Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, annetun neuvoston direktiivin 83/477/ETY muuttamisesta"

(2002/C 94/09)

Neuvosto päätti 13. syyskuuta 2001 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -jaosto antoi lausuntonsa 30. tammikuuta 2002. Esittelijä oli Thomas Etty.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 20. ja 21. helmikuuta 2002 pitämässään 388. täysistunnossa (helmikuun 21. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 62 ääntä puolesta, 14 vastaan, ja 3 pidättyi äänestämästä.

0. Johdanto

0.1. Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi maaliskuussa 1999 oma-aloitteisen lausunnon aiheesta "Asbesti", jossa se vaati esimerkiksi asbestin käyttöönoton kieltämistä ja sitä poistavien työntekijöiden ja urakoitsijoiden suojelun parantamista korjaus-, ylläpito-, kunnostus-, purku- ja asbestinpoistotöissä.

0.2. Nyt käsiteltävässä komission ehdotuksessa neuvoston direktiivin 83/477/ETY muuttamisesta vastataan komitean pyyntöön tarkistaa voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä määrätä uusia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää työssään asbestille altistuvien terveysriskejä, kuten komissio toteaa ehdotuksensa perusteluissa.

0.3. Vuonna 1999 komitea ilmaisi toiveensa ja odotuksensa, että komission asianomaisille osastoille annettaisiin riittävät resurssit, jotta ne pystyisivät suoriutumaan lausunnossa esitetyistä tehtävistä. Nyt näyttää, että komission henkilöstö- ja rahoitusresurssit eivät riitä. Tässä yhteydessä on syytä jälleen kerran mainita myös EU:n laajentuminen.

0.4. Komission ehdotus on osoitus sen jatkuvasta pyrkimyksestä edistää työsuojelua ja erityisesti suojelua asbestilta. Komitea toteaa kuitenkin pettyneenä, että komissiota näyttävät huolettavan vähemmän EU:n alueen työntekijöiden suojelun parantamisesta aiheutuvat tahattomat seuraukset, esimerkiksi asbestin kaltaisten vaarallisten, EU:n alueella louhittujen aineiden vienti ja asbestia sisältävien laivojen purkaminen maihin, joiden hallitukset eivät asiasta huolta kanna. Viimeksi mainitussa tapauksessa komission tulee kiinnittää jäsenvaltioiden huomio niiden vastuuseen sellaisissa kansainvälisissä järjestöissä kuin IMO ja ILO sekä Baselin sopimuksen yhteydessä.

1. Yleistä

1.1. Asbestin markkinoille saattamisen ja käytön kiellolla komission direktiivissä 1999/77/EY olisi voitu kohentaa ratkaisevasti työntekijöiden ja yksityisten yrittäjien suojelua(1) asbestille altistumisen aiheuttamilta vaaroilta. Koska asbestia sisältäviä tuotteita ei enää valmisteta EU:ssa ja näin ollen esikäsittely- ja valmistusmenetelmissä ei enää suojelua tarvita (lukuun ottamatta ainoaa poikkeusta, elektrolyysilaitteiden kalvojen valmistusta), uusi lainsäädäntöväline olisi voitu keskittää toimenpiteisiin, joilla voidaan suojella niitä, jotka työtehtäviensä vuoksi edelleen altistuvat käytössä oleville asbestia sisältäville tuotteille. Näitä tehtäviä ovat purku-, korjaus- ylläpito-, poisto- ja muut vastaavat työt. Direktiiviehdotuksessa ei valitettavasti tehdä näin selkeää jakoa, ja siihen sisältyy edelleen seikkoja, jotka koskevat pikemmin asbestin valmistusympäristöä.

