Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (ETY) N:o 1035/72 II a osaston mukaisesti hyväksyttyjen joitakin pähkinöitä ja johanneksenleipää koskevien laadun ja kaupan pitämisen parantamissuunnitelmien rahoittamisen jatkamisesta ja hasselpähkinöiden erityistuesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Taustaa

A. Tuotanto

1. Maailmanlaajuisesti pähkinöitä [1] tuotetaan noin 4 miljoonaa tonnia vuodessa. Suurin mantelien tuottaja on Yhdysvallat (82 prosenttia sydäntentuotannosta maailmassa) ja hasselpähkinöiden tuottaja Turkki (70 prosenttia kuorellisesta tuotannosta maailmassa).

[1] Viisi tuotetta (mantelit, hasselpähkinät, saksanpähkinät, pistaasipähkinät ja johanneksenleipä).

2. Pähkinäntuotannolla on yhteisössä pitkät perinteet. Yli miljoonan hehtaarin laajaperäinen ja intensiivinen tuotanto kattaa 34 prosenttia maailman korjuualasta [2]. Tästä alueesta arvioidaan yhteisössä olevan taloudellisesti tuottavaa 800 000 ha.

[2] Laajaperäinen tuotantoalue EU:ssa: 1 064-1 085 000 ha (maailmassa: 3 148 000 ha). Lähde: FAO 2000.

3. Yhteisön tuotannon osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta [3] on kuitenkin vain 20 prosenttia. Päätuottajia ovat Espanja ja Italia. Yhteisö on pähkinöiden pääkuluttaja ja nettotuoja.

[3] Tuotanto EU:ssa (kuorellinen): 803 000 tonnia (tuotanto maailmassa: 4 042 000 tonnia). Lähde: FAO 2000.

4. Vaikka pähkinäntuotanto EU:ssa onkin alueen laajuuden kannalta huomattavaa, sille on tyypillistä huono kilpailukyky ja alhaiset marginaalit. Noin 70 prosenttia yhteisön pähkinäntuotannosta voidaan määrittää 'laajaperäiseksi' (epäsuotuisat alueet, heikot/marginaaliset kasvuolosuhteet syrjäisillä, vuoristoisilla tai mäkisillä kastelemattomilla alueilla) ja 30 prosenttia 'normaaliksi' (paremmat lajikkeet, kasvuolosuhteet ja joillakin alueilla keinokastelu).

B. Erityistoimenpiteet pähkinäalalla

1. Pähkinäalan vaikeuksien vuoksi asetuksen (ETY) N:o 1035/72 II a osastoon vuonna 1989 tehdyllä muutoksella otettiin käyttöön erityistoimenpiteitä pähkinäalalla tuotannon ja kaupan pitämisen riittämättömien edellytysten parantamiseksi. Toimenpiteet koskevat viittä tuotetta, jotka ovat mantelit, hasselpähkinät, saksanpähkinät, pistaasipähkinät ja johanneksenleipä. Toimenpiteet eivät ole milloinkaan koskeneet kastanjoita [4].

[4] Kastanjantuotanto EU:ssa: kokonaissatoala 63 000 ha, joka tuottaa 135 000 tonnia/vuosi. Lähde: FAO 2000.

2. Päätoimenpiteessä rahoitetaan tuottajaorganisaatioiden esittämiä ja johtamia laadun ja kaupan pitämisen parantamissuunnitelmia [5]. Toimenpide oli tarkoitettu väliaikaiseksi ja parantamissuunnitelmat rajoitettu 10-vuotisiksi.

[5] Toimenpiteisiin kuuluivat myös kiinteämääräinen tuki tuottajaorganisaatioiden koulutukseen ja tuki jatkuvan rahaston perustamiseen.

3. Parantamissuunnitelmien rahoituksesta 55 prosenttia on julkista tukea ja 45 prosentista vastaavat tuottajaorganisaatiot. Julkisen tuen enimmäismäärä on 241 euroa tavanomaisista toimista ja 574 euroa/ha/vuosi rakenteellisista toimista [6]. Julkisesta tuesta 82 prosenttia tulee yhteisöltä ja 18 prosenttia jäsenvaltioilta.

[6] Rakenteelliset toimet (raivaus ja uuteen lajikkeeseen siirtyminen) on rajattu viiteen vuoteen.

