Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS täydentävän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Taustaa

Neuvosto hyväksyi lokakuussa 1998 kolmannen, enintään 150 miljoonan euron makrotalouslainan Ukrainalle. Lainan ensimmäinen erä, 58 miljoonaa euroa, maksettiin heinäkuussa 1999. Jäljellä olevien varojen maksaminen on kuitenkin viivästynyt, koska Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) laajennetun rahoitusjärjestelyn (EFF) hoitamisessa on ollut tilapäisiä keskeytyksiä ja Ukrainan viranomaiset ilmoittivat kovin myöhään hyväksyvänsä toiseen erään liittyvät poliittiset toimenpiteet.

EFF käynnistyi uudelleen joulukuussa 2000, ja Ukraina pääsi heinäkuussa 2001 sopimukseen Pariisiin klubiin kuuluvien velkojiensa kanssa ennen joulukuun 31. päivää 1998 sovittujen noin 580 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lainojensa uusista aikatauluista. Tämän sopimuksen tuloksena Ukrainan velanhoitovelvoitteet Pariisin klubiin kuuluville velkojille alenevat vuosina 2001 ja 2002 noin kolmannekseen, mikä auttanee vahvistamaan maan maksutasetta. Ukrainan suhteiden normalisointi Pariisin klubiin voi mahdollistaa myös maan paluun kansainvälisille pääomamarkkinoille.

Ukrainan makrotalouden tila on parantunut viime aikoina. Kasvu on elpynyt, julkisen talouden rahoitusasema ja vaihtotase ovat vahvistuneet ja inflaatio, joka kiihtyi tilapäisesti vuoden 1999 lopulla grivnan jyrkän heikkenemisen vuoksi, on alkanut hidastua. Vaihtotaseen vahvistumisesta huolimatta maksutase on kuitenkin edelleen haavoittuva. Se johtuu lähinnä pääomataseen heikkoudesta, johon vaikuttavat ulkomaisten suorien sijoitusten vähäisyys, maan heikko asema kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja lyhytaikaisten velkojen ongelmallinen koostumus, joka sai Ukrainan vuoden 2000 alussa laiminlyömään velkojensa hoidon Pariisin klubille ja aikatauluttamaan uudelleen joukkovelkakirjalainansa yksityisille velkojille.

Alkuvaiheen epävarmuuden jälkeen Ukrainan toukokuussa 2001 muodostettu uusi hallitus vahvisti jatkavansa talouden vakauttamista ja aiemman hallituksen ja kansainvälisten rahoituslaitosten kesken sovittua uudistusohjelmaa. Tämä vakuutus ja eräiden aiempien toimien toteuttaminen sai IMF:n saattamaan syyskuussa 2001 loppuun EFF:n viidennen ja kuudennen tarkistuksen, joiden perusteella Ukraina sai heti nostaa noin 375 miljoonaa dollaria IMF:n lainaa.

Tässä tilanteessa ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan komissio ehdottaa nyt, että neuvosto tekisi päätöksen täydentävän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle. Se myönnettäisiin uutena enintään 110 miljoonan euron lainana (joka sisältäisi vuoden 1998 päätöksellä myönnetyistä varoista maksamatta olevat 92 miljoonaa euroa, joita ei enää maksettaisi aiemman päätöksen perusteella). Lainan maksuaika olisi 15 vuotta.

VIIMEAIKAINEN TALOUSKEHITYS

Ukrainan kokonaistuotanto kasvoi 6 prosenttia vuonna 2000, joka oli ensimmäinen kasvuvuosi maan itsenäistymisen jälkeen. Tammi-heinäkuussa 2001 kokonaistuotanto kasvoi vuositasolla 10,5 prosenttia. Osan kasvun kiihtymisestä tänä vuonna selittää maataloustuotannon ilmiömäinen elpyminen: otollisten säiden vuoksi tuotanto kasvoi tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana 26,5 prosenttia. Talouden kysyntäpuolen kasvua taas selittää sekä vienti (jolle on etua suhteellisen voimakkaasta kysynnästä Venäjällä) että kotimaan kysyntä. Vuodeksi 2001 hallitus ennustaa kokonaistuotannon 7¼ prosentin kasvua.

