot ja näiden hallintokustannukset (posti, televiestintä, tietotekniikka jne.).

TAULUKKO: Arvio henkilöstöresursseista - Jakauma toiminta-alueittain ja luokittain (kokonaisuudessaan toimintakykyisen viraston tapauksessa)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Laitekustannukset

Ensimmäisten vuosien aikana irtaimiston hankintakustannukset ja siihen liittyvät muut kulut ovat varsin korkeat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tietotekniikan laitteisiin, jotka tarvitaan yleisön käytettävissä olevien tietokantojen ja Internet-sivuston hallinnassa.

Muiden kuin tietotekniikan laitteiden vuotuiset hankintakustannukset ovat ensimmäisenä vuonna 0,35 miljoonaa euroa (asennukset, kalusto jne.), toisena vuonna 0,3 miljoonaa euroa ja kolmannesta vuodesta alkaen 0,1 miljoonaa euroa.

Tietotekniikan keskuslaitteiden [30] hankintaa ja asennusta, tietokantojen perustamista ja viraston Internet-sivuston luomista varten varataan ensimmäisenä vuonna 0,7 miljoonaa euroa ja 0,3 miljoonaa euroa toisena vuonna. Kyseessä on kehitysvaihe. Tietokantojen hallinnasta vastaa myöhemmin viraston henkilökunta.

[30] Kysymyksessä ovat vain palvelimet ja muut keskuslaitteet; henkilöstön tietokoneet sisältyvät henkilöstökustannuksiin.

c) Toimintakustannukset

- Julkaisutoiminta: Viraston vuosikertomusten (vuosikertomus viraston toiminnasta, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevat seurantaraportit) julkaisua varten varataan 0.2 miljoonaa euroa toisesta vuodesta alkaen.

- Kääntäminen: Kääntämisen kustannusten ja keston rajoittamiseksi viraston sisäiset ja komissiolle osoitetut asiakirjat toimitetaan vain yhdellä työkielellä. Käännöksiä tarvitaan kuitenkin jäsenvaltioiden lähettämistä ja niille osoitetuista asiakirjoista. Käännöskustannukset on mukautettava käytännön tarpeisiin. Toisesta vuodesta alkaen käännöksiin on varattu 0,2 miljoonaa euroa (ensimmäisenä vuonna 0,1 miljoonaa euroa).

- Viestintä, kokoukset ja virkamatkat (ei Internet-sivusto): Viraston perustaminen edellyttää kaikkien toimijoiden keskinäisen tutustumisen vaihetta, jotta voidaan varmistaa tiivis, jatkuva yhteistyö viraston ja turvallisuudesta ja standardoinnista vastaavien kansallisten elinten välillä. Näiden kustannusten kattamiseksi on varattu 0,2 miljoonaa euroa vuosittain (ensimmäisenä vuonna 0,1 miljoonaa euroa).

- Viraston Internet-sivuston ylläpito: Viraston Internet-sivujen ylläpidosta vastaa palveluntarjoaja, ja tätä tarkoitusta varten arvioidaan tarvittavan 0,2 miljoonaa euroa toisesta vuodesta alkaen.

- Virkamatkat: Tietyt virastolle annetut tehtävät edellyttävät käyntejä jäsenvaltioissa. Virkamatkojen matkakustannuksia varten on varattu 0,1 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna ja 0,3 miljoonaa euroa seuraavina vuosina.

d) Asiantuntijakokousten rahoittaminen

Viraston on tukeuduttava jäsenvaltioita edustaviin rautatiealan asiantuntijoihin valmistellessaan ehdotuksia yhteentoimivuuden teknisiksi eritelmiksi ja yhteisiä turvallisuustoimenpiteitä. Näin ollen on tarpeen, että näitä kokouksia varten tarvittavaa talousarviota hallinnoi suoraan ja käyttää virasto itse, jotta voidaan varmistaa näiden määrärahojen avoin ja tehokas käyttö. Virasto kattaa asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulut hallintoneuvoston vahvistamien sääntöjen ja tariffien mukaisesti.

Nykyisin yhteisö osallistuu yhteentoimivuuden alalla AEIF:ssä järjestettävien asiantuntijakokousten rahoitukseen AEIF:lle yhteistyösopimuksen nojalla myönnettävän tuen kautta. Kokouskustannuksiksi arvioidaan 19 600 euroa kokousta kohti (12 asiantuntijaa kahden päivän ajan, mukaan luettuina matka- ja oleskelukulut).

Toisesta vuodesta alkaen vuosittain AEIF:lle myönnettävät tuet poistetaan ja korvataan 1,1 miljoonan euron lisäyksellä viraston talousarvioon.

Turvallisuuden alalla toimivia asiantuntijaryhmiä varten varataan 0,6 miljoonaa euroa toisesta vuodesta alkaen.

Ensimmäisenä vuonna kaikille asiantuntijaryhmille varataan yhteensä 0,35 miljoonaa euroa.

e) Selvitykset

Tämän asetuksen 20 artiklassa mainittuja selvityksiä varten varataan toisesta vuodesta alkaen yhden miljoonan euron talousarvio.

Kustannusarvioiden yhteenvetotaulukot:

a) toimintatyypeittäin (2006)

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (käyvät hinnat)

>TAULUKON PAIKKA>

b) menotyypeittäin

Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (käyvät hinnat)

>TAULUKON PAIKKA>

Tämä rahoitusarvio antaa yksityiskohtaiset tiedot käynnistysvaiheesta vuoteen n+3 saakka. Nykyisen ja tulevan rahoituksen soveltuvuutta arvioidaan vuoden n+3 aikana, jotta voidaan varmistaa, että rahoitus on sitä seuraavina vuosina riittävä.

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

7.2 Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

7.3 Muut toimesta johtuvat toimintamenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

(1) Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu.

>TAULUKON PAIKKA>

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1 Seurantajärjestelmä

Viraston seuranta tapahtuu viraston hallintoneuvoston edelliselle vuodelle vahvistaman vuosikertomuksen sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelman pohjalta. Molemmat toimitetaan jäsenvaltioille, komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

8.2 Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Viraston toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja perusteellisesti yhteisön käytäntöjen ja normien mukaisesti. Ensimmäinen arviointi tehdään viiden vuoden kuluttua viraston perustamisesta. Arviointiprosessista ja sen johtopäätöksistä saadaan sitovaa aineistoa ja suosituksia sekä asetuksen että viraston toimintatapojen uudelleenarviointia varten. Arvioinnin johtopäätökset saatetaan yleisön saataville.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Pääjohtaja antaa komissiolle, hallintoneuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosittain edellisen varainhoitovuoden kaikki tulot ja menot sisältävän yksityiskohtaisen tilinpäätöksen. Lisäksi komission sisäisen tarkastuksen osasto (IAS) avustaa viraston rahoitusoperaatioiden hallinnoinnissa valvomalla riskejä, seuraamalla vaatimustenmukaisuutta (antamalla riippumattoman lausunnon hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta) sekä antamalla suosituksia toimintojen tehostamiseksi ja viraston resurssien käytön taloudellisuuden varmistamiseksi.

Virasto vahvistaa varainhoitoasetuksensa saatuaan sille komission ja tilintarkastustuomioistuimen hyväksynnän. Virasto luo sisäisen tarkastusjärjestelmän, joka vastaa järjestelmää, jonka komissio on luonut oman rakennemuutoksensa yhteydessä.

Komission henkilösääntöjen alaisen henkilöstön velvollisuus on tehdä yhteistyötä OLAF:in kanssa petosten torjumiseksi.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tilit perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti ja julkaisee vuosittain kertomuksen viraston toiminnasta.