4. Nämä erityistoimenpiteet kumottiin asetuksella (EY) N:o 2200/96. Nykyisiä suunnitelmia voidaan jatkaa niiden 10-vuotiskauden loppuun, ja viimeiset suunnitelmat päättyvät 2006/07. Suunnitelmat, joiden 10-vuotiskausi päättyi vuonna 2000, voivat saada tukea vielä yhden lisävuoden 15 päivään kesäkuuta 2001 asti [7].

[7] Neuvoston asetus (EY) N:o 558/2001.

C. Parantamissuunnitelmien tilanne

1. Tällä hetkellä parantamissuunnitelmat koskevat yhteisön 800 000 hehtaarin pähkinäntuotantoalasta noin 600 000:aa hehtaaria eli 75:ää prosenttia (suunnitelmien teoreettinen kokonaisala olisi 644 000 ha [8]). Todellinen, varmistettu ala (tukikelpoinen ala, jolle on haettu tukea) on pienempi ja vaihtelee vuosittain.

[8] 600 000 hehtaaria on arvio siitä enimmäisalasta, joka voi tällä hetkellä saada tukea (644 000 hehtaaria miinus mm. toimintojen lopetukset ja hedelmätarhoista luopumiset).

Järjestäytymisaste yhteisössä vaihtelee. Vuoden 2000 lopussa viidessä jäsenvaltiossa oli toimivia tuottajaorganisaatioita 78 [9].

[9] Alun perin rekisteröityjä suunnitelmia 95: E (72), F (11), I (6); EL (3), P (3). Nyt käynnissä olevien suunnitelmien määrä on pienempi toimintojen sulauttamisien tai lopetusten vuoksi.

2. Suunnitelmien 10-vuotiskausi päättyi rekisteröidystä kokonaisalasta noin 41 prosentin osalta [10] vuonna 2000. Tämä alue voi saada tukea vielä yhdennentoista vuoden 15 päivään kesäkuuta 2001 asti.

[10] 246 000 hehtaaria 600 000 hehtaarista (tukikelpoinen enimmäismäärä). Koko 246 000 hehtaarin alue sijaitsee Espanjassa.

3. Vuoden 2001 aikana suunnitelmat päättyvät vielä 24 prosentin osalta rekisteröidystä kokonaisalasta (144 000 hehtaaria).

4. Loppujen 35 prosentin (210 000 hehtaaria) osalta ne päättyvät asteittain vuoteen 2006/07 mennessä.

D. Muu EU:n pähkinäntuotantotuki

1. Asetuksessa (EY) N:o 2200/96 säädetty toimintarahastojärjestelmä (hedelmien ja vihannesten yleinen tukimekanismi tuottajaorganisaatioille).

2. Asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 säädetyt rakennetoimenpiteet (maaseudun kehittämissuunnitelmat).

3. Asetuksessa (EY) N:o 2200/96 otettiin vuonna 1997 kolmeksi satokaudeksi käyttöön hasselpähkinöiden erityistukijärjestelmä, jolla tuottajia autetaan tilapäisissä vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa [11]. Tämä järjestelmä päättyi 1999/2000.

[11] Asetus (EY) N:o 1474/97: 15 euroa/100 kilogrammaa kuorellisia hasselpähkinöitä.

4. Mantelit ja hasselpähkinät saavat yhteisön vientitukea, mutta tuontitullit ovat suhteellisen alhaisia.

E. Talousarvio [12]

[12] Ilman hasselpähkinöiden erityistukea.

Yhteisön menot näihin erityistoimenpiteisiin vuodesta 1990 vuoteen 2000 olivat yli 830 miljoonaa euroa.

2. Huomioita pähkinäntuotannon nykytilasta

1. Tarjonta on saatu parantamissuunnitelmilla onnistuneesti uudelleenryhmitetyksi Ranskassa ja Espanjassa. Kilpailukykyisemmät tuottajaorganisaatiot kaikissa jäsenvaltioissa ovat investoineet tuotantoon lajikkeiden muutokset, kaupan pitämisen perusrakenteet ja välineet mukaan luettuina.

2. Parantamissuunnitelmien 10-vuotisesta tuesta huolimatta pähkinäntuotannossa ei yleisesti ole onnistuttu pääsemään sellaiselle tasolle, että se olisi maailmalaajuisesti verrattuna kilpailukykyistä [13]. Yhteisön tuotantoon vaikuttaa erityisesti mantelintuonti (Yhdysvallat) ja hasselpähkinöiden tuonti (Turkki).