Vaikka talouden toimeliaisuus on vahvistunut, inflaatio on hidastunut ja sen odotetaan vuoden 2001 lopussa olevan vuositasolla noin 12 prosenttia (25,8 prosenttia joulukuussa 2000). [1] Inflaation hidastuminen kuvastaa useita tekijöitä: grivnan nimellistä vakautta maaliskuusta 2000 lähtien, varovaista finanssipolitiikkaa, kohtuullisia öljyn maailmanhintoja ja hyvän sadon vaikutusta elintarvikkeiden hintoihin.

[1] Inflaatiovauhti (verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan) kiihtyi jyrkästi marraskuun 1999 (18,3 prosenttia) ja heinäkuun 2000 (31,5 prosenttia) välisenä aikana. Kiihtymisen taustalla olivat lähinnä grivanan jyrkkä heikkeneminen vuoden 1999 lopun presidentin vaalien alla, öljyn hinnan nousu samoihin aikoihin ja hallinnollisten hintojen mukauttaminen.

Tässä tilanteessa keskuspankki on alentanut korkoja useaan otteeseen vuoden 2001 alun jälkeen. Myönteisen inflaatiokehityksen kestävyydestä on kuitenkin jonkin verran epävarmuutta, koska rahamäärän kasvu on ollut nopeaa (esimerkiksi M3 kasvoi 15,2 prosenttia vuoden 2001 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana). Vaikka raha-aggregaattien nopea kasvu näyttää suurelta osin kuvastavan paluuta rahatalouteen kansalaisten luottaessa jälleen kotimaiseen valuuttaan ja pankkijärjestelmään, pelätään rahapolitiikan kuitenkin kevenevän liikaa varsinkin maaliskuun 2002 parlamenttivaalien lähestyessä.

Julkisen talouden konsolidoitu alijäämä (kassaperusteella ja ilman yksityistämistuloja) on pienentynyt: se oli 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 1999 ja 1,5 prosenttia vuonna 2000. Vuoden 2001 talousarvio merkitsi noin 3 prosentin alijäämää suhteessa BKT:hen, kun yksityistämistulot (5,9 mrd. grivnaa) esitettiin rahoituseränä. Yksityistämisohjelman toteutuksessa tapahtuneiden viivästysten vuoksi vuoden 2001 yksityistämistulojen odotetaan kuitenkin jäävän paljon budjetoituja pienemmiksi, vain 3,5 miljardia grivnaa (noin 1,7 % suhteessa BKT:hen). Tämän kompensoimiseksi hallitus on sopinut IMF:n kanssa, että alijäämätavoite muutetaan 1,7 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Tähän päästään menojen (pääasiassa pääomamenojen) vähentämisellä ja budjetoitua suuremmilla verotuloilla (talouden vahvan toimeliaisuuden perusteella). Uusi talousarviolaki, jolla otettiin käyttöön avoimemmat ja tehokkaammat talousarviomenettelyt ja vakiinnutettiin hallinnon sisäiset taloussuhteet, tuli voimaan heinäkuussa 2001. Syyskuussa 2001 hallitus esitti parlamentille talousarvioehdotuksen, jossa alijäämä pidettäisiin IMF:n suosituksen mukaisesti 1,7 prosenttina suhteessa BKT:hen, mutta parlamentti hylkäsi sen ensimmäisessä käsittelyssä.

Grivnan heikentyminen vuonna 1999 ja kysynnän voimistuminen Ukrainan pääasiallisten kauppakumppaneiden markkinoilla kasvattivat vientiä voimakkaasti vuonna 2000. Vaikka tuonninkin kasvu kiihtyi kotimaisen kysynnän elpyessä, vaihtotaseen ylijäämä kasvoi noin 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2000. Vuonna 2001 ylijäämä kuitenkin supistuu, koska kotimainen kysyntä on voimakasta, maailmantalouden kasvu on hidastunut ja reaalinen valuuttakurssi on vahvistunut.

