Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelman toisesta vaiheesta tehdyn päätöksen N:o 253/2000/EY muuttamisesta"

(KOM(2002) 193 lopullinen - 2002/101 COD)

(2002/C 241/18)

Neuvosto päätti 7. kesäkuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 37 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -jaosto antoi lausuntonsa 20. kesäkuuta 2002. Esittelijä oli Giannino Bernabei.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 17. ja 18. heinäkuuta 2002 pitämässään 392. täysistunnossa (heinäkuun 17. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1. Johdanto

1.1. Sokrates-ohjelma perustuu EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklaan. Kyseisten artiklojen mukaan yhteisön tulee myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen kannustamalla jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä muun muassa liikkuvuuden, tietojenvaihdon ja unionin kielten opetuksen alalla sekä edistämällä kaikkien unionin kansalaisten elinikäistä oppimista.

1.2. Yhteisö tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia koulutuksen alalla jättäen kuitenkin jäsenvaltioiden vastuulle opetuksen sisällön ja koulutusjärjestelmien organisoinnin. Lissabonin ja Tukholman Eurooppa-neuvostoissa yhteisölle asetettiin strateginen tavoite, jonka mukaan unionista on tultava maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua. Barcelonan Eurooppa-neuvostossa koulutukselle annettiin ensimmäistä kertaa oma, erityinen painoarvo ja korostettiin sen merkitystä myös muilla aloilla, kuten työvoiman liikkumista ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Päätelmien pohjalta voidaan todeta, että koulutuksella on tulevaisuudessa tärkeä ja korvaamaton asema unionin rakentamisessa(1).

1.3. Barcelonan Eurooppa-neuvosto kehotti erityisesti komissiota toteuttamaan välittömästi viisi toimenpidettä: tutkintojen ja pätevyyksien avoimuuden varmistaminen etenkin ammatillisen koulutuksen alalla, vieraiden kielten opetuksen helpottaminen, koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden tuominen jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiin, Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden saavuttamista koskevan työohjelman käynnistäminen sekä elinikäistä oppimista koskevan päätöslauselman hyväksyminen kesäkuussa 2002 Sevillassa pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta varten.

1.4. Sokrates-ohjelman toinen vaihe (2000-2006) hyväksyttiin 24. tammikuuta 2000 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 253/2000/EY. Sille myönnettiin 1850 miljoonan EUR:n talousarvio. Sokrates-ohjelma ja sen kahdeksan toimintalinjaa ovat täysin vaaditun kehityssuunnan mukaisia. Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat:

- Comenius - kouluopetus

- Erasmus - korkea-asteen koulutus

- Grundtvig - aikuiskoulutus ja muut koulutusväylät

- Lingua - kielten opetus ja oppiminen

- Minerva - tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen koulutuksen alalla

- seuranta- ja innovaatiotoiminta koulutusjärjestelmien ja -politiikkojen alalla

- yhteistoimet yhteisön muiden ohjelmien kanssa

- täydentävät toimet, tietoisuutta lisäävät toimet, levitys, hallinnon parantaminen sekä sellaiset laaja-alaiset painopistealat kuin yhtäläisten mahdollisuuksien ja kulttuurien välisen tietoisuuden edistäminen.

1.5. Komitea on jo antanut Sokrates-ohjelman toisesta vaiheesta lausunnon(2), jossa se kannatti ohjelman tavoitteita. Komission on tarkoitus antaa viimeistään 20. kesäkuuta 2004 neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle välikertomus, jossa arvioidaan ohjelman toteutusta.

1.6. Euroopan parlamentti hyväksyi 28. helmikuuta 2002 mietinnön ja päätöslauselman Sokrates-ohjelman toteuttamisesta(3). Parlamentti katsoi, että sillä on oikeus ja velvollisuus valvoa, että menoja hallinnoidaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla, joka on yhdenmukainen ohjelman tavoitteiden kanssa. Parlamentti viittasi myös rakenteellisiin ongelmiin, kuten riittämättömään koordinointiin muiden ohjelmien kanssa, hankaliin ja monimutkaisiin menettelyihin, raskaaseen byrokratiaan, riittämättömään tiedottamiseen, tulosten puutteelliseen levittämiseen sekä riittämättömään seurantaan ja arviointiin. Parlamentti kehotti lisäämään ja parantamaan koordinointia, keventämään ja yksinkertaistamaan menettelyitä, selkiyttämään kansallisten maksuviranomaisten kanssa tehtäviä sopimuksia sekä parantamaan seurantaa ja valvontaa vaikeuttamatta kuitenkaan ohjelman toteuttamista.