[13] Vertaus Yhdysvaltain mantelintuotantoon: keskisato Yhdysvalloissa on jopa 10 kertaa suurempi kuin EU:n laajaperäisillä aloilla. Intensiivisemmät pähkinäntuotantojärjestelmät (Ranskassa saksanpähkinät ja Italiassa jotkut hasselpähkinät) saavat kuitenkin huomattavaa tukea erityisistä toimintarahastoista (asetuksen (EY) N:o 2200/96 15 artikla).

3. Mantelien osalta tilannetta on entisestään vaikeuttanut tuotannon ja kaupan pitämisen kasvu Yhdysvalloissa. Hasselpähkinöiden hinnat ovat viimeiset viisi vuotta vuoteen 2001 asti vastaavasti olleet suhteellisen vakaita.

4. Monet epäsuotuisat alueet voidaan luokitella 'kroonisesti kilpailukyvyttömiksi'; nykyisillä investoinneilla näitä alueita ei saada taloudellisesti kilpailukykyisiksi.

5. Pähkinäntuottajien tulot ovat kuitenkin usein riippuvaisia sadosta. Mahdollisuudet vaihtoehtoiseen viljelyyn ovat vähäisiä: viini, oliivi, vilja tai metsä eivät ole välittömästi elinkelpoisia vaihtoehtoja ja niihin liittyy omat markkinahaasteensa.

6. Pähkinäntuotanto on lisäksi tärkeää muista kuin taloudellisista syistä. Sillä on huomattava ympäristövaikutus. Tähän liittyy eroosion estäminen ja palolinjana toimiminen sekä matkailunäkökohdat. Tästä syystä tällä alalla on merkittävä tehtävä työllistäjänä maaseudun elinkeinoelämän säilyttämiseksi.

3. Ehdotus

1. Komission tammikuussa 2001 neuvostolle esittämässä kertomuksessa [14] kuvataan pähkinäalan tilannetta yhteisön tukiin nähden. Tämän kertomuksen ja neuvostossa, Euroopan parlamentissa sekä muissa toimielimissä ja muiden alalla käytyjen keskustelujen perusteella 23 päivänä heinäkuuta 2001 kokoontunut neuvosto:

[14] Kertomus hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 2200/96 täytäntöönpanosta, KOM(2001) 36 lopullinen.

a) pani merkille, että komissio on aloittanut syvällisen tutkimuksen kaikista tähän alaan liittyvistä näkökohdista ja erityisesti sen taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristönäkökohdista;

b) pyysi komissiota esittämään tämän tarkastelun päätelmät ja tarvittavat ehdotukset mahdollisimman pian [15];

[15] Analyysi käynnistetään vuoden 2002 alkupuolella, ja se on tarkoitus saada päätökseen toukokuun 2002 loppuun mennessä.

c) totesi, että siihen asti on löydettävä ratkaisu niille tuottajaorganisaatioille, joiden parantamissuunnitelmat päättyvät vuonna 2001 eivätkä mahdu vuoden 2002 talousarvioon.

2. Tämän perusteella tässä luonnoksessa ehdotetaan seuraavaa:

a) Tuottajaorganisaatiot, joiden suunnitelmat kattavat aloja, joiden tuki päättyy vuonna 2001 (alkuperäiset suunnitelmat alkoivat joko vuonna 1990 tai 1991), voivat hakea pähkinäalojen rahoitukselle vuoden jatkoaikaa;

b) jatkorahoitusta on haettava viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2002, jotta se voidaan sisällyttää vuoden 2002 talousarvioon;

c) julkinen tuki on rajattava pääsääntöisesti niille alueille, jotka saavat tukea suunnitelman viimeisenä vuonna [16], ja sen enimmäismäärä on 241,50 euroa hehtaarilta. Yhteisön tukiosuuden enimmäismäärä on 75 prosenttia;

[16] Kymmenes vuosi tai yhdestoista vuosi niille tuottajaorganisaatioille, jotka saattoivat saada yhdennentoista vuoden tukea asetuksen (EY) N:o 558/2001 mukaisesti.

d) edellä olevan a alakohdan ulkopuolelle jääville tuottajaorganisaatioille myönnetään yhden vuoden ajan hasselpähkinöiden erityistukea.

3. Tämä luonnos yksinkertaistaa järjestelyä, sillä tuottajaorganisaatioita ei vaadita esittämään jatkosuunnitelmaa, ja täytäntöönpanoasetuksen (ETY) N:o 2159/89 nykyisiä säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

2001/0275 (CNS)

Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (ETY) N:o 1035/72 II a osaston mukaisesti hyväksyttyjen joitakin pähkinöitä ja johanneksenleipää koskevien laadun ja kaupan pitämisen parantamissuunnitelmien rahoittamisen jatkamisesta ja hasselpähkinöiden erityistuesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [17],

[17] EYVL C ...