1.2. Direktiivissä olisi voitu käsitellä seuraavia aloja koskevia erityisiä säännöksiä: terveydenvalvonta, rekisteröinti, tiedotus ja koulutus, yrittäjien riskit(2), asbestia sisältävien tuotteiden uudelleenkäytöstä työntekijöille (lisäksi kansalaisille) aiheutuvat riskit sekä asbestiin liittyvien sairauksien tunnustaminen työperäisiksi sairauksiksi. Komission tulisi käsitellä näitä kysymyksiä muissa lainsäädäntövälineissä, mikäli käsiteltävänä oleva direktiivi ei siihen sovellu.

1.3. Ehdotuksessa on monia myönteisiä piirteitä. Siinä keskitytään työntekijöihin, jotka uudessa tilanteessa altistuvat eniten. Siihen sisältyy joidenkin menettelyjen yksinkertaistaminen ja altistumisraja-arvojen tiukentaminen, vaatimus tunnistaa asbestipitoiset materiaalit ennen purku- tai kunnossapitotöiden aloittamista, kouluttaa työntekijöitä sekä edellyttää työn tekeviltä yrityksiltä todistus pätevyydestä suorittaa mainittuja tehtäviä. Direktiiviehdotusta voitaisiin parantaa selkeyttämällä sitä EU:ssa tapahtuvan asbestilouhinnan osalta. Talous- ja sosiaalikomitea toteaa myös, että komissio ei ole reagoinut komitean ehdotukseen laatia jäsenvaltiokohtaiset rekisterit asbestia sisältävistä rakennuksista ja laitteista.

1.4. Monien muutosten jälkeen neuvoston direktiivistä vuodelta 1983 sukeutuu hyvin monimutkainen lainsäädäntöväline. Tästä syystä komitea suosittelee kodifiointia lähitulevaisuudessa. Vaikeutta lisää se, että jotkin karsinogeenidirektiivin määräyksistä soveltuvat myös asbestidirektiiviin.

2. Erityistä

2.1. Komission on syytä harkita ehdotetun 3 artiklan 3 kohdan korvaamista, erityisesti asbestipäällysteen poistamista, eristämistä tai asbestieristelevyä koskevien määräysten osalta. Yksittäisten työtehtävien luetteloimisen sijasta 3 artiklan 3 kohdan poikkeukset tulisi määritellä joukolla kriteereitä. Komitean mielestä 4, 15 ja 16 artiklaa ei tule soveltaa pienimuotoisiin töihin, joissa riski arvioinnin perusteella ei ole huomattavan suuri (kun taas ruiskutetun ja irtonaisen asbestin poisto, joka on erittäin vaarallista, kuuluu luonnollisesti riskialttiisiin töihin).

2.2. Uusi ilmoitus, jota edellytetään 4 artiklan 4 kohdassa, on toimitettava ennen muuttuneen toiminnan aloittamista. Siihen tulisi yhä sisällyttää kaikki 4 artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot ja niiden lisäksi tiedot purkutyön, korjauksen, ylläpidon tai poistohankkeen kestosta ja työntekijöiden altistumisen ehkäisemiseksi käytetyistä menetelmistä.

2.3. Direktiivin 5 artiklaan on sisällytettävä yleinen kielto käsitellä asbestia sisältäviä tuotteita. Poikkeuksen tähän muodostavat ainoastaan purku-, korjaus-, ylläpito- ja poistotyöt.

2.4. Ehdotetussa uudessa tekstissä 6 artiklan 5 kohdassa viitataan yhä kaivannaistoimintaan, joka mainittiin vuosien 1983 ja 1991 direktiiveissä. Komissio ei näköjään katso, että kaivostoiminta olisi osa asbestin markkinoille saattamista tai käyttöön ottoa. Komitean mielestä näin kuitenkin on. Komissio voisi selkiyttää tätä kohtaa.