Vaihtotaseen ylijäämästä huolimatta maksutase on edelleen heikko. Pääomatase on heikentynyt vuoden 1998 puolivälistä. Pääsy kansainvälisille pääomamarkkinoille menetettiin Venäjän vuoden 1998 kriisin vuoksi, ja vuoden 1999 presidentinvaalien aikaan pääomaa virtasi Ukrainasta pois huomattavia määriä. Samaan aikaan Ukrainan velanhoitovelvoitteet kasvoivat tuntuvasti vuosina 1999-2001, mikä osittain johtui maan vuosina 1997-1998 ottamista liian suurista suhteellisen lyhytaikaisista lainoista. Ulkomaiset suorat sijoitukset eivät edelleenkään ole vastanneet odotuksia. Tämä johtuu osittain monimutkaisesta ja sijoittajille epäedullisesta lainsäädännöstä sekä huolesta, jota sijoittajat poliittisesta epävakaudesta tuntevat. Tässä tilanteessa virallinen valuuttavaranto on pysynyt melko pienenä (noin 2,07 miljardia dollaria, mikä vastasi 5,5 viikon tuontia syyskuun puolivälissä 2001). [2]

[2] Varanto on kuitenkin ollut kasvussa vuoden 2000 toisesta neljänneksestä lähtien.

Kaikki tämä johti siihen, että Ukraina lopetti velkojensa maksamisen Pariisin klubille tammikuussa 2000. Saman kuukauden aikana Moody's alensi Ukrainan riskiluokitusta (B3:sta Caa1:een) ja huhtikuussa 2000 Ukraina joutui aikatauluttamaan uudelleen eräät ulkomaiset velkansa yksityiselle sektorille. Noin 2,6 miljardin dollarin arvosta ulkomaisia yksityisiltä rahoittajilta otettuja velkoja - pääosin eurobondeja mutta myös Ukrainan velkaa Venäjän kaasuyhtiölle Gazpromille - vaihdettiin euro- tai dollarimääräisiksi 7 vuoden joukkovelkakirjalainoiksi. Heinäkuussa 2001 Pariisin klubi sopi Ukrainan velkojen uudesta aikataulusta aiemmin mainitulla tavalla.

pariisin klubin lainojen uusi aikataulutus

Pariisin klubin heinäkuussa 2001 sopimassa velkojen uudelleenjärjestelyssä yhdistetään noin 580 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria lainoja, jotka Ukraina oli ottanut ennen 31. päivää joulukuuta 1998. Tämä määrä koostuu erääntyneistä lyhennyksistä ja lainojen maksuista, jotka erääntyvät 19. joulukuuta 2000 - 3. syyskuuta 2002. Nämä lainat on nyt maksettava takaisin 12 vuoden aikana, joista 3 vuotta on vapaavuosia, 18:ssa samansuuruisessa puolivuotiserässä. Lisäksi Pariisin klubi on myöntänyt lykkäyksiä korkojen maksamiselle, mikä käytännössä tarkoittaa, että suuri osa vuoden 2001 korkotaakasta on siirtynyt vuoteen 2002.

Uudesta maksuaikataulusta tehdyn sopimuksen odotetaan alentavan Ukrainan velanhoitovelvoitteita Pariisin klubiin kuuluville velkojille vuosina 2001 ja 2002 alkuperäisestä 805 miljoonasta dollarista 286 miljoonaan dollariin. Velvoitteet koostuvat pääasiassa koroista ja vuonna 2002 konsolidointikauden jälkeen erääntyvistä lyhennyksistä. Tämän pitäisi vahvistaa merkittävästi Ukrainan maksutasetta (velanhoitomenojen alennus vuosina 2001-2002 vastaa noin 1,4:ää prosenttia vuoden 2001 ennustetusta BKT:stä). Ukrainan suhteiden normalisointi Pariisin klubiin saattaa myös mahdollistaa maan paluun kansainvälisille pääomamarkkinoille.

Ehdotettavan uuden lainajärjestelyn pääpiirteet

Komissio ehdottaa neuvoston päätöksen tekemistä täydentävän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle enintään 110 miljoonan euron lainana. Ehdotettuun määrään sisältyisivät vuonna 1998 myönnetyistä varoista maksamatta oleva 92 miljoonaa euroa, joita ei enää maksettaisi vuonna 1998 tehdyn neuvoston päätöksen perusteella. Koska on tarpeen pidentää Ukrainan lainojen keskimääräistä laina-aikaa ja vähentää lyhytaikaisten lainojen osuutta, komissio ehdottaa lainaa, jonka enimmäislaina-aika on 15 vuotta, kun aiemman lainan enimmäislaina-aika oli 10 vuotta. Vapaavuosien määrä korotettaisiin 10 vuoteen vuoden 1998 lainan 7 vuodesta. Kun vuoden 1998 lainajärjestelystä jäljellä olevat varat maksettaisiin uuden päätöksen perusteella, niiden laina-aika ja vapaavuodet pidentyvät huomattavasti.