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [18],

[18] EYVL C ...

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [19],

[19] EYVL C ...

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 18 päivänä toukokuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1035/72 [20] II a osastossa säädetään erityistoimenpiteistä eräiden pähkinöiden ja johanneksenleivän tuotannon ja kaupan pitämisen edellytysten parantamiseksi. Tukea myönnetään hyväksytyille tuottajaorganisaatioille, jotka ovat jättäneet toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän suunnitelman tuotteensa laadun ja kaupan pitämisen parantamiseksi.

[20] EYVL L 118, 20.5.1972, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1363/95 (EYVL L 132, 16.6.1995, s. 1).

(2) Asetuksen (ETY) N:o 1035/72 14 d artiklan 2 kohdan mukaan laadun ja kaupan pitämisen parantamissuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen myönnettävää erityistukea maksetaan 10 vuoden ajan siten, että taloudellinen vastuu siirtyy vähitellen tuottajille.

(3) Asetus (ETY) N:o 1035/72 kumottiin hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2200/96 [21]. Asetuksen (EY) N:o 2200/96 53 artiklassa säädetään kuitenkin, että tuottajaorganisaatioiden asetuksen (ETY) N:o 1035/72 II a osaston perusteella saamat oikeudet pidetään voimassa niiden päättymiseen asti.

[21] EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 911/2001 (EYVL L 129, 11.5.2001, s. 3).

(4) Osa suunnitelmista päättyi vuonna 2000 kymmenennen toteuttamisvuoden jälkeen. Nämä suunnitelmat voivat saada tukea yhdennentoista vuoden ajan asetuksen (ETY) N:o 1035/72 II a osaston mukaisesti hyväksyttyjen eräiden laadun ja kaupan pitämisen parantamissuunnitelmien rahoittamisen jatkamisesta yhdellä vuodella 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 558/2001 [22].

[22] EYVL L 84, 23.3.2001, s. 1.

(5) Osa lisäsuunnitelmista päättyi vuonna 2001 kymmenennen toteuttamisvuoden jälkeen.

(6) Asetuksen (EY) N:o 2200/96 mukaisesti komissio toimitti neuvostolle kertomuksen hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 2200/96 täytäntöönpanosta [23]. Kertomus sisältää asetuksen (ETY) N:o 1035/72 II a osaston mukaisesti toteutettujen pähkinöitä ja johanneksenleipää koskevien erityistoimenpiteiden tulosten arvioinnin.

[23] KOM(2001) 36 lopullinen.

(7) Pähkinäalan merkittävä sosiaalinen ja ympäristövaikutus huomioon ottaen on aiheellista myöntää vuonna 2001 jatkorahoitusta vuoden 2002 talousarviosta niille tuottajaorganisaatioille, joiden parantamissuunnitelmat päättyvät vuonna 2001 ja jotka täyttävät edelleen hyväksymisedellytykset. Tämän pitäisi koskea myös tuottajaorganisaatioita, joiden alkuperäiset suunnitelmat päättyivät vuonna 2000 ja joita jatkettiin asetuksella (EY) N:o 558/2001.

(8) Tukikelpoisiin aloihin pitäisi kuulua vuonna 1990 tai 1991 hyväksyttyyn suunnitelmaan kuuluvat alat, jotka on myöhemmin sisällytetty tai siirretty toiseen suunnitelmaan tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai hankinnan myötä.

(9) Rahoitusta voidaan antaa ainoastaan ennen 15 päivää kesäkuuta 2002 toteutettuihin töihin. Suunnitelmat, joiden kymmenes vuosi päättyi vasta 15 päivän kesäkuuta 2000 jälkeen, saivat asetuksen (EY) N:o 558/2001 mukaisesti yhteisön tukea yhdennentoista vuoden ainoastaan 15 päivään kesäkuuta 2001 asti. Jatkuvuuden vuoksi myös näiden suunnitelmien pitäisi saada yhteisön tukea 15 päivän kesäkuuta 2001 ja 31 päivän joulukuuta 2001 väliseltä ajalta.

(10) Hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi tuki olisi rajoitettava niille alueille, joiden osalta on tehty tukihakemus suunnitelman viimeisenä vuonna.