1.7. Tilintarkastustuomioistuin antoi puolestaan 12. maaliskuuta 2002 erityiskertomuksen(4), jossa se huomautti, että suunnittelun puutteet monimutkaistavat rakennetta, ohjelma koostuu 38á irrallisesta toimesta, jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on vaikeaa, arviointi on hankalaa, koska kriteerejä ja muuttujia ei ole määritelty ja puitteet yhteisvaikutusten aikaansaamiseksi yhteisön eri ohjelmien kanssa eivät ole asianmukaiset. Tilintarkastustuomioistuin huomautti myös puutteista teknisen avun toimiston keskitetyissä ja kansallisten toimistojen hajautetuissa hallintojärjestelmissä, sillä niiltä puuttuu asianmukainen asema, niillä ei ole tarpeeksi varoja ja niiltä puuttuu sellainen oikeudellinen kehys, jossa määriteltäisiin vastuualuejako. Tilintarkastustuomioistuin löysi puutteita myös arviointikertomuksissa, joiden vaikutusta se piti kyseenalaisena.

1.8. Komissio huomautti tilintarkastustuomioistuimelle antamissaan vastauksissa, ettei pidä aliarvioida jännitteitä, joita syntyy, kun toisaalta vaaditaan tiukkaa hallinnointia ja toisaalta halutaan soveltaa käyttäjäystävällisiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia hallintotapoja silloin kun myönnettävät tuet ovat pieniä ja ohjelmaan osallistumista ja sen hallintoa pyritään yksinkertaistamaan. Ohjelman piiriin kuuluu 70 miljoonaa nuorta, yli 4,5 miljoonaa opettajaa ja noin 12 miljoonaa opiskelijaa 5000:ssa korkea-asteen koulutuslaitoksessa sekä miljoonia koko- tai osa-aikaisesti opiskelevia aikuisia unionissa ja myös ehdokasvaltioissa.

1.9. Sokrates-ohjelman toista vaihetta varten on vahvistettu kehys, joka sisältää indikaattorit, aikataulun sekä säännöt, joiden tarkoituksena on vakioida vuoden 2003 loppuun mennessä annettavien kansallisten kertomusten esittämistapa, jotta tietojen vertailu olisi mahdollista. Kansallisten toimistojen käyttöä on lisätty hyväksymällä toimivaltajakoa koskevia järjestelyitä ja teknisen avun toimiston käyttöä on vähennetty toimeenpanoviraston perustamista odotettaessa. On myös tuotu esille, että toiminnan tulee olla joustavaa, sekä ryhdytty toimiin menettelyiden yksinkertaistamiseksi ja seurannan ja valvonnan toteuttamiseksi.

1.10. Käsiteltävänä olevassa päätösehdotuksessa viitataankin hallintotaakan vähentämiseen, sillä se on suhteettoman raskas verrattuna kyseessä oleviin rahoitusmääriin, joiden keskiarvo hanketta kohden vuonna 2000 oli 3315 EUR. Tavoitteena on myös vähentää esteitä pienten laitosten, esimerkiksi perusasteen koulujen osallistumiselle niiden joutuessa täyttämään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 253/2000/EY esitetyn vaatimuksen, että yhteisön tuen määrä saa yleensä olla enintään 75 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

2. Komission ehdotus

2.1. Komission ehdotuksen tavoitteena on muuttaa Sokrates-ohjelman toista vaihetta koskevaa säädöstä siten, että yhteisrahoitusjärjestelmää joustavoitettaisiin, jotta uusissa säännöksissä asetettu 75 prosentin rahoitusosuusraja voitaisiin ylittää.

2.2. Komissio katsoo, että yksinkertaistamis- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä valkoisessa kirjassa "Komission uudistaminen(5)" tehtyjen sitoumusten perusteella olisi epäjohdonmukaista "ottaa käyttöön uusi vaatimus, jonka mukaan hajautettuihin toimintoihin kuuluviin hankkeisiin osallistuvien laitosten on pidettävä kirjaa palkkaamansa henkilöstön hankkeiden toteuttamiseen antamasta työpanoksesta ainoastaan siksi, että voidaan osoittaa, että yhteisön tuki on yleensä enintään 75 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista".

2.3. Komissio ehdottaakin, että päätöksen N:o 253/2000/EY liitteessä olevan IV osan B kohdan 2 alakohdan ensimmäistä kappaletta muutetaan siten, että yhteisrahoitusperiaatetta voidaan soveltaa joustavasti.

2.4. Jos poistetaan vaatimus, että tuensaajien tulee osoittaa vähintään 25 prosentin yhteisrahoitus, tuensaajat voisivat edelleen tehdä hakemukset ja raportit pelkästään välittömien kustannusten perusteella, eikä niiden tarvitsisi pitää kirjaa palkkaamansa henkilöstön osuudesta hankkeen toteuttamisessa.

2.5. Komission ehdotuksen mukaan muutos on puhtaasti tekninen, eikä sillä ole vaikutuksia rahoitukseen tai henkilöstöön. Muutos ei myöskään merkitse sitä, että Sokrates-ohjelman toisen vaiheen yhteydessä luovuttaisiin uudessa varainhoitoasetuksessa ilmaistusta periaatteesta, jonka mukaan yhteisön tuen myöntämiseen tulisi aina sisältyä yhteisrahoitus. Hankkeen yhteisrahoitus on joka tapauksessa taattu, kun tuensaajan henkilöstö osallistuu hankkeen toteuttamiseen.

3. Huomautukset

3.1. Komitea kannattaa komission ehdotusta, sillä sen tavoitteena on löytää tasapaino yhteisrahoituksen perusperiaatteen sekä yksinkertaistamisen, byrokratian vähentämisen ja synergian synnyttämisen vaatimusten välille. Yhteisrahoitusperiaate merkitsee, että tuensaajat osallistuvat aktiivisesti ja vastuullisesti hankkeeseen oman henkilöstönsä ja omien toimiensa kautta sen lisäksi, että ne saavat yhteisön tukea. Yksinkertaistaminen, byrokratian vähentäminen ja synergian synnyttäminen puolestaan kuuluvat toimiin, joiden tavoitteena on saada käyttöön korkeatasoista henkilöstöä ja vahvistaa yhteisön tason yhteistyötä koulutuksen alalla Lissabonin strategian sekä Tukholmassa ja maaliskuussa 2002 Barcelonassa pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa asetettujen tavoitteiden kannalta.

3.2. Komitea pitää myönteisenä ehdotettua teknistä muutosta, joka koskee Sokrates-ohjelmaan kuuluville hankkeille myönnettäviä tukia. Komitea katsoo kuitenkin, että useat Euroopan parlamentin 28. helmikuuta 2002 antamassa päätöslauselmassa ja tilintarkastustuomioistuimen 12. maaliskuuta 2002 esittämässä erityiskertomuksessa nro 2/2002 esille tuodut kysymykset jäävät edelleen avoimiksi, joten niitä olisi tarkennettava ja niihin olisi löydettävä vastaukset.

3.3. Sen lisäksi, että päätöstä tarkistetaan, jotta yksinkertaistamis- ja suhteellisuusperiaatteita voitaisiin soveltaa myönteisesti yhteisrahoitusta koskeviin säännöksiin, on aiheellista pohtia seuraavia näkökohtia:

- On varmistettava, että hajautetut toimet ovat yhtenäisiä, koordinoituja ja avoimia laajentuneessa 25-28 jäsenvaltion unionissa.

- On parannettava tiedotusta ja tulosten levittämistä muun muassa asianmukaisten tietoverkkojen välityksellä sekä kehittämällä Symmetria-tiedonhallintajärjestelmää.

- On lisättävä ja parannettava synergiaa yhteisön muiden ohjelmien kanssa etenkin eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusalueen kannalta kehittämällä suunniteltuja mutta toistaiseksi toteuttamattomia yhteistoimia.

- On varmistettava uusien indikaattoreiden, standardoinnin, tietojen vertailukelpoisuuden, seurannan ja valvonnan toimivuus asianmukaisten arvioiden toteuttamiseksi sekä Sokrates-ohjelman toimien hyödyntämiseksi ja suuntaamiseksi ilman tuensaajien kannalta tarpeettomia ja haitallisia hallintokiemuroita.

- On kevennettävä ja nopeutettava menettelyitä etenkin, kun otetaan huomioon, että maksettavat tukisummat ovat usein hyvin vaatimattomia.

3.4. Komitea suosittaa, että komissio kiinnittäisi asianmukaisesti huomiota näihin kysymyksiin ja niiden yhteydessä eriteltyihin toimiin Sokrates-ohjelman toisen vaiheen toteutuksen arviointia koskevassa välikertomuksessa, joka sen tulee esittää Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle viimeistään 30. kesäkuuta 2004.

Bryssel, 17. heinäkuuta 2002.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) Puheenjohtajavaltio Espanjan julkilausuma koulutus ja nuorisoasioiden neuvoston kokouksessa 30.5.2002.

(2) EYVL C 410, 30.12.1998.

(3) A5-0021/2002.

(4) Erityiskertomus nro 2/2002 yhteisön Sokrates- ja Nuorten Eurooppa -toimintaohjelmista, 12.3.2002.

(5) KOM(2000) 200 lopullinen/osa II.