Suunniteltu rahoitusapu maksetaan vähintään kahtena eränä. Kunkin erän maksaminen riippuu seuraavista tekijöistä:

- Ukraina toteuttaa tyydyttävästi IMF:n kanssa EFF-järjestelyn ja/tai sen kanssa mahdollisesti myöhemmin sopimiensa sopeutus- ja uudistusohjelmien täytäntöönpanoa,

- edistyminen eräissä rakenneuudistustoimissa, joista sovitaan komission ja Ukrainan viranomaisten kesken.

Tämän rahoitusavun myöntäminen edellyttää noin 1,62 miljoonan euron lisävarauksen tekemistä takuurahastosta (mikä vastaa ehdotettua lainamäärän noin 18 miljoonan euron korotusta siihen, mitä vuoden 1998 lainajärjestelystä jäi käytettäväksi).

2002/0018 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS täydentävän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [3],

[3] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [4],

[4] EYVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Komissio on ennen ehdotuksensa esittämistä kuullut talous- ja rahoituskomiteaa.

(2) Ukraina sitoutuu perustavanlaatuisiin poliittisiin ja talousuudistuksiin ja pyrkii toteuttamaan markkinatalousmallin.

(3) Ukraina ja Euroopan yhteisöt ja niiden jäsenvaltiot ovat tehneet kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, jolla edistetään täyden yhteistyösuhteen kehittämistä.

(4) Tsernobylin ydinvoimala suljettiin joulukuussa 2000 Ukrainan viranomaisten, G7-ryhmän ja Euroopan unionin välisen, 21. joulukuuta 1995 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti.

(5) Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) myönsi Ukrainalle syyskuussa 1998 noin 2,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin laajennetun rahoitusjärjestelyn (EFF), jota myöhemmin korotettiin noin 2,6 miljardiin dollariin, talousohjelman tukemiseksi heinäkuusta 1998 kesäkuuhun 2001; joulukuussa 2000 IMF jatkoi tämän rahoitusjärjestelyn voimassaoloa elokuuhun 2002; vuodesta 1998 alkaen Maailmanpankki on tukenut tuntuvasti Ukrainan uudistuspyrkimyksiä, muun muassa myöntämällä maalle 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin rahoitusalan sopeutuslainan (FSAL) syyskuussa 1998; Maailmanpankin odotetaan jatkavan huomattavan rahoitusavun myöntämistä Ukrainalle lähivuosina, ja lainoihin sisältyy useita sopeutuslainoja.

(6) Pariisin klubin jäsenet sopivat heinäkuussa 2001 Ukrainan velkojen uudesta aikataulusta.

(7) Neuvosto hyväksyi päätöksillä 94/940/EY [5], 95/442/EY [6] ja 98/592/EY [7] Ukrainalle myönnettävän enintään 435 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusavun maan aiempien makrotalousohjelmien tukemiseksi.

[5] EYVL L 366, 31.12.1994, s. 32.

[6] EYVL L 258, 28.10.1995, s. 63.

[7] EYVL L 284, 22.10.1998, s. 45.

(8) Olosuhteet, joihin päätöksen 98/592/EY mukainen makrotaloudellinen rahoitusapu Ukrainalle perustui, ovat muuttuneet, ja sen vuoksi kyseinen päätös siihen sisältyvine maksamattomine erineen on nyt korvattava uudella.

(9) Nykyiseen ohjelmaan, jolla tuetaan maksutasetta, vahvistetaan valuuttavarantoa ja edistetään maan tarpeellista rakennesopeutusta, tarvitaan lisää yhteisön virallista tukea.

(10) Yhteisön lainan hallinnoiminen on annettava komission tehtäväksi.

(11) Perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän päätöksen tekemiseen valtuuttavaa määräystä kuin 308 artikla,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Yhteisö asettaa Ukrainan käyttöön pitkäaikaisen lainajärjestelyn, jonka pääoma on enintään 110 miljoonaa euroa ja laina-aika enintään viisitoista vuotta. Järjestelyn tarkoituksena on turvata kestävä maksutasetilanne, vahvistaa maan valuuttavarantoa ja tukea tarvittavien rakenneuudistusten toteuttamista.

2. Tätä tarkoitusta varten komissiolle annetaan valtuudet lainata Euroopan yhteisön puolesta tarvittavat varat, jotka annetaan Ukrainan käyttöön lainan muodossa.