(11) Yksi vuosi ei riitä tuottajajärjestöjen perustamiseen tarkoitetusta kiinteästä lisätuesta sekä laadun ja kaupan pitämisen parantamiseen myönnettävän tuen enimmäismääristä pähkinä- ja johanneksenleipäalalla 20 päivänä maaliskuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 790/89 [24] 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin raivaustöihin ja niiden jälkeisiin uudelleenistutuksiin ja/tai uuteen lajikkeeseen siirtymiseen. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 790/89 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille muille toimille olisi näin ollen myönnettävä hehtaarikohtainen enimmäistuki, jolloin yhteisön tuen enimmäismäärä on 75 prosenttia.

[24] EYVL L 85, 30.3.1989, s. 6.

(12) Pähkinöitä ja johanneksenleipää koskevien neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1035/72 II a osastossa tarkoitettujen erityisten toimenpiteiden soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä heinäkuuta 1989 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2159/89 [25] täytäntöönpanosääntöjä olisi sovellettava tuen maksatuksen jatkoajan.

[25] EYVL L 207, 19.7.1989, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1363/95 (EYVL L 132, 16.6.1995, s. 8).

(13) Hasselpähkinäalan taloudellisen tilanteen huomioon ottamiseksi markkinointivuonna 2001/02 korjatuista hasselpähkinöistä olisi myönnettävä kiinteämääräinen tuki niille tuottajaorganisaatioille, jotka eivät voi saada parannussuunnitelmien jatkoaikaa tämän asetuksen mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytyt tuottajaorganisaatiot, jotka osallistuvat asetuksen (ETY) N:o 1035/72 II a osaston mukaista tukea saavien pähkinöiden ja/tai johanneksenleivän tuotantoon ja kaupan pitämiseen ja joiden laadun ja kaupan pitämisen parantamissuunnitelmat hyväksyttiin vuonna 1990 tai vuonna 1991, tai joihin sisältyy vuosina 1990 ja 1991 hyväksyttyjä aloja, voivat pyytää kyseisen tuen jatkoa näille aloille yhdeksi vuodeksi tämän asetuksen 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Tuottajaorganisaatioiden on jatkettava suunnitelmaa kyseisen vuoden ajan sellaisena kuin se oli hyväksytty viimeisen vuoden osalta.

Tässä asetuksessa suunnitelman viimeisellä vuodella tarkoitetaan kymmenettä vuotta vuonna 1991 hyväksyttyjen alojen osalta ja yhdennettätoista vuotta niiden vuonna 1990 hyväksyttyjen alojen osalta, joiden rahoitusta jatkettiin asetuksen (EY) N:o 558/2001 säännösten mukaisesti.

2 artikla

Tuki

a) maksetaan ainoastaan niille aloille, joiden osalta on jätetty suunnitelman viimeistä vuotta koskeva tukihakemus.

b) on enintään 241,50 euroa hehtaarilta, ja yhteisön rahoitusosuus tästä on enintään 75 prosenttia;

c) on voimassa yhden vuoden ajan välittömästi suunnitelman viimeisen vuoden päättymisestä ja enintään 15 päivään kesäkuuta 2002 asti.

Suunnitelmat, joita on jatkettu asetuksen (EY) N:o 558/2001 mukaisesti ja joiden viimeinen vuosi alkoi 15 päivän kesäkuuta 2000 jälkeen, saavat yhteisön tukea 15 päivän kesäkuuta 2001 ja viimeisen vuoden lopun välisen ajan.

3 artikla

Asetusta (ETY) N:o 2159/89 sovelletaan soveltuvin osin 1 artiklan mukaisesti tukea saaviin suunnitelmiin.

Tarvittaessa toteutetaan täydentäviä täytäntöönpanotoimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 2200/96 46 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 2200/96 55 artikla seuraavasti:

"Markkinointivuonna 2001/02 korjatuista hasselpähkinöistä myönnetään 15 euron suuruinen tuki 100 kilogrammaa kohti nille asetuksen (ETY) N:o 1035/72 tai tämän asetuksen perusteella hyväksytyille tuottajaorganisaatioille, jotka toteuttavat asetuksen (ETY) N:o 1035/72 14 d artiklan mukaista laadun parantamissuunnitelmaa tai 15 artiklan mukaista toimintaohjelmaa ja jotka eivät voi saada asetuksen (EY) N:o..../2001 1 ja 2 artiklassa säädetyä tukea."

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

>TAULUKON PAIKKA>