2.5. Direktiivin 7 artiklan 6 kohdassa määritelty tietty menetelmä asbestin mittaamiseksi ilmasta on liian spesifinen. Komitea on huolissaan, että jotkin jäsenvaltiot eivät pidä artiklassa säädettyä WHO:n menetelmää tyydyttävänä. Tästä syystä on aiheellista sallia myös muiden menetelmien, kuten SEM-EDX-menetelmän(3) käyttö. Jotta määrittely ei olisi liian täsmällinen, komitea suosittelee artiklan muuttamista siten, että muitakin menetelmiä voidaan käyttää, kunhan ne saavuttavat WHO:n menetelmän herkkyystason.

2.6. Direktiivin 8 artiklassa ehdotetaan, että työnantajien on varmistettava, ettei yksikään työntekijä altistu ilman asbestipitoisuudelle, joka kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona ylittää 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä. Komitean mielestä tämä ei vastaa tulevaisuudessa todennäköisesti käytössä olevia työskentelytapoja, koska asbestille altistavaa työtä tehdään harvoin kahdeksaa tuntia päivässä. Tästä syystä 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä neljän tunnin aikapainotettuna keskiarvona olisi parempi ja vähentäisi altistusta.

2.7. Koulutuksen sisältöä (12 artikla) on tarkistettava ja uusittava säännöllisesti.

2.8. On tarkennettava, millaisia pätevyystodisteita edellytetään purku- tai poistotyötä tekeviltä yrityksiltä (12 artiklan b kohta). Komission olisi syytä viitata jäsenvaltioiden määrittelemiin kriteereihin, jotta käyttöön saadaan selkeä ja konkreettinen standardi, johon vertaamalla yrityksiä voidaan arvioida. Jäsenvaltioiden tulisi kehittää tällaiset kriteerit tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

Bryssel 21. helmikuuta 2002.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) Huomautettakoon, että jaoston lausunnon hyväksymisen jälkeen komissio aikoo 31.1.2002 laatimansa työohjelman mukaisesti tehdä helmikuussa 2002 ehdotuksen neuvoston suositukseksi itsenäisten ammatinharjoittajien työterveydestä ja työturvallisuudesta (308 artikla).

(2) Huomautettakoon, että jaoston lausunnon hyväksymisen jälkeen komissio aikoo 31.1.2002 laatimansa työohjelman mukaisesti tehdä helmikuussa 2002 ehdotuksen neuvoston suositukseksi itsenäisten ammatinharjoittajien työterveydestä ja työturvallisuudesta (308 artikla).

(3) SEM-EDX-mittausmenetelmä (Scanning Electron Microscopy - Energy Disperser X-ray Analyser / pyyhkäisyelektronimikroskooppi ja energiadispersiivinen röntgenmikroanalysaattori) on elektronimikroskopiajärjestelmä, jossa käytetään pyyhkäisyelektronimikroskoopin sädettä kuitujen ja hiukkasten tarkasteluun. Käytetyistä menetelmistä ja välineistöstä riippuen voidaan määritellä kuitujen muoto n. 0,05 mikronin levyisiin kuituihin asti. Jos SEMiin on liitetty EDX-järjestelmä, sitä voidaan käyttää kuitujen alkuainekoostumuksen määrittelyssä niiden kuitujen osalta, joiden leveys ylittää 0,2 mikronia. Tämän ansiosta mittaaja pystyy erottamaan asbestikuidut muista kuiduista sekä määrittämään löydetyn asbestin tyypin.

LIITE

talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Seuraava muutosehdotus, joka sai vähintään neljänneksen annetuista äänistä, hylättiin käsittelyssä.

Kohta 2.6

Poistetaan koko kohta.

Perustelu

Kemiallisten työmateriaalien raja-arvot määritellään aina kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona. Lyhyemmän aikavälin käytön vaikutusta ei ole selvitetty, ja se voi siis joko nostaa tai laskea raja-arvoa (0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä). Näin ollen lausunnossa itse raja-arvoon ei tule ottaa kantaa.

Äänestystulos

Puolesta: 39, vastaan: 40, pidättyi äänestämästä: 7.