3. Lainaa hallinnoi komissio neuvotellen tiiviisti talous- ja rahoituskomitean kanssa ja tavalla, joka on kaikkien Kansainvälisen valuuttarahaston ja Ukrainan välillä tehtyjen sopimusten mukainen.

2 artikla

1. Komissiolla on valtuudet talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan sopia Ukrainan viranomaisten kanssa lainaan liitettävistä talouspoliittisista ehdoista. Näiden ehtojen on oltava yhdenmukaiset 1 artiklan 3 kohdassa mainittujen sopimusten kanssa.

2. Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin yhteistyössä talous- ja rahoituskomitean kanssa ja sovittaen toimintansa yhteen Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa, että Ukrainan talouspolitiikka on tämän lainan tavoitteiden mukaista ja että sen ehdot täytetään.

3 artikla

1. Laina annetaan Ukrainan käyttöön vähintään kahdessa erässä. Jos ei 2 artiklasta muuta johdu, ensimmäinen erä maksetaan Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa sovitun makrotalousohjelman tyydyttävän toteuttamisen perusteella nykyisen laajennetun rahoitusjärjestelyn yhteydessä tai sitä seuraavan ylemmän luotto-osuuslainan yhteydessä.

2. Jollei 2 artiklasta muuta johdu, myöhemmät erät maksetaan, kun edellä 1 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä on jatkettu tyydyttävästi, kuitenkin aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua edellisen erän maksamisesta.

3. Varat maksetaan Ukrainan keskuspankille.

4 artikla

1. Edellä 1 artiklassa mainituissa lainanotto- ja lainananto-operaatioissa käytetään samaa arvopäivää eivätkä ne saa aiheuttaa yhteisölle maturiteettitransformaatioita, valuuttakurssi- tai korkoriskejä eivätkä muutakaan kaupallista riskiä.

2. Ukrainan pyynnöstä komissio toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että lainaehtoihin sisällytetään aikaista takaisinmaksua koskeva lauseke ja että sitä voidaan myös käyttää.

3. Ukrainan pyynnöstä, ja kun olosuhteet sallivat lainojen korkojen tarkistamisen, komissio voi jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset luottonsa tai osan niistä tai järjestellä uudelleen vastaavia rahoitusehtoja. Jälleenrahoitus tai uudelleenjärjestelyt on toteutettava 1 kohdassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti eivätkä ne saa pidentää kyseisen lainan keskimääräistä erääntymisaikaa tai lisätä jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana vielä maksamattoman lainapääoman määrää käypään kurssiin ilmoitettuna.

4. Ukraina maksaa kaikki kulut, joita yhteisölle aiheutuu tämän päätöksen mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta ja loppuun saattamisesta.

5. Talous- ja rahoituskomitealle tiedotetaan 2 ja 3 kohdassa mainituissa toimissa tapahtuneesta kehityksestä vähintään kerran vuodessa.

5 artikla

Komissio antaa vähintään kerran vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää arvion tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

6 artikla

Kumotaan päätös 98/592/EY.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

RAHOITUSSELVITYS

1. Toimenpiteen nimi

Täydentävä makrotaloudellinen rahoitusapu Ukrainalle

2. Budjettikohdat

B0-230 (Lainavaraus ja takuu yhteisön ulkopuolisten maiden hyväksi ja näissä maissa myönnettäville lainoille)

B0-213 Euroopan yhteisön takuu yhteisön sopimille lainaohjelmille rahoitustuen myöntämiseksi Uusille Itsenäisille Vattioille ja Mongolialle

3. Oikeusperusta

Perustamissopimuksen 308 artikla

4. Toimenpiteen kuvaus ja perustelu

a) Toimenpiteen kuvaus

Enintään 110 miljoonan euron suuruisen yhteisölainan (joka rahoitetaan siten, että yhteisö lainaa tarvittavat varat kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta) myöntäminen Ukrainalle sen sopeutus- ja uudistuspyrkimyksien tukemiseen

b) Toimenpiteen perustelu

Ukrainan ulkoisen rahoitusaseman kestävyys riippuu julkisista lähteistä saatavasta ulkopuolisesta rahoitustuesta.

5. Menoluokitus

Pakollinen

6. Menolaji

B0-230: siirto takuurahastoon (B0-240) neuvoston asetuksen 2728/94 mukaisesti kolmansille maille myönnettyjä lainoja koskeviin takauksiin liittyvien riskien kattamiseksi

Talousarviotakauksen mahdollinen käyttöönotto yhteisön ottamalle lainalle, joka on tarkoitettu Ukrainalle myönnettävän lainan rahoittamiseen

7. Rahoitusvaikutus

a) Laskutapa

B0-230: lasketaan neuvoston asetuksen 2728/94 mukaisesti.

B0-213: ehdotetaan pro memoria -menettelyn käyttämistä, koska tämän budjettikohdan todellisen tarpeen määrää ja ajoitusta ei voida laskea etukäteen ja koska on odotettavissa, että tätä talousarviotakuuta ei vaadita maksettavaksi

b) Toimenpiteen vaikutus interventioluottoihin

Ainoastaan siinä tapauksessa, että takauksen maksua todella vaaditaan.

c) Interventiomenojen rahoitus

Päätös edellyttää siirtoa takuurahastovarauksista (B0-230) takuurahastoon (B0-240). 110 miljoonasta eurosta 92 miljoonaa on jo rahoitettu. Siirron määrä on 1,62 miljoonaa euroa, mikä vastaa niitä 18 miljoonaa euroa, jotka on vielä maksettava 100-prosenttisen yhteisön takuun ja 9 prosentin rahoitusasteen perusteella. Koska tämän ehdotuksen vaikutus varauksiin on vähäinen, ehdotus on varauksen ensisijaisen käyttötarkoituksen mukainen.

Mikäli budjettitakuuta vaaditaan maksettavaksi:

- turvaudutaan takuurahastoon, joka perustettiin 31 päivänä lokakuuta 1994 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 2728,

- mikäli takuurahastossa ei ole riittävästi varoja, lisämaksut suoritetaan siirtämällä talousarviosta,

- käytetään takuuvarauksessa jäljellä olevia varoja,

- käytetään talousarvioon myöhässä tulleita maksuja, joiden osalta talousarviotakuu on aktivoitu (varainhoitoasetuksen 27 artiklan 3 kohdan nojalla),

- maksetaan käytettävissä olevasta marginaalista rahoitusnäkymien neljännen otsakkeen enimmäismäärän tai siihen sisältyvän uudelleenjärjestelyn puitteissa.

- Täyttääkseen velvoitteensa komissio voi väliaikaisesti varmistaa velanhoidon sen omasta kassasta saatavilla varoilla. Siinä tapauksessa sovelletaan 29 päivänä toukokuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1552/89 12 artiklaa.

8. Petostenvastaiset toimenpiteet

Varat maksetaan suoraan tuensaajamaan keskuspankille vasta kun komissio on talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan ja oltuaan yhteydessä Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) ja Maailmanpankkiin varmistanut, että kyseisessä maassa toteutetut makrotaloudelliset toimintaohjelmat ovat tyydyttäviä ja että avun myöntämiseen liittyvät erityisehdot täyttyvät.

9. Kustannustehokkuusanalyysi

a) Toimenpiteen perusteet ja erityistavoitteet

Tukemalla Ukrainan makrotaloudellisia uudistuspyrkimyksiä ja täydentämällä kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämää rahoitusta tämä apu lieventää maan ulkoisia rahoitusrajoitteita, tukee sen siirtymistä markkinatalouteen ja parantaa kasvunäkymiä.

b) Seuranta ja arviointi

Apu on luonteeltaan makrotaloudellista, ja sen valvonta ja arviointi tapahtuu Kansainvälisen valuuttarahaston tukeman sopeuttamis- ja uudistusohjelman yhteydessä, jota Ukraina toteuttaa.

Komissio valvoo toimintaa edunsaajamaan viranomaisten kanssa sovittaviin todellisiin makrotalouden ja rakennepolitiikan tunnuslukuihin perustuvan menetelmän avulla. Se on myös läheisessä yhteydessä Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Maailmanpankkiin ja käyttää niiden arvioita edunsaajamaan olojen vakauttamisessa ja uudistuksissa saavutetusta edistyksestä.

Ehdotuksessa neuvoston päätökseksi määrätään Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavasta vuosikertomuksesta, johon sisältyy arvio tämän toimenpiteen toteuttamisesta.

10. Hallintomenot

Toimenpide on luonteeltaan poikkeuksellinen eikä sen perusteella lisätä komission henkilöstön